Helsingin Satama on Helsingin kaupungin liikelaitos

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO

Nro 44/2006/2

Dnro LSY-2004-Y-147

Helsinki Annettu julkipanon

jälkeen 22.12.2006

ASIA Helsingin Sörnäisten sataman toimintaa koskeva ympäristönsuojelu- lain mukainen ympäristölupahakemus, Helsinki

LUVAN HAKIJA Helsingin Satama PL 800

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

SATAMA JA SEN SIJAINTI

Sörnäisten satama sijaitsee Helsingin 10. kaupunginosassa (Sörnäi- nen). Satamatoiminta on keskittynyt Sompasaaren alueelle. Sata- man toimintoja on myös Hanasaaressa ja Verkkosaaressa, joka toi- mii lähinnä varastointialueena. Kokonaisuudessaan 74 ha:n suurui- sen satama-alueen omistaa Helsingin kaupunki, joka on vuokrannut sen Helsingin Satamalle. Helsingin Satama on Helsingin kaupungin liikelaitos.

Sataman alue kattaa kiinteistöt 091-010-0571-0001, 091-010-0572- 0001, 091-010-0573-0001, 091-010-010L-0100, 091-010-10L2, 091- 010-L100, 091-010-19 sekä osittain kiinteistöt 091-010-000252-0010 ja 091-010-0252-0010.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pi- laantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava ympäristölu- pa. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 12 a) kohdan mukaan lupa on oltava pääosin kauppamerenkulun käyttöön tarkoi- tetun ja yli 1 350 tonnin vetoisille aluksille soveltuvan sataman tai lastaus- taikka purkulaiturin toimintaan. Satama-alueella toimivan polttonesteiden jakeluaseman toimintaan on myös oltava ympäris- tönsuojelulain 1 §:n 5 a) kohdan mukaan lupa, jos polttonesteiden säiliötilavuus on vähintään 10 m³.

Uudenmaan ympäristökeskus on 22.10.2003 antamallaan päätöksel- lä No YS 1235 velvoittanut Helsingin Sataman hakemaan ympäristö- lupavirastolta ympäristölupaa Länsisataman, Eteläsataman ja Sör- näisten sataman toiminnoille ympäristönsuojelulainsäädännön voi- maanpanosta annetun lain (113/2000) 7 §:n perusteella.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 31 §:n 1 momentin kohdan 1) ja 4 momentin sekä ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin kohdan 7 a) perusteella toimivaltainen lupaviranomainen.

Sataman kalustevarikon yhteydessä oleva polttonesteiden jakelu- asema liittyy sataman toimintaan siten kuin ympäristönsuojelulain 35

§:n 4 momentissa säädetään. Aseman lupa-asian ratkaisee tällöin ympäristölupavirasto lain 31 §:n 4 momentin mukaan.

HAKEMUKSEN VIREILLETULO

Hakemus on tullut vireille ympäristölupavirastossa 31.5.2004.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Luvat Sörnäisten sataman toimintaan ei ole aiempaa ympäristölupaa. Sör- näisten satamasta on tehty ympäristönsuojelulainsäädännön voi- maanpanosta annetun lain (113/2000, 6 §) mukainen ilmoitus Uu- denmaan ympäristökeskukselle tietojärjestelmään merkitsemistä varten. Satama on merkitty tietojärjestelmään 21.11.2002.

Helsingin kaupungin terveyslautakunnan valvontajaosto on myöntä- nyt Sörnäisten sataman alueella sijaitsevalle Helsingin Sataman ve- sikalustovarikon polttonesteiden jakeluasemalle sijoituspaikkaluvan 15.6.1990, § 353.

Kaavoitus Sörnäisten sataman alueella on voimassa 26.11.2003 vahvistettu yleiskaava (Yleiskaava 2002). Satama-alueeseen kuuluva Kalasa- taman alue on merkitty pääosin kerrostalovaltaiseksi alueeksi, jossa sallitaan myös toimitilojen rakentaminen. Yleiskaava on täydennetty Kalasataman osayleiskaavalla. Kalasataman rakentaminen alkaa ar- violta vuonna 2008 sen jälkeen, kun tavarasatamatoiminnot ovat siir- tyneet Vuosaareen rakennettavaan satamaan.

Sörnäisten sataman asemakaavassa sataman maa-alueet on määri- tetty satama-alueeksi (LS). Satamaan kuuluvat vesialueet on merkit- ty tunnuksella W. Hermannin ja Verkkosaaren asemakaavassa sa- taman alueella on lisäksi puisto- (VP), venesatama- (LV), kalasata- ma- (LVK) ja erityisalueita (E, veneiden talvisäilytysalue) sekä yleis- ten rakennusten korttelialueita (Y).

TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

Sörnäisten satama, jonka rakentaminen on alkanut jo 1800-luvulla, sijaitsee Helsingin keskustan pohjoispuolella noin 2 km:n etäisyydel- lä ydinkeskustasta. Satamaa ympäröivät teollisuuden alan toiminnot ja toimistorakennukset.

Sataman eteläpuolella noin 200 m:n päässä on Tervasaaren ulkoilu- puisto, jonka eteläpuolella sijaitsee venesatama. Katajanokan poh- joisreuna lähimpine asuin- ja toimistorakennuksineen sijaitsee noin 700 metrin etäisyydellä satamasta. Sataman kaakkoispuolella on Korkeasaaren eläintarha, jonka etäisyys Sörnäisten laiturista on noin 200 m. Sataman itäpuolella on Mustikkamaan ulkoilualue. Sörnäis- ten ja Mustikkamaan välinen salmi on kapeimmillaan noin 100 m.

Sörnäisten sataman länsipuolella satamaan rajoittuen sijaitsee Hel- singin Energian Hanasaaren voimalaitos ja tämän pohjoispuolella Helsinkikaasu Oy:n kaasutehdas. Hanasaaren voimalaitoksen yh- teydessä on hiilisatama. Sataman luoteispuolella Varastokadusta länteen on erilaisia toimisto- ja yritystiloja.

Sataman pohjoispuolella on yrityksiä mm. Helsingin tukkutori ja Ky- läsaarenkentän ulkoilualue.

Satamasta luoteeseen noin 400 m:n etäisyydellä on Merihaan asuin- alue. Sörnäisten rantatien luoteispuolella on asuin- ja toimistoraken- nuksia.

Satama-alueen alitse kulkee Helsingin Energian Mustikkamaassa si- jaitsevat polttoöljyn kalliosäiliöt ja Hanasaaren voimalaitoksen yhdis- tävä kallioon louhittu putkitunneli, johon on mahdollista ajaa huolto- autolla Sompasaaressa sijaitsevan ajorampin kautta. Tunnelin poh- jan korkeus vaihtelee tasojen -19.00 m ja -61.00 m välillä.

Satamaa lähin Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue on Vanhan- kaupunginlahden lintuvesi (FI0100062), joka on luontodirektiivin mu- kainen SCI-alue ja lintudirektiivin mukainen SPA-alue. Alue sijaitsee Sörnäisten satamasta koilliseen ja on lähimmillään noin 1 km:n etäi- syydellä siitä.

SATAMAN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta

Helsingin Satama on Helsingin kaupungin liikelaitos, joka ylläpitää Helsingin satamia. Helsingin satama koostuu kolmesta osasta, jotka ovat Länsisatama, Eteläsatama ja Sörnäisten satama. Helsingin sa- tamatoimintaa säätelee kaupunginvaltuuston johtosääntö sekä Hel- singin kaupungin satamajärjestys, joka tuli uusittuna voimaan 1.4.2004.

Sörnäisten satama on lastilauttasatama, jonka kautta tavara kuljete- taan pääasiassa ajoneuvoilla. Sinne on myös raideyhteys Pasilasta.

Viime vuosina Sörnäisten satamassa on käynyt keskimäärin noin 1 530 alusta vuodessa. Tavaraliikenteen määrä on noin 4,5 milj. t/a.

Satamasta on säännölliset viikoittaiset yhteydet Brittein saarten, Alankomaiden, Belgian, Tanskan, Ruotsin, Saksan ja Puolan sata- miin. Muun tavaraliikenteen ohella Sörnäisten satama on myös auto-

jen tuontisatama. Valtaosan sataman laivaliikenteestä hoitaa Finn- lines Oyj.

Satamassa sijaitsevan Hansaterminaalin kautta kulkee jonkin verran matkustajia lähinnä Travemündeen. Matkustajaliikenteen määrä on vuosina 2003 – 2005 ollut 39 000 – 72 000 matkustajaa/a.

Helsingin Sataman tehtävänä on luoda puitteet Sörnäisten satamas- sa toimiville varustamoille ja muille yrityksille vastaamalla satama- alueen rakenteista, infrastruktuurista, rakentamisesta sekä kunnos- sapidosta ja hoidosta. Helsingin Sataman hallinnassa on myös ns.

Kalasataman laituri ja Helsingin Sataman väylien ylläpitoa tukeva vesikalustovarikko. Laiturialueilla palveluihin kuuluu alusten kiinnitys ja irrotus sekä lisäksi tarpeen mukaan vesijohtovesi ja jätehuolto.

Finnsteve Oy Ab vastaa pääosin lastiliikenteeseen liittyvistä purka- us- ja lastauspalveluista ja niihin liittyvistä oheispalveluista.

Sörnäisten satamassa on myös toimisto- ja varastorakennuksia.

Nämä rakennukset ovat joko Helsingin Sataman omassa käytössä tai vuokrattuna ulkopuolisille yrityksille. Vuokralaisina on pääasiassa satamatoimintoihin liittyviä yrityksiä. Vuokrasopimuksia oli vuonna 2004 yhteensä 198, joista 90 koski pysäköintipaikkoja.

Sörnäisten satama-alue voidaan jakaa seuraaviin toiminnallisiin ko- konaisuuksiin:

Toiminnallinen alue Pinta-ala ha

Lastikonttialueet 8,9

Lämpösäädeltyjen konttien alueet 0,4

Vaarallisten aineiden alueet 0,6

Tyhjien konttien varastoalueet 3,1

Tieliikenne- ja pysäköintialueet 7,7

Rautatieliikennöintialueet 4,5

Traileri- ja rekka-alueet 10,1

Huolto- ja korjaamoalueet 4,7

Tuontiautoalueet 9,9

Tuonti- ja vientiterminaalialueet 17,2

Laiturialueet 4,4

Porttitoiminnot 0,4

Sörnäisten satama on toiminnassa ympäri vuoden ja ympärivuoro- kautisesti. Ahtaustyötä tehdään kahdessa vuorossa ja laivojen pur- kaus-/lastaustyötä tehdään myös yöllä.

Sataman tuleva toiminta

Rakenteilla olevan Vuosaaren sataman on määrä valmistua vuonna 2008. Vuosaareen siirtyy Länsisataman tavaraliikenne ja koko Sör- näisten sataman toiminta vaiheittain lukuun ottamatta Kalasatamaa ja Helsingin Sataman vesikalustovarikkoa. Sörnäisten nykyinen sa- tama-alue otetaan asunto- ja toimitilakäyttöön. Alueen kokonaisrat- kaisusta on laadittu osayleiskaava.

Sataman liikenne ja tavaramäärät

Sörnäisten sataman satama-altaaseen johtaa 9,0 ja 6,1 metrin sy- vyiset laivaväylät. Raskas maaliikenne satamaan hoidetaan Ky- läsaarenkadulla, sataman pohjoispuolella sijaitsevien porttien A1 ja A2 kautta sekä rautateitse. Rautatieliikenne satamaan hoidetaan sa- taman pohjoispäästä. Matkustajaliikenne satamaan tapahtuu lännes- tä Parrukadun kautta.

Sörnäisten satamassa on viime vuosina ollut 1 338 – 1 581 alus- käyntiä vuodessa. Alusten kokojakauma bruttotonneittain oli vuonna 2003 seuraava:

Vetoisuus t (brutto) Aluksia kpl

< 2 000 48

2 001 – 4 000 494

4 001 – 6 000 297

6 001 – 8 000 212

8 001 – 10 000 353

> 10 000 82

Laivaliikenteen vilkkain päivä on maanantai ja hiljaisin keskiviikko.

Viikonloppuisin liikenne on vähäistä.

Sörnäisten sataman kautta lasti kuljetetaan etupäässä rekka- autoissa ja perävaunuissa sekä konteissa. Helsingin kaupungin kau- punkisuunnitteluviraston liikennelaskennan mukaan Sörnäisten sa- taman porttien (portit A1 ja A2) kautta kulki vuonna 2003 keskimää- rin 1 080 rekka-autoa ja 500 kuorma-autoa vuorokaudessa. Muun lii- kenteen määrä oli yhteensä 1 210 ajoneuvoa vuorokaudessa. Ras- kaasta liikenteestä 90 % tapahtuu klo 7 – 19 välisenä aikana. Liiken- ne on suhteellisen tasaista ollen kuitenkin vilkkainta klo 10 – 15 välil- lä.

Rautatieliikenne satamaan hoidetaan VR Cargon toimesta Pasilan asemalta. Vaunujen siirto Pasilaan tapahtuu ns. päivystysvetureilla, jotka tekevät satamassa myös tarvittavat vaunujen vaihtotyöt. Veturit kuljettavat tyypillisesti 20 – 30 vaunua. Arkipäivinä junat tekevät sa- tamaan aamu- ja iltavuorossa pääsääntöisesti neljä matkaa klo 6 – 20 välisenä aikana. Junien aikataulut on laadittu siten, että juna ei kulje autoliikenteen ruuhka-aikoina. Sunnuntaisin ja yöaikaan junia kulkee sataman ja Pasilan välillä vain satunnaisesti.

Sörnäisten sataman kautta kulkevan tavaran määrä on viime vuosi- na ollut seuraava:

Tavaraliikenne tonnia Tavaralaji

2003 2004 2005

3 325 000 3 500 000 3 633 000 1 690 000 1 688 000 1 779 000 Kappaletavara

- tuonti

- vienti 1 635 000 1 812 000 1 834 000

1 132 000 *) 1 050 000 *) 721 000 *) 978 000 900 000 541 000 Bulkkitavara

- tuonti

- vienti 154 000 150 000 180 000

4 457 000 4 550 000 4 354 000 2 668 000 2 588 000 2 320 000 Yhteensä

- tuonti

- vienti 1 789 000 1 961 000 2 014 000

*) Bulkkitavara on hiiltä Hanasaaren voimalaitokselle. Hiilen purkaus tapahtuu Helsingin Energian toimesta eikä hiililaituri kuulu Sörnäis- ten sataman toimintaa.

Maahantuotavia autoja kulkee Sörnäisten sataman kautta noin 23 000 kpl/a.

Sörnäisten sataman kautta kulkevaan tavaraliikenteeseen sisältyy myös vaarallisiksi luokiteltuja aineita, joiden määrä on vuosina 2003 ja 2005 ollut seuraava:

Määrä tonnia Luokka

2003 2005

1. Räjähteet 622 2 713

2. Kaasut 6 954 32 936

3. Palavat nesteet 38 584 105 511

4. Helposti syttyvät kiinteät ai-

neet 3 051 6 921

5. Hapettavat aineet ja orgaani-

set peroksidit 19 780 16 987

6. Myrkylliset aineet 9 962 32 313

7. Radioaktiiviset aineet 3 -

8. Syövyttävät aineet 28 331 59 304

9. Muut vaaralliset aineet 46 035 67 094

Yhteensä 153 321 323 779

Vaarallisia aineita kuljetetaan IMOn (International Maritime Or- ganisation) IMDG-määräysten mukaisesti. Kaikista vaarallisista ai- neista on tehtävä ennakkoilmoitus Helsingin Satamalle 24 tuntia en- nen lastiyksikön tuomista satamaan. Vaarallisten aineiden kiertono- peus on konttien osalta noin vuorokausi ja trailereiden ja rekkojen osalta muutama tunti.

Sataman rakenteet ja varustus

Sörnäisten satamassa on kahdeksan laituripaikkaa. Lisäksi pie- nemmille aluksille on laituripaikkoja Kalasatamassa. Laitureiden yh- teispituus on 2 269 m. Laituripaikkojen syvyydet vaihtelevat 5 - 9,6 metrin välillä. Laiturit ja niiden varustelu on seuraava:

Laituripaikat ja rampit

Pituus m

Väylä- syvyys m

Laituri- syvyys m

SHA 180 9,0 8,5

Hanasaa-

ren laituri SHB 250 9,0 9,0/9,6

SS6 200 9,0 9,2

SS1 9,0 9,0

SS2 600 9,0 9,0

SSA 9,0 9,0

SSB 9,0 9,0

SS3 9,0 9,2

SS4 140 9,0 7,0

Sompasaa- ren laituri

SS5 140 9,0 7,3

SIT 399 5,0 5,5

Sörnäisten

laituri SS7 150 8,0 8,8

Kalasatama SKS 210 5,0 5,0

Yhteensä 2 269

Lastien käsittely ja varastointi

Sörnäisten sataman luonteen vuoksi alusten lasti puretaan ja alukset ahdataan pääasiassa Finnsteve Oy:n työkoneiden (vetomestarit, tru- kit) avulla. Konttien käsittelyssä käytetään Helsingin Sataman omia nostureita sekä Finnsteve Oy:n omistamia konttien käsittelyyn tarkoi- tettuja lukkeja ja kurottajia. Satama-alueella on käytössä työkoneita ja nostureita seuraavasti:

Laite Kpl Nostokyky t

A-pukkinosturi 1 150

Nivelpuominosturi 1 40

Satama mobilenosturi 1 100

Lukki 3

Kurottaja 4

Vetomestari 47

Trukit 35

Sörnäisten satamassa on katettuja varastoja, korjaamoja ja toimitilo- ja yhteensä noin 20 eri rakennuksessa. Suurimmat varasto- ja toimi- tilat ovat seuraavat:

Varaston tunnus Sijainti Pinta-ala m²

S1 Sompasaari 4 620

S3 Sompasaari 20 800

S5 Sompasaari 10 000

S6 s-alueen keskiosa 4 600

S7 s-alueen keskiosa 10 000

S8 s-alueen keskiosa 1 295

S9 s-alueen pohjoisosa 4 600

TTV s-alueen keskiosa 10 230

Yhteensä 66 145

Sörnäisten sataman alue on lähes kokonaisuudessaan asfaltoitu.

Huolto- ja korjaustoiminta

Sörnäisten satamassa sijaitseva vesikalustovarikko huoltaa Helsin- gin Sataman väyliä väyliin kuuluvia laitteita. Vesikalustovarikon yh- teydessä on vesiliikenteen polttoaineiden jakeluasema. Lisäksi ka- lustevarikko vastaa työkoneiden ja kaluston varastoinnista, kaupun- gin teknisen osaston autojen huollosta ja korjauksesta, työkaluston ja hinauspalvelun järjestämisestä sekä ulkopuolisten työkonepalve- luiden hankkimisesta.

Finnsteve Oy huoltaa työkoneensa erillisessä korjaamo- ja pesutila- rakennuksessa. Korjaamolla on liuotinpesukone koneenosien pe- suun. Työkoneiden pesuun käytetään Storm Clean-Rekka ja Storm Clean-LP-3 pesuaineita arviolta joitakin kymmeniä kuutiometrejä vuodessa. Pesuaineet varastoidaan 1 m³:n konteissa pesupaikalla.

Nurminen Autologistics Oy suorittaa Sörnäisten Sataman kautta maahan tuotavien autojen maahantulokunnostuksen. Kunnostuksen yhteydessä autoista poistetaan suojamuovit ja suojavaha sekä lisä- tään Suomen olosuhteiden edellyttämät lisävarusteet, öljyt ja muut nesteet. Vahanpoisto tapahtuu suljetussa järjestelmässä, jossa se- paraattorilla erotetaan haitta-aineet. Vahanpoistoon käytetään Liav- liuotinta noin 20 tonnia vuodessa. Nurminen Autologistics Oy hakee toiminnalleen oman ympäristöluvan.

Vaarallisten aineiden ja polttoaineiden varastointi sekä polttoaineiden käyttö

Mikäli vaarallisia aineita joudutaan säilyttämään useamman päivän ajan, sijoitetaan ne satama-alueella sijaitsevalle vaarallisten aineiden aidatulle varastoalueelle, joka on erillisviemäröity ja kameravalvottu.

Sörnäisten sataman alueella on yhteensä 11 kpl erilaisia polttoaine- ja jäteöljysäiliöitä. Säiliöitä koskevat tiedot ovat seuraavat:

Toimija Tila- vuus m³

Säilöttävä aine

Tarkoitus Vuosi- Kulutus m³

Turvalli- suus H:n Satama 7 polttoöljy Sataman

veneet

14 1) 2)

H:n Satama 5 diesel Sataman

veneet

5 1) 2)

H:n Satama 3 bensiini Sataman

veneet

1,9 1) 2)

H:n Satama 1,3 jäteöljy H:n Satama 1,3 jäteöljy

H:n Satama 5 lämmitysöljy Lämmitys

H:n rak. vir. 3 diesel Veneet 22,5 ³⁾

Aikaansaa-

vat Oy 5 diesel Trukit 15 ⁴⁾

Finnsteve 10 polttoöljy Kuljetus 480 5)

Finnsteve 10 polttoöljy Kuljetus 660 5)

Finnsteve 10 polttoöljy kuljetus 480 6)

Yhteensä 60,9 (1 678,4)

1) ylitäytönesto, 2) 100 % turva-allas, 3) sähköinen ylitäytönesto, 4) viemäröimät- tömällä asvalttikentällä, 5) terässäiliö, 6) maanalainen terässäiliö.

Vesikalustovarikon yhteydessä oleva vesiliikenteen polttoaineen ja- keluasema palvelee Helsingin Sataman venekalustoa.

Sataman kautta maahan tuotavat autot tankataan säiliöautosta sa- tamalaiturilla sen jälkeen, kun ne on siirretty pois laivasta.

Alukset hoitavat itse polttoaine- ja voiteluainetarpeensa asianomai- sen jakeluyhtiön kanssa tehdyin sopimuksin. Alusten tarpeisiin polt- toaineita ei satama-alueella varastoida.

Vesihuolto ja viemäröinti

Satamassa käytettiin vettä vuonna 2003 yhteensä 9 532 m³, jonka lisäksi laivoihin toimitettiin vettä 50 016 m³. Satama-alueen vesijoh- toverkko on Helsingin Sataman omistuksessa. Satama-alueen ra- kennuksista tehdään vuosittain vesiraportti, jossa vertaillaan raken- nusten vedenkulutusta.

Sörnäisten sataman jätevedet johdetaan Helsingin kaupungin jäte- vesiverkostoon. Jätevesien määrä oli vuonna 2003 noin 9 500 m³/a.

Satama-alueen pintavedet johdetaan mereen.

Finnsteve Oy:n korjaamolta ja pesutiloista vedet johdetaan öljyn ja hiekanerottimien kautta viemäriin.

Vaarallisten aineiden varastoalueen vedet kerätään ja johdetaan öl- jynerottimen ja tarkastuskaivon kautta sadevesiviemäriin ja edelleen mereen. Öljynerottimen ja tarkastuskaivon välissä on sulkuventtiili.

Hulevedet johdetaan mereen noin 20 eri purkupisteestä.

Energian käyttö Helsingin Satama on mukana Helsingin kaupunginhallituksen aset- tamassa kaupungin virastojen ja laitosten energiansäästötoimintaa koordinoivassa energiansäästöneuvottelukunnassa (ESNK).

Sörnäisten sataman alueella sijaitsevissa energian käyttökohteissa tehdään vuosittain energiaraportti, jossa vertaillaan rakennusten energiankulutusta. Autojen tuontivarustelua hoitava Nurminen Auto- logistics Oy hoitaa itse toimitilojensa lämmityksen. Lämmitys tapah- tuu maakaasulla.

Sörnäisten sataman energiakulutus oli vuonna 2003 seuraava:

Käyttökohde Energiankulutus MWh Rakennukset, kontit ym. 1 369

Nosturit 89

Valaistus 950

Myyty sähkö 1 682

Työmaasähkö 110

Muu käyttö 39

Yhteensä 4 238

YMPÄRISTÖN TILA Veden laatu ja kalastus

Sörnäisten satama sijaitsee Helsingin keskeisellä lahtialueella Van- hankaupunginselän ja Kruunuvuorenselän välissä. Merialue on Van- hankaupunginselälle laskevan Vantaanjoen vaikutusalueella ja meri- alueen suolaisuus ja veden laatu vaihtelee voimakkaasti joen vir- taamasta ja kuormituksesta riippuen. Vantaanjoen vesi virtaa Van- hankaupunginselältä pääasiassa länsirantaa myötäillen Sörnäisten sataman ja Kulosaaren välissä sijaitsevan Kuorekarinsalmen kautta Kruunuvuorenselälle, mutta myös Naurissalmen kautta Tullisaaren- selälle. Kruunuvuorenselältä Vantaanjoen vesi levittäytyy vähäsuo- laisena pintakerroksena Helsingin edustalle.

Vuodet 1998 – 2000 käsittävässä meriveden laatuluokituksessa ve- den laatu on luokiteltu Helsingin satama-alueilla välttäväksi. Veden- laadultaan tyydyttäväksi luokitellun alueen ulkoraja kulkee linjalla Pentala – Suvisaaristo – Miessaaren eteläpuoli – Melkki - Suomen- linna – Santahamina – Jollas – Vartiosaari – Kallvikinniemi – Skata.

Kasviplanktonin osalta Helsingin edustan lahtialueet ovat reheviä.

Myös sisäsaariston pohjaeläimistö kuvaa rehevää pohjan tilaa.

Satama-alueella ei harjoiteta kalastusta. Lähivesillä mm. Vanhan- kaupunginlahdella harjoitetaan kotitarve- ja virkistyskalastusta, jossa pääasiallinen saaliskala on ahven.

Sörnäisten sataman alueella ei ole tehty sedimenttitutkimuksia.

Ilman laatu ja päästöt ilmaan

Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) seutu- ja ympä- ristötieto mittaa pääkaupunkiseudun ilmanlaatua. Mittausten mukaan Ilmansaasteiden pitoisuudet ovat pääkaupunkiseudulla pitkällä aika- välillä pääsääntöisesti laskeneet tai pysyneet ennallaan. Poikkeuk- sen muodostaa kuitenkin otsoni, jonka pitoisuudet ovat nousseet kaikilla mittausasemilla. Vuonna 2005 pääkaupunkiseudun ilmanlaa- tu oli suurimman osan ajasta tyydyttävä. Erittäin huonon ja huonon ilmanlaadun tunteja oli edellisvuosia useammin. Marraskuussa läm- pötilakerrostuneisuus (inversio) heikensi ilmanlaatua koko pääkau- punkiseudulla.

Vuonna 2005 hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuuden raja- arvo (50 µg/m³) ja typpidioksidin vuosikeskiarvon raja-arvo (40 µg/m³, saavutettava viimeistään 1.1.2010) ylittyivät osalla mittaus- asemia. Rikkidioksidille (raja-arvot; vrk 125 µg/m³), typenoksideille (raja-arvo; vuosi 30 µg/m³), lyijylle (raja-arvo; vuosi 0,5 µg/m³), bent- seenille (raja-arvo; vuosi 5 µg/m³, saavutettava viimeistään 1.1.2010) ja hiilimonoksidille (raja-arvo; 8 h 10 mg/m³) annetut raja- arvot eivät ylittyneet. Myöskään kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi annettu rikkidioksidin vuosikeskiarvo (20µg/m³) ei ylit-

tynyt. Ilmanlaadun raja-arvot on annettu valtioneuvoston asetuksella (VNA 711/2001). Terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja kasvillisuuden suojelemiseksi annetut (VNA 783/2003) vuoden 2010 tai pitkän ajan tavoitearvot otsonille eivät ylittyneet pääkaupunkiseudulla vuonna 2005.

Hengitettävien hiukkasten (vrk-ohjearvo 70 µg/m³), kokonaisleijuman (vrk-keskiarvo 120 µg/m³) ja typpidioksidin (kuukauden toiseksi suu- rin vrk-keskiarvo 70 µg/m³) ohjearvot ylittyivät vuonna 2005 paikoin vilkkaasti liikennöidyillä alueilla erityisesti maalis-, huhti- ja marras- kuussa. Ohjearvot perustuvat valtioneuvoston päätökseen (VNp 480/1996). Kokonaisleijuman vuosipitoisuudet pysyivät kuitenkin oh- jearvon alapuolella. Rikkidioksidin ja hiilimonoksidin pitoisuudet oli- vat selvästi ohjearvojen alapuolella.

Kokonaisuudessaan pääkaupunkiseudun päästöt vähenivät vuonna 2005 edellisvuoteen verrattuna. Erityisesti energialaitosten päästöt vähenivät huomattavasti. Merkittävimmät päästöt lähteittäin jakau- tuivat vuosina 2004 ja 2005 seuraavasti:

SO2 t/a NOx t/a Hiukkaset t/a Päästölähde

2004 2005 2004 2005 2004 2005

1. Energialaitokset 7 807 3 980 9 219 6 775 671 224

2. Autoliikenne 24 7 7 110 6 084 382 322

3. Laivaliikenne 302 335 1 585 1 445 45 45

1. – 3. Yhteensä 8 133 4 322 17 914 14 304 1 098 591 Kokonaispäästö 8 507 4 600 19 392 15 565 1 467 982

Maaperä ja pohjavedet

Sörnäisten satama-aluetta on laajennettu 1950-luvulta lähtien lou- heella, kivillä, soralla, rakennusjätteellä ja polttolaitoksen kuonalla.

Kyläsaaren polttolaitoksen alueella on syviä kuonasta tehtyjä täyttö- jä. Polttojätettä on myös siirretty etäämmäksi Kyläsaaren eteläosiin ja kapseloituna maan sisään. Sörnäisten satama-alueen maaperästä on tehty useita tutkimuksia yhteensä 157 tutkimuspisteestä. Maape- rätutkimusten yhteydessä on otettu myös pohjavesinäytteitä.

Tutkimuksissa Verkkosaaren maaperän on todettu lähes koko poh- jois- koillisosastaan pilaantuneen raskasmetalleilla, syanidilla, öljyhii- livedyillä, PAH-yhdisteillä ja PCDD/PCDF-yhdisteillä. Suvilahden eteläosassa on todettu voimakas raskasmetalleilla, PAH-yhdisteillä ja syanidilla pilaantunut alue. Kalasatamassa on havaittu raskasme- tallien ja öljyhiilivetyjen aiheuttamaa maaperän pilaantumista.

Satama-alueen pohjavedessä on todettu talousveden laatuvaati- mukset ylittäviä öljyhiilivety-, syanidi-, ja PAH-pitoisuuksia. Satama ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä sen läheisyydessä ole vedenottamoita.

Melu Sörnäisten satama sijaitsee vilkkaasti liikennöityjen Itäväylän ja Sör- näisten rantatien risteyksessä. Helsingin kaupungin kaupunkimit- tausosaston liikennelaskentojen mukaan Sörnäisten rantatien kes- kimääräinen arkipäivän liikennemäärä on 58 800 ajoneuvoa vuoro- kaudessa ja vastaavasti Kulosaaren sillan alkupäässä Itäväylällä 60 800 ajoneuvoa vuorokaudessa. Varastokadun liikennemäärä on 19 200 autoa vuorokaudessa ja Hermannin rantatien 17 200 ajoneu- voa vuorokaudessa.

SATAMAN AIHEUTTAMA YMPÄRISTÖKUORMITUS JA -VAIKUTUKSET Jätevedet ja sadevedet

Länsisataman jätevesimäärä (noin 9 500 m³/a) koostuu satamakont- torirakennuksen ja muiden Sörnäisten sataman viemäröityjen raken- nusten jätevesistä. Koska satama-alueella ei käsitellä irtolasteja ja öljytuotteiden käyttö on verrattain vähäistä, sadeveden mukana ei normaalitoiminnassa kulkeudu pilaavia aineita ympäristöön. Hiilisa- taman toiminnasta vastaa Helsingin Energia.

Satama-alueelta kerättävä lumi aurataan mereen, kun meri on avoin.

Satama-alueelle ei tuoda lunta satama-alueen ulkopuolelta. Lumi au- rataan mereen Rorokujan päästä.

Helsingin Satama järjestää tarvittaessa öljypitoisen jäteveden (pilssi- vesi ja polttoaineesta peräisin oleva jäte) vastaanoton. Tällaisissa tapauksissa ulkopuolinen jätehuoltoyritys tulee noutamaan jäteveden suoraan laivasta keräysautoon.

Helsingin Sataman mukaan Sörnäisten satama ei normaalitoiminnan aikana aiheuta haitallisia päästöjä mereen. Vesistövaikutukset syn- tyvät lähinnä mereen johdettavista satama-alueen pintavesistä ja lai- valiikenteen potkurivirtauksista ja peräaalloista. Hakijan mukaan sa- taman toiminnalla ei ole merkittävää vaikutusta kalastoon ja pohja- eläimistöön.

Päästöt ilmaan Helsingin satamatoimintojen ilmapäästöjä on arvioitu Helsingin Sa- taman laatimalla laskentamenetelmällä. Sörnäisten sataman aiheut- tamaksi rikkidioksidipäästöksi vuonna 2003 on arvioitu noin 100 t/a typpidioksidipäästön oltua noin 380 t/a ja hiukkaspäästön 11 t/a. Ar- vio päästöistä päästölähteittäin on seuraava:

Päästölähde NOx

(t)

CO (t)

CO2

(t)

HC (t)

SO2

(t)

Partik- kelit (t) 1. Alusten

saapumi-

nen/lähtö 105 10,1 5 361 1,9 33,4 3

2. Alusten päästöt laitu-

rissa 269 19,2 11 908 3,8 63,5 7,7

3. Työkoneet 0 0 0 0 3,4 0

4. Henkilöautot 0,6 6,3 100 0,9 0 0

5. Kuorma- ja

pakettiautot 7,2 0,9 426 0,3 0 0,2

1.-2. yhteensä 374 29,3 17 269 5,7 96,9 10,7

3.-5. yhteensä 7,8 7,2 326 1,2 3,4 0,2

2.-5- yhteensä 277 26,4 12 434 5,1 66,9 7,9 Kokonais-

päästö 382 36,5 17 795 6,9 100,3 10,9

Sörnäisten sataman päästöt ovat typenoksidien osalta noin 25,2 %, rikkidioksidin osalta 31,5 % ja hiukkasten osalta 24,4 % Helsingin Sataman satamien kokonaispäästöistä ja vastaavasti noin 4,8 %, 1,5 % ja 0,9% pääkaupunkiseudun kokonaispäästöistä.

Ilmatieteen laitoksen tekemän selvityksen mukaan Sörnäisten sata- man aiheuttama korkein rikkipitoisuuden vuorokausikeskiarvo on 48

% ja tuntikeskiarvo 47 % vastaavista ohjearvoista (80 µg/m³ ja 250 µg/m³). Vastaavat osuudet typpidioksidipitoisuuden osalta ovat 18 % ja 27 % ohjearvoista (70 µg/m³ ja 150 µg/m³).

Sörnäisten satamassa kohonneisiin rikkidioksidipäästöihin vaikuttaa laivaliikenteen päästöjen lisäksi matalalta vapautuvat työkoneiden päästöt. Typenoksidipitoisuuksissa näkyy selvemmin alusten reitti- päästöjen vaikutus ja kohonneiden typpidioksidipitoisuuksien vyö- hykkeet ulottuvat varsin kauas päästölähteistä. Myös hiukkaspitoi- suuksien jakaumassa näkyy selvemmin alusten reittipäästöjen vaiku- tus pitoisuuksiin.

Helsingin Sataman mukaan sataman toiminnasta syntyvät päästöt vaikuttavat ainoastaan sataman ja sen lähialueen ilmanlaatuun eikä vaikutusta voida pitää merkittävänä, sillä rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäätöt ovat alle ohjearvojen. Satama-alueella ei ole myös- kään pysyvää asutusta ja alukset käyttävät satamassa ollessaan vä- härikkistä polttoöljyä.

Rikkidioksidille annettu kasvillisuusperusteinen raja-arvo (20 µg/m³) alittuu Sörnäisten satamassa. Korkeimman rikkidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvo oli 40 % raja-arvosta. Helsingin Sataman mukaan sa- tamatoiminnasta aiheutuvat ilman epäpuhtaudet eivät aiheuta vaiku- tuksia kasvillisuuteen.

Päästöt maaperään ja pohjavesiin

Sörnäisten satamassa ei käsitellä irtolasteja, joten normaalioloissa sataman toiminnasta ei aiheudu merkittäviä päästöjä maaperään ei- kä pohjavesiin. Helsingin Sataman uusiin vuokrasopimuksiin on otet- tu erityinen sopimuskohta maan pilaantumisen ehkäisemiseksi.

Melu Sörnäisten sataman ympäristömelua on selvitetty laskennallisesti.

Selvityksen tulokset osoittivat, että satama ei pääsääntöisesti aiheu- ta meluhaittoja ympäristössään, muutamaa poikkeusta ja –tilannetta lukuun ottamatta.

Sörnäisten satama-alueen läheisyydessä melua aiheuttavat sata- massa käyvät alukset, satamaliikenne sekä lähialueen autoliikenne.

Satamassa tärkeimpiä melunlähteitä ovat työkoneet sekä rekkalii- kenne. Rekkaliikenteen melu on merkittävää sataman pohjoisosas- sa. Laivoista Finnreel ja Finnhansa-luokka ovat hyvin meluisia. Mui- den laivojen melu on suhteellisen vähäistä ja junien aiheuttama me- lu lähes merkityksetöntä.

Valaistus Pimeään aikaan Sörnäisten satama on valaistu. Alueella on useita 30 – 35 metriä korkeita valomastoja. Satama-alueen valot on pyritty kohdentamaan siten, ettei niistä ole haittaa lähellä olevalle asutuk- selle.

Jätteet ja niiden käsittely

Helsingin Sataman toimintaa ohjaa toimintajärjestelmä, jossa on oh- jeistettu Helsingin Sataman prosessien hallinta. Järjestelmässä on määritelty vastuut myös jätehuollon osalta.

Jätehuoltosuunnitelmassa on otettu huomioon sataman koko ja luonne sekä satamaa käyttävät alustyypit. Jätehuollon kehittämises- tä vastaa meriliikenne- ja turvallisuusosasto, operatiivinen vastuu sekä alusjäte- että kiinteistöjätehuollon toimivuudesta on palvelutuo- tanto-osastolla.

Sörnäisten satamassa vastaanotettava jäte voidaan jakaa karkeasti alus- ja kiinteistöjätteisiin. Alusjätehuoltosuunnitelmaan sisältyvät myös Hanasaaren voimalaitokselle hiiltä tuovien alusten jätteet. Val- taosalla Sörnäisten satamassa vierailevien varustamoiden aluksilla on merenkulkulaitoksen myöntämä vapautus jätteiden jättöpakosta.

Tällaiset varustamot hoitavat jätteensä itse. Myöntäessään poikke- usluvan merenkulkulaitos edellyttää varustamoilta sopimusta päte- vän jätehuoltoalan yrityksen kanssa.

Aluksista peräisin oleva jäte muodostuu konehuoneesta peräisin olevasta öljypitoisesta jätteestä, kiinteästä alusjätteestä, saniteettijät- teestä, ongelmajätteestä ja kansainvälisestä liikenteestä peräisin olevasta ruokajätteestä. Kiinteistöjätteet muodostuvat sekajätteestä, paperista ja pahvista, ongelmajätteestä ja öljyn- ja rasvanerotus- kaivojen tyhjennysjätteestä. Helsingin Satamalla on oma kirjanpito

jäteveden vastaanotosta. Muiden jätejakeiden osalta jätehuoltoyritys raportoi vuosittain Helsingin Satamalle.

Helsingin Sataman hoidettavaksi tullutta kiinteää alusjätettä kertyi Sörnäisten satamassa vuonna 2004 yhteensä 17,2 t. Alusten jäteve- siä otettiin vastaan vuonna 2003 yhteensä 207 386 m³. Aluksista pe- räisin olevaa ongelmajätettä kertyi vuonna 2004 seuraavasti:

Jätelaji Jätenimike Määrä kg

Vesipitoinen voite- luöljy (mm. pilssi- vedet)

130402 1 016

Lajittelemattomat

paristot 200133 15

Metalliromu 200140 343

Liuottimet 080111 103

Maali- ja lakkajäte 080111 883 Sähkö- ja elektro-

niikkaromu 160214 27

Lyijyakut 160601 153

Loisteputket ja elo-

hopealamput 200121 285

Kiinteä öljyinen jä-

te 130899 348

Yhteensä 3 173

Sörnäisten satama-alueelta kerätyn kiinteistöjätteen määrä on noin 180 t/a. Tästä määrästä Helsingin Sataman osuus on noin 5 %. Kiin- teistöjäte jakaantui eri jätelajien kesken vuonna 2004 seuraavasti:

Jätelaji Jätenimike Määrä (t)

Sekajäte 200301 154

Paperi 200101 23,1

Pahvi 200101 2,05

Biojäte 200108 1,94

Yhteensä 181,29

Sörnäisten satamassa on Helsingin Sataman järjestämänä vastaan- ottolaitteita kiinteälle alusjätteelle. Niiden määrää ja sijaintia vaihde- taan liikenteen määrän ja vuodenaikojen mukaan. Vuonna 2003 Sörnäisten satamassa oli jätteenkeräyslaitteita yhteensä 86 kpl ja ne jakaantuivat eri jätelajeille seuraavasti:

Jätelaji Laitteiden lu- kumäärä kpl

Tilavuus m³

Sekajäte 41 600

Sekajäte 4 1 500

Paperi 18 600

Paperi 2 600

Biojäte 10 200

Pahvirullakko 11

Helsingin Satamalla on sopimus kiinteistöjätteen keräämisestä Las- sila & Tikanoja Oyj:n kanssa. Jätehuoltoyritys vastaa jätteen vas- taanottamisesta, kuljettamisesta, esikäsittelystä, hävittämisestä ja raportoinnista. Suurimmalla osalla satama-alueella vuokralla olevista toimijoista on oma sopimus suoraan jätehuoltoyrityksen kanssa. On- gelmajätteiden vastaanottamisessa satama käyttää Ekokem Oy:n palveluja. Mikäli jätehuoltomaksusta vapautettu alus jättää jätteitä satamaan, Helsingin Satamalla on oikeus toimittaa jätteet käsiteltä- väksi tai hävitettäväksi laivan tai varustamon lukuun.

SATAMAN VAIKUTUKSET YLEISEEN VIIHTYVYYTEEN, MAISEMAAN, LUONNON-SUO- JELUALUEISIIN JA MUIHIN ARVOKKAISIIN ALUEISIIN

Sörnäisten satama on toiminut nykyisellä paikallaan 1800-luvun lop- pupuolelta alkaen. Satama on olennainen osa kaupunkikuvaa eikä sillä Helsingin Sataman mukaan ole erityisiä vaikutuksia maiseman kannalta. Satama-alueet pidetään siistinä ja rakennusten korjaustyöt tehdään alueen ympäristön vaatimalla tavalla kiinnittäen huomiota yleiseen viihtyisyyteen.

Hakija ei arvioi Sörnäisten sataman vaikuttavan lähimmillään noin 1 km:n etäisyydellä olevien suojelualueiden linnustoon, koska lajisto on mitä ilmeisimmin sopeutunut sataman toiminasta aiheutuviin vai- kutuksiin.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

Helsingin satama toimii mahdollisten ympäristövahinkojen tarkkai- lussa ja torjunnassa yhteistyössä kaupungin ympäristökeskuksen ja pelastuslaitoksen kanssa. Katajanokalla sijaitseva ns. VTS-keskus päivystää 24 tuntia vuorokaudessa ja toimii samalla Helsingin Sata- man hälytyskeskuksena onnettomuus- ja öljyvahinkotilanteissa. Vaa- ralliset aineet varastoidaan muusta satamatoiminnasta erotetulla ja valvotulla alueella.

Helsingin Satama julkaisee käsikirjaa "Öljyvahinkojen jälkitorjunta Helsingin merialueella". Vuonna 1999 Helsingin Satama teki suunni- telman kemikaalionnettomuuden varalle. Vuonna 2002 Helsingin Sa- tama teetti If Teollisuusvakuutuksella riskikartoituksen, jonka pohjal- ta on laadittu toimenpidesuunnitelma riskien poistamiseksi.

Helsingin Satama on tehnyt turvallisuusarviot ja laatinut turvallisuus- suunnitelmat eri satamanosille.

Helsingin Satamalla on toimintajärjestelmä, joka on laadittu laadun- hallintajärjestelmän SFS – ISO 9001 sekä ympäristöasioiden hallin- tajärjestelmän SFS – ISO 14 001 vaatimukset täyttäväksi. Järjestel- mä on sertifioitu 22.12.2003.

PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA

Helsingin Sataman mukaan toiminnan suunnittelu perustuu taloudel- lisesti ja teknisesti parhaisiin toteuttamiskelpoisiin ratkaisuihin siten, että toiminnan ympäristövaikutuksia on käsitelty kokonaisuutena.

Helsingin Satama on mm. teettänyt konsulttiselvityksen mahdolli- suuksista liittää alukset laiturissa oloaikana maasähköön. Selvityk- sen mukaan alusten sähköjärjestelmät on kehitetty omavaraisiksi ei- kä niiden maasähköverkkoon liittämiseen ole tällä hetkellä valmiita ratkaisuja.

Helsingin Satama on neuvotellut Finnlinesin kanssa alusten aiheut- taman melun vähentämismahdollisuuksista. Neuvottelujen tuloksena Finnreel-nimisessä aluksessa on suoritettu apukoneen eristystöitä.

Mittausten mukaan toimenpide ei ole kuitenkaan pienentänyt melu- tasoa toivotulla tavalla.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Hakemuksesta tiedottaminen

Hakemuksesta on tiedotettu ympäristönsuojelulain 38 §:n mukaisesti kuuluttamalla siitä ympäristölupavirastossa ja Helsingin kaupungissa 8.8. - 7.9.2005. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Helsingin Sanomat ja Hufvudstadsbladet -nimisissä sanomalehdissä.

Hakemuksesta on lisäksi erikseen annettu tieto tiedossa oleville asi- anosaisille.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty ympäristönsuojelulain 36 §:n nojalla lau- sunnot Uudenmaan ympäristökeskukselta, Helsingin kaupungin ym- päristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselta sekä Suomen- lahden merenkulkupiiriltä.

Uudenmaan ympäristökeskus

Ympäristökeskuksen mukaan hakemuksesta puuttuu melu- ja ilma- päästöjen vähentämisohjelmat aikatauluineen ja hakemusta tulee täydentää edellä mainituilla ohjelmilla parhaan käyttökelpoisen tek- niikan selvittämiseksi. Valvonta melun osalta voisi tapahtua vähen- tämisohjelman toteutumisen seurantana.

Helsingin Satama tulee velvoittaa seuraamaan päästövähennysoh- jelman toteutumista mm. tarkkailemalla sataman toiminnasta aiheu- tuvia päästöjä ilmaan ja niiden vaikutuksia ilman laatuun sekä melu- päästöjä ja niiden leviämistä. Lisäksi Helsingin Sataman tulee täy- dentää hakemusta toiminnanharjoittajan omalla ilmanlaadun tarkkai- lusuunnitelmalla ja satamatoimintojen melun tarkkailuohjelmalla.

Uudenmaan ympäristökeskus esittää, että Helsingin Satama määrä- tään osallistumaan Helsingin ja Espoon merialueen yhteistarkkai- luun, johon tulee tehdä satamatoiminnan kannalta tarpeelliset lisäyk- set. Tarkkailuun tulisi sisällyttää tarpeelliset vedenlaadun, rehevyy- den ja haitallisten aineiden tutkimukset. Hakija tulisi määrätä tarkkai- lun ensimmäisenä vaiheena tekemään satama-altaiden sedimenttejä koskeva selvitys, jonka perusteella laaditaan suunnitelma myöhem- min suoritettavasta tarkkailusta. Suunnitelma selvityksestä tulisi määrätä toimitettavaksi Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksyt- täväksi viimeistään 3 kuukauden kuluttua ja selvitys sekä sen perus- teella laadittu tarkkailusuunnitelma viimeistään 12 kuukauden kulut- tua päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.

Ympäristökeskuksen mukaan polttonesteiden ja kemikaalien varas- tointi ja käsittely satama-alueella tulee järjestää niin, että haitallisia aineita ei pääse ympäristöön ja laivojen jätevesien hajuhaitat tulee ehkäistä jätevesien esikäsittelyllä ennen niiden johtamista kaupungin jätevesiviemäriin. Ympäristökeskuksen mukaan satamien jätehuolto- suunnitelmista ei selviä käytetäänkö laivojen huolloissa ongelmajät- teeksi luokiteltavaa 1,2 –diklooribentseeniä.

Ympäristökeskuksen mukaan luvassa tulee toiminnan lopettamista koskien antaa tarvittavat määräykset vesien-, ilman-, ja maaperän- suojelun sekä jätehuoltoon liittyvistä toimenpiteistä tai edellyttää toi- minnanharjoittajaa esittämään niistä suunnitelma ennen toiminnan lopettamista ja toiminnan siirtämistä Vuosaareen.

Suomenlahden merenkulkupiiri

Merenkulkupiiri ei näe estettä ympäristöluvan myöntämiselle.

Helsingin kaupunki

Helsingin kaupunki puoltaa Helsingin Sataman Sörnäisten satamaa koskevaa ympäristölupahakemusta. Satamalle tulisi myöntää mää- räaikainen lupa, jonka ajankohta tulisi sitoa ajankohtaan, jolloin tava- rasataman toiminta päättyy.

Lausunnon antajan mukaan satamatoiminnasta aiheutuvat päästöt ilmaan tulisi arvioida laskennallisesti vuosittain ja päästöjen olennai- sesti muuttuessa tulisi leviämisselvitykset tarpeellisilta osin tarkistaa.

Satamatoimintojen aiheuttama melutaso ei saa keskiäänitason va- paakenttäarvona ylittää päiväaikaan tasoa LAeq, 7-22 55 dB eikä yöllä tasoa LAeq, 7-22 50 dB melulle eniten alttiina olevien asuinrakennusten luona. Lisäksi tulisi määritellä niiden päivien lukumäärä, jolloin oh- jearvo on mahdollista sää-, jää- tai vastaavista olosuhteista johtuvis- ta syistä poikkeustilanteissa ylittää.

Ilmanlaadun yhteistarkkailun tulokset sekä meluselvitysten tulokset tulisi käyttötarkkailun lisäksi toimittaa lausunnon antajan mukaan myös Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalle.

Helsingin kaupungin ympäristölautakunta

Ympäristölautakunta katsoo, että Sörnäisten satamalle tulisi myön- tää määräaikainen lupa, jonka päättymisajankohta tulisi sitoa tavara- sataman toiminnan päättymisajankohtaan. Ympäristölautakunnan mukaan Helsingin Sataman tulisi osallistua osuudellaan pääkaupun- kiseudun ilmanlaadun yhteisseurantaan. Satamatoiminnasta aiheu- tuvat päästöt ilmaan tulisi arvioida laskennallisesti vuosittain. Pääs- töjen olennaisesti muuttuessa esimerkiksi laivaliikenteen kasvun myötä on leviämisselvityksiä tarpeellisilta osin tarkistettava.

Ympäristölautakunta katsoo edelleen, että satamatoimintojen aiheut- tama melutaso ei saa keskiäänitason vapaakenttäarvona ylittää päi- väaikaan tasoa LAeq, 7-22 55 dB eikä yöllä tasoa LAeq, 7-22 50 dB melul- le eniten alttiina olevien asuinrakennusten luona. Tarvittavia impuls- si- ja ääneskorjauksia tehtäessä tulee ottaa huomioon standardi SFS ISO 1996-2 ja sen lisäys Amd 1 15.9.1998. Lisäksi tulisi harkita, oli- siko tarpeen määritellä niiden päivien lukumäärä, jolloin ohjearvo on mahdollista poikkeustilanteissa ylittää. Melualueet tulee todentaa laskennallisesti laskentamallilla ja laskenta tulee tarkistaa aina olo- suhteiden oleellisesti muuttuessa, mutta kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein. Tarkistusmittaukset tulee tehdä ensimmäisen kerran niiden asuinrakennusten luona Vilhonvuorenkadulla, jossa lasken- nallisen arvion mukaan melutasot ovat korkeimmat.

Laivaliikenteestä aiheutuvan veden samentumisen johdosta tulisi Helsingin Satama velvoittaa osallistumaan osaltaan Helsingin edus- tan merialueen tarkkailuun.

Ympäristölautakunnan mukaan ympäristöluvassa tulisi antaa tarvit- tavat määräykset maaperän puhdistamisesta satamatoiminnan päät- tyessä. Polttoaineiden ja kemikaalien varastoinnista ja käsittelystä ei saa aiheutua maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantumista eikä terveydellistä haittaa.

Ilmanlaadun ja meriveden laadun tarkkailun ja meluselvitysten tulok- set tulee käyttötarkkailun lisäksi toimittaa lausunnon antajan mukaan myös Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalle.

Muistutukset ja mielipiteet AA, BB, CC ja DD

Muistuttajat ovat muutaman vuoden ajan kokeneet ongelmalliseksi erityisesti Sörnäisten samassa yöpyvistä aluksista lähtevän matala- taajuisen melun. Muistuttajien mukaan alusliikenne on Sörnäisten satamassa kasvanut mm. siitä syystä, että rahtialusliikennettä on 18.4.2002 alkaen siirretty Länsisatamasta Sompasaareen ja Sörnäi- siin sekä ilmeisesti myös Kotkasta Helsinkiin. Muistuttajien mukaan erityisesti Finnreel, Finn-oak, Finnhansa Merchant, Birka Express ja Birka Carrier-nimiset alukset aiheuttavat melua. Muistuttajat viittaa-

vat myös alusten apumoottoreiden käytön aiheuttamiin ilmansaas- teisiin.

Muistutuksen tekijät katsovat, että Helsingin Sataman on ryhdyttävä toimenpiteisiin matalataajuisen melun poistamiseksi. Alusten yöpy- minen Sörnäisten satamassa mukaan lukien satamaan tulot ja sieltä lähdöt tulisi kieltää klo 22 – 7 välisenä aikana. Maasähkön käyttöön- ottoa ilmansaasteiden vähentämisessä muistuttajat eivät pidä talou- dellisesti järkevänä, koska sataman toiminnot siirtyvät vuonna 2008 Vuosaareen.

Helsingin Energia

Helsingin Energia ilmoittaa, että se on toimittanut polttoainesatamaa koskevat tiedot Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle Hanasaaren voimalaitoksen ympäristölupahakemuksen yhteydessä.

Katajanokkaseura ry.

Katajanokkaseura esittää ilmapäästöjen vähentämisen osalta, että Helsingin Satama perustaisi erillisen hankkeen tai –pilotin, jossa sel- vitettäisiin monipuolisesti mahdollisuuksia maasähkön käyttöönot- toon. Meluhaittojen osalta muistuttaja esittää, että Helsingin Satama ottaa vakavammin huomioon asukkailta tulleet valitukset ja näke- mykset melulähteistä sekä ehdotukset kehittämistoimenpiteiksi. Li- säksi Katajanokkaseuran mukaan voimakasta ympäristömelua tuot- tavat yksittäiset ja tunnistettavat laivat tulee sijoittaa mahdollisuuksi- en mukaan kauimmaksi asutuksesta varsinkin öisin.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastine lausunnoista ja muistu- tuksista.

Hakija toteaa, että se jätti lupahakemuksen liitteenä Sörnäisten sa- taman ympäristömeluselvityksen. Selvityksen mukaan satama ei ai- heuta meluhaittoja ympäristöönsä lukuun ottamatta poikkeustilantei- ta, jotka liittyvät eräiden alusten rakenteelliseen melunsuojaukseen.

Kyseinen varustamo on tehostanut melunsuojausta aluksillaan. Lai- vojen yöpymistä satamassa ei voi kieltää Helsingin Sataman julkisen palveluvelvoitteen johdosta. Helsingin Satama toteaa edelleen, että osa aluksista on teknisesti sidottu tiettyihin laituripaikkoihin eikä sillä ole oikeudellisia keinoja vaikuttaa alusten melutasoon. Alusten sijoit- telussa pyritään kuitenkin mahdollisuuksien mukaan ottamaan huo- mioon niiden melutaso. Näin ollen Helsingin Satama toteaa, että Uudenmaan ympäristökeskuksen vaatimus hakemuksen täydentä- miseksi melun vähentämis- ja tarkkailuohjelmilla parhaan käyttökel- poisen tekniikan selvittämiseksi on lakiin perustumaton. Helsingin Sataman mukaan melua selvitetään kolmen vuoden välein ja tarkis- tusmittauksia tehdään selvitysten yhteydessä.

Hakijan käsityksen mukaan tulisi melua koskevaa määräystä asetet- taessa määritellä niiden päivien lukumäärä, jolloin melun ohjearvot on mahdollista poikkeustilanteissa ylittää. Poikkeustilanteet liittyvät hakijan mukaan sääolosuhteisiin, työtaistelutilanteisiin tai muihin normaaliliikenteessä tapahtuviin satamasta riippumattomiin häiriöti- lanteisiin. Helsingin Sataman mukaan niiden päivien lukumäärä, jol- loin melu saattaa ajoittain ylittää ohjearvoissa mainitun melutason on 10 – 15. Melun valvontaa koskevan lupamääräyksen tulee vastata muiden satamien ympäristöluvissa annettua määräystä.

Helsingin Sataman mukaan se ei voi vaikuttaa laivojen pakokaasu- päästöihin edellyttämällä laivoissa tiettyjä teknisiä ratkaisuja. Sör- näisten satamaan ei ole tarkoituksenmukaista tehdä maasähkön käyttöönottoon liittyviä investointeja satamatoimintojen siirtyessä Vuosaareen eikä satamaa käyttävillä aluksilla ole maasähkön vas- taanottoon tarvittavia valmiuksia. Hakija viittaa IMO:n määräykseen, jonka mukaan laivojen polttoaineiden rikkipitoisuuden pitää olla < 1,5

%. Sataman päästöt ovat vain osa Helsingin kaupunkialueen koko- naispäästöistä, eikä Helsingin Satamaa siksi tule velvoittaa laati- maan päästöjen vähentämis- ja tarkkailusuunnitelmaa. Helsingin Satama tulee seuraamaan pääkaupunkiseudun ilmapäästötilannetta ja pyrkii vaikuttamaan varustamoihin siten, että uusien laivojen moot- toreissa otetaan käyttöön vähäpäästöistä tekniikkaa kuten kata- lysaattoreita.

Mikäli ympäristöluvassa asetetaan vastoin hakijan kantaa pakokaa- supäästöjen vähentämisvelvoitteita, tulee se sitoa hakemuksessa esitettyyn liikenteen kasvuun.

Hakijan mukaan ympäristönsuojelulain tarkoittaman satamatoimin- nan käsitteen perusteella satamatoiminnan luvanvaraisuus ei perus- tu siihen, että satamassa käy laivoja, joiden potkurien liike aiheuttaa merenpohjan pohjasedimenttien liikettä. Tällaista sataman käyttäjien liikkumisesta aiheutuvaa ympäristöelementtien liikettä ei voida pitää lain tarkoittamassa mielessä tavanomaisena osana sataman toimin- nan järjestämistä. Helsingin Satama ei myöskään ole vastuussa siitä merenpohjan pilaantumisesta, mikä on aiheutunut laivojen ja venei- den pohjamaalien liukenemisesta mereen. Muu vesistökuormitus huomioon ottaen satamatoiminnan ympäristöluvan ei tule säännellä laivojen potkurien liikkeiden mahdollisesti pilaantuneissa sedimentti- kerroksissa aiheuttamia ympäristövaikutuksia.

Hakija katsoo, että sitä ei voida edellä mainituin perustein ja satama- toimintaa järjestävänä tahona velvoittaa laatimaan satama-alueen tai sen viereisen merialueen pohjan puhtausselvityksiä, vaan selvitys- velvollisuus perustuu vastuuseen pilaantuneista sedimenteistä ja nii- den puhdistamisesta.

Hakija toteaa, että laivajätevesien mahdolliset hajuhaitat riippuvat alusten jätevesi- ja vastaanottojärjestelmistä. Alusten jätevesijärjes- telmien vaatimukset perustuvat kansainvälisiin sopimuksiin, joissa jätevesien mereen päästäminenkin on tietyin edellytyksin mahdollis-

ta. Helsingin Satamalla ei ole oikeudellisia keinoja vaikuttaa näihin teknisiin ratkaisuihin. Hakija on pyrkinyt vaikuttamaan omalta osal- taan hajuhaittojen vähentämiseen viemäriverkon parantamistöillä.

Helsingin Satama hoitaa jätehuollon mukaan lukien ongelmajätteet niiden alusten osalta, jotka eivät ole saaneet merenkulkulaitokselta alusjätelain mukaista lupaa hoitaa itse jätehuoltoa. Prioriteettiainei- den ja muiden kemikaalien käyttöä laivojen kunnossapidossa ei ha- kijalla ole mahdollisuuksia valvoa. Laivoilla on kuitenkin ilmoitusvel- vollisuus sataman jätehuollon kautta toimitettavista ongelmajätteistä.

Helsingin Sataman mukaan polttoaineiden ja kemikaalien varastointi alueella on järjestetty asianmukaisesti siten, että ympäristölle ei ai- heudu haitallisia päästöjä tai terveydelle haittaa tai vaaraa. Vaaralli- set aineet säilytetään niille erikseen varatulla ja valvotulla alueella.

Polttoaineiden jakelu tapahtuu erillisen sijoitusluvan perusteella.

Hakijan mukaan maaperän kunnostusvelvoitteita toiminnan loputtua ei tule eikä voidakaan käsitellä ympäristölupahakemuksen käsittelyn yhteydessä. Maaperän kunnostukseen tarvitaan erillinen lupa tai sii- tä tehdään ilmoitus YSL 78 §:n mukaisesti. Maaperän kunnostusaste riippuu hakijan mukaan tulevasta maankäytöstä ja sitä tulisi säädellä tarvittaessa tulevaa maankäyttöä koskevissa erillisissä lupaproses- seissa.

Hakemuksen täydentäminen ja neuvottelut

Hakemusta on täydennetty 23.5.2005, 7.7.2006 ja 11.7.2006. Hel- singin Sataman kanssa on neuvoteltu ympäristölupahakemuksesta Sörnäisten satamassa 7.7.2006. Neuvottelumuistio on liitetty asiakir- joihin.

MERKINTÄ Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Helsingin Energi- an Hanasaaren voimalaitokselle ympäristöluvan 28.6.2006 (nro 16/2006/2). Tähän lupaan sisältyy kivihiilen purkamiseen käytettävä laituri.

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU

Ympäristölupavirasto myöntää Helsingin Satamalle ympäristöluvan Sörnäisten sataman toimintaan. Sataman alue on esitetty liitteessä 1.

Lupamääräykset

Päästöt vesiin ja viemäriin sekä maaperään

1. Laituri- ja lastinkäsittelyalueiden sekä kemikaalitrailereiden pysäköin- tialueen on oltava kestopäällystettyjä ja niiltä tulevat hulevedet on

johdettava hiekanerottimilla varustettuihin kaivoihin ennen vesien johtamista mereen.

Vaarallisten aineiden varastoalueen (IMDG-kenttä) sadevedet on johdettava hiekanerotuskaivon kautta ja viemärikaivo on varustetta- va sulkuventtiilillä.

Laituri- ja lastinkäsittelyalueiden pintarakenteiden kunnosta on huo- lehdittava ja todetut vauriot on korjattava mahdollisimman pian.

Polttoaineiden jakeluasemilta tulevat hulevedet on johdettava öl- jynerotuskaivon kautta.

Työkoneiden pesupaikkojen jätevedet on johdettava öljynerotus- kaivojen kautta viemäriin.

Öljynerotuskaivot ja hiekanerotuskaivot on tyhjennettävä tarpeen mukaan, vähintään kuitenkin kaksi kertaa vuodessa.

Meluntorjunta

2. Sataman toiminnasta aiheutuva melutaso lähimpien häiriintyvien asuinrakennusten kohdalla ei saa ylittää päivällä (klo 7 - 22) ekviva- lenttimelutasoa (LAeq) 55 dB eikä yöllä (klo 22 - 7) ekvivalenttimelu- tasoa (LAeq) 50 dB.

Alukset on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä sijoittamaan siten, et- tä melun leviäminen Vilhonvuorenkadun ja Merihaan suuntaan on mahdollisimman vähäinen.

Päästöt ilmaan

3. Sataman laitureissa olevissa aluksissa käytettävän polttoaineen rik- kipitoisuus saa olla 1.1.2010 alkaen enintään 0,1 painoprosenttia edellyttäen, että laivahenkilökunnalla on riittävästi aikaa toteuttaa tarvittava polttoaineen vaihto mahdollisimman pian aluksen laituriin saapumisen jälkeen ja mahdollisimman myöhään ennen lähtöä. Polt- toaineen vaihtoajankohta on merkittävä laivapäiväkirjaan. Rikkipitoi- suusvaatimuksia ei sovelleta aluksiin, joiden julkaistun aikataulun mukaisesti on määrä olla satamassa alle kaksi tuntia.

Jätehuolto

Aluksista vastaanotettavat jätteet

4. Luvan saajan tulee noudattaa 20.5.2005 päivättyä jätehuoltosuunni- telmaa (Sörnäisten sataman jätehuoltosuunnitelma). Jätehuolto- suunnitelma tai sen nojalla annetut yksityiskohtaiset ohjeet tulee an- taa laivoille myös englanninkielisenä.

Jätehuoltosuunnitelma on pidettävä ajan tasalla. Jätehuoltosuunni- telmaa muutettaessa on muutoksesta tehtävä ilmoitus ympäristön-

suojelun tietojärjestelmään. Ilmoitukseen on liitettävä selvitys siitä, miten jätehuoltosuunnitelmaa on muutettu.

Aluksista peräisin olevan, EU:n ulkopuolelta tulevan ruokajätteen va- rastoinnissa ja käsittelyssä on noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1774/2002.

Satamatoiminnan muut jätteet

5. Yhdyskuntajätteiden keräyksessä on noudatettava Helsingin kau- pungin yleisiä jätehuoltomääräyksiä. Satamassa olevissa keräyspai- koissa on oltava nähtävillä keräyspaikasta vastaavan yrityksen ja yh- teyshenkilön yhteystiedot.

Hyötykäyttökelpoiset jätteet (kuten keräyskelpoinen paperi-, pahvi- ja puujäte, soveltuvin osin pakkausjätteet sekä metalliromu ja biojäte) on kerättävä erikseen ja toimitettava hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet on toimitettava kaatopaikalle tai muuhun paikkaan, jolla on lupa niiden vastaanottamiseen.

6. Sataman toiminnasta ei saa aiheutua satama-altaan roskaantumista.

Laiturialueilta ja lastien käsittely- ja varastoalueilta poistettava likaan- tunut lumi on läjitettävä maalle niin, ettei sulamisvesien mukana pääse kiintoainetta ja roskia mereen. Läjityspaikat on puhdistettava roskista keväällä heti lumen sulamisen jälkeen.

7. Sataman vesikalustovarikolla tai mahdollisesti muualla satama- alueella tilapäisesti säilytettävät ongelmajätteet kuten sähkö- ja elektroniikkaromu, loisteputket, akut, paristot, öljyjätteet, öljynerotus- kaivojen lietteet, liuotinjätteet, kemikaalijätteet ja jäähdytysnestejäte on varastoitava suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa, jotka on sijoitettu vesitiiviisti tai katettuun tilaan. Erilaiset ongelmajät- teet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Öljyjätteeseen ei saa varastoinnin aika- na sekoittaa muuta jätettä tai ainetta eikä eri öljyjätelaatuja saa tar- peettomasti sekoittaa keskenään. Nestemäiset ongelmajätteet on varastoitava tiiviillä ja reunakorokkein varustetulla alustalla siten, että niistä ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Ongelmajätteiden pääsy maaperään ja pohja- tai pintavesiin on estettävä.

Suurten kappaleiden hiekkapuhallukset on tehtävä mahdollisuuksien mukaan vesikalustovarikolla sisätiloissa. Vähäiset hiekkapuhallukset on tehtävä pinnoitetulla alueella.

8. Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa tällaisia jätteitä. Ongelmajätteitä luovutettaessa on jät- teiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneu- voston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä.

Polttoaineiden varastointi ja jakelu

9. Polttoaineet ja öljyt on varastoitava ja niitä on käsiteltävä siten, ettei- vät ne pääse leviämään ympäristöön ja ettei niistä aiheudu pinta- tai pohjavesien eikä maaperän pilaantumisvaaraa.

Alusten tankkauksen aikana tankkausalueella tai sen läheisyydessä sijaitsevat sadevesikaivot, joihin voi onnettomuustilanteessa joutua polttoainetta, on peitettävä.

Vesikalustovarikolla sijaitsevan maanpäällisten polttoaine- ja öljysäi- liöiden varastointialueen on oltava kestopäällystetty. Alue on eristet- tävä ympäristöstään riittävän korkealla kynnyksellä, ettei polttoainei- ta pääse valumaan maaperään eikä mereen. Säiliöt on varustettava 100 %:n kiinteällä suoja-altaalla tai niiden on oltava kaksoisvaip- pasäiliöitä. Säiliöt on varustettava ylitäytön estolaitteilla. Säiliöt on merkittävä kemikaalilain mukaisin varoitusmerkein.

Vesikalustovarikon polttoaineiden jakeluaseman jakelulaitteiden täyt- töventtiileissä ei saa olla venttiiliä aukiasennossa pitävää salpalaitet- ta.

Vesikalustovarikon jakeluasemalla on oltava öljyvahinkojen alkutor- juntaan imeytysainetta.

Kemikaalien varastointi

10. Kemikaalikontit ja kuljetussäiliöt, jotka sisältävät vaarallisten ainei- den kuljetuksesta annetussa laissa (719/1994) tarkoitettuja aineita, on säilytettävä satama-alueella selvästi merkityllä, kemikaalikonttien säilytykseen varatulla kestopäällystetyllä alueella (IMDG-kenttä).

Alueen reunojen tulee olla korotetut ja korotusten kunnosta on huo- lehdittava.

Varastoalueen lähelle on varattava vuotojen keräämiseen sopivaa materiaalia ja välineitä.

Valaistus

11. Sataman valaistus on järjestettävä siten, että valaistuksesta ei ai- heudu vältettävissä olevaa valohaittaa ympäristön asukkaille.

Häiriöt ja poikkeukselliset tilanteet

12. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut ai- neet on kerättävä välittömästi talteen. Vahinko- ja onnettomuustilan- teiden varalle satamassa on oltava helposti saatavilla riittävä määrä imeytysmateriaalia ja öljyntorjuntapuomia. Öljyntorjuntapuomi on pystyttävä vetämään paikoilleen välittömästi onnettomuuden tapah- duttua. Kemikaalikonttien tai kuljetussäiliöiden mahdollisten vuotojen varalle on oltava siirrettävä valuma-allas, joka on sijoitettava vaaral- lisia aineita lastaavan tai purkavan laivan läheisyyteen. Vuotavat

kemikaalikontit ja kuljetuspakkaukset on viipymättä siirrettävä valu- ma-altaaseen.

13. Poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava viipymättä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluvi- ranomaiselle sekä viemäriverkostoon joutuvista poikkeuksellisista päästöistä myös Helsingin Vedelle. Merkittävistä polttoaine- ja kemi- kaalivuodoista on välittömästi ilmoitettava Helsingin kaupungin pe- lastuslaitokselle.

Tarkkailu ja raportointi Menetelmät

14. Tarkkailuun liittyvät näytteenotot, mittaukset ja kalibroinnit on suori- tettava standardimenetelmien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoi- nen yleisesti käytössä oleva menetelmä) mukaisesti.

Toiminnan yleinen seuranta

15. Sataman toiminnasta pidettävä kirjaa, johon on merkittävä:

- satamassa käyneiden laivojen määrä ja alustyyppi, purkamis- ja lastausajat sekä alusten satamassaoloajat

- lastityyppi (vaarallisten aineiden osalta IMDG-luokituksen mukai- sesti), määrä ja käsittelytapa

- laivoista vastaanotetut ja satamatoiminnasta syntyvät jätteet luoki- teltuina ympäristöministeriön asetuksen 1129/2001 mukaisesti, jät- teiden määrä, varastointi, käsittely ja toimituspaikat

- vuoden aikana satamassa mahdollisesti toteutetut toimenpiteet jät- teiden määrän vähentämiseksi ja hyötykäytön lisäämiseksi

- työkoneissa ja sataman omassa toiminnassa käytetyt polttoaineet ja niiden määrät sekä laatu

- energian ja veden kulutus

- sataman toiminnasta syntyvät laskennalliset vuosipäästöt (t/a) il- maan (rikkidioksidi, typen oksidit, hiilivedyt, hiilidioksidi ja hiukkaset) päästölähderyhmittäin (laivat, työkoneet, liikenne)

- päällysteiden kunnon seuraaminen ja korjaaminen

- hiekan ja öljyn erotuskaivojen tarkkailu ja tyhjennykset sekä - poikkeukselliset tilanteet, niiden kesto, syy ja korjaustoimenpiteet.

Seurantaa koskeva kirjanpito on säilytettävä kolmen vuoden ajalta ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille. Yhteenveto em. seu- rantatiedoista on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain seu- raavan vuoden helmikuun loppuun mennessä.

Hulevesipäästöjen tarkkailu

16. Satama-alueelta sadevesiviemäreiden kautta mereen johdettavien vesien laatu on selvitettävä kertaluonteisesti 30.9.2007 mennessä.