s o t i a l n e s i m a t h o J
a a i g r e n e ö s i e t h
Y a u p u n k ii n k
e k n a h a l a m i o v ö p m ä li r e m n a a h i r e M
i t h a l a j a p A a tt o L - a v e E
s s o h c s t a M a s i a K
I T T R O P A R S U M I K T U T R
E V O S S O R C
a j r a s u s i a k l u j n o t s i p o il y - o tl a A
R E V O S S O R
C 2/2021
n ii k n u p u a k a a i g r e n e ö s i e t h Y
e k n a h a l a m i o v ö p m ä li r e m n a a h i r e M
i t h a l a j a p A a t t o L - a v e E
s s o h c s t a M a s i a K
o t s i p o il y - o t l a A
u l u o k a e k r o k a p p u a K
s o t i a l n e s i m a t h o J
n o t i s n a r T y g r e n E t r a m S
a j r a s u s i a k l u j n o t s i p o il y - o tl a A
R E V O S S O R
C 2/2021
©2021Eeva-LottaApajalahit ,KaisaMatschoss N
B S
I 978-952-64-0241-3(pdf) N
S S
I 1799-4969(pdf) y
O a if a r g i n U
i k n i s l e
H 2021 s u m i k t u t n e n i g e t a r t S
ä m l e t s i v ii T
o t l a A 6 7 0 0 0 , 0 0 0 1 1 L P , o t s i p o il y - o t l a
A www.aalto.f i
ä ji k e
Teva-LottaApajalahti ,KaisaMatschoss E
i m i n n u s i a k l u
Jhteisöenergiaakaupunkiin -Merihaanmerliämpövoimalaitoshanke Y
a ji s i a k l u
J Kauppakorkeakoulu ö
k k i s k
Y Johtamisenl aitos a
j r a
S Aalto-yilopistonj ulkaisusarjaCROSSOVER 2/2021 a
l a s u m i k t u
T Energiatutkimus i
l e i
K Suom i ä m l e t s i v ii T
i b u l k n e ij a t h o j n e e h u p a j s y t s i d h y s a k u s a n e n i v ii t k a a s s o j , a i s s e s o r p a a v u k s u m i k t u t s u a p a t ä m ä T
n i k a n i a s y t i m m ä l n e e u l a n i u s a n a a h i r e M a a t t u e t o t a t t e d u u s il l o d h a m i t t i v l e s a t s a a h i r e M n i g n i s l e H
u s i a k l u j - e s a c ä m ä T . n a l a m i o v ö p m ä li r e m e n n i s a ll a m a t n e k a r ä ll i e t h ä l a i g r e n e a ll i v u t u i s u u n i a t t i s o
t y n n e d e e l o i e a k o j a t t u m , u t l e t i n n u u s a j y t t e t i v l e s i t s e s il l e l o u h n o a t o j , a a e d i e k n a h a a v u k
n e s i m a t t u e t o t n u li e k o k a i g r e n e ö s i e t h y n u ll e t i n n u u s n a a ll e t s a k r a t a s s i t r o p a R . e ll o s a t n e s k u t u e t o t
s ö y m a a k a j ä ä e k r ä t i s il o a s s i u li e k o k a i s i m u t s i n n o ä p E . a j o n i e k u s i a k t a r a i s il l o d h a m a j a t i e t s a a h
n ä ä ll ä n i s e l o i e e k n a H . a s s a n n u k s i e t h y n i m m e j a a l a i p p o n ii s i a t i o v a t s i u li e k o k a t t o j , e ll i u m
. y t t e r r ii s n o a t s i m a t t u e t o t n e s a j a t i e t s a a h t u n n a d h o k n o e s n a a v , t u n u t s i n n o ä p e
n e j u li e k o k n e i v a a r u e s a a t t u a i o v u l e t s a k r a t n e t s u m e k o k n e e k k n a h a l a m i o v ö p m ä li r e M
. a s s e s i m a t t u e t o t
a a i g r e n e s y t i m m ä l a a t t o u t ä t s e s k y m i k r y p n e e u l a n i u s a n e s i ä t t i s k y a o t r e k n o a n e e t t i o v a t n i t r o p a R
a s s i s i a ll ä t a t s il o o r n e d i o ji m i o t i r e a u l e t s u k s e k a a p m e j a a l ä ä t t ä r e h ä k e s , ä s n ö ö t t y ä k n a a m o
n e l e H ö i t h y a i g r e n e , ä i n e s ä j n ö s i e t h y a i g r e n e n a a h i r e M u t l e t a t s a a h n o n e t r a v a i t t r o p a R . a s s i e k k n a h
- i b u l k ö i t h y o l a T ä k e s a t i o ji t n u t n a i s a n e j u l e v l a p ö t s i r ä p m Y n i g n u p u a k n i g n i s l e H , a a j a t s u d e n : y O
a i v e k s o k a a k a h i r e M s ö y m u t t i k t u t n o i s k ä s il n e d i u l e t t a t s a a H . ä ä j ä t t i r y ä ä v ä t t i h e k a i t p e s n o k
ä k e s ä ll il ä v n i g n u p u a k a j n e d i a k k u s a a o t h i a v n e e j r i k i t s o p ö k h ä s , a j e t t r o p a r i t n i o m i t p o a i g r e n e
. a t s a ll i s a k u s a n a a h i r e M a j o t n i a v a h
a i s u u a t a v a t a v i o v t i t k e j o r p n i g n u p u a k t e s i a li r e ä t t e , a a t t i o s o e k n a h a l a m i o v ö p m ä li r e m n a a h i r e M
s o r r u m n e n il l a n n u k s i e t h y ä t t e , ä t i s a a t s o r o k s u m i k t u T . e ll i e t t i o l a - a i g r e n e ö s i e t h y a i s k u u s il l o d h a m
a a v a t s u o j a j a j o p a t a t n i m i o t a i s u u a t li g n u p u a k t ä v ä t t y ll e d e n e n i m u t t u u m n ä t n e k a i g r e n e a j
n e i s o n i g n u p u a k t e d u U . n ii s i e t t i o l a n e t s i a li k n u p u a k n ii s i a l n e d u u a t s i m u t u a r a v
a j a t l e s k u t i o v a a k n i g n u p u a k a e k u t a a v h a v t a v e s t i v r a t t e e k k n a h a i g r e n e ö s i e t h y
n a r f n i - i k n u p u a k i t s a m o t t o l u u l o k k a n n e t a v u t t r a t t a ji m i o t t e d u u a k k i a V . a t l u l e t t i n n u u s i k n u p u a k
t a m m e i a n e e u l a a s s e e h i a v a s s e s i a h r a v n a a k u m a a t t o ä ä e k r ä t s ö y m n o , n i o e d i n i s u u n e e s i m a t s i d u u
. ö i t h y a i g r e n e n e n il l a k i a p a j t o t s a s o i r e n i g n u p u a k n e t u k t a ji m i o t t e s i e t n i r e p a j
- a a m t e s k u a r a v n i g n u p u a k ä t t e , a a t s o d e i t ä v y h n o a s s u l e t t i n n u u s n e d i e k k n a h a i g r e n e ö s i e t h Y
n i o ll o j , e ll i u s i a k t a r a i g r e n e e ll i s il l a k i a p e t s e ä v ä t t i k r e m a ll o t a v i o v s u t i o v a a k a j n ii s i e u l a
. n e a k l a a t s u l a o j n u u l e t t i n n u u s n a a k u m a a t t o ä v y h n o a s s o n n il l a h n i g n u p u a k n e n i m a t n e k a r e u l a
n a a m a t t i o h a r n o t s o v u e n n e s k u m i k t u t n e s i g e t a r t s n a i m e t a k a n e m o u S y y t t ii l u s i a k l u j - e s a c ä m ä T
t e e n i k t u t e m m e l o a t t e k n a h - T E S a n a s O . ) 5 2 3 4 1 3 ( n e e s e e k k n a h ) T E S ( n o i t i s n a r T y g r e n E t r a m S
t u li e k o k n e t i m , t e e n i k t u t e m m e l O . a t s i m i p p o a t s i u li e k o k a j a j u li e k o k ä i v y t t ii l n e e s k o r r u m a i g r e n e
n o a s s i u li e k o k a i s i m a a s o ä t i m a j n e e s i m u t u e t o t n e t s o r r u m n e j u t t u l a h t e e n a t t u k i a v ä t ö y m t a v o
n ä ä m ä t t y d h ii k n e e ll e d e ä ä t t y ä k n a a d i o v a i s k o l u t ä t i ä N . n a a m u t t u u p t y n ä ä j a j y t t e n n y d ö y h , u t t i v r a t
. ä t i e t s e n e s k o r r u m a j a j o l u a k n o ll u p a j u t t i a v a h a s s i u li e k o k a ll a m e s i a k t a r a t s o r r u m a i g r e n
evainsanat
A Kokeliut ,energiakokeliut ,energimaurros ,yhteisöenergia ,uusiutuvaenergia )
u t t e n i a p ( N B S
I ISBN(pdf) 978-952-64-0241-3 )
u t t e n i a p ( N S S
I ISSN(pdf) 1799-4969
a k k i a p u s i a k l u
J Helsink i Painopaikka Helsink i Vuos i2021 ä
r ä ä m u v i
S 19
Sisältö
1. Johdanto ... 1
2. Hankkeen tausta, tavoitteet ja tulokset ... 3
3. Mitä merilämpövoimalahankkeen suunnittelusta voidaan oppia? ... 8
4. Yhteenveto ... 12
Lähteet ... 14
1
1. Johdanto
Kokeilut ja pilotit ovat yksi tapa rakentaa uuteen energiajärjestelmään liittyvää osaamista.
Kokeilut ovat tärkeitä keinoja edistää innovatiivisuutta ja yrittäjyyttä, parantaa palveluja sekä vahvistaa alueellista ja paikallista päätöksentekoa. SET-hankkeen Kokeiluista oppiminen - osahanke tutkii, miten uuden energian kokeiluista voitaisiin oppia enemmän. Kokeiluina tarkastellaan kotimaisia demonstraatiohankkeita, pilotteja, koerakentamishankkeita, muita kokeiluja ja varhaisia käyttökokemuksia uusien energiaratkaisujen soveltamisesta erityisesti rakennuksissa, rakennetussa ympäristössä ja liikenteessä. Osahankkeessa on koottu noin 130 puhtaan energian kokeilun tietopankki.
Tämä raportti liittyy 20 tapaustutkimuksen sarjaan, joissa tutkitaan, miten kotimaisista demonstraatioista, piloteista, kokeiluista ja varhaisista käyttökokemuksista voitaisiin oppia erityisesti sen suhteen, mitä osaamisia energiamurroksessa tarvitaan ja mitä osaamisia toimintaympäristöstä puuttuu. Erityisen kiinnostuksen kohteena ovat suunnitteluun, asentamiseen, käyttöönottoon, käytettävyyteen, käyttöön ja huoltoon liittyvät osaamiset.
Tavoitteena on analysoida kokeiluja sen suhteen, mitä osaamista kokeiluissa tarvitaan ja minkälaista osaamista kokeiluissa huomataan puuttuvan. Tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa mietittäessä täydennyskoulutusta, käyttöliittymämuotoilua ja palvelumuotoilua.
Pyrkimyksenä on, että kokeilutoiminnasta voitaisiin oppia nykyistä enemmän ja systemaattisemmin, niin teknologiapolitiikassa, energiapolitiikassa ja liikennepolitiikassa, kuin myös kaupunkien aluerakentamisen suunnittelussa ja kehittämisessä.
Tässä raportissa kuvataan, miten aktiivinen asukasyhdistys ja puheenjohtajien klubi Helsingin Merihaan kaupunginosassa kiinnostui mahdollisuudesta toteuttaa itse Merihaan asuinalueen lämmitys ainakin osittain uusiutuvilla energialähteillä. Tämä case-raportti poikkeaa hieman aikaisemmista kokeilujen tapauskuvauksista, sillä hanketta on selvitetty ja suunniteltu, mutta se ei ole edennyt toteutuksen tasolle. Raportissa tarkastellaan yhden yhteisöenergiakokeilun haasteita ja mahdollisia ratkaisukeinoja. Laajemmin SET-hankkeessa on tunnistettu, että kokeilujen epäonnistumisia on tärkeää tutkia ja jakaa, jotta voitaisiin tukea laajempaa yhteiskunnallista ja vertaisoppimista eri kokeiluista (Happonen ym. 2020).
Merilämpövoimalahanke on teknisesti mahdollista toteuttaa, mutta sen ”epäonnistuminen”
liittyy kaupungin kaavoituksen haasteisiin ja siirtyy ennalta määrittämättömään ajankohtaan muiden kaupungin suunnitelmien vuoksi.
Energiayhteisöt, joukkoistamiseen perustuvat energiahankinnat ja ruohonjuuritason energiainvestoinnit ovat nousseet pinnalle niin mediassa kuin myös energiapolitiikan keskusteluissa. Euroopan unionin energiayhteisödirektiivi (EU, 2019) edellyttää, että jäsenvaltiot edistävät kuluttajien yhteisöenergiahankkeiden kehitystä mahdollistamalla kansalaisten pääsyn yhteisöenergiahankkeisiin vuoden 2020 aikana. Uuden lainsäädännön ansioista taloyhtiöillä ja muilla energiayhteisöillä voi tulevaisuudessa olla aiempaa suurempi rooli energian tuottajina (esim. Lukkarinen ym., 2020). Esimerkiksi asunto-osakeyhtiöille tulee mahdolliseksi myydä itse tuotettu sähkö suoraan asukkaille vuoden 2020 lopussa lakimuutoksen ansiosta, minkä vuoksi esimerkiksi aurinkosähkön tuotannosta tulee aiempaa
2
kannattavampaa. Myös kaupunginosien asukasyhdistyksistä voi jatkossa tulla merkittäviä toimijoita energiamarkkinoilla, sillä kiinnostus paikallisia energiaratkaisuja kohtaan on kasvussa. Lisäksi, kaupungeissa tehtävä ilmastotyö on entistä tärkeämpää ilmastonmuutoksen torjunnassa. Tähän tapaustutkimus pyrkii tuomaan uutta ymmärrystä Merihaan merilämpökokeilun tarkastelun avulla.
Raporttia varten on haastateltu Merihaan energiayhteisön jäseniä, Helsingin kaupungin Ympäristöpalvelujen asiantuntijoita, Helen Oy:n edustajia sekä taloyhtiöklubi-konseptia kehittävää yrittäjää. Haastatteluiden lisäksi Merihakaa koskevia energiaoptimointiraportteja, sähköpostikirjeenvaihtoa asukkaiden ja kaupungin välillä sekä havaintoja Merihaan asukasillasta on hyödynnetty tapaustutkimuksessa.
Lähdemme raportissa liikkeelle Merihaan erityispiirteistä asuinalueena, hankeidean lähtökohdista ja aktiivisen yhteisön suunnitelmien etenemistä rakentaa Merihakaan oma merilämpövoimala. Tarkastelemme myös haasteita, joita aktiiviset hanketta eteenpäin vievät henkilöt kohtasivat. Tämän jälkeen arvioimme kaupungin, asukkaiden ja taloyhtiöiden sekä tutkimushankkeiden roolia energiayhteisöhankkeiden toteuttamisessa. Tuomme esille, mitä tästä tapauksesta voidaan oppia ja lopuksi tarkastelemme, miten energiayhteisöhankkeiden haasteisiin voidaan löytää ratkaisuja.
3
2. Hankkeen tausta, tavoitteet ja tulokset
Merihaan merilämpövoimalahanke nivoutuu osaksi Helsingin kaupungin kestävien ja älykkäiden asuinalueiden suunnittelua ja rakentamista, sekä laajemmin osaksi kaupungin suunnitelmia siirtyä kohti kestävämpää kaupunkienergiajärjestelmää. Esimerkiksi läheisen Kalasataman alueen kehitystyö1 on nostanut Helsingin kansainvälisen kiitoksen kohteeksi tulevaisuuden älykaupunginosana, joka tarjoaa asukkailleen kestäviä ratkaisuja ja mukavaa asumista (esim. Bergström, 2020; Townsend, 2020). Merihaanrannan ja Merihaansillan suunnitelmat ja rakentaminen, jotka nivoutuvat Itään laajentuvien Kruunusiltojen rakentamiseen sekä Hakaniemen alueen kehitystyöhön, vaikuttavat suoraan Merihaan merilämpövoimalan suunnitelmiin.
Merihaan aktiivinen asukastoiminta
Merihaka on Sörnäisten alueen kaupunginosa, jossa asuu noin 2000 asukasta. Merihaka koostuu useasta asuinkerrostalosta, HOASin opiskelija-asuntolasta, ammattioppilaitoksen rakennuksista, palloiluhallista, suuresta toimistorakennuksesta sekä keskellä Merihakaa sijaitsevasta kaksikerroksisesta rakennuksesta, jossa on palveluiden lisäksi Merihaan asukastupa. Omaleimaisen Merihaasta tekee pihakansi, joka kattaa lähestulkoon koko Merihaan. Pihakannen alla on suuri parkkipaikka sekä bussipysäkki. Betonisesta ilmeestä huolimatta asukkaiden mukaan Merihaka on hyvin lämminhenkinen asuinalue, jossa viihdytään ja yleensä muutetaan vain taloyhtiöiden välillä (HS 2013).
Merihaassa on hyvin aktiivinen kaupunginosayhdistys, Merihaka-Seura ry (perustettu 1996).
Merihaan taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajat ovat myös muodostaneet puheenjohtajien klubin, mikä mahdollistaa tiedon jakamisen eri taloyhtiöiden välillä. Merihaassa toimii pitkäaikainen aktiivinen isännöitsijä, joka on mukana puheenjohtajien klubin toiminnassa.
Yhteisöllinen toiminta ja alueen yhteiskehittäminen ovat myös Merihaan merilämpövoimalan taustalla. Rakennusteknillisesti useassa Merihaan kerrostalossa on alkuperäinen 70-luvulla rakennettu poistoilman lämmön talteenotto, mikä oli tuolloin aikaansa edellä.
Energiasuunnitelmat Merihaassa
Merihaan oman energiantuotannon suunnitelmat lähtivät liikkeelle muutaman aktiivin aloitteesta. Ensimmäisen kerran uusiutuvaa energiaa testattiin Merihaassa vuonna 2016, kun yhden taloyhtiön katolla testattiin aurinkopaneelia. Tästä saatiin rohkaisevia tuloksia ja Merihaassa innostuttiin uusiutuvan energian lisäämisestä. Aluksi puheenjohtajien klubissa mietittiin ja selvitettiin maalämpömahdollisuutta muutaman kerrostalon kohdalla. Merihaassa osa taloyhtiöistä on rakennettu täyttömaalle, johon lämpökaivoja ei voi rakentaa, mutta
1 Kalasataman kokeiluja on tarkasteltu aiemmin SET-hankkeen Kalasatama-tapaustutkimuksessa (Matschoss ym. 2016).
4
muutaman asuinrakennuksen alta löytyy peruskallio, johon voisi porata useamman lämpökaivon.
Kunnianhimon taso Merihaan energiaratkaisun suunnittelussa kasvoi nopeasti. Kun loppuvuodesta 2016 Helsingin HSY:n ilmastoinfon energiatehokkuusasiantuntija kävi Merihaan asukasillassa puhumassa energiatehokkuudesta tarjoten mm. mahdollisuutta asentaa vettä säästävä vesihana, oli se monelle aktiiville pettymys, sillä ”haluttiin enemmän, suuremmin ja isommin sekä mieluusti koko alueelle” kertoo haastateltava Merihaasta.
Asukasillassa asukkaat kysyivät lisää radikaalimmista ratkaisuista, jolloin keskusteluun tuli maalämpö, jota Merihaassa oli jo joidenkin talojen kohdalla pohdittu, sekä uutena ideana kokeellinen merilämpöpumppu, joka toimii maa- ja ilmalämpöpumppujen tavoin. Asukasillassa ollut kaupungin energiayhtiön edustaja oli kiinnostunut suunnitelmista ja kertoi yhtiön olevan halukas ostamaan mahdollisen ylimääräisen lämmön kaukolämpöverkkoon. Tästä lähti liikkeelle innostus selvittää lisää aurinkopaneeleiden, maalämmön ja merilämmön mahdollisuuksia. Idea alkoi kasvaa ja muuttua pikkuhiljaa Merihaan kattavaksi lämmöntuotannon suunnitelmaksi.
MySMARTLife-hanke ja Granlund Consulting energiaoptimoinnit
Vuoden 2017 aikana Merihaassa käytiin aktiivista keskustelua yhtiökokouksissa energiayhteistyöstä koko alueella. Puheenjohtajien klubi haki periaatteelliset valtuudet kahdeksan taloyhtiön yhtiökokoukselta selvittää kaikkia taloyhtiöitä koskevien energiaratkaisujen toteutusmahdollisuuksia. Mahdollisuuksia oli monia, esimerkiksi selvitettiin liittymistä Helenin kaukokylmäjärjestelmään, mutta se koettiin liian kalliiksi. Samoihin aikoihin Helsingin kaupungin Ympäristöpalveluissa (ent. Ympäristökeskus) käynnistyi EU-rahoitteinen MySMARTLife-hanke. Merihaan asuintaloista kaksi taloyhtiötä olivat kiinnostuneita lähtemään hankkeeseen mukaan. Neuvottelujen jälkeen mukaan hankkeeseen lähti kuitenkin vain yksi Merihaan kerrostaloista. Mukaan lähteneessä kerrostalossa jokaisen huoneiston pattereihin vaihdettiin Salusfinin etäohjattavat älytermostaatit, joiden avulla asukas pystyy säätämään huoneiston sisälämpötilaa puolen asteen tarkkuudella. Hankkeesta poisjäänyt taloyhtiö koki, että älytermostaatit työllistäisivät huoltoa tai vaatisivat asukkailta aktiivisuutta pattereiden vaihdon kanssa. Kun huoneistoja on yli sata ja pattereita 300-400, tulisi vaihtotyö pidemmän päälle kalliiksi.
MySMARTLife mahdollisti Merihaan asukkaiden yhteistyön kaupungin kanssa myös muiden kuin hankkeeseen mukaan lähteneen taloyhtiön osalta. Asukkaiden innostus tuottaa lämpöä Merihaan alueelle johti siihen, että vuoden 2018 aikana MySMARTLife-hankkeen projektiasiantuntija Kaupunkiympäristön toimialalta vei asiaa eteenpäin kilpailuttamalla selvityksen tarjoajia, jotka tekisivät Merihaan energiatehokkuus- ja energiaoptimointiselvityksen, jossa huomioitaisiin maa- ja merilämpömahdollisuus.
Kaupungin päässä kilpailutus yhdistettiin samalla kaupungin energiarenessanssi- hankkeeseen. Kilpailutuksen tuloksena energiaoptimoinnit, mittaukset ja suositukset kahden taloyhtiön sekä koko alueen taloyhtiöiden kohdalta toteutti Granlund Consulting. Samaan aikaan Ympäristöpalveluiden asiantuntija oli yhteydessä kaupungin hallintoon ja
5
kaavoitukseen, jossa hankkeeseen suhtauduttiin hyvin positiivisesti. Myös Helenin kanssa käytiin lisäkeskusteluja.
Granlund teki energiaoptimoinnit (monitavoiteoptimointi) kolmelle eri vaihtoehdolle Merihakaan: 1) Hakaniemenranta 28-taloyhtiöön, 2) Haapaniemenkatu 16-taloyhtiöön, joka kattaa kolme kerrostaloa, sekä 3) aluelämpöselvityksen Merihaan alueen kahdeksaan asuinkerrostaloon. Monitavoiteoptimoinnissa tutkitaan rakennuksen kaikkien mahdollisten energiatehokkuustoimenpiteiden kannattavuudet sekä optimoidaan niiden yhdistelmiä.
Kannattavuutta arvioidaan kustannustehokkuuden sekä energiansäästöpotentiaalin mukaan.
Optimoinnissa kahdessa ensimmäisessä vaihtoehdossa (1&2) optimoitiin 11-15 eri toimenpidettä2, laskettiin tehokkaimmat energiansäästötoimenpiteet ja niiden yhdistelmät sekä kustannustehokkaimmat ratkaisut. Kolmannessa vaihtoehdossa (3) kahdeksan asuinkerrostalon optimoinnissa tarkasteltiin erilaisia hybrid-lämmitysmuotoja, kuten kaukolämmön ja vesistölämpöpumppujärjestelmien yhdistelmiä.
Optimointien tulosten mukaan Grandlund päätyi suosittelemaan kaikista kustannustehokkaimpana ja energiaa säästävimpänä ratkaisuna vaihtoehtoon 1) maalämpöpumppua yhdistettäväksi kaukolämpöön. Tämän lisäksi muista toimenpiteistä tehtäisiin ulkoseinien peruskorjaus ja lämmityspattereiden perussäätö alemmas.
Vaihtoehdossa 2) kaikista optimaalisimpana ratkaisuna Granlund piti vesistölämpöpumppujärjestelmän ja kaukolämpöjärjestelmän yhdistelmää. Tämän lisäksi yleistilojen valaistus ehdotettiin vaihdettavaksi LED-valaistukseen. Erot taloyhtiöiden välillä selittyvät pitkälti tonttipinta-alan koolla (miten monta lämpökaivoa on mahdollista rakentaa), maanpohjan rakenteella (osa Merihaasta on rakennettu täyttömaalle) sekä kerrostalon sijainnilla (lähellä merenrantaa).
Vaihtoehdossa 3 eli kahdeksaa kerrostaloa koskevassa aluelämpöjärjestelmässä Granlund tarkasteli kaukolämmön rinnalle suuren kokoluokan maa- ja vesistölämpöpumppujärjestelmiä.
Kaikista kustannustehokkain ja energiaa säästävin ratkaisu olisi toteuttaa aluelämpöjärjestelmä hajautettuna järjestelmänä siten, että jokaisella asuinkerrostalolla olisi oma kiinteistökohtainen lämpöpumppujärjestelmänsä (meri- ja/tai maalämpö), joka on mitoitettu optimaalisesti kunkin kiinteistön energiankäytön, mitoitustehon ja lämpimän käyttöveden kulutusprofiilin mukaisesti. Koko aluetta koskeva suuri keskitetty
2 Optimoinnin energiatoimenpiteet: Ulkoseinien peruskorjaus, Asuntojen ikkunoiden uusiminen, Parvekeovien uusiminen, Ilmanvaihdon uusiminen, Kansitason yksilasisten ikkunoiden uusiminen, Yleisten tilojen
valaistuksen uusiminen, Aurinkosähköpaneelien asennus, Aurinkolämpökeräimien asennus, Jäteveden lämmöntalteenottojärjestelmä, Lämmityspatteriverkoston älykäs säätö, Maalämpöpumppujärjestelmän asentaminen, Merivesilämpöpumppujärjestelmän asentaminen, Lämmityspatterien uusiminen matalammalle lämpötilatasolle, Sähkölämmityskattilan asentaminen
6
merilämpöpumppuratkaisu oli myös mahdollinen, mutta Granlund ei pitänyt sitä erityisen käytännöllisenä tai joustavana vaihtoehtona huomioiden asuinkerrostalojen koon, lukumäärän ja sijoittumisen Merihaan alueella.
Merihaan aktiivien kesken energiaoptimoinnin tulokset otettiin vastaan rohkaisevina, sillä teknisestä näkökulmasta sekä maalämpö että vesistölämpöpumppujärjestelmä olisivat toteutettavissa suhteellisen helposti. Raportissa kuitenkin varoitettiin, että lämpöpumppujärjestelmille tulee todennäköisesti hallinnollisia ongelmia johtuen Helsingin kaupungin alueelle kaavailluista maankäytön muutosten suunnitteluhankkeista. Vaikka raportin tekohetkellä ei alueen maan alla ollut esteitä porakaivojen tekemiselle, eikä vesistössä esteitä vesistölämpökeräimien käytölle, muutokset Merihaanrannassa, Kruunusiltojen rakentaminen, kiistelty keskustatunnelin rakentaminen ja muut muutostyöt mahdollisesti tulevat edellyttämään maanalaista rakentamista ja vesialueen merkittävää ruoppaamista ja vesistön täyttämistä täyttömaalla. Tämän takia Granlund piti lämpöpumppujärjestelmien lupa-asioita haasteellisina. Raportissa suositeltiin lämpöpumppujärjestelmiin liittyvien investointien siirtämistä, kunnes alueen muutossuunnittelu on valmistunut.
MySMARTLife-hankkeen projektiasiantuntija selvitti vielä lyhyesti mahdollisuutta edetä Merihaan energiasuunnitelmissa. Aiemmasta positiivisesta vastaanotosta kaupungin hallinnossa ja kaavoituksessa poiketen tällä kertaa kaupungin aluerakentamisyksiköstä vastattiin, ettei hanketta ole mitenkään mahdollista toteuttaa seuraavaan 5-7 vuoteen, sillä Merihaan rannassa ja siltojen rakentamistyössä merenpohjaa ruopataan useampi metri ja tehdään räjäytystöitä. Lisäksi kommentoitiin, että mahdollinen keskustatunneli ja sen linjaukset estävät maalämmön hyödyntämisen. Projektiasiantuntija kommentoi asiaa siten, että suunnitelmat olisi pitänyt tarkistaa aluerakentamisyksiköstä ennen Granlundin selvityksiä.
Pettymys
Kaupungin vastaus Merihaan energiasuunnitelmiin otettiin vastaan suurena pettymyksenä, sillä aiemmin MySMARTLife hankkeen projektiasiantuntija oli saanut alustavasti positiivista kannustusta niin kaavoituksesta kuin myös kaupungin hallinnosta, mikä toi ristiriitaisen viestin.
Erityisesti keskustatunneliin liittyviä suunnitelmia energiahankkeen esteenä pidettiin aktiivien kesken epärealistisina, sillä suuri osa Merihaan alueesta on täyttömaata, johon ei pystyisi rakentamaan tunnelia. Merilämpövoimala olisi tullut alueelle, joka on rakennettu täyttömaan päälle, jolloin koettiin, ettei tunneli vaikuttaisi tähän. Merilämpö ei myöskään vaadi suuria maanalaisia kaivuutöitä. Pettymystä lisäsi se, että merilämpöhankkeen kohdalla rahoitus oli jo alustavasti neuvoteltu, Helen Oy olisi ostanut ylijäämälämmön kaukolämpöverkkoon ja energiaratkaisut olisivat olleet teknisesti helpohkoja toteuttaa.
Merihaan aktiivit halusivat keskustella lisää kaupungin kanssa ja kuulla itse, mitkä suunnitelmat ja yksityiskohdat estivät energiahankkeen ja mitkä osat energiasuunnitelmista tulisi siirtää tulevaisuuteen. Kaivattiin siis keskusteluyhteyttä kaupungin kanssa. Merihaan kaupunginosayhdistyksen puheenjohtaja ja aktiivi otti vuoden 2019 maaliskuussa ja
