Ajouratarkastelujen ohjeistus Helsingissä

(1)

AJOURATARKASTELUJEN OHJEISTUS HELSINGISSÄ

Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö

Riihimäki, liikenneala

Kevät, 2019 Jonna Vesala

(2)

TIIVISTELMÄ

Liikenneala Riihimäki

Tekijä Jonna Vesala Vuosi 2019

Työn nimi Ajouratarkastelujen ohjeistus Helsingissä

Työn ohjaaja t Kati Vaaja ja Rami Tervo

TIIVISTELMÄ

Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda Helsingin kaupungille ohjeistus ajouramallien laatimiseen AutoTURN‐ohjelmalla. Ajouramallien laatimi‐

sessa on ollut käytössä monia erilaisia toimintatapoja, joiden yhtenäistä‐

miseksi tämä ohje haluttiin luoda. Työn tilaajana oli Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimiala ja se on tehty Sitowise Oy:n toimeksian‐

nosta.

Taustatyönä ohjeen luomiselle tehtiin haastatteluja ja tarkasteltiin toteu‐

tettuja kadunrakennuskohteita. Haastatteluilla selvitettiin nykyisiä toimin‐

tatapoja liittyen ajouramallien laadintaan ja saatiin tietoa siitä, millaisiin asioihin kaivataan lisää ohjeistusta. Lisäksi samalla kerättiin taustatietoa ohjeen luomista varten. Toteutuneita kadunrakennuskohteita tarkastele‐

malla havainnoitiin eri tavoilla mitoitetuissa liittymissä toteutuvia ajova‐

roja ja erilaisia ajotapoja. Samalla selvitettiin vastaako AutoTURNilla ajettu ajoura todellista ajoneuvon ajouraa. Haastatteluissa esille nousi myös tarve tarkistaa AutoTURNin Helsinki‐ajoneuvokirjaston ajoneuvojen mitto‐

jen ajantasaisuus.

Haastattelujen, kohteiden tarkastelujen ja olemassa olevan ohjeistuksen pohjalta luotiin ohje ajouramallien laadintaan. Ohjeessa otetaan kantaa haastatteluissa esiin nousseisiin seikkoihin sekä muihin tärkeiksi nähtyihin asioihin. AutoTURNin Helsinki‐ajoneuvokirjasto päivitettiin vastaamaan nykyisin yleisesti käytössä olevien ajoneuvojen mittoja.

Tavoitteena on, että uusi ohje ja päivitetty ajoneuvokirjasto yhtenäistävät vallitsevia toimintatapoja liittyen AutoTURNin käyttöön ja johtavat yhte‐

näisempiin lopputuloksiin ajouramallien laatimisessa.

(3)

ABSTRACT

Traffic and Transport Management Riihimäki

Author Jonna Vesala Year 2019

Subject Guideline on the swept paths analysis in Helsinki

Supervisors Kati Vaaja and Rami Tervo

ABSTRACT

The aim of the thesis project was to create a guideline for creating a swept paths analysis using AutoTURN program in Helsinki. There have been dif‐

ferent methods for creating swept path models and with this guideline all these methods were unified. This thesis was made for the urban environ‐

ment division of the city of Helsinki and was commissioned by Sitowise Oy.

Interviews and surveys of street construction projects were conducted for material when creating the guideline. The interviews were used to find out the existing methods of creating swept paths analyses and to find out which issues required more guidance. In addition, background information was compiled for the preparation of the guideline. By surveying the street construction projects, the modes of driving and the distances to curbs in different kinds of junctions were observed. At the same time, it was clari‐

fied whether the swept paths driven by AutoTURN corresponded to the actual swept paths of vehicles. Interviews also highlighted the need to up‐

date the dimensions of the vehicles in the Helsinki vehicle library in Au‐

toTURN.

Based on the interviews, surveying the street construction projects and the existing guidance, a guideline for the creating the swept paths analysis was created in this project. The guideline takes a stand to the issues raised in the interviews and to other issues that were considered important. The Helsinki vehicle library was updated to match the dimensions of the vehi‐

cles that are most commonly used.

The aim is that the new guideline and the updated Helsinki vehicle library would harmonize the current practices as regards to the use of AutoTURN and will lead to more uniform results in driving the swept paths.

Keywords Swept path, swept path analysis, guideline

Pages 32 pages including appendices 12 pages

(4)

SISÄLLYS

1 JOHDANTO ... 1

2 HAASTATTELUT ... 2

3 TOTEUTUNEIDEN KOHTEIDEN TARKASTELU ... 3

3.1 Työpajankadun ja Hermannin rantatien risteys ... 3

3.2 Siilitien ja Kettutien kiertoliittymä ... 4

3.3 Palokaivon aukio ... 5

3.4 Kuusmiehentien ja Sysimiehentie risteys... 7

3.5 Katajanokka ... 9

4 LAADITTU OHJE ... 10

4.1 Käytettävät ajoneuvot ... 11

4.2 Erikoiskuljetuksissa käytettävät ajoneuvot ... 12

4.3 Nopeus ... 12

4.4 Käytettävät ajoneuvot katuluokittain ja mitoittavat tilanteet liittymissä ... 13

4.5 Minimikääntösäteet ja ajotapa ... 14

4.6 Ajovarat ... 15

4.7 Ajouran viivan väri ja viivatyyppi... 17

4.8 Ajouran tason määrittäminen ... 18

4.9 Muita arvoja ... 18

5 JOHTOPÄÄTÖKSET ... 18

LÄHTEET ... 19

HAASTATTELUT ... 20

Liitteet

Liite 1 Ohje ajouramallien laadintaan

(5)

1

1 JOHDANTO

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selkeyttää ja yhtenäistää Helsingin kau‐

pungin toimintatapoja ajouramallien laatimisessa. Myös konsulttitöitä kaupungille tekevillä yrityksillä on ollut omia tapojaan ajouramallien laa‐

dintaan, jolloin tulokset voivat poiketa ajouran tekijästä riippuen. Opinnäy‐

tetyön lopputuotteena syntyi ohje ajouratarkastelujen laatimiseen, joka antaa yhtenäiset tavat toimia niin kaupungin sisällä kuin kaupungille kon‐

sulttitöitä tekeville yrityksillekin.

Työn tilaajana oli Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimiala ja se on tehty Sitowise Oy:n toimeksiannosta. Helsingin kaupungin kaupunkiym‐

päristön toimiala koostuu neljästä kokonaisuudesta, jotka ovat maan‐

käyttö ja kaupunkirakenne, rakennukset ja yleiset alueet, palvelut ja luvat, hallinto ja tukipalvelut sekä maankäyttö ja kaupunkirakenne, joka on tä‐

män työn tilaaja. Toimiala vastaa muun muassa rakentamiseen, ylläpitoon, rakennusvalvontaan ja kaupunkiympäristöön liittyvistä palveluista. (Hel‐

singin kaupunki 2018). Sitowise Oy on suomalainen rakennusalan suunnit‐

telu‐ ja konsultointitoimisto (Sitowise n.d.).

Helsingin kaupungilla ajourat laaditaan AutoTURN‐ohjelmalla. Ohjelma toimii muun muassa MicroStationin ja AutoCADin päällä. Sama ohjelma on käytössä myös konsulttiyrityksissä, ja AutoTURN onkin Suomessa käytetyin ohjelma ajourien laadintaan (Liikennevirasto 2017). AutoTURN on ajoura‐

mallinnus‐ ja simulointiohjelma, jolla voidaan luoda todellisuutta vastaavia ajouria erilaisilla ajoneuvoilla ja erilaisiin ympäristöihin (Civilpoint n.d.).

AutoTURNilla pyritään varmistamaan ajoneuvojen mahdollisuudet suju‐

vaan ja turvalliseen kulkuun usein niin liikennesuunnittelu‐ kuin katusuun‐

nitteluvaiheessakin.

Työ aloitettiin haastattelemalla ajouria työssään laativia henkilöitä. Haas‐

tatteluiden perusteella saatiin koottua tietoa siitä, millaisiin asioihin tarvi‐

taan lisää ohjeistusta. Samalla saatiin asiantuntijoiden näkemyksiä useisiin keskustelua herättäneisiin asioihin, joita voitiin myöhemmin hyödyntää ohjeen laadinnassa.

Taustatiedon hankkimiseksi työssä tutkittiin jo toteutuneita kadunraken‐

nuskohteita. Kohteiksi valittiin erilaisia ja eri tavalla mitoitettuja liittymiä Helsingin kaupungin alueelta. Näin pystyttiin keräämään monipuolisesti tietoa erilaisista ajotavoista ja ajovaroista.

Opinnäytetyössä käsiteltyihin asioihin on olemassa jonkin verran ohjeis‐

tusta esimerkiksi Helsingin kaupungilta itseltään ja Liikennevirastolta.

Kaikki Liikenneviraston ohjeet eivät kuitenkaan ole suoraan sovellettavissa kaupungin käyttöön, mutta tietoja käytettiin työssä suuntaa antavina läh‐

teinä.

(6)

2 HAASTATTELUT

Helsingin kaupungin ajouratarkasteluihin liittyvien toimintatapojen selvit‐

tämiseksi haastateltiin Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimi‐

alalta kolmea liikenneinsinööriä ja kahta projektipäällikköä. Lisäksi haasta‐

teltiin yhtä Sitowise Oy:n vanhempaa katusuunnittelijaa. Haastatellut hen‐

kilöt Helsingin kaupungilta olivat Jari Hurskainen, Jussi Jääskä, Pekka Niku‐

lainen, Ville Reihe ja Riikka Österlund sekä Sitowise Oy:stä Vesa Siltanen.

Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina haastatteluina aikavälillä 6.8.2018 – 18.9.2018. Haastatteluista saadut tulokset on koostettu alle.

Työn kannalta ei ole ollut tarpeellista eritellä tuloksia henkilöittäin.

Haastattelujen tarkoituksena oli selvittää, millaisiin asioihin ajouramallien laatimisessa tarvitaan lisää ohjeistusta ja millaisia ongelmia ajouramallien tekemisessä on havaittu.

Haastatteluissa nousi selkeästi esiin muutamia ongelmia ajourien tekemi‐

sessä, joihin laaditulla ohjeella on pyritty antamaan vastauksia. Eniten kes‐

kustelua herättivät ajovarojen käyttö, erilaisten ajoneuvokirjastojen käyttö kaupungilla ja konsulttiyrityksissä sekä tarve päivittää Helsinki‐ajo‐

neuvokirjasto ajan tasalle.

Ajovarojen käytössä epäselvyytenä oli, millaista ajovaraa yleensä tulisi käyttää. Käytetyt ajovarat vaihtelivat haastattelujen perusteella 0 cm ja 50 cm välillä. Kaupunkialueella pyritään alhaisiin nopeuksiin ja myös katuym‐

päristön tulee tukea asetettua nopeusrajoitusta. Lisäksi todettiin, että pai‐

koittain ajovaroja on mahdoton käyttää tilan ahtauden vuoksi.

Helsinki‐ajoneuvokirjaston lisäksi on olemassa esimerkiksi myös Liikenne‐

virasto 2012 ‐ajoneuvokirjasto. Kaikki haastatellut käyttivät pääsääntöi‐

sesti Helsinki‐ajoneuvokirjaston ajoneuvoja, mutta näkemyksenä oli, että konsultit käyttävät joskus ajoneuvoja myös Liikenneviraston ajoneuvokir‐

jastosta. Tämä koettiin ongelmalliseksi, sillä näin ollen myös AutoTURNin antamat ajourat eroavat toisistaan ajoneuvojen ollessa erilaisia. Kaikkien Helsingin kaupungille ajouria tekevien tulisi haastateltavien mukaan käyt‐

tää yhtä ja samaa ajoneuvokirjastoa.

Esille tuotiin myös tarve päivittää olemassa ollut Helsinki‐ajoneuvokirjasto.

Kirjaston viimeisimmästä päivitysajankohdasta ei ollut varmuutta ja koet‐

tiin tarpeellisena tehdä ainakin tarkistus kirjaston ajoneuvoille ja niiden mi‐

toitukselle.

Ohjeesta toivottiin olevan apua myös uusille työntekijöille, joilla ei vielä ole kokemusta ajourien tekemisestä. Tämän vuoksi ohjeeseen lisättiin kuvia

(7)

3

3 TOTEUTUNEIDEN KOHTEIDEN TARKASTELU

Toteutuneita kadunrakennuskohteita valittiin työssä tarkasteltavaksi viisi kappaletta. Valituissa kohteissa kadun mitoitus on katusuunnittelu‐ tai ra‐

kennusvaiheessa todettu liian tiukaksi tai liian väljäksi. Mahdollisia koh‐

teita kartoitettiin suoritettujen haastattelujen yhteydessä ja tiedusteltiin sähköpostitse HSL:ltä.

Kohteiksi pyrittiin valitsemaan erilaisia liittymätyyppejä Helsingin alueelta.

Lisäksi kohteet valittiin sen mukaan, kulkeeko liittymän läpi linja‐autoja tai muuta raskasta liikennettä. Kaikki kohteet videokuvattiin ja niistä tehtiin havaintoja paikan päällä.

Toteutuneita kohteita tarkasteltaessa kohteissa havainnointiin muuan mu‐

assa erilaisiin ja eri lailla mitoitettuihin liittymätyyppeihin jääviä ajovaroja ja ajotapoja. Lisäksi pyrittiin varmistamaan vastaavatko AutoTURNilla luo‐

dut ajouramallit ajoneuvojen todellisia ajouria.

3.1 Työpajankadun ja Hermannin rantatien risteys

Työpajankadun ja Hermannin rantatien risteyksessä havaittiin rakennus‐

vaiheessa, että ajorata on liian kapea tilapäisellä reitillä kulkevalle telilinja‐

autoille sen ajaessa Hermannin rantatietä pohjoisesta kääntyen Työpajan‐

kadulle länteen. Suunniteltua keskisaareketta päätettiin kaventaa rakenta‐

misen yhteydessä ongelman ratkaisemiseksi.

Kohdetta käytiin tarkastelemassa ja videoimassa 30.10.2018. Kohteessa vi‐

deoitiin telilinja‐autoja, jotka ajoivat Hermannin rantatietä pohjoisesta kääntyen Työpajankadulle. Kohteessa kuvattiin eri linja‐autoja, toiset au‐

ton vasemmalta puolelta ja toiset auton oikealta puolelta.

Paikanpäältä ja videoista voitiin havainnoida, että linja‐autot käyttävät osittain myös viereistä kaistaa Hermannin rantatiellä ennen kääntymistä Työpajankadulle. Työpajankadulla saarekkeen kohta on tiukka ja linja‐au‐

tot joutuvat hidastamaan vauhtiaan huomattavasti. Ajovaroja ei jäänyt kummallekaan puolelle linja‐autoa.

Ajouratarkastelut ajettiin vanhan Helsinki‐ajoneuvokirjaston telilinja‐au‐

tolla tavoitellen ajoura todellista linjaa viereistä kaistaa käyttäen. Nopeu‐

tena käytettiin 10 km/h (Kuva 1). Kohteessa havainnoitu todellinen ajoura ja AutoTURN‐ajoura vastasivat hyvin toisiaan. Telilinja‐autot eivät mahtuisi kulkemaan risteyksestä ilman rakennusvaiheessa tehtyä keskisaarekkeen kavennusta, joten tehty muutos on ollut tarpeellinen.

(8)

Kuva 1. Punaisella esitettynä AutoTURNilla tehty ajoura, nopeutena 10

km/h.

3.2 Siilitien ja Kettutien kiertoliittymä

Siilitien ja Kettutien kiertoliittymässä haluttiin tutkia, onko se liian väljä ja aiheuttaa näin ollen suuria ajonopeuksia liittymässä. Katusuunnitteluvai‐

heessa suunnitelmaa hieman väljennettiin. Paikoittain katusuunnitelma on 0,2 m väljempi kuin liikennesuunnitelma. Lisäksi katusuunnittelussa kier‐

toliittymän sisään‐ ja ulosajoja tiukennettiin lisäämällä linja‐autoille yliajet‐

tavia kiveyksiä kiertoliittymän reunoille.

Kiertoliittymässä käytiin tekemässä drone‐kuvaus 14.11.2018. Kuvaus suo‐

ritettiin 50 metrin korkeudelta. Alue sijaitsee lentorajoitusalueella, joten tämän vuoksi maksimikorkeudeksi lentoluvan yhteydessä ilmoitettiin 50 m. Dronella kuvattiin kiertoliittymässä kulkevista telilinja‐autoista videoita sekä kuvasarjoja. Lisäksi dronella tehtiin alueesta ortokuva. Kuvaukset teh‐

tiin Siilitiellä kiertoliittymän eteläisellä ja pohjoisella ajosuunnalla.

Telilinja‐autoista otetut sarjakuvat sijoitettiin ortokuvan päälle. Näin näh‐

tiin linja‐auton todellinen ajoura. Tämän päälle ajettiin vielä AutoTURNilla ajourat 10 km/h nopeudella, jotta nähtiin, saako AutoTURNilla samanlai‐

sen tuloksen (Kuva 2). Todellinen telilinja‐auton ajoura ja AutoTURNin luoma ajoura vastasivat hyvin toisiaan.

(9)

5

Kuva 2. Ortokuvan päällä esitettynä telilinja‐auton todellinen ajoura ja

AutoTURNilla luotu ajoura. Pohjoinen ajosuunta kuvassa vasem‐

malla.

Paikan päällä havainnoitiin, että kaikki suunnat kiertoliittymässä ovat väljiä linja‐autoille ja ne käyttävät liittymässä melko suurta ajonopeutta. Ajova‐

rat vaihtelivat ajolinjasta riippuen. Paikan päällä havainnoitiin ajovarojen olevan pohjoisesta etelän suuntaan ajettaessa eteläisen ajosuunnan keski‐

saarekkeeseen noin 1,1 m ja reunakiveen noin 0,9 m. Etelästä pohjoisen suuntaan ajettaessa pohjoisen suunnan keskisaarekkeeseen jää ajovaraa noin 0,9 m ja reunakiveen 0,4 m. Drone‐kuvauksen perusteella tehtyjen mallien mukaan ajovarat olivat pohjoisesta etelän suuntaan ajettaessa ete‐

läisen ajosuunnan keskisaarekkeeseen noin 0,3 m ja reunakiveen noin 1,2 m. Drone‐kuvauksen mukaan etelästä pohjoisen suuntaan ajettaessa poh‐

joisen suunnan keskisaarekkeeseen jää ajovaraa noin 0,5 m ja reunakiveen 0,2 m. Drone‐kuvauksen tuloksissa tulee kuitenkin huomioida, että linja‐

auton toinen kylki ei näy kokonaan kuvauksessa vaan jää osittain varjoon.

Tulosten perusteella voidaan todeta, että liittymä on väljästi mitoitettu.

3.3 Palokaivon aukio

Rakentamisen aikana Palokaivon aukiolla epäiltiin linja‐autoilla olevan on‐

gelmia selvitä kiertoliittymästä. Rakentamisen aikana reunakiviä madallet‐

tiin hieman kiertotilan ulkoreunoissa. Lisäksi jo katusuunnitelmavaiheessa suunnitelmaa oli väljennetty liikennesuunnitelmasta; kiertoliittymän hal‐

kaisijaa kasvatettiin 1 m ja keskitilan halkaisijaa pienennettiin 2,5 m.

Kohde tarkasteltiin ja videokuvattiin 19.10.2018. Kohteessa videoitiin linja‐

autoja suunnista Kauppalantie etelästä – Tunnelitie ja Kauppalantie poh‐

joisesta – Tunnelitie, jotka oltiin havaittu ahtaiksi. Mikään ohikulkeneista busseista ei ollut telilinja‐auto. Videoinnin jälkeen HSL:ltä saatiin tieto, että

(10)

kohteessa ei kulje telilinja‐autoja, sillä se on todettu niille liian ahtaaksi (Syrjälä 2018). AutoTURNin ajourilla löydettiin ajotapa, jolla telilinja‐auton olisi mahdollista kulkea kiertoliittymästä. Ajotapoja on kuitenkin erilaisia ja kaikilla tavoilla läpiajo ei onnistu.

Videoista ja kohteessa havainnoimalla todettiin, että kiertoliittymästä tul‐

lessa linja‐auto ajaa Tunnelitien suojatien kohdalla renkaat kiinni ulkoreu‐

nan reunakivessä. Keskisaarekkeeseen jää ajovaraa noin 0,7 m. Heti suoja‐

tien jälkeen on myös linja‐autopysäkki, joka ohjaa ajolinjan reunaan. Linja‐

auton nopeus on alhainen kiertoliittymässä ja Tunnelitien saarekkeen koh‐

dalla.

Ajoura ajettiin AutoTURNin vanhan Helsinki‐ajoneuvokirjaston linja‐au‐

tolla (Kuva 3). Ajonopeutena käytettiin 10 km/h. Suunnassa Kauppalantie etelästä – Tunnelitie AutoTURN‐ajoura vastaa hyvin todellisuutta.

Kuva 3. AutoTURN‐ajoura suunnassa Kauppalantie etelä – Tunnelitie.

Punaisella esitettynä 10 km/h ajoura.

Suunnassa Kauppalantie pohjoisesta – Tunnelitie jää kuvassa oranssilla osoitettuun kohtaan todellisuudessa enemmän tilaa kuin AutoTURN‐

ajourassa (Kuva 4). Linja‐auto saattaa olla todellisuudessa eri mittainen kuin AutoTURNin ajoneuvo ja ero voi mahdollisesti johtua siitä. Tunneli‐

tien saarekkeen kohdalla ajettu ajoura vastaa todellisuutta.

(11)

7

Kuva 4. AutoTURN‐ajoura suunnassa Kauppalantie pohjoinen – Tunneli‐

tie, ajonopeutena 10 km/h.

3.4 Kuusmiehentien ja Sysimiehentie risteys

Kuusmiehentien ja Sysimiehentie risteyksessä käytiin havainnoimassa ja vi‐

deoimassa kohdetta 21.9.2018. HSL:n mukaan risteyksessä on linja‐au‐

toilla kohtaamisongelma (Syrjälä 2018).

Kohteessa videoitiin Sysimiehentieltä Kuusmiehentielle idän suuntaan kääntyviä telilinja‐autoja Kuusmiehentie keskisaarekkeen puolelta. Linja‐

autoilla oli kohdassa hiljainen ajonopeus, sillä ne väistävät Kuusmiehentien liikennettä.

AutoTURNilla ajettiin kohteeseen ajoura vanhan Helsinki‐ajoneuvokirjas‐

ton telilinja‐autolla nopeudella 10 km/h (Kuva 5). Todellisuudessa eikä ajouran mukaan mutkan kohdalla ajovaroja ei jäänyt.

(12)

Kuva 5. AutoTURN‐ajoura ajettuna nopeudella 10 km/h.

Todellisuudessa linja‐auto kääntyi Kuusmiehentien keskisaarekkeen koh‐

dalla kapeammassa tilassa kuin mitä ajouramalli osoittaa (Kuva 6). Eron syynä voi olla esimerkiksi linja‐auton kääntyvät takarenkaat, jolloin linja‐

auto kääntyy ketterämmin.

Kuva 6. Todellisuudessa linja‐auton keula ei mene Kuusmiehentie keski‐

saarekkeen päälle, toisin kuin AutoTURN‐ajoura osoittaa.

HSL:n kertomaa kohtaamisongelmaa ei kohteessa havainnoitu, sillä kahta linja‐autoa ei sattunut havainnoinnin aikana risteykseen samaan aikaan.

Ajourien perusteella 10 km/h nopeudella kohtaamisongelma on kuitenkin olemassa risteyksessä (Kuva 7). Ongelma on varmasti todellinen, mutta harvinainen suhteellisen hiljaisen linja‐autoliikenteen vuoksi.

(13)

9

Kuva 7. Kohtaamisongelma esitettynä Autoturn‐ajourien mukaan.

3.5 Katajanokka

Katajanokalla videoitiin ja havainnointiin 28.11.2018 satamasta tulevia puoliperävaunuja Kanavakadun ja Pohjoisrannan risteyksessä. Risteys on todettu tiukaksi raskaalle liikenteelle, jonka vuoksi kohde valittiin tarkas‐

teltavaksi.

Havainnoimalla kohteessa ja videoista nähtiin, että kääntyessään Kanava‐

kadulta Pohjoisrannalle puoliperävaunut ajoivat Kanavakadulla osittain kahdella samaan suuntaan menevällä kaistalla, jotta ne mahtuivat käänty‐

mään Pohjoisrannalle. Myös käännyttyään Pohjoisrannalle ajoneuvot käyt‐

tivät osittain kahta saman suuntaista kaistaa.

Ajoura ajettiin AutoTURNin vanhasta Helsinki‐ajoneuvokirjastosta löyty‐

vällä puoliperävaunulla nopeudella 10 km/h (Kuva 8). Ajourien mukaan kahta kaistaa käyttäen ajovaroja jäi Pohjoisrannan keskisaarekkeeseen noin 0,6 m ja reunakiveen noin 0,8 m. AutoTURNin ajoura vastasi hyvin todellista ajouraa.

(14)

Kuva 8. Puoliperävaunun ajourat Kanavakadulta Pohjoisrannalle kään‐

nyttäessä ajettuna nopeudella 10 km/h.

Risteyksessä ei mahdu samaan aikaan kääntymään kahta henkilöautoa isompaa ajoneuvoa. Havainnoitaessa risteykseen ajoi samaan aikaa puoli‐

perävaunu ja henkilöauto, jolloin henkilöauto jäi odottamaan vuoroaan Kanavakadulle huomattuaan tilan liian ahtaaksi.

4 LAADITTU OHJE

Tehtyjen haastattelujen, kohteiden tarkastelun ja olemassa olevan ohjeis‐

tuksen pohjalta laadittiin ohje ajouratarkastelujen tekemiseen. Ohje on opinnäytetyön liitteenä 1. Ohjeessa annetut suositukset ja niiden peruste‐

lut on käyty läpi seuraavissa kappaleissa.

(15)

11

4.1 Käytettävät ajoneuvot

Katutilaa mitoitettaessa yksi huomioitavista asioista on kadun mitoitusajo‐

neuvo. Mitoitusajoneuvoksi valitaan suurin ajoneuvo, joka käyttää tilaa toistuvasti. Mitoitusajoneuvoille on määritelty ajoneuvon tyypilliset mitat ja ominaisuudet. (Helsingin kaupunki 2014.)

Helsingin kaupungilla on AutoTURNissa käytössä Helsinki‐ajoneuvokir‐

jasto. Ajoneuvokirjaston viimeisestä päivitysajankohdasta ei ole tarkkaa tietoa. Ajoneuvokirjastoa tarkasteltaessa huomattiin, että suurin osa ajo‐

neuvoista on mitoiltaan liian pieniä verrattuna laissa määriteltyihin maksi‐

mimittoihin.

Helsinki‐ajoneuvokirjaston ajoneuvot päivitettiin vastaamaan mitoiltaan Liikenneviraston ohjeessa Tiesuunnittelun liikennetekniset mitoitusperus‐

teet esitettyjä ajoneuvoja (Liikennevirasto 2012). Kääntösäteet päivitettiin Helsingin kaupungin ohjeen Helsingin katurakenteiden ja vesihuoltover‐

koston suunnitteluperiaatteet mukaisiksi (Helsingin kaupunki 2017). Li‐

sänä ajoneuvokirjastoon luotiin myös kaksi normaalia kuorma‐autoa suu‐

rempaa kuorma‐autoa, joita voidaan käyttää ison jäteauton ja jakeluauton ajouria laadittaessa sekä paloauto (Taulukko 1). Kaduille ajouria luodessa tulee käyttää Helsinki‐ajoneuvokirjaston ajoneuvoja. Huoltopihoilla ja py‐

säköintilaitoksissa voidaan käyttää myös Liikennevirasto‐ajoneuvokirjas‐

ton ajoneuvoja, joilla on pienemmät kääntösäteet.

Taulukko 1. Helsinki 2019 ‐ajoneuvokirjastoon luotujen ajoneuvojen pi‐

tuudet ja kääntösäteet.

Ajoneuvo Helsinki 2019 ‐kirjasto

Pituus Kääntösäde

Henkilöauto, Ha 5,00 6,00

Kuorma‐auto, Ka 8m (pieni jäteauto) 8,00 8,00 Kuorma‐auto, Ka 10m (iso jäteauto) 10,00 10,00 Kuorma‐auto, Ka 12m (jakeluauto) 12,00 11,00

Puoliperävaunu, Kapp 16,5 10,00

Täysperävaunu, Kam 25,25 10,00

Linja‐auto, La 13,50 10,00

Telilinja‐auto, Lat 15,00 11,00

Paloauto 12,25 9,70

Mikäli kohteen mitoitusajoneuvona on kuorma‐auto, tulee ajouraa ajetta‐

essa käyttää 8 m pituista ajoneuvoa, ellei ole erityistä syytä pidemmän ajo‐

neuvon käyttöön.

Ajoneuvokirjastoon luotu telilinja‐auto on jäykkätelinen HSL:n suosituksen mukaisesti. Osa linjaliikenteessä olevista ajoneuvoista on jäykkätelisiä ja sen tilantarve on suurempi kuin kääntyvätelisen. Mikäli kohde mitoitetaan

(16)

telilinja‐autolle, tulee huomioida, että kääntyvätelisillä linja‐autoilla on pe‐

ränylitys tiukoissa käännöksissä huomattavasti suurempi kuin AutoTURNin esittämä tilan tarve. (HSL 2016.)

Paloauto on mitoitettu tikasauton mittoja vastaavaksi, sillä se on mitoil‐

taan pelastusajoneuvoista suurin.

4.2 Erikoiskuljetuksissa käytettävät ajoneuvot

Erikoiskuljetusten ajourien mallintamiseen tarvitaan AutoTURNiin omat ajoneuvot, jotka on rakennettu vastaamaan kyseisten ajoneuvojen todel‐

lista käyttäytymistä ja tilan tarvetta. Erikoiskuljetusreiteillä ajourien var‐

mistaminen oikeanlaisella ajoneuvolla on erityisen tärkeää, jotta voidaan varmistua suunnitellun katuympäristön ratkaisujen toimivuudesta myös erikoiskuljetusten näkökulmasta. (Liikennevirasto 2017.)

Erikoiskuljetusten ajouramallinuksesta löytyy ohjeistusta Kuntaliiton oh‐

jeesta Erikoiskuljetukset suunnittelussa (Kuntaliitto 2018). Helsingissä eri‐

koiskuljetusreiteillä käytettävät ajoneuvot löytyvät ERIKU‐y ‐ajoneuvokir‐

jastosta (Taulukko 2). Ajoneuvokirjaston erikoiskuljetusajoneuvoihin tulee lisätä tarvittavan levyinen kuorma edellä mainitun Kuntaliiton ohjeen mu‐

kaisesti.

Taulukko 2. Erikoiskuljetusajoneuvojen pituudet ja kääntösäteet.

Ajoneuvo Pituus Kääntösäde ELK jatkorekka ylitys 24,00 15,80 KKS pokkarekka 35,00 21,50 SEKV modulilavetti 40,00 22,90 SEKV pokkarekka 40,00 25,10

4.3 Nopeus

Ajouratarkasteluille sopivaa ajonopeutta selvitettiin vertaamalla eri no‐

peuksilla ajettuja ajouria ja tutkimalla niiden eroja. Ajourat ajettiin Auto‐

TURNissa 90° kulmassa nopeuksilla 1 km/h, 5 km/h ja 10 km/h Helsinki‐

ajoneuvokirjaston telilinja‐autolla siten, että ajourat käyttivät samaa linjaa ja samoja kääntöpisteitä. Nopeus 1 km/h on liian alhainen ajourien laati‐

miseen, mutta se haluttiin ottaa mukaan vertailun vuoksi.

Suurin ero löytyi 5 km/h ja 10 km/h ajourien väliltä. Linja‐auton käänty‐

essä, on 5 km/h ajoura leveimmillään noin 0,4 m leveämpi kuin 10 km/h ajoura. Ero käy ilmi kuvasta 9. Nopeuksia 5 km/h ja 10 km/h käytettiin

(17)

13

Kuva 9. Ero 5 km/h ja 10 km/h ajouran välillä. Sinisellä esitettynä 5 km/h ajoura ja punaisella 10 km/h ajoura.

Hitaamman ajouran leveys on mutkan kohdalla suurempi, koska ajoneuvo kääntyy hieman tiukemmin. Tiukempi käännös johtuu siitä, että ajoneuvo liikkuu eteenpäin sinä aikana, kun rattia käännetään 90 ° kulmaan. Hitaam‐

massa nopeudessa ajoneuvo etenee ratin kääntämisen aikana lyhyemmän matkan kuin suuremmalla nopeudella.

Kun nopeudeksi asettaa 5 km/h, on ajoneuvon suuntaa mahdollista muut‐

taa AutoTURNissa pienin välein, kun 10 km/h ajettaessa suunnan muutos on hitaampaa. Nopeudella 10 km/h saadaan enemmän todellista ajotapaa muistuttavia ajouria.

Ajouria ajettaessa nopeutena suositellaan käytettävän 10 km/h. Tiukem‐

min mitoitetuissa kohteissa kuten huoltopihoilla, kääntöpaikoilla ja pysä‐

köintialueilla nopeutena voidaan käyttää 5 km/h.

4.4 Käytettävät ajoneuvot katuluokittain ja mitoittavat tilanteet liittymissä

Liittymässä käytettävä mitoitusajoneuvo ja mitoittava tilanne määräytyvät katuluokan mukaan. Mitoitusajoneuvoina käytetään henkilöautoa, kuorma‐autoa, linja‐autoa, telilinja‐autoa, perävaunullista kuorma‐autoa tai paloautoa. Mitoittava tilanne määrittelee, voiko ajoneuvo käyttää kääntyessään viereisiä kaistoja tai ajoradan ulkopuolista aluetta. (Suomen kuntatekniikan yhdistys 2003.)

(18)

Erilaisia mitoittavia tilanteita on määritelty kahdeksan kappaletta. Erilaiset mitoitustilanteet on kerätty taulukkoon Helsingin kaupungin ohjeessa Hel‐

singin katurakenteiden ja vesihuoltoverkoston suunnitteluperiaatteet ja esitetty sen mukaisesti nyt laaditussa ohjeessa. (Helsingin kaupunki 2017.)

Taulukossa on määritelty mitoitusajoneuvo ja tarkistusajoneuvo. Mitoitus‐

ajoneuvo käyttää pääosin ajotapaa, jossa ajoneuvo pysyy omalla kaistal‐

laan ennen ja jälkeen kääntymisen. Liittymät mitoitetaan myös tarkistus‐

ajoneuvolla, joka voi mitoittavasta tilanteesta riippuen käyttää vastaan tu‐

levaa kaistaa. (Helsingin kaupunki 2017.)

Erikoiskuljetusreiteillä olevissa katuliittymissä on huomioitava erikoiskuljetusten toimivuus erilaisilla suunnitteluratkaisuilla siten, että liittymistä ei tule liian väljiä mitoitusajoneuvolle eikä muille ajoneuvoille.

4.5 Minimikääntösäteet ja ajotapa

Liittymien mitoitukseen vaikuttaa valittu mitoitusajoneuvo sekä käytet‐

tävä ajotapa kääntösäteineen. Ajoneuvojen tarvitsema tila liittymissä voi‐

daan määritellä luomalla ajourat edellä mainittujen tietojen pohjalta. (Lii‐

kennevirasto 2012.) Pienen kääntösäteen vuoksi liittymässä kääntyvä ajo‐

neuvo tarvitsee aina enemmän tilaa kuin suoraan ajava ajoneuvo (Tiehal‐

linto 2001). Helsinki‐ajoneuvokirjastoon päivitetyt ajoneuvojen kään‐

tösäteet on esitetty taulukossa x ja ne ovat Helsingin kaupungin ohjeen Helsingin katurakenteiden ja vesihuoltoverkoston suunnitteluperiaatteet mukaiset (Helsingin kaupunki 2017).

Helsingin kaupungin kaduilla käytetään yleensä ajotapaa B. Ajotavassa B kääntösäde on lähellä minimisädettä, jolla mitoitusajoneuvo pystyy jatku‐

vasti edeten kääntymään. Ajotapa A on joustavampi ajotapa, jolloin no‐

peutta ei tarvitse alentaa poikkeuksellisessakaan tilanteessa. Ajotapaa A käytetään Helsingin kaduilla sisääntuloväylien jatkeilla ja pääkaduilla, joissa on korkeampi nopeusrajoitus. (Helsingin kaupunki 2017.)

AutoTURNissa on asetus, jonka päällä ollessa ajoneuvon renkaita voidaan kääntää myös ajoneuvon ollessa pysähtyneenä (Turn Wheels From Stop).

Asetuksen ollessa päällä on ajourien luominen tiukempiin paikkoihin huo‐

mattavasti helpompaa. Asetus saa olla päällä, kun luodaan ajouria tilantei‐

siin, joissa todellisuudessakin renkaita todennäköisesti käännetään ajo‐

neuvon ollessa pysähtyneenä. Näitä paikkoja ovat huoltopihat, kääntöpai‐

kat, parkkihallissa pysäköintiruutuun ajettaessa ja pelastustie. Normaaliin katutilaan ajouria laadittaessa asetuksen ei tule olla päällä. Asetus menee päälle helposti huomaamatta, joten siihen tulee kiinnittää huomiota. Pe‐

ruuttaessa kyseinen asetus on päällä koko ajan.

(19)

15

4.6 Ajovarat

Ajovaroilla tarkoitetaan liikkumisvaroja, joilla varaudutaan muun muassa kuljettajan ajotottumuksista ja ajovirheistä johtuviin ajouran muutoksiin.

Entinen Tiehallinto on ohjeistanut teiden liittymien suunnittelusta ajota‐

valla A kuvan 10 mukaisesti. Mikäli käytetään ajotapaa B, voidaan taulu‐

kossa annetuista arvoista tinkiä harkinnan mukaan. (Tiehallinto 2001).

Kuva 10. Tiehallinnon ohjeistus ajovaroista ajotavalla A.

Helsingin kaupungin katurakenteiden mitoitusperusteissa mainitaan, että kadun mitoituksessa on huomioitava riittävät ajovarat (Helsingin kaupunki 2017). Myös kadun nopeusrajoitus vaikuttaa ajovaran määrään, matalalla nopeudella ajovaran tilantarve on pienempi kuin suurilla nopeuksilla ajet‐

taessa (Helsinki 2014). Liian suuret ajovarat kannustavat käyttämään suu‐

rempaa ajonopeutta, joka taas vaikuttaa heikentävästi liikenneturvallisuu‐

teen. Mikäli ajovaroja ei käytetä lainkaan, voi se johtaa esimerkiksi siihen, että ajoneuvo ei todellisuudessa pääse liittymästä läpi, suuremmat ajoneu‐

vot joutuvat kääntyessään käyttämään viereistä kaistaa tai ajoneuvon keula menee saarekkeen yli, mikä ei ole suositeltavaa.

Toteutuneita kohteita tarkasteltaessa havainnoitiin taulukossa 3 esitetyt ajovarat. Ajovarat reunakiveen vaihtelivat 0 m ja 1,1 m välillä ja ajovarat keskisaarekkeeseen 0 m ja 0,9 m välillä. Siilitien kiertoliittymässä tehtyjen havaintojen mukaan ajovarat olivat liittymässä liian suuria ja ajoneuvojen ei tarvinnut hidastaa nopeuttaan liittymään tultaessa. Työpajankadun ja Hermannin Rantatien risteyksessä ei ollut ajovaroja laisinkaan, joka johti siihen, että linja‐auto käytti Työpajankadulla viereistä kaistaa ennen kään‐

tymistään Hermannin Rantatielle, mikä ei ole toivottavaa. Palokaivonauki‐

olla taas kiertoliittymä oli mitoitukseltaan tiukka, jonka vuoksi liittymään tullessa linja‐auto joutui hidastamaan nopeuttaan, mikä on kuitenkin lii‐

kenneturvallisuuden näkökulmasta hyvä asia.

(20)

Taulukko 3. Kohteissa havainnoidut todelliset ajovarat.

Kohde Ajovara

reunakiveen (m)

Ajovara keski‐

saarekkeeseen (m) Työpajankatu ‐ Hermannin Rantatie 0 0

Siilitie:

etelä – pohjoinen, pohjoinen haara pohjoinen – etelä, eteläinen haara

0,4

0,9

1,1

Palokaivonaukio 0 0,7

Kuusmiehentie ‐ Sysimiehentie 0

Katajanokka: Kanavakatu ‐ Pohjois‐

ranta (arvio AutoTURNista)

0,8 0,6

Tutkittujen ajovarojen ja entisen Tiehallinnon ohjeen 0,5 m / 0,25 m pe‐

rusteella päädyttiin suosittelemaan liittymissä taulukon 4 mukaisia ajova‐

roja. Ajovaroja tulee käyttää ajoneuvon molemmin puolin. Ajoneuvon ajouran ajovaroineen ei tule ylittää reunakiveä miltään osin.

Taulukko 4. Ajovarat liittymissä.

Ajouran viereinen alue Ajovara (m)

Reunatuki 0,40

Päällystetty piennar, leveys > 0,5 m 0,10 Päällystetty piennar, leveys ≤ 0,5 m 0,25

Telibussien osalta tulee huomioida, että kääntyvätelisien linja‐autojen peränylitys on ajoneuvokirjastossa olevaa jäykkätelistä linja‐autoa suurempi. Tietyissä tilanteissa, esimerkiksi tiukoissa kääntymisissä pysäkeiltä ja ryhmittymiskaistoilta, on käytettävä suurempaa liikkumisvaraa kuin normaaleissa mitoitustilanteissa. Tällaisissa tilanteissa voi olla perustelua käyttää 1,0 metrin tai ääritapauksissa jopa 1,5 metrin liikkumisvaraa. (Ajouramallien luotettavuusselvitys, HSL 2016)

Erikoiskuljetusreiteillä suositellaan käytettävän seuraavia ajovaroja:

 Etäisyys siltarakenteeseen tai portaalin matalimpaan kohtaa 0,2 m

 Etäisyys kiinteään esteeseen sivusuunnassa 0,5 m – 1,0 m (molem‐

mille puolille)

 Raskaan kuljetuksen renkaiden etäisyys päällysteen reunaan 0,5 m

Muualla kuin liittymissä käytettävät ajovarat on esitetty Helsingin kaupungin ohjeen Katutilan mitoitus mukaisesti. Käytettävä ajovara määräytyy katuluokan, mitoitusnopeuden, mitoittavan liikennetilanteen ja kohtaamistavan mukaan. (Helsingin kaupunki 2014.)

(21)

17

4.7 Ajouran viivan väri ja viivatyyppi

Suunnitelmien luettavuuden helpottamiseksi haluttiin antaa ohje ajourien viivojen väreistä ja viivatyypeistä. Luettavuuden helpottamiseksi ajourasta tulee esittää vain korin reunat, ajovarat ja ajoneuvon keskilinja nuolineen.

Muita tietoja voidaan esittää tarvittaessa, esimerkiksi ajoneuvon renkaat erikoiskuljetuksia suunniteltaessa.

Sopivaa esitystapaa etsittiin vertailemalla aiemmin muissa yhteyksissä luo‐

tuja ajouria ja etsimällä niistä helppolukuisin. Helppolukuisimmaksi havait‐

tiin ajoura, jossa kaikki saman ajoneuvon viivat olivat saman värisiä, mutta erilaisilla viivatyypeillä (Kuva 11). Korin reuna tulee esittää jatkuvana vii‐

vana ja ajovara katkoviivana. Mahdolliset renkaat esitetään harvemmalla katkoviivalla. Väreinä käytetään AutoTURNin ehdottamia oletusvärejä. Vä‐

rien järjestys ohjeeseen valittiin värien luettavuuden ja erottuvuuden pe‐

rusteella. Viivojen värit ja viivatyypit on esitetty taulukossa 5.

Kuva 11. Malli ajouran viivatyypeistä ja viivan väreitä.

Taulukko 5. Ajouran viivan värit ja viivatyypit.

Viivan väri Viivatyyppi

Korin reuna (Vehicle Body) 1. Ajoneuvo: Punainen (Red) 2. Ajoneuvo: Sininen (Blue) 3. Ajoneuvo: Purppura (Magenta) 4. Ajoneuvo: Vihreä (Green) 5. Ajoneuvo: Keltainen (Yellow) 6. Ajoneuvo: Syaani (Cyan)

Solid

Ajovara (Body Clearance) Sama kuin korin reunalla Dashed Keskilinja (Path) Sama kuin korin reunalla Solid Keskilinjan nuolet (Path Icons) Sama kuin korin reunalla

Eturenkaat (Front tires) Sama kuin korin reunalla Dashed2 Takarenkaat (Back Tires) Sama kuin korin reunalla Dashed2

(22)

4.8 Ajouran tason määrittäminen

Ajouran jokaiselle osalle on määriteltävä taso jolle se piirretään. Taso on määriteltävä kolmelle eri välilehdelle (general, vehicles, envelopes). Ole‐

tusasetuksena ajoura piirtyy nykyiselle tasolle (current layer). Lisäksi voi‐

daan valita ajouran piirto uudelle luotavalle tasolle (new layer) tai piirtä‐

minen jollekin olemassa olevista tasoista. Mikäli valmiin ajouran tasoa ha‐

lutaan muuttaa myöhemmin, voidaan se tehdä käyttämällä update‐ko‐

mentoa.

4.9 Muita arvoja

AutoTURNissa on arvoja, joita harvemmin tarvitsee itse muokata ja joille ohjelma antaa oletusasetukset valmiina. Arvojen muokkaaminen on kui‐

tenkin mahdollista, mutta ei suositeltavaa ilman erityisen pätevää syytä.

Näitä arvoja ovat muun muassa lock to lock time, steering lock angle ja articulating angle. Lock to lock time kertoo ajan, joka kuluu ohjauspyörän kääntämisessä lukitusasennosta toisen puolen lukitusasentoon. Steering lock angle on ohjaavien pyörien maksimi kääntymiskulma. Articulating angle taas on ajoneuvon ja perävaunun välinen maksimikulma. (Autodesk 2017.)

5 JOHTOPÄÄTÖKSET

Haastattelut antoivat hyvän pohjan ohjeen laatimiselle. Haastatteluista saatiin otsikkotasolla kerättyä tiedot siitä, mihin asioihin ohjeessa tulisi ot‐

taa kantaa.

Toteutettuja kohteita tarkastelemalla saatiin kerättyä tietoa rakennetuissa kohteissa tehdyistä suunnitteluratkaisuista. Paikan päällä tehdyn havain‐

noinnin avulla pystyttiin luomaan kuva muun muassa todellisista kohteisiin jäävistä ajovaroista. Todellisia ja AutoTURNilla luotuja ajouria vertaamalla voidaan todeta, että AutoTURNilla luodut ajourat vastaavat pääsääntöi‐

sesti melko hyvin ajoneuvojen todellisia ajouria.

Helsinki‐ajoneuvokirjaston päivityksellä ajoneuvojen mitat ja ominaisuu‐

det saatettiin ajan tasalle. Suurimmassa osassa päivityksiä ajoneuvon pi‐

tuus ja kääntösäde kasvoivat.

Ohje kasattiin osittain olemassa olevan ohjeistuksen pohjalta ja osittain työssä tehtyjen tarkastelun perusteella. Ohjeesta pyrittiin tekemään infor‐

(23)

19

LÄHTEET

Autodesk (2017). Glossary of terms. Haettu 10.12.2018 osoitteesta https://knowledge.autodesk.com/support/vehicle‐tracking/learn‐ex‐

plore/caas/CloudHelp/cloudhelp/2018/ENU/Autodesk‐VehicleTracking‐

Help/files/GUID‐A9F46388‐F8AF‐4389‐B5A5‐BDAB6C1E49AC‐htm.html

Civilpoint (n.d.). Autoturn. Ajourien mallinnus ja simulointi. Haettu 13.12.2018 osoitteesta https://civilpoint.fi/ohjelmistot/muut‐ohjelmis‐

tot/autoturn/

Helsingin kaupunki (2017). Helsingin katurakenteiden ja vesihuoltoverkos‐

ton suunnitteluperiaatteet. Ohje saatu sähköpostitse 22.5.2018.

Helsingin kaupunki (2014). Katutilan mitoitus. Haettu 4.11.2018 osoit‐

teesta https://www.hel.fi/static/hkr/julkaisut/ohjeet/katutila_mitoi‐

tus.pdf

Helsingin kaupunki (2018). Kaupunkiympäristö. Haettu 12.12.2018 osoit‐

teesta https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/organisaatio‐toimialan‐

esittely/

HSL (2016). Ajouramallien luotettavuusselvitys. Raportti saatu sähköpos‐

titse 24.5.2018.

Kuntaliitto (2018). Erikoiskuljetukset suunnittelussa. Haettu 20.12.2018 osoitteesta http://shop.kuntaliitto.fi/product_details.php?p=3499

Liikennevirasto (2017). Erikoiskuljetusajoneuvot ja niiden huomioon otta‐

minen ohjeissa. Haettu 3.12.2018 osoitteesta https://www.do‐

ria.fi/bitstream/handle/10024/141667/lts_2017‐32_978‐952‐317‐435‐

1.pdf?sequence=2

Liikennevirasto (2012). Tiesuunnittelun liikennetekniset mitoitusperus‐

teet. Haettu 7.11.2018 osoitteesta https://julkaisut.liikennevi‐

rasto.fi/pdf3/lts_2012‐50_tiensuunnittelun_liikennetekniset_web.pdf

Sitowise Oy (n.d.). Sitowise. Haettu 13.12.2018 osoitteesta https://www.sitowise.com/fi/sitowise/yritys

Suomen kuntatekniikan yhdistys (2003). Katu 2002. Katusuunnittelun ja ‐ rakentamisen ohjeet.

Syrjälä, T. (2018). Sähköpostiviesti tekijälle 20.8.2018.

Syrjälä, T. (2018). Sähköpostiviesti tekijälle 16.11.2018.

(24)

Tiehallinto (2001). Tasoliittymät, suunnitteluvaiheen ohjaus. Haettu 4.11.2018 osoitteesta https://julkaisut.liikennevirasto.fi/thohje/pdf/taso‐

liittymat_ohje.pdf

HAASTATTELUT

Hurskainen, J. (2018). Projektipäällikkö, Helsingin kaupunki. Haastattelu 6.8.2018, Helsinki.

Jääskä, J. (2018). Liikenneinsinööri, Helsingin kaupunki. Haastattelu 14.8.2018, Helsinki.

Nikulainen, P. Liikenneinsinööri, Helsingin kaupunki. (2018). Haastattelu 23.8.2018, Helsinki.

Reihe, V. (2018). Projektipäällikkö, Helsingin kaupunki. Haastattelu 18.9.2018, Helsinki.

Siltanen, V. (2018). Vanhempi suunnittelija, Sitowise Oy. Haastattelu 14.9.2018, Espoo.

Österlund, R. Liikenneinsinööri, Helsingin kaupunki. (2018). Haastattelu 23.8.2018, Helsinki.

(25)

HELSINGIN KAUPUNKI 1 / 12

Kaupunkiympäristön toimiala

Maankäyttö ja kaupunkirakenne Liite 1

Liikenne- ja katusuunnittelu

Postiosoite: PL 2100, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI www.hel.fi

6.2.2019

Ohje ajouramallien laadintaan

Käytettävät ajoneuvot (Vehicles)

Ajoneuvo Helsinki 2019 -kirjasto

Pituus Kääntösäde

Henkilöauto, Ha 5,00 6,00

Kuorma-auto, Ka 8m (pieni jäteauto) 8,00 8,00 Kuorma-auto, Ka 10m (iso jäteauto) 10,00 10,00 Kuorma-auto, Ka 12m (jakeluauto) 12,00 11,00 Puoliperävaunu, Kapp 16,5 10,00 Täysperävaunu, Kam 25,25 10,00

Linja-auto, La 13,50 10,00

Telilinja-auto, Lat 15,00 11,00

Paloauto 12,25 9,70

Käytetyt kääntösäteet ovat ohjeen Helsingin katurakenteiden ja vesihuoltoverkoston suunnitteluperiaatteet (2017) mukaiset.

Mikäli mitoitusajoneuvona on kuorma-auto, käytetään ajouraa ajettaessa 8 m pituista ajoneuvoa, ellei ole erityistä syytä pidemmän ajoneuvon käyttöön.

(26)

Maankäyttö ja kaupunkirakenne Liikenne- ja katusuunnittelu

Kaduilla käytetään Helsinki 2019 -ajoneuvokirjaston ajoneuvoja. Huoltopihoilla ja pysäköintilaitoksissa voidaan käyttää myös Liikennevirasto -ajoneuvokirjaston ajoneuvoja, joilla on pienemmät kääntösäteet.

Erikoiskuljetuksissa käytettävät ajoneuvot Ajoneuvo Pituus Kääntösäde ELK jatkorekka ylitys 24,00 15,80 KKS pokkarekka 35,00 21,50 SEKV modulilavetti 40,00 22,90 SEKV pokkarekka 40,00 25,10

Erikoiskuljetuksissa käytetään ERIKU-Y -ajoneuvokirjastoa.

Erikoiskuljetusten ajouramallinuksesta löytyy ohjeistusta Kuntaliiton ohjeesta Erikoiskuljetukset suunnittelussa (2018).

Ajoneuvokirjaston erikoiskuljetusajoneuvoihin tulee lisätä tarvittavan levyinen kuorma edellä mainitun Kuntaliiton ohjeen mukaisesti.

(27)

Nopeus (Speed)

Ajouraa ajettaessa liittymissä nopeutena käytetään 10 km/h. Huoltopihoilla, kääntöpaikoilla ja pysäköintialueilla nopeutena voidaan käyttää 5 km/h.

(28)

Käytettävät ajoneuvot katuluokittain ja mitoittavat tilanteet liittymissä

Katuliittymien ohjeellisia mitoitusperusteita:

Pääsuunta Liittyvä suunta

Mitoitus

(ajoneuvo/mitoittava tilanne)

Tarkistus

(ajoneuvo/mitoittava tilanne)

Pääkatu Pääkatu Kam/I

(erikseen sovittaessa voi ajoneuvo käyttää saman- suuntaisia kaistoja liittymän jälkeen)

Pääkatu Alueellinen

kokoojakatu Lat/I Kam (ajotapa sovitaan erikseen)

Pääkatu Paikallinen

kokoojakatu Lat/I, jos joukkoliikennettä

Lat/II Kapp/II

Alueellinen kokoojakatu

Lat/I Kam (ajotapa sovitaan erikseen)

Alueellinen

kokoojakatu Paikallinen

Ka/I Kapp/II

Lat/II-III Paikallinen

kokoojakatu Paikallinen

Ka/I Lat/II-III

Paikallinen

kokoojakatu Tonttikatu Ha/I (asuinalueet)

Ka/II (teollisuusal.) Paloauto/II (asuinalueet) Kapp/III (teollisuus-al.) Tonttikatu Tonttikatu Ha/I asuinalueet Ka/III+paloauto I Ajoneuvo pysyy omalla kaistallaan ennen ja jälkeen kääntymisen.

II Ajoneuvo pysyy kääntyessään omalla kaistallaan pääsuunnalla ennen liittymää, mutta käyttää vastaan tulevaa kaistaa sivusuunnalla liittymän jälkeen tai ajoneuvo käyttää vastaan tulevaa kaistaa sivusuunnalla ennen liittymää, mutta pysyy omalla kaistallaan pääsuunnalla liittymän jälkeen. Korokkeen väärältä puolelta ei saa ajaa.

III Ajoneuvo käyttää vastaan tulevien kaistaa ennen ja jälkeen liittymien. Korokkeen väärältä puolelta ei saa ajaa.

IV Ajoneuvo joutuu kääntyessään käyttämään myös ajoradan ulkopuolista aluetta.

(Helsingin katurakenteiden ja vesihuoltoverkoston suunnitteluperiaatteet, HKR 2017)

Erikoiskuljetusreiteillä olevissa katuliittymissä on huomioitava erikoiskuljetusten toimivuus erilaisilla suunnitteluratkaisuilla siten, että liittymistä ei tule liian väljiä mitoitusajoneuvolle eikä muille ajoneuvoille.

(29)

Minimikääntösäteet (Minimun Radius) ja ajotapa

Käytettävät minimikääntösäteet on esitetty oheisessa taulukossa. Helsinki -ajoneuvokirjaston ajoneuvojen minimisäteeksi on asetettu ajotapa B:n mukainen säde.

Mitoitusajoneuvo Ajouran kääntösäde (m) ajoneuvon etuakselin keskellä

Ajotapa A Ajotapa B

Ha 8,00 6,00

Ka 10,00 8,00

Kapp 12,00 10,00

Kam 12,00 10,00

La 12,00 10,00

Lat 13,00 11,00

Normaalisti katuliittymät mitoitetaan ajotavalla B. Sisääntuloväylien jatkeella ja korkeamman nopeusrajoituksen pääkaduilla käytetään joustavampaa ajotapaa A.

Ajotapa A: Joustava ajotapa. Nopeutta ei tarvitse alentaa poikkeuksellisessakaan tilanteessa.

Ajotapa B: Kääntösäde on lähellä minimisädettä, jolla mitoitusajoneuvo pystyy jatkuvasti edeten kääntymään.

Molemmilla ajotavoilla mitoittava ajoneuvo pysyy omalla ajokaistalla tai sille varatulla alueella ennen ja jälkeen liittymän.

(Helsingin katurakenteiden ja vesihuoltoverkoston suunnitteluperiaatteet, HKR 2017) Renkaiden kääntyminen ajoneuvon ollessa pysähtyneenä (Turn wheels from stop):

Asetus saa olla päällä ainoastaan ja harkinnan mukaan silloin, kun luodaan ajouria seuraaviin tilanteisiin:

 Huoltopiha

 Kääntöpaikka

 Parkkihallissa pysäköintiruutuun ajettaessa

 Pelastustie

Ajouria ajettaessa asetus menee helposti huomaamatta päälle, joten kannattaa kiinnittää huomiota, että asetus on päällä vain yllä mainituissa tilanteissa.

Peruuttaessa asetus on päällä automaattisesti koko ajan.

(30)

Ajourakohtaisesti minimisäteen voi tarvittaessa määritellä tästä:

Autoturnin ajotapoja:

Vapaa ajo (Generate Arc path) Kulma (Generate Corner Path) Koukkaus (Oversteer Corner Path) Peruutus (Switch to Reverse)

(31)

Ajovarat (Distance) liittymissä

Ajouran viereinen alue Ajovara (m)

Reunatuki 0,40 Päällystetty piennar, leveys > 0,5 m 0,10

Päällystetty piennar, leveys ≤ 0,5 m 0,25

(Sovellettu lähteestä: Ajouramallitarkastelun liikkumisvarat ajotavalla A, Tasoliittymät, Tiehallinto 2001)

Ajovaroja tulee käyttää ajoneuvon molemmin puolin.

Ajoneuvon ajouran ajovaroineen ei tule ylittää reunakiveä miltään osin.

Ajoradan ohjeleveys ja ajovarat (Distance) muualla kuin liittymissä

Suoralla osuudella ajoradan poikkileikkaus mitoitetaan alla olevan taulukon mukaisesti.

(Katutilan mitoitus, Helsingin kaupunki 2014)

Mutkien kohdalla ajoneuvon viemä tila määritetään ajourilla, jonka lisäksi ajoradan leveyden mitoittamiseksi käytetään samoja ajovaroja kuin yllä olevassa taulukossa.

Telilinja-autojen osalta tulee huomioida, että kääntyvätelisien linja-autojen peränylitys on ajoneuvokirjastossa olevaa jäykkätelistä linja-autoa suurempi. Tietyissä tilanteissa (esim. tiukat kääntymiset pysäkeiltä ja ryhmittymiskaistoilta) on käytettävä suurempaa liikkumisvaraa kuin normaaleissa mitoitustilanteissa. Tällaisissa tilanteissa voi olla perustelua käyttää 1,0 metrin tai ääritapauksissa jopa 1,5 metrin liikkumisvaraa. (Ajouramallien luotettavuusselvitys, HSL 2016)

(32)

Erikoiskuljetusreiteillä suositellaan käytettävän seuraavia ajovaroja:

 Etäisyys siltarakenteeseen tai portaalin matalimpaan kohtaa 0,2 m

 Etäisyys kiinteään esteeseen sivusuunnassa 0,5 m – 1,0 m (molemmille puolille)

 Raskaan kuljetuksen renkaiden etäisyys päällysteen reunaan 0,5 m (Sovellettu lähteestä: Erikoiskuljetukset suunnittelussa, Kuntaliitto 2018) Ajovarat saa näkyviin tästä:

(33)

Ajouran viivan väri ja viivatyyppi

Ajourassa esitetään korin reuna, ajovara, keskilinja ja keskilinjan nuolet. Eturenkaat ja takarenkaat esitetään vain erikoistapauksissa, esimerkiksi erikoiskuljetusten ajouria tarkasteltaessa tai erikseen pyydettäessä.

Kun ajourasta halutaan esittää yksinkertaistettu versio, esitetään ajourassa ainoastaan korin reunat ja keskilinja.

Ajouran viivan väri ja viivatyyppi on esitetty oheisessa taulukossa.

Viivan väri Viivatyyppi

Korin reuna (Vehicle Body) 1. Ajoneuvo: Punainen (Red) 2. Ajoneuvo: Sininen (Blue) 3. Ajoneuvo: Purppura (Magenta) 4. Ajoneuvo: Vihreä (Green) 5. Ajoneuvo: Keltainen (Yellow) 6. Ajoneuvo: Syaani (Cyan)

Solid

Ajovara (Body Clearance) Sama kuin korin reunalla Dashed Keskilinja (Path) Sama kuin korin reunalla Solid Keskilinjan nuolet (Path Icons) Sama kuin korin reunalla

Eturenkaat (Front tires) Sama kuin korin reunalla Dashed2 Takarenkaat (Back Tires) Sama kuin korin reunalla Dashed2

(34)

Ajouran tason määrittäminen

Ajouran jokaiselle osalle on määriteltävä taso, jolle se piirretään. Taso on määriteltävä kolmelle eri välilehdelle (general, vehicles, envelopes). Oletusasetuksena ajoura piirtyy nykyiselle tasolle (current layer). Lisäksi voidaan valita ajouran piirto uudelle luotavalle tasolle tai piirtäminen jollekin olemassa olevista tasoista. Mikäli valmiin ajouran tasoa halutaan muuttaa myöhemmin, voidaan se tehdä käyttämällä update-komentoa.

(35)

Muita arvoja

Ohjelman antamat oletusasetukset, joita ei tarvitse muokata:

Lock to lock time

Aika joka ajoneuvon kuljettajalla keskimäärin kuluu normaaleissa ajo-olosuhteissa ohjauspyörän kääntämiseen lukitusasennosta toisen puolen lukitusasentoon.

Steering lock angle

Maksimi kulma, jonka ohjaavat pyörät voivat kääntyä.

Articulating angle

Ajoneuvon ja perävaunun välinen maksimikulma.

(36)

Lähteet

Ajouramallien luotettavuusselvitys, HSL 2016.

Ajoneuvojen mittoja, Rakennustieto 2016.

Erikoiskuljetusajoneuvot ja niiden huomioon ottaminen ohjeissa, Liikennevirasto 2017.

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/141667/lts_2017-32_978-952-317-435- 1.pdf?sequence=2

Erikoiskuljetukset suunnitelussa, Kuntaliitto 2018.

http://shop.kuntaliitto.fi/product_details.php?p=3499

Helsingin katurakenteiden ja vesihuoltoverkoston suunnitteluperiaatteet, HKR 2017.

Katutilan mitoitus, Helsingin kaupunki 2014.

https://www.hel.fi/static/hkr/julkaisut/ohjeet/katutila_mitoitus.pdf

Tasoliittymät, Tiehallinto 2001. https://julkaisut.liikennevirasto.fi/thohje/pdf/tasoliittymat_ohje.pdf Tiesuunnittelun liikennetekniset mitoitusperusteet, Liikennevirasto 2012.

https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf3/lts_2012-50_tiensuunnittelun_liikennetekniset_web.pdf