HELSINGIN RAMSINNIEMEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA - UUSI ASUINALUE SAARISTORAITIOTIEN VARRELLA
ARKKITEHTUURIN DIPLOMITYÖ 19.8.2014 ANNI REINIKAINEN
ARKKITEHTUURIN DIPLOMITYÖ
AALTO-YLIOPISTON TAITEIDEN JA SUUNNITTELUN KORKEAKOULUN ARKKITEHTUURIN LAITOS ARKKITEHTUURIN TUTKINTO-OHJELMA
YHDYSKUNTA- JA KAUPUNKISUUNNITTELUN PÄÄAINE DIPLOMITYÖNTEKIJÄ ANNI MAARIA REINIKAINEN 60849N
HELSINGIN RAMSINNIEMEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA - ASUINALUE SAARISTORAITIOTIEN VARRELLA LANDUSE PLAN OF RAMSINNIEMI IN HELSINKI - A NEW RESIDENTIAL AREA IN A ISLAND DISTRICT
A-36. KAUPUNKISUUNNITTELUN PROFESSUURI VALVOJA PROFESSORI TREVOR HARRIS
DIPLOMITYÖN TIIVISTELMÄ
ABSTRACT OF MASTER’S THESIS
Helsingin uusi Yleiskaava on valmisteluvaihees- sa ja Helsingin väkiluvun oletetaan kasvavan vuoteen 2050 mennessä 860 000 asukkaaseen.
Helsinkiä kehitetään raideliikenteeseen tukeutu- vana verkostokaupunkina ja kasvua suunnataan myös itäiseen saaristoon. Saaristoraitiotielinjaus yhdistää Laajasalon Vuosaareen, Vartiosaaren ja Ramsinniemen kautta. Taloudellisesti kannatta- van pikaraitiotien rakentaminen edellyttää 3000 asukasta Ramsinniemessä ja 5000-7000 asukas- ta Vartiosaaressa. Mitoitusperiaatteena käyte- tään eurooppalaista pikaraitiotien suunnittelun standardia.
Diplomityön suunnittelualue on Ramsinniemi, joka rajautuu suurimmaksi osaksi mereen ja vain poihjoiskärjessä on yhteys mantereelle. Ramsin- niemessä on merkittäviä luonto- ja rakennushis- toriallisia arvoja. Ramsinniemen imagon muo- dostavat kallioiset rannat ja suuret korkeuserot, ilmasto, sekä ympäröivän kaupunkirakenteen läheisyys. Suunnitelmassa korostetaan alueen luonnetta ja Ramsinniemesta muodostuu oma- leimainen asuinalue Saaristoraitiotien varrella.
Uutta asuinrakentamista on lähes 140 000 k-m2. Asuinkorttelit ovat tehokkaita ja kerrosluku vaih-
telee IV-X. Korkeimmat rakennukset Ramsinto- rin ympäristössä ovat X-XII-kerroksisia. Asunto- jakauma on monipuolinen ja kaupunkimainen.
Autopaikoitus on keskitetyissä pysäköintilaitok- sissa. Suunnitelmassa on 3600 k-m2 palveluita ja liikerakentamista, joka painottuu merelliseen virkistykseen palvellen alueen asukkaita ja venei- lijöitä.Venelaitureiden yhteydessä toimii kahviloi- ta, näyttelytiloja ja ravintola. Palvelut keskittyvät alueen keskeisesti sijaitsevan Ramsintorin ym- päristöön, sekä Etelä- ja Pohjoissatamiin.
Tiiviin korttelirakenteen ansiosta Ramsinniemen virkistysalueet säilyvät yhtenäisinä ja rakentami- sen aikaisen maanmuokkauksen haitat vähene- vät. Asuinkortteleista avautuu näkymiä merelle ja yhteys ympäröivään luontoon eikä laajoja rakennettuja piha-alueita tarvita. Tehokkain ra- kentaminen keskittyy enintään 400 metrin etäi- syydelle suunnittelualueen keskellä sijaitsevalta pikaraitiotiepysäkiltä. Pyöräilyn ja jalankulun su- juvuus ovat etusijalla ja kynnys joukkoliikenteen käyttöön pysyy matalana. Pikaraitiotiepysäkin yhteydessä on polkupyörien liityntäpysäköinti- alue, joka parantaa Ramsinniemen asukkaiden yhteyttä julkiseen liikenteeseen. Alueen läpi kul- kee pyöräilyn laatukäytävä siltoja pitkin Helsingin keskustaan saakka.
Avainsanat; Helsinki, Ramsinniemi, kaupunkisuunnittelu, pikaraitiotie, asuinalue, merellisyys
Sivuja; 41
Helsinki City Planning Department is preparing a new general plan and the starting point for the vision is the population projection, according to which Helsinki will have around 860,000 inhabit- ants in 2050. In the future Helsinki will be a net- work city, with several centers combined by rail traffic. One of the new construction areas is the eastern island district. A new tramline will com- bine Laajasalo to Vuosaari via Vartiosaari and Ramsinniemi. The economically profitable tram- line requires 3000 inhabitants in Ramsinniemi and 5000-7000 inhabitants in Vartiosaari, which is the European standard a basis for planning a express tram system.
The planning area of this thesis is located in Ram- sinniemi and is mainly surrounded by the sea. The connection to the continent is from the northern part of the area. The historical value of both Ram- sinniemi’s architecture and nature is significant and the area is characterized by rocky shores, big hight differences, typical climate and the vicinity of the surrounding town. All these features are em- phasized in this plan, forming a unique residential area along the new tramline in the island district.
The new housing volume is nearly 140 000 m2. The housing blocks will be constructed densely. The
number of floors in the blocks vary from four to twelve. The highest buildings, with 10-12 storeys, are situated at Ramsintori. The residential mix is varied and urban in character. Street level spaces contain working and common spaces and park- ing is shared and centralized. The plan contains 3600 m2 of services and a new workplace facili- ties. These quarters contain mainly marine rec- reation and outdoor activities for inhabitants and boaters. Cafés, exhibition space and a restaurant are located within the marina.
Because of the compact structure, more of the ex- isting landscape areas can be ratained and the drawbacks of the heavy preconstruction phase are decreased. Wide yard areas are not needed.
From the housing blocks there are views to the sea and a direct connection to the surrounding na- ture. The densest construction is concentrated at a maximum of 400 meters from the tram stop and around the square which is located at Ramsintori.
The plan emphasizes the fluency of bycycle and pedestrian routes and lowers the threshold to use the public transport. Within the tram stop there are parking spaces for bicycles which improve the connection of the inhabitants to public traffic.
Baana, a high quality cycling route goes through Ramsinniemi along the new bridge, all the way to the Centre of Helsinki.
Keywords; Helsinki, Ramsinniemi, urban design, express tram, residential area, sea location
Pages; 41
ALKUSANAT
Tämä diplomityö on tehty toimeksiantona Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston Vartiosaari-projektille. Haluan kiittää kannustuksesta ja asiantuntemuksesta työtä ohjanneita projektipääl- likkö Ritva Luotoa, arkkitehti Maria Isotupaa, mai- sema-arkkitehti Niina Strengelliä, liikenneinsinööri Sanna Rankia, sekä yleiskaavasuunnittelija Salla Ahokasta. Kiitän myös yleiskaavatoimiston päällikkö Marja Piimiestä, jolta ajatus työn aiheesta tuli syksyllä 2013.
Haluan kiittää professoreita ja opettajia ohjauksesta.
Lämpimät kiitokset esitän myös valvojalleni Trevor Harrisille. Tekstin tarkastuksesta kuuluu kiitos Tuula Reinikaiselle ja Eva Rikandille.
Kiitokset pojilleni Arville ja Leeville. Erityiset kiitokset loputtomasta kannustuksesta, kärsivällisyydestä ja teknisestä tuesta haluan esittää Perttu Pulkalle.
Helsingissä 13.8.2014 Anni Reinikainen
Viistoilmakuva lounaasta. Kuvauspäivä 8.7.2014 (lähde kaupunkisuunnitteluvirasto)
DIPLOMITYÖN TIIVISTELMÄ/ ABSTRACT OF MASTER´S THESIS 3
ALKUSANAT 4
JOHDANTO 7
1 LÄHTÖKOHTIA
1.1 MAISEMA JA RAMSINIEMEN LUONNONOLOT 8
1.2 VIRKISTYSREITIT JA LIIKENNEYHTEYDET 10
1.3 SAARISTOALUEEN IMAGO 11
1.4 SUUNNITTELUTILANNE JA KAAVOITUS 12
1.5 RAKENTAMISEN HISTORIAA JA NYKYINEN RAKENNUSKANTA 13
2 ANALYYSI
2.1 TULEVAISUUDEN VERKOSTOKAUPUNKI 15
2.2 SUUNNITTELUALUEEN RAJAUS JA PERIAATTEET 17
3 SUUNNITELMA
3.1 SUUNNITELMAN LAAJUUSTIETOJA 18
3.2 KAUPUNKIRAKENNE 24
3.3 KATUALUEET JA LIIKKUMINEN 27
3.4 ASUINKORTTELIT 34
3.4.1 YLEISTÄ KORTTELEISTA 3.4.2 RAMSINTORIN KORTTELIT 3.4.3 BULEVARDIN KORTTELIT
3.4.4 POHJOISRANNAN JA -SATAMAN KORTTELIT 3.2.5 RAMSINHARJUN KORTTELIT
3.2.6 HUVILA-ALUEIDEN TÄYDENNYSRAKENTAMINEN 3.2.7 KOIVUNOKAN KORTTELIT
3.5 PALVELUT JA TYÖPAIKAT 37
3.6 VIRKISTYSALUEET JA LUONTO 39
4 AJATUKSIA RAMSINNIEMEN RAKENTUMISESTA 40
LÄHTEET 41
SISÄLLYS
Ramsinniemen Koivulahti kevättalvella
RAMSINNIEMI
HELSINGINNIEMI
LAAJASALO
VUOSAARI
VARTIOSAARI
Suunnittelualue ympyröity
Diplomityö on tehty toimeksiantona Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston Vartiosaari-projektille. Helsingin uuden yleiskaa- van 2050 valmistelu on parhaillaan käynnissä ja Vartiosaareen tehdään osayleiskaavaa. Ramsin- niemen alue on kytketty osaksi Vartiosaaren pro- jektialuetta, mutta alueen suunnittelua ei ole vielä käynnistetty. Diplomityön suunnittelualueen raja- us syntyi luontevasti Vartiosaaren ja Meri-Rastilan projektialueiden väliin jäävään Ramsinniemeen, jonka kautta yleiskaavan visiossa vuodelle 2050 esitetään uutta pikaraitiotien runkolinjaa eli saa- ristoraitiotietä Laajasalosta Vuosaareen. Lähes rakentamattomana säilynyt Ramsinniemi sijait- see Itä-Helsingissä, Vuosaaren kaupunginosassa.
Ramsiniemessä on merkittäviä rakennushistori- allisia kohteita ja luontoarvoja, mutta kantakau- pungin kasvaessa entistä laajemmalle, lisääntyy paine rakentaa uusia asuntoja myös Ramsinnie- meen. Jos väestönkasvua halutaan ohjata vah- vemmin saariston alueelle, on sujuvien julkisten liikenneyhteyksien järjestäminen välttämätöntä.
Pikaraitiotien taloudellinen toteuttaminen siltoi- neen edellyttää riittävän väestöpohjan, joka Ram- sinniemen alueella tarkoittaa 3000 uutta asukasta.
Yleiskaavan visiossa 2050 Ramsinniemen kautta kulkevat myös rantareitti ja pyöräilyn laatukäytä- vä.
Helsinkiläisille merellisyys on tärkeä osa kaupun- kia. Saariston virkistysmahdollisuuksien lisäämis- tä ja saavutettavuutta on edellytetty kaupungin matkailustrategiaselvityksissä. Helsingin kaupun- ginvaltuuston strategiaohjelmassa vuosille 2013- 2016 halutaan edistää yritystoiminnan, matkai- lun ja vapaa-ajan mahdollisuuksia ranta-alueilla ja saaristossa sekä vesiliikenteen kehittymistä.
Suunnitelmassa on uusia merellisiä palveluja, ja julkisten liikenneyhteyksien huomattava paran- tuminen tuo luonnonsuojelualueen luontoreittei-
neen paremmin helsinkiläisten ulottuville. Suun- nitelmassa Itä-Helsingin saaristossa kiertävän vesibussin reitille on lisätty pysähtymispaikka myös Ramsinniemeen. Saaristoraitiotien tarvetta perustellaan myös Helsingin uuden yleiskaavan valmistelun yhteydessä arvioidun matkustajalai- valiikenneterminaalin siirtymistä Vuosaaren sa- tamaan. Isot risteilyalukset tuovat satojatuhansia turisteja Helsinkiin ja useimmat heistä tutustuvat Helsingin nähtävyyksiin. Matka Helsingin keskus- tan ja sataman välillä kuljettaisiin ainutlaatuista ja luonnonkaunista Saaristoraitiotiereittiä pitkin.
Ramsinniemen alue on toistaiseksi syrjässä kau- punkirakenteesta, mutta Vartiosaaren suunni- telmien toteutuessa, alueen rooli muuttuu mer- kittävästi. Suunnittelualueen lounaispuolella sijaitsevaan Vartiosaareen on osayleiskaavan suunnitteluperiaatteissa esitetty rakennettavaksi asuntoja 5000-7000 asukkaalle. Helsingin kehit- tämisen tärkeä periaate on kaupunkirakenteen tiivistäminen. Ramsinniemessä on suuri potenti- aali sekä virkistykseen, luonnontilaisten alueiden säilyttämiseen ja toisaalta tehokkaaseen kaupun- kirakentamiseen ja asumiseen. Paikoin väljästi ra- kennetussa pääkaupungissamme on pystytty säi- lyttämään laajoja luontokohteita hyvinkin lähellä asuinkortteleita ja tätä periaatetta on noudatettu myös diplomityössä.
Diplomityössäni olen tehnyt maankäyttösuunnitel- man Ramsinniemen uudesta tiiviistä saaristokau- punginosasta ja täydennysrakentamisesta, joka otetaan osaksi Helsingin urbaania kaupunkialuet- ta. Suunnitelma ottaa huomioon pikaraitiotien vä- estöpohjavaatimukset ja Vartiosaaren ja Rastilan tulevaisuuden rakentamissuunnitelmat. Suunni- telmassa saariston suurmaisemalle ja paikallisil- le luontoarvoille on annettu erityinen painoarvo.
Olen analysoinut Ramsinniemen rakentumisen laajuutta edellä mainituilla reunaehdoilla ja esit-
tänyt analyysin pohjalta suunnitteluratkaisun, joka pohjautuu osin Yleiskaava 2050 vision arvioon Helsingin tulevaisuudesta ja osin omaan harkin- taani. Diplomityö on ennen kaikkea arkkitehtoo- ninen suunnitelma uudesta saaristokaupungin- osasta, jossa erilaiset asumismuodot, palvelut ja virkistysmahdollisuudet sijoittuvat luonnonkaunii- seen paikkaan, keskelle Helsingin ainutlaatuista saaristomaisemaa.
Tiiviin korttelirakenteen ansiosta virkistysalueet ovat yhtenäisiä ja rakentamisen aikaisen maan- muokkauksen haitat vähenevät. Koska asuinkort- teleista on näkymiä ja suora yhteys ympäröivään luontoon, ei laajoja rakennettuja piha-alueita tarvi- ta. Suunnitelmassa tehokkain rakentaminen kes- kittyy enintään 400 metrin etäisyydelle pikaraitio- tiepysäkistä. Pyöräilyn ja jalankulun sujuvuus ovat suunnitelmassa etusijalla, jolloin kynnys joukko- liikenteen käyttöön pysyy matalana. Pikaraitiotie- pysäkin yhteydessä on polkupyörien liityntäpy- säköintialue, joka parantaa myös Ramsinniemen reuna-alueiden asukkaiden yhteyttä julkiseen lii- kenteeseen.
Diplomityö on jaettu neljään osaan. Aluksi mää- rittelen suunnittelualueen liittymistä ympäristöön, alueen maisemaa ja rakentamista sekä nykyistä kaavatilannetta. Toisessa osassa analysoin suun- nittelun lähtötilannetta, rajaan suunnittelualueen ja määrittelen periaatteita, joihin suunnitelma pe- rustuu ja mitkä tekijät muodostavat diplomityön punaisen langan. Kolmannessa osassa on suunni- telma ja suunnitelmaa havainnollistavat kuvat, jot- ka on esitetty myös plansseilla. Viimeisessä osas- sa on ajatuksiani Ramsinniemen rakentumisesta.
Esitän arvioni siitä, mitä vaikutuksia suunnitelmal- la toteutuessaan olisi ja mitkä seikat Helsingin kehityksessä vaikuttavat saariston rakentumiseen yleiskaavan tarkasteluajanjakson puitteissa.
JOHDANTO
1.1 Ympäröivät alueet, maisema ja Ramsiniemen luonnonolot
Ramsinniemi on mereen rajautuva alue Helsingin Vuosaaressa. Ramsinniemi on tiiviin kaupunkira- kenteen reunalla. Muutaman kilometrin säteellä asuu lähes 60 000 ihmistä. Vartiokylänlahti rajaa Ramsinniemeä pohjoispuolella ja eteläpuolella avautuu Helsingin itäinen saaristo ja Kallahden- selkä. Vartiokylänlahtea reunustavat Vartiosaari, Tammisalo, Marjaniemi, Puotila venesatamineen sekä Meri-Rastila.
Ramsinniemi on läntisin Vuosaaren niemistä.
Ramsinniemen kaakkoispuolelta avautuu näky- mä pitkälle ulkosaaristoon ja Suomenlahdelle.
Helsingin itäinen saaristo on säilynyt luonnontilai- sena. Maisemallisesti Ramsinniemi toimii itäisen
1 LÄHTÖKOHTIA
saariston havupuuvaltaisena vihreänä selustana. Nykyistä huvilarakentamista ei mereltä katsot- tuna juurikaan huomaa. Ramsinniemen tuleval- la rakentamisella tuleekin olemaan merkittäviä maisemallisia vaikutuksia. Korkea rakentaminen rantojen läheisyydessä vaikuttaa koko Helsingin siluettiin.Ramsinniemi on koillis-lounaissuunnassa kulke- va poikittaisharju, jonka topografia on saanut piir- teensä viime jääkauden aikana. Tuhansia vuosia sitten Ramsinniemi oli vain jono kallioluotoja ja muutama sata vuotta sitten alue oli saari. Nykyisin Ramsinniemeen voi kävellä mantereelta ja korkein kohta on yli 20 metriä merenpinnan yläpuolella.
Vartiokylänlahden puoleinen ranta on kallioinen ja jyrkkä. Harjun vastaiset laaksot sekä korkeat kalliokumpareet rytmittävät maisemaa. Helposti liuskottuva kalliopinta on näkyvillä useissa kohdis-
Ensimmäinen oikealla: Ote Senaatin kartasta, mitattu 1872-73 (Ramsinniemen rakennukset s. 4)
Toinen oikealla: Ote Helsingin pitäjänkartasta 1933. Ramsinnie- messä on useita laitureita ja laivaväylä näkyy Kortnäsiin saakka.
(Ramsinniemen rakennukset s. 7)
LUONNONSUOJELUALUE 1 Ramsinlehto
5 Koivulahti
3 Kortlahden kallioniemi
4 Kaakkoisrannan merenrantakasvustoa
Havumetsää ja sekametsää, sekä arvokas linnustoalue 2 Jyrkkä luoteisranta
Maisemallisesti arvokas suurmaiseman reuna, ns. vihreä selusta
näkymä
näkymä näkymä
näkymä
näkymä
näkymä
tasanne
tuulen suunta
tuulen suunta
näkymä rannasta
tasanne
pitkä näkymä ja suunta, näköalapaikk
näkymä
arvokas metsäalue
kulttuurihistoriallisesti arvokas huvila-alue Mai
ns pit
arv
Ram kulttuurihi
sa ja muuten maaperä on hiekkaa ja soraa. Ram- sinniemen ranta-alueet ovat selvästi jakautuneet kahteen tyyppiin. Kallahdenselän puolella rannat ovat kivisiä, hiekkaisia ja avoimia johtuen avo- meren vaikutuksesta, kun taas Vartiokylänlahden puoleiset rannat ovat jylhiä ja ruovikkoisia. (Maise- maselvitys 2014, s. 19)
Ramsiniemeä peittää pääosin vanha ja arvokas metsä. Kasvillisuus on moni-ilmeistä ja vaihte- levaa, enimmäkseen tuoretta kangasta. Osassa niemeä maaperä on kalkkipitoisempaa ja näissä kohdissa kasvillisuus on runsasta, kuten Ramsin- lehdon luonnonsuojelualueella. Lehto (kartalla 1) on alueen arvokkain kasvillisuuskohde. Helsingin luontotietojärjestelmän muut arvokkaat kasvilli- suuskohteet ovat jyrkkä luoteisranta (2) ja Kortlah- den Kallioniemi (3) Ramsinniemen pohjoispuolel- la sekä etelä- ja kaakkoisranta (4) ja Koivulahti (5) Ramsinniemen eteläpuolella. Luontotietojärjestel- män mukaan myös pohjoisimmat osat suunnit- telualueesta kuuluvat arvokkaaseen linnusto- ja lepakkoalueeseen (Maisemaselvitys 2014, s. 27-31, Hel- singin luontotietojärjestelmä).
Meren lämpökapasiteetti on suuri ja se vaikuttaa rannikon säähän. Meri varastoi lämpöä ja aiheut- taa merituuli-maatuuli-ilmiön aivan rannan tuntu- maan. Tästä syystä sade- ja ukkospilvet pysyvät kesäaikaan usein mantereen päällä. Suunnitte- lualueella vallitsevat tuulensuunnat ovat etelä- ja lounaistuulet. Etelätuulet ovat toisinaan hyvinkin voimakkaita ja tästä syystä Vartiokylänlahdella meriveden korkeuden kuukausikeskiarvot vaihte- levat 185 cm, kun Helsingin rannoilla keskimää- räinen vaihtelu on lähes metrin vähemmän. (Mai- semaselvitys 2014, s. 27)
Maisemallisesti arvokas suurmaiseman reuna, vihreä selusta Pitkä näkymä ja suunta, näköalapaikka maastossa
Arvokas metsäalue
Kulttuurihistoriallisesti arvokas huvila-alue
Ramsinlehdon luonnonsuojelualue
Jyrkkä rinne
Rakentamiseen vaikuttavia maisemallisia tekijöitä
1.2 Virkistysreitit ja liikenneyhteydet
Ramsinniemi on osa laajempaa, Vantaalta San- tahaminan edustalle ulottuvaa virkistysaluetta, joka muodostaa Itä-Helsingin kulttuuripuiston. Itä- Helsingin kulttuuripuisto on yksi Helsingin viidestä vihersormesta. (Maisemaselvitys 2014, s. 40) Ramsin- niemeen pääsee parhaiten Rastilan metroase- malta liityntäbussilla tai palvelulinjalla. Lähin bus- sipysäkki on Meri-Rastilassa n. 300 metrin päässä.
Ramsinniementie on niemen päätie, jolla liikkuvat pääosin huviloiden asukkaat. Autoliikenne suun- tautuu pohjoiseen Meri-Rastilaan päin ja sieltä Helsingin katuverkkoon. Kaupunkisuunnitteluvi- raston laatimissa Vartiosaaren suunnitteluperiaat- teissa Ramsinsalmen ylittävä uusi silta on varattu pelkästään pyöräilylle, jalankululle ja julkiselle lii- kenteelle. (Vartiosaaren OYK suun.periaatteet 2012)
Vartiokylänlahdella on useita pienvenesatamia.
Ramsinsalmessa on vilkas pienveneväylä ja purje- veneitä varten uuden sillan alituskorkeuden tulee
olla 21 metriä merenpinnasta, mikä Ramsinnie- men ja Vartiosaaren jyrkkien kalliorantojen vuoksi on luonteva ratkaisu. Ramsiniemen etelärannat ovat puolestaan ihanteelliset kanootilla rantautu- miseen. Eteläpuolella on myös Leirikeskus Meri- hiekka, jossa kesäaikaan järjestetään leiritoimin- taa lapsille ja nuorille sekä yleisiä saunavuoroja.
Helsingin alueella Vartiokylänlahti on kalastuksen kannalta tärkeä kohde, sillä kalat viihtyvät alueel- la, vaikka lahden vedenlaatu on vain tyydyttävä.
Jäätilanteen salliessa Ramsinniemen ympäril- le tehdään hiihtoladut ja Vartiokylänlahdella on luistinrata. Virkistysreitin varrella Koivulahdella on nuotiopaikkoja. Ramsinlehdon alueella on merkit- tyjä reittejä ja alueen länsireunassa on pysäköinti- paikka vierailijoille. Toistaiseksi Ramsinniemen ja Rastilan virkistyalueiden käyttö on kävijämääräl- tään melko maltillista, eikä liikenne tuota ongel- mia alueella. (Helsingin ulkoilukartta 2014 ja Itä-Helsingin kulttuuripuisto)
Ramsinniemi yhdistyy silloilla Itä-Helsingin kulttuuripuiston Vartiokylänlahden kiertävään teemareittiin (Itä-Helsingin kult- tuuripuisto, s. 20)
Ramsinlehto keväällä
1.3 Saaristoalueen imago
Helsingin saaristo on valtakunnallisesti merkittävä alue. Yksi Ympäristöministeriön listaamista Suo- men kansallismaisemista on merellinen Helsinki, joka ilmentää maamme edustavimpia luonnon- ja kulttuuripiirteitä. Ympäristöministeriön määrittele- mällä kansallismaisemalla on voimakas symbo-
liarvo. Suomen ja muiden pohjoisten alueiden saaristomatkailu perustuu paljolti luontoon ja maisemiin sekä vaihteleviin olosuhteisiin ja pai- kalliseen kulttuuriin. Kaupungista avautuva meri- näkymä on olennainen osa Helsingin identiteettiä.
Merinäkymä ja kaupungin siluetti muodostavat Helsingin julkisivun sadoilletuhansille risteilyturis- teille ja kaupunkilaisille itselleen. Tämä kokonai- suus muodostaa saaristoalueiden imagon.
Helsingin Elinkeinostrategia 2011:ssa todetaan, että Helsingin kaupunki tukee uudenlaisten mat- kailutuotteiden kehitystä ja erityisesti merellisyy- teen liittyvien palvelujen syntymistä. Merellisyyttä matkailubrändinä korostetaan myös Helsingin matkailun tavoitteet 2009–2012 -julkaisussa. Mat- kailun kehittymiseen liittyvistä tutkimuksista ja strategiaraporteista voidaan päätellä, että merel- lisyys on merkittävä arvo ja kehittämistä pidetään tärkeänä. Kehitys on hidasta, sillä suurin osa Hel- singin saaristosta on joko yksityisessä käytössä tai vähäisessä virkistyskäytössä. Saariston vetovoi- mainen imago, jollainen esimerkiksi Tukholman tai Turun saaristolla on, saavutetaan kehittämällä laadukasta palveluverkostoa ja parantamalla saa- riston saavutettavuutta. Suomen matkailustrate- gia 2020 määrittelee Suomen matkailutuotteiden pohjaksi suomalaisen paikallisen kulttuurin sekä luonnon erityispiirteet ja vetovoimatekijät kestä- vän matkailun periaatteiden mukaisesti. Matkai- lustrategiassa nostetaan vesistötuotteet erityiseksi tuoteteemaksi. Helsingin saaristo on osa Helsin- kipuistoa, johon sisältyvät mm. kalastus- ja ristei- lymatkailu. Samalla todetaan, että eri toimijoiden yhteistyön heikkous ja kestävän vesistömatkailun mallien puute hidastavat alan kehittymistä laajas- ta potentiaalista huolimatta. (Suomen matkailustrate- gia 2020, s. 28)
Ilmakuva (lähde KSV) Helsingin itäinen saaristo toukokuussa
1.4 Suunnittelutilanne ja kaavoitus
Raideliikenteen rakentaminen Ramsinniemen kautta edistää Valtakunnallisten alueidenkäyt- tötavoitteiden toteutumista. Helsingin erityisky- symyksissä todetaan, että seudulla tulisi edistää joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen, tukeutuvaa yhdyskuntarakennetta. Alueidenkäy- tönsuunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen ja erityisesti raideliiken- teen palvelualueille. (VAT 2009)
Vuoden 2007 Uudenmaan maakuntakaavassa- Ramsinniemen alue on merkitty virkistysalueeksi, jossa on luonnonsuojelualue. Ramsinniemeltä on merkitty viheryhteystarve Kallahdenniemelle ja läheinen Meri-Rastilan alue on merkitty virkistys- alueeksi. Uudenmaan maakuntakaavan 2. vaihe- maakuntakaavassa Meri-Rastilan alue on muutet- tu viheryhteystarpeeksi.
Voimassaolevassa Helsingin Yleiskaava 2002:ssa Ramsinniemen alue on pääosin virkistysaluetta.
Kortniemellä sekä eteläkärjen tuntumassa olevat huvila-alueet on merkitty hallinnon ja palveluiden alueiksi. Ramsinlehto on merkitty luonnonsuojelu- alueeksi molemmissa kaavoissa. Ramsinniemen alue on myös osa Itä-Helsingin Kulttuuripuiston teemareittiä, joka kulkee Rastilasta Vartiosaareen ja Herttoniemeen. (Itä-Helsingin Kulttuuripuisto, 2012, s.
28)
Syksyllä 2013 hyväksytyissä Helsingin uuden yleiskaavan periaatteissa, Visio 2050:ssa, alueen läpi kulkevat sekä pyöräilyn laatukäytävä, että pikaraitiotieyhteyden runkolinja. Tulevaisuuden Helsinki on raideliikenteeseen tukeutuva verkos- tokaupunki, jonka pääkeskus ja kaupunginosien keskukset ovat yhdistettyinä toisiinsa raideyhteyk- sillä. Suunnittelua tehdään jalankulun ja kevyenlii- kenteen ehdoilla, ei autoliikenteeseen tukeutuen.
Kaupungistuminen jatkunee voimakkaana ja Hel- singin väkiluvun odotetaan kasvavan jatkossakin, jolloin Helsingin alueelle täytyy suunnitella myös kokonaan uusia asuinalueita ja samalla laajentaa urbaania kantakaupunkia. (Yleiskaava visio 2050, s. 9)
Ramsinniemen lounaispuolella olevaan Var- tiosaareen laaditaan parhaillaan osayleiskaa- vaa. Luonnos asetetaan nähtäville vuonna 2015.
Kaupunkisuunnittelulautakunta on vuonna 2013 hyväksynyt Vartiosaaren suunnittelua ohjaavat suunnitteluperiaatteet, joiden perusteella Vartio- saaresta suunnitellaan tiiviisti rakennettua saa-
ristokaupunginosaa, jossa on sekä asumista että kaikkia helsinkiläisiä palvelevia virkistystoimintoja.
Ramsinniemi on osa Kaupunkisuunnitteluviraston Vartiosaari-projektialuetta, mutta alueen suunnit- telua ei ole vielä käynnistetty.
Ramsinniemen alueella asemakaava on Kortnie- messä ja Koivulahdessa vuodelta 1979. Alue on opetustointa palvelevien rakennusten korttelialu- etta ja puistoaluetta. Asemakaavassa määrätään säilytettäväksi rantaviiva luonnonmukaisena.
Muuten alue on asemakaavoittamatonta. (Helsin- gin paikkatietokartta)
alhaalla: Uudenmaan vahvistettujen maakuntakaavojen epävi- rallinen yhdistelmä 2013, tulostettu karttapalvelusta 6.8.2014 vasemmalla: ote Yleiskaava 2002:sta, KSV
1.5 Rakentamisen historiaa ja nykyi- nen rakennuskanta
Ramsinniemessä ei ole vakituista asutusta. Ensim- mäisiä merkintöjä Vuosaaren asutuksesta on rau- takauden lopulta vuosilta 1100-1200. 1500-luvulla kuninkaallinen laivanveistömö Norsö Bankstad toimi Ramsinniemen Kortlahdessa, mutta tarkka sijainti ei ole tiedossa. (Maisemaselvitys 2014, s. 9). Hel- singin saaristoon ja rannoille alettiin rakentaa hu- viloita 1800-luvun alusta lähtien. Höyrylaivaliiken- ne alkoi Helsingin keskustan ja Vuosaaren välillä vuonna 1857. Höyrylaivan voidaan olettaa pysäh- tyneen myös Ramsinniemessä vuosien 1892-1945 välillä Puotilan ja Kallvikin kautta kulkeneen laivan reitillä. Laiva oli huomattavasti hevoskyytiä nope- ampi tapa kulkea keskustasta Ramsinniemeen.
Maanosituslainsäädännön vapautuksella oli myös vaikutusta huvila- ja esikaupunkialueiden kehittymiseen (Ramsinniemen rakennukset 2007, s. 5). Alkujaan Sipooseen kuulunut Ramsinniemen alue liitettiin Helsingin kaupunkiin vuonna 1966 yhtä ai- kaa Vuosaaren kanssa. Samana vuonna valmistui myös Vartiokylän ja Vuosaaren yhdistävä silta. (Itä- Helsingin kulttuuripuisto 2012, s. 19)
Helsingin kaupunki omistaa Ramsinniemen maa- alueesta suurimman osan. Huvila-alueet ovat pääosin yksityisten henkilöiden tai eri yhteisöjen omistuksessa. Ramsinkannaksella ja Ramsinnie- mellä sijaitsevat huvila-alueet on Helsingin Yleis- kaava 2002:ssa osoitettu kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja/tai maisemakulttuurin kannalta merkittäviksi alueiksi.
Ramsinniemen rakennuskanta muodostaa Vartio- saaren, Ramsinrannan ja Kallahdenniemen huvi- loiden kanssa ainutlaatuisen, merenrantaan sijoit- tuvien huvilarakennusten kokonaisuuden. Useat huvilat ovat ympäristön kannalta tärkeitä maa- merkkejä ja arkkitehtoonisesti arvokkaita kohteita, jotka ilmentävät aikansa arkkitehtuuria ja ihantei- ta. Alueen historiaan kuuluu perheiden kesänviet- topaikkoiksi rakennuttamat kesämajat ja huvilat.
Pihapiirit ovat kulttuurihistoriallisestikin arvokkaita kokonaisuuksia huolimatta rakennusten kunnos- ta tai yksittäisen rakennuksen arkkitehtoonisesta merkityksestä.
Vilkkaan vesiliikenteen vuoksi huviloiden paras julkisivu tehtiin aina rantaan päin. Osa huviloista on nimekkäitten arkkitehtien suunnittelemia ja iso osa on merkittäviä rakennushistoriallisia kohteita
pengerrettyine puutarhoineen. Huviloita raken- nettiin erityisen paljon vuosien 1907-1912 välillä, ja viimeiset 1940-luvulle mennessä. (Ramsinniemen rakennukset 2007, s. 8)
Suuryritykset ostivat huviloita vuosien 1950-70 aikana koulutus- ja virkistyskäyttöön. Ramsinnie- men koillisosassa Kortniemellä sijaitseva Stora Enson huvila on alkujaan Terijoelta paikalle kul- jetettu vuonna 1912. Arkkitehti Markus Visantin suunnitelmien mukaan rakennus on muutettu edustuskäyttöön vuonna 1985. Pihapiirissä on myös huvimaja, savusauna etelärannassa, sekä Alvar Aallon suunnittelema henkilökunnan vapaa- ajanrakennus Country Club, saunoineen. Suomen Pankki hankki tilat Ramsinniemen kaakkoisran- nalta 1974. Aikoinaan Karl Stockmannin omista- mat huvilat muutettiin ravintola- ja kokoustiloiksi.
Pihapiiriä täydennettiin vielä matalilla, paikkaan sopivilla lisärakennuksilla. Huviloiden vieressä on seurakunnan leirikeskus Merihiekka eli entinen Villa Procopé vuodelta 1910. Huvila toimii kokous- ja virkistyspaikkana. Huvilan edustalla on yleinen uimaranta. (Ramsinniemen rakennukset 2007, s. 8)
Villa Soldis II, Ramsinniementie 34
Iltala, Country Club, Ramsinniementie 24 (ks. lähdeluettelo) Tallvik, Ramsinniementie 43 Iltala, Ramsinniementie 24
Soldis II, Ramsinniementie 34
Merihiekka (Villa Procopé), Ramsinniementie 32 Torshag, Ramsinniementie 34
2 ANALYYSI
Luoteisranta Luoteisranta
Pitkospuut Ramsinlehdossa Luoteisranta
Näkymä kohti Kortniemeä
2.1 Tulevaisuuden verkostokaupunki
Maankäytön kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti kaupunkirakennetta ei entisestään ha- jauteta, vaan lähialueiden maankäyttöä tehoste- taan. Kestävän kaupunkisuunnittelun mukaisesti tämä ei välttämättä tarkoita pelkästään asumisen tai rakentamisen tiivistämistä, mutta myös lähialu- eiden saavutettavuutta. Saaristoraitiotie on osa tulevaisuuden Helsingin raideliikennettä, joka yh- distyy verkostokaupungiksi, jossa tiivis kaupunki- mainen asutus keskittyy useisiin pienempiin osa- keskuksiin (Manninen, R.) Saaristoraitiotie parantaa saariston virkistysalueiden saavutettavuutta. Hel- sinki laajenee voimakkaasti etelään ja itään, jol- loin virkistysalueille on tarvetta myös saaristossa.
Kaupunkilaisen kannalta on tärkeää, että saaris- ton laajoja luontoalueita on mahdollista käyttää helposti osana kaupungin virkistysaluetarjontaa.
Saariston liikenneyhteyksien järjestäminen myös itäisen Helsingin kaupunginosista on tärkeä osa kaupungin palvelujen parantamista. (Rakennetun ympäristön kestävän kehityksen kriteerit ja indikaattorit, s.
31)
Ekotehokkuuden määritelmän mukaan vähem- mästä tuotetaan enemmän ympäristöä säästäen.
(Ympäristöministeriö). Kaupunkirakenteessa vaikutuk- set liikkumisen tarpeen vähenemiseen ja tehok- kaimpien ja päästöttömämpien liikennemuotojen suosiminen parantaa ekotehokkuutta. Jos vali- taan kaupungin kasvusuunta myös saaristoon, on julkisten liikenneyhteyksien järjestäminen sinne välttämätöntä. (Liikkumisen kehittämisohjelma s. 40)
Raideliikenne on pitkällä aikavälillä edullisin jouk- koliikenneratkaisu, joka kuljettaa helposti suuria- kin matkustajamääriä nopeasti. Raitiotien rakenta- minen myös parantaa kaupunkilaisten yhtäläistä mahdollisuutta saavuttaa eri toiminnot kestävillä
kulkumuodoilla. Raideliikenteessä matka-ajat ovat ennustettavia ja luotettavia. Verkoston parantami- sen pääperiaattena on jalankulkija, sillä kävely on osa jokaista matkaketjua. (Liikkumisen kehittämisohjel- ma, 2014). Euroopassa on yleisesti käytetty pikarai- tiotien kannattavuuden ohjearvona 2000 asukasta ratakilometrillä. Karkeasti mitoittaen Ramsinnie- messä asukasluvun tulee olla lähellä 3000, jotta riittävän väestöpohjan näkökulmasta pikaraitio- tien rakentaminen on kannattavaa (Raide-Jokeri, 2009).
Helsingin kaupungin asunto- ja maapoliittisia päämääriä on lisätä monipuolista asuntotarjon- taa ja samalla rakentaa uudet asuinalueet veto- voimaisiksi myös sosiaalisesti kestävällä tavalla
(Helsingin MA-ohjelma 2008-2017). Ramsinniemessä on mahdollista rakentaa tiiviistä kerrostaloasunnoista pienkerrostaloihin ja olemassa olevaa huvilakan- taa täydentäen, jolloin erilaisten asumismuotojen tarjoamat mahdollisuudet erilaisille asukkaille ja asumisratkaisut monenlaisiin tarpeisiin tulisi huo- mioitua.
Ramsinniemen alue on toistaiseksi syrjässä kau- punkirakenteesta, mutta Vartiosaaren suunnitel- mien toteutuessa sen rooli muuttuu merkittävästi.
Ramsinniemen rakentamisen haasteet ovat juuri merkittävät luontoarvot. Aiemmin lähes raken- tamaton niemenkärki liitetään osaksi urbaania raitiotieverkkoa ja kantakaupunkimaista kaupun- kirakennetta. Yleiskaava visio 2050:ssa tärkeä pe- riaate Helsingin kehittämisessä on kaupunkira- kenteen tiivistäminen. Ramsinniemessä on suuri potentiaali sekä virkistykseen, luonnontilaisten alueiden säilyttämiseen, että tehokkaaseen kau- punkirakentamiseen ja asumiseen. Jokseenkin väljästi rakennetussa pääkaupungissamme on pystytty säilyttämään laajoja luontokohteita hyvin-
kin lähellä asuinkortteleita, ja tätä on mahdollista jatkaa myös Ramsinniemessä. Diplomityön tavoit- teena on suunnitella alueelle ekologisesti kestävä asuinalue, jossa asunnot ja palvelut on rakennet- tu tiiviisti maastoon sopeuttaen ja luontoalueita säästäen. Kortteleiden piha-alueet kytketään ym- päröivään luontoon ja Ramsinniemen läpi kulke- vaan virkistysreitistöön. Rakennushistoriallisesti tärkeät huvilat pihapiireineen säilyvät ja iso osa viheralueista säilyy luonnontilassa. Ramsinniemi on rakentamisolosuhteiltaan erinomainen, sillä maaperä on kalliota.
Liikenne aiheuttaa neljänneksen pääkaupunki- seudun kasvihuonekaasupäästöistä, joten pai- neita yksityisautoilun vähentämiseen on varmasti näkyvissä tulevaisuudessa. Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma 2014:n mukaan tulevaisuu- dessa pysäkointinormin voidaan olettaa väljen- tyvän, sillä trendi on selvästi joukkoliikennettä ja kevyenliikenteen yhteyksiä painottava. Vähäau- toisuus-periaatetta on jo sovellettu täydennyra- kentamiskohteissa pääkaupunkiseudulla. Au- topaikkanormit on toistaiseksi Suomessa vielä ohjautuneet kysynnän mukaan. Tulevaisuudessa voidaan kuitenkin suunnitella autopaikkamäärä myös tapauskohtaisemmin, etenkin alueilla, jotka tukeutuisivat Ramsinniemen tavoin raideliikentee- seen. Tätä kehityssuuntaa tukee myös pyöräilyn laatukäytävä alueen läpi.
Tiivis ja sekoittunut korttelirakenne helpottaa alu- eellisten pysäköintilaitosten toimimista ja vuorot- taispysäköinnin järjestämistä. Alueellisesta pysä- köintilaitoksesta asukas voi halutessaan ostaa käyttöönsä autopaikan. Kustannuksia ei jaeta kaikkien asukkaiden kesken, jolloin asumiskus- tannuksia saadaan laskettua. (Ilmastopäästöjen vä- hentämismahdollisuudet, s.19). Ramsinniemen alue on
mahdollista toteuttaa vähäautoisena ja joukkolii- kenteeseen voimakkaasti tukeutuvana, sillä Saa- ristoraitiotie tulisi olemaan yksi verkostokaupun- gin raideliikenteen runkolinjoista. (Autopaikkamäärien laskentaohje, 2012).
Ramsinlehdon luonnonsuojelualueelle saapuminen luoteesta
vihreä selusta yhteys tarve
tehokas rakentaminen
keskus tai pääte
rakentamiselle sopiva alue luontoarvoja
rakennushistoriallisia arvoja
jyrkkä maasto
400 metrin etäisyys, joukkolii kenteen vaikutusalue
vihreä selusta
yhteystarve
tehokas rakentaminen
keskus tai pääte
rakentamiselle sopiva alue
luontoarvoja
rakennushistoriallisia arvoja
jyrkkä maasto
400 metrin etäisyys pysäkiltä
Analyysi alueen suunnitteluun vaikuttavista maisema- ja raken- nushistoriallisista arvoista. Suunniteluratkaisun perusperiaateet on esitetty kaaviomaisesti.
jestetää kokoojakadulta ja pääkadulta, eli Ramsin- niementieltä. Kun autoja on vähemmän, saadaan jalankulkuyhteys luontevammaksi, kortteleista on suora yhteys joukkoliikennepysäkeille ja toisaal- ta luontoon. Suurten korkeuserojen ja tehokkaan kortteliratkaisun ansiosta piha- ja katualueita var- ten ei tarvita laajoja maaston tasauksia.
in my back yard”) julkisten toimijoiden puuttuessa alueelta.
Suuri luonnonsuojelualue on lähialueen asukkail- le jatkossakin tärkeä virkistysalue. Ramsinniemen virkistysreitti kuuluu osaksi Itä-Helsingin kulttuu- ripuiston teemareittiä ja Yleiskaavan visio 2050 osoittaa alueen läpi kulkevan rantareitin, jotka toteutuessaan parantavat virkistysalueiden saa- vutettavuutta huomattavasti. Ramsinniemen työ- paikat liittyvät tulevaisuudessa vapaa-aikaan ja virkistykseen.
Riittävän korkea aluetehokkuus parantaa alu- een mahdollisuuksia toimia ekologisesti. vaikka palvelujen tarve n. 3000 asukkaalle on verrattain vähäinen, suunnittelun lähtökohtana on tiiviin rakentamisen mahdollistamat palvelut, toimiva joukkoliikenne ja tehokas kunnallinen infrastruk- tuuri. Riittävänä aluetehokkuuslukuna voidaan pitää 0,35, jonka jälkeen alueen aiheuttama ym- päristönkuormitus ja toteuttamisen kustannukset pienenevät selvästi. Voidaan jopa laskea, että kehyskuntiin harvaan rakennettujen alueiden lii- kenteestä johtuvat päästöt ovat kolmin- tai nelin- kertaiset kantakaupunkimaiseen rakenteeseen verrattuna. (Helsingin ilmastopäästöjen vähentämismah- dollisuudet yleiskaavassa, s.12)
Ramsinniemen kortteleiden tulee olla tehokkaita, jotta raideliikenne olisi mahdollisimman perusteltu joukkoliikennevaihtoehto. Tehokasta rakentamis- ta on myös Ramsinniemeä ympäröivillä alueilla Puotilassa, Rastilassa ja Vuosaaressa sekä tule- vaisuudessa Vartiosaaressa. Korttelitehokkuuden noustessa pysäköintiratkaisu on taloudellisempaa toteuttaa rakenteellisena ja keskitettynä. Samalla ajoneuvoliikenne korttelialueella vähenee, sillä sisäänajot pysäköintilaitoksiin on mahdollista jär-
2.2 Suunnittelualueen rajaus ja suun- nittelun periaatteet
Pikaraitiotien taloudellinen toteuttaminen siltoi- neen mahdollistaa ja samalla edellyttää riittävän väestöpohjan. Uudessa yleiskaavan visiossa on perustellusti esitetty pikaraitiotien runkolinjaa eli Saaristoraitiotietä kulkemaan Vuosaaren suun- nasta, Ramsinniemen kautta Laajasaloon ja edel- leen Helsingin keskustaan. Alue yhdistyy uusien siltojen kautta Vartiosaareen ja Rastilaan, pyöräi- lyn laatukäytävään eli Baanaan ja pikaraitiotiehen voimakkaasti tukeutuen. Alueen suunnittelussa on priorisoitu julkisenliikenteen lisäksi kävelyä, pyö- räilyä sekä veneilyä. Autoliikenne ohjataan alueel- le vain Vuosaaren suunnasta.
Ramsinniemi on selvärajainen ja yhtenäinen alue- kokonaisuus, joka rajautuu enimmiltä osin me- reen. Mantereelle on kapea ja matala kulkuyhte- ys. Suunnittelualueella on paljon rakentamiseen sopimattomia alueita; jyrkkiä rantoja, luonnonsuo- jelualue, arvometsiä, avoimia näkymiä, vanhoja pihapiirejä ja saaristolle ominaisia kallionlakialu- eita. Uudet rakennusmassat on luontevaa sijoit- taa maastonmuotojen mukaan ja terassoituvista kortteleista avautuu näkymiä merelle ja ympä- röiville viheralueille. Rantojen kasvillisuus ja puus- to on arvokasta ja säilytetään suurelta osin, jolloin Ramsinniemen vihreä selusta säilyy tulevaisuu- dessakin. Ramsinniemi on imagoltaan vahvasti merellinen alue, joka mielletään osaksi Helsingin saaristoa. Helsingin saaristolle tyypillisesti suunnit- telualue on hieman eristyksissä ja jopa hankalasti saavutettavissa. Alueelle pääsee autolla tai pol- kupyörällä, mutta julkisen liikenteen puuttuessa alueen saavutettavuus on heikko. Aluetta vaivaa
muiden huvila-alueiden tavoin NIMBY-ilmiö (”not Rantavyöhykkeen vihreä selusta
3 SUUNNITELMA 3.1 Suunnitelman laajuustietoja
- suunnittelualue 38,6 ha, josta luonnonsuoje- lualuetta n. 7 ha.
- olemassa olevaa huvilarakentamista n. 2300 k-m2
- uutta rakentamista 140 000 k-m2
kaupallisia palveluja ja työpaikkoja 3000 k-m2, päiväkoteja 600 k-m2
erityisasumista 10 000 k-m2 uusia huviloita 3200 k-m2 - aluetehokkuus ea= 0,4
- korttelitehokkuus vaihtelee, ek= 1-3
- uusia asukkaita alueella 3000, mitoituksella 1 as./40-50 k-m2
- työpaikkoja 100, mitoituksella 1 tp/30 k-m2 - 1 autopaikka 120 asuinkerrosneliötä koh- den tai 0,6 autopaikkaa asuntoa kohden, kun lähimmälle raideliikenteen pysäkille on alle 600 metriä. (Helsingin kaupungin asuin- tonttien autopaikkamäärien laskentaohje esikaupunkialueella).
- Ramsintorin kortteleissa on pysäköinti- normina käytetty 1/140 k-m2. Autopaikkoja on keskitetyissä pysäköintilaitoksissa 1160.
Vieraspaikat ovat kadun varrella.
oikealla: Rakeisuuskuva 1:20 000
Kuvassa Ramsinniemen suunnitelma on mustalla, olemassa olevat rakennukset vihreällä ja kaupunkisuunnitteluviraston Vartiosaari-suunnitelma on vaalealla.
PUOTILAN SATAMA
RAMSINNIEMI
VARTIOKYLÄNLAHTI
ISO KOIVUSAARI
HÄRKÄSAARI
KALLAHDENSELKÄ
MALKASAARI VASIKKALUOTO
VARTIOSAARI TAMMISALO
HERTTONIEMI MARJANIEMEN
VENESATAMA
MERI-RASTILA
STRÖMSINLAHDEN VENESATAMA
YLISKYLÄ
LAAJASALO
SATAMASAARI TERVALUOTO
RASTILAN VENESATAMA
vasemmalla: rakeisuuskuva oikealla: Havainnekuva 1:4000
kt
kt
kt kt
kt kt kt
kt
kt
kt
kt
kt
kt
kt t
kt
k
t
Pm 1
3
2
9 8 7
6
8 3
3 4
4
1
2
3
1
1
1
1
1 2
5 7 2
1 5
1
1
ar k
ar ar
ar
ar
ar
ar ar
ar
ar
ar ar ar
ar ar
ar
ar
a r
var
va
Zmo
ar
vj
III III III
III
III
2 1
7 8
8
1
4
8
7
41
17
1
1
1 1
8
1
1 14
1
2 7
8
8
16 14
17
1
2 14 4
2
1
1
11 3 3
2 8
0 4
0 6
0 6 0 5
0 7
5 5 5 0
4 8 0 4
1 6
1 2 2 4 1 9
3 5 1 4
4 7 2 1
5 2 1 8
0 9 0 7
0 6 1 2
1 4
3 0 5 4
7 8
7 6 8 2
7 7 7 9 7 8
7 5
7 6 7 1
6 7
6 8 7 0
6 5 5 1
7 0
5 8
1 9
5 5 6 0
2 4
6 1
2 9
5 9
3 7
5 4
3 5
5 5
4 0
5 7
4 4
6 0
3 3
6 1
4 2
6 0
5 0
5 7
5 2 5 8
4 6
5 1 5 5
6 6
5 4 8 3
5 1
4 5
9 0 6 5
4 4
4 9 4 1 3 4 3 8
3 6 3 9
4 1 4 6
3 7
4 0 2 6
5 5
2 9 3 1
3 8 4 7
5 0 5 6 6 0
3 6 3 4
2 7 4 6
4 8 5 7
3 0 2 7 2 5
2 8 4 0
3 9 3 9 4 5
4 9
4 8 5 0 4 5 5 0
4 9 5 1 5 2
5 4 5 0 5 1 5 0 5 2 5 1
4 9
5 5 5 2 5 4 5 5 5 7
5 6 5 8 6 1
6 0 5 5
6 2 5 7
5 8 6 0
5 5 5 6 5 7 6 1 6 2 5 8 5 4 5 7
7 0
6 7 6 5 7 2
6 4 7 0 6 7
7 4 7 6 7 5
7 7 7 5 8 8 8 7
8 5
8 4 7 8
7 8 7 7
7 5 7 8
7 9 8 0
12 7
11 1
14 7
18 8 17 9 19 7 20 218 8 15 6 6
5 7 7 9
6 1 13 2
24 5
1 5 25 5
3 0 14 1
23 7
4 5 12 5
27 1
6 5 13 7
27 8
3 5 4 2
12 1 2 0
13 4
9 9 5
20 9
7 9 8 9 8 1 9 1
8 5
9 5 11 5 14 9 15 8
3 9 8
8 6 12 9
13 0
11 5
4 8 12 7
5 9
4 4 5 7 4 8 7 4
9 6
4 6 2 1
1 0 0 7
1 8 2 5 5 1 0 8
15 8 6 7 8 2
8 5 12 5
3 6
2 1 1 5 1 5
2 5
4 6
11 1 0 11
1 6 5 2
2 6 5 5
5 2 6 0
8,4
5 8 4,6 3,5
2
3 6
1,8 5,2
0 7 4,9
1,6
1 0
8 1
3 9
5
0 8
6 6
3 2
7 0
7 0
4 7
5 1
5 2
8
4 6
3 5 4 5
1 2 1 2 1 2
1 0 2 8
3 1 3 1 3 7 3 2 3 9 2 8
4 1 5 2 0 8
5 4 5 5
5 6
4 0 3 6
5 0
6 0 6 1
13 5
2 2 2 7
1 9 8 9
1 7
2 2 7 1
12 0
2 6 1 5
5 1
0 7 2 0
5 1
0 13 3
15 7
17
1
13 6
6 8
13 0 9 6
11 0 13 0
2
3 1 22
2
8
10 5
9
0 8 2 9
0 7
18
4
47
25
24
3 2
5 5 5
5
5
5
10
5
5
2
5 10
10
5
0
5 5
5 10
10
15
1
5
ap
108 ap
130 ap
90 ap
230 ap
42 ap
70 ap 120 ap
125 ap
30 pp 35 pp
60
200 pp
80
+6
50
7 ap
1
00 8
II
II III
II
V IV VI
V
V
III
VI IV
V VI
III III
III
IV VIV
V
II
VI V
VII
IV
VII
IV V
II III
V
III
V
I V
IV IV
VI
III III
II
II
III
VI
IV
VI VII
II II
V VI
VII VI V
IV
IV
V IV III VI
V
V
III IV
II
II
I
II V I VI
X VI IV
X
X
VI VI
II
X II XII I VII
X X
VII
IV
III II III IV
II
I IV
III IV
II
III II I
II
V
I
II II
II
II II
II
II
III-V
II II
I
IV 5000 90 as
3500 75 as
4300 95 as 4300 95 as
13900 310 as
8600 190 as
7100 160 as
1500 30 as
6800 170 as
14 000 300 as 15600
390 as 6800 150 as
8500 190 as 4600
100 as
3270 65 as
7100 115 as
70 ap
ETELÄSATAMA POHJOISSATAMA
RASTASNOKKA
UIMARANTA
UIMARANTA
KOIVURANTA RAMSINLEHTO
RAMSINTORI
SILTA VARTIOSAAREEN
KORTNIEMI
SILTA RASTILAAN KANAVA
BULEVARDI
KALLAHDENNIEMI VARTIOKYLÄNLAHTI
0 50 100 150 200 m
V
II II
II III
II X VI
XII
VI V
VI IV
V VII
III
I X IV
V IV
VI
III II
V VII
IV I
II
II
II
II
II
I II
V
III
I V
IV IV
X V
V III
X IV
III
III II
VI V IV
VII IV II
VI VI
IV VI VII
II II
II VII
IV VI
V VI
IVV VI II
III
9800 225 as ek=2,4
V X VIIVI V IV
13900 310 as ek=1,8
8600 190 as 3500
75 as 4300 95 as
III IV V IV
III VI
7100 160 as V
V
V
III IV
IV 5000 90 as e=1,2
4300 95 as
X
I
I
I
I I
I I I
I
I
II II II
II II
II II
II
II II 1500 I 30 as
I IV III III IV
IV
I
V
I
III
I
III 8500
190 as ek=2,3 14000
300 as ek=3,3 6800 170 as ek=1,2 6800
150 as ek=1,5
4600 100 as ek=1,2
3300 65 as ek=1,2
7100 115 as ek=1,0
15000 390 as ek=2,1
HUVILA-ALUE HELSINKI-HUVILAT
KOIVUNOKAN KORTTELIT
KORTNIEMI
POHJOIS- SATAMAN KORTTELIT
RAMSIN- TORI BULEVARDIN KO
RTTELIT POHJOIS- RANTA
RASTASNOKKA
HARJUN KORTTELIT
ETELÄ- SATAMA
KOIVULAHTI RAMSINLEHTO
NIEMENKÄRKI
VARTIOKYLÄNLAHTI
KALLAHDENSELKÄ
vasemmalla: kerrosluvut havainnollistava kaavio, osa-aluieden nimet ja kerrosalat
oikealla: Ilmakuva lounaasta
POHJOISSAATAMA
3.2 Kaupunkirakenne
Uusi Ramsinniemen asuinalue on pikaraitiotielin- jaan tukeutuva, kaupunkiasumisen tarpeet huo- mioonottava, mutta samalla saariston upeat luon- toarvot säilyttävä arkkitehtooninen kokonaisuus.
Suurin osa uudesta rakentamisesta jää puiden latvojen alapuolelle ja rannat jätetään satamia lukuunottamatta luonnontilaan, jolloin saariston suurmaiseman vihreä selusta säilyy.
Katutila on luonteeltaan suljettu. Korttelirakenne rajaa yksityiset pihat julkisista urbaaneista katuti- loista. Alueelliset pysäköintipaikat on sijoitettu pi- hakansien alle korkeuseroja hyödyntäen. Kaupun- kikuvallisesti keskeisinä hahmoina esiin nousevat asuintornit Bulevardin varrella. Ramsinniemen uusi rakentaminen on tiivis kokonaisuus, jonka toiminnallinen ja liikenteellinen solmukohta on Ramsinniemen keskellä sijaitseva toriaukio Ram- sintori. Torin laidalla on korkeaa rakentamista, pi- karaitiotiepysäkki ja päivittäistavarakauppa. Alu-
een asukkaat ja turistit kulkevat päivittäin alueen läpi. Toria rajaavat kortteleiden matalat rakennus- massat, jotka yhdistyvät korkeisiin asuinrakennuk- siin. Matalammat rakennusosat lisäävät auringon valon määrää katutasolla.
Kortteleiden massoittelussa ja kaupunkikuvassa on vaikutteita vanhoista linnoituksista ja vuoren- rinteisiin rakennetuista kaupungeista. Rakennus- materiaalit ovat luonnonkiveä, tiiltä, kalkkikiveä ja toisaalta värikkäitä julkisivunosia ja terasseja.
Rakennusten kerrosluku vaihtelee korttelin sisäl- lä ja kattoja on hyödynnetty näköalaterasseina ja viherhuoneina. Asukkaiden kohtaamispaikka on Ramsintorin reunassa korkeamman asuinra- kennuksen kivijalan asukastiloissa. Myös muut pienemmät palvelut, kuten esimerkiksi parturi ja baari ovat aukion laidalla.
Terassoidulta aukiolta avautuu upea näkymä ra- kennusten välistä kohti Vartiokylänlahtea pohjoi- seen ja kohti Kallahtea etelään. Eteläsatama on aamupäivän auringon puolella. Portaat ja esteet- tömät luiskat johtavat Ramsintorin pikaraitiotiepy-
säkiltä kahvila- ja galleria-rakennuksen terassille ja aina alas pienvenesatamaan. Itäistä saaristoa voi ihailla pitkiltä laitureilta tai kiertää ulkoilureittiä pitkin Koivulahden kaislikon reunaan vaikka pik- nikille. Eteläsatamassa on laituri, johon pääsee yhteysaluksella Helsingin keskustasta kuten höy- rylaivalla aikoinaan.
Vanhat huvilat pihapiireineen ovat Ramsinniemen merkittäviä rakennushistoriallisia suojelukohteita.
Huvila-aluiden pihapiirit säilyvät ja aluetta on täy- dennetty mittakaavaan sopivilla uusilla huviloilla.
Pohjoissatama on asuinrakennusten reunustama rantakatu, jossa on paikkoja Ramsinniemen asuk- kaiden veneille. Rantakadun laitureiden portailla voi istuskella ilta-auringossa tai syödä veden ää- rellä viihtyisässä rantaravintolassa.
Alueleikkaus B-B 1:1000
A-A B-B C-C D-D
1
2 4
5 3
RAMSINTORI BULEVARDI PAVILJONKI ETELÄSATAMA
RAMSINTORI PYSÄKKI KATU
Leikkaus C-C Ramsintorin kohdalta, näkymä pohjoiseen, 1:1000
Saariston pikaraitiotiepysäkin vaikutusalue, 400 ja 800 metriä
Metroasemien vaikutusalue
Raide-Jokeripysäkin vaikutusalue
Ramsinniemi Meri-Rastila
Aurinkolahti Vuosaari
Nordsjön kartano
Vuosaaren satama
Vartiosaari Laajasalo
Kruunuvuorenranta Korkeasaari
Kalasatama Hakaniemi
Keskusta
Metron ja pikaraitiotielinjausten vaikutusalueet
