HALLINNON TUTKIMUS 2. 1987 81
Hallitusohjelma hallinnon tutkimuksen kannalta
"Rakennemuutoksen hallittu toteuttaminen edellyttää erityistoimia talouden ja työelämän, tieteen, tutkimuksen ja koulutuksen sekä kulttuurin saroilla", kuuluu Harri Holkerin sinipunaisen hallituskokoomuksen ohjelman keskeinen lausuma.
Viisi viimeistä kohdetta asettavat keskiööп myös hallinnon tutkimuksen, jolle ta- loudenkaan aihepiirin ei pitäisi olla vieras ainakaan sitten kun uusimmat alan pro- fessuurit on täytetty Rovaniemellä ja Tampereella.
Ulkopolitiikkaa ja talouspolitiikkaa koskevat ohjelmakohdat koskevat hallintoa vain viittauksissa tulopoliittisen järjestelmän kehittämiseen. Korporatistisia, työ- markkinatahojen merkitystä tähdentäviä piirteitä on myös työllisyyttä koskevassa jaksossa: tarkoituksena on parantaa hallinnonalojen yhteistyötä sekã tehostaa työvoimapolitiikkaa ja -hallintoa muun muassa tiеtojärjestelmiä kehittämällä. Kor- poratistiseen tapaan etenee myös mittava pyrkimys työelämän uudistamiseksi, jonka osana on työntekijöiden edustajien nimeäminen yritysten hallintoon sekä yrityskohtaisen taloudellisen osallistumisen ja julkisen sektorin työpаikkаdеmok- ratian kehittäminen.
Hallinnon tutkimuksen kohteiden raja-alueille sijoittuu verotuksen kokonais- uudistus: vähеnnysviidakon raivaaminen ja korvaaminen tulonsiirrolla sekä margi- naaliverotuksen reformi.
"Monopoliaseman käyttäminen kilpailuetujen hankkimisegn markkinoilla tor- jutaan." Samanlainen perinteisen sääntelyn purkaminen, deregulaatio, korostuu myös maatalouspolitiikkaa koskevissa ohjelman kohdissa, joiden mukaan myös maataloushallinnon ryteikköjä on tarkoitus raivata. Hallituksen tarkoituksena on samoin selvittää valtionyhtiöiden rahoituksen osittainen yksityistäminen.
Hallitus aikoo hajauttaa energian tuotatoa, antaa eduskunnalle esitykset alue- poliittisen lainsäädännön uudistamiseksi ja selvittää erityisrahoituslaitosten (ku- ten Kehitysaluerahasto) työnjaon tarkoituksenmukaisuus. Korkeakoulujen itse- näistä päätösvaltaa ja Suomen Akatemian määrärahoja lisätään.
Sosiaali- ja terveyspolitiikassa hallitus tahtoo kehittää julkisia palveluja ja nii- den saatavuutta asuinpaikasta riippumatta käyttäen tarvittaessa hyväksi täyden- täviä yksityisiä palveluja. Yleisradiotoiminnan toimintaedellytyksiä aiotaan paran- taa säännöksiä uudistamalla, ja tietoliikenteen tariffeja aiotaan muuttaa heikoi- ten kehittyneiden alueiden hyväksi.
Lainsäädännön ja oikeusturvan uudistuksiin kuuluvat alioikeuksien yhtenäistä- minen sekä uusi yhdistyslainsäädäntö. Syyttäjälaitoksen yhtenäistäminen selvi- tetään.
Hallinnon kehittämistä rajatummassa mielessä koskevat lukuisat hallitusohjel- man kohdat. "Julkista hallintoa kehitettäessä pidetään lähtökohtana ihmisten tarpeiden mukaista palvelutuotantoa." Avaintavoitteita ovat hallinnon tuottavuu- den ja palvelukyvyn parantaminen. Hallinnon hajauttaminen jatkuu, ministeriöitä vahvistetaan, lääninhallinnon luottamushenkilöedustus selvitetään, kuntainliitto- ja kootaan maakunnallisiksi, ja annetaan esitys erikoissairaanhoidon hallinnon kehittämiseśtä.
Kuntia vahvistetaan. Odotettavissa on lakiesitys vapaakuntakokeilusta, josta työryhmä antoi mietintönsä vuoden alussa. Vapaaehtoisia kunnallisen jaotuksen muutoksia edistetään.
Hallituksen ohjelman lähiluku vihjaa aukoistakin hallinnon tutkimuksen tietä- myksessä. Policyjen erittely (verotusuudistus, maatalous- ja metsätalouspolitiik- ka, energiapolitiikka) on saattanut jäädä liian vähäiselle huomiolle, samoin ta- louselämän rakenteiden ja julkisen sääntelyn, regulaation, ja sen purkamisen ana- lyysi (kilpailu- ja hintakysymykset).
i
82 HALLINNON TUTKIMUS 2 • 1987
Hallinnon tutkimus on myös liian hitaasti ryhtynyt tutkimaan viestinnän ja tieto
tekniikan hallintoa. Aika saattaa ajaa ohi, ellei uusiin aiheisiin tartuta. Valtionhal
linnon, kunnallishallinnon, yrityshallinnon sekä voittoa tavoittelemattoman yksi
tyisen sektorin hallinnon (varsinkin yhdistysten) tutkijat ovat myös työskennelleet liiaksi erossa toisistaan. Eriytyneisyys ja erillisyys onkin keskeisin ongelma eikä joidenkin aiheiden jääminen kesannolle.
Hallinnon tieteellinen tutkija on paradoksin edessä. Hänen on tavallaan pakko joka tapauksessa ottaa arvioiden kantaa vallitsevaan ja muuttuvaan hallintoon, joko tehokkuuden kannalta arvioiden tai muulla tavoin kritikoiden. Emme voi vält
tää arviointeja eri rooleissamme: teknokraattisina asiantuntijoina, kriittisinä krii
tikkoina tai näitä molempia rooleja yhdistelevinä sovellusskitsofreenikkoina.
Yritysten hallinnon tutkijat ovat jääneet alakynteen Hallinnon Tutkimuksen palstoilla verrattuja sisariinsa ja veljiinsä valtionhallinnon tutkimuksessa. Toimi
tus etsii parannusta asiaan sarjalla artikkeleita, joita ovat laatineet vuosina 1984-1986 toimineen, professori Risto Tainion johtaman yrityksen teorian yh
teysryhmän jäsenet.
Ensimmäisenä sarjasta julkaistaan Tarmo Koskisen artikkeli. Organisaatio hal
lintoineen saattaakin olla ympäristö sijaintiyhteisölleen eikä päinvastoin kuten useimmissa tutkimuksissa organisaatioista ja niiden ympäristöstä. Suurempi ry
väs sarjan juttuja on odotettavissa lähinumerossa.
Pertti Ahonen
