• Ei tuloksia

PALTAMON KUNTA

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "PALTAMON KUNTA"

Copied!
26
0
0

Kokoteksti

(1)

PALTAMON KUNTA

Tekniset palvelut

ASEMAKAAVAN SELOSTUS

joka koskee xx.xx.2010 päivättyjä kaavaluonnoksia.

Oulujärven rantaosayleiskaavan täydennys Neuvosenniemen osa-alue

Varisniemen kylä

Mutoudenniemi, tila Niemenkangas 578-407-5-26

KAAVASELOSTUS

Selostus koskee 10.12.2018 päivättyä kaavakarttaa, täydennetty 20.3.2019

Vireilletuloilmoitus 2.10.2013

Nähtävilläolo:

Yleiskaavaluonnos 26.3. – 25.4.2014 Yleiskaavaehdotus 16.1.–22.2.2019

Hyväksymispäivämäärät:

Kunnanhallitus __.__.20__ § __

Kunnanvaltuusto __.__.20__ § __

(2)

SISÄLLYSLUETTELO

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 3

1.1 TUNNISTETIEDOT 3

1.2 KAAVAN TARKOITUS JA TAVOITTEET 3

2 TIIVISTELMÄ 4

2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET 4

2.2 KAAVARATKAISU 4

3 LÄHTÖKOHDAT 4

3.1 KAAVA-ALUEEN KUVAUS 4

3.2 SUUNNITTELUTILANNE 5

3.2.1 Maakuntakaava 5

3.2.2 Yleiskaava 6

3.3 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT 8

3.4 SUUNNITELMAT JA SELVITYKSET 8

3.4.1 Laaditut luonto- ja maisemaselvitykset 8

3.4.2 Muut suunnitelmat ja selvitykset 10

4 YLEISKAAVAN SUUNNITTELUVAIHEET 11

4.1 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET 11

4.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 11

4.2.1 Osalliset 11

4.2.2 Vireilletulo 11

4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely 11

5 YLEISKAAVARATKAISU 13

5.1 KAAVARATKAISU JA SEN PERUSTELUT 14

5.2 YLEISKAAVAN VAIKUTUKSET 15

5.3 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 15

Liitteet Oulun hallinto-oikeuden vastaus maanomistajan valitukseen Luonnosvaiheen lausunnot, mielipiteet ja vastineet

Ehdotusvaiheen lausunnot, muistutukset ja vastineet Emätilataulukko

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ja muistutusten käsittelystä

Liite 5 Asemakaavan seurantalomake

(3)

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot

Yleiskaava kohdistuu Paltamon kunnan Varisniemen kylään sijoittuvaan kiin- teistöön Niemenkangas 578-407-5-26. Kaava-alue sijaitsee Oulujärven poh- joisrannalla Mutoudenniemessä noin 15 kilometriä Paltamon taajamasta luo- teeseen. Kaava-alueeseen liittyviä lähialueita koskee Oulujärven ranta- osayleiskaava / Neuvosenniemen osa-alue.

Kaava-alueen pinta-ala on n. 27 ha. Kaava-alueen sijainti on esitetty kansileh- den kartalla.

1.2 Kaavan tarkoitus ja tavoitteet

Paltamon kunnan Varisniemen kylässä Mutoudenniemessä sijaitsevan kiin- teistön Niemenkangas 578-407-5-26 omistajat Sini Kemppainen sekä Vuokko ja Mialeena Pärssinen ovat tehneet aloitteen Oulujärven rantaosayleiskaavan laatimiseksi ja loppuun saattamiseksi ko. tilan osalta. Kiinteistö sisältyi Palta- mon kunnan alueelle laadittuun Oulujärven rantaosayleiskaavaan / Neuvosen- niemen osa-alue. Kaavasta tehtiin Oulun hallinto-oikeuteen yksittäisiä valituk- sia, jotka tilaa 5:26 lukuun ottamatta hylättiin.

Tilaa 5:26 koskeva valitus kohdistui kunnan tiedottamiseen ja kahden raken- nuspaikan vaatimukseen tilalle. Kaavassa ei osoitettu tilalle yhtään

rakennuspaikkaa. Kaavan laatija Pöyry Environment Oy/Iris Broman antoi vali- tuksen perusteella selvityksen tilan Niemenkangas rakennusoikeudesta. Selvi- tyksessä todettiin, että

Tarkemman tarkastelun mukaan kantatilaylitys ei kuitenkaan johdu valit- tajan tilasta Niemenkangas 5:26, vaan kantatilan molemmissa haarois- sa Koivulahti 5:15X ja Uusiniemi 5:10X on rakennettu rakennuspaikkoja yli kaavan laskennallisen mitoituksen.

Tila Niemenkangas on tilasta Uusiniemi 5:25X 6.2.1981 muodostettu lohkotila, joka yleiskaavassa voisi lohkotilana saada rakennusoikeuden kohtuusyistä. Tilan laskennallinen rakennusoikeus on 2,03 rakennus- paikkaa ja se on näistä kahdesta kantatilasta muodostuneesta haarasta ainoa tila, joka ei ole saanut rakennusoikeutta, vaikka sillä on pisin ran- taviiva ja se on myös pinta-alaltaan suurin. Tässä haarassa kantatilana tulee pitää tilaa Uusiniemi 5:32, jolle ei kaavassa olekaan osoitettu lisä- rakennusoikeutta.

Selvityksen perusteella kunnanhallitus päätti hallinto-oikeudelle toimittamas- saan vastineessa pyytää Oulun hallinto-oikeutta kumoamaan kaavan em.

virheen vuoksi kantatilan 5:8 osalta. Hallinto-oikeus totesi kaavan lainvas- taiseksi tilan 5:23 osalta. Kaavatyö on em. johtuen jäänyt tältä osin kesken ei- kä ko. alueella ole voimassa olevaa yleiskaavaa.

(4)

2 TIIVISTELMÄ

2.1 Kaavaprosessin vaiheet

vaihe ajankohta

Kaavan laatimispäätös (kh) 13.08.2013 §116

Vireilletuloilmoitus 2.10.2013

Kaavaluonnos nähtävillä

Viranomaisneuvottelu tarvittaessa

26.3.– 25.4.2014

Kaavaehdotus julkisesti nähtävillä Yleiskaavan hyväksyminen (kv)

16.1.–22.2.2019

2.2 Kaavaratkaisu

Kaavassa osoitetaan yksi uusi lomarakennuspaikka kiinteistölle Niemenkan- gas 5:26. Yhden rakennuspaikan osoittaminen perustuu hallinto-oikeuden 9.4.2010 tekemään päätökseen koskien maanomistajan tekemää valitusta.

Muilta osin kaava on aiemmin laaditun kaavaratkaisun mukainen, loma- asunnon rakennuspaikkaa lukuun ottamatta alue on maa- ja metsätalousval- taista aluetta.

Kaavaluonnoksessa (24.3.2014) uusi rakennuspaikka oli osoitettu kaava- alueen pohjoisosaan naapurikiinteistölle osoitetun kahden rakennetun raken- nuspaikan yhteyteen. Rakennuspaikka sijoittui osin liito-oravaesiintymän alu- eelle.

Kaavaehdotuksessa rakennuspaikka on siirretty tilan eteläosaan rakentami- sen kannalta parempaan paikkaan ja pois liito-oravan reviiriltä. Rantaviivaa jää vapaaksi riittävästi.

Kaavassa esitetyt kaavamerkinnät ja -määräykset ovat yhtenäiset aiemmin laaditun Oulujärven rantayleiskaavamääräysten kanssa.

Kaava on MRL 72:n mukainen rantarakentamista ohjaava kaava siten, että rakentaminen voidaan luvittaa suoraan rakennuslupamenettelyllä.

3 LÄHTÖKOHDAT

3.1 Kaava-alueen kuvaus

Alue on yksityisomistuksessa olevaa rakentamatonta maa- ja metsätalousalu- etta eikä sille sijoitu rakennuksia. Aluetta halkaisee Mutoudenniemen kärkeen johtava soratie. Ranta suuntautuu koilliseen Niemenlahden puolelle, rantaan rajoittuva osa alueesta on loivassa rinteessä kasvavaa havupuuvaltaista met- sää. Kaava-alueen luoteisosa (Niemenkorpi) on kosteampaa ja osin ojitettua metsää.

(5)

Kaava-alueen pohjoisin osa on osa aiempien luontoselvitysten liito-oravan esiintymisaluetta (yleiskaavsassa luo-merkintä). Ko. luo-aluerajauksen sisään sijoittuvat kaava-alueen pohjoispuolelle laaditussa Oulujärven rantayleiskaa- vassa osoitetut naapurikiinteistön kaksi lomarakennuspaikkaa. Kaava-alueen rajan tuntumassa sen pohjoispuolella on pienimuotoinen suojelualuerajaus.

Alueella ei ole muinaismuistokohteita eikä kulttuurihistoriallisia kohteita.

Ilmakuva alueelta.

3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Maakuntakaava

Muutosalueilla on voimassa valtioneuvoston 29.4.2009 vahvistama Kainuun maakuntakaava. Alu- eelle ei ole maakuntakaavassa osoitettu erityistä maankäyttöä.

(6)

Ote maakuntakaavakartasta. Kaavoitettava alueen sijainti on esitetty punaisella.

Kokonaismaakuntakaavan uudistus on vireillä ja kaavaluonnos on ollut nähtävillä kesällä 2018.

Yleiskaavan muutosalueelle tai läheisyyteen ei ole osoitettu muutoksia.

Ote maakuntakaava 2030 luonnoksesta 3.2.2 Yleiskaava

Oulujärven rannoilla Paltamossa on nyt kaavoitettavaa aluetta lukuun ottamatta voimas- sa MRL 72§:n mukainen oikeusvaikutteinen Oulujärven rantaosayleiskaava. Kaavan pe- rusteella rantarakentaminen voidaan toteuttaa suoraan rakennuslupamenettelyllä ranta- vyöhykkeellä. Kaava on hyväksytty valituksen alaisia osia lukuun ottamatta 15.5.2008.

Hallinto-oikeus hylkäsi kaavasta tehdyt valitukset tilaa Niemenkangas 2:56 koskevaa va- litusta lukuun ottamatta 9.4.2010 ja kaava on muilta osin lainvoimainen.

Suunnittelualue oli kaavaehdotuksessa osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisena alueena merkinnöillä M- ja M-1 (ranta-alue). Merkintöihin liittyivät seuraavat yleiskaavamääräykset:

(7)

Ote Oulujärven rantaosayleiskaavasta Neuvosennimen osa-alueelta. Alue, jolla ei ole kaavaa on rajattu ja ruksittu yli punaisella. Alueen laajuus on n. 27 ha.

(8)

Ote nähtävillä olleesta kaavaehdotuksesta.

3.3 Ympäristön häiriötekijät

Alueelle ei kohdistu erityisiä häiriötekijöitä.

3.4 Suunnitelmat ja selvitykset

3.4.1 Laaditut luonto- ja maisemaselvitykset

Yleiskaavatyön yhteydessä laaditut luontoselvitykset ja niissä määritetyt huomioitavat kohteet:

- Oulujärven rantayleiskaava, luonto- ja maisemaselvitys (1997)

o Mutoudenniemen itärannalle on luontoselvityksessä kartoitettu kasvillisuu- deeltaan arvokkaana metsälain mukaisena kohteena pieni lehtometsälaikku (selvityksen kohde 56), joka on arvoitettu paikallisesti arvokkaaksi, maan- käyttösuositukseksi oli määritetty ”MU”.

o Laadussa kaavassa alue on osoitettu SL-merkinnällä luonnonsuojelualueena.

Merkinnällä osoitetut alueet on rauhoitettu tai tarkoitettu rauhoitettaviksi luonnonsuojelulailla. Alue sijoittuu suunnittelualueen tuntumaan sen pohjois- puolelle.

o Alueelle ei sijoitu maisemakohteita eikä muinaismuistokohteita - Oulujärven rantayleiskaava, linnustoselvitys 1998

o Ei huomioitavia kohteita

(9)

- Oulujärven rantayleiskaavan luontoselvitys 2006 o Selvitysten täydennys / liito-oravakartoitus

o Kaava-alueen pohjoisin osa on kartoitettu osin liito-oravan esiintymisalueeksi (kohde 5, aluerajaus ohessa).

o Alue on osoitettu laaditussa kaavassa / kaavaehdotuksessa merkinnällä ”luo”, johon liittyy seuraava kaavamääräys:

- Oulujärven rantayleiskaava, lisäalueiden luontoselvitys 2007 o Ei koske suunnittelualuetta

- Oulujärven rantayleiskaava, Maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys, osa-alueet 1-6;

Melalahden kyläkuva-analyysi, osa-alue 7

o Ei huomioitavia kohteita suunnittelualueella - Oulujärven rantayleiskaava, rakennussuojelukohteet

o Ei kohteita suunnittelualueella

(10)

3.4.2 Muut suunnitelmat ja selvitykset

- Oulujärven rantayleiskaava, rakennussuojelukohteet 2008 o Ei kohteita suunnittelualueella

- Mitoitusvyöhykkeet

o Mitoitusvyöhykkeet on luokiteltu neljään luokkaan, I-IV, lisäksi erikseen raken- nettavien saarten mitoitus

o Vyöykkeet

 vyöhykkeet I 6 rp (rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviivakilometri)

 vyöhykkeet II 5 rp

 vyöhykkeet III 4,5 rp

 vyöhykkeet IV 4 rp

 rakennettavat saaret 2- 20 ha pinta-alamitoitus 3 ha / rp

 rakennettavat saaret > 20 ha rantaviivamitoitus / vyöhykejako

o Neuvosenniemessä suunnittelualue sijoittuu pääosin mitoitusvyöhykkeelle III, pohjoisin osa vyöhykkeelle II, ks. oheinen ote mitoituskartoista, suunnittelu- alue rajattu yhtenäisellä punaisella..

(11)

4 YLEISKAAVAN SUUNNITTELUVAIHEET

4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset

Kunnanhallitus teki kaavanlaatimispäätöksen kokouksessaan 13.8.2013 §166.

Paltamon kunnassa kaavan laatijana on toiminut luonnosvaiheessa Harri Lind- roos ja ehdotusvaiheessa Ulla-Maija Oikarinen (2.5.2018 lähtien).

4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset

Osalliset kaavahankkeissa on määritelty maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:ssä. Tässä hankkeessa osallisia ovat kuntalaisten ja kunnan toimielimien lisäksi lähinnä:

 Kainuun ELY-keskus

 Kainuun Museo

 maanomistajat, rajanaapurit, lähiympäristön asukkaat ja maanomistajat 4.2.2 Vireilletulo

Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu paikallislehti Väylässä, kunnan ilmoitustau- lulla sekä kunnan internet-sivuilla osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja luonnoksen nähtäville asettamisen yhteydessä 2.10.2013.

4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely

Tiedottamisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen hankkeessa on kuvattu se- lostuksen liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Osallis- tumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 2.10.2013 alkaen.

Maanomistaja on ottanut alustaan kaavaluonnokseen kantaa ennen virallista nähtävilläoloa (sähköposti 24.10.2013, liitteenä).

Kaavaluonnos nähtävillä 26.3.–

25.4.2014 kunnantoimistolla ja kunnan internet-sivuilla.

Kaavaluonnoksesta antoivat lausun- tonsa Kainuun Museo ja Kainuun ELY- keskus. Museolla ei ollut huomautetta- vaa luonnoksesta. Kainuun ELY- keskus toteaa lausunnossaan, että mi- käli tilalle Niemenkangas osoitetaan uusi rakennuspaikka, yleiskaavan mi- toitusperusteet ylitetään, mikä saaattaa asettaa maanomistajat epätasa-

arvoiseen asemaan, sillä vastaavia ta- pauksia saattaa Oulujärven ranta- osayleiskaava-alueilla olla useita.

Laaditussa vastineessa perustellaan maanomistajien tasapuolisen kohtelun toteutuminen: yksi rakennuspaikka voi-

(12)

daan osoittaa kaavassa jo käytettyjen mitoitusperiaatteiden mukaisesti.

Kaavaratkaisusta on neuvoteltu ELY-keskuksen Liisa Korhosen ja Jouko Saastamoisen kanssa 28.11.2018. Keskusteluissa todettiin mitoitusperustei- den olevan hyväksyttävissä, vaikka emätilan rakennusoikeuden ylitykset eivät tunnukaan tasapuolisilta. Lisäksi epätietoisuutta herätti alkuperäisessä Oulu- järven rantayleiskaavassa käytetty lohkotilan käsite.

Jouko Saastamoinen kävi 3.12.2018 tarkistamassa liito-oravatilanteen kaava- alueella ja totesi tilanteesta seuraavaa: ”Laji näyttää edelleen esiintyvän alu- eella, jolla se oli havaittu kaavaselvitysten aikoihin. Alueella oli tehty hakkui- ta, mutta liito-orava oli niissä otettu huomioon. Rakennuspaikka, jota kaavassa nyt on mietitty, sijoittuu kohteeseen, joka ei ole liito-oravan elinympäristöksi soveltuvaa. Kulkuyhteydet rannan suuntaisesti varmaan säilyvät mahdollises- ta rakentamisesta huolimatta. Tältä osin kaavoitukselle ei ole esteitä tai rajoit- teita.” (Sähköposti 5.12.2018)

Kaavaehdotus oli nähtävillä 16.1.–22.2.2019. Lausunnot pyydettiin ja saatiin Kainuun ELY-keskukselta ja Kainuun museolta. Kaavaehdotuksesta annettiin yksi muistutus.

ELY-keskus toteaa, että kaavaratkaisun mitoitukselle on esitetty riittävät pe- rustelut ja uuden rakennuspaikan sijoittaminen liito-oravareviirin ulkopuolelle tukee luonnonsuojelutavoitteiden saavuttamista suunnittelualueella. Kainuun museo toteaa, että Oulujärven rantayleiskaavan laadinnan yhteydessä tehty arkeologinen inventointi on auttamatta vanhentunut, mutta kaava-alue ei ole topologialtaan tai maankäyttöhistorialtaan potentiaalista aluetta arkeologisille kohteille, joten inventointiin ei vaadita päivityksiä. Lausunnot eivät antaneet ai- hetta kaavaehdotuksen muuttamiseen.

Rajanaapurikiinteistön omistajat antoivat muistutuksen, jonka mukaan he eivät voi hyväksyä kaavaehdotuksen uutta rakennuspaikkaa tilan eteläosassa, vaan se tulisi sijoittaa tilan pohjoisosaan luonnosvaiheessa esitettyyn paikkaan.

Muistutusta perustellaan mm. vapaan rantaviivan määrällä, liito-oravien so- peutumisella rakentamiseen, maisema-arvoilla, rannan ja rakennuspaikan laadulla ja yksityisyyden säilyttämisellä. Muistuttajat ovat oikeassa siinä, että luonnoksen ratkaisussa on pidemmästi yhtenäistä rantaviivaa ja yhtenäisten rantojen säilyttäminen on rantojen kaavoittamisessa yksi tavoitteista. Kaavoi- tuksessa eri tavoitteita sovitetaan yhteen ja tässä kohtaa luonnonsuojelulliset tavoitteet ovat merkittävämpiä kuin mahdollisimman pitkän yhtenäisen vapaan rantaviivan tavoittelu. Vapaata rantaa jää silti riittävästi esimerkiksi virkistys- käyttöä ajatellen. Vapaata rantaa on 280 metriä ja 150 metriä uuden raken- nuspaikan molemmin puolin.

Nähtävillä olon jälkeen uutta rakennuspaikkaa on kavennettu kaakkoisreunal- taan niin, että etäisyys muistuttajien rakennuspaikkaan kasvaa. Vapaata ran- taviivaa jää rakennuspaikkojen väliin 150 metriä ja uuden rakennuspaikan ran- ta sijoittuu muistuttajien rannalta katsoen niemen taakse. Kaavaan tehdystä muutoksesta on keskusteltu maanomistajan kanssa. Kaavaehdotusta ei tarvit- se asettaa uudelleen nähtäville, kun muutokset koskevat vain yksityistä etua ja osallisia, joita muutos koskee, on kuultu erikseen. (MRA 32 §)

(13)

5 YLEISKAAVARATKAISU

16.1.-22.2.2019 nähtävillä ollut kaavaehdotus.

Muutettu kaavaehdotus, lomarakennuspaikkaa on kavennettu kaakkoisreunalta.

(14)

5.1 Kaavaratkaisu ja sen perustelut

Kaavassa käytetään Oulujärven yleiskaavan mukaisia mitoitusperiaatteita:

Samaan emätilaan kuuluvia tiloja tarkastellaan kokonaisuutena. Jos jokin tiloista on ennen kaavan laatimista käyttänyt rakennusoikeutta enemmän kuin sille emätilaperiaatteen mukaisesti kuuluu, tilalle ei enää osoiteta uusia rakennuspaikkoja ja lisäksi joudutaan harkitse- maan, missä määrin yhdellä tilalla tapahtunut ylitys vähentää toisten samasta emätilasta muodostettujen tilojen rakennusoikeutta. Vähen- nykset kohdistuvat ensisijaisesti kantatilalle, jolla jokainen muodos- tettu rantarakennuspaikka vähentää sen jäljellä olevaa rantaraken- nusoikeutta.

Oulujärven yleiskaavassa käytettyjen ja ohjausryhmässä hyväksytty- jen mitoitusperiaatteiden mukaan teoreettisen eli laskennallisen ra- kennusoikeuden tulee olla vähintään 0,5, jotta tilalle voidaan osoittaa rakennuspaikka. Lohkotila saa aina yhden rakennusoikeuden, jos sen rakennusoikeus on vähintään 0,50, vaikka koko kantatilan rakennusoikeus olisi jo käytetty. Siinä tapauksessa, että kantatilan rakennusoikeus on kokonaan käytetty, lohkotilalle osoitetaan korkein- taan yksi uusi rakennuspaikka. Jos emätilan rakennusoikeus on yli- tetty, kantatila ei saa rakennusoikeutta, vaikka sen teoreettinen ra- kennusoikeus olisi yli 0,5.

Kaavassa osoitetaan yksi uusi lomarakennuspaikka kiinteistölle Niemenkan- gas 5:26. Yhden rakennuspaikan osoittaminen perustuu myös hallinto- oikeuden 9.4.2010 tekemään päätökseen koskien maanomistajan tekemää valitusta. Päätöksestä käyvät ilmi Oulujärven rantayleiskaavan laatimisessa alueella käytetyt hyväksytyt mitoitusperusteet, niiden soveltaminen tilan Nie- menkangas osalta ja yhden rakennuspaikan osoittamisen perusteet. Päätök- sen sisältö tältä osin on esitetty kaavaselostuksen liitteessä.

Päätöksessä todetaan, että emätilan (kiinteistönjakotilanne 19.9.1969) kaavan perusmitoituksen mukainen rakennusoikeus on ylitetty, mutta tilalle 5:26 kuu- luu tästä huolimatta rantarakennusoikeus. Tilaa 5:26 ei tule pitää kantatilana, vaan lohkotilana. Emätilan kaavan mitoitusperiaatteiden mukainen rakennus- oikeus on ylitetty, mutta lohkotiloille on mahdollista osoittaa uusi rakennus- paikka. Useamman kuin yhden rakennuspaikan osoittamiselle ei silti ole maanomistajan toiveesta huolimatta perusteita.

Oulujärven rantaosayleiskaavassa on periaatetta noudatettu ja lohkotiloille on osoitettu uusia rakennuspaikkoja, vaikka emätilan laskennallinen rakennusoi- keus ylittyisikin.

Muilta osin aiemmin laadittua kaavaehdotusta ei ole tarpeen muuttaa, koska maanomistajien muutosvaatimus on kohdistunut ainoastaan rantarakennusoi- keuden lisäämiseen. Uusi rakennuspaikka on osoitettu kaava-alueen etelä- osaan. Vapaata rantaviivaa jää riittävästi.

Rakennuspaikan sijainti tilan eteläosassa on rakentamisen ja luontoarvojen säilyttämisen kannalta parempi ratkaisu.

(15)

5.2 Yleiskaavan vaikutukset

Laadittava kaava täydentää Oulujärven rantayleiskaavan käsittämään kaikki järven ranta-alueet Paltamon osalta taajaman yhteyteen sijoittuvaa yksittäistä rantaosuutta lukuun ottamatta. Kaava mahdollistaa uuden rakennuspaikan ra- kentamisen MRL 72 §:n mukaisesti suoraan rakennuslupamenettelyllä vas- taavasti kuin muilla ranta-alueen kiinteistöillä.

Luonnoksessa uusi rakennuspaikka oli osoitettu alueen pohjoisosaan ja osit- tain liito-oravan reviirille. Ehdotusvaiheessa rakennuspaikka on siirretty etelä- osaan, jolloin liito-oravan esiintymisalue jää maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi ja rakentamisella ei heikennetä liito-oravan elinmahdollisuuksia.

Suunnittelualue on nykyisin täysin rakentamatonta talousmetsää, eikä suu- rimmalla osalla aluetta ole todettu olevan erityisiä maisema-arvoja. Alueella on todettu olevan huomattava merkitys yleisen virkistyskäytön kannalta. Kaava- luonnosvaiheessa rakennuspaikka sijoittui alueen pohjoisreunalle, jolloin yh- tenäistä vapaata rantaa jäi mahdollisimman paljon. Ehdotusta valmisteltaessa selvisi kuitenkin, että rakennuspaikka keskemmällä suunnittelualuetta on pa- remmin rakennettavissa ja luonnonsuojelulliset tavoitteet täyttyvät paremmin.

Yhtenäistä vapaata rantaa jää silti riittävästi alueelle.

5.3 Kaavamerkinnät ja -määräykset

Kaavassa esitetyt kaavamerkinnät ja -määräykset ovat yhtenäiset aiemmin laaditun Oulujärven rantayleiskaavamääräysten kanssa.

Paltamossa 10.12.2018

Ulla-Maija Oikarinen arkkitehti YKS-508

Harri Lindroos arkkitehti safa (luonnos)

(16)

Liite / Oulun hallinto-oikeuden vastaus maanomistajan valitukseen Ote hallinto-oikeuden päätöksestä 10/155/2 9.4.2010

Päätöksessä todetaan:

”nn rantayleiskaavan Neuvosenniemen osa-alueella osaksi omistama tila Niemenkan- gas RN:o 5:26 on kaavassa osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi ranta- alueella (M-1). Kaavamääräyksen mukaan merkinnällä on osoitettu maa- ja metsäta- louden harjoittamiseen tarkoitetut alueet, joilta rakennusoikeus on siirretty muille alueille. Alueella on maankäyttö- ja rakennuslain 43 §:n 2 momentin nojalla sallittu vain maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen.

Maanomistaja on vaatinut, että Niemenkankaan tilalle on osoitettava kaksi rakennus- paikkaa. Kaavaa laadittaessa kunkin tilan emätilana on käytetty vuoden 1969 kiinteis- tönjaotuksen mukaista tilaa. Emätilaselvityksen mukaan tilan Niemenkangas RN:o 5:26 emätila on tila RN:o 5:8. Kaavassa on emätilan alueen osalta käytetty mitoitus- perusteena mitoitusvyöhykekohtaisesti 4,5–6 rakennuspaikkaa muunnettua rantaviiva- kilometriä kohden. Kun emätilalla 5:8 on ollut muunnettua rantaviivaa yhteensä 1 594 metriä, sen laskennallinen rakennusoikeus on mitoitustaulukon mukaan 8,22. Emäti- lan alueelle on kaavassa kuitenkin osoitettu 11 olemassa olevaa rakennuspaikkaa.

Vaikka kunnan lausuntoon liitetystä kaavanlaatijan selvityksestä käy ilmi, että ole- massa olevien rakennuspaikkojen määrä emätilan alueella on todellisuudessa 10, on emätilan rakennusoikeus käytetty ja jopa ylitetty. Niemenkankaan tilan muunnetun rantaviivan pituus on emätilaselvityksen mukaan 452 metriä. Tilan alueen osalta käy- tetty mitoitusperuste on ollut neljä ja puoli rakennuspaikkaa muunnettua rantaviivaki- lometriä kohden, jolloin sen laskennallinen rakennusoikeus on 2,03. Tilalla ei ole yh- tään olemassa olevaa rakennuspaikkaa, eikä tilalle ole kaavassa myöskään osoitettu yhtään uutta rakennuspaikkaa.

Kaavaselostuksen mukaan yleiskaavassa käytettyjen ja ohjausryhmässä hyväksyttyjen mitoitusperiaatteiden mukaan teoreettisen eli laskennallisen rakennusoikeuden tulee olla vähintään 0,50, jotta tilalle voidaan osoittaa rakennuspaikka. Lohkotila saa ai- na yhden rakennusoikeuden, jos sen rakennusoikeus on vähintään 0,50, vaikka koko kantatilan rakennusoikeus olisi jo käytetty. Siinä tapauksessa, että kantatilan raken- nusoikeus on kokonaan käytetty, lohkotilalle osoitetaan korkeintaan yksi uusi raken- nuspaikka. Jos emätilan rakennusoikeus on ylitetty, kantatila ei saa rakennusoikeutta, vaikka sen teoreettinen rakennusoikeus olisi yli 0,50.

Koska nyt kysymyksessä olevassa tilanteessa Niemenkankaan tilan emätilan raken- nusoikeus on ylitetty, Niemenkankaan tilalle ei kaavan mitoitusperiaatteet huomioon ottaen ole osoitettu uusia rakennuspaikkoja. Siihen nähden, että Niemenkankaan tilan muunnettu rantaviiva on pisin samasta emätilasta muodostuneiden tilojen rantavii- voista ja että Niemenkankaan tila on ainoa mainituista tiloista, jota ei ole rakennettu, hallinto-oikeus katsoo, että kaavaratkaisu ei Niemenkankaan tilan osalta täytä maan- omistajien tasapuolisen kohtelun vaatimusta ja että siitä aiheutuu maanomistajille maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 4 momentissa tarkoitettua kohtuutonta haittaa.

Valtuuston päätös on tältä osin lainvastainen”

(17)

Liite / Luonnosvaiheen lausunnot, mielipiteet ja vastineet Vastineet lausuntoihin:

Kainuun Museon lausunto

Ei huomautettavaa / ei aiheuta muutoksia

Kainuun ELY-keskuksen lausunto

Kainuun ELY-keskuksen näkemyksen mukaan suoraan Oulun hallinto-oikeuden päätökseen 9.4.2010 perustuva yhden uuden lomarakennuspaikan osoittaminen tilanlle Niemenkangas 2:56 saattaa vaarantaa maanomistajien tasapuolisen kohtelun rakennusoikeuksien suhteen Oulujärven ranta-alueella. Emätilan 5:8 laskennallinen rakennusoikeus kohoaisi uuden ra- kennuspaikan myötä 11 rakennuspaikkaan muunnettua rantaviivakilometriä kohden. Tämä on huomattavan korkea rakennusoikeus verrattuna useimpiin yleiskaavotettuihin emätiloihin Ou- lujärven ranta-alueilla.

Koska rantojen kaavoituksessa maanomistajien tasapuolinen kohtelu on pyritty turvaamaan ensisijaisesti emätilakohtaisesti, aiheuttaa emätilan sisäiseen rakennusoikeuksien vertailuun pohjautuva kaavaratkaisu ennakkotapausluonteensa vuoksi huomattavaa haittaa tulevalle rantojen kaavoitukselle ja muulle maankäytön järjestämiselle (esim. poikkeamismenettely) se- kä luonnonsuojelutavoitteiden saavuttamiselle.

Kaavaluonnoksen mukainen uusi lomarakennuspaikka on sijoitettu liito-oravan esiintymis- alueelle. Tämän vuoksi Kainuun ELY-keskus esittää, että vuonna 2006 tehty liito-

oravakartoitus päivitetään tämän alueen osalta kaavatyön yhteydessä.

Kuten lausunnossa todetaan, yleiskaavan mitotusperusteet ylittyvät uuden rakennuspaikan osalta emätilan osalta, mikä saattaa asettaa maanomistajat epätasa-arvoiseen asemaan. Kaavaratkaisu pe- rustuu kuitenkin jo Oulujärven rantayleiskaavan mitoitusperiaatteisiin, jossa emätilan rakentamat- tomalle lohkotilalle voidaan osoittaa uusi rakennuspaikka, vaikka emätilan rakennusoikeus olisikin ylittynyt. Emätilalla on nyt yhteensä 11 rantarakennuspaikkaa ja todellista rantaviivaa 1,964 km ja muunnettua 1,594 km. Rakentamistehokkuus emätilalla on nyt 6,9 rakennuspaikkaa/muunnettu ran- taviiva-km (rp/mrv-km) ja kaavan valmistumisen myötä 7,5 rp/mrv-km. Samanlaisia tilanteita ja te- hokkuuksia on Oulujärven kaavassa useampiakin, joissa kaavassa on osoitettu uusi rakennuspaikka, vaikka emätilalle ei mitoituksen perusteella olisi voitu osoittaa enää enempää (esimerkiksi emätilan rakentamistehokkuus oli ollut 8,3 rp/mrv-km ja oli osoitettu uusi rakennuspaikka, jonka jälkeen ra- kentamistehokkuudeksi muodostui 10,4 rp/mrv-km). Sen sijaan koko kaava-alueelta ei löytynyt ti- lannetta, jossa yksityisen maanomistajan rakentamattomalle tilalle ei olisi osoitettu uutta rakenta- mista, kun tilan laskennallinen rakennusoikeus oli yli 1.

Rakennuspaikka on ehdotuksessa osoitettu alueen eteläosaan pois liito-oravan esiintymisalueelta ja Jouko Saastamoinen on käynyt 3.12.2018 tarkistamassa liito-oravien tilanteen kaava-alueella. Laji esiintyy yhä kaavaan merkityllä alueella. Rakennuspaikaksi osoitettu alue tilan eteläosassa ei ole lii- to-oravan elinympäristöksi soveltuvaa. Kulkuyhteydet rannan suuntaisesti säilyvät, eikä Jouko Saastamoisen mukaan kaavoitukselle ole esteitä.

(18)

Liite / Maanomistajan kommentit kaavaluonnoksesta

Kommentit Niemenkangas 5:26 kaavaluonnokseen ja sen perusteluille

Mielestäni Niemenkankaan 5:26 tilalle tulisi osoittaa kaksi rantarakennuspaikkaa, koska se olisi kohtuullista ja oikeudenmukaista huomioiden tilan koko, rantaviiva ja se, ettei sille ole aiemmin rakennettu.

Hallinto-oikeus ei päätöksessään määrännyt rakennuspaikkojen määrää, vaan sen sijaan Hallinto-oikeus totesi : ”Niemenkankaan tilalle ei kaavan mitoitusperiaatteet huomioon ottaen ole osoitettu uusia rakennus- paikkoja. Siihen nähden, että Niemenkankaan tilan muunnettu rantaviiva on pisin samasta emätilasta muo- dostuneiden tilojen rantaviivoista ja että Niemenkankaan tila on ainoa mainituista tiloista, jota ei ole raken- nettu, hallinto-oikeus katsoo, että kaavaratkaisu ei Niemenkankaan tilan osalta täytä maanomistajien tasa- puolisen kohtelun vaatimusta, ja että siitä aiheutuu maanomistajalle maankäyttö- ja rakennuslain 39§:n 4 momentissa tarkoitettua kohtuutonta haittaa”. Lisäksi Niemenkankaan tilan rantaviivan pituus on 452m ja sen laskennallinen rakennusoikeus on 2,03. Kahden rakennuspaikan osoittaminenkin jättää ehjää rantavii- vaa varsin paljon jäljelle. Mutoudenniemessä on Oulujärven niemistä ja rannoista erittäin jäljellä paljon eh- jää rantaviivaa ja vähän rantarakentamista kun verrataan esim. Oulujärven rantayleiskaavan osoittamiin rakennuspaikkojen tiheyteen esim. Kuuskanniemessä. Siksi ehjän rantaviivan vaatimusta ei saa kohdentaa yhden kiinteistön ja maanomistajien vastuulle eväämällä tällä perusteella rakentamispaikkoja, kun niitä ei edes ole haettu kuin kahta.

Nykyiset maaomistajat eivät ole voineet tietää, miten rakennusoikeuksia on ylitetty aikana ennen Oulujärven rantayleiskaavan laadintaa.

Koska Niemenkankaan tilan pinta-ala on laaja ja rantaviivaa on 452m, on mahdollista suunnitella maan- käyttö ja rakennuspaikat siten, että sopivat muuhun rantamaisemaan ja ympäristöön. Esimerkiksi yksi ranta- rakennuspaikka pohjoisreunaan ja yksi eteläreunaan, jättää ehjää ja rakentamatonta rantaviivaa silti varsin paljon.

Rakennuspaikat sijoittuisivat tilan reunoille, lähelle muita rakennuspaikkoja. Lisäksi rakennuspaikat olisi hyvä jo kaavassa osoittaa siten, etteivät ne osuisi liito-oravien esiintymisalueille. Siten mahdollinen myö- hempi rakentaminen olisi sujuvampaa.

Paltamon kunnan intresseissä voi olla kaava-asian mahdollisimman nopea läpivienti, mutta se ei saa olla kaavanlaadinnan perusteena. Maanomistajalla on oikeus tasapuoliseen kohteluun kaavanlaadinnassa ja sii- hen, ettei aiheudu kohtuutonta haittaa.

(sähköposti 24.10.2013)

Vastine:

Kantatilalle on toteutettu huomattava määrä lomarakentamista ja kaavan mitoitusperiaatteiden mukainen ra- kennusoikeus on ylitetty. ELY-keskus on antanut lausuntonsa, jossa se toteaa, että uuden rakennuspaikan osoittaminen saattaa asettaa maanomistajat epätasa-arvoiseen asemaan, koska ei ole selvitetty, sisältyykö laadittuhin kaavoihin muita vastaavia tapauksia ja kuinka paljon. Tilannetta on selvitetty ja maanomistajat eivät joudu tämän johdoista epätasa-arvoiseen asemaan. Rakennusoikeuden jo ylittyessä kahdelle uudelle ra- kennuspaikalle ei ole perusteita.

ELY-keskuksen kanssa on keskusteltu liito-oravien reviiristä, ja todettu, että ehdotuksessa osoitettu raken- nuspaikka tilan eteläosassa on liito-oravien kannaltakin parempi vaihtoehto.

(19)

LIITE: Kaavaehdotuksesta saatu palaute ja vastineet

Kaavaehdotus oli nähtävillä 16.1.–22.2.2019. Lausunnot pyydettiin Kainuun ELY-keskukselta ja Kainuun mu- seolta.

Lausunnot

Kainuun ELY-keskus:

Kaavaluonnoksessa kiinteistölle Niemenkangas 578-407-5-26 osoitettu uusi lomarakennuspaikka sijaitsisi osittain liito-oravan reviirillä. Kaavaehdotuksessa kyseinen rakennuspaikka on siirretty tilan eteläosaan ra- kentamisen kannalta parempaan paikkaan ja pois liito-oravan esiintymisalueelta. Kainuun ELY-keskus tote- aa, että kaavaratkaisun mitoitukselle on esitetty riittävät perustelut ja uuden rakennuspaikan sijoittaminen liito-oravareviirin ulkopuolelle tukee luonnonsuojelutavoitteiden saavuttamista suunnittelualueella.

Vastine: todetaan lausunto.

Vaikutus kaavaan: Ei aiheuta muutoksia kaavaan.

Kainuun museo:

Kaavaselostuksen sivulla 5 todetaan, että alueella ei ole muinaismuistokohteita eikä kulttuurihistoriallisia kohteita. Selvitykset osoittivat, että kaavatäydennys alueella ei ole paikallisesti, maakunnallisesti tai valta- kunnallisesti arvokkaita rakennushistoriallisia kohteita. Rakennetun kulttuuriympäristön osalta ei ole huo- mautettavaa.

Oulujärven rantaosayleiskaavan laadinnan yhteydessä on tehty arkeologinen inventointi vuonna 2006. Kaa- va-alueella ei tunneta muinaismuistolain suojaamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alueen inventointi on aut- tamatta vanhentunut, mutta kaava-alue ei ole topografialtaan tai maankäyttöhistorialtaan potentiaalista aluetta arkeologisille kohteille, joten inventointiin ei vaadita päivitystä.

Kainuun museolla ei ole kaavaehdotukseen muuta huomautettavaa.

Vastine: Todetaan lausunto.

Vaikutus kaavaan: Ei aiheuta muutoksia kaavaan.

Muistutus

578-4075-32 maanomistajat

Emme voi hyväksyä kaavaehdotuksen uutta rakennuspaikkaa. Rakennuspaikka tulee säilyttää kaava luon- noksessa 24.3.2014 esitetyssä paikassa tontin pohjoisrajalla.

Yleisesti kaavoituksessa tulee ottaa huomioon luonto- ja maisema-arvot ja maanomistajien tasapuoli- suus. Rantarakentaminen tulee mitoittaa siten, että suunnittelussa turvataan vapaan rantaviivan määrä.

Kaavaehdotuksessa rakennuspaikka on siirretty pohjoispuolelta Oulujärven rantakaavan tavoitteiden vas- taisesti lähes keskelle rakentamattomaksi jäänyttä aluetta rikkoen kauniin, yhtenäisen erämaisen ranta- alueen.

Perustelut rakennuspaikan sijoittamiselle pohjoispuolelle

Pohjoispuolen rakennuspaikka on muokattua ja aukeampaa aluetta, vieressä on vanha niitty. Mainituista syistä johtuen alue on luonnostaan valoisa. Rakennuspaikalta on vapaat, yksityiset ja kauniit näkymät jär- velle. Välittömässä läheisyydessä (tontin omistajan alueella) on luonnonlähde veden ottoa varten. Tie ja sähköt rakennuksille ovat lähellä. Rakennukset ja oleskelu voidaan sijoittaa etelään päin, johon suuntaan on runsaasti vapaata ranta-aluetta. Pohjoispuolella olevalle mökkinaapurille ei tällöin aiheudu haittaa. Vene- paikka ja laituri on mahdollista tehdä suojaiseen ja maisemallisesti sopivaan kohtaan lähelle rantatörmää.

(20)

Koska liito-oravat viihtyvät myös rakennetuilla alueilla tai niiden läheisyydessä (tästä löytyy paljon tie- toa), rakennuspaikan siirtoa ei voi perustella liito-oravilla. Pohjoispuolella olevat mökit ovat liito- orava alueella, eivätkä liito-oravat ole häiriintyneet, koska niitä on alueella edelleenkin.

Paikkaa ei voi pitää huonompana rakennuspaikkana kuin eteläpuolta. Kts. Kuva 1.

Perustelut miksi rakennuspaikkaa ei pidä sijoittaa eteläpuolelle

Rakennuspaikka eteläpuolella rikkoo yhtenäisen rakentamattomana säilyneen ranta-alueen niemenkärki- neen (Korpiniemi) ja on näin ollen Oulujärven rantayleiskaavan tavoitteiden vastainen. Rakentamattomalla rantametsäalueella on säilynyt vanhaa kuusikkoa, lehti-, kolo-ja lahopuita (mukaan lukien oma rantamet- sämme) jotka mahdollistavat luonnon monimuotoisuuden ja liito oravien rannansuuntaisen liikkumisen.

Rannat tontiltamme Korpiniemeen ovat matalia, kivikkoisia ja kärsivät vesikasvillisuuden leviämisestä. Tä- mä koskee myös ehdotettua rakennuspaikkaa. Mahdollinen rannan ruoppaus ja laiturirakennelmat kysei- sellä kohdalla ovat maisemallisesti kestämättömiä ja vievät rantamme yksityisyyden. Kts. kuva 2. Ehdotettu rakennuspaikka on suoperäistä sammaleista alavaa maata, joka jatkuu samanlaisena tontillemme. Raken- taminen kyseiselle alueelle vaatii maanmuokkausta ja metsänhakkuuta. Sähkön vetäminen tontille on pi- demmän matkan takana.

Eteläpuolella olevat asumukset ovat maalaismaisemallisesti sijoittuneet kauemmaksi rannasta peltoalueel- le. Korpiniemestä Mutoudenniemen kärkeen sijoittuva ranta-alue ei ole tyypillistä mökkiranta-

aluetta. Sen sijaan pohjoispuolen rakennuspaikan vieressä on rantaan sijoittuvaa mökkirakentamista, joten uudisrakentaminen sopii paremmin tähän yhteyteen. Rakentamisen ja muun maankäytön tulee sopeutua rantamaisemaan ja ympäristöön.

Edellä mainitut seikat huomioon ottaen pidämme kohtuullisena, että rakennuspaikka osoitetaan kaavas- sa pohjoispuolelle. Tällöin toteutuu myös arvokkaan vanhan rantametsäalueen säilyminen Oulujär- ven rantayleiskaavan tavoitteiden mukaisesti ja molempien tontinomistajien yksityisyyden säilyttäminen.

Emme löydä perusteita miksi kaavaluonnoksessa esitetty rakennuspaikka on kaavaehdotuksessa siirretty eteläpuolelle.

(21)

Vastine:

Vaikutus kaavaan: Muutetaan kaavaa niin, että uusi rakennuspaikka kapenee jonkin verran, jolloin uuden rakennuspaikan ranta ei enää näy muistuttajien rantaan.

Muistuttajat ovat oikeassa siinä, että rantojen kaavoituksessa yhtenä vaatimuksena on maankäyttö- ja ra- kennuslainkin mukaan riittävän yhtenäisen rakentamattoman alueen säilyminen sekä rakentamisen sopeu- tuminen rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön.

Koko Oulujärven rantayleiskaavoituksen tavoitteita ovat olleet mm. seuraavat: Osoitetaan ranta-alueiden maanomistajille kuuluvat laskennalliset rakennusoikeudet kaikille maanomistajille tasapuolisella tavalla.

- Turvataan alueen luonto- ja maisema-arvojen säilyminen.

- Varmistetaan riittävän yhtenäisen ja rakentamattoman rannan säilyminen.

Lisäksi kaavaselostuksessa todetaan: Rantaan tukeutuvan loma- tai pysyvän asutuksen mitoituksessa huo- mioidaan alueen luonto- ja maisema-arvot sekä loma-asumisen viihtyisyys. Rakentamisen mitoitus perustuu kaikille maanomistajille tasapuoliseen kantatilaselvitykseen. Rakentaminen sijoitetaan niin, että luonnonar- voja omaavat ranta-alueet säilyvät mahdollisuuksien mukaan rakentamattomina ja rakennuspaikat ryhmi- tellään niin, että vapaata rannan osuutta jää mahdollisimman paljon.

Kaavoituksessa on useinkin toisilleen vastakkaisia tavoitteita. Kun uusia rakennuspaikkoja muodostetaan, se vääjäämättä johtaa luonnonympäristön vähenemiseen. Nyt kyseessä olevassa Oulujärven rankayleiskaa- van täydennyksessä luonnonsuojelulliset tavoitteet ovat merkittävämpiä kuin mahdollisimman pitkän yhte- näisen rantaviivan tavoittelu. Ehdotuksen mukaisessa ratkaisussa vapaata yhtenäistä rantaa jää 280 met- riä, joka mahdollistaa alueen käyttämisen virkistykseen jokamiehenoikeuksilla.

Oulujärven rantayleiskaavassa on määritelty mitoitusvyöhykkeet luonto- ja maisema-arvoihin perustuen.

Suunnittelualue on lähes kokonaan vyöhykettä III, johon kuuluvat virkistyskäyttöön soveltuvat, rakenta-

(22)

mattomat ranta-alueet. Kaavaselostuksen mukaan alu- eet eivät sisällä luonto- ja maisema-arvoja, mutta alu- eilla on huomattava merkitys yleisen virkistyskäytön kannalta. Pieni osa suunnittelualueesta kuuluu vyöhyk- keeseen II, rakennetut ranta-alueet, joilla on ympäris- töarvoja ja selostuksen mukaan alueet sisältävät luon- to- ja maisema-arvoja, mutta alueilla ei juurikaan ole merkitystä yleisen virkistyskäytön kannalta.

Oulujärven rantayleiskaavassa on määritelty alueet, joilla on erityisiä luonto- tai maisema-arvoja. Maisemal- lisesti arvokkaaksi (ma) on todettu Mutoudenniemen kärki ja läheiset saaret, jotka ovat lisäksi linnustollisesti merkittäviä alueita (lin). Kaavan täydennysalueella ei ole todettu erityisiä maisema-arvoja.

Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo) sijoittuu kaava-alueen pohjoisosaan jatkuen siitä pohjoiseen rannan suuntaisesti. Merkinnällä on osoitettu liito-oravan esiintymisalue. Luonnosvaihees- sa rakennuspaikka oli osoitettu kaava-alueen pohjois- osaan, jolloin se sijoittui osittain luo-alueelle. Maise- ma-arvojen kannalta uuden rakennuspaikan sijoittami- nen ehdotuksen mukaiseen paikkaan ei muuta maise- maa sen enempää kuin pohjoisemmassakaan. Ranta- metsiä koskee koko Oulujärven rantayleiskaavassa määräys: ”Ranta-alueelle rakennettaessa tulee kiinnit- tää erityistä huomiota rantakasvillisuuden säilymiseen ja rantaa rajaavan puuston säilyttämiseen.”

Kaava sallii enintään 150 k-m² kaksikerroksisen lomarakennuksen rakentamisen sekä 4 kpl talousrakennuk- sia niin, että rakennusoikeus on enintään 250 k-m². Rakentamisen määrä on varsin huomattavaa. Rakenta- mista voidaan sovittaa liito-oravien kanssa samoille alueille, mutta jo luo-alueen kaavamääräyksessä maini- taan, että rakennuslupa alueella voidaan jopa evätä, jos alueella todetaan olevan liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikka. ELY-keskus oli luonnosvaiheessa esittänyt, että liito-oravakartoitus päivitetään kaava- työn yhteydessä, koska uutta rakentamista oli sijoitettu liito-oravan esiintymisalueelle. Liito-

oravakartoitusta ei ole päivitetty, mutta ELY-keskuksen ylitarkastaja on käynyt paikan päällä toteamassa lii- to-oravia edelleen esiintyvän alueella. Liito-oravan esiintymisalueen säilymistä edistää se, että alueelle ei osoiteta mitään uutta rakentamista. Myös ELY-keskus lausunnossaan ehdotuksesta toteaa, että uuden ra- kennuspaikan sijoittaminen liito-oravareviirin ulkopuolelle tukee luonnonsuojelutavoitteiden saavuttamista suunnittelualueella.

Kun muistuttajan rakennuspaikan etäisyys uudesta rakennuspaikasta on vähimmilläänkin 115 metriä ja ran- taa pitkin suoraan mitattuna yli 140 metriä, ei voida pitää kaavaratkaisua kohtuuttomana naapurikiinteis- tölle. Uutta rakennuspaikkaa on kavennettu nähtävillä olon jälkeen niin, että muistutuksessakin mainittu niemennokka on jätetty rakennuspaikan ulkopuolelle ja on maa- ja metsätalousaluetta.

(23)

Liite Emätilatarkastelu

Tila kantatila Tilanimi Rantav Muunnrv AO RA Olevat

yht pinta_ala Mit_vyö Mit_luku Uudet

RP:t Teor_mit

5:9 5:8 Katesaari 0 0 0 0 0 7475 sa<2 ha 0 0

5:9 5:8 Katesaari 0 0 0 0 0 800 sa<2 ha 0 0

5:17 5:8 Korpijussila 52 39 0 1 1 6589 II 5 0,195

5:18 5:8 Hiluranta 392 271 0 2 2 58920 II 5 1,355

5:22 5:8 Konkeloranta 111 83 0 1 1 11335 I 6 0,498

5:23 5:8 Koivulahti 256 236 0 1 1 85641 I 6 1,416

5:26 5:8 Niemenkangas 452 452 0 0 0 268245 III 4,5 2,034

5:27 5:8 Mäntykangas 183 88 0 1 1 127784 II 5 0,44

5:29 5:8 Eerola 88 66 0 1 1 19574 I 6 0,396

5:30 5:8 Markkula 163 92 0 1 1 73539 I 6 0,552

5:31 5:8 Anttila 55 55 0 1 1 3880 II 5 0,275

5:32 5:8 Uusiniemi 163 163 1 0 1 38375 II 5 0,815

5:36 5:8 Kivilahti 49 49 0 1 1 4895 II 5 0,245

5:8 Total 1964 1594 1 10 11 707052 8,221

(24)

PALTAMON KUNTA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Oulujärven rantaosayleiskaavan täydennys Neuvosenniemen osa-alue

Varisniemen kylä

Mutoudenniemi, tila Niemenkangas 578-407-5-26

Kaava-alue sijaitsee Oulujärven pohjoisrannalla Paltamon taa- jamasta noin 15 kilometriä lounaaseen.

Kaavan tarkoitus ja tavoitteet

Paltamon kunnan Varisniemen kylässä Mutoudenniemessä sijaitsevan kiinteistön Niemen- kangas 578-407-5-26 omistajat ovat tehneet aloitteen Oulujärven rantaosayleiskaavan laatimiseksi ja loppuun saattamiseksi ko. tilan osalta. Kiinteistö sisältyi Paltamon kunnan alueelle laadittuun Oulujärven rantaosayleiskaavaan / Neuvosenniemen osa-alue. Kaavas- ta tehtiin yksittäisiä valituksia Oulun hallinto-oikeuteen, jotka tilaa 5:26 lukuun ottamatta hylättiin. Em. johtuen kaava on kokonaisuudessaan lainvoimainen lukuun ottamatta ko. ti- laa. Kaavatyö on em. johtuen jäänyt tältä osin kesken eikä ko. alueella ole voimassa ole- vaa yleiskaavaa. Nyt laadittavalla kaavalla täydennetään Oulujärven rantaosayleiskaavaa siten, että kaava koskee kaikkia Paltamon puolelle sijoittuvia järven ranta-alueita.

(25)

KAAVOITUSTILANNE

Maakuntakaava

Muutosalueilla on voimassa valtioneuvoston 29.4.2009 vahvistama Kainuun maakun- takaava. Alueelle ei ole maakuntakaavassa osoitettu erityistä maankäyttöä.

Ote maakuntakaavakartasta. Kaavoitettava alue ympyröity.

Yleiskaava

Oulujärven rannoilla Paltamossa on nyt kaavoitettavaa aluetta lukuun ottamatta voimassa MRL 72§:n mukainen oikeusvaikutteinen Oulujärven rantaosayleiskaava. Kaavan perus- teella rantarakentaminen voidaan toteuttaa suoraan rakennuslupamenettelyllä ranta- vyöhykkeellä.

Ote Oulujärven rantaosayleiskaavasta Neuvosennimen osa-alueelta. Alue, jolla ei ole kaavaa on rajattu ja ruksittu yli punaisella. Alueen laajuus on n. 27 ha.

(26)

Osalliset

Laadittavassa kaavamuutoksessa asemakaavassa osallisia ovat (MRL 62§):

alueen maanomistajat sekä kaava-alueen naapureina olevat asukkaat ja maanomistajat viranomaiset: Kainuun ELY-keskus, Kainuun museo

Paltamon kunnan viranhaltijat ja luottamusmieselimet

ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa vaikuttaa

Tiedottaminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen

Kaavoituksen tullessa vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville, jol- loin osallisilla ja kunnan jäsenillä osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä siinä esi- tetystä osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista.

Osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esit- tää Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistu- mis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä (MRL 64§).

Luonnosvaiheessa yleiskaavan valmisteluaineisto asetetaan julkisesti nähtäville määrä- ajaksi (MRL 62§, MRA 30§), minä aikana osallisille varataan tilaisuus esittää mielipiteensä luonnoksesta kirjallisesti tai suullisesti. Kaavakarttaan liittyy selostus, johon sisältyy myös kuvaus kaavan vaikutuksista ympäristöön.

Kaavaehdotus asetetaan vastaavasti julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi, minä aikana osallisilla on tarvittaessa mahdollisuus tehdä muistutus ehdotuksesta. Viranomaisilta pyy- detään lausunnot luonnos- ja ehdotusvaiheissa, kaavamuutoksesta pidetään tarvittaessa lisäksi viranomaisneuvottelu, jonka järjestämisen ajankohdasta sovitaan erikseen.

Kaavasta ja sen etenemisestä tiedotetaan paikallislehti Väylässä, kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internet-sivuilla osoitteessa www.paltamo.fi sekä kirjeitse maanomistajille ja ra- janaapureille.

aikataulu ja päätöksenteko

Kunnanhallitus on tehnyt kaavan laatimispäätöksen 13.8.2013 (§ 116). Osayleiskaavan täydennys on tarkoitus hyväksyä keväällä 2014. Kaavan hyväksyy Paltamon kunnanval- tuusto.

20.9.2013

Harri Lindroos arkkit safa aluearkkitehti

Yhteystiedot:

Paltamon kunta, Vaarankyläntie 7, 88300 Paltamo puh. kunnanvirasto (08) 615 5461

paltamon.kunta@paltamo.fi www.paltamo.fi

Teknisten palveluiden johtaja Mikko Karjalainen

044 – 2885 500

Aluearkkitehti Harri Lindroos 0400 – 855 956

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Voimassa olevassa Oulujärven Mieslahden osa-alueen rantayleiskaavassa (2006) on Pitkänperän pohjukassa oleva rakennuspaikka (RA/1) sijoitettu karttasanan ”Mäkitupa”

Liitä selfie Paltamon kunnan facebook-sivulle (facebook.com -&gt; Paltamon kunta) tai voit lähettää kuvan myös sähköpostilla: neuvonta@paltamo.fi.. Ilmoita yhteystietosi

Anu Tervonen, Paltamon kunta (puheenjohtaja), Kari Heikkinen (sihteeri, projekti), Marisanna Jarva (kunnan luottamusjohto), Jorma Niemi (OP), Mari Maier (uusi paltamolainen asukas),

15–24 vuotiaiden työllisyysaste Kainuussa ja koko maassa 2009–2018 (Kuvan lähde: Kainuun liitto 2019b, kuvan tietojen lähde: Tilastokeskus).. Työllisyystilanne on kuitenkin

Paltamo päiviä yhteistyössä järjestävät Paltamon kunta, Työvoimatalo, Paltamon seurakunta, Paltamo-Seura ry, paltamolaisia yrittäjiä ja yhdistyksiä.. klo 18 kotiseutumuseolla

Kaavaratkaisu pe- rustuu kuitenkin jo Oulujärven rantayleiskaavan mitoitusperiaatteisiin, jossa emätilan rakentamat- tomalle lohkotilalle voidaan osoittaa uusi rakennuspaikka,

 päiväkodille (Pä) varataan tila koulukeskuksen ja kirjaston välistä: voimassa olevan kaavan mukainen asuinrakentamiseen osoitettu rakentamaton tontti lii- tetään koulun

Paltamon yrittäjät ry, MLL Paltamo, Paltamon kunta ja työvoimayhdistys ry.