H E L M E R W I N T E R
U U D E N K A U P U N G I N R A U H A N V A I H E I L T A
M U I S T O M E R K I N PA LJASTUSTILAISUUTEEN
R A U H A N 240-VUOT IS P Ä I V Ä N A 30. 8. 1961.
U U D E N K A U P U N G I N R A U H A
3 0. 8. 1721
N ä k y m ä U u d e n k a u p u n g in sisä
s a ta m a sta 1600-luvulta (J o h n M u n ste rh je lm in U u d e n k a u
p un g in 300-v. m italista).
U u s i k a u p u n k i 1961
K a a rle X II P ie ta ri I
Uudenkaupungin
Id än ja lä n n e n ikuisessa ta iste lu s
sa on U u d e n k a u p u n g i n r a u - h a (1721) tä rk e im p iä v ä liv a ih e ita ja ra tk a isu ja . H a rv a t ra u h a n te o t v e tä v ä t v e rto ja Ison v ih a n tu h o tu lv a n p y sä y ttä n eelle sopim ukselle, jo n k a p iirtä m ä t r a ja t — v a lite tta v a s ti — vielä n y tk in , "ra u h a llise sta rin n a k k aiselo sta” h u o lim a tta — k e rto v a t S uom en k a n s a n k o h ta lo k k a id e n v u o sisato je n v aih eita.
U u d en k a u p u n g in ra u h a sinetöi P o h jo lassa ta p a h tu n e e n v a lla n siir
tym än. R uotsin Itä m e re n h e rru u s oli lu h is tu n u t ja u u si s u u rv a lta oli syn
tynyt. ”U uden m a a ilm a n h isto ria lli
sen k au d e n alk u oli k o itta m a ssa ”, sanoo erä s tu n n e ttu tu tk ija p o h jo la n oloja 1700-luvulla koskevassa tu tk im u k se ssaa n .
O ik eata h isto ria llista ta ju a tu n tu u ilm aisev an U u d en k a u p u n g in n y k y is
ten v iran o m aisten päätö s S u u re n
rauhan vaiheilta
”K ansa, m i k esti m itä k a n s a tää, h ä v iä m ä ttä haudoillem m e jä ä ” .
Z. T opelius P o h ja n sodan ja Ison v ih a n k a u h u t p ä ä ttä n e e n ra u h a n m u isto k iv en p y s
ty ttä m ise stä k au p u n k iin , sam alle p aik alle m issä tuo ra tk a ise v a päätös 240 v u o tta sitte n tehtiin .
E rä itä h an k k e e n v a s tu sta jia k in on tie ty sti esiin ty n y t. O nhan v a s ta a n p u rn a a m in e n tu n n e tu im p ia k a n sa l- lishyveitäm m e. S anoohan h ie m an lii- o ittele v a sa n an p a rsik in : ”Em m nää tiä r m ist p u h e oi, m u tt v a sta m n ää p a n i!”
N oitten p u rn a a jie n jo ukko ru p esi jo Ison v ih a n k a u h u je n k a u h tu e s s a u u d e n su k u p o lv e n k e s k u u d e ssa su u re n e m a a n . K u n ei e n ä ä m u is te ttu lop en u u p u n e e n R u o tsin a v u to n ta tila a , r u v e ttiin s y y tte le m ä ä n r a u h a n n e u v o tte lijo itte n ta i
ta m a tto m u u tta , v ie lä p ä p e to llis u u t
ta siitä, e ttä h e e iv ä t U u d essa
k a u p u n g issa sa a v u tta n e e t e d u lli
sem p ia r a u h a n e h to ja . E rik o ise sti
sy y te ttiin su o m a la issy n ty istä krei-<
v i (L illienstedtiä o m a n v o ito n p y y n - tö isek si m a a n sa m y y jä k si. — K e r ro ta a n p a k u n in g a s K u s ta a III:n , k u n h ä n T u ru n ak a te m ia n k ir ja s tossa n ä k i L illien sted tin m u o to k u v an h a lv ek siv asti tu h a h ta n e e n , e ttä tu o l
la iste n m iesten k u v a olisi syytä k ä ä n tä ä k asv o t se in ää n päin. — M yöhem m ät h is to ria n tu tk ija t o v at k u ite n k in v a k u u tta v a s ti p u h d ista n ee t k reiv i L illien sted tin m ain een ep ä lu u lo n h ä iv e e stä k in . H ä n te k i p a rh a a n sa suom alaisen isä n m a an sa pelastam iseksi. R a u h a olikin R u o t
sille n iin ed u llin e n k u in noissa olois
sa oli m ahdollista.
R a u h a n n e u v o tte lu je n k u lk u a j a tu lo k sia s ie tä n e e n h ie m a n tu tk is te lla oikean k ä sity k se n löytäm iseksi. E nsi
sija ise sti on s y y tä ta rk a s ta a a ik a la iste n la u su n to ja U u d en k a u p u n g in r a u h a n v aih eilta. M ielestäni ne h y vin k u v a s ta v a t tu n n elm ia, alak u lo i
su u tta, su ru a ja tu sk a a, m u tta ih m eellisen su u ri on m yöskin n iiden tu lk itse m a riem u, ilo ja v a n k k u m a ton tu le v aisu u d en u sk o .
R a u h an solm iam iseen liitty v iä h en k ilö k o h ta isia p ä iv ä k irja m u istiin - p a n o ja ei lie n e sä ily n y t, m u tta jo v u o d elta 1722 on N u rn b e rg issä il
m e sty n y t yli 400-sivuinen, k u v ite ttu
" U u d e n k a u p u n g i n r a u h a n a v a i n ” (”S chlussel zu dem N y- s tä d tis c h e n F rie d e n ” ), jo k a se k in p u o le sta an oso ittaa ra u h a n te o n h e rä ttä m ä ä su u rta huom iota. K irja n siv u lla 397 m .m . la u se: ”D i e s e s i s t a l s o d e r T r a c t a t a u f w e 1 c h e n g a n z E u r o p a s o 1 a n g e g ew a r t e t ” (Täm ä on siis se rau h an so p im u s, jo ta koko E u rooppa n iin k a u a n on o dottanut), riittä n e e v ä itte e n todisteeksi.
M onelta m u u lta k in ta h o lta on ta v a tta v issa h a ja tie to ja ja y k sity isk o h
tia U u d en k au p u n g in oloista, a s u k k a ista j a k o h ta lo ista . A rk isto issa, k irja sto issa ja y k sity isk o k o e lm issa on sä ily n y t selostuksia, ku v ia, k a r t toja, ru n o ja ja m itale ja . S u o m ala i
sia Ison v ih a n tu tk ijo ita vo id aan m a in ita m.m. S a k a ri Topelius, Y rjö K oskinen, K. O. L indeqvist, K. A.
C a jan d er, A. R. C ederberg, E in a r W. J u v a , K . K a u k o v a lta y.m . T u t
k ijo id en su u ri m ä ä rä e ittä m ä ttä o so ittaa Ison v ih a n ra tk a ise v a n m u rro sk au d e n v a ik u tu k se n Suom en k o htaloihin. M a in itu ista tu tk ie lm ista sekä sa m an a ik aisista k a u n o k irja lli
sista tu o tte is ta k e rty y helposti m el
koinen Ison v ih a n ja U u d e n k a u p u n gin ra u h a n " k irja s to ”, jo llain e n jo onkin alu lla k au p u n g in ark isto ssa, k au p p ias K a rl E rholm in alu lle p an e
m a n a . (Erikoisen m ie le n k iin to in e n on sam oin ”H om annin p e rilliste n ” S ak sassa p a in a tta m a k a rtta , jo n k a m u k a a n on m ahdollisuus tä sm ä llee n m ä ä r ite llä "k o n g re s sita lo n ” p a ik k a ja ra u h a n n e u v o tte lijo id e n asu in sijat.
S äily n eistä ra u h a n m u isto ista on syytä erikoisesti h u o m a ta U u d en k au p u n g in v a n h a kirk k o , jo n k a h a r m a a t m u u rit k e rto v a t kovia k o h ta lo ltaa n , m m . m ite n k irk o n lä n si
puo li o li a id a ttu k a tto a m y ö te n tä y te e n a h d e tu k s i jauhom a>ttojen sä ily ty sa ita k si. iM utta k ir k o n itä osa oli v a in o v u o sin a k in k ä y tö ssä ja k u n n ia ssa n iin e ttä v ih o llin e n - k in ta rv ite s s a a n k ä y tti k ir k o n k u o rio saa u p se e riv a in a jie n sa , ai-' n a k in k a h d e n h a u ta p a ik k a n a . L ii
k u ttu n e in m ie lin n y k y is e t U u d e n k a u p u n g in v a n h a n k ir k o n y s tä v ä t m u istav a t, e ttä Ison v ih a n sy n k im p än ä jo u lu n a V ohdensaaren m ie h et to iv a t k o tip y h ä k k ö n sä k a u n istu k sek si v a s ta k a a ta m a n sa su u re n k a rh u n n a h a n altta rim a to k si.
Vanha kirkko Lieneekö se lla ista a ltta rin k o ristu s
ta m u u a lla m a ailm assa ollu tk aan ! R u o tsala ise t ra u h a n n e u v o tte lija t la h jo ittiv a t lä h tie s s ä ä n k irk o lle 4216 ta al. 30 ä y r iä o so itta e n site n k iito llis u u tta a n 'V ie r a a n v a ra s ta ” .
M uita vielä sä ily n e itä m u isto ja m a in ita k sem m e on to d e tta v a U u d en k au p u n g in ra u h a n m italien su u ri m äärä. T okkopa n y k y ise t k a u p u n k i
la ise t tie tä n e v ä tk ä ä n k e h u a sillä, e ttä h eid än k o tik a u p u n k in sa ra u h a n an sio sta lienee Suom en, e h k ä p ä koko m a ailm an (?) su h te ellise sti lu k u i- sim m in m ita le in k u n n io ite ttu p a ik k a k u n ta . V en äläisten ly ö ttäm iä on a in a k in k y m m e n e n e rila is ta ja ru o tsa la isia n eljä. R a u h an m ita le i- den sa n o n n at p u h u v a t ”seitsenvuo- tisen tu h o tu lv a n h illitse m ise stä ”, S iu n a tu s ta ra u h a s ta ”, ”onn ellisen ra u h a n v a rttu m is e s ta ” ja ”ra u d a n k irk a sta m ise sta k y n tä m ä llä ”, tie te n
k ä ä n P ie ta ri S u u re n nim eä ja m a i
n e tta u n o h ta m a tta . M ielenkiintoinen on su u rim m a n v en ä lä isen h o p ea m i
ta lin k u v asiv u , jossa eläm ä n m y rs
k y äv ä ä m e rta p u rje h tiv a N oakin a rk in ta p a in e n su u ri alu s U u d en k a u p u n g in ”ra u h a n ta lo a ” e sittä v in e k a n s ira k e n te in e e n p u rje h tii tu rv a i- saan ra u h a n sa tam aan . A luksen y llä tien o so itta ja n a on r a u h a n k y y h k y nen p alm u n le h v ä nokassaan. T au s
ta lla h o h ta v a ta iv a a n k a a ri y h d istä ä St. P e te rsb u rg in ja S tockholm in — siis id ä n ja lä n n e n — ik u isee n r a u h aa n ja om an aik an sa rau h a llise e n rin n ak k aiselo o n . — M uisto m erk in p y sty ttä m ise n yhtey d essä 1961 lyö
te tty y n suom alaiseen m ita liin on e d ellisestä sa a tu m u o to ilu n p e ru s- aihe ”id ä n ja lä n n e n ” rau h a ssa . M u itten k in m italien k u v a u k se t si
sä lty v ä t B oström —S alm on su u ree n m ita lik irja a n . R u o tsa la ise sta m ita -
5
lista on s a a tu lu o tta v a is ta u skoa u h k u v a la u se " R a u t a k i r k a s t u u k y n t ä m ä l l ä . S u o m ala is
te n u lja a n sis u k k a a n to iv o n e s ittä ä m ita lin k ä ä n tö siv u n sä e p a ri ”K a n- s a m i k e s t i m i t ä k a n s a t ä ä h ä v i ä m ä t t ä j ä l k e h e m m e
j ä ä ” . 1
N oita "v a sk ea v a n k e m p ia ” m u isto esin eitä m a in ita a n v ie lä ru o tsa la is
ten p ä ä v a ltu u te tu n , su o m a la issy n ty i
sen J. L illien sted tin m u k a n a a n tu o m a su u ri h o p ea p ik a ri, jo n k a helm ei- levä sisältö a h k e ra sti n eu v o ttelu issa k ä y te tty n ä k u u lu u jo n k in v e rra n lie v ittän e en a n k a ro ita ra u h a n e h to ja . M a in itu n v iin ip ik arin , jo n k a tie d e tä ä n ain a 1870-luvulle asti säilyneen L illien sted tien P a lm stru c h -n im ise n su k u la isp e rh e en h a llu ssa R uotsissa, k e rro ta a n k e h ä k a iv e rru k se n a k u v an n e en ra u h a n k y y h k y stä ja y lp e ä tä ra n sk a n k ie listä la u se tta : ”J ’ a p - p o r t e a v e c m o i l a p a i x ” (”ra u h a n tuon m in ä m u k a n a n i”).
N ykyään on m a lja tie ty m ä ttö m issä
— v a lite tta v a sti.
A rv o k k a a n lisä n U u d e n k a u p u n g in r a u h a a n liitty v iin m u is to ih in tu le e m u o d o sta m a a n ta p a h tu m a n 240-v u o tis p ä iv ä n ä 1961 p a lja s te ttu ra u h a n m u is to m e rk k i. R a u d a sta v a le ttu ta id eteo s on u u sk a u p u n k ila i- sen ta ite ilija R eino H a r s t i n su u n n itte le m a . M u isto m e rk in y lä p in n a ssa on a s ia n m u k a in e n m a i
n in ta ra u h a n te o s ta j a sen m e rk i
ty k se stä se k ä U u d e n k a u p u n g in 1700-luvun k a r tta . S iv u la a to issa on k u v a ttu n a S u o m en le ijo n a ja U u d e n k a u p u n g in v a a k u n a se k ä lä n s i
p äässä R uotsin, itä p ä ä ssä V e n ä jä n v a lta k u n n a n v a a k u n a t.
K un S u u re n p o h ja n sodan ja K aa rle X II :n v aih ee t su u rin p iirte in ov at tu tu t, ei n iitte n k e rta a m in e n
tässä liene tarp een . R iittä n ee se
lo stu k sen ta u sta k si toteam us, e ttä Iso v ih a h ä v ittä v ä n ä p alo n a oli a l
k a n u t k ä y d ä yli koko S u o m en n ie
m en, k u n m a am m e k e s k e y ty n y t v a llo ita m isy rity s k e v ä ä llä 1713 ta as pääsi ja tk u m a a n . H elsinki v a lla ttiin to ukokuussa ja 28. 8. 1713 saapui V en ä jän tsa a ri arm e ijo in e en S uom en au tio k si jä te tty y n silloiseen p ä ä k a u p u n k iin T u rk u u n . U u d en k a u p u n g in k o h ta lo n h etk i tu n tu i k o itta n e e n elo k u u ssa 1714, jo llo in V e n ä jä n k alee rilaiv a sto n k e rro ta a n saap u n een k au p u n k iin , jo k a jä i la iv a sto n p e sä p aik ak si ja ta lv isa tam ak si.
M yöskin tie d e tä ä n 8000 m iehen su u ru ise n m a a -a rm e ija n m a jo ittu neen p a ik k a k u n n a lle ja ru h tin a s G alizin in p ä ä m a ja n v u o sin a 1714—
15 s ija in n e e n U u d essak au p u n g issa.
K u m m aa olisi v a rm a a n o llu t noi
n a vuosina k ä v ä istä U u d essak au p u n gissa, jossa m ajo itu so lo t o liv a t ä ä rim m ä ise n v aik ea t. S u u rin osa v äe s
tö ä h än oli p a e n n u t R uotsiin jo 1713, ja asu n to je n p u u tte e ssa vihollisen su u re lta o sa lta tä y ty i tu rv a u tu a u l- k om ajoitukseen, jo te n k au p u n g in pohjoisosassa, m.m. nyk. V u o rik ad u n tien o illa oli v a lta v a te ltta - ja k o rsu - leiri. V ainovuodet k u lu iv a t k u ite n k in sy n k k in ä v erk alleen . N iistä on r e h tori K. A. C a ja n d er 1880-luvulla k o o n n u t k aik k i k au p u n g in a rk isto ssa ta p a a m a n sa tied o t ”Ison v ih a n aik a U u d essak au p u n g issa”-tu tk im u k se e n - sa, jo k a a lk u a a n on ilm esty n y t A u ra -le h d e n p e rja n ta iliitte e ssä ”U u- d e n k a u p u n g in u u tis issa ”. C a ja n d erin k erto m a n m u k a a n toim i e rä ä n la ise na k u n n allisp o rm e sta rin a , v e ro n k a n ta ja n a ja v älity sm ieh e n ä k au p u n g in k o u lu m e sta ri eli pedagogi J o h a n n e s W i n t e r ain ak in v :sta 1715 ra u h a n tuloon asti. V aikeassa te h tä vässään k o u lu m e sta ri k u u lu u sel
v iy ty n e en niin p u o lu e etto m asti ja
K reivi Lillienstedt K reivi Bruce m enestyksellisesti, e ttä C a ja n d erin
m u k a a n ”W in terin a jo ista ” k iito lli
n en k a n s a p u h u i vielä p itk ä t a ja t h än e n k u o le m an sak in jä lk e e n sa
m assa m e rk ity k sessä k u in ”k reiv in a jo ista ”.
V astu k set ja v aik eu d et, P u lta v a n tappio, K a a rle X II :n pako T u rk in - m aalle, kuolem a F re d rik s h a ld in p ii
rity k se ssä 1718, v e n ä lä iste n h ä v ity s- re tk e t R uotsin ran n ik o ille, ä ä rim m äisen v aik ea ta lo u d ellin e n tila, n ä lä n h ä tä , r u tto ja m u u t v itsa u k se t sa a tto iv a t R uotsin yhä tu k a la m p a a n asem aan, jossa ra u h a n saam inen m uodostui e lin tä rk e äk si. E n sim m äi
siä tä h ä n su u n ta a n tä h tä ä v iä y rity k siä oli Lövön ra u h a n n e u v o tte lu - kokous A h v en an m aalla, jossa K aa rle X II :n suosikki p aro o n i G oertz jo oli p ää se m äisillä än jo n k in laiseen r a t k aisu u n . — M u tta v a s ta k ev ä ä llä 1721 sa iv a t v altan e u v o s J o h a n L il
lie n ste d t (alk. M o u h ijärv en p a p in
poika, p o rila in e n P aulinus) ja m a a h e r ra O. R. S trö m fe lt m ä ä rä y k se n lä h te ä tä y siv a lta isin a ra u h a n n e u v o t
te lijo in a U u tee n k au p u n k iin . L illien ste d t oli tu n n e ttu sekä ru n o ilija n a että ete v ä n ä v irk am ieh e n ä. H än on m.m. k ir jo itta n u t la a ja h k o n k r e i
k an k ielisen ru n o n S uom enm aasta.
(Runon suom ennos sisältyy ”S uo- m en K an sa llisk irj allisu u s”-teokseen)
T u n n u stu k se k si m en esty k sestään R uotsin asioiden hoidossa, lä h in n ä ra u h a n n e u v o tte lija n a L illien sted t jo 1719 n im ite ttiin k u n in k a a n k an slia n neu vokseksi ja k o ro te ttiin k re iv in säätyyn, m ik ä osoittaa, e ttä h ä n tä p id e ttiin R uotsi-S uom en k y k en e v im - piin ja lu o te tta v im p iin v irk a m ie h iin k u u lu v a n a. V uoteen 1720 R uotsi lo
p u lta oli — o sitta in L illien sted tin a n siosta sa a n u t solm ituksi ra u h a n m uiden v ihollisiensa p aitsi V en äjän kanssa.
M ain ittak o o n tässä yh tey d essä 7
ra u h a n n e u v o tte lu je n u u d e sta a n a l
k am ise n selitykseksi, e ttä R uotsin v. 1720 v a litu n k u n in k a a n F re d rik I:n oli tila n te e n yh ä v aik eu tu e ssa p ak k o ta as ry h ty ä ra u h a n tu n n u s te luihin. H än lä h e tti h en k ilö k o h taisen y stä v ä n sä R a n sk an T u k h o lm an lä h e ttilä ä n C a m predonin P ie ta riin so
p im a an n eu v o tte lu je n u u d elleen alo ittam isesta. V an h en ev a tsa a ri P ie ta ri, itse k in so taan k y llä sty n e e nä, oli su o stu v ain en a lo itta m a a n n e u v o tte lu t k e v ä ä llä 1721 joko U u
dessak au p u n g issa ta i R aum alla.
K e isarin m y öntym yksen sa a v u t
tu a T u k h o lm aan h e rä si siellä k y sy
m ys siitä k en e lle en siarv o isen t ä r k eä p ä ä n e u v o tte lija n te h tä v ä u sk o t
taisiin. Y ksim ielisesti v a littiin v u o sien ja v aiv o jen ra s k a u tta m a L il- lie n ste d t to im een , jo s ta e n n a k o lta arv e llen ei h än e lle eikä isä n m a alle k u n n ia a v o in u t k oitua. Toiseksi n e u v o tte lija k si v a littiin v a p a a h e rra
S trö m fe lt ja m o lem m at sa iv a t k ä s kyn ensi tila ssa lä h te ä U u d en k a u p u n g in n eu v o ttelu ih in , jo tta V en ä
jä n la iv asto n k esäiset h ä v ity sre tk e t n äin v ä lte ttä isiin .
M aalisk u u n 28 p ä iv än ä r a u h a n n e u v o tte lija t lä h tiv ä t m a tk aa n . K e- v ä ä n tu lo oli n iin aikainen, e ttä v a l- Pl»ATff J t r furnehm ften F i y y H C H t y Vefiunyen aus Rnflifehtn 1*. ScWedLfcK«u Urkunitan Jiprygaomgn. Ans Liclit- ygftdh- vxm HotnanniftKeit I^rfcen. A.1/50
d e s T O K T & M & S S J Z S ' l e s
——
j? / u s cele&res .sctu des da.ru- ia. 'F jr a n l a .n c l . 'Tor*e d e s les plv^s a.u,tervtfoLqtces S ti e J c u s ■ ^ P u b lic p a r les H c r J t i e r s de J f o x n a x m I f te Janille.
R u , f f t e n s £■ r - u n - d r y f r u n d 6e y e t ^ d - y p rt
UeusStadt, ■Jfy-s-taedt,
a ZL*>o d c r ^ r i e d s t / c h m r ' T t i j / s l a . n * / u n d
£ c h - * t J e n # < i / c h l < z / rs e f i' N o r d e n .
.
1 '£>ar C orfirtrtm \ JArO (jr# ?
2 T as Quarbtr Ss <£xuUcr.o* des Jftrnra. Generoi) faaari/cfia.n.
'2 rfJ * X t t4f m tu /h irs G-ra-fo** ycn.
J ZtcLf f u a r t ^ r S * C x e U tn a c </es S f r r r / i G-(? - K u rr it Jezx. H v t A s von. OfbtrrTKJJt*
4. ‘P a r ftLtzrUtr S * i x M n e * e U f
£ r * > . t n f von. £ i H i e n s t a . t - f 'D n^r q u a H C e r £x&Ucnc& Joj- J{sr> n.
H a r e n j- von- «/*tr*a m j f c i d t
"Die 'Rti/fi/c/ie. O-zhau-ni<iz Ca.rttKe.Uy
f SrAvedtfcAs. GeAaäniJe. Conft.-fey
S ' P a f U a c h f J & u y o d t r J te ~ X a u p t ‘X ^ a c fe y 3>ie JtircAe
xff <ftna "BiLtle. "i* JCavffrxant
j j. X>en S a m m e r l A V e r Mmtvr nacA.
*fein<4t- Jfohen- a»/- Vtlcfien. d e 'Rtfil/cAe. /Irmme.
e m y e . 'JieJtm ten. aujfy e*vo>Jkf 14- Z ve r 'ktoefc. <TJ>arme.
a t , . * * __ ... _
'fa J a n s U a /k s te t
^ L tr u s /r c f 'P /*niptten - l i a . r . To» » lie h u ScA*/eJtycA*
J tin irtre r
'2/enipofrn -
Aä' / 1/
UUSIKAUPUNK I UUDENKAUPUN fcirIN RAUHAN SOLMIAM1SEN AIKAAN 1. R akennus, jossa ra u h a solm ittiin. 5. P aro o n i S trö m fe ltin asunto. 9. K irkko.
2. K en raa li, k reiv i B rucen asunto. 6. V en äläisten »salainen» kan slia. 10. V enäläinen p u o ti ta v aro in ee n . 3. S alaneuvos Ö ste rm a n in asunto. 7. R u o tsala isten »salainen» k an slia . V 11. K esä tie T u rk u u n .
4. K re iv i L illien sted tin asunto. 8. V en äläisten p ää v ah ti. 12. T alv itie T u rk u u n .
13. K u k k u lo ita, joille V en ä jän a r m e ija 1714 ra k e n si k e n ttä v a ru s - tuk sia.
14. K ak si kello to rn ia.
tu u sk u n ta R oslagenin saaristo o n sa a
v u ttu a a n totesi m eren jo jä ä ttö m ä n ä la in eh tiv an . U lapan y littä m in e n tu o tti k u ite n k in su u ria v aik eu k sia.
L opulta sa atiin h a n k itu k si suurehko, m u tta vanha, puolilaho alus, sekä k ak si pien em p ää p o stiv en e ttä, joilla a jo jä istä h u o lim a tta vaivoin p ää stiin A h venanm aalle. M u tta koko saaristo oli n iin vihollisen h ä v ittä m ä n ä , ta lo t p o lte ttu in a ja v äestö p aenneena, e ttä L illien sted tin ja h än e n n e u v o t
te lu k u n ta n sa u se aa n otteeseen oli y ö v y ttä v ä p a lja a n ta iv a a n alla p e n s a itte n ja n ä re ik k ö je n suojassa, k u n nes vihdoin k e k s ittiin p ä ä sy tie t v ielä jä ä n p e ittä m ie n salm ien lom itse.
L opulta p ä ä stiin k u ite n k in jä itä s ä r
k em ällä, m onin vaivoin ja v iiv y ty k sin S uom en m a n teree lle , lä h elle U u tta k a u p u n k ia . (L okalahdellako vai T aivassalossa?). S iellä o liv a t n eu v o t
te lu k u n ta a k o h te lia a sti v au n u in ee n v a sta a n o tta m a ssa venäläiset, jo tk a k u lje ttiv a t tu lija t U u tee n k au p u n k iin . K iireh tim in e n oli k u ite n k in o llu t tu rh a a .
V enäläiset ra u h a n n e u v o tte lija t v a r a k a n s le ri p a ro o n i Ö s t e r m a n ja k en ra ali, k reiv i J a k o b B r u c e (1670— 1735) sa a p u iv a t to ista k u u k a u tta m yöhem m in to u k o k u u n 26 p äiv än ä p erille m ä ä rä p a ik k a a n . V ar
sin k in brem en iläisen , lu th e rin u sk o i- sen p ap in p o ja n O ste rm a n n in jä lk i
m ain e on e r ittä in hyvä. H änen sano- ta a a n olleen k u in sy n ty n y t diplo
m aatik si. E rin o m aisen ta rm o k k a a n a ja h y v än ä ih m is tu n tija n a h ä n oli tsa a ri P ie ta rin su u re sti suosim a.
Toinen asia sitten on e ttä h än m yö
hem m in k e isa rin n a E lisa b etin j u lis ta u d u ttu a k eisarin n a k si, tu o m ittiin k u o lem aan ja m a a n p a k o laisen a (to
sin a rm a h d e ttu n a ) kuoli 1747.
Voim m e k u v ite lla m iten s u u n n a t
tom ia v aik eu k sia ra u h a n n e u v o tte li
joiden ja h eid än se u ru e itte n sa m a
jo itta m in e n sodan jo te n sa k in tä y d ellisesti tu h o a m aa n U u te e n k a u p u n k iin tu o tti. R a u h an tu ltu a to d e t
tiin e ttä silloisessa, n oin 260 jä le lle jä ä n e e n asu k k a a n k au p u n g issa oli 85 ta lo a a iv a n a u tio in a ja r a k e n n u k sitta, 72 talo a su u rim m a lta osal
ta h ä v ite tty in ä ja vain 24 jo te n sa k in k äyttökelpoisia.
M u tta au tto ik o itk u ja valitus?
K ongressihuoneelle oli sa a ta v a edus
ta v a p aik k a R a atih u o n een to rille.
S iinä la sim e sta ri M ikko B örm anin lesk en tu v a n p a ik k a k a tso ttiin sopi
vaksi ja n iin p ä ”k an g e t n u rk a n alle ja m ökki k u m oon” (blifvit om k u ll- k astad), k u te n a ik a k irja t k e rto v a t.
P ääo sa ra k e n n u s ta (C ajan d e rin tie tä m ä n m ukaan) tu o tiin L o k alah d en k ap p e lin M a ttisten r u s titila lta , m u t
ta toinen k a m a ri ja etein en jo sta k in m u u a lta . H iem an k o ro te ttu n a v e
n älä ise t p y sty ttiv ä t sen k esk elle to ria se u ra av a ssa jä rje sty k se ssä , jo k a m u u te n selvästi n äk y y n.s. H om an- n in k a rta s ta k in : ra k e n n u s oli p itu u ssu u n n a ssa id ä stä lä n te e n ja siinä oli se u ra a v a t h u o n eet: kesk ellä oli 133^ k y y n ä rä n p itu in e n ja k a h d en to ista k y y n ä rä n le v y in en sali ja k u m p a a n k in p ä ä h ä n p a n tiin 8 K k y y n ä rä n su u ru in e n etu h u o n e ja 53^
k y y n ä rä n p itu in e n eteinen, k u m m a t
k in 12 k y y n ä rä n levyiset.
S isu stu k sen saanem m e k u v ite lla m elko y k sin k e rtaisek si, v a ik e a t olo
su h te e t huom ioonottaen. Y hteisen n eu v o tte lu sa lin tä rk e in h u o n ek a lu oli su u ri n eu v o ttelu p ö y tä, jo n k a ä ä ressä k iih k e itä k e s k u ste lu ja k ä y tiin kolm isen k u u k a u tta . O ste rm a n n in n e u v o tte lu te k n iik a sta on sä ily n y t m aine, e ttä h ä n su o ritta e ssa a n U udessak au p u n g issa d ip lo m aa ttise n m e sta rin ä y tte e n s ä ei k o sk a a n h a a v o itta n u t k e tä ä n p u h e illa a n eikä tu n tu n u t olevan k e n e n k ä ä n tiellä.
10
r \ :
QRrcebcnä - S S e rtrag /
_ £ % r o $ 6 n j a l S ? a j , u n f r n t 5 f ( k r a n d & i g f K n $ 6 n i f l
F R IE D R IC H Den p
Unfc t>ae Jlfenigi-ntf) ettjtortm
$ f > f c < r r f m n ; Unö
© d n e r S u a r t f c b r n S f t a j e f f ä f /
P E T E R fen Ite
Unt> b(i5 Dlfiiff#e Dlei#/
- . $H«rtnbernSri*t? . _T'V .
Sbj<l?anbfUu;#3<f^£<fr<flijtt91<ufU& jm®fc$'5ur|U«rt^ $»srtfa«& 3Drt» jo, 8ö|»8l. . >:
Unl> ntifkirri bfrt 5>r©c^t. itnjja&r na$b«©<burt£{>ri|ti J?*f.
®tri^5#6ri)rag/
h a m f t > o r 5 l l f e r n ä b f # e S t o m i n ä
F R I E D R I C H tm>-
£)dj CtBtclgrö Dlife/
bm tm i
< £ w t
P E T E R J m .P
O * S X o f f iJ 'H i f c t
■S S o t a n i --- "
M
fc. , w • - ~ji«nCra^ijtxin . . ,
o # f lu tf e » tj K y fta d 10m ftttfl< R ö 4 m < t f fiö (a * & te n jo - A u a .
t t f c b t > a m K o n g i, t f t m y v , a tte ffla b fe ffc P r iv i le g i * . 0 t o c f f ? o l r o / £ t i ) < f * f ) 0 61L . H o a a . N ; K o n g f . A } J t , A r c h , ^ f j v .
BikaJl_________*_. M.ädM...!——!—SS
Rauhansopimuksen kansilehti
M ikäli ra tk a ise v in a h e tk in ä oli voi
te tta v a aikaa, k e rro ta a n h än e n so
p iv asti sa ira stu n e en viiv y ty k sen ai
kaansaam iseksi. R a u h a n n e u v o tte lu je n yleensä sopuisesta se u ru stelu sta lienem m e saan e et v ih je en ed elläm ai
n itu n "v iin im a lja n ” m ain in n a sta.
Itse n eu v o tte lu t v a rm a a n olivat v a ik ea t ja lo p u lliset ehdot epäile
m ä ttä kovat. A iheettom asti on esi
te tty ep älu u lo ja L illien sted tin ja h ä nen v a ltu u sk u n ta n sa sa am a tto m u u d esta ja ta ita m atto m u u d esta. Tosi
asia k u ite n k in on, e ttä v allinneessa p a k k o tila n te e s s a , jolloin h allitu s T ukholm assa lä h e tti v a ltu u te tu ille e n k äsk y n jo u d u tta a ra u h a n te k o a , tä y tyy p are m m m in k in ihm etellä, että edes n iin k in p aljo n voitiin saada ta kaisin, k u n v en ä lä iste n ensim m äiset v aa tim u k set u lo ttu iv a t koko v a lla tu n m aan lu o v uttam iseen. E rikoisesti tie d etää n , e ttä L illie n ste d t su o m a
laisena ta h to i isän m aallen sa p elas
ta a V iipurin, Suom en lukon. T aita
van O sterm an n in oli k u ite n k in on
n istu n u t 10.000 tu k a a tilla h a n k k ia salaiset tie d o t R uotsin h allitu k sen m yöntyväisyydestä. T saari P ie ta ri k u u lu u kehuskelleen, että h ä n r a u h an sa av u ttam isek si oli m ä ä rä n n y t 100.000 tu k a a ttia , m u tta e ttä vain 10.000 oli ta rk o itu k s e e n ta rv in n u t k ä y ttää . T ällä sum m alla oli siis v e n äläisten o n n istu n u t T u k h o lm asta h a n k k ia ta rk a t tiedot m e ik äläisten ra u h a n n eu v o tte lijo id en ohjeista. N äin ollen he m e ik äläisten estellessä ta i v astu sta essa en em piä m yönnytyksiä rö y h k eästi v iitta s iv a t o hjeiden v a s
ta av iin pykäliin. M ikäli m e ik äläis
ten n eu v o ttelijo id en tie d u ste lu t olisi y h tä hy v in hoidettu, o lisivat he ehkä voineet h an k k ia e rä itä n y t sa a
v u tta m a tta jä ä n e itä etu ja. Y rjö K os
kisen Suom en h isto riassa m a in ita a n v arm a n a tieto, e ttä tsa a ri oli jo p ä ä t
tä n y t luopua V iip u rista ja sitä v a r ten oli lä h e ttä n y t suosikkinsa Ja g u - shinskin sa n aa viem ään U u tee n k au punkiin. O sterm ann, joka oli asian aa v istan u t, oli k u ite n k in p y y tä n y t V iipurin k o m e n d an ttia Schuw alow ia p id ä ttä m ä ä n sa n a n sa a tta ja a . S chu- w alow la itto ik in Jag u sh in sk ille ju o m ingit, jo tk a k estiv ä t k ak si v uoro
k a u tta , ja sillä v älin O sterm an n elo
k u u n 30 p äiv än ä 1721 sai ra u h a n sopim uksen solm ituksi. M eikäläinen tu tk ija P e tru s N ordm ann v ä ittä ä lä h etin sam an a p äiv än ä sopim uksen allek irjo itta m ise n jä lk een hevonen v aahdossa saapuneen U u te e n k a u p u n k iin — liian m yöhään. L illien ste d t ja S trö m fe lt saiv at k u u lem m a v asta v iik k o a m yöhem m in selville asian oik ean la id an ja v iestin sisäl
lyksen. — L illien sted tille on k u ite n k in joka ta p au k se ssa a n n e tta v a tu n n ustus, e ttä h än m elkoisessa m ä ä rin oli o san n u t h illitä v en äläisten pyy-
Fredrik I
teitä, jo tk a p y rk iv ä t p an e m a a n r a ja n K y m in jokeen sa a k k a ja sitten L a p p e e n ra n n a n k a u tta niin, e ttä jo k in osa S a im a a ta olisi jo u tu n u t V e
n ä jä n h a ltu u n . E rittä in aih e e to n ja p a ik k a a n sa p itä m ä tö n o n n ä in o lle n m y ö h ä ise m p in ä k in aik o in a e s ite tty v äite L illie n ste d tin j a IStröm feitin h e ik k o u d e sta j a la h jo tta v u u d e sta .
E nsim m äinen toim enpide, m ih in R uotsin h a llitu s ry h ty i sa a tu a a n p ik a lä h e tin v älity k se llä tiedon r a u h a n allek irjo itta m ise sta , oli m ä ä räy k se n to im itta m in e n ark k ip iisp alle kiitos j u m a lan p a lv e lu k sen j ärj e s tä m isestä v a lta k u n n a n kirkoissa. M ai
n itu t ju m a la n p a lv e lu k se t p id e ttiin jo u lu k u u n 15 p äiv ä n ä 1721, jolloin s a a rn a ttiin aam u ju m a la n p a lv e lu k sessa Ps. 147: 12— 14 ja ilta ju m a la n - p alv elu k sessa I k u n in g a ste n k irja n 8: 56 johdosta. E d ellinen r a a m a tu n k o h ta k u u lu u lu o tta v a n a , lo h d u tta v an a ja en teellisen ä:
”K iitä H erra a, Je ru sa le m . Y listä Ju m a la asi, Siion, sillä h ä n tekee lu jik si sinun p o rttie si sa lv at; h ä n siu- n a a sinun lapsesi sinun k eskelläsi.
H än h a n k k ii ra u h a n sinun ra jo je si sisälle, rav itse e sin u t p a rh a a lla n i
s u lla ”.
L illien sted tin ja O ste rm a n n in syn
ty p e rä ä a ja te lle n ”p ap in p o ik ien r a u h a k s i” sa n o ttu U u d en k au p u n g in
ra u h a 1721 lo p e tti Ison v ih a n k a u h u t. Suom en k a n sa ei k u ite n k a a n k o sk a an u n ohda aikaa, jolloin m a a s
sam m e oli niin „,kylmää e ttä tu li ta k a ssa jä ä ty i”. Em m e voi em m ekä saa k o sk aan u n o h ta a n o ita k ä rs i
m yksiä ja k o ettelem u k sia. T ulena ne ov at k u lta a koetelleet. N o itten aiko
je n m uisto velv o ittaa, nostaa, a n ta a u u tta uskoa, its e lu o tta m u s ta ja v a r m uu d en tu n n e tta siitä, e ttä n iin m o
nien ru k o u ste n k a n s a ei koskaan/
voi jo u tu a h u k k aa n .
Y k sity isk o h ta ise t ra u h a n e h d o t sis ä ltä ä ä s k e ttä in k a u p u n g in m u is- to k o k o e lm a a n h a n k ittu ru o tsa la is - sa k sa la isin r in n a k k a is te k s te in T u k h o lm a ssa 1721 p a in e ttu r a u h a n - s o p i m u s t e k s t i , jo n k a k o m e a n im isiv u jo se lla is e n a a n te h o s ta a ra u h a n m e rk ity s tä . T ä m ä a s ia k irja on o llu t o iv a n a tie to lä h te e n ä r u o t
sa la ise n h is to ria n tu tk ija n E in a r C a r l s s o n i n p e ru s te e llis e lle
”F re d e n i N y sta d ”-[nimiselle tu tk i
elm alle.
V ak aa on päätöksem m e: seisom m e tä ssä o m alla p o h ja lla m m e em m ekä lu o ta v ie ra ase en ap u u n , v a ik k a sol
m ittu ”ik u in e n ja pysyvä r a u h a ” k e s ti v a in periikynnm entä v u o tta ,
”P ik k u v ih a a n ”.
N äin tu tk ittu a m m e U u d en k a u p u n gin r a u h a a ja sen m e rk ity stä id ä n ja lä n n e n ta iste lu ssa sie tä n e e v ie lä u s kon v ah v istu k se k si m u is ta a e rä itä eri ta h o ilta p o im ittu ja to d istu k sia ta p a u k se n jä lk im a in e esta .
J o h a n n H iib n e rin ”T äy d eiliseen m a a n tie te e s e e n ” (H a m p u ri 1736) sisäl ty y m a in in ta :
”V uonna 1721 on U u sik a u p u n k i tu llu t tu n n e tu k si koko E uroopassa n.s. P o h jo lan ra u h a n k a u tta , jo k a — R uotsin ja V en ä jän v ä lillä elokuun 30 p ä iv än ä tä llä p a ik k a k u n n a lla a lle k irjo ite ttiin ja jo ta se n tak ia 12
< S W « * 4 < ¥ - t r * - '* » * 4 t « r ~ S * f * * >n¥ ^ 0
y * *&m*U n*. &>•*■-£ if +*~* <f ^ V*7 ^ I
l & f i J J c ^ ^ k i : ' ^ . j
^ ^ / ) /* " & ' * * * . ; A
u se a t U u d en k a u p u n g in ra u h a k si n i
m ittä v ä t.”
U u d en k a u p u n g in k irk k o h e rra J o han n es A ejm elaeus ” Ju h la ru n o s sa U u d en k au p u n g in ra u h a n 100-vuotis- p ä iv ä n ä ” (1821) la u la a :
"K iittä k ä ä m m e k a ik k iw a ld a a Y h ten ä y listäk ä m m e
E ttä Suom i su rm a sta n sa P ääsi w iim m ein w a iw a sta n sa E ttä su rm a -so ta jo u k o t W en äjän ja R uotsin w äen W ietiin pojes m eid än m a asta K u k in h eid än k o tih in sa Ilo itk a m m siis ih a n a sti K ersk a tk a m m e k o rk ia sti E ttä tä m ä ra u h a tä ä llä M eidän lu o n a m e n ete ltiin K aik k i w a n h a t w eisuisansa M eidän k y lä k u n n a n töitä P ä iw ä k a u d e t k iitte le w ä t K aik k i S uom en k a n s a t m eitä R a tk i ra u h a n tekiö ix i
S u lan ra u h a n sikiöixi ik ä k a u te n sa h o k e w a t”
K om ea u lk o a su lta a n on A n d re a H eld m an n in 22-sivuinen sa k san k ie li
nen, U p salassa 1788 ilm esty n y t k o r
k ea le n to in e n ju h la ru n o , jo n k a nim i su o m e n n ettu n a k u u lu u : ”R uot sille y h tä v ä lttä m ä tö n k u in h y ö dyllinen ja sen johdos ta m yös k u u lu isa U u
d en k a u p u n g in ra u h a te h ty n ä ja p ä ä te tty n ä ku n k irjo ite ttiin : F re d rik R u o tsala isten k u n in g a s!”
E rik o isin a U u d en k a u p u n g in r a u h a n k a u a s k a u k o m a ille k u lk e u tu n ein a m u isto in a to d e tta k o o n m.m.
k u u lu n ru o tsalaisen k irja ilija n A u
g u st S trin d b e rg in ”K u ltu r h is to ris k a S tu d ie r”-k irja s s a a n sä ily ttä m ä p ik - k utieto . H än k ertoo tu k h o lm ala is- syntyisen P u lta v a n ta iste lu ssa v a n giksi jo u tu n e e n ja V en ä jän p a lv e luksessa k eisarillisek si k a n s lia n e u vokseksi koho n n een L orentz de L angen ih m e tte ly stä ja m ielih y v ästä
k u n K iin a n k eisari K ien -L o n g a u dienssissa P ek in g in hovissa s u u r- u u tisen a ilm o itta a m a a h a n sa sa a p u neelle lä h ety stö lle U u d en k au p u n g in ra u h a n solm iam isesta, edellisen vu o den elokuussa. H e rra de L ange oli
”k a ik k ie n v en ä lä iste n k eisarillisen m a je ste e tin P ie ta ri I :n ” e d u s ta ja n a K iin assa vuosina 1721—22.
K au a n ja k a u k a n a on ra u h a n m uisto sä ily n y t m yös k u n k u u le m me, e ttä E n g lan n issa 1920 p a ik k e il
la erä ässä sikäläisessä yliopistossa o p isk e le v a b u rm a la in e n n e ito n e n suom alaiselle to v e rillee n E lsa E n ä- jä rv e lle kesk in äisessä ” tie to k ilp a i
lu ssa ” n a a p u rin k o tim aa n tu n te m u k sessa, oli h ä m m ä s ty ttä n y t k u u lija a n sa k erto m alla , e ttä S uom essa oli te h ty m a a n k u u lu ”N a istä d in ” rau h a . (Näin h än e n g la n tila isitta in äänsi U u d en k a u p u n g in ru o tsik si lu k e m a n sa N ystad-nim en.)
K ovin ih a s tu n u t k ä sity s itä m a a n ty ttä re llä oli m yös k u n h ä n Suom en lä h in a a p u re id e n C arelien. In g e rm a n - la n d in , E sto n ian , L a tv ia n a lk u k ir ja im e t oli m u o v a illu t ra n sk a la ise k si C IE L -sanaksi, jo k a m e rk itsee ”ta i- v a s ta ”.
J o ita k in lä h in n ä k a u n o k irja lli
su u te e n k u u lu v ia U u d e n k a u p u n g in r a u h a a ta i Isoa v ih a a k o sk e v ia k u v a u k s ia sie tä n e e tä ssä e rik o is u u te n a m a in ita . N iin p ä V ä ls k ä rin k e r to m u k s iin sis ä lty y se lo stu s k ä y n n is tä U u d e ssa k a u p u n g issa ju u r i r a u h a n a a tto n a . T o p eliu s o n m yös k ir jo itta n u t ”Iso v ih a ” -ru n o n , jon^
k a O tto M a n n in en o n su o m e n ta n u t.
R u n o ilija n ”N y sta d s s k rä d d a re ” ru n o sis ä ltä ä le ik illise n v iitta u k s e n m u rh e e llis e e n ra u h a a n , jo ssa "S u o m en le ijo n a n oikean, H e lö iv ä t pois ta k a ta s s u k a n ”.
L iio in ei ole sy y tä u n o h ta a I v a lon, V ilk u n a n ja P e tr u s N o rd m a n - 14
■ Ä t ä l l l i ! l ö i i i N - i i i l i
« l i Ä Ä ä Ä i t Ä i M i
it e M M M s Ä l Ä . m m w ,
ä l i o i n ■ i S W v i ( l Ä N ; i S i l Ä ^ M Ä Ö M D O lE f f » M l
l t Ä f e a i * B S a i 8 ^ * I
I I Ä i Ä S O *
Rauhan m uistom erkin teksti.
n in y.m . h is to ria llis te n k u v a u s te n k irjoitta/j ien m ie le n k iin to a Ison v i
h a n j a U u d e n k a u p u n g in ra u h a n ta p a u k siin .
P itk ittä m ä ttä n ä itä p ik k u lisiä sen enem pää, saan en v ielä m a in ita v a a tim a tto m ista v aa tim a tto m im m a n k o tik a u p u n k im m e ru n o ilija -a m a tö ö rin V iktor A h lq v istin (Viku Visangon) ru o tsin k ie lisen ”N ystads fre d ”- r u - non, jo k a sisä lty y ”lS trofer f rä n N y s ta d ” ('U u sik a u p u n k i 1913). T ä m ä n naiv in h a r ta a n "h y m n in ” lo p p u - säk eet (jotka ehkä sietäisi suom en
taa) :
”D et sägs: a tt tä r a r av g lädje sägs rin n a av tu se n smä, v ars h je rta n av f ru k ta n bävde, a tt s n a rt u ti le d et stä.
M en även b la n d högre hördes h u r lä ttn a d e n s suck de drog och öm naste k än slo r rö rd es för blod, som u tg ju tits nog.
Ja , tid en som v ä r it m ulen blev solig n u d en n a dag och lu ften , som lä n g e k u le n gav v ä rm e och g o tt b e h a g ”.
A lussa e site tty y n kysym ykseen k a n n a tta a k o U u d en k a u p u n g in r a u h aa m u istaa voinem m e ed e llä k e rro tu n p e ru ste e lla v a s ta ta m yö n täv ästi.
Isien usko ja työ k an sam m e ja m aam m e eheäm m äk si onneksi ja m enestykseksi v elv o itta a m eitä. U u
d en k a u p u n g in ra u h a n k o h d a lta p ä tee m ita lin sana: ”C oncordi lig a m u r pacem N eapoli p o st b elli sep ten - trio n a lis d elu v iu m ” ”S ovussa sol
m im m e U u d en k a u p u n g in ra u h a n pohjoisen sodan tu h o tu lv a n jä lk e e n .”
L u ja lu o ttam u s k an sam m e o n n elli
seen tu le v aisu u tee n ilm en ee T ope
liuksen sanoista:
”K ansa, m i k esti m itä k a n s a tää, h ä v iä m ä ttä h audoillem m e jä ä .”
16
Uudenkaupungin rauhan muistomerkin paljastustilaisuuden o h j e l m a 30. 8. —61
Kello 11.30
TO RV ISO ITTO A ... T u ru n V aru sk u n ta so itto k u n ta , joht.
m us.luutn. R. P u lk k in e n
P A L JA S T U S PU H E ... U u d en k a u p u n g in k au p u n g in v a ltu u s
ton p u h e e n jo h ta ja , le h to ri E dvin L uotonen
M IESK U OR O LA U LU A ... U u d en k a u p u n g in L auluveikot, joht.
jo h ta ja o p e tta ja M a rtti J ä n tti V APAA SANA
MAAMME
T u ru n V a ru sk u n ta so itto k u n ta
”V A ASA PO RIN K R E IV I” ... H isto ria llisaih e in en 2-osainen k u v ae lm a
K äsik irjo itu s: F. M. K a rra k o sk i O hjaus: Aili H eickel
B. H. C rusell: OI TERVE PO H JO L A T u ru n V aru sk u n ta so itto k u n ta , joht.
m us.luutn. R. P u lk k in e n
