Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisohjeistus työelämän edustajille, opiskelijoille sekä opettajille

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN TOTEUTTA- MISOHJEISTUS TYÖELÄMÄN EDUSTAJILLE,

OPISKELIJOILLE SEKÄ OPETTAJILLE

Mirva Huuskonen

Kehittämishankeraportti

Toukokuu 2008

Tekijä(t)

Sukunimi, Etunimi

Julkaisun laji

Kehittämishankeraportti

Huuskonen, Mirva

^Sivumäärä

9, liite 48

Julkaisun kieli

Suomi

Luottamuksellisuus

Salainen _____________saakka Työn nimi

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisohjeistus työelämän edustajille, opiskelijoille sekä opettajille

Koulutusohjelma

Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Ammatillinen opettajankoulutus

Työn ohjaaja(t)

Laitinen-Väänänen, Sirpa

Toimeksiantaja(t)

Tiivistelmä

Tämän pedagogisen opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella, laatia ja koota käsikirja työnantajan perehdyttämiseen Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta Audiovisu- aalisen viestinnän koulutusohjelmassa, josta Opetushallitus on antanut määräyksen 2005.

Ammattiosaamisen näyttö tarkoittaa käytännön työtehtävää, jolla opiskelija osoittaa ope- tussuunnitelman mukaisten tavoitteiden hallintaa, joka toimii myös työelämän edellyt- tämän ammattitaidon hallintana. Ammattiosaamisen näyttö suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä työelämän edustajien kanssa, sekä mahdollisuuksien mukaan työssäoppimi- sen yhteydessä, työpaikoilla tai oppilaitosympäristössä.

Avainsanat (asiasanat)

ohjeet, ammattiosaaminen, näyttö, audiovisuaalinen, viestintä

Muut tiedot

Liite: Ohjeistus työelämään näytön suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. 48 sivua

Author(s)

Type of Publication

Development project report Huuskonen, Mirva

Pages

9, attachment 48

Language

Finnish

Confidential

Until_____________

Title

Manual for the employer for the organizing of the competence tests in Further Qualifica- tion in Audiovisual Communication

Degree Programme

Tutor(s)

Laitinen-Väänänen, Sirpa

Assigned by

Abstract

The purpose of this thesis was to plan, create and compile a manual for the employer for the organizing of the competence tests in Further Qualification in Audiovisual Com- munication (decree of The Finnish National Board of Education 2005). The vocational skills demonstration means a practical task by which the student shows that he/she mas- ters the goals of the curriculum, which functions also as command of the skills required in working life. The vocational skills demonstration is planned and realized in accordan- ce with the representatives of the employers, and in connection with the on-the-job lear- ning in work places or at school during an academic year. The manual itself is a practical guide for teachers, students and employers to use.

Keywords

thesis, competence, test, further qualification, audiovisual, communication

Miscellaneous

Attachment: A manual for the employer for the organizing of the competence tests in

Further Qualification in Audiovisual Communication. Pages 48.

SISÄLTÖ

1 JOHDANTO ... 1

2 KEHITTÄMISHANKKEENI LÄHTÖKOHTIA ... 2

2.1 OPETUSHALLITUKSEN MÄÄRÄYS... 2

3 KÄSITTEISTÖÄ... 3

3.1 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ... 3

3.2 TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ JA TYÖELÄMÄN ROOLI... 3

4 KEHITTÄMISHANKKEEN TYÖSTÄMISOHJE... 4

4.1 EDELLYTYKSET... 4

5 KEHITTÄMISHANKE-PROSESSIN KUVAUS ... 5

5.1 LÄHTÖKOHTA... 5

5.2 SEMINAARIT... 5

5.3 KIRJALLISUUS... 6

5.4 PALAVERIT... 6

5.5 TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ... 6

6 POHDINTA ... 7

6.1 HENKILÖKOHTAINEN TAVOITE... 7

6.2 TUOTOKSEN POHDINTA... 7

6.3 PROSESSIN POHDINTA... 8

6.4 OMAN OPPIMISEN POHDINTA... 10

LÄHTEET ... 12

1

1 Johdanto

Lukuvuodesta 2006 alkaen 1.8.2006 ammatillisen koulutuksen aloittavien opiskelijoi- den tutkinnon sisältöön kuuluu osana ammattiosaamisen näyttöjen suorittaminen.

Koulumaailmassa tämä on suuri muutos, joka edellyttää paljon opetuksen ulkopuolista suunnittelua ja järjestelytyötä. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu ja toteuttami- nen on selkeästi erillinen osa-alue joka edellyttää yhteistyön solmimista alueen työ- elämäedustajien ja yrittäjien kanssa, tavoitteiden määrittelyä, kansainvälisiin näyttöai- neistoihin perehtymistä sekä konkreettisia toteuttamiseen liittyviä töitä, kuten arvioin- tiin perehtymistä ja työelämäedustajien perehdyttämistä sekä mahdollisesti toimin- taympäristön rakentamista. Tämä työ on itselläni tutkintovastaavana Audiovisuaalisen viestinnän koulutusohjelmassa tehtävänä tämän lukuvuoden aikana. Osittain työ on jo aloitettu opetussuunnitelman kirjaamisella uudelleen johon on myös mukautettu näy- töt osaksi tutkinnon tavoitteita. Näyttöjen suorittamisesta on tehty pääpiirteittäin ku- vaukset mutta käytännön toteuttaminen on vielä suuren työn takana. Näyttöjen suun- nittelu toteuttamisasteelle on oma pedagoginen kehittämishankkeeni audiovisuaalisen viestinnän koulutusohjelmassa.

Tämän pedagogisen opinnäytetyön tavoitteena on suunnitella, laatia ja koota käsikirja

työnantajan perehdyttämiseen Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta Audiovi-

suaalisen viestinnän koulutusohjelmassa. Tämä kehittämishankeraportti on kuvaus

siitä miten tämä toteuttamisohjeistus on syntynyt. Ohjeistus on liitteessä 1.

2

2 Kehittämishankkeeni lähtökohtia

2.1 Opetushallituksen määräys

Kehittämishankeen lähtökohtana oli Opetushallituksen ohje ammattiosaamisen näy- töistä vuodelta 2005 ja oppilaitoksen tarve kehittää työelämän osaamista ammat- tiosaamisen näyttöjen vastaanottamisessa. Opetushallituksen ohjeessa (M 32/011/2005)mainitaan ammattiosaamisen näytöistä seuraavaa:

"Ammattiosaamisen näytöt on suunniteltava, toteutettava ja arvioitava oppilaitos-

ten ja työpaikkojen yhteistyönä opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Ammat-

tiosaamisen näyttöjen toteuttamisessa voi hyödyntää tutkintokohtaisia kansallisia

ammattiosaamisen näyttöaineistoja. Ammattiosaamisen näyttö on annettava kai-

kista ammatillisten opintojen opintokokonaisuuksista, myös ammatillisiin opintoi-

hin sisältyvistä muista valinnaisista opinnoista, jos ne ovat ammatillisia. Koulu-

tuksen järjestäjän päätöksellä ammattiosaamisen näyttö voidaan antaa myös va-

paasti valittavista opinnoista, mikäli ne ovat ammatillisia. Ammattiosaamisen

näyttö voidaan antaa yhdestä tai useammasta opinto-kokonaisuudesta kerrallaan

tai osasta opintokokonaisuutta. Ammattiosaamisen näytöt on ajoitettava koko kou-

lutuksen ajalle niin, että opiskelijalla on ollut mahdollisuus oppia ammattiosaami-

sen näytössä arvioitava osaaminen ennen osaamisen näyttämistä ja että opiskeli-

jalla on mahdollisuus parantaa suoritustaan ammattiosaamisen näytöistä saadun

palautteen perusteella. Toimielimen hyväksymään ammattiosaamisen näyttöjen to-

teuttamis- ja arviointisuunnitelmaan tulee sisältyä periaatteet työssäopppimisen ja

ammattiosaamisen näyttöjen yhteensovittamisesta. Opiskelijalla tulee olla mah-

dollisuus suorittaa ammattiosaamisen näyttöjä myös ulkomailla, ja siitä on sovit-

tava etukäteen. Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että opiskelija saa

riittävästi tukea ja ohjausta ammattiosaamisen näyttöjen suorittamiseen. Tukea ja

ohjausta tulee saada ennen ammattiosaamisen näyttöjä, niiden aikana sekä ohjaa-

vana palautteena niiden jälkeen."

3

3 Käsitteistöä

3.1 Ammattiosaamisen näyttö

Ammattiosaamisen näyttö käsitteenä tarkoittaa käytännön työtehtävää, jolla opiskelija osoittaa opetussuunnitelman mukaisten tavoitteiden hallintaa joka toimii myös työ- elämän edellyttämän ammattitaidon hallintana. Ammattiosaamisen näyttö suunnitel- laan ja toteutetaan yhteistyössä työelämän edustajien kanssa sekä aina mahdollisuuk- sien mukaan työssäoppimisen yhteydessä. (Ammatillisen peruskoulutuksen opetus- suunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet. OPH. 2005, 2-3.)

3.2 Työelämäyhteistyö ja työelämän rooli

Työelämäyhteistyö tarkoittaa, että opetus ja työelämä kohtaavat ja muodostavat toimi-

van verkoston koulutuksen toteutukseen ja suunnitteluun. On erittäin tärkeää että tänä

päivänä opiskelijan valmiudet työllistyä alan työtehtäviin olisi mahdollisimman por-

taatonta joka ei ainakaan työtaidoista ja työelämä valmiuksista olisi kiinni. Ammat-

tiosaamisen näyttöjen yhteydessä työelämäyhteistyö tarkoittaa, että työelämä on ope-

tuksen suunnan näyttäjä sekä rooliltaan vahva työelämävalmiuksien antaja, oppilaitos

taas työelämää palveleva ja tulevan työvoiman valmentaja joka vastaa työelämän vaa-

timuksiin.

4

4 Kehittämishankkeen työstämisohje

4.1 Edellytykset

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen edellyttää verkostoitumista alueen yritys- ten, sekä yhteisöjen kanssa ja sen myötä ohjeistamisen näyttöjen toteuttamiseen tai muuten osallistumiseen näyttöjen suunnitteluun ja arviointiin, jotta Opetussuunnitel- massa määrätyt ammattiosaamisen näytöt saadaan toimivasti kytkettyä työelämään.

Kehittämishankkeen tavoitteenani on tuottaa Etelä-Savon ammattiopiston audiovisu- aalisen viestinnän koulutusohjelmaan kirjallinen ohjeistus työelämän näytön suunnit- teluun, toteutukseen ja arviointiin. Kehittämishanke on työväline oppilaitoksen ja työ- elämän välillä.

Tavoitteen saavuttaminen edellyttää ohjeistusten selkiyttämistä käytännön asteelle ja kaikkien osapuolen (opettajien, opiskelijoiden sekä oppilaiden) sisäistämistä näyttöjen tarkoituksesta, tavoitteista sekä niiden toteuttamisen periaatteista.

Tavoitteen saavuttamiseksi olen oppilaiden työssäoppimisen seurannan yhteydessä informoinut työelämäedustajia ammattiosaamisen näytöistä ja niiden tarkoitusperistä.

Keskustelujen pohjalta olen katsonut tarpeelliseksi ammattiosaamisen näyttöjen sel-

kiyttämisen. Tämän aion toteuttaa selkeällä ja konkreettisella ohjeistuksella, miten

näyttö voidaan toteuttaa työpaikoilla taikka oppilaitoksessa yhdessä työnantajien oh-

jeistamana. Tämän ohjeistuksen aion koota käsikirjaksi, josta asiat löytyvät selkeästi

tarvittavineen lomakkeineen. Käsikirjan toteuttamisessa käytän opetussuunnitelmaa

sekä valtakunnallista näyttöaineistoa.

5

5 Kehittämishanke-prosessin kuvaus

5.1 Lähtökohta

Kulttuurialan Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua ja toteuttamista varten on perustettu keväällä 2006 toimielin Mikkelin ja Savonlinnan alueella, Toimielin on yrittänyt käynnistää yhteistyökuviota alueen yritysten kanssa mutta sitä ei ole saatu toimimaan. Yritysten puolelta yhteistyön aloittaminen on kangerrellut. Tämä on joh- tanut siihen, että työelämäedustajien osallistuminen yhteisiin kokouksiin on ollut heikkoa. Syksyllä 2006 alkavassa koulutuksessa ammattiosaamisen näytöt pitäisi kui- tenkin olla jo osana koulutusta, joten opetushallituksen asettamat tavoitteet ei ole täyt- tymässä mikäli tilannetta ei saada korjattua.

5.2 Seminaarit

Kulttuurinäyttö – projektin loppuseminaari 11.10.2007, Tampere

Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos on hallinnoinut ERS -rahoitteista projektia vuosina 2005–2007, jonka aikana on tutkittu ja kehitetty, sekä toteutettu pilotteja kult- tuurialan ammattiosaamisen näytöistä työelämän, opettajan ja oppilaan näkövinkkelis- tä.

Seminaarissa tuli sille eri tavalla eri oppilaitoksissa toteutetuista ammattiosaamisen

näytöistä ja niiden onnistumisista ja toteutusmalleista. Seminaarissa avautui silmät

sille että ammattiosaamisen näytön voi soveltaa toteutettaviksi niin miten parhaaksi

näkee omassa toimintaympäristössä. Samoin tämän myötä tuli ymmärrys siitä ettei

tämä nyt niin valtavan iso peikko ole, joka mullistaa koko koulumaailman vaikkakin

pakkaa vähän sekoittaa. Seminaarin jälkeen tuli todettua että samassa veneessä ollaan,

eikä muillekaan asia vielä niin selvä ole. Tärkeintä on ehkä ymmärrys siitä, että vain

kokemuksen kautta voi löytää lopullisesti toimivan ratkaisun.

6 5.3 Kirjallisuus

Kirjallisuutena olen käyttänyt valtakunnallista opetussuunnitelmaa (pääteoksena). Se kuitenkin on sisällöllisen totutuksen perusta, lisäksi olen käyttänyt rinnalla valatakun- nallista näyttökoeaineistoa. Käsityksen muodostamiseen lehtiartikkeleita, valtakunnal- lista näyttökoeuutistiedotetta, jota on julkaissut Kulttuurinäyttöprojekti, sekä erityises- ti lähteenä audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon valtakunnallista näyttöaineis- toa, jota julkaisee opetushallitus ja jonka on tehnyt AEL. Kirjallisuuden tukena ja ajankohtaisen tiedon varmistamiseksi aktiivinen seuranta opetushallituksen www- sivuilta on myös ollut merkittävässä roolissa.

5.4 Palaverit

Palavereita on pidetty omassa oppilaitoksessa koko kulttuurialan opettajiston kesken, jossa lähinnä on purettu käsitettä mitä ammattiosaamisen näytöillä tarkoitetaan ja mi- ten se vaikuttaa opetukseen. Varsinainen sisällön suunnittelu on jäänyt jokaiselle osas- tolle ja jokaisen opettajan vastuulle. Lisäksi tietenkin osastoittain on mietitty miten ammattiosaamisen näyttöjä toteutetaan ja kuinka omat käytännöt löytyy ja alueen yh- teistyö yritysten kanssa.

5.5 Työelämäyhteistyö

Työelämäyhteistyötä on kehitetty viimeisten kahden vuoden aikana jatkuvasti työssä-

oppimisen yhteydessä. Alkuun tiedottamalla ja kertomalla miten koulumaailma on

muuttumassa ja työelämä on yhä merkittävämmässä asemassa koulutuksen suunnitte-

lun toteutuksessa. Sen myötä miten oma tietoisuus ja ymmärrys asiaan ovat kasvaneet,

on työelämän perehdyttämistä syvennetty tarkemmin ammattiosaamisen näyttöjen

toteuttamisesta työssäoppimispaikoilla. Asia on pitänyt esittää korostaen työelämän

roolia tärkeänä koulumaailman suunnan näyttäjänä.

7

6 Pohdinta

6.1 Henkilökohtainen tavoite

Itselleni asetettuna tavoitteena oli saada omassa työssä ammattiosaamisen näyttöasia perusteellisesti työpöydälle käsiteltäväksi, jonka myötä näyttöjä olisi hyvä lähteä to- teuttamaan varmalta pohjalta. Tavoitteeni tuotoksena syntyi näyttöihin ohjaava ja to- teuttamista helpottava aineisto joka toimii konkreettisena työvälineenä oppilaitoksen työelämän välillä, se kokoaa ja selkiyttää yhdenmukaisen käsityksen opettajan, opis- kelijan sekä työelämäedustajan roolista ammattiosaamisen näyttöjä toteutettaessa.

Koen tavoitteen siis kaksiosaiseksi, toinen on ohjeistava manuaali ja toinen osa asian oma reflektointi, joka tekee pohjan asiantuntijaksi. Asiantuntijuutta ei vielä ole, se kertyy vasta kokemuksen kautta.

6.2 Tuotoksen pohdinta

Tuotoksena syntyi ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisohjeistus työelämän edus- tajille, opiskelijoille, sekä opettajille jonka koostamiseen on käytetty opetussuunnitel- maa (pääteoksena), vahvasti rinnalla valatakunnallista näyttökoeaineistoa, sekä käsi- tyksen muodostumiseen lehtiartikkeleita, valtakunnallista näyttökoeuutistiedotetta, sekä erityisesti lähteenä audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon valtakunnallista näyttöaineistoa. Lopullisesti näen tuotoksen kuitenkin enemmän koosteena, kuin että olisin synnyttänyt materiaalia varsinaisesti itse. Tärkein ja merkittävin osa on sisäistää ammattiosaamisen näytön tarkoitus ja perehtyä siihen sillä asteella, että sen saa toteu- tettua sujuvasti työelämän kanssa. Ammattiosaamisen näytöt ovat tiiviisti ohjeistettu opetushallituksen toimesta, jonka toteutusta valvoo alueellinen näyttötoimikunta.

Näyttötoimikunta koostuu työelämän, opettajien ja opiskelijoiden edustajista jossa hyväksytään jokaisen oppilaitoksen ja tutkintojen näyttöjen toteuttamissuunnitelmat.

Näin ollen varsinaisesti omaa työtä ohjeistuksen ja ammattiosaamisen näyttöjen to-

teuttamiseen on niiden käytännön suunnittelu ja toteuttaminen sekä työelämän kytke-

minen osaksi näyttöjen suunnittelua ja toteuttamista. Ison työn tästä tekee se, että op-

pilaitoksissa on jouduttu tarkistamaan omia opetuksen sisältöjä sekä työelämä lähitöis-

ten tavoitteiden huomioiminen opetuksessa ennen näyttöjen toteuttamista. Toisissa

8 oppilaitoksissa on ammattiosaamisen näyttöjä toteutettu ilman työelämän arvioitsijoi- ta, mutta meillä Etelä-Savon ammattiopistossa, audiovisuaalisen viestinnän koulutus- ohjelmassa on tavoitteeksi otettu se, että työelämä on mukana kaikissa ammattiosaa- misen näytöissä.

Tulos onnistui mielestäni tavoitteisiin nähden hyvin. Tosin silmäni ovat auenneet ko- ko ajan tätä tehdessäni, että suurin työ on ohjeistettu muualta käsin. Tehtäväkseni jäi- kin vain sen sisäistäminen ja suunnitelmien toteuttaminen ohjeistuksen mukaan, sekä niiden sovittaminen toimivaksi omaan ympäristöön, osaksi opetusta. Tämän myötä olen huomannut, että opetuksen pedagogisia ratkaisuja on ollut pakko muuttaa mutta se muutos on ollut pääosin positiivista. Alkuun vanhat menetelmät myllätessä se tun- tuu kohtuuttomalta ja suurelta työltä, mutta kun niitä lähtee toteuttamaan, löytää sieltä paljon uusia hyviä käytäntöjä eikä paluuta vanhaan enää ole.

6.3 Prosessin pohdinta

Kehittämishankkeen tavoitteen kirjoittamisesta on kulunut reilu vuosi. Alkuun koko

ammattiosaamisen näyttö oli suuri peikko joka lätkäistiin opetushallituksen määräyk-

sestä oppilaitosten työpöydälle. Omalla pöydälläni se on ollut jo kohta kolme vuotta

ilman toimenpiteitä. Kuluneen vuoden aikana on kuitenkin omalla osastollani alkanut

asiaan tarkempi perehtyminen ja työelämäyhteistyön solmiminen ammattiosaamisen

näyttöjen osalta. Työelämän perehdyttäminen asiaan on edennyt sen mukaan miten

oma käsitys on muodostunut ammattiosaamisen näytöistä. Alkuun etenemissuunni-

telmat olivat hyvin suureelliset, mutta ympäristöä kuunnelleen ja vertaisten seuraami-

nen on avannut silmiä ja laittanut suuta soukemmalle. Ammattiosaamisen näytöissä

tehtiin alkuun suuri virhe, kun monella taholla alettiin rummuttaa asiaa liian kovin

äänin. Se aiheutti työelämän perääntymisen, sekä asian muodostumisen liian moni-

mutkaiseksi. Lähinnä ongelma oli väärän käsityksen muodostuminen ja liian vähäinen

asiaan perehtyminen. Tämän katson ainakin omassa työyhteisössä johtuneen mitättö-

mästä ajallisesta resursoinnista. Yhteistä suunnitteluaikaa ei ollut muutoin kuin uusien

sääntöjen tiedottamiset jonka jälkeen asia jäi osastoille ja sitä myöten joidenkin osalta

yksittäisten opettajien harteille. Asiassa ei ollut riittävästi ohjaavaa resurssia, joka olisi

johtanut joukkoja yhteisen suunnittelupöydän ääreen.

9 Omalta osaltani ja omalla AV-viestinnän osastolla asia kuitenkin lähti käyntiin niin että päätimme viedä asiasta tietoa eteenpäin sitä mukaan kun oma ymmärrys asiaan tuli. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen tätä ei tehty minään erillisenä rummutus- kierroksena vaan luontevasti infoten työelämää oppilaiden työssäoppimisen yhteydes- sä. Tärkeimmäksi asiassa osoittautui se miten se markkinoidaan työelämään. Vertaisia kuunnellen, kun asia oli esitetty työelämän yhteiskunnallisena velvoitteena ja sitä myöten monen oven paiskautuen kiinni jäi omaksi toteuttamisen suunnaksi käänteinen vaihtoehto. Työelämä piti esittää tärkeässä roolissa, joka pääsääntöisesti on koulumaa- ilman ohjaaja tulevaisuudessa ja kuinka merkittävä työelämän apu on tässä tehtävässä.

Samalla koulun rooli piti korostaa olevan työelämän palvelija, joka valmentaa mah- dollisen tarpeita vastaavaa osaamista heidän käyttöönsä.

Työelämän kanssa yhteistyön aloittaminen toi omalla osalla yllättäviä reaktioita. Toi- sin kävi kuin alkuperäiset pelot olivat, että työelämä kokee, että heidän pitää muuttaa toimintatapojaan koulumaailman mukaiseksi. Todellisuudessa kävikin niin, että työ- elämän osalta tuli paljon yllätyksiä siitä, kuinka yhdenmukaisia asioita opetussuunni- telmasta löytyy, eikä koulu sittenkään ole niin kaukana kuin ovat luulleet. Ainoastaan suoraan valtakunnallista OPS:a esitellessä tuli asioiden yhteydessä pieneksi ongel- maksi liiallinen ”kapulakieli”, mutta yhdessä niitä aukaisten asiat selvisivät hyvin ja yhteinen sävel löytyi ja löytyihän tähän oppilaitoksen omat uudelleen kirjoitetut arvi- ointiperusteet. Tämän myötä jopa osa oppilaista on jäänyt suorittamaan työelämään pidempiä työssä oppimisjaksoja, jopa kokonaisia ammatillisten opintojen osakokonai- suuksia jotka arvioidaan ammattiosaamisen näyttöjen arviointiperusteita käyttäen yh- dessä oppilaitoksen kanssa.

Omaa kokemusta ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta loppuun asti ei tällä

hetkellä kuitenkaan vielä ole, joten lopullinen koko prosessin pohdinta jää vielä tuon-

nemmaksi. Koko prosessi ei kuitenkaan ollut Kehittämishankeen tavoitteenani, joten

voin katsoa saavuttaneeni tavoitteen kehittämishankkeen osalta, hyvät, varmat lähtö-

kohdat näyttöjen toteuttamiseen. Ensimmäiset ammattiosaamisen näytöt omalla osas-

tollani pidetään toukokuun lopussa. Näyttöön kuuluu audiovisuaalisen viestinnän pe-

rusosaamisen näyttö sekä Graafisen tekniikan ja tuotannon näyttö. Molempiin näyttöi-

hin annetaan totuttamisaikaa viikko kumpaankin ja ne toteutetaan oppilaitosnäyttönä,

mutta niin että tavoitteet ja arviointiperusteet tulevat asettamaan työelämäedustaja

joka osallistuu myös arviointiin näytön lopussa.

10

6.4 Oman oppimisen pohdinta

Tämän hankkeen myötä omaa oppimista on tapahtunut monella sektorilla. Oppimista on tapahtunut omassa toiminnassa, oppimiskäsitysten hyödyntämisessä ja niiden si- säistämisessä, vertaisoppimista, opetuksen ja pedagogisten ratkaisujen suunnittelussa, sekä yhteiskunnallisen näkemyksen laajentumisessa.

Opetusharjoittelun yhteydessä muodostin oman oppimisnäkemyksen ja tapani opettaa konstruktivistiseksi, jossa on pieni tuulahdus sosio-konstruktivistisen oppimisen piir- teitä, jota pidän ideaalina oppimisen olosuhteena kohti täydellistä oppimista. Sosio- konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaisen opetuksen järjestäminen on kuitenkin perinteisessä luokkaopetuksessa hankalaa ja työlästä, jos sen ottaisi opetukseen päälin- jaksi. Tämä edellyttäisi koko koulumaailman pedagogista muutosta, jossa otetaan kaikki sosiaalisen vuorovaikutuksen menetelmät käyttöön koskien niin opetusta kuin oppimisympäristöjä. Näin kuitenkin jo muutoksen ensiaskeleita ja tunnistin sosio- konstruktiivisia piirteitä ammattiosaamisen näyttöjen myötä tapahtuvassa opetukselli- sessa muutoksessa, joka edellyttää koulumaailman ja työelämän tiiviin yhteistyön, sekä sen myötä yhä enemmän käytännön mukaan tulon opetusmenetelmiin. On tärke- ämpää saavuttaa tavoitteet, kuin se, miten ne tavoittavat.

Oppijat ovat erilaisia, kuin myös tavat niiden toteuttamiseen ja kaikilla voi olla arvo- kasta osaamista, jota voi jakaa toiselle. Kaiken massan joukossa annetaan ääni subjek- tille ja työskennellään verkostoituen, sekä annetaan tunnustusta toisten osaamiselle.

Aika ja kehitys menevät nopeasti, tieto on alati päivittyvää ja kilpailukykyisenä pysy- minen edellyttää elinikäistä oppimista. Vanhat opetusmenetelmät ja kerran 5-10 vuo- dessa muuttuvat opetussuunnitelmat antavat liian jäyhät puitteet työelämän kehityk- sessä mukana pysymiselle. Näin ollen kehityksessä mukana pysyminen on edellyttä- nyt opetussuunnitelman muutoksen ja lisäyksen siltä osin, että työelämä johtaa ope- tuksen päälinjausta. Tämän mahdollistaa ja tähän pakottaa ammattiosaamisen näytöt 2.asteen koulutuksessa, jossa opiskelijat ovat vielä kokemattomia työelämän suhteen.

Ammattiosaamisen näytöt myös madaltavat porrasta koulutuksesta työelämään siirty-

misessä ja oikein toteutuessa se toimii luontevana jatkumona, joka vastaa myös ajan

11 vaatimuksiin yhteiskunnallisesta tarpeesta, nopeasti saatavasta työvoimasta, kun suu- ret ikäluokat eläköityvät.

Itsestäni olen oppinut, että joskus on hyvä antaa aikaa asioiden kehittyä ja etsiä lin- jaansa ennekuin alkaa asioista liian tietämättömänä yrittää tehdä lopullisesti valmista.

Myös itselleni on tämän tehtävän myötä osoittautunut, että on opittava hyödyntämään jo olemassa olevaa tietoa ja kuunnella ympäristöä, jonka pohjalta voi itse kriittisen tarkastelun pohjalta muodostaa oman näkemyksen asioista tai antaa aikaa ja olla sosi- aalisessa vuorovaikutuksessa, jos on kyseessä asia jossa tarvitsee muodostaa yhteinen käsitys. Verkostoituva työskentelymalli on tulevaisuutta, yksinpuurtajat jäävät helpos- ti ajasta jälkeen.

Yhteiskunnallisesti näkemys on avartunut siinä suhteessa miten koko järjestelmä toi-

mii. Ei ole irrallisia osatekijöitä, sääntöjä tai määräyksiä vaan kaikki on linkittynyt

toisiinsa palvelemaan yhteistä päämäärää. Näin ollen kaikkien olisi myös omaksuttava

tämä toimintamalli. Elinikäisen oppimisen malli on tullut jäädäkseen, se ei ole mikään

erillinen irrallinen opiskeltava asia vaan toiminnan myötä juurtuva itsestään selvä tu-

leva toimimisen ja nyt jo oleva malli.

12

LÄHTEET

M 32/011/2005. Ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman ja näyttö-

tutkinnon perusteet. OPH 30.9.2005.

Liite 1

Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto Media-assistentti

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN TOTEUTTAMISOHJEISTUS TYÖELÄ- MÄN EDUSTAJILLE, OPISKELIJOILLE SEKÄ OPETTAJILLE

ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTO

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN KOULUTUSOHJELMA

Mirva Huuskonen 2008

Liite 1

1

JOHDANTO... 1

Ammattiosaamisennäyttö ...1

Työelämäyhteistyö ja työelämän rooli...1

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS ERI OSAPUOLTEN YHTEISTYÖNÄ... 2

Opettaja voi hyödyntää aineistoa...2

Työelämän edustaja voi hyödyntää aineistoa ...2

Opiskelija voi hyödyntää aineistoa ...2

Oppaan käyttö ...3

Arviointi ...3

Näytön uusinta...3

Työturvallisuus...3

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET ... 5

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN KOULUTUSOHJELMAN PERUSOSAAMINEN JA AMMATILLISET SUUNTAUTUMISALAT ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOSSA... 6

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSOSAAMINEN 30OV ... 6

Tavoitteet ja keskeiset sisällöt...6

Näytön kuvaus...7

Esimerkkejä näytöistä ...8

Näytön arviointi ...9

Arvioinnin kohteet ...9

GRAAFINEN TEKNIIKKA JA TUOTANTO 15OV ... 17

Tavoitteet ja keskeiset sisällöt...17

Näytön kuvaus...17

Esimerkkejä näytöistä ...18

Näytön arviointi ...20

Arvioinnin kohteet ...20

MULTIMEDIAILMAISU... 23

Tavoitteet ja keskeiset sisällöt...23

Näytön kuvaus...23

Esimerkkejä näytöistä ...25

Näytön arviointi ...27

Arvioinnin kohteet ...27

VIDEO-, TELEVISIO- JA ELOKUVAILMAISU,15 OV... 30

Tavoitteet ja keskeiset sisällöt...30

Näytön kuvaus...30

Esimerkkejä näytöistä ...31

Arvioinnin kohteet ...35

VIDEO-, TELEVISIO- JA ELOKUVATYÖ,15 OV... 38

Tavoitteet ja keskeiset sisällöt...38

Näytön kuvaus...38

Esimerkkejä näytöistä ...40

Näytön arviointi ...45

Arvioinnin kohteet ...45

LÄHTEET ... 48

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN ARVIOINTILOMAKE... 1

1

7 Johdanto

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisohjeistus on tarkoitettu Työelämän edustajalle, Opettajalle sekä Opiskeli- jalle. Ohjeistuksessa on näytön kuvaukset, esimerkit, arviointiin ohjeistus sekä lomake. Toteuttamisohjeistus, esimerkit ja arviointiin oheistus ovat tehty voimassaolevan Kansallista ammattiosaamisen näyttöaineistoa käyttä- en, joka pohjautuu voimassa olevaan opetussuunnitelmaan. Ohjeistusta käytetään Etelä-Savon ammattiopiston Audiovisuaalisen viestinnän koulutusohjelmassa.

Ammattiosaamisennäyttö

Ammattiosaamisen näyttö käsitteenä tarkoittaa käytännön työtehtävää, jolla opiskelija osoittaa opetussuunnitel- man mukaisten tavoitteiden hallintaa joka toimii myös työelämän edellyttämän ammattitaidon hallintana.

Ammattiosaamisen näyttö suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä työelämän edustajien kanssa, sekä aina mah- dollisuuksien mukaan työssäoppimisen yhteydessä, työpaikoilla tai oppilaitosympäristössä.

Työelämäyhteistyö ja työelämän rooli

Työelämäyhteistyö tarkoittaa, että opetus ja työelämä kohtaisivat ja muodostaisivat toimivan verkoston koulutuk- sen toteutukseen ja suunnitteluun. On erittäin tärkeää, että tänä päivänä opiskelijan valmiudet työllistyä alan työ- tehtäviin olisi mahdollisimman portaatonta ja valmiudet koulutuksen jälkeen työllistymiseen olisivat hyvät. Tämä edellyttää opiskelijalta parempia työelämävalmiuksia.

Ammattiosaamisen näyttöjen yhteydessä työelämäyhteistyö tarkoittaa, että työelämä on opetuksen suunnan näyt- täjä sekä rooliltaan työelämävalmiuksien antaja, oppilaitos taas työelämää palveleva ja tulevan työvoiman val- mentaja joka pyrkii vastaamaan työelämän tarpeisiin.

2 Ammattiosaamisen näytön suunnittelu ja toteutus eri osapuolten yhteistyönä

Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa ovat mukana koulutuksen järjestäjä, koulutuksen järjestäjän nimeämä toimielin, opettajat, työelämän edustajat ja opiskelijat. Eri osapuolet voivat hyödyntää kansallista näyttöaineistoa seuraavissa tilanteissa.

Opettaja voi hyödyntää aineistoa

• suunnitellessaan ja toteuttaessaan ammattiosaamisen näyttöjä käytännössä yhdessä työelä- män edustajan ja opiskelijan kanssa

• tiedottaessaan ammattiosaamisen näytöistä ja niiden arvioinnista opiskelijoille ja työelämän edustajille ja perehdyttäessään heitä niihin

• havainnoidessaan opiskelijan työskentelyä sekä kannustaessaan ja antaessaan tarvittaessa oh- jausta

• osallistuessaan arviointikeskusteluun

• päättäessään ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista.

(Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto 2006, 2-3. Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto. Opetushallitus.)

Työelämän edustaja voi hyödyntää aineistoa

• perehtyessään ammattiosaamisen näyttöjen tavoitteisiin sekä arvioinnin kohteisiin ja arvioin- tikriteereihin

• osallistuessaan ammattiosaamisen näytön suunnitteluun yhdessä opiskelijan ja opettajan kanssa

• huolehtiessaan siitä, että opiskelijalla on työssäoppimisjakson aikana mahdollisuus harjaan- tua näytössä vaadittavaan osaamiseen

• perehdyttäessään opiskelijan toimipaikan niihin toimintatapoihin, työtiloihin, koneisiin ja lait- teisiin, jotka ovat ammattiosaamisen näyttöjen kannalta merkittäviä, sekä toimipaikan työsuo- jelu- ja työturvallisuusohjeisiin

• havainnoidessaan opiskelijan työskentelyä, kannustaessaan ja antaessaan tarvittaessa ohjaus- ta

• kertoessaan muille työyhteisön jäsenille näytöistä

• osallistuessaan arviointikeskusteluun

• päättäessään ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista.

(Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto 2006, 2-3. Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto. Opetushallitus.)

Opiskelija voi hyödyntää aineistoa

• perehtyessään ammattiosaamisen näytön tavoitteisiin sekä arvioinnin kohteisiin ja arviointi- kriteereihin

• suunnitellessaan ammattiosaamisen näyttöä ja sopiessaan siitä ja sen ajankohdasta opettajan ja työelämän edustajan kanssa

• arvioidessaan omaa osaamistaan.

(Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto 2006, 2-3. Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto. Opetushallitus.)

3

Opettajan vastuulla on selvittää opiskelijan mahdolliset oppimisvaikeudet ja muut osaamisen osoittamisen esteet. Ne otetaan huomioon näytön suunnittelussa niin, että opiskelijan on mahdol- lista näyttää todellinen osaamisensa. Arviointikriteerit on näyttöaineistoissa ilmaistu selkeästi työ- hön liittyvänä toimintana ja tekemisenä, joten ne soveltuvat hyvin myös erityisopiskelijoiden am- mattiosaamisen näyttöjen arvioinnin pohjaksi. (Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto 2006, 2. Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto. Opetushallitus.)

Oppaan käyttö

Opasta kannattaa hyödyntää sisällysluetteloa hyödyksi käyttäen. Ei ole tarkoitus että se luetaan alusta loppuun, vaan toimii ammattiosaamisen näytöissä tukena tarvittavin osin, se voidaan tulos- taa käyttöön myös vain tarvittavin osin esim. Graafisen tekniikan ja tuotannon näyttöä toteuttaessa on tulostettuna vain sitä näyttöä koskevat sivut sekä yleiset ohjeet.

Arviointi

Arvioinnin on perustuttava opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun. Arviointikeskuste- lussa tulee olla mukana opiskelija, opettaja ja työpaikkaohjaaja. Arvioinnin tulee tukea opiskelijaa saavuttamaan opintokokonaisuuksien tavoitteet. Arviointikohteisiin on oppaassa suuntaa antavat kohteet Asteittain Kiitettävä (K5), Hyvä (K4-3) sekä Tyydyttävä (T2-1). Lyhyt kuvaus näytöstä ja keskustelun yhteydessä tehtävä arviointi merkitään lomakkeeseen (viimeinen sivu Liiteessä 1.), se- kä kirjallinen palaute sen onnistumisesta. (Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto 2006, 3.

Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto. Opetushallitus.)

Näytön uusinta

Opiskelija: Jos näytöstä jokin osuus epäonnistuu, opiskelijan on mahdollisuus uusia se. Arviointi-

keskustelussa keskustellaan tarvittavasta lisäharjoituksesta.

Opettaja: Näytön epäonnistumisen syyt selvitetään arviointikeskustelussa ja sovitaan tarvittavista tukitoimista ja lisäharjoituksesta. Sovitaan lisäharjoittelun aikataulusta ja uusintanäytön ajankoh- dasta.

Työpaikkaohjaaja: Näytön epäonnistumisen syyt selvitetään arviointikeskustelussa ja sovitaan jatkotoimista opiskelijan ja opettajan kanssa.(Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto 2006, 3. Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto. Opetushallitus.)

Työturvallisuus

Opiskelija: Työturvallisuus on muistettava koko ajan. ”Kysy ellet tiedä!”

4

Opettaja: Työturvallisuuden merkitys selvitetään opiskelijalle ennen näyttöä. Jos opiskelijan tai jonkun muun työturvallisuus vaarantuu näytön aikana, opettajalla on velvollisuus keskeyttää näyt- tö välittömästi.

Työpaikkaohjaaja: Työturvallisuuden merkitys on selvitettävä opiskelijalle ennen näyttöä. Jos

opiskelijan tai jonkun muun työturvallisuus vaarantuu näytön aikana, työpaikkaohjaajalla on vel- vollisuus keskeyttää näyttö välittömästi. (Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto 2006, 3. Au- diovisuaalisen viestinnän perustutkinto. Opetushallitus.)

5 8 Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon tavoit-

teet

Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon tavoitteena on antaa opiskelijalle tarvittava perusosaaminen alan as- sistenttitason työtehtäviin, jotka liittyvät viestintätuotteiden suunnitteluun, toteuttamiseen, valmistamiseen, tuot- tamiseen ja markkinointiin. Tässä audiovisuaalisilla viestintätuotteilla tarkoitetaan mm. valokuvia, elokuvia, vi- deo-, radio- ja tv-ohjelmia, multimediatuotteita, vuorovaikutteisia pelejä ja ohjelmia, digitaalisia elokuvatallentei- ta, webbisivuja ja wap-palveluja. Perustutkinnon tavoitteissa on painotettu teknistuotannollisen tietotaidon lisäksi esteettisfilosofista perusnäkemystä sekä kulttuurihistorian perusteiden tuntemusta.

Audiovisuaalisen viestinnän alalla on useita laajoja ammatteja ja ammattiryhmiä, siksi alalla tarvitaan sekä mo- niosaajia, että erikoistuneita tietyn tekniikan tai taidon erityisosaajia. Tämän takia alan perustutkinnon tavoitteissa korostuu alan kaikille opiskelijoille yhteinen perusosaaminen sekä laaja valinnaisten opintojen osuus, joka mah- dollistaa hyvin erilaisten suuntautumisvaihtoehtojen toteuttamisen.

Opetussuunnitelma Audiovisuaalisen viestinnän koulutusohjelmassa, Opetushallitus 2002

6

9 Audiovisuaalisen viestinnän koulutusohjelman pe- rusosaaminen ja ammatilliset suuntautumisalat Etelä- Savon ammattiopistossa

Audiovisuaalisen viestinnän perusosaaminen 30 OV

Tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Opiskelija oppii soveltamaan viestintätuotteissa eri tyylisuuntien eettisiä ja sisällöllisiä tavoitteita. Hän oppii mää- rittämään kuvaan, valoon, ääneen ja niiden yhdistelmiin liittyvät taidelajit ja osaa määrittää taidehistorian eri tyy- likaudet ja tunnistaa ne taiteessa. Hän oppii ymmärtämään taiteen ja esteettisyyden merkityksen jokapäiväisessä elämässä ja osana viestintää.

Opiskelija oppii hankkimaan tietoa ja tekemään havaintoja vieraista kulttuureista, jotta voi toiminnassaan ottaa huomioon erilaiset kulttuuriset kohderyhmät. Opiskelija osaa soveltaa audiovisuaalista ympäristöään ja sen luomia mahdollisuuksia työssään. Hän oppii arvioimaan kriittisesti omia tuotoksiaan ja asettamaan niitä julkiseen tarkas- teluun

.

7

Näytön kuvaus

Opiskelija tekee projektisuunnitelman ja toteuttaa sen aikataulun ja kustannusarvion asettamissa rajoissa. Opiske- lija tuntee kuvakerronnan perusteet ja äänen sekä valon vaikutuksen kuvakerrontaan. Hän tekee video- ja äänital- lenteen, valaisee kuvaustilanteen, kuvaa, äänittää ja käsittelee raakamateriaalin valmiiksi tuotteeksi. Hän valaisee yksinkertaisen esitystilanteen ja -tilan sekä hoitaa sen äänentoiston.

Opiskelija valaisee kuvauskohteen ja valokuvaa sen kinofilmijärjestelmä- tai digitaalikameralla. Hän valitsee itse ottamistaan kuvista ilmaisullisesti sopivimmat. Opiskelija kehittää mustavalkofilmin ja vedostaa kuvan paperille.

Hän muokkaa digitoitua kuvaa kuvankäsittelyohjelmalla julkaisualustaan sopivaksi.

Opiskelija tekee multimedia- tai printtimediatuotteen sivun, osion tai lay-out-suunnitelman annetun käsikirjoituk- sen tai muun riittävän ohjeistuksen pohjalta. Opiskelija toteuttaa pienimuotoisen paino- tai digitaalisen tuotteen.

Opiskelija toteuttaa yksinkertaisen verkkojulkaisun annetun ohjeistuksen mukaan.

Esteettisiä ja sisällöllisiä valintoja tehdessään opiskelija huomioi tyylisuunnat ja taidelajit. Hän havainnoi audiovi- suaalista ympäristöään työtehtäviensä näkökulmasta. Hän erittelee ja soveltaa havaintojaan ja tietojaan. Opiskelija huomioi ja soveltaa tietojaan tekijänoikeuksista ja muusta viestinnän sääntelystä. Hän käyttää suullista ja kirjallis- ta ammattienglantia.

Saa työtehtävän - videokuvaus - äänitys

- kuvan tai äänen jälkikäsittely - valaisu - valokuvaus - valokuvan val-

mistus

- kuvankäsittely - graafisen ulko- asun toteutus - multimediajul-

kaisu

-

projektin suun- nittelu jahallinta

Valitsee ja varaa - tuotantokalus-

ton

- laitteet ja oh- jelmistot - muut resurssit

Soveltaa tehtävässä viestinnän, ilmaisun ja tekniikan tietämys- tään

- esteettiset, tai- teelliset ja kult- tuuriset - perusteet - värien, typografi-

an ja kuvasomit- telun

- perusteet - dramaturgian

perusteet

- joukkoviestinnän analysointi - työturvallisuus - säädökset ja

normit - vuorovaikutus - ammattienglanti.

Toteuttaa työtehtävän

Hoitaa tehtä- vään kuulu- vat jälkityöt ja hyväksyt- tää työn

8

Esimerkkejä näytöistä

Esimerkki 1

Tehtävän ja työprosessin kuvaus

Tehtävänä on valmistaa bändille tilauksen mukainen esittelymateriaali verkkoon. Esittelymateriaali koostuu vi- deokuvasta ja äänestä, valokuvista, annetusta tekstistä ja mahdollisesta muusta graafisesta materiaalista. Materiaa- lin jakelukanavia ovat optinen levy kansineen ja bändin kotisivut. Bändin edustaja tulee paikalle tarkentamaan tilauksen yksityiskohtia ja sopimaan materiaalin hyväksyttämisestä.

Työprosessiin kuuluu videohaastattelun teko, valokuvien ottaminen ja käsittely, materiaalin muokkaaminen ja optimointi siirrettäväksi optiselle levytallenteelle ja verkkoon. Levynkansi teksteineen suunnitellaan painoval- miiksi tiedostoksi ja siitä tehdään koevedos. Levylle tarkoitetusta aineistosta poltetaan yksi koetallenne.

Ryhmätyönä haastattelu

Tehkää kolmen hengen ryhmätyönä lyhyt henkilöhaastattelu yhdestä bändin jäsenestä. Toteutus: yksi videokame- ra, lajityypin mukainen valaisukalusto, erillinen tilanteeseen sopiva mikrofoni- ja äänikalusto. Kuva ja ääni jälki- käsitellään ja siirretään verkkoon bändin kotisivuille.

Yksilötyönä

Suunnittele ja kuvita levyn kansi bändistä ottamillasi kuvilla ja annetulla tekstillä sekä mahdollisella muulla graa- fisella aineistolla. Ota bändin jäsenestä valokuvia mustavalkofilmille. Kehitä filmi, tee pinnakkainen ja valitse esittelymateriaaliin sopivat kuvat. Skannaa mustavalkonegatiivista valitsemasi kuvat ja tee niistä ja mahdollisesta muusta haluamastasi materiaalista kuvankäsittelyohjelmalla duotone (kaksisävy) -tiedosto tulostamista varten.

Valitse tekstityyppi, -väri ja -koko ja taita levynkansi kuvineen ja teksteineen. Käsittele kuvat myös bändin ko- tisivuille vietäväksi. Suunnittele ja toteuta kotisivulle pieni promokokonaisuus tilaajan haluamassa muodossa.

Siirrä käsittelemäsi materiaali kotisivun ylläpitäjälle. Hyväksytä kaikki valmistettu materiaali tilaajalla työn alus- sa laaditun hyväksyttämisprotokollan mukaan. Huolehdi tekijänoikeuksiin ja muihin oikeuksiin liittyvistä velvoit- teista ja laadi videosta tarkka nauhakortti. Dokumentoi tehtävän alusta alkaen tehdyt sopimukset ja annetut ohjeet.

Palauta tilaajalle nauhakortti, levynkannen koevedos, optinen koetallenne ja dokumentaatiosi määräaikaan men- nessä.

Näyttöympäristö

Opiskelija voi antaa näyttönsä pienessä projektissa osin ainoana näytönantajana tai suuremmassa projektissa osana ryhmää, kunhan toiminta mahdollistaa arvioinnin eriyttämisen yksilöllisesti.

9

Näytön arviointi

Perusosaamisen opintokokonaisuuden näyttöjen arvioinnissa painotetaan erityisesti laaja-alaisen tutkinnon kaikki- en vaadittavien perustaitojen hallintaa suuntautumisesta riippumatta. Perusosaamisen opintokokonaisuuden näy- töissä riittää kuitenkin, että opiskelija saa tehtäväksiannot mahdollisimman selkeästi rajattuina eikä häneltä vielä vaadita pitkälle menevää soveltamistaitoa. Perusosaamisessa painottuvat muita opintokokonaisuuksia enemmän ydinosaamisen ja yhteisten painotusten arviointi.

Arviointikriteerit

Arvioinnin kohteet

Tyydyttävä (T1) Opiskelija

Hyvä (H3) Tyydyttävän tason vaa- timusten lisäksi opiskeli-

ja

Kiitettävä (K5) Hyvän tason vaatimus-

ten lisäksi opiskelija

Työprosessin hallinta toteuttaa työtehtävät an- nettujen ohjeiden mukaan hoitaa tehtäviin kuuluvat jälkityöt ja hyväksyttää työn

osaa käyttää saamaansa käsikirjoitusta ja muita ohjeita ohjattuna työnsä pohjana.

testaa työnsä ja on huolel- linen.

huolehtii, että lopputulos on julkaisukelpoinen.

tuottaa ohjattuna valokuvia digitaaliseen muotoon joko skannaamalla tai tallenta- malla ne muulla tavalla tietokoneelle.-

työstää kuvat kuvankäsit- telyohjelmalla.

osaa videokuvata vallitse- vassa valossa

osaa leikata videokuvaa niin, että saa siitä käyttö- kelpoisen tuotteen.

laittaa jonkin oman tuot- teensa julkisesti esille.

osaa käyttää fontteja graa- fisina elementteinä.

tuottaa valokuvia digitaali- seen muotoon joko skan- naamalla tai tallentamalla ne muulla tavalla tietoko- neelle.

työstää kuvat ammattimai- sella kuvankäsittelyohjel- malla.

rakentaa tarvittaessa kol- mipistevalaisun.

osaa toimia asiakaslähtöi- sesti.

työskentelee projekteissa ryhmätyön periaatteiden mukaan.

osaa nimetä, varastoida, arkistoida ja suojata teke- mänsä tiedostot.

osaa dokumentoida työnsä annetussa laajuudessa ja täsmällisyydessä.

täyttää työn laatuvaati- mukset.

työskentelee tavoitteelli- sesti.

testaa ja tarkistaa työnsä ennen sen luovutusta eteenpäin.

pystyy arvioimaan työtään

käyttää saamaansa käsi- kirjoitusta ja muita ohjeita huolellisesti ja tarkasti työnsä pohjana.

toimii suunnitelmallisesti, järjestelmällisesti, itsenäi- sesti ja oma-aloitteisesti.

muokkaa kuvat ominai- suuksiltaan ja tallennus- muodoltaan julkaisualus- taan sopivaksi

osaa leikata videokuvaa niin, että saa siitä julkaisu- kelpoisen tuotteen.

tekee valaisutilanteen ti- laan ja esitykseen.

arvioi kriittisesti omia töi- tään.

suunnittelee paino- tai digitaaliselle tuotteelle typografisen ilmeen.

tekee multimedia- tai print- timediatuotteen sivun, osion tai layout- suunnitelman käyttäen hyväksi sommittelun ele- menttejä.

toteuttaa yksinkertaisen verkkojulkaisun riittävän ohjeistuksen pohjalta

10

osaa toimia projekti- ja ryhmätyössä.

osaa ohjattuna dokumen- toida oman työnsä.

osaa ohjattuna arvioida oman työvaiheensa.

noudattaa sopimuksia.

täyttää ohjattuna työn laa- tuvaatimukset.

työskentelee huolellisesti ja ahkerasti.

pystyy arvioimaan työtään ohjattuna.

toimii ohjeiden ja opastuk- sen mukaan.

ja perustelemaan teke- mänsä ratkaisut.

toimii joustavasti.

kehittää työnsä joutuisuut- ta.

koostaa verkkojulkaisun jollakin sivutuotanto- ohjelmistolla, toteuttaa testauksen sekä toimittaa verkkojulkaisun palveluun.

osaa toimia palveluhenki- sesti.

osaa mukauttaa oma te- kemisensä annettuihin mahdollisuuksiin ja koko- naistavoitteen saavuttami- seen.

tuntee ja noudattaa sopi- muksia.

varmuuskopioi tekemänsä tiedostot sovitulla tavalla.

dokumentoi työnsä tarkoi- tuksenmukaisessa laajuu- dessa ja täsmällisyydessä.

tuntee kulloisenkin työn laatuvaatimukset.

työskentelee luovasti, te- hokkaasti.

osaa eritellä ja arvioida omaa työtään suhteessa koko tuotantoon.

on oma-aloitteinen.

kehittää omaa työskentely- tapaansa.

Työtehtävän hallinta valitsee ja varaa tehtävään sopivat työkalut

käyttää työtehtävän eri vaiheissa tarvittavia erilai- sia materiaaleja, työväli- neitä ja työmenetelmiä hoitaa tehtävään kuuluvat jälkityöt ja hyväksyttää työn

pystyy ohjattuna käyttä- mään järjestelmäkameraa ja digitaalisia kuvasvälinei- tä niin, että hän saa loppu- tulokseksi käyttökelpoisen valokuvan.

pystyy ohjattuna kehittä- mään mv-filmiä ja teke- mään siitä vedoksen.

valitsee ohjatusti sopivan värikartan tuotteelle tai projektille.

osaa ohjattuna valmistaa videokameran kuvaamista varten ja käyttää videoka- meraa.

käyttää järjestelmäkame- raa tai digitaalisia kuvaus- välineitä niin, että hän saa lopputulokseksi käyttökel- poisen valokuvan.

kehittää mv-filmiä ja tekee siitä vedoksen.

valitsee tarkoituksenmu- kaisen värikartan tuotteelle tai projektille.

osaa valmistaa videoka- meran kuvaamista varten ja käyttää videokameraa.

osaa ladata kuvatallenteen editointilaitteelle.

osaa perusleikkauksen ja

hyödyntää oma-

aloitteisesti järjestelmäka- meran tai digitaalisen ku- vausvälineistön erilaisia toimintoja.

käyttää erillisiä valaisuka- lustoja.

saa lopputulokseksi per- soonallisen valokuvan.

kehittää mv-filmiä virheittä ja tekee siitä laadukkaan vedoksen.

valitsee perustellusti väri- kartan tuotteelle tai projek- tille.

11

osaa ohjattuna ladata ku- vatallenteen editointilait- teelle.

tuntee perusleikkauksen ideat ja kuvan trimmauk- sen ja osaa ohjattuna lei- kata ja trimmata kuvaa sen perusteella.

osaa ohjattuna kopioida editoidun tallenteen esitys- formaattiin.

osaa kuvata vallitsevassa valossa.

osaa kytkeä opastettuna annetun valaistuskaluston toimintakuntoon ja suunna- ta heittimet valaistavaan kohteeseen.

osaa opastettuna käyttää valo-ohjauspöytää niin, että hän saa ohjattua ha- luttuja valonheittimiä.

osaa ohjattuna sijoittaa mikrofonin oikein ja laittaa laitteiston käyttökuntoon.

osaa opastettuna käyttää tallenninta ja äänen edi- tointilaitteistoa.

osaa toimia kuvausryhmän äänittäjänä.

muokkaa kuvat ja äänet työhön sopivilla kuvan- ja äänenkäsittelyohjelmilla.

osaa ohjattuna valita fontin käyttöympäristön mukaan.

osaa ohjattuna laatia pie- nelle työlle työsuunnitel- man, aikataulun ja kustan- nusarvion.

osaa ohjattuna tehdä muistion, laskun ja täyttää annetut lomakkeet ja tehdä luonnokset annetuista tarjouspyynnöistä, tarjouk-

kuvan trimmauksen.

osaa kopioida editoidun tallenteen esitysformaat- tiin.

osaa tehdä kolmipisteva- laisun.

osaa kuvata vallitsevassa valossa ja tuntee väriläm- pötilan vaikutuksen ku- vaan.

osaa valita tilanteeseen soveltuvan valaistuskalus- ton ja rakentaa siitä yksin- kertaisen valaistuskoko- naisuuden, jolla hoitaa kohteen valaisun riittävällä tavalla.

osaa suunnata valonheit- timet tilanteen vaatimalla tavalla ja käyttää valo- ohjauspöytää valonheitti- mien ohjaukseen.

valitsee käyttötarkoituk- seen ja tilanteeseen sopi- van mikrofonin ja tallenti- men sekä kytkee laitteet laitekokonaisuudeksi.

sijoittaa mikrofonin tilan- teen vaatimalla tavalla ja käyttää tallenninta.

siirtää äänimateriaalin editointilaitteistoon ja editoi siitä kokonaisuuden.

valitsee asiallisen fontin käyttöympäristön mukaan.

käyttää fontteja graafisina elementteinä.

osaa valita ja käyttää sopi- via työkaluja ja ohjelmia.

korjaa ja värittää kuvallisia elementtejä huomioiden värijärjestelmät ja julkai- sualustat.

osaa värien korjaamisen järjestelmän digitaalisessa mediassa.

osaa kuvata vallitsevassa valossa ja osaa käyttää tietoa värilämpötilasta hyväkseen.

kokoaa yksinkertaisen valaisujärjestelmän koh- teen valaisemiseksi ohjei- den mukaan.

käyttää fokusta ja rajaimia.

valitsee tarvittavat välineet itsenäisesti ja kytkee lait- teet toimivaksi kokonai- suudeksi.

valitsee itsenäisesti tilan- teeseen oikean tyyppisen mikrofonin ja sijoittaa sen äänityskohteen ja ääniym- päristön edellyttämällä tavalla.

kokoaa yksinkertaisen äänityslaitteiston, johon kuuluu mikrofoni, tallennin, kaiuttimet tai kuulokkeet sekä välijohdot ja tallen- teet.

säätää äänitystason ja tekee tallennuksen.

vaimentaa häiriöääniä

12

sista ja kyselyistä.

tulee toimeen oman alansa englanninkielisillä käyttö- ohjeilla ja selviää englan- ninkielisillä suullisilla työ- ohjeilla.

tunnistaa ohjattuna teki- jänoikeuksien alaisen ma- teriaalin.

kirjaa käyttämänsä materi- aalin ohjattuna.

käyttää jotain käyttöjärjes- telmäympäristöä pystyen käyttämään alan sovellus- ohjelmia.

laatii ohjattuna yksinkertai- sen verkkojulkaisun.

tunnistaa tekijänoikeuksien alaisen materiaalin.

kirjaa ohjeiden mukaisesti käyttämänsä materiaalin.

taajuuskorjaimella ja sää- tää kokonaisuuden äänen- voimakkuuden tasapainoi- seksi.

kytkee laitteiston, johon kuuluu mikrofoni, sähköi- nen äänilähde, yksinker- tainen äänipöytä, vahvis- tin, kaiuttimet ja kaapeloin- ti.

sijoittaa laitteet asianmu- kaisesti sekä käyttää ääni- pöytää ja säätää äänitason sekä kanavien tasosuh- teet.

suorittaa tekstin taiton ja muokkauksen typografisen suunnitelman pohjalta.

käyttää fontteja graafisina elementteinä tuotteen tai projektin luonteen mukaan.

tallentaa eri mediaelemen- tit ominaisuuksiltaan ja tiedostomuodoiltaan julkai- sualustaan sopiviksi.

perehtyy hankkeen tavoit- teisiin ja laatii pienelle työlle työsuunnitelman, aikataulun ja kustannusar- vion.

tekee muistion ja laskun ja täyttää lomakkeita ja tekee luonnokset tarjouspyyn- nöstä, tarjouksesta ja ky- selystä.

kirjaa saamiensa ohjeiden mukaisesti käyttämänsä materiaalin ja toimittaa tiedot asianomaiselle ryh- män jäsenelle.

Työn perustana olevan tiedon hallinta

soveltaa tehtävässään av- alaan liittyvän viestinnän, ilmaisun ja tekniikan tietä- mystään.

osaa käyttää alan keskei- siä termejä ja tuntee av- alaan liittyvät keskeiset käsitteet.

tuntee av-tuotannon do- kumenttien perustehtävät ja osaa ohjattuna soveltaa

osaa projektityöskentelyn perustaidot.

hallitsee ammattitermit.

tietää tuotannon taloudel- listen ja välineellisten re- surssien merkityksen

hallitsee projektityöskente- lyn taidot.

käyttää työssään hyväk- seen eri taidelajeja, tyy- lisuuntia ja -kausia.

13

niitä tuotannollisessa työs- sään.

tunnistaa av-viestinnän työssä tarvittavia taiteenla- jeja ja niiden olennaisim- mat tyylisuunnat.

tunnistaa työssään tilan- teet, jolloin hänen täytyy selvittää tekijänoikeudelli- set asiat.

osaa tehdä annetun tee- man tyylinmukaisia kuva- valintoja ottamistaan kuvis- ta.

osaa ohjattuna soveltaa työhönsä kuvasommittelun viestinnällisiä periaatteita.

hahmottaa kuvailmaisussa liikkeen suunnan ja luku- suunnan merkityksen ja erot.

omaan toimintaansa ja koko työ- ja tuotantopro- sessiin.

osaa ohjattuna ottaa ne huomioon työssään.

tunnistaa av-viestinnän työssä tarvittavia taidelaje- ja, tyylisuuntia ja -kausia sekä osaa soveltaa tietä- mystään annettujen ohjei- den mukaan.

osaa tehdä joitakin anne- tun teeman mukaisia ku- vavalintoja esim. kuvatoi- mistojen kuvapankeista.

osaa valokuvaa ottaes- saan käyttää onnistuneesti joitakin valokuvailmaisun elementtejä.

korostaa valokuvaa otta- essaan tilaa tai liikettä objektiivin valinnalla, valol- la ja sommittelulla.

osaa soveltaa havaintonsa av-ympäristöstään ammat- tityössään.

etsii luovia ja omaleimaisia ratkaisuja.

osaa perustaa oman työn- sä annettuihin sisältö- suunnitelmiin.

osaa huomioida omassa työssään viestinnän sään- telystä aiheutuvat toimen- piteet.

valitsee perustellusti kuvia teeman, aiheen tai tyylin mukaisesti kuvatoimistojen kuvapankeista.

osaa valokuvaa ottaes- saan käyttää perustellen valokuvailmaisun element- tejä.

osaa aktiivisesti tehdä havaintoja ja hankkia ja eritellä työtehtäviensä suorittamiseen tarvittavia tietoja.

tuntee yleisimpiä tuotan- tomenetelmiä, -välineitä ja yhteistyökumppaneita.

tuntee erilaisia media-alan tuotantomuotoja.

tuntee työlainsäädännön, sopimusoikeuden, tekijän- oikeuksien perusteet.

tuntee yleiset videon tal- lennusformaatit.

tuntee kuvakokojärjestel- män.

huomioi liikkeen ja valon jatkuvuuden kuvatessaan ja editoidessaan.

tuntee suotimien vaikutuk- sen kuvaan.

huomioi taustamelun, ää- nen heijastumisen, etäi- syyden ja näkymättömyy-

14

den vaikutukset äänityksen lopputulokseen.

tuntee kuvakerronnan perusteet.

tuntee yleiset passiiviset teatteriheittimet ja kuvaus- valaisimet.

tuntee poltintyypit.

tuntee valon ominaisuudet ja suotimien vaikutuksen valoon.

tuntee keskeisimmät tal- lennusformaatit ja signaali- lähteet.

huomioi värikartan valin- nassa värin symbolina, kulttuurillisena elementtinä ja huomion herättäjänä.

käyttää väriä muodon tai tilan muotoilijana, sommit- telun ja taiton elementtinä.

pystyy itsenäisesti käyttä- mään väriä taiton element- tinä siten, että se toimii myös mustavalkoisena.

osaa itsenäisesti ja tietoi- sesti valita annettuun lop- putuotteeseen sopivat kuvasommittelun viestin- nälliset elementit.

käyttää viestinnällisiä ele- menttejä tyylinmukaisesti, taloudellisesti ja tarkoituk- senmukaisesti.

Työturvallisuuden hallin- ta

tuntee työturvamääräykset siten, että suoriutuu tehtä- vistä turvallisesti.

toimii ergonomisesti oikein.

osaa huomioida itsenäi- sesti työympäristössä ole- vat riskitekijät.

noudattaa annettuja työ- turvallisuusohjeita ja - määräyksiä.

osaa itsenäisesti huolehtia työympäristönsä työturval- lisuudesta ja ilmoittaa puutteellisuuksista.

Kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen

Ongelmanratkaisutaidot osaa kertoa ongelmista ajoissa ja pyytää apua

esittää ongelmatilanteisiin oma-aloitteisesti ratkaisu- vaihtoehtoja

työskentelee paineen alai- sena huomioiden jaksami- seen, ergonomiaan ja työ- lainsäädäntöön liittyvät

15

Vuorovaikutus-, viestintä- ja yhteistyötaidot

osaa työskennellä av-alan erilaisissa työryhmissä ja projekteissa.

toimii työryhmän jäsenenä aiheuttamatta häiriötilantei- ta.

noudattaa työryhmän tai - tiimin antamia ohjeita ja määräyksiä.

osaa esitellä työnsä työ- ryhmälleen ja esimiehel- leen.

tietää työryhmän jäsenten keskeiset tehtävät.

pystyy yhteistyöhön ja ottaa huomioon muut työ- yhteisön jäsenet.

toimii vastuuntuntoisesti ja oikeudenmukaisesti.

noudattaa saamiaan tuo- tanto-ohjeita.

asiat.

toimii aloitteellisesti, joh- donmukaisesti ja jousta- vasti.

soveltaa teknisiä perustai- toja ryhmätyössä ja projek- teissa.

tekee yhteistyötä, sekä antaa ja pyytää apua. tar- vittaessa.

osaa esitellä perustellut ehdotuksensa työryhmäs- sä ja tuoda ehdotuksensa hyväksyttäväksi niistä päättäville henkilöille.

Yhteiset painotukset Laadukas ja asiakaslähtöi- nen toiminta

Työsuojelusta ja tervey- destä huolehtiminen

Teknologian ja tietoteknii- kan hyödyntäminen

osaa huomioida työnsä keskeiset laatukriteerit ja ohjattuna toimia niiden mukaisesti.

toimii asiallisesti asiakas- palvelutilanteissa.

on tietoinen omaan jaksa- miseensa vaikuttavista keskeisistä tekijöistä.

osaa ohjattuna noudattaa työsuojeluun ja - tervey- teen vaikuttavien lakien säännöksiä.

osaa rakentaa ergonomi- sesti tarkoituksenmukaisen työympäristön ja tehdä ohjattuna ilmoituksen sen puutteista.

huolehtii ohjattuna taukolii- kunnastaan näyttöpääte- työssä.

osaa soveltaa uutta tek-

tietää työnsä ja kulloisen- kin työtehtävänsä keskei- set laatukriteerit ja toimii lähes itsenäisesti niiden mukaisesti.

hallitsee erilaiset asiakas- palvelutilanteet.

tuntee työlainsäädännön ja alansa työsuojelumääräys- ten ja -ohjeiden pääperi- aatteet ja pyrkii noudatta- maan niitä.

osaa tehdä ilmoituksen työtilan terveyttä vaaranta- vista puutteista.

huolehtii taukoliikunnas- taan näyttöpäätetyössä.

soveltaa ja ottaa käyttöön uutta tekniikkaa ja sovel- luksia omassa työssään, työtavoissaan ja työelä- män vuorovaikutustilan- teissa.

seuraa teknologian ja tieto-

osaa huomioida työssään asiakkaan viestinnälliset tavoitteet.

tietää työnsä ja kulloisen- kin työtehtävänsä keskei- set laatukriteerit ja toimii niiden mukaisesti.

hallitsee kiitettävästi erilai- set asiakaspalvelun tilan- teet.

tuntee työlain ja alansa työsuojelumääräysten ja – ohjeiden sisällön ja nou- dattaa niitä.

ymmärtää taukoliikunnan merkityksen näyttöpääte- työssä ja huolehtii ter- veydestään.

soveltaa ja ottaa innovatii- visesti käyttöön uutta tek- niikkaa ja sovelluksia omassa työssään, työta- voissaan ja työelämän vuorovaikutustilanteissa seuraa omaehtoisesti ja jatkuvasti teknologian ja tietotekniikan kehitystä on oma-aloitteinen, tunnol-

16

Yrittäjyys

niikkaa työssään.

on oma-aloitteinen ja työ- tään arvostava.

tekniikan kehitystä.

on oma-aloitteinen, tunnol- linen, rohkea ja työtään arvostava.

linen, rohkea, kekseliäs ja työtään arvostava.

Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto, Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto, Opetus- hallitus 2006

17 Graafinen tekniikka ja tuotanto 15 OV

Tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Oppilas osaa graafisen viestintätekniikan perusteet ja osaa käyttää digitaalisen aineiston siirto-tekniikoita. Osaa soveltaa yleisimpiä graafisten viestintätuotteiden tekemisessä käytettäviä manuaalisia ja tietoteknisiä työskentely- ja toimintatapoja. Osaa hahmottaa graaf

i

seen viestintään liittyvät uusmedian ja perinteisen median yleisimmät tuotanto- prosessit ja jakelutekniikat. Ymmärtää tekniikan suomat mahdollisuudet ja rajoitukset graafisen viestin- tätuotteen valmistuksessa. Osaa huomioida omat ja asiakkaan edellytykset tekniikan hyödyntämisessä sekä osaa toimia taloudellisesti ja asiakas-lähtöisesti.

Näytön kuvaus

Tämän näytön keskeistä osaamista on graafisen viestinnän tuotantoprosessien hallinta ja toteuttaminen.

Opiskelija

Näytössä opiskelija osallistuu tuotantoprosessiin valmistaen graafista aineistoa tuotantosuunnitelman mukaisesti.

Hän valmistaa ja muokkaa kuvaa ja tekstiä jatkokäsittelyyn ja toteutukseen soveltuvaksi aineistoksi. Valmis tuote voi olla joko printtimedian tai sähköisen viestinnän alueelta taikka kumpaankin liittyvä aineisto.

Tehtävänantoon perehtyminen

Opiskelija perehtyy tehtävänasetteluun ja tekee työsuunnitelmansa. Hän huomioi aineiston julkaisumedian, joka voi olla crossmedia tai printti-, verkko-, mobiili- tai muu yleinen julkaisumedia, ja ne tekniset vaatimukset ja standardit, jotka lopullisessa esitysmediassa tarvitaan. Hän huomioi työsuunnitelmassaan myös annetut arkistoin- tiohjeet.

Opiskelija

• valitsee ne menetelmät, laitteet ja ohjelmistot, joita tulee käyttämään

• tekee työsuunnitelmansa, esittelee ja hyväksyttää sen

• käyttää graafisen viestinnän keskeisiä käsitteitä Perehtyy tehtävään Valmistaa, siirtää ja muokkaa aineistoja

Kokoaa layout - suunnitelman mu- kaisesti

Testaa ja toimittaa

18

•

hyödyntää suunnittelu- ja valmistelutyössä manuaalisia ja tietoteknisiä menetelmiä

soveltuvin osin.

Aineistojen valmistaminen, siirto ja muokkaus

Opiskelija työskentelee annettujen ohjeiden ja hyväksyttyjen luonnosten pohjalta hyväksytyn työsuunnitelmansa mukaisesti. Hän käyttää tekniikoita, välineitä, laitteita ja ohjelmia, joiden avulla hän pystyy toteuttamaan suunnit- telun sisältämät erityispiirteet. Hän käyttää tarvittaessa sekä manuaalisia että digitaalisia työtapoja. Hän toteuttaa itse tai hankkii ja muokkaa graafiset elementit. Hän käyttää tarkoituksenmukaisia tiedostomuotoja ja tiedostoko- koja aineistojen digitaalisessa siirtämisessä, käsittelyssä ja tallennuksessa.

Opiskelija

• tarvittaessa skannaa, siirtää digikuvia kamerasta tai kuva-arkistosta työasemalle tai ohjattuna suorittaa di- gitaalista kuvankaappausta videolta. Huomioi kuvansiirroissa lopputuotteen ja aineiston muokkaustarpeen

• käyttää tarvittaessa digitaalista piirtoalustaa materiaalin tekoon ja muokkaamiseen

• käyttää tarvittaessa diagrammien tekoon visualisointiohjelmaa

• muokkaa graafisen aineiston kuvan- ja tekstinkäsittelyohjelmilla tehtävän mukaan verkkografiikaksi tai painografiikaksi ja huomioi värijärjestelmät ja resoluution sekä valitsee oikean pakkausmuodon

• huomioi aineiston muokkauksessa pikseli- ja vektorigrafiikan erilaisen käyttötavan ja valitsee oikean muokkausohjelman

• nimeää aineiston ohjeistuksen mukaisesti

• tekee tarkoituksenmukaiset muistiinpanot

• hyväksyttää työnsä sovitulla tavalla

• huolehtii originaaleista, väliversioista ja varmuuskopioinnista

• huolehtii arkistoinnista ohjeiden mukaisesti.

Kokoaminen lay-out suunnitelman mukaan

Opiskelija

• kokoaa kuva- ja tekstiaineiston annetun ohjeen mukaan esimerkiksi kuvankäsittely- tai tekstinkäsittelyoh- jelmalla, taitto-ohjelmalla tai verkkografiikanteko-ohjelmalla

• nimeää aineistot ohjeistuksen mukaisesti

• hyväksyttää työnsä sovitulla tavalla

• tallentaa valmiit aineistot oikeissa tiedostomuodoissa sovitulla tavalla

• huolehtii originaaleista, väliversioista ja varmuuskopioista sekä arkistoi ne ohjeiden mukaisesti.

Testaus ja toimitus

Opiskelija

• ottaa koevedoksen tai simuloi näytöllä painojälkeä

• toimittaa aineiston painoon tai sovittuun määränpäähän asianmukaisin ohjein varustettuna

• testaa tai testauttaa digitaalisen julkaisuaineiston hyväksymistä varten ja toimittaa sen jatkokäsittelyyn ohjeiden mukaan

• huolehtii aineistojen loppukäsittelystä ja arkistoinnista asianmukaisesti sovitulla tavalla.

Esimerkkejä näytöistä