PALTAMON KUNTA KKIIVVEESSJJÄÄRRVVEENN RRAANNTTAAOOSSAAYYLLEEIISSKKAAAAVVAANN OOSSIITTTTAAII-- NNEENN MMUUUUTTOOSS IITTÄÄRRAANNTTAA

PALTAMON KUNTA

KI K I VE V E SJ S JÄ Ä RV R VE E N N RA R AN NT T AO A OS SA AY Y LE L E IS I SK K AA A AV VA AN N OS O SI IT TT TA AI I - - N N E E N N M M U U U U T T O O S S

I I T T ÄR Ä RA AN NT TA A

LUONNOS 17.3.2016 EHDOTUS ….201….

KUNNANVALTUUSTO HYVÄKSYNYT …. 201….

*****************************************************************************************************************************************

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT _______________________________________________________ 2 2. TIIVISTELMÄ ______________________________________________________________________ 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet ____________________________________________________________ 4 2.2. Rantayleiskaava __________________________________________________________________ 4 2.3. Rantayleiskaavan toteuttaminen ____________________________________________________ 4 3. LÄHTÖKOHDAT ____________________________________________________________________ 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista ____________________________________________________ 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus _____________________________________________________________ 5 3.1.2 Luonnonympäristö _____________________________________________________________ 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö __________________________________________________________ 12 3.1.4 Maanomistus _________________________________________________________________ 12 3.2. Suunnittelutilanne _______________________________________________________________ 13 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset __________________________ 13 4. YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ___________________________________________ 17 4.1. Yleiskaavan suunnittelun tarve ____________________________________________________ 17 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset _______________________________ 17 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö _______________________________________________________ 17 4.3.1. Osalliset ____________________________________________________________________ 17 4.3.2. Vireilletulo __________________________________________________________________ 18 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt _________________________________________ 18 4.3.4. Viranomaisyhteistyö __________________________________________________________ 19 4.4. Asemakaavan tavoitteet __________________________________________________________ 19 4.4.1. Lähtökohtatavoitteet __________________________________________________________ 19 4.4.2. Työn aikana syntyneet tavoitteet _________________________________________________ 21 4.5. Asemakaavaratkaisujen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset _____________________________ 21 4.5.1. Alustavat vaihtoehdot ja niiden arviointi ___________________________________________ 21 4.5.2. Ratkaisun valinta ja perusteet ___________________________________________________ 21 4.5.3. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ________________________________________ 21 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS ___________________________________________________________ 21 5.1. Kaavan rakenne ________________________________________________________________ 21 5.1.1. Mitoitus ____________________________________________________________________ 21 5.1.2 Palvelut _____________________________________________________________________ 22 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen _______________________________ 22 5.3. Aluevaraukset __________________________________________________________________ 22 5.3.1. Korttelialueet ________________________________________________________________ 22 5.3.2. Muut alueet _________________________________________________________________ 23 5.4. Kaavan vaikutukset______________________________________________________________ 23 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön _________________________________________________ 23 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ____________________________________________ 24 Vaikutukset talouteen ______________________________________________________________ 26 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen ___________________________________________ 26 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin _______________________________________________________ 26 Vaikutukset kulttuuriin _____________________________________________________________ 27 Muut kaavan merkittävät vaikutukset __________________________________________________ 27 5.5. Ympäristön häiriötekijät _________________________________________________________ 27 5.6. Kaavamerkinnät ja –määräykset __________________________________________________ 27 5.7. Nimistö ________________________________________________________________________ 27 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS ________________________________________________________ 27 6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat _________________________________ 27 6.2. Toteuttaminen ja ajoitus __________________________________________________________ 28 6.3. Toteutuksen seuranta ____________________________________________________________ 28 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA _________________________________________ 29

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

KAAVA-ALUE JA KAAVOITUKSEN TARKOITUS:

PALTAMON KUNTA

KIVESJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ITÄRANTA

KAAVAN MUUTOS KOSKEE KIINTEISTÖJÄ:

- KARJALA 578-403-5-38 - NOTKO 578-403-5-37

KAAVAN LAATIJA:

DI (MAANMITTAUS, YKS 124) KIMMO MUSTONEN KIMMOKAAVA

OS. KITKANTIE 34 F 40, 93600 KUUSAMO 0400 703 521

kimmo.mustonen@kimmokaava.fi www.kimmokaava.fi

KAAVAN VIREILLETULO:

- KUNNANHALLITUKSEN PÄÄTÖS MUUTOKSEN KÄYNNISTÄMISESTÄ 22.2.2016 § 35

- VIREILLETULOILMOITUKSEN KUULUTUS … 201..

- OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NÄHTÄVILLÄ … 201.. ALKAEN KAAVAN KÄSITTELY:

- KAAVAN VALMISTELUAINEISTO (=KAAVALUONNOS) NÄHTÄVILLÄ MRA 30 § MUKAISESTI … 201..

- KUNNANHALLITUKSEN PÄÄTÖS EHDOTUKSEN ASETTAMISESTA NÄHTÄ- VILLE … 201..

- KAAVAEHDOTUS NÄHTÄVILLÄ MRA 27 § MUKAISESTI … 201..

- PALTAMON KUNNANVALTUUSTO HYVÄKSYNYT … 201..

Valokuvat: Kimmo Mustonen 18.6.2015

*****************************************************************************************************************************************

Kuva 1 Muutosalueen yleispiirteinen sijainti

Kuva 2 Alueen sijainti Paltamon osoitekartalla

2. TIIVISTELMÄ

2.1 Kaavaprosessin vaiheet

Kaavan muuttaminen on lähtenyt maanomistajien aloitteesta keväällä 2015. Kunnan- valtuusto on 15.12.2005 hyväksynyt Kivesjärven rantaosayleiskaavan. Hakemuksen kohteena olevalla alueella on pientalovaltaisen asuntoalue (AP) ja sen ympärillä mat- kailupalvelujen aluetta (RM). Pitkään toimineen Leino-Lomien toiminta on pikku hiljaa tarkoitus lopettaa ja muuttaa alue normaalin lomarakentamisen alueeksi. Paltamon kunnanhallitus on 22.2.2016 § 35 päättänyt hyväksyä, että maanomistaja voi laaditut- taa muutoksen kustannuksellaan. Tekniset palvelut ohjaa kaavan laatimista ja kunta velottaa muutoksesta aiheutuvat ilmoitus-, kuulutus- yms. kustannukset.

Kaavan luonnostelu alkoi v. 2015 keväällä.

Kaavan vireilletulosta ilmoitettiin Väylä –lehdessä … 201 .. ja kirjeillä lähialueen maanomistajille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on em. päivästä lähtien nähtä- villä kaavan laatijan nettisivuilla www.kimmokaava.fi. Samalla oli kaavan valmistelu- aineisto (=kaavaluonnos) nähtävillä … 201 ….

Paltamon kunnanhallitus päätti … 201 … kaavaehdotuksen asettamisesta nähtäville.

Kaavaehdotus on ollut nähtävillä … 201 …. Paltamon kunnanvaltuusto hyväksyi kaa- van … 201 …

2.2. Rantayleiskaava

Rantaosayleiskaavan muutos on laadittu Kivesjärven rantaosayleiskaavan periaattei- den mukaisesti. Vuokrakäytössä olleet lomarakennukset muutetaan normaaleiksi lo- marakennuksiksi ja asuntoalueelle varataan nykyisten rakennusten käyttämä alue.

Alue on Paltamon keskustaajaman länsipuolella n. 20 km päässä.

Kaavan laatija on DI (maanmittaus, YKS124) Kimmo Mustonen Kuusamosta.

2.3. Rantayleiskaavan toteuttaminen

Maanomistajat vastaavat kaavan toteuttamisesta rakentamisen ja vesihuollon osalta.

Loiste Sähköverkko Oy vastaa sähköhuollosta. Kaava on jo käytännössä toteutunut uuden suunnitelman mukaisesti.

*****************************************************************************************************************************************

3. LÄHTÖKOHDAT

3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Alue on rakennettua kulttuuriympäristöä, joka on toteutunut maatilamatkailuyritykse- nä.

Kuva 3 Muutosalueen asuinrakennus 3.1.2 Luonnonympäristö

Alueen metsälain mukaisten arvokkaiden elinympäristöjen ja luonnonsuojelu- tai vesi- lain mukaisten erityisten luontotyyppien inventointi on tehty aluksi rantaosayleiskaa- voituksen yhteydessä. Inventoinneissa ei alueella löydetty merkkejä liito-oravasta ei- kä alueella tai sen lähellä ole suojelualueita, muinaismuistoja tai rakennusperintökoh- teita. Alueen luonnonolot on selvitetty oheisessa luontoselvityksessä, jossa on pohja- na erikseen tehty käynti sekä referoitu rantaosayleiskaavan luontoselvityksiä. Selvi- tyksen jälkeen on eteläosan uudesta rakennuspaikasta luovuttu, mutta selvityksestä siitä on maininnat säilytetty. Selvityksen mukaan paikalle ei olisi ollut esteitä.

Paltamon Kivesjärven rantayleiskaavan muutos Nykyinen kaavatilanne

Voimassa olevassa Kivesjärven rantaosayleiskaavassa (PSV-Maa ja Vesi, 2005) on kaavamuutoksen kohtee- na olevalle alueelle merkitty RM –aluetta ja sen sisälle yksi olemassa oleva pysyvä asuinpaikka (AP). Ympä- rillä on loma-asuntoja (RA) ja pysyvien asuntojen paikkoja (AP). Alueella on harjoitettu loma-asuntojen vuokraustoimintaa, josta ollaan nyt luopumassa (ks. kuvat 1ab alla).

Kuvat 1ab. Yllä (a) nykyisen rantaosayleiskaavan mukainen kaavatilanne ja alla (b) esitetty kaavamuutos.

Esitetty kaavanmuutos

Rantaosayleiskaavaa muutetaan siten, että kaksi pohjoispuolen vuokramökkiä muutetaan omarantaisiksi rakennuspaikoiksi ja uusi lomarakennus sijoitetaan suunnittelualueen eteläosaan (ks. yllä kuva 1b). RM –alue pienenee huomattavasti.

Maastokäynnin perusteella eteläosan uusi rakennuspaikka sijoittuu kuusivaltaiseen tuoreeseen kangasmet- sään. Puusto on verraten kookasta tasaikäistä harvennettua talousmetsää (ks. kuva 3). Maapuita tai pystypök- kelöitä ei esiinny. Lehtipuustoa on niukalti, jonkin verran koivua. Kenttäkerros on lähinnä mustikkavaltai- nen. Muusta lajistosta mainittakoon metsäalvejuuri, puolukka, käenkaali, oravanmarja, metsäkorte, metsätäh- ti. Rantaosayleiskaavan luontoselvityksessä (PSV-Maa ja Vesi Oy 2005) alue on merkitty luontoarvoiltaan tavanomaiseksi ja sitä ei myöskään ole mainittu liito-oravaselvityksessä (PSV-Maa ja Vesi Oy 2005). Otteita yleiskaavan selvityksistä ja kartoista on lopussa.

*****************************************************************************************************************************************

Metsäsaarekkeen pohjoisreunassa on uoma, joka laskee keskelle hiekkarantaa (ks kuva 2). Hiekkaranta ei ole enää luonnontilainen. Sitä on käytetty uimaranta- ja virkistyskäyttöön. Hiekkarannan itäpuolitse kulkevan tieuran itäpuolella on tilapäistä karavaanarialuetta.

Kuva 2. Eteläosan purouomaa, jonka lähiympäristö on rehevää. Uoma jää tontin ulkopuolelle.

Kuva 3. Uuden rakennuspaikan tasaikäistä tuoretta kuusikangasta.

Kuvat 4ab. Vasemmalla kuva kohti vanhaa rantatörmää. Eteläisemmän mökin ympäristö on kuusivaltaista kangasta. Oikealla pohjoisemman mökin takaa alkava koivutaimikko.

*****************************************************************************************************************************************

Kuva 5. Kuva eteläpuolisen mökin pihasta kaakkoon.

Pohjoispuolen eteläistä hieman suuremman loma-asunnon läheisyydessä on kasvillisuus kuusivaltaista tuo- retta kangasta ja lehtipuuta, lähinnä koivua, pihlajaa ja harmaaleppää, on sekapuuna. Kenttäkerros on aika monipuolinen etenkin aivan rannassa: karhunputki, vadelma, metsälauha, metsäkurjenpolvi, vanamo, käen- kaali, metsätähti, ahomansikka, lillukka ja vadelma. Maapuita tai pystypökkelöitä ei ole. Mökkien piha- alueilta on heinälajistoa levinnyt ympäristöön. (ks. kuva 5). Kun siirrytään pohjoiseen, on loma-asuntojen välissä kaksi ojaa, joiden lähellä on harmaaleppää melko runsaasti. Kuusi säilyy kuitenkin valtapuuna.

Pohjoisemman, pienemmän ja samalla vanhemman lomarakennuksen koillis- ja itäpuolella on nuorta koivik- koa, joka muuttuu loma-asuntojen välissä ja eteläisemmän loma-asunnon kohdalla tuoreeksi kuusivaltaiseksi kankaaksi. (ks. kuva 4b) Rannassa kulkee komea vanha rantatörmä, joka on syntynyt Kivesjärven vedenlas- kun seurauksena (ks. kuva 4a). Tältä alueelta ei ollut aikaisempia havaintoja liito-oravasta (PSV-Maa ja Vesi Oy 2005) eikä maastokäynnin yhteydessä löydetty jätöksiä. Aikaisempi luontoselvitys (2005) piti myös tätä aluetta luontoarvoiltaan tavanomaisena.

Yhteenveto

Maastokäynnin ja aikaisemman rantayleiskaavan luontoselvityksen perusteella ei ympäristönsuojelun kan- nalta ole estettä uuden rakennuspaikan sijoittamiselle suunnittelualueen eteläosaan eikä estettä ole myöskään kahden olemassa olevan loma-asunnon muuttamiseksi RA -kortteliksi. Lakikohteita tai muita huomionarvoi- sia luontotyyppejä ei esiinny. Rakentaminen keskittyy aiempaa rantayleiskaavaa suppeammalle alueelle eikä sen määrä merkittävästi muutu. Pohjoisosan RA -tontit voisi rajata siten, että em. ojat jäisivät tonttien väliin.

Sauvossa 2. heinäkuuta. 2015 Jari Hietaranta

Ekotoni Ky

*****************************************************************************************************************************************

Järven vesi on varsin puhdasta vesistön suuren koon vuoksi. Viljeltyjen alueiden määrä on supistunut ja täten uusi kuormitus vesistöön on vähentynyt. Myös laitosten, taajamien, asutuksen yms. jätevesien käsittely on tehostunut.

Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämän Suomen järviä koskeva ”Järviwikin” perus- tiedot Kivesjärvestä ovat:

Kuva 4 Järviwikin perustietoja Kivesjärvestä

3.1.3 Rakennettu ympäristö

Kaavanmuutosalueella on Karjalan tilan tuotantorakennuksia sekä matkailua palvele- via majoitus-, sauna- yms. rakennuksia.

Vesi- ja viemärijohtoa ei ole. 20 kV sähkölinja tulee muutosalueelle pohjoisesta.

Kivesjärven rantaosayleiskaavan ja maakuntakaavan selvitysten mukaan kaava- alueella ei ole kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia, valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä maisema-alueita tai perinnemaisemia.

3.1.4 Maanomistus

Kaava-alueen maanomistus on seuraava:

Karjala 578-403-5-38, Raimo ja Arja Leinonen

Notko 578-403-5-37, Jouni Leinonen, Jyrki Leinonen, Osmo Leinosen oik. om. ja Sirpa Rautio

*****************************************************************************************************************************************

3.2. Suunnittelutilanne

3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset

Kainuun maakuntakaava on maakuntavaltuuston hyväksymä 7.5.2007. Valtioneu- vosto vahvisti päätöksen 29.4.2009 vähäisillä muutoksilla. Maakuntakaavassa alue on ”Maa- ja metsätalousvaltaista aluetta” (M) ja kuuluu ”Oulu-Kajaani-Vartius – käytävän” ja ”Matkailun vetovoima-alue” –vyöhykkeen sisälle. Alueen lähellä on valta- tie, ratalinja ja monia muita kohteita. Ote maakuntakaavasta lähialueen merkintöi- neen ja yleismääräyksineen on ohessa.

*****************************************************************************************************************************************

Kuva 5 Ote Kainuun maakuntakaavasta merkintöineen myös lähialueen osalta

Kainuun 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 19.3.2012, vahvistettu Ympäristöministeriössä 19.7.2013 ja saanut lainvoiman KHO:n päätöksel- lä 16.2.2015. Se koskee pääasiassa puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalueita sekä niiden melualueita. Kohteita ei ole ranta-osayleiskaava-alueen lähellä. Kaupan vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 1.12.2014. Kainuun tuuli- voimamaakuntakaavan ehdotus on hyväksytty maakuntavaltuustossa 30.11.2015.

Niissä ei ole varauksia kaava-alueen lähellä.

Paltamon kunnanvaltuusto on päätöksellään 15.12.2005 § 43 hyväksynyt oikeusvai- kutteisena Kivesjärven rantaosayleiskaavan. Ote rantaosayleiskaavasta on ohes- sa.

Kuva 6 Ote Kivesjärven rantaosayleiskaavasta.

Kuva 7 Kaava-aluetta ja sen lähistöä koskevat rantaosayleiskaavan aluemerkinnät

Paltamon kunnanvaltuusto on 11.4.2012 hyväksynyt rakennusjärjestyksen.

Alue ei ole rakennuskiellossa.

Pohjakarttana käytetään alkuperäisen rantaosayleiskaavan mukaan maastokartta- aineistoa. Kartan ajan tasalla olo on tarkistettu.

*****************************************************************************************************************************************

4. YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET

4.1. Yleiskaavan suunnittelun tarve

Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää kaavoitusta rantarakentamisen ohjaamiseksi.

Rantaosayleiskaavan mukaan voidaan suoraan myöntää rakennusluvat sen mukaisil- le hankkeille. Alueella harjoitettava toiminta muuttuu matkailua palvelevasta toimin- nasta yksityiseen lomarakentamiseen, vaikka aiempia rakennuksia on tarkoitus aina- kin aluksi käyttää. Pieniä tarkennuksia ja poikkeamisia yleiskaavasta voidaan sallia.

Kaavoitusmenettelyllä turvataan myös rajanaapureiden oikeudet paremmin kuin poik- keamisluvilla, jotka eivät tässä tapauksessa tulleet kyseeseen.

4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset

Kaavan muuttaminen on lähtenyt liikkeelle maanomistajan aloitteesta v. 2015 kevääl- lä. Kaavoittajan kunnalle 20.4.2015 tekemässä esityksessä kaavanmuutosta perus- teltiin seuraavilla seikoilla:

- Leino-Lomien matkailutoimintaa ei ole tarkoitus pitkään harjoittaa, joten tilan pohjoisosassa olevat vuokramökit muutetaan yksityisten lomarakennusten (RA 2) alueeksi

- tilan asuinrakennus sekä savusauna säilytetään AP –alueena hieman sen rajoja muuttaen - Notkon tilalle 578-403-5-37 tulee yksi loma-asuntojen rakennuspaikka (RA 1). Tilojen ranta- viivan pituus on yhteensä n. 410 m, joten esitetty määrä alueelle hyvin sopii. Asuinrakennus AP –alueella on n. 90 m päässä rannasta, joten se ei ole varsinaista rantarakentamista

Kuva 8 Vuokramökit, jotka muutetaan yksityiskäyttöön

Paltamon kunnanhallitus päätti 22.2.2016 § 35, että maanomistaja voi kustannuksel- laan laadituttaa muutoksen. Tekniset palvelut ohjaa kaavan laatimista ja kunta veloit- taa muutoksesta aiheutuvat ilmoitus-, kuulutus- yms. kustannukset. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty alun perin 13.10.2015 ja se on nähtävillä .. 2016 al- kaen kaavoittajan nettisivuilla www.kimmokaava.fi . Oas on toimitettu myös lähimpien tilojen omistajille ja hanketta koskeva kuulutus on julkaistu Väylä –lehdessä … 201

….

Kaavan luonnostelu alkoi vuoden 2015 keväällä maastokäyntien ja perustietojen hankinnan jälkeen.

4.3. Osallistuminen ja yhteistyö

Osallisia ovat ainakin seuraavat tahot:

- maanomistajat ja asukkaat

kaava-alueen ja lähialueiden maanomistajat lähialueiden asukkaat ja loma-asukkaat

matkailijat, kalastajat, veneilijät, hiihtäjät, moottorikelkkailijat jne - kunnan hallintokunnat

maankäyttö rakennusvalvonta ympäristötoimi tekninen toimi virkistystoimi elinkeinotoimi - yhdyskuntatekniikka

Loiste Sähköverkko Oy Paltamon vesihuolto - viranomaiset

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Kainuun liitto

Kainuun museo

Kainuun pelastuslaitos

- paltamolaiset ja kainuulaiset seurat ja yhdistykset

4.3.2. Vireilletulo

Uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on alun perin päivätty 13.10.2015 ja se on nähtävillä …. alkaen, jolloin myös kaavan vi- reilletulosta on ilmoitettu.

4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt

Kaavan laatimisen yhteydessä on käyty mm. seuraavia neuvotteluja:

- viranomaisneuvottelu on käyty 9.3.2016. Muistio on ohessa.

****************************************************************

PALTAMON KIVESJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN OSITTAISEN MUUTOKSEN KAAVANEUVOTTELU

9.3.2016 KLO 9.00-10.00 KAINUUN ELY-KESKUS

1 § LÄSNÄOLIJAT JA JÄRJESTÄYTYMINEN

- Liisa Korhonen Kainuun ely –keskus, puheenjohtaja - Jouko Saastamoinen - ” -

- Mikko Karjalainen Paltamon kunta - Harri Lindroos - ” -

- Kimmo Mustonen KimmoKaava, muistion pitäjä

2 § KAAVATILANNE

- Paltamon kunnanhallituksen päätös 22.2.2016 § 35 työn käynnistämisestä - vireilletulosta ei ole vielä ilmoitettu

3 § MUUTOKSEN SISÄLTÖ

Kimmo Mustonen selosti kaavanmuutoksen sisältöä. Leino-Lomien yritystoiminta on loppumassa ja lomarakennukset halutaan siir- tää yksityiskäyttöön ja lisätä yksi uusi rakennuspaikka jo erotetulle tilalle. Voimassa olevassa kaavassa alue on valtaosaltaan RM – aluetta. Osallistujille on toimitettu

o kaavakartta 13.10.2015 o kaavaselostus 13.10.2015 o mitoitustarkastelu 8.3.2016

*****************************************************************************************************************************************

4 § KESKUSTELU

Ely –keskus on tehnyt emätilaselvityksen. Sen mukaan vuoden 1969 mukaisen emätilan muodostavat nykyiset tilat 5:31, 5:37 ja 5:38. Rantaviivaa näihin kuuluu n. 462 m sekä muunnettuna että muuntamattomana. Kivesjärven rantayleiskaavan mitoituksella 7 rp/km, saadaan paikkamääräksi 3,2 paikkaa. Mitoitus 6 rp/km antaa 2,8 paikkaa.

Kunnan mielestä rantayleiskaavaa laadittaessa olisi hyväksytty silloin ollut tilanne, jolloin tilalle 5:38 olisi hyväksytty jo kaavan laatimisvaiheen aikaan rakennetut kaksi lomarakennusta omina paikkoinaan asuinrakennuksen sekä tilan 5:31 ohella, vaikka em.

mitoitus ylittyisi. Nyt palattaessa matkailukäytöstä yksityiseen lomarakentamiseen, tämä tulisi olla pohjana. Jos matkailutoimintaa varten laadittaisiin ranta-asemakaava, rakentamismäärä voisi olla suurempikin.

Ely –keskuksen mielestä matkailukäytössä olleet lomamökit tulisi olla yhtenä rakennuspaikkana.

Alueella ei ole erityisiä luonnonarvoja matkailuyrityksen hiekkarantaa lukuun ottamatta. Se ei ole täysin luonnontilainen, vaan sitä on vuosien kuluessa pidetty kunnossa. Liito-oravien osalta tilanne voi olla muuttunut rantayleiskaavan selvitysten aikaisesta tilanteesta etenkin rakentamattoman alueen osalta.

5 § JATKOTOIMET

Mikko Karjalainen selvittää rakennuslupien myöntämistilanteen. Sähköpostilla 9.3.2016 hän on ilmoittanut:

Rakennusvalvonnan arkistosta löytyy seuraavat tiedot tilan Karjala, kiinteistötunnus 578-403-5-38, luvista.

- vuonna 1970 tilan omistajat Anna ja Veikko Leinonen myyvät ylikonemestari Tauno Niemelle 50 m x 50 m suuruisen määräalan (tila Kuusimaja, 578-403-5-31, nykyiset omistajat Nummenpää Aila ja Veikko), jolle Niemi hakee vuonna 1970 luvan 40 k-m2 suuruisen kesämajan rakentamiseen

- vuonna 1979 Anna ja Veikko Leinonen vuokraavat 50 vuoden maanvuokrasopimuksella Raimo Leinoselle 2000 m2 määräalan, jolle Raimo Leinonen hakee luvan 34,2 k-m2 suuruisen vapaa-ajanasunnon rakentami- seen (rakennuksen etäisyys 40 m tilan Kuusimaja RN:o 5:31 rajasta ja 15 metriä rannasta.

- vuonna 1988 Oulun lääninhallitus myöntää maanviljelijä Raimo Leinoselle rakennuslain 123 a § ja 123 b §

; rantakaavan laatimista koskevasta säännöksestä poikkeusluvan. Lääninhallitus katsoo, että haettu rakentami- sen ei voida havaita tuottavan haittaa kaavoituksen toteuttamiselle eikä asutuksen muullekaan järjestämiselle. -

> Raimo Leinoselle myönnetään 1988 lupa 73 k-m2 suuruisen maatilamatkailumökin rakentamiseen - vuonna 1996 Raimo Leinoselle lupa 40 k-m2 suuruisen saunan rakentamiseen

Eli voisi olettaa, että jos ko. tilaa oltaisiin tarkasteltu Kivesjärven rantayleiskaavan tarkastelun aikaan samalla tavalla kuin muita (yhdenvertaisuus ja tasapuolisuus), niin Raimon 1979 hakema mökkipaikka olisi myös katsot- tu omaksi rakennuspaikakseen (pienempi ja vanhempi mökki).

Muutosluonnos nähtäville ja pyydetään lausunnot

Kaavan jatkokäsittelyssä, ei tarvita enää erillistä neuvottelua.

MUISTION VAKUUDEKSI

Kimmo Mustonen muistion pitäjä

JAKELU:

- osanottajat sähköpostilla

****************************************************************

Kaavan valmisteluaineisto (=kaavaluonnos) oli nähtävillä MRA 30 § mukaisesti … 201 … välisen ajan. Muistutusten ja annettujen lausuntojen sisältö ja kaavanlaati- jan vastine oli seuraava:

Kaavaehdotus oli nähtävillä …. 201 …. Muistutusten ja annettujen lausuntojen si- sältö ja kaavanlaatijan vastine oli seuraava:

Paltamon kunnanvaltuusto hyväksyi kaavanmuutoksen …. 201 ….

4.3.4. Viranomaisyhteistyö

Käydyt keskustelut ja neuvottelut on selostettu edellä kappaleessa 4.3.3. sekä kerrot- tu saatujen lausuntojen sisältö.

4.4. Asemakaavan tavoitteet

4.4.1. Lähtökohtatavoitteet

Valtioneuvosto on 30.11.2000 antanut päätöksensä maankäyttö- ja rakennuslain 22 § mukaisista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Ne tulivat voimaan 1.6.2001. Tavoitteet on vähäisillä tarkistuksilla uudistettu 13.11.2008 tullen voimaan 1.3.2009. Tavoitteiden tehtävänä on varmistaa:

 valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa

 auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnit- telun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys

 toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittä- vissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen suunnitel- mallisuutta ja yhtenäisyyttä

 edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä

 luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttami- selle

Valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia:

 toimiva aluerakenne

 eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu

 kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat

 toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto

 Helsingin seudun erityiskysymykset

 luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet

Kaavan vaikutusta tavoitteisiin tai erityistavoitteisiin sekä niiden edistämistä on kuvat- tu seuraavassa taulukossa.

Tavoite Kaavan vaikutus ja tavoitteen edistäminen

Toimiva aluerakenne Kaavassa muutetaan toiminnan luonnetta matkailusta yksityiseen lomakäyttöön. Rakentaminen ja alueen tuleva käyttö ja hoito pieneltä osaltaan auttaa ympäristöalueen pysymistä asuttuna

Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu

Yhdyskuntarakenteeseen ei ole suurta vaikutusta. Matkailutoi- minnan loppuminen pienentää hieman lähistön palvelutarjontaa.

Lisärakentaminen tulee pieneltä osalta lähikylien ja kuntakes- kuksen palveluja. Tulvan vaikutus on kaavamääräyksissä huo- mioitu. Lähistöllä ei ole melua aiheuttavaa toimintaa. Tavoitetta edistetään täten vähäisessä määrin.

Kulttuuri- ja luonnonperintö, vir- kistyskäyttö ja luonnonvarat

Alueella ei ole merkittävää kulttuuriympäristöä tai rakennuspe- rintökohteita, joten niihin ei ole vaikutusta eikä niitä edistetä.

Muinaismuistoja ei ole tiedossa. Vesistöjen ja lähialueiden vir- kistyskäyttömahdollisuuksia voidaan hyödyntää, mutta paine niihin hieman pienenee. Jätevesien käsittely hoidetaan nykyisten määräysten mukaisesti, joten pinta- tai pohjaveden tila ei hei- kenny mutta ei paranekaan. Alueella ei ole merkittäviä luonto-, maisema- tms. arvoja. Tavoitetta edistetään täten vähäisessä määrin.

Toimivat yhteysverkostot ja ener- giahuolto

Nykyiset yhteysverkostot riittävät alueen liikennöintiin ja tekni- seen huoltoon eikä lisäkuormitusta aiheudu. Energian tarve on vähäinen ja hoidetaan liittymällä alueelle tulevaan sähköverkos- toon. Tavoitteeseen ei ole vaikutusta.

Helsingin seudun erityiskysymyk- Kaavalla ei ole näihin minkäänlaista vaikutusta eikä tavoitetta

*****************************************************************************************************************************************

set edistetä

Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet

Rannikkoalueen, Lapin tunturialueen tai Vuoksen vesistöalueen erityispiirteiden säilymiseen ei kaavalla ole vaikutusta, joten tavoitetta ei edistetä

Maakuntakaavoissa alueelle ei ole varsinaisia varauksia. Alue on Oulu-Kajaani- Vartius –käytävän ja matkailun vetovoima-alue –vyöhykkeen sisällä.

Kivesjärven rantaosayleiskaavassa alue on varattu matkailuun, asumiseen ja maa- ja metsätalouteen. Rakennuspaikkojen määrä kasvaa yhdellä.

4.4.2. Työn aikana syntyneet tavoitteet

Eri neuvottelujen ja keskustelujen aikana syntyneet epäviralliset tavoitteet on kaavan työstämisessä otettu huomioon.

4.5. Asemakaavaratkaisujen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset

Toisistaan poikkeavia vaihtoehtoja ei laadita, koska jo tapahtunut rakentaminen pit- källe sanelee rakennuspaikkojen sijoittumisen.

4.5.2. Ratkaisun valinta ja perusteet

Maanomistajien, kaavoittajan, ELY -keskuksen ja kunnan edustajien kanssa käytyjen keskustelujen ja neuvottelujen perusteella sekä Paltamon kunnanhallituksen päätös- ten perusteella on päädytty kaavaluonnosvaiheessa esitettyyn ratkaisuun.

4.5.3. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Käsittelyt ja päätökset on selostettu aiemmin.

5. ASEMAKAAVAN KUVAUS

5.1. Kaavan rakenne

Muutosalueeseen kuuluu rantaviivaa n. 410 m muunnettuna ja muuntamattomana.

Alueelle suunniteltiin ensin kolmea varsinaista rantarakennuspaikkaa sekä asuinpaik- ka, jonka asunto on n. 90 m päässä rannasta, joten se ei ole varsinaista rantaraken- tamista. Kainuun ely –keskus on tehnyt emätilaselvityksen. Sen mukaan vuoden 1969 mukaiseen emätilaan ovat kuuluneet tilat 5:31, 5:37 ja 5:38. Näihin kuuluu ran- taviivaa n. 462 m. Rantayleiskaavan mitoituslukujen 6-7 rp/muunnettu rv-km, emäti- lalle kuuluu 3 rakennuspaikkaa. Jo rantayleiskaavan laatimisen aikaan emätilalle on rakennettu erillinen tila 5:31 ja nykyisellä tilalla 5:38 oli asuinrakennukset ja kaksi lo- marakennusta. Rantayleiskaavassa ne olisi todennäköisesti erillisinä merkitty, ellei kaavassa olisi päädytty RM –varaukseen, Kunta on täten todennut edellä esitetyssä neuvottelumuistiossa.

Kuva 9 Emätilaselvitys

5.1.2 Palvelut

Kaava-alueen rakentamisen määrä ei tarvitse erillisiä palveluja. Palvelut ovat pääasi- assa Paltamossa, Kajaanissa tai lähialueen kylissä ja matkailuyrityksissä varsin lyhy- en matkan päässä.

5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen

Ympäristön laatua koskevat ja muut tavoitteet on pystytty toteuttamaan varsin hyvin.

5.3. Aluevaraukset

5.3.1. Korttelialueet

Alueelle osoitetaan kaksi loma-asuntojen paikkaa (RA) sekä yksi pientalovaltainen asuntoalue (AP). Samaan emätilaan kuuluva tila 5:31 ei kuulu kaavanmuutokseen, koska sille ei ole tarvetta.

*****************************************************************************************************************************************

Kuva 10 Uuden aluksi suunnitellun rakennuspaikan aluetta

5.3.2. Muut alueet

Korttelialueen ulkopuolelle jääneet alueet on kaavassa merkitty maa- ja metsätalous- valtaiseksi alueeksi (M). Sen määrä kasvaa rakentamiseen varattujen alueiden tiivis- tyessä.

5.4. Kaavan vaikutukset

Vaikutukset rakennettuun ympäristöön

Kaava-alue ja sen lähialueet on varsin väljästi rakennettua asumis- ja lomarakenta- misaluetta. Tiestö on rakennettu valmiiksi rakennettavaksi tuleville alueille. Rakenta- minen liittyy jo käyttöön otettuihin alueisiin.

Yhteistä viemärihuoltoa ei ole kaavan väljyyden vuoksi tarpeen järjestää, vaan jäte- vesien käsittely hoidetaan rakennuspaikkakohtaisesti. Jätevesien käsittelyyn on kiin- nitettävä erityistä huomiota, koska alue on vesistön rannalla ja sen puhtaana säilymi- nen on miellyttävän lomailukäytön edellytyksenä. Jätevesien käsittely on tehtävä ve- sihuoltolain, ympäristönsuojelulain, jätevesiasetuksen ja Paltamon kunnan rakennus- järjestyksen mukaisesti. Sähkönjakelu on helposti järjestettävissä 20 kV linjan ollessa alueella eikä rakentamisen määrä vaikuta ulkoiseen verkostoon.

Kuva 11 Rantasauna, joka jää AP -alueelle

Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön

Rakentaminen muuttaa hieman kohdealueensa maa- ja kallioperän pintakerroksia.

Vähäisiä vaikutuksia voi olla vesistöön, mutta hyvin rajallisesti, koska rakennusten vesi- ja viemärihuollosta on annettu määräykset. Ilmaan tai ilmastoon ei ole vaikutuk- sia. Alue on jo rakennettua ja käyttöön otettua ympäristöä ja hyvin pitkälle jo toteutu- nut uudenkin kaavan mukaisesti.

Kaava-alueen metsät ovat käsiteltyjä talousmetsiä, joten kaavoitus ja rakentaminen eivät vaikuta haitallisesti luonnonympäristöön ja sen säilymiseen. Rantaosayleiskaa- van luontoinventoinnissa ei alueella ole todettu olevan maisemiltaan, linnustoltaan ja luonnoltaan arvokkaita kohteita. Käyttötarkoituksen muutokset eivät heikennä ympä- ristön ominaisuuksia. Luontoarvoista ja niiden huomioimisesta on tehty erillinen, edel- lä esitetty selvitys. Alue ei ole pohjavesialuetta. Rakentaminen tulee olemaan tavan- omaista asumista ja lomarakentamista, joten ei ole pelkoa pohja- tai pintavesien pi- laantumisesta.

Rakentamisalueilla pintakasvillisuus poistuu ja saattaa lähialueilla muuttua. Raken- tamisalueilla ei kuitenkaan ole merkittävää kasvillisuutta ja samantyyppistä aluetta jää myös rakentamisen ulkopuolelle.

Kaava-alueen viereinen vesistö on varsin laaja järvi ja alueen kohdalla on laaja sel- kävesi. Veneily- ja kelkkailureitit jäävät varsin kauas. Rakentaminen ei vaikuta reiteillä kulkeviin tai kaukomaisemiin. Myös hyvä puusto rannalla estää rakentamisen näky- misen kauemmas. Lähempää tarkastellen maisemakuva hieman muuttuu, mutta kos- ka ympäristö on jo otettu rakentamiskäyttöön, ei muutos ole kovin merkittävä. Kai- nuun ulkoilukartan talvi-, kesä- ja vesiretkeilytiedot on oheisilla kartoilla.

*****************************************************************************************************************************************

Kuva 12 Ladut punaisella ja kelkkareitit magentalla

Kuva 13 Kesäretkeilyreitit

Kuva 14 Vesiretkeilyreitit ja -kohteet

Vaikutukset talouteen

Kaava-alueelle on tiet valmiina eikä rakentaminen aiheuta maanomistajalle, rakenta- jille tai yhteiskunnalle suuria kustannuksia. Sähköhuollon verkostot tulevat alueelle.

Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen

Jätevesien ja muiden jätteiden käsittely hoidetaan määräysten mukaisesti. Merkittä- viä terveysriskejä ei aiheudu. Tiestöt on rakennettu ja rakennetaan siten, että häly- tysajoneuvoilla on hyvä pääsy alueelle.

Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä

Vapaa liikkumismahdollisuus ei vähene kaavan toteuduttua. Alueen kautta ei kulje la- tu-, retkeily- tai kelkkailureittejä. Nytkin alueen ranta on ollut pääasiassa matkailuyri- tyksen asiakkaiden käytössä, joskin jonkin verran yleisiä tilaisuuksia on järjestetty.

Rakentaminen ei estä vesistön käyttämistä esim. kalastukseen tai veneilyyn. Vapaata rantaviivaa jää hieman aiempaa kaavaa enemmän, jolloin myös jokamiehen oikeudet turvataan. Kivesjärven rannoilla on muutamia jakokuntien yhteisiä alueita, kuntien tai valtion omistamia maita sekä matkailuyrityksiä hyvien tieyhteyksien varrella, mikä ta- kaa pääsymahdollisuudet järvelle.

Kuva 15 Alueen uima- ja veneranta

Vaikutukset sosiaalisiin oloihin

Alueella ja sen ympärillä ja sinne johtavien teiden läheisyydessä on suhteellisen tihe- ää pysyvää asutusta ja loma-asutusta. Rakentamisesta ei aiheudu haitallisia sosiaali- sia vaikutuksia. Muutos ei vaikuta rakentamisen määrään millään tavalla.

*****************************************************************************************************************************************

Vaikutukset kulttuuriin

Metsät ovat käsiteltyjä talousmetsiä. Rakentaminen ei aiheuta merkittäviä muutoksia rantamaisemaan. Rakentaminen hyvin suunniteltuna ja toteutettuna tukee ja täyden- tää ympäristön asutusta ja loma-asutusta. Alueella ei ole merkittäviä kulttuuri- tai ra- kennushistoriallisia arvoja.

Muut kaavan merkittävät vaikutukset Kaavalla ei ole merkittäviä muita vaikutuksia.

5.5. Ympäristön häiriötekijät

Häiriötekijät alueella ovat tällä hetkellä vähäiset. Autoliikenne lähialueen teillä on vä- häistä. Alueen läpi ei kulje moottorikelkka-, latu-, retkeily- tms. reittejä ja järvellä ve- neily ja kelkkailu on varsin kaukana alueesta. Rautatie aiheuttaa ajoittain meluhaittaa.

5.6. Kaavamerkinnät ja –määräykset

Kaavamerkinnät ja –määräykset ovat kaavakartan yhteydessä. Kaavassa on käytetty ympäristöministeriön 1.5.2000 astuneen asetuksen mukaisia kaavamerkintöjä.

5.7. Nimistö

Kaavateitä tai muita kohteita ei ole erikseen nimetty.

6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat

Erityisiä suunnitelmia ei ole laadittu. Ohessa on luonnos esitetty v. 2011 ilmakuvalla.

Kuva 16 Kaavaluonnos v. 2011 ilmakuvalla

6.2. Toteuttaminen ja ajoitus

Maanomistajat vastaavat kaavan toteuttamisesta. Loiste Sähköverkko Oy toteuttaa alueen sähköhuollon maanomistajan tilausten mukaisesti. Rakentajat huolehtivat ve- si- ja viemärihuollosta tai liittyvät Paltamon Veden verkostoon.

Alue on ominaisuuksiltaan hyvin matkailurakentamiseen soveltuvaa, luonnoltaan ja maisemiltaan kaunista aluetta ja Kivesjärvi suosittua lomarakentamisaluetta. Alue on yhtä rakennuspaikkaa lukuun ottamatta jo toteutunut. Sekin todennäköisesti rakentuu melko pian muutoksen hyväksymisen jälkeen.

6.3. Toteutuksen seuranta

Kunnan ja valtion eri viranomaiset seuraavat lupakäsittelyn yhteydessä ja muutoin mm. alueen rakennuskannan yhtenäisyyttä, luonnon kestokykyä, vesistöjen laadun muutoksia, liikennettä jne ja tekevät niiden perusteella johtopäätöksiä ja päätöksiä kaavan toteuttamisesta.

Kuusamossa, 17.3.2016

DI (maanmittaus, YKS 124)

Kimmo Mustonen

*****************************************************************************************************************************************

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE

KIVESJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS PALTAMON KUNTA

KARJALA 578-403-5-38, Raimo ja Arja Leinonen

NOTKO 578-403-5-37, Jouni Leinonen, Jyrki Leinonen, Osmo Leinosen oik. om. ja Sirpa Rautio

SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET

Kaavoituksen tarkoituksena on suunnitella alueen maankäyttö siten, että maanomis- tajat voivat käyttää, suunnitella ja hyödyntää omistamiaan alueita asumiseen ja ta- vanomaiseen lomarakentamiseen matkailutoiminnan sijasta. Luonto-olojen huomioi- minen tai muutkaan syyt eivät estä muutosta.

SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT, TEHDYT SELVITYKSET JA AIEMMAT SUUNNITELMAT Paltamon kunnanvaltuusto on 15.12.2005 hyväksynyt KIVESJÄRVEN RANTA- OSAYLEISKAAVAN. Siinä muutoksen kohteena olevalle tilalle on osoitettu asumisen ja matkailun alueita. Matkailutoiminnasta ollaan nyt luopumassa ja halutaan siirtyä ta- vanomaiseen lomarakentamiseen asumisen ohella. Ote yleiskaavasta on ohessa.

Kainuun maakuntakaava on vahvistettu 29.4.2009. Siinä alue kuuluu Maa- ja metsä- talousvaltaista aluetta (M) ja se on ”Matkailun vetovoima-alue” –rajauksen ja Oulu- Kajaani-Vartius –käytävän sisällä. Ote maakuntakaavasta on ohessa.

VAIKUTUSALUE

Kaavan välitön vaikutusalue on varsinainen kaava-alue ja aivan sen lähialue. Välillisiä vaikutuksia saattaa olla hieman laajemmin läheisille maanomistajille, asukkaille, lo- manviettäjille, vesistössä ja tiestöllä liikkuville jne.

OSALLISET

- maanomistajat ja asukkaat

kaava-alueen ja lähialueiden maanomistajat lähialueiden asukkaat ja loma-asukkaat

kalastajat, veneilijät, hiihtäjät, moottorikelkkailijat jne - kunnan hallintokunnat

maankäyttö rakennusvalvonta ympäristötoimi tekninen toimi elinkeinotoimi - yhdyskuntatekniikka

Loiste Sähköverkko Oy Paltamon vesihuolto - viranomaiset

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes- kukset

Kainuun liitto Kainuun sote Kainuun museo

Kainuun pelastuslaitos

- paltamolaiset ja kainuulaiset seurat ja yhdistykset

TIEDOTTAMINEN

Työn aloittamisesta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan kirjeillä lähialueen maanomistajille, lehtikuulutuksella ja informaatiolla muille osallisille. Kaa- van valmisteluaineisto pidetään samalla nähtävillä. Pyydetään tarvittavat lausunnot.

Suunnitelmat laaditaan mahdollisimman havainnollisiksi. Kaavaehdotuksesta tiedote-

*****************************************************************************************************************************************

taan samalla tavalla. Kaavoitukseen liittyvä aineisto pidetään koko työn ajan nähtä- villä kaavoittajan kotisivuilla www.kimmokaava.fi sekä nähtävillä oloaikoina kunnan nettisivuilla www.paltamo.fi. Kaavoittajan sivujen kautta on mahdollisuus jättää huo- mautuksia nähtävilläoloaikoina ja muulloinkin.

OSALLISTUMINEN

Kaavoittajan yhteystiedot toimitetaan kaikille osallisille ja heitä kehotetaan olemaan yhteydessä kaavoituksen eri vaiheissa: osallistuminen hoidetaan lähinnä neuvotteluil- la ja keskusteluilla kaavoittajan ja osallisten kanssa. Mm. kaavoittajan kotisivujen kautta on mahdollisuus esittää mielipiteitä muulloinkin kuin kaavan nähtävilläoloaikoi- na. Kaavan vaikutusalue on varsin suppea, joten laajempi osallistuminen ja osallis- taminen ei ole tarpeen.

VIRANOMAISYHTEISTYÖ

Osallistuminen hoidetaan lähinnä neuvottelujen ja lausuntomenettelyn avulla.

SELVITETTÄVÄT VAIKUTUKSET

- vaikutukset rakennettuun ympäristöön - palveluihin

- virkistykseen - liikenteeseen - tekniseen huoltoon

- vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön. Metsälain mukaisten arvokkaiden elinympäristöjen ja luonnonsuojelu- tai vesilain mukaisten erityisten luontotyyppien perustuu rantayleiskaavan selvityksiin ja erilliseen selvitykseen ja maastokäynteihin.

- maisemaan

- luonnonoloihin (kasvillisuus, eläimistö, luontotyypit) - luonnon monimuotoisuuteen

- vesistöihin

- maa- ja metsätalouteen - vaikutukset talouteen

- valtion ja kunnan talouteen

- yksityistaloudellisiin kustannuksiin

- vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen - liikenneturvallisuuteen

- ihmisten elinoloihin - ympäristön puhtauteen

- vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä - vaikutukset sosiaalisiin oloihin

- vaikutukset kulttuuriin

- muut merkittävät vaikutukset

VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN MENETELMÄT

Kaavoittaja arvioi kaavan vaikutukset työn kuluessa. Niitä tarkastellaan kaavoittajan ja viranomaisten välisissä palavereissa ja lausunnoissa. Työssä käytetään asiantunti- ja-apua mahdollisesti luonnonoloihin ja muinaismuistoihin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa.

VAIHTOEHDOT

Rantayleiskaava on tällä kohtaa normaali omarantainen kaava, joka koskee yhtä kiin- teistöä. Laadittu rantayleiskaava, nykyinen rakennuskanta, tiestö, luontoarvot ja alu- eiden rakennuskelpoisuus sanelevat pitkälle rakennuspaikan sijainnin, joten eri vaih- toehtoja ei tulla laatimaan. Rakennuspaikka sijoittuu siten, että luonnon merkittävim- mät ominaispiirteet säästyvät ja vapaata rantaviivaa jää riittävästi.

KAAVOITUKSEN KULKU, AIKATAULU, PÄÄTÖKSENTEKO JA MUUTOKSENHAKUMENETTELY Maastokäynnit

06 / 2015

Kunnanhallituksen päätös työn käynnistämisestä 22.2.2016 § 35

Viranomaisneuvottelu 9.3.2016

Kaavatyön vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedottaminen kirjeillä lähialueen maanomistajille, kuulutuksella kunnan päättämissä ilmoituslehdis- sä ja informaatiolla muille osallisille. Kaavan valmisteluaineisto pidetään nähtävillä maankäyttö- ja rakennuslain 62 § mukaisesti. Naapureilla ja muilla, joita kaava kos- kee, on mahdollisuus esittää mielipiteensä. Pyydetään tarvittavat lausunnot.

07-09 / 2016

Kaavaehdotuksen laatiminen, asiakirjojen viimeistely, havainnollistamisen parantami- nen ja mahdolliset erillisselvitykset

09 / 2016

Kaavaehdotus nähtävillä maankäyttö- ja rakennuslain 65 § mukaisesti. Kunnan jäse- nillä ja osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä (muistutus). Viranomaisneu- vottelut tarvittaessa

10-11 / 2016

Kaavan hyväksyminen kunnanvaltuustossa 11-12 / 2016

Suunnitelmia ja asiakirjoja tarkennetaan jatkuvasti työn kuluessa. Neuvotteluista ja osallistumisesta pidetään pöytäkirjaa. Tärkeimmät asiat dokumentoidaan kaavaselos- tuksessa.

Kaavan hyväksyy Paltamon kunnanvaltuusto. Osallisilla ja kunnan jäsenillä on mah- dollisuus valittaa Oulun hallinto-oikeuteen hyväksymispäätöksestä. Mahdollinen jat- kovalitus osoitetaan Korkeimmalle Hallinto-oikeudelle.

YHTEYSTIEDOT

KAAVOITTAJA: Kimmo Mustonen KimmoKaava 0400 703 521

DI (maanmittaus, YKS 124) Kitkantie 34 F 40 kimmo.mustonen@kimmokaava.fi 93600KUUSAMO www.kimmokaava.fi

KUNTA: Harri Lindroos Paltamon kunta/Tekniset palvelut aluearkkitehti Vaarankyläntie 7

0400 855 956,fax (08)871626 88300 PALTAMO harri.lindroos@paltamo.fi

Mikko Karjalainen

teknisten palveluiden johtaja 044 2885 500, (08) 6155 4660 mikko.karjalainen@paltamo.fi

PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA

Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi esittää kunnan virkamiehille tai kaavoittajalle. Lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain 63 §:n mukaan ”osallisella on en- nen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää alueelli- selle ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitel- man riittävyydestä. Jos suunnitelma on ilmeisesti puutteellinen, alueellisen ympäris- tökeskuksen on viivytyksettä järjestettävä kunnan kanssa neuvottelu suunnitelman täydennystarpeiden selvittämiseksi. Neuvotteluun on kutsuttava esityksen tehnyt osallinen ja tarpeen mukaan ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaan asia liit- tyy.”

*****************************************************************************************************************************************

Kuusamossa, 13.10.2015, 17.3.2016 DI (maanmittaus, YKS 124)

Kimmo Mustonen