5 Kehittämishanke-prosessin kuvaus
5.1 Lähtökohta
Kulttuurialan Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua ja toteuttamista varten on perustettu keväällä 2006 toimielin Mikkelin ja Savonlinnan alueella, Toimielin on yrittänyt käynnistää yhteistyökuviota alueen yritysten kanssa mutta sitä ei ole saatu toimimaan. Yritysten puolelta yhteistyön aloittaminen on kangerrellut. Tämä on joh-tanut siihen, että työelämäedustajien osallistuminen yhteisiin kokouksiin on ollut heikkoa. Syksyllä 2006 alkavassa koulutuksessa ammattiosaamisen näytöt pitäisi kui-tenkin olla jo osana koulutusta, joten opetushallituksen asettamat tavoitteet ei ole täyt-tymässä mikäli tilannetta ei saada korjattua.
5.2 Seminaarit
Kulttuurinäyttö – projektin loppuseminaari 11.10.2007, Tampere
Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos on hallinnoinut ERS -rahoitteista projektia vuosina 2005–2007, jonka aikana on tutkittu ja kehitetty, sekä toteutettu pilotteja kult-tuurialan ammattiosaamisen näytöistä työelämän, opettajan ja oppilaan näkövinkkelis-tä.
Seminaarissa tuli sille eri tavalla eri oppilaitoksissa toteutetuista ammattiosaamisen
näytöistä ja niiden onnistumisista ja toteutusmalleista. Seminaarissa avautui silmät
sille että ammattiosaamisen näytön voi soveltaa toteutettaviksi niin miten parhaaksi
näkee omassa toimintaympäristössä. Samoin tämän myötä tuli ymmärrys siitä ettei
tämä nyt niin valtavan iso peikko ole, joka mullistaa koko koulumaailman vaikkakin
pakkaa vähän sekoittaa. Seminaarin jälkeen tuli todettua että samassa veneessä ollaan,
eikä muillekaan asia vielä niin selvä ole. Tärkeintä on ehkä ymmärrys siitä, että vain
kokemuksen kautta voi löytää lopullisesti toimivan ratkaisun.
6 5.3 Kirjallisuus
Kirjallisuutena olen käyttänyt valtakunnallista opetussuunnitelmaa (pääteoksena). Se kuitenkin on sisällöllisen totutuksen perusta, lisäksi olen käyttänyt rinnalla valatakun-nallista näyttökoeaineistoa. Käsityksen muodostamiseen lehtiartikkeleita, valtakunnal-lista näyttökoeuutistiedotetta, jota on julkaissut Kulttuurinäyttöprojekti, sekä erityises-ti lähteenä audiovisuaalisen vieserityises-tinnän perustutkinnon valtakunnallista näyttöaineis-toa, jota julkaisee opetushallitus ja jonka on tehnyt AEL. Kirjallisuuden tukena ja ajankohtaisen tiedon varmistamiseksi aktiivinen seuranta opetushallituksen www-sivuilta on myös ollut merkittävässä roolissa.
5.4 Palaverit
Palavereita on pidetty omassa oppilaitoksessa koko kulttuurialan opettajiston kesken, jossa lähinnä on purettu käsitettä mitä ammattiosaamisen näytöillä tarkoitetaan ja mi-ten se vaikuttaa opetukseen. Varsinainen sisällön suunnittelu on jäänyt jokaiselle osas-tolle ja jokaisen opettajan vastuulle. Lisäksi tietenkin osastoittain on mietitty miten ammattiosaamisen näyttöjä toteutetaan ja kuinka omat käytännöt löytyy ja alueen yh-teistyö yritysten kanssa.
5.5 Työelämäyhteistyö
Työelämäyhteistyötä on kehitetty viimeisten kahden vuoden aikana jatkuvasti
työssä-oppimisen yhteydessä. Alkuun tiedottamalla ja kertomalla miten koulumaailma on
muuttumassa ja työelämä on yhä merkittävämmässä asemassa koulutuksen
suunnitte-lun toteutuksessa. Sen myötä miten oma tietoisuus ja ymmärrys asiaan ovat kasvaneet,
on työelämän perehdyttämistä syvennetty tarkemmin ammattiosaamisen näyttöjen
toteuttamisesta työssäoppimispaikoilla. Asia on pitänyt esittää korostaen työelämän
roolia tärkeänä koulumaailman suunnan näyttäjänä.
7
6 Pohdinta
6.1 Henkilökohtainen tavoite
Itselleni asetettuna tavoitteena oli saada omassa työssä ammattiosaamisen näyttöasia perusteellisesti työpöydälle käsiteltäväksi, jonka myötä näyttöjä olisi hyvä lähteä teuttamaan varmalta pohjalta. Tavoitteeni tuotoksena syntyi näyttöihin ohjaava ja to-teuttamista helpottava aineisto joka toimii konkreettisena työvälineenä oppilaitoksen työelämän välillä, se kokoaa ja selkiyttää yhdenmukaisen käsityksen opettajan, opis-kelijan sekä työelämäedustajan roolista ammattiosaamisen näyttöjä toteutettaessa.
Koen tavoitteen siis kaksiosaiseksi, toinen on ohjeistava manuaali ja toinen osa asian oma reflektointi, joka tekee pohjan asiantuntijaksi. Asiantuntijuutta ei vielä ole, se kertyy vasta kokemuksen kautta.
6.2 Tuotoksen pohdinta
Tuotoksena syntyi ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisohjeistus työelämän edus-tajille, opiskelijoille, sekä opettajille jonka koostamiseen on käytetty opetussuunnitel-maa (pääteoksena), vahvasti rinnalla valatakunnallista näyttökoeaineistoa, sekä käsi-tyksen muodostumiseen lehtiartikkeleita, valtakunnallista näyttökoeuutistiedotetta, sekä erityisesti lähteenä audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon valtakunnallista näyttöaineistoa. Lopullisesti näen tuotoksen kuitenkin enemmän koosteena, kuin että olisin synnyttänyt materiaalia varsinaisesti itse. Tärkein ja merkittävin osa on sisäistää ammattiosaamisen näytön tarkoitus ja perehtyä siihen sillä asteella, että sen saa toteu-tettua sujuvasti työelämän kanssa. Ammattiosaamisen näytöt ovat tiiviisti ohjeistettu opetushallituksen toimesta, jonka toteutusta valvoo alueellinen näyttötoimikunta.
Näyttötoimikunta koostuu työelämän, opettajien ja opiskelijoiden edustajista jossa hyväksytään jokaisen oppilaitoksen ja tutkintojen näyttöjen toteuttamissuunnitelmat.
Näin ollen varsinaisesti omaa työtä ohjeistuksen ja ammattiosaamisen näyttöjen
to-teuttamiseen on niiden käytännön suunnittelu ja toteuttaminen sekä työelämän
kytke-minen osaksi näyttöjen suunnittelua ja toteuttamista. Ison työn tästä tekee se, että
op-pilaitoksissa on jouduttu tarkistamaan omia opetuksen sisältöjä sekä työelämä
lähitöis-ten tavoitteiden huomioiminen opetuksessa ennen näyttöjen toteuttamista. Toisissa
8 oppilaitoksissa on ammattiosaamisen näyttöjä toteutettu ilman työelämän arvioitsijoi-ta, mutta meillä Etelä-Savon ammattiopistossa, audiovisuaalisen viestinnän koulutus-ohjelmassa on tavoitteeksi otettu se, että työelämä on mukana kaikissa ammattiosaa-misen näytöissä.
Tulos onnistui mielestäni tavoitteisiin nähden hyvin. Tosin silmäni ovat auenneet ko-ko ajan tätä tehdessäni, että suurin työ on ohjeistettu muualta käsin. Tehtäväkseni jäi-kin vain sen sisäistäminen ja suunnitelmien toteuttaminen ohjeistuksen mukaan, sekä niiden sovittaminen toimivaksi omaan ympäristöön, osaksi opetusta. Tämän myötä olen huomannut, että opetuksen pedagogisia ratkaisuja on ollut pakko muuttaa mutta se muutos on ollut pääosin positiivista. Alkuun vanhat menetelmät myllätessä se tun-tuu kohtun-tuuttomalta ja suurelta työltä, mutta kun niitä lähtee toteuttamaan, löytää sieltä paljon uusia hyviä käytäntöjä eikä paluuta vanhaan enää ole.
6.3 Prosessin pohdinta
Kehittämishankkeen tavoitteen kirjoittamisesta on kulunut reilu vuosi. Alkuun koko
ammattiosaamisen näyttö oli suuri peikko joka lätkäistiin opetushallituksen
määräyk-sestä oppilaitosten työpöydälle. Omalla pöydälläni se on ollut jo kohta kolme vuotta
ilman toimenpiteitä. Kuluneen vuoden aikana on kuitenkin omalla osastollani alkanut
asiaan tarkempi perehtyminen ja työelämäyhteistyön solmiminen ammattiosaamisen
näyttöjen osalta. Työelämän perehdyttäminen asiaan on edennyt sen mukaan miten
oma käsitys on muodostunut ammattiosaamisen näytöistä. Alkuun
etenemissuunni-telmat olivat hyvin suureelliset, mutta ympäristöä kuunnelleen ja vertaisten
seuraami-nen on avannut silmiä ja laittanut suuta soukemmalle. Ammattiosaamisen näytöissä
tehtiin alkuun suuri virhe, kun monella taholla alettiin rummuttaa asiaa liian kovin
äänin. Se aiheutti työelämän perääntymisen, sekä asian muodostumisen liian
moni-mutkaiseksi. Lähinnä ongelma oli väärän käsityksen muodostuminen ja liian vähäinen
asiaan perehtyminen. Tämän katson ainakin omassa työyhteisössä johtuneen
mitättö-mästä ajallisesta resursoinnista. Yhteistä suunnitteluaikaa ei ollut muutoin kuin uusien
sääntöjen tiedottamiset jonka jälkeen asia jäi osastoille ja sitä myöten joidenkin osalta
yksittäisten opettajien harteille. Asiassa ei ollut riittävästi ohjaavaa resurssia, joka olisi
johtanut joukkoja yhteisen suunnittelupöydän ääreen.
9 Omalta osaltani ja omalla AV-viestinnän osastolla asia kuitenkin lähti käyntiin niin että päätimme viedä asiasta tietoa eteenpäin sitä mukaan kun oma ymmärrys asiaan tuli. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen tätä ei tehty minään erillisenä rummutus-kierroksena vaan luontevasti infoten työelämää oppilaiden työssäoppimisen yhteydes-sä. Tärkeimmäksi asiassa osoittautui se miten se markkinoidaan työelämään. Vertaisia kuunnellen, kun asia oli esitetty työelämän yhteiskunnallisena velvoitteena ja sitä myöten monen oven paiskautuen kiinni jäi omaksi toteuttamisen suunnaksi käänteinen vaihtoehto. Työelämä piti esittää tärkeässä roolissa, joka pääsääntöisesti on koulumaa-ilman ohjaaja tulevaisuudessa ja kuinka merkittävä työelämän apu on tässä tehtävässä.
Samalla koulun rooli piti korostaa olevan työelämän palvelija, joka valmentaa mah-dollisen tarpeita vastaavaa osaamista heidän käyttöönsä.
Työelämän kanssa yhteistyön aloittaminen toi omalla osalla yllättäviä reaktioita. Toi-sin kävi kuin alkuperäiset pelot olivat, että työelämä kokee, että heidän pitää muuttaa toimintatapojaan koulumaailman mukaiseksi. Todellisuudessa kävikin niin, että työ-elämän osalta tuli paljon yllätyksiä siitä, kuinka yhdenmukaisia asioita opetussuunni-telmasta löytyy, eikä koulu sittenkään ole niin kaukana kuin ovat luulleet. Ainoastaan suoraan valtakunnallista OPS:a esitellessä tuli asioiden yhteydessä pieneksi ongel-maksi liiallinen ”kapulakieli”, mutta yhdessä niitä aukaisten asiat selvisivät hyvin ja yhteinen sävel löytyi ja löytyihän tähän oppilaitoksen omat uudelleen kirjoitetut arvi-ointiperusteet. Tämän myötä jopa osa oppilaista on jäänyt suorittamaan työelämään pidempiä työssä oppimisjaksoja, jopa kokonaisia ammatillisten opintojen osakokonai-suuksia jotka arvioidaan ammattiosaamisen näyttöjen arviointiperusteita käyttäen yh-dessä oppilaitoksen kanssa.
Omaa kokemusta ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta loppuun asti ei tällä
hetkellä kuitenkaan vielä ole, joten lopullinen koko prosessin pohdinta jää vielä
tuon-nemmaksi. Koko prosessi ei kuitenkaan ollut Kehittämishankeen tavoitteenani, joten
voin katsoa saavuttaneeni tavoitteen kehittämishankkeen osalta, hyvät, varmat
lähtö-kohdat näyttöjen toteuttamiseen. Ensimmäiset ammattiosaamisen näytöt omalla
osas-tollani pidetään toukokuun lopussa. Näyttöön kuuluu audiovisuaalisen viestinnän
pe-rusosaamisen näyttö sekä Graafisen tekniikan ja tuotannon näyttö. Molempiin
näyttöi-hin annetaan totuttamisaikaa viikko kumpaankin ja ne toteutetaan oppilaitosnäyttönä,
mutta niin että tavoitteet ja arviointiperusteet tulevat asettamaan työelämäedustaja
joka osallistuu myös arviointiin näytön lopussa.
10
6.4 Oman oppimisen pohdinta
Tämän hankkeen myötä omaa oppimista on tapahtunut monella sektorilla. Oppimista on tapahtunut omassa toiminnassa, oppimiskäsitysten hyödyntämisessä ja niiden si-säistämisessä, vertaisoppimista, opetuksen ja pedagogisten ratkaisujen suunnittelussa, sekä yhteiskunnallisen näkemyksen laajentumisessa.
Opetusharjoittelun yhteydessä muodostin oman oppimisnäkemyksen ja tapani opettaa konstruktivistiseksi, jossa on pieni tuulahdus sosio-konstruktivistisen oppimisen piir-teitä, jota pidän ideaalina oppimisen olosuhteena kohti täydellistä oppimista. Sosio-konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaisen opetuksen järjestäminen on kuitenkin perinteisessä luokkaopetuksessa hankalaa ja työlästä, jos sen ottaisi opetukseen päälin-jaksi. Tämä edellyttäisi koko koulumaailman pedagogista muutosta, jossa otetaan kaikki sosiaalisen vuorovaikutuksen menetelmät käyttöön koskien niin opetusta kuin oppimisympäristöjä. Näin kuitenkin jo muutoksen ensiaskeleita ja tunnistin sosio-konstruktiivisia piirteitä ammattiosaamisen näyttöjen myötä tapahtuvassa opetukselli-sessa muutokopetukselli-sessa, joka edellyttää koulumaailman ja työelämän tiiviin yhteistyön, sekä sen myötä yhä enemmän käytännön mukaan tulon opetusmenetelmiin. On tärke-ämpää saavuttaa tavoitteet, kuin se, miten ne tavoittavat.
Oppijat ovat erilaisia, kuin myös tavat niiden toteuttamiseen ja kaikilla voi olla arvo-kasta osaamista, jota voi jakaa toiselle. Kaiken massan joukossa annetaan ääni subjek-tille ja työskennellään verkostoituen, sekä annetaan tunnustusta toisten osaamiselle.
Aika ja kehitys menevät nopeasti, tieto on alati päivittyvää ja kilpailukykyisenä pysy-minen edellyttää elinikäistä oppimista. Vanhat opetusmenetelmät ja kerran 5-10 vuo-dessa muuttuvat opetussuunnitelmat antavat liian jäyhät puitteet työelämän kehityk-sessä mukana pysymiselle. Näin ollen kehitykkehityk-sessä mukana pysyminen on edellyttä-nyt opetussuunnitelman muutoksen ja lisäyksen siltä osin, että työelämä johtaa ope-tuksen päälinjausta. Tämän mahdollistaa ja tähän pakottaa ammattiosaamisen näytöt 2.asteen koulutuksessa, jossa opiskelijat ovat vielä kokemattomia työelämän suhteen.
Ammattiosaamisen näytöt myös madaltavat porrasta koulutuksesta työelämään
siirty-misessä ja oikein toteutuessa se toimii luontevana jatkumona, joka vastaa myös ajan
11 vaatimuksiin yhteiskunnallisesta tarpeesta, nopeasti saatavasta työvoimasta, kun suu-ret ikäluokat eläköityvät.
Itsestäni olen oppinut, että joskus on hyvä antaa aikaa asioiden kehittyä ja etsiä lin-jaansa ennekuin alkaa asioista liian tietämättömänä yrittää tehdä lopullisesti valmista.
Myös itselleni on tämän tehtävän myötä osoittautunut, että on opittava hyödyntämään jo olemassa olevaa tietoa ja kuunnella ympäristöä, jonka pohjalta voi itse kriittisen tarkastelun pohjalta muodostaa oman näkemyksen asioista tai antaa aikaa ja olla sosi-aalisessa vuorovaikutuksessa, jos on kyseessä asia jossa tarvitsee muodostaa yhteinen käsitys. Verkostoituva työskentelymalli on tulevaisuutta, yksinpuurtajat jäävät helpos-ti ajasta jälkeen.
Yhteiskunnallisesti näkemys on avartunut siinä suhteessa miten koko järjestelmä
toi-mii. Ei ole irrallisia osatekijöitä, sääntöjä tai määräyksiä vaan kaikki on linkittynyt
toisiinsa palvelemaan yhteistä päämäärää. Näin ollen kaikkien olisi myös omaksuttava
tämä toimintamalli. Elinikäisen oppimisen malli on tullut jäädäkseen, se ei ole mikään
erillinen irrallinen opiskeltava asia vaan toiminnan myötä juurtuva itsestään selvä
tu-leva toimimisen ja nyt jo otu-leva malli.
12
LÄHTEET
M 32/011/2005. Ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman ja
näyttö-tutkinnon perusteet. OPH 30.9.2005.
Liite 1
Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto Media-assistentti
AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN TOTEUTTAMISOHJEISTUS TYÖELÄ-MÄN EDUSTAJILLE, OPISKELIJOILLE SEKÄ OPETTAJILLE
ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTO
AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN KOULUTUSOHJELMA
Mirva Huuskonen 2008
Liite 1
1
JOHDANTO... 1
Ammattiosaamisennäyttö ...1
Työelämäyhteistyö ja työelämän rooli...1
AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS ERI OSAPUOLTEN YHTEISTYÖNÄ... 2
Opettaja voi hyödyntää aineistoa...2
Työelämän edustaja voi hyödyntää aineistoa ...2
Opiskelija voi hyödyntää aineistoa ...2
Oppaan käyttö ...3
Arviointi ...3
Näytön uusinta...3
Työturvallisuus...3
AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET ... 5
AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN KOULUTUSOHJELMAN PERUSOSAAMINEN JA AMMATILLISET SUUNTAUTUMISALAT ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOSSA... 6
AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSOSAAMINEN 30OV ... 6
Tavoitteet ja keskeiset sisällöt...6
Näytön kuvaus...7
Esimerkkejä näytöistä ...8
Näytön arviointi ...9
Arvioinnin kohteet ...9
GRAAFINEN TEKNIIKKA JA TUOTANTO 15OV ... 17
Tavoitteet ja keskeiset sisällöt...17
Näytön kuvaus...17
Esimerkkejä näytöistä ...18
Näytön arviointi ...20
Arvioinnin kohteet ...20
MULTIMEDIAILMAISU... 23
Tavoitteet ja keskeiset sisällöt...23
Näytön kuvaus...23
Esimerkkejä näytöistä ...25
Näytön arviointi ...27
Arvioinnin kohteet ...27
VIDEO-, TELEVISIO- JA ELOKUVAILMAISU,15 OV... 30
Tavoitteet ja keskeiset sisällöt...30
Näytön kuvaus...30
Esimerkkejä näytöistä ...31
Arvioinnin kohteet ...35
VIDEO-, TELEVISIO- JA ELOKUVATYÖ,15 OV... 38
Tavoitteet ja keskeiset sisällöt...38
Näytön kuvaus...38
Esimerkkejä näytöistä ...40
Näytön arviointi ...45
Arvioinnin kohteet ...45
LÄHTEET ... 48
AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN ARVIOINTILOMAKE... 1
1
7 Johdanto
Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisohjeistus on tarkoitettu Työelämän edustajalle, Opettajalle sekä Opiskeli-jalle. Ohjeistuksessa on näytön kuvaukset, esimerkit, arviointiin ohjeistus sekä lomake. Toteuttamisohjeistus, esimerkit ja arviointiin oheistus ovat tehty voimassaolevan Kansallista ammattiosaamisen näyttöaineistoa käyttä-en, joka pohjautuu voimassa olevaan opetussuunnitelmaan. Ohjeistusta käytetään Etelä-Savon ammattiopiston Audiovisuaalisen viestinnän koulutusohjelmassa.
Ammattiosaamisennäyttö
Ammattiosaamisen näyttö käsitteenä tarkoittaa käytännön työtehtävää, jolla opiskelija osoittaa opetussuunnitel-man mukaisten tavoitteiden hallintaa joka toimii myös työelämän edellyttämän ammattitaidon hallintana.
Ammattiosaamisen näyttö suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä työelämän edustajien kanssa, sekä aina mah-dollisuuksien mukaan työssäoppimisen yhteydessä, työpaikoilla tai oppilaitosympäristössä.
Työelämäyhteistyö ja työelämän rooli
Työelämäyhteistyö tarkoittaa, että opetus ja työelämä kohtaisivat ja muodostaisivat toimivan verkoston koulutuk-sen toteutukseen ja suunnitteluun. On erittäin tärkeää, että tänä päivänä opiskelijan valmiudet työllistyä alan työ-tehtäviin olisi mahdollisimman portaatonta ja valmiudet koulutuksen jälkeen työllistymiseen olisivat hyvät. Tämä edellyttää opiskelijalta parempia työelämävalmiuksia.
Ammattiosaamisen näyttöjen yhteydessä työelämäyhteistyö tarkoittaa, että työelämä on opetuksen suunnan näyt-täjä sekä rooliltaan työelämävalmiuksien antaja, oppilaitos taas työelämää palveleva ja tulevan työvoiman val-mentaja joka pyrkii vastaamaan työelämän tarpeisiin.
2 Ammattiosaamisen näytön suunnittelu ja toteutus eri osapuolten yhteistyönä
Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa ovat mukana koulutuksen järjestäjä, koulutuksen järjestäjän nimeämä toimielin, opettajat, työelämän edustajat ja opiskelijat. Eri osapuolet voivat hyödyntää kansallista näyttöaineistoa seuraavissa tilanteissa.
Opettaja voi hyödyntää aineistoa
• suunnitellessaan ja toteuttaessaan ammattiosaamisen näyttöjä käytännössä yhdessä työelä-män edustajan ja opiskelijan kanssa
• tiedottaessaan ammattiosaamisen näytöistä ja niiden arvioinnista opiskelijoille ja työelämän edustajille ja perehdyttäessään heitä niihin
• havainnoidessaan opiskelijan työskentelyä sekä kannustaessaan ja antaessaan tarvittaessa oh-jausta
• osallistuessaan arviointikeskusteluun
• päättäessään ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista.
(Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto 2006, 2-3. Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto. Opetushallitus.)
Työelämän edustaja voi hyödyntää aineistoa
• perehtyessään ammattiosaamisen näyttöjen tavoitteisiin sekä arvioinnin kohteisiin ja arvioin-tikriteereihin
• osallistuessaan ammattiosaamisen näytön suunnitteluun yhdessä opiskelijan ja opettajan kanssa
• huolehtiessaan siitä, että opiskelijalla on työssäoppimisjakson aikana mahdollisuus harjaan-tua näytössä vaadittavaan osaamiseen
• perehdyttäessään opiskelijan toimipaikan niihin toimintatapoihin, työtiloihin, koneisiin ja lait-teisiin, jotka ovat ammattiosaamisen näyttöjen kannalta merkittäviä, sekä toimipaikan työsuo-jelu- ja työturvallisuusohjeisiin
• havainnoidessaan opiskelijan työskentelyä, kannustaessaan ja antaessaan tarvittaessa ohjaus-ta
• kertoessaan muille työyhteisön jäsenille näytöistä
• osallistuessaan arviointikeskusteluun
• päättäessään ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista.
(Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto 2006, 2-3. Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto. Opetushallitus.)
Opiskelija voi hyödyntää aineistoa
• perehtyessään ammattiosaamisen näytön tavoitteisiin sekä arvioinnin kohteisiin ja arviointi-kriteereihin
• suunnitellessaan ammattiosaamisen näyttöä ja sopiessaan siitä ja sen ajankohdasta opettajan ja työelämän edustajan kanssa
• arvioidessaan omaa osaamistaan.
(Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto 2006, 2-3. Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto. Opetushallitus.)
3
Opettajan vastuulla on selvittää opiskelijan mahdolliset oppimisvaikeudet ja muut osaamisen osoittamisen esteet. Ne otetaan huomioon näytön suunnittelussa niin, että opiskelijan on mahdol-lista näyttää todellinen osaamisensa. Arviointikriteerit on näyttöaineistoissa ilmaistu selkeästi työ-hön liittyvänä toimintana ja tekemisenä, joten ne soveltuvat hyvin myös erityisopiskelijoiden am-mattiosaamisen näyttöjen arvioinnin pohjaksi. (Kansallinen amam-mattiosaamisen näyttöaineisto 2006, 2. Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto. Opetushallitus.)
Oppaan käyttö
Opasta kannattaa hyödyntää sisällysluetteloa hyödyksi käyttäen. Ei ole tarkoitus että se luetaan alusta loppuun, vaan toimii ammattiosaamisen näytöissä tukena tarvittavin osin, se voidaan tulos-taa käyttöön myös vain tarvittavin osin esim. Graafisen tekniikan ja tuotannon näyttöä toteuttaessa on tulostettuna vain sitä näyttöä koskevat sivut sekä yleiset ohjeet.
Arviointi
Arvioinnin on perustuttava opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun. Arviointikeskuste-lussa tulee olla mukana opiskelija, opettaja ja työpaikkaohjaaja. Arvioinnin tulee tukea opiskelijaa saavuttamaan opintokokonaisuuksien tavoitteet. Arviointikohteisiin on oppaassa suuntaa antavat kohteet Asteittain Kiitettävä (K5), Hyvä (K4-3) sekä Tyydyttävä (T2-1). Lyhyt kuvaus näytöstä ja keskustelun yhteydessä tehtävä arviointi merkitään lomakkeeseen (viimeinen sivu Liiteessä 1.), se-kä kirjallinen palaute sen onnistumisesta. (Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto 2006, 3.
Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto. Opetushallitus.)
Näytön uusinta
Opiskelija: Jos näytöstä jokin osuus epäonnistuu, opiskelijan on mahdollisuus uusia se.
Arviointi-keskustelussa keskustellaan tarvittavasta lisäharjoituksesta.
Opettaja: Näytön epäonnistumisen syyt selvitetään arviointikeskustelussa ja sovitaan tarvittavista tukitoimista ja lisäharjoituksesta. Sovitaan lisäharjoittelun aikataulusta ja uusintanäytön ajankoh-dasta.
Työpaikkaohjaaja: Näytön epäonnistumisen syyt selvitetään arviointikeskustelussa ja sovitaan jatkotoimista opiskelijan ja opettajan kanssa.(Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto 2006, 3. Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto. Opetushallitus.)
Työturvallisuus
Opiskelija: Työturvallisuus on muistettava koko ajan. ”Kysy ellet tiedä!”
4
Opettaja: Työturvallisuuden merkitys selvitetään opiskelijalle ennen näyttöä. Jos opiskelijan tai jonkun muun työturvallisuus vaarantuu näytön aikana, opettajalla on velvollisuus keskeyttää näyt-tö välitnäyt-tömästi.
Työpaikkaohjaaja: Työturvallisuuden merkitys on selvitettävä opiskelijalle ennen näyttöä. Jos
opiskelijan tai jonkun muun työturvallisuus vaarantuu näytön aikana, työpaikkaohjaajalla on vel-vollisuus keskeyttää näyttö välittömästi. (Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto 2006, 3. Au-diovisuaalisen viestinnän perustutkinto. Opetushallitus.)
5 8 Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon
tavoit-teet
Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon tavoitteena on antaa opiskelijalle tarvittava perusosaaminen alan as-sistenttitason työtehtäviin, jotka liittyvät viestintätuotteiden suunnitteluun, toteuttamiseen, valmistamiseen, tuot-tamiseen ja markkinointiin. Tässä audiovisuaalisilla viestintätuotteilla tarkoitetaan mm. valokuvia, elokuvia, vi-deo-, radio- ja tv-ohjelmia, multimediatuotteita, vuorovaikutteisia pelejä ja ohjelmia, digitaalisia elokuvatallentei-ta, webbisivuja ja wap-palveluja. Perustutkinnon tavoitteissa on painotettu teknistuotannollisen tietotaidon lisäksi esteettisfilosofista perusnäkemystä sekä kulttuurihistorian perusteiden tuntemusta.
Audiovisuaalisen viestinnän alalla on useita laajoja ammatteja ja ammattiryhmiä, siksi alalla tarvitaan sekä mo-niosaajia, että erikoistuneita tietyn tekniikan tai taidon erityisosaajia. Tämän takia alan perustutkinnon tavoitteissa korostuu alan kaikille opiskelijoille yhteinen perusosaaminen sekä laaja valinnaisten opintojen osuus, joka mah-dollistaa hyvin erilaisten suuntautumisvaihtoehtojen toteuttamisen.
Opetussuunnitelma Audiovisuaalisen viestinnän koulutusohjelmassa, Opetushallitus 2002
6
9 Audiovisuaalisen viestinnän koulutusohjelman pe-rusosaaminen ja ammatilliset suuntautumisalat Etelä-Savon ammattiopistossa
Audiovisuaalisen viestinnän perusosaaminen 30 OV
Tavoitteet ja keskeiset sisällöt
Opiskelija oppii soveltamaan viestintätuotteissa eri tyylisuuntien eettisiä ja sisällöllisiä tavoitteita. Hän oppii mää-rittämään kuvaan, valoon, ääneen ja niiden yhdistelmiin liittyvät taidelajit ja osaa määrittää taidehistorian eri tyy-likaudet ja tunnistaa ne taiteessa. Hän oppii ymmärtämään taiteen ja esteettisyyden merkityksen jokapäiväisessä elämässä ja osana viestintää.
Opiskelija oppii hankkimaan tietoa ja tekemään havaintoja vieraista kulttuureista, jotta voi toiminnassaan ottaa huomioon erilaiset kulttuuriset kohderyhmät. Opiskelija osaa soveltaa audiovisuaalista ympäristöään ja sen luomia mahdollisuuksia työssään. Hän oppii arvioimaan kriittisesti omia tuotoksiaan ja asettamaan niitä julkiseen tarkas-teluun
.
7
Näytön kuvausOpiskelija tekee projektisuunnitelman ja toteuttaa sen aikataulun ja kustannusarvion asettamissa rajoissa. Opiske-lija tuntee kuvakerronnan perusteet ja äänen sekä valon vaikutuksen kuvakerrontaan. Hän tekee video- ja äänital-lenteen, valaisee kuvaustilanteen, kuvaa, äänittää ja käsittelee raakamateriaalin valmiiksi tuotteeksi. Hän valaisee yksinkertaisen esitystilanteen ja -tilan sekä hoitaa sen äänentoiston.
Opiskelija valaisee kuvauskohteen ja valokuvaa sen kinofilmijärjestelmä- tai digitaalikameralla. Hän valitsee itse ottamistaan kuvista ilmaisullisesti sopivimmat. Opiskelija kehittää mustavalkofilmin ja vedostaa kuvan paperille.
Hän muokkaa digitoitua kuvaa kuvankäsittelyohjelmalla julkaisualustaan sopivaksi.
Hän muokkaa digitoitua kuvaa kuvankäsittelyohjelmalla julkaisualustaan sopivaksi.