Ammatillinen opettajakorkeakoulu
AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
Tutuksi työssäoppimispaikoille
Ritva Kutvonen
Kehittämishankeraportti
Marraskuu 2006
AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä _________
Tekijä(t)
Kutvonen, Ritva
Julkaisun laji
Kehittämishankeraportti
Sivumäärä
29
Julkaisun kieli
Suomi
Luottamuksellisuus
Salainen _____________saakka Työn nimi
Ammattiosaamisen näyttö, tutuksi työssäoppimispaikoille
Koulutusohjelma
Ammatillinen opettajakorkeakoulu,
Työn ohjaaja(t)
Blom, Sinikka ja Seppänen, Marjukka
Toimeksiantaja(t)
Tiivistelmä
Ammattiosaamisen näytöt ovat tulleet osaksi opiskelijan koulutusta opetussuunnitelman perusteisessä
koulutuksessa. Ammattiosaamisen näytöt ovat siis osa opiskelijan arviointia. Näyttöjen kehittämisen lähtökohtana on ollut koulutuksen työelämävastaavuuden kehittäminen ja työelämän edustajien mukaan saaminen koulutuksen arviointiin.
Näyttöpaikkoja voivat olla oppilaitokset ja työssäoppimispaikat. Näytöissä opiskelija näyttää osaamistaan käytännössä asioita mitä hän oppinut ja harjoitellut. Opiskelija näyttää keskeisen osaamisen kaikista opintokokonaisuuksista.
Kehittämistehtävässäni perehdyin ammattiosaamisen näyttöihin siitä julkaistun kirjallisen aineiston perusteella.
Lisäksi tutustuin työelämäjaksollani työssäoppimispaikkoihin ja kartoitin niiden valmiuksia näyttöpaikoiksi.
Työssäoppimispaikoilla ei vielä ole riittävää tietoutta näyttöjen suunnittelusta tai itse näytön toteuttamisesta.
Oppilaitosten velvollisuus on kouluttaa työssäoppimispaikoille työpaikkaohjaajia. Käytännössä tämä koulutus ja tiedon vieminen koituu opettajien tehtäväksi.
Kehittämistehtävääni tein lisäksi ammattiosaamisen näytöistä tiivistelmän esitettäväksi työpaikoilla tai työpaikkaohjaajakoulutuksessa.
Avainsanat (asiasanat).
Ammattiosaamisen näytöt, työssäoppiminen, arviointi
Muut tiedot
Date _________
Author(s)
Kutvonen, Ritva
Type of Publication
Development project report
Pages
29
Language
Finnish
Confidential
Until_____________
Title
FAMILIARIZING PROFESSIONAL COMPETENCE TESTS AT WORKPLACES
Degree Programme
Teacher Education College
Tutor(s)
Blom, Sinikka and Seppänen Marjukka
Assigned by
Abstract
Testing professional competence has become a part of student’s curriculum based education.
Professional competence tests are therefore included in student’s evaluation. The starting point for developing these tests has been the idea of developing the education to correspond more the real working life. Another aim for the developing was to get representatives form work-life to
participate in the education evaluation.
Students can prove their professional skills at educational institutes or at workplaces. During the tests student shows the skills he has learned and studied in practice. The test covers all essential skills from every study module.
In my developing task I familiarized myself with professional competence tests with the help of literature published of it. In addition to this I also became acquainted with workplaces and charted their capabilities of being a suitable workplace for work-base learning.
Working places have not yet enough knowledge for planning and realizing the tests. Schools and institutes are obligated to train tutors for such workplaces. In practice this training and passing of
knowledge will be in teacher’s responsibility.
My developing task also included a summary of professional competence tests to be presented at workplaces or in workplace tutor training.
Keywords
professional competence test, work-base learning, evaluation
Miscellaneous
SISÄLTÖ
1 JOHDANTO 2
2 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 4
2.1 Näyttöjen tavoitteet 5
2.2 Erilaisen oppijan huomioiminen 6
2.3 Näytön arviointi 7
2.4 Todistukset 10
2.5 Toimielin 10
3 OPETTAJA TYÖELÄMÄJAKSOLLA 11
3.1 Omat kokemukseni työelämäjaksolta 13
4 POHDINTA 15
LÄHTEET 17
LIITTE 18
1 JOHDANTO
Ammattikoulutuksen kehittämisen tarkoituksenahan on koulutuksen laadun ja työelämävastaavuuden parantaminen. Koulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen tarvitaan siis yhteistyötä koulutuksen järjestäjien ja yritysten välille. Ammattiosaamisen näytöt ovat tulleet osaksi ammatillista koulutusta vahvistamaan mm. ammattikoulutuksen arvostusta.
Ammatillinen perustutkinto voidaan Suomessa suorittaa joko
opetussuunnitelman perusteiden mukaisessa koulutuksessa (toisen asteen koulutus) tai näyttötutkintojärjestelmässä näyttötutkintona. Molemmilla näyttöjärjestelmillä on paljon yhteistä, mutta kuitenkin ne eroavat suuresti toisistaan. Koulutuksia säätelevät mm. eri lait ja asetukset.
Opetussuunnitelman perusteiden mukaista koulutusta ja tutkinnon
suorittamista säätelee laki ja asetus ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998, L 479/2003, L 601/2005, A 811/1998, A 603/2005). Uudistettu laki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2006. Tutkinto suoritetaan osallistumalla koulutukseen, työssäoppimiseen ja antamalla ammattiosaamisen näytöt ammattitaidoista.
Opetus ja näytöt perustuvat silloinopetussuunnitelman perusteisiin.
(Ammattiosaamisen näytöt käyttöön. 2006)
Näyttötutkintojärjestelmän mukainen näyttötutkinto on ollut käytössä jo vuodesta 1998. Sitä säätelee mm. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettu laki 6.11.1998/812 ja asetus 21.8.1998/631. Valmistava koulutus ja tutkintojen suorittaminen perustuunäyttötutkinnon perusteisiin. Tutkinnon
suorittaminen ei edellytä koulutukseen osallistumista. Tarvittavan osaamisen opiskelija on voinut hankkia työelämästä tai vaikka harrastuksensa
yhteydestä.(Ammattiosaamisen näytöt käyttöön. 2006)
Oppilaitoksessamme on ollut käytössä näyttötutkintoperusteinen koulutus ja
siihen sisältyvät näytöt. Tätä näyttöjärjestelmää käytetään pääasiassa aikuisten koulutuksessa. Monella aikuisella ei ole olemassa minkäänlaista ammatillista perustutkintoa tai he haluavat näyttöjen kautta suorittaa ammatti- tai erikoisammattitutkinnon. Tällainen koulutusjärjestelmä on mielestäni erinomainen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen.
Toimin toisen asteen oppilaitoksessa päätoimisena tuntiopettajana ja tehtäviini kuuluu osallistua oppilaitoksen kehittämissuunnitteluun ja –
tehtäviin. Aihe on mielestäni erittäin ajankohtainen, koska ammattiosaamisen näytöt tulevat osaksi koulutusta syksyllä 2006 alkaville opiskelijoille.
Oppilaitoksessamme on järjestetty koulutusta näyttöihin liittyen, jossa itsekin olen ollut aktiivisesti mukana. Ammattikoulutuksen kehittämisen myötä myös meiltä opettajilta odotetaan jatkuvaa oman alan kehittämistä. Lisäksi nykyisin päätoimisilta tuntiopettajilta vaaditaan opettajan pätevyys.
Ammatillisen opettajan perusammattitaito on oman alan tunteminen sekä pedagogiikka. Opettajan tulee huolehtia oman alansa kasvusta ja kehityksestä samalla kun hän uudistaa pedagogisia näkemyksiään. Nämäkään asiat eivät riitä enää tulevaisuuden opettajille vaan heidän täytyy olla todella moni osaajia, toteaa TAT tutkimuksessaan Ammatillinen opettaja työelämäjaksolla.
(2002).
Ammatillisen opettajan on jatkossa oltava hyvä substanssiosaaja, ohjaaja ja kasvattaja, erityisopettaja, yhteyksien luoja ja ylläpitäjä, yhteistyöky- kyinen, yrittäjähenkinen, kansainvälistyvä, tietotekniikkaosaaja, moni- puolisen didaktiikan hallitseva sekä pedagogisesti laaja-alainen koulutta- ja.
Me elämme jatkuvasti muuttuvassa yhteiskunnassa ja koulutuksen on vastattava sen haasteisiin. Ammattiosaamisen näytöt ovat tulleet osaksi ammatillista koulutusta. Ne tulevat myös osaksi meidän opettajien työtä, joka vaatii meiltä myös perehtymistä niihin. Tavoitteenani on perehtyä
ammattiosaamisen näyttöihin ja siitä opetushallituksen julkaisemaan
Ammattiosaamisen näytöt käyttöön julkaisuun. Kokoan julkaisusta materiaalin, jonka aion esitellä työpaikoilla alustavasti ammattiosaamisen näytöistä. Näytöthän tapahtuvat pääasiassa työssäoppimisen yhteydessä, joten työpaikat ovat avainasemassa näyttöjen järjestämisessä. Olen ollut itse työelämäjaksolla tutustumassa työssäoppimispaikkoihin. Aion tutustua myös niistä tehtyihin tutkimuksiin.
2 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
Ammattiosaamisen näyttöjen organisointiin, suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin osallistuvat koulutuksen järjestäjä, opettajat, opiskelijat ja
työelämän edustajat.(Ammattiosaamisen näytöt käyttöön. 2006)
Näyttö on työelämän kanssa yhteistyössä suunniteltu ja toteutettu työtoiminta tai työprosessi, jossa opiskelija osoittaa, miten hyvin hän on saavuttanut ammatillisten opintojen tavoitteissa määritellyn työelämän vaatiman ammattitaidon. Näytöt sijoittuvat koko koulutuksen ajalle ja ne järjestetään yhteistyössä työpaikkojen ja työpaikkaohjaajien kanssa. Näyttöjen
kokonaismäärä voi vaihdella tutkinnoittain. Keskimääräinen näyttöjen määrä on 4 – 6. Näyttö voi kestää esim. tunnin, työvuoron tai viikon.
Ammatillisen osaamisen näytöt pyritään järjestämään ensisijaisesti työssäoppimisen yhteydessä osana työpaikan normaaleja työtehtäviä ja työprosesseja. Näyttöpaikkana voi olla myös oppilaitos, jos näyttö on työpaikoilla vaikeasti toteutettavissa. Näytössä opiskelija osoittaa, miten hyvin hän on saavuttanut ammatillisten opintojen tavoitteet ja työelämän edellyttämän ammattitaidon. Kaikkien ammatillisten opintokokonaisuuksien keskeinen osaaminen on arvioitava näytöllä joko opintokokonaisuuksittain tai useampi opintokokonaisuus yhdistettynä samaan näyttöön. Toisinaan
voidaan joutua tilanteeseen, jossa näytössä voidaan arvioida vain osa
opintokokonaisuuden keskeisestä osaamisesta. Tällöin puhutaan osanäytöstä.
Osanäyttöjen tulee kuitenkin yhdessä kattaa opintokokonaisuuden keskeinen osaaminen ja opiskelijalla tulee olla mahdollisuus harjoitella työsuoritusta ennen näyttöä. Näytöt annetaan siis vain ammatillisista opinnoista. Yhteisistä opinnoista ja vapaasti valittavista opinnoista ei erillisiä näyttöjä anneta.
(Ammattiosaamisen näytöt käyttöön. 2006)
Riittävillä opiskelijoiden ohjaus- ja tukitoimilla varmennetaan, että näytöt ovat turvallista suorittaa erilaisissa ympäristöissä. Näytöt eivät saa lisätä opintojen keskeyttämisiä, ja kaikille opiskelijoille tulee turvata mahdollisuus näyttöjen ja tutkinnon suorittamiseen. Myös erilaisille oppijoille on turvattava tasavertaiset mahdollisuudet osoittaa ammatillista osaamistaan. (Heinikainen
& Kuronen)
2.1 Näyttöjen tavoitteet
Ammattiosaamisen näyttöjen tavoitteena on parantaa ja varmistaa
ammatillisen koulutuksen laatua ja lisätä koulutuksen työelämälähtöisyyttä ja työelämävastaavuutta. Lisäksi näytöt edistävät opiskelijoiden siirtymistä koulutuksesta työelämään. Näytöillä pyritään yhtenäistämään opiskelijoiden arviointia. (Ammattiosaamisen näytöt käyttöön.2006.)
Ammattiosaamisen näytöistä hyödyn saa myös työelämä. Näyttöjen avulla työelämä pääsee vaikuttamaan koulutuksen sisältöön ja perusosaamisen laadun varmistukseen. Elinkeinoelämä on sitoutunut koulutuksen järjestäjien kanssa yhteistyöhön työpaikoilla tapahtuvaan oppimiseen ja näyttöihin.
Sopimuksen ovat allekirjoittaneet elinkeinoelämän edustajat ja valtiovalta.
Sopimuksessa sitoudutaan mm. kehittämään ja laajentamaan opettajien työpaikoilla tapahtuvaa osaamisen päivittämistä ja uudistamista sekä yhteistyötä opetuksen kehittämiseksi työelämää vastaavaksi. Monelle
työpaikalle näyttö voi olla katsaus ”valita” tulevia ammattitaitoisia käytännön
osaajia. (Suositustyöpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja näytöistä.2005)
Opiskelijalle näyttö voi lisätä opiskelumotivaatiota. Ammatillinen
kokonaiskuva ja käsitys omasta ammattitaidosta selkiytyvät. Lisäksi vastuu omasta oppimisesta kasvaa ja itsearviointitaidot kehittyvät. Mahdollisuus näyttää omaa osaamistaan oikeissa työtilanteissa. Näyttö voi olla monelle sellaiselle opiskelijalle ainut paikka näyttää osaamistaan jotka eivät
kirjallisissa kokeissa pärjää ja näin voidaan välttyä opiskelun keskeyttämisiltä.
(Heinikainen & Kurola)
2.2 Erilaisen oppijan huomioiminen
Jokainen on ainutlaatuinen ja erilainen oppija. Joskus erilaisuus auttaa oppimaan, joskus se voi olla haitta. Oppimisvaikeudet eivät ole este oppimiselle.
Oppilaitoksessamme opiskelijoista on noin 30 %:lla oppimisvaikeuksia.
Erilaisilla opiskelijoilla tulee olla tasapuoliset oikeudet ja mahdollisuuden suorittaa näytöt hyväksytysti. Ennen näyttöjä opiskelijan osaaminen ja mahdolliset oppimisvaikeudet on kartoitettava ja hänelle on tarjottava riittävät mahdollisuudet harjoittaa osaamistaan hänelle parhaiten sopivin keinoin. Näyttöjä voi yksilöllistää vaihtelemalla näyttöjen toteutusajankohtaa, esim. kaikkien ei tarvitse suorittaa saman opintokokonaisuuden näyttöä saman opiskeluvuoden aikana. Yhdellä kerralla suoritettavan tehtävän laajuuksia voi vaihdella esim. siten että jaetaan näyttö useampaan
osanäyttöön. Myös näyttöpaikkaa voidaan vaihdella opiskelijalle sopivaksi, esim. osa opiskelijoista näyttää opintokokonaisuuden työssäoppimispaikassa ja osa opiskelijoista näyttää saman kokonaisuuden oppilaitoksessa.
(Heinikainen & Kuronen)
Näyttöjä yksilöllistettäessä tulee kuitenkin huomioida näyttöaineiston
asettamat raamit. Opiskelijan ohjaus- ja tukitoimiin on kiinnitettävä erityinen huomio niin määrän, toteutustavan kuin siihen osallistuvien henkilöidenkin sopivuuden suhteen. Saadakseen normaalin tutkintotodistuksen tulee myös kaikki näytöt olla suoritettuna normaalien tavoitteiden mukaisesti. Mikäli opiskelijan osaamistaso edellyttää näyttötehtävän ja / tai arviointikohteiden ja – kriteerien mukauttamista, tulee koulutuksen järjestäjän laatia mukautetut näytöt Opetushallituksen ohjeiden perusteella. (Ammattiosaamisen näytöt käyttöön.2006.)
2.3 Näyttöjen arviointi
”Opiskelijan oppimista, työskentelyä ja osaamista tulee arvioida monipuolisesti.” (L601/2005).
Opiskelijan arviointi on tavoitesuhteista ja kriteeriperusteista eli opiskelijan osaamista verrataan opintokokonaisuuksien tavoitteisiin ja niiden pohjalta laadittuihin arvioinnin kriteereihin. Näyttöjen arviointi on osa opiskelijan kokonaisarviointia. Näytön yhteydessä kerätään tietoa sekä toiminnasta että lopputuloksesta arvosanan muodostamista varten. Näytöstä tehdyt
havainnot dokumentoidaan. Opiskelija saa näytöstä erillisen arvioinnin.
Hänellä on oikeus uusia hylätty suoritus tai korottaa hyväksyttyä arvosanaa.
(Ammattiosaamisen näytöt käyttöön.2006.)
Näyttöjen arvioijina toimivat opettajat, työelämän edustajat (erityisesti työpaikkaohjaajat) ja opiskelijat yhdessä. Näin halutaan varmistaa, että arviointi on tasapuolista ja luotettavaa. Arvioijien lukumäärä voi vaihdella tehtävän mukaan. Työelämän edustajan koulutuspätevyysvaatimuksia ei ole määritelty, mutta hänen on oltava pätevä omalla ammattialallaan voidakseen toimia näyttöjen arvioijana. Ennen näyttöä jaetaan tarvittava materiaali ja selvitetään ohjeistus sekä opiskelijan että työpaikkaohjaajan kanssa.
opiskelijan tulee tietää arvioijan rooli ja tuntea arvioinnin kohteet ja kriteerit.
Hänelle selvitetään ennen näyttöjä mm. työssäoppimisen arviointi, opintokokonaisuuden arvosanan muodostuminen, arvosana-asteikko, vaatimustaso ja arvosanojen dokumentointi. Myös opintojen etenemisen edellyttävät opinnot, hyväesiluettujen opintojen arviointi, arvosanan uusiminen ja arvioinnin oikaiseminen sekä opintokortin ja
tutkintotodistuksen sisältö tulee selvittää opiskelijalle. (Ammattiosaamisen näytöt käyttöön.2006.)
Näytön arvioinnissa painottuvat ammatillisten opintokokonaisuuksien tavoitteiden saavuttaminen. Arvioinnin kohteina ovat ydinosaamisen ja yhteisten painotusten lisäksi työtehtävien ja työprosessien, työn perustana olevan tiedon, sekä työturvallisuuden hallinta. Arviointi perustuu opiskelijan omaan itsearviointiin ja opiskelijan ja opettajien väliseen, lisäinformaatiota antavaan palautekeskusteluun, johon työssäoppimisen ajalla myös
työpaikkaohjaajat osallistuvat. Arviointitietoa kerätään havainnoinnin lisäksi kysymällä suorittajalta tarkennuksia ja perusteluja näytön kestäessä. Kyselyn ja palautekeskustelun tulee olla avointa, kannustavaa ja itsearviointiin
rohkaisevaa. (Ammattiosaamisen näytöt käyttöön.2006.)
Näytöissä on keskeistä näytön suorittajan ammatillisen osaamisen eli
ammattitaidon arvioiminen. Suorituksen taso ja näytön suorittajan arvosana määräytyy näyttöaineistossa määriteltyjen kriteereiden perusteella ja siitä, miten työ on tehty. Näytön arvioijat vakuuttavat arviointilausunnoillaan, että näytön suorittajalla on opetussuunnitelman perusteissa määritelty
ammattitaito.
Ammattitaitoa ei voida irrottaa työprosessista vaan osaaminen tai osaamattomuus tulee esille vasta, kun työntekijän osaamista arvioidaan todellisissa työtehtävissä ja työprosesseissa. Siksi näytöt suositellaan suoritettaviksi työssäoppimisen yhteydessä todellisissa työpaikoissa.
(Ammattiosaamisen näytöt käyttöön.2006.)
Osaamisen tasot eli arviointikriteerit on esitetty kohteittain jokaisessa opintokokonaisuudessa kolmiportaisesti. Arviointi toteutetaan kuitenkin viisiportaisesti. Päätöksen lopullisesta arvosanasta tekevät opettaja ja työelämän edustaja huomioiden opiskelijan itsearvioinnin.
(Ammattiosaamisen näytöt käyttöön.2006.)
Arvioinnin kohteita ei saa olla liian runsaasti, sillä arvioijien kyky tehdä havaintoja näytön aikana on rajallinen. Työelämän edustajien kanssa yhteistyössä kiteytetään arvioinnin kohteiksi työelämässä vaadittava keskeinen osaaminen. (Ammattiosaamisen näytöt käyttöön.2006.)
Jokaisessa opintokokonaisuudessa arvioinnin kohteita ovat Ø työprosessin hallinta
Ø työmenetelmien, -välineiden ja -materiaalien hallinta Ø työturvallisuuden hallinta
Ø työn perustana olevan tiedon hallinta.
Lisäksi kussakin opintokokonaisuudessa arvioidaan joitakin yhteisiä
painotuksia (arviointikohteina kansainvälisyys, kestävä kehitys, teknologian ja tietotekniikan hyödyntäminen, yrittäjyys, laadukas ja asiakaslähtöinen toiminta, kuluttajaosaaminen sekä työsuojelusta ja terveydestä
huolehtiminen) ja kaikille yhteistä ydinosaamista (arviointikohteina oppimistaidot, ongelmanratkaisutaidot, vuorovaikutus- ja viestintätaidot, yhteistyötaidot sekä eettiset ja esteettiset taidot). Yhteisten painotusten ja kaikille yhteisen osaamisen arviointikohteet arvioidaan siinä näytössä, jonka keskeiseen osaamiseen kohteet oleellisesti sisältyvät ja jossa kohteet voidaan selkeimmin toiminnassa havaita ja opiskelijalla on ollut riittävästi
mahdollisuuksia näiden kohteiden edellyttämien taitojen oppimiseen.
(Ammattiosaamisen näytöt käyttöön.2006.)
Näytön jälkeen järjestetään arviointikeskustelu, johon osallistuvat opiskelija,
näyttöä havainnoinut työelämän edustaja ja oppilaitoksen edustaja.
Arvioinnissa huomioidaan vain arvioinnin kohteena olevat työkokonaisuudet ja opiskelijan itsearviointi. Työkokonaisuudet arvioidaan suhteessa
arviointikohteisiin ja kriteereihin. Palautekeskustelu dokumentoidaan osana näyttöä ja sen allekirjoittavat sekä opettaja, opiskelija että työpaikan edustaja.
Koulutuksen järjestäjä huolehtii dokumentointien arkistoinnista annettuja säädöksiä noudattaen. (Ammattiosaamisen näytöt käyttöön.2006.)
.
2.4 Todistukset
Tutkintotodistuksen antaa koulutuksen järjestäjä. Tutkintotodistus sisältää päättötodistuksen ja näyttötodistuksen. Näyttöjen arvosanat vaikuttavat myös päättötodistuksen opintokokonaisuuksien arvosanoihin. Muilla
arviointimenetelmillä varmistetaan tarvittavan taustateorian ja
henkilökohtaisen kehittymisen hallitseminen. Toimielimen puheenjohtaja allekirjoittaa tutkintotodistuksen osana olevan näyttötodistuksen.
(Ammattiosaamisen näytöt käyttöön.2006.)
Näyttötodistus on suunniteltu työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin ja se sisältää vain ammatillisten opintojen opintokokonaisuudet. Näyttötodistus on
tulevaisuudessa opiskelijan ”työtodistus” työmarkkinoille lähdettäessä.
2.5 Toimielin
Näyttötoiminnasta vastaa koulutuksen järjestäjän asettama toimielin.
Toimielin vastaa ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta ja toteuttamisesta. (Ammattiosaamisen näytöt käyttöön.2006.)
Oppilaitoksemme muodostaa maakunnallisen toimielimen Mikkelin ammattiopiston kanssa. Itse olen koulumme kulttuurialan opettajajäsenen varajäsen.
Toimielimen nimeäminen
Ø nimetään (puheenjohtaja ja muut jäsenet) enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Vuonna 2006 aloittavat jäsenet nimetään vain vuodeksi.
Ø koulutuksen järjestäjä: 1 jäsen, opiskelija: 1 jäsen, asianomaisen alan työ- ja elinkeinoelämä: 2 jäsentä, opettaja: 1 jäsen ja kaikille nimetään myös varajäsenet
Ø puheenjohtajana ei voi olla opiskelija
Ø opiskelijajäsenen on oltava 15 vuotta täyttänyt
Toimielimen tehtävät
Ø hyväksyy koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman osana olevat näyttösuunnitelmat
Ø valvoo näyttötoimintaa
Ø päättää ammattiosaamisen näyttöjen arvioijista
Ø käsittelee opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset.
3 OPETTAJA TYÖELÄMÄJAKSOLLA
Koulutuksen järjestäjien vastuulla on myös työelämän edustajien koulutus näyttöjen vastaanottamiseen ja arviointiin. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että me opettajat koulutamme myös työpaikoilla toimivat työpaikkaohjaajat tai muut näytöstä vastaavat henkilöt. Työpaikkaohjaajat ovat oman alansa tietäjiä ja taitajia ja me opettajat opettamisen ja ohjaamisen.
Monessa oppilaitoksemme käyttämässä työssäoppimispaikassa on jo kahden opintoviikon työpaikkaohjaajakoulutuksen saaneita henkilöitä. Valitettavasti omien opiskelijoiden käyttämissä paikoissa ei heitä ole. Tämän vuoksi olen ollut tämän talven aikana työelämäjaksolla, joka jatkuu myös kevään aikana.
Näiden jaksojen aikana tutustun meidän koulutusohjelman käyttämiin
työssäoppimispaikkoihin. Tavoitteena on pikkuhiljaa perehdyttää heitä tuleviin näyttöihin ja antaa heille valmiudet työpaikkaohjaajan koulutuksen läpi saamiseksi.
Työssäoppiminen on elinkeinoelämälle kuitenkin uusi asia. Ammatillisten perustutkintojen uudistuttua vuosina 1999–2001 tuli kaikkiin tutkintoihin sisällyttää vähintään 20 ov työssäoppimista.(Eerola & Majuri.2006).
Hyvä yhteistyö työpaikkojen ja oppilaitosten välillä on edellytys
työssäoppimisen kehittämiselle. Työssäoppimisjaksot tulisi suunnitella yksilöllisesti yritysten lähtökohdista ja ajankohdat ja tavoitteet neuvotella yrityksen toiminnan mukaan. (Kehittämisehdotuksia työssäoppimiseen ja työpaikkaohjaajakoulutukseen.2002)
Tutkimusten mukaan työssäoppimisella on suuri merkitys opiskelijan ammattitaidon kehittymiselle ja yritykset olivat kiinnostuneita ottamaan työssäoppijoita. Lisäksi em. tutkimuksissa korostettiin suunnittelun ja tavoitteiden laatimista työssäoppimisjaksoille. Ammattiosaamisen näyttöjen sisällyttäminen työssäoppimisjaksoille korostaa mielestäni hyvin suunniteltua ja tavoitteellista oppimista työpaikoilla. Näyttöjen tavoitteet ja arvioinnin perusteet tulee olla suunniteltu hyvissä ajoin ennen työpaikalle menoa.
Suunnitteluun osallistuu opettajan ja opiskelijan lisäksi tietysti työpaikan edustaja. Kaikki kirjataan ylös dokumentointia varten. (Kehittämisehdotuksia työssäoppimiseen ja työpaikkaohjaajakoulutukseen.2002)
Tutkimuksessa oli kysytty myös työpaikkojen odotuksia ohjaavalta opettajalta työssäoppimisen aikana. Opettajilta odotettiin innostuneisuutta asiaan ja kiinnostuneisuutta ja ymmärrystä yrityksen toimialaan ja toimintaan.
Yhteydenotot riittävän ajoissa, jo vuosisuunnitelmia tehtäessä olisi myös toivottavaa. Yhteydenpitoa myös muuna aikana säännöllisesti toivottiin.
Työpaikat halusivat opettajien kertovan oppilaiden tiedoista ja taidoista eli mitä he olivat koulussa oppineet. Opettajilta toivottiin myös ohjausta
opiskelijalle ja työpaikan suuntaan. (Kehittämisehdotuksia työssäoppimiseen ja työpaikkaohjaajakoulutukseen.2002)
Opetushallituksen teettämässä selvityksessä opettajilta vaadittiin
paneutumista työpaikkojen valinnan suhteen. Opettajan katsottiin tuntevan opiskelijansa siinä määrin, että hän voi ohjata opiskelijan suuntautuneisuuden mukaisesti oikealle työssäoppimispaikalle. .(Eerola & Majuri.2006).
Opiskelijan ohjaaminen on monen henkilön yhteistyötä. Opettamisessa ja ohjaamisessa on monia tapoja ja keinoja. Koulussa läheisin ohjaaja, tuki ja turva on tietysti opettaja. Opettaja tuntee opiskelijan hyvin ja osaa ohjata ja antaa neuvoja juuri oikealla tavalla. Työpaikoilla ohjaajina, opastajina ja esimerkkien näyttäjinä toimivat välillisesti kaikki työntekijät. Olisi tärkeää, että kaikki osapuolet tuntisivat näyttöjen perusasiat ja tekisivät siitä
luonnollisen osan työssäoppimista.(Heinikainen & Kuronen)
3.1 Omat kokemukseni työelämäjaksolla
Tämän talven aikana olen ollut itse työelämäjaksolla. Jakso on ollut hyvin rikkonainen lukujärjestyksellisistä syistä, joten itse en ole voinut olla työpaikoilla samaan aikaan opiskelijoiden kanssa. Tavoitteena minulla oli kouluttaa kahden työpaikan edustajat työpaikkaohjaajiksi. Olin valinnut heidät toivoen, että ne olisivat mahdollisia tulevia näyttöpaikkoja.
Työpaikkaohjaaja koulutus on kahden opintoviikon mittainen, joka pohjautuu Opetushallituksen(2004) hyväksymiin perusteisiin. Opiskelu on
monimuotokoulutusta, joka tapahtuu yleensä työn ohella itse opiskellen, opettajan johdolla tai ryhmäkoulutustilaisuuksissa. Koulutusmateriaalina meillä oli valmiiksi tehtyjä aineistoa, jotka koskivat mm. koulutusjärjestelmää Suomessa ja yleisesti asioita työssäoppimista. Lisäksi tarvitsin oman alani opetussuunnitelman.
Ammattiosaamisen näyttöjen tultua ajankohtaisesi koulutuksessa tarvitsen myös aiheistoa kertomaan ko. näytöistä. Tästä olen tehnyt opetusmateriaalin työpaikoilla näytettäväksi tai ryhmäopetustilanteisiin. (Liite 1)
Työelämäjakso on nyt minulta ohitse tällä erää. En ole päässyt kaikilta osin tavoitteisiini, vaan työ jatkuu minun osalta joko uudella työelämäjaksolla tai ohjaavana opettajana työssäoppimisen yhteydessä. Olen saanut tutustua työpaikkoihin. Tämän hetkisen tuntemukseni mukaan kaksi työpaikoista eivät sovellu ainakaan vielä ammattiosaamisen näyttöpaikoiksi.
Arkkitehdin kiireelliset työajat ja hektinen työ eivät anna enää mahdollisuutta työssäoppijan ohjaamiseen ja uuden opettamiseen. Uskon kuitenkin, että hyvällä suunnittelulla voimme tulevaisuudessa tehdä ainakin jostakin opintokokonaisuudesta vaikka osanäytön. Työssäoppimispaikkana tämä arkkitehtitoimisto on mielestäni hyvä ja monipuolinen paikka nimenomaan suunnittelutyöstä kiinnostuneelle opiskelijalle.
Ammattiosaamisen näyttöpaikaksi soveltuu erinomaisesti
yhteistyökumppanimme Metsämuseo Lusto. Vaihtuvat näyttelyt museossa antavat hyvän mahdollisuuden uuden oppimiseen ja sen jälkeen
mahdolliseen näyttöön. Paikkana tämä poikkeaa siten, että ohjaavaopettaja on työpaikkaohjaajan kanssa aina työssäoppijoiden mukana. Tämä järjestely on pyyntö työpaikan edustajilta ja luulen että se on hyvin toteutettavissa.
Sisustusalan erikoisliike antaa työssäoppijalle harjoitella asiakaspalvelua ja tuotteiden tuntemusta sekä pienen yrityksen yritystoimintaa. Näyttöpaikkana tämä liike voisi hyvin palvella yrittämisen opintokokonaisuuteen. Ainoana hankaluutena koen työssäoppimisen oikean ajankohdan. Sisustuksen sesonkivaihtelut luovat oman rytminsä liikkeen toimintaan. Hyvällä vuosiennakkosuunnittelulla tämäkin voi olla toteutettavissa, kuten em.
tutkimuksissa todettiin samoin.
En halua olla pessimistinen, mutta oman alani on kuitenkin erikoisala ja opintojaksot ovat siitä johtuen erikoisammattitaitoa vaativia. Omalta paikkakunnaltamme ei löydy resursseja kaikkien opintokokonaisuuksien näyttämiseen, vaan osa näytöistä tapahtuu oppilaitoksessamme. Sehän ei ole suljettu vaihtoehto näytön antamiseen.
4 POHDINTA
Tutustuessani tämän talven aikana ammattiosaamisen näyttöihin, olen tullut siihen lopputulokseen, ettei tämä olekaan mikään mahdoton tehtävä.
Ensimmäiset reaktiot opettajien keskuudessa näyttöihin liittyen olivat jotakin kauhistuttavaa. ” Työt lisääntyy.”, ” Ei meillä ole tarvittavia työpaikkoja, missä näytön voi tehdä.”, ”Ollaanko työpaikoilla valmiita tähän?”
Ehkä itsellänikin on vielä joitakin epäilyksiä näyttöjen suhteen, mutta toivon niiden haihtuvan kun pääsemme itse näyttöjen antamiseen. Näyttöjen tulee perustua siis opintosuunnitelmiin ja sitä kautta luonnollisesti
työssäoppimiseen.
Ollaanko työelämässä valmiita panostamaan hyvän koulutuksen
kehittämiseen ja ammattitaitoisen uuden työntekijän palkkaamiseen? Luulen että se vie kuitenkin jonkin aikaa. Työelämässä on vasta opittu opiskelijoiden työssäoppiminen, joka vielä monessa paikassa sotketaan työharjoitteluun.
Työssöoppimisessa on kuitenkin tavoitteena ammattitaidon kehittäminen tai uuden ammatillisen asian oppiminen ja tämän jälkeen näytön antaminen.
Hyvällä yhteistyöllä ja tiedottamisella on suuri vaikutus miten työpaikat ottavat työssäoppijat vastaan.
Työelämän on sitouduttava mielestäni enemmän tämän jälkeen
työssäoppimiseen ja ohjaamiseen, kuin tähän mennessä työssäoppimisen aikana. Ohjaaminen ja opettaminen ovat avainasemassa, jos opiskelija näyttää osaamistaan sellaisesta aineesta, mistä hän ei ole saanut tietoa ja taitoja
koulussa ollessaan. Työpaikkaohjaajien on lisäksi oltava puolueettomia arvioita antaessaan, koska arviointikriteerit ovat kuitenkin samat kaikille.
Mielestäni opettajalla on keskeinen rooli opiskelijan kanssa valita työssäoppimispaikkoja uusiksi oppimisympäristöiksi. Opettaja tuntee
opiskelijan ja hänen opetussuunnitelmansa sisällön ja osaa ohjata sen mukaan opiskelijan oikeaan työpaikkaan. Ongelmana pienellä paikkakunnalla on vain hyvien ja monipuolisten työssäoppimispaikkojen puuttuminen. Onneksi muualta tulleet opiskelijat hakeutuvat omille paikkakunnille missä tarjonta on monipuolisempaa. Hankaluutena siinä koen vain ohjaavana opettajana
toimimisen. Miten näytöt siellä tapahtuvat, jääkö arviointikeskustelu puhelimen kautta ainoaksi yhteydenotoksi työpaikoille.
Opetushallituksesta opetusneuvos Elisabet Kinnunen sanoi minusta hyvin eräällä pitämällään näyttöihin liittyvällä luennolla. ”Älkää tehkö tästä elämää suurempaa, koska sitä se ei ole.”
Ei ehkä elämää suurempaa. Tiedän että olen ”tulevaisuuden tekijä” ja se asettaa paineita työelämälleni opettajana. On kestettävä globaalit muutokset yhteiskunnassa ja etsittävä uusia keinoja opettamiseen ja ohjaamiseen.
Laakereille ei voi jäädä lepäämään.
LÄHTEET
L601/2005. Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta.
Viitattu 30.5.2006.http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö.
Ammatillinen opettaja työelämäjaksolla. 2002. Taloudellinen Tiedotustoimisto TAT. Raportti
Ammattiosaamisen näytöt käyttöön. 2006. Opetushallitus. Vantaa: Dark Oy Eerola T. ja Majuri M. 2006. Työelämäyhteistyön haasteet ja mahdollisuudet.
viitattu 30.5.2006.http://www.edu.fi.
Heinikainen M.ja Kuronen I. Haasteellinen opiskelija ammatillisessa koulutuksessa ja ammattiosaamisen näytössä. Taitotakuuprojekti.
Kehittämisehdotuksia työssäoppimiseen ja työpaikkaohjaajakoulutukseen.
2002. Taloudellinen Tiedotustoimisto TAT. Raportti
Suositus työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja ammattiosaamisen näytöistä.. Viitattu 30.5.2006. Opetusministeriö.http://www.edu.fi.
AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT
”Ammattiosaamisen näytöt tuovat mukanaan hyviä laatuvaikutuksia, jos ja kun hyvälle annetaan mahdollisuus.”
”Ammattiosaamisen näytössä opiskelija näyttää osaamistaan,
ei osaamattomuuttaan.”
MITÄ AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT OVAT?
Ammattiosaamisen näyttö on koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelema, toteuttama ja arvioima työtilanne tai
työprosessi.
Näytössä opiskelija osoittaa tekemällä käytännön työtehtäviä, miten hyvin hän on saavuttanut opetussuunnitelman perusteiden
ammatillisten opintojen tavoitteissa määritellyn työelämän edellyttämän ammattitaidon (= keskeinen osaaminen).
Ammatillisen osaamisen näytöt järjestetään ensisijaisesti työssäoppimisen yhteydessä osana työpaikan normaaleja työtehtäviä ja työprosesseja. Näyttö voidaan suorittaa
poikkeustapauksissa myös oppilaitoksessa.
NÄYTTÖJEN TAVOITTEET
Ammattiosaamisen näyttöjen tavoitteena on
- parantaa ja varmistaa ammatillisen koulutuksen laatua
- lisätä koulutuksen työelämälähtöisyyttä ja työelämävastaavuutta - edistää opiskelijoiden siirtymistä koulutuksesta työelämään
- yhtenäistää opiskelijan arviointia Työelämän hyöty näytöistä
- työelämä pääsee vaikuttamaan koulutuksen sisältöön - perusosaamisen laadun varmistus
- katsaus ”valita” tulevia työntekijöitä
- saa ammattitaitoisia käytännön osaajia
Näyttöjen merkitys opiskelijalle - lisää opiskelumotivaatiota
- ammatillinen kokonaiskuva ja käsitys omasta ammattitaidosta selkiytyvät
- vastuu omasta oppimisesta kasvaa ja itsearviointitaidot kehittyvät
- mahdollisuus näyttää omaa osaamistaan oikeissa työtilanteissa à erityisen hyvä mahdollisuus sellaisille opiskelijoille, jotka eivät ole kirjallisissa kokeissa parhaimmillaan
- työnsaantimahdollisuudet paranevat
NÄYTTÖJEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS
Ammattiosaamisen näyttö voidaan toteuttaa - opintokokonaisuuksittain
- useampi opintokokonaisuus yhdessä
- opintokokonaisuuden osa osanäyttönä, koko näyttö koostuu useasta osanäytöstä
Näyttö kattaa kussakin opintokokonaisuudessa työelämän kannalta
keskeisen osaamisen ja opiskelijalla tulee olla mahdollisuus harjoitella työsuoritusta ennen näyttöä.
Näyttöjen kokonaismäärä voi vaihdella tutkinnoittain
- keskimäärin 4-6 / tutkinto ja ne sijoittuvat koko opiskelujen ajalle
Näytöstä tehdään opiskelijakohtainen suunnitelma
- Näyttö voi kestää esim. muutaman tunnin, yhden työvuoron, yhden viikon…
- Näyttö on normaalia työntekoa ja opiskelija on oikeutettu ohjaukseen ja
tukeen.
ESIMERKKI NÄYTTÖJEN SUUNNITTELUSTA
Sisustus- ja näyttelyala
3. Opiskeluvuosi 2. Opiskeluvuosi
1. Opiskeluvuosi
Jaksot Jaksot
Jaksot
