Ammatillinen opettajakorkeakoulu
AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
Tietoliikenteen perusteet
Jouni Virnes
Kehittämishankeraportti
Toukokuu 2008
Tekijä(t)
Virnes, Jouni
Julkaisun laji
Kehittämishankeraportti
Sivumäärä
40
Julkaisun kieli
Suomi
Luottamuksellisuus
Salainen _____________saakka Työn nimi
Ammattiosaamisen näyttö, tietoliikenteen perusteet
Koulutusohjelma
Ammatillinen opettajakorkeakoulu,
Työn ohjaaja(t)
Vänskä, Kirsti
Toimeksiantaja(t)
Tiivistelmä
Työelämän muutos ja muuttuneet osaamisvaatimukset ovat keskeisiä tekijöitä joihin ammatillisen koulutuksen on pystyttävä vastaamaan toisen asteen koulutuksessa. Tulevaisuudessa näyttäisi olevan yhä tärkeämpää, että koulutusjärjestelmä toimii tehokkaasti jolloin yhtenä pyrkimyksenä on koulutuksen ja työelämän lähentyminen.
Työelämän ja ammatillisen koulutuksen yhteenkuuluvuuden terapiaksi on suunniteltu ammattiosaamisen näytöt jotka liitettiin ammatilliseen peruskoulutuksen perustutkintoon 1.1.2006 alkaneessa koulutuksessa.
Kehittämishankkeen aiheeksi valitsin ammattiosaamisen näytön suunnittelun ja toteuttamisen PKKY:n Peltolan sähköosaston tarpeisiin. Kehittämishankkeen yhteydessä toteutetun näyttötehtävän tarkoitus oli toimia sähköalan perustutkinnon, elektroniikan ja tietoliikenteen perusosaaminen / tietoliikenteen perusteet opintokokonaisuuden jälkeisenä osanäyttönä.
Avainsanat (asiasanat)
Ammattiosaamisen näyttö, Ammattiosaamisen näytön toteuttaminen, antennijärjestelmä
Muut tiedot
Virnes, Jouni Development project report
Pages 40
Language
Finnish
Confidential
Until_____________
Title
Vocational skills demonstrations, basics of information technology
Degree Programme
Vocational teacher education
Tutor(s)
Vänskä Kirsti
Assigned by
Abstract
Change of work life and demand of knowing are central factor of challenge for upper vocational education. In the future it looks like more important that education system works effective and one effort is closer to education and work life. Therapy for solitary of work life and vocational education has been planned demonstrations of vocational skills which incorporate 1.1.2006 vocational basic education basic examination.
In the development project was plan and realize vocational skills demonstrations for PKKY Peltola school electricity department. In this context purpose of realize vocational skills demonstration was part of basic examination of electrical and information technology studies.
Keywords
Vocational skills demonstrations, realize vocational skills demonstrations, antenna system
Miscellaneous
1 JOHDANTO...5
2 AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN TAVOITTEET...7
2.1 Ammatillisen koulutuksen haasteet...7
2.2 Työelämäyhteistyö ...8
2.3 Pohdintoja...9
3 OPPIMISPROSESSI...10
3.1 Opetus ja ohjaus kohti ammattiosaamisen näyttöjä ...10
Ohjaus ja tuki ammattiosaamisen näytön alussa ja aikana...12
Ohjaus ja tuki ammattiosaamisen näytön jälkeen...12
4 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT ...13
4.1 Näyttöjen tarkoitus ...13
4.2 Näyttöjen yleiset tavoitteet...13
4.3 Oppilaitoksen tavoitteet, miten näytöt työelämään ...14
4.4 Työelämän tavoitteet ...15
4.5 Opiskelijan tavoitteet...15
4.6 Näyttötoimielin...16
4.7 Ammattiosaamisen näyttöjen käyttöönotto...16
5 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMINEN...17
5.1 Näytön kuvaus...17
5.2 Näytön toteutus ...17
5.4 Opiskelijan ohjaus ...18
5.5 Näytön arviointi...19
5.6 Näytön arvioinnin tallentaminen...21
6 POHDINTA ...22
7 LÄHTEET...23
8 LIITTEET...24
Liite 1. Opiskelijan ohje...24
Liite 2. Opettajan ohje ...24
Liite 3. Itsearviointilomake...24
Liite 4. Näyttöpöytäkirja...24
Liite 5. Arviointilomake ...24
1 JOHDANTO
Työelämän muutos ja muuttuneet osaamisvaatimukset ovat keskeisiä tekijöitä joihin ammatillisen koulutuksen on pystyttävä vastaamaan toisen asteen kou- lutuksessa. Yhden ainoan sukupolven aikana suomalaisen yhteiskunnan työ- rakenne on muuttunut kohti palkkatyöläisyyttä, toimihenkilöistynyt ja naisistu- nut, yhteiskunta on siirtynyt tietoyhteiskunnaksi tai osaamisyhteiskunnaksi.
Tästä on seurannut työn muuttuminen käsitteelliseksi josta on edelleen seurannut ammattitaitovaatimuksien kohoaminen ja väestön koulutustason nousu. Muutos näyttää olevan käynnissä koko ajan. Näin ymmärtäen talouden ja koko yhteiskunnan kyky ja halu muutoksiin ovat edellytys selvitä globaalissa kilpailussa. Globaalisuus ei ole uhka vaan myös mahdollisuus suomalaiselle yhteiskunnalle koskien suurelta osin myös koulutusta. Suurten ikäryhmien saavuttaessa eläkeiän on noussut pinnalle keskustelu työvoimapolitiikassa kytevässä ilmiössä, joka kuvastuu jatkuvasta avoimien työpaikkojen kasvusta korkean työttömyyden oloissa. Kyseinen ilmiö lisää koulutustarpeiden
ennakointijärjestelmän toimivuuden parantamista, jolloin voidaan taata paremmin ammattiin koulutuksen ja työvoiman kysynnän kohtaaminen.
Tulevaisuudessa näyttäisi olevan yhä tärkeämpää, että koulutusjärjestelmä toimii tehokkaasti, jolloin yhtenä pyrkimyksenä on koulutuksen ja työelämän lähentyminen. Työelämän ja ammatillisen koulutuksen yhteenkuuluvuuden terapiaksi on suunniteltu ammattiosaamisen näytöt, jotka liitettiin
ammatilliseen peruskoulutuksen perustutkintoon 1.1.2006 alkaneessa koulutuksessa.
Ammattiosaamisen näytöt ovat koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelema, toteuttama ja arvioima työtilanne tai työprosessi, jossa opiske- lijalla on mahdollisuus osoittaa käytännön työsuoritteella, miten hyvin hän on saavuttanut opetussuunnitelman perusteiden ammatillisten opintojen tavoit- teissa määritellyn keskeisen osaamisen. Ammattiosaamisen näytöt annetaan kaikista ammatillisista opintokokonaisuuksista, paitsi yhteisistä opinnoista ja
vapaasti valittavista opinnoista ei anneta erillistä näyttöä. Näytöt ovat osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki (L 630/1998, L 479/2003, L 601/2005) sekä asetus (A 811/1998, A 603/2005) ammatillisesta koulutuksesta. (Ammattiosaamisen näytöt käyttöön – opas. 2006.)
Tässä hankkeessa aiheeksi valittiin ammattiosaamisen näytön suunnittelun ja toteuttamisen PKKY:n Peltolan sähköosaston tarpeisiin. Kehittämishankkeen yhteydessä toteutetun näyttötehtävän tarkoitus oli toimia elektroniikan ja tietoliikenteen perusosaaminen / tietoliikenteen perusteet
opintokokonaisuuden jälkeisenä osanäyttönä.
Pohjois-Karjalan Ammattiopiston Tekniikan ja Liikenteen, elektroniikan ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma on yksi sähköalan suuntautumisala, joka valmistaa opiskelijat työskentelemään erilaisten elektroniikan ja tietotekniikan sovellusten parissa. Koulutusohjelma mahdollistaa
valmistumisen sähköalan perustutkintoon tai elektroniikka-asentajaksi.
Koulutuksessa käydään läpi sähkötöihin liittyviä asennuksia ja laskuja.
Sähkön käyttäytymistä laitteissa tarkastellaan tutkimalla erilaisia ohjaus- ja relepiirejä, sekä yleisimpiä elektronisia komponentteja. Koulutuksessa perehdytään myös yleisimpien kodin elektroniikkalaitteiden toimintaan ja korjaukseen. Tietotokone- ja tietoliikennetekniikan opiskelussa tutustutaan tietokoneisiin sekä tietoliikennelaitteiden toimintaan. Tietojenkäsittely perehdyttää opiskelijan yleisimpien työkaluohjelmien sekä elektronisten laitteiden suunnitteluun käytettävien ohjelmien käyttöön. Ohjelmoinnissa käydään läpi C-kielen perusteet ja yleisimmät sovellukset, joita käytetään hyväksi sulautettujen järjestelmien ohjelmistokehityksessä.
Koulutuksen jälkeen oppilaalla on hyvät perusvalmiudet yleisimpiin tietotekniikka ja elektroniikka-alan työtehtäviin.
2 AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN TAVOITTEET
2.1 Ammatillisen koulutuksen haasteet
Jos teet suunnitelmia vuodeksi kylvä viljaa. Jos teet suunnitelmia vuosikym- meneksi, istuta puita. Jos teet suunnitelmia eliniäksi, kouluta ihmisiä. Kiinalai- nen sananlasku: Guanzi (n. 645 eKr.)
Tämän päivän koulutuksen haasteeksi muodostuu tietoyhteiskuntakehityksen huomioonottaminen. Tulevaisuudessa työelämässä tulevat korostumaan sel- laiset asiat kuin oppimiskyky, oppimaan oppiminen, ihmissuhdetaitojen osaaminen, kommunikaatiovalmiudet, tietokonelukutaito, matematiikka, tie- teen ja teknologian alkeiden ymmärtäminen, spesiaaliosaaminen, muutoksen sekä erilaisuuden sietokyky. Tietoyhteiskuntaan siirtyminen muuttaa perintei- sen ammattinimikekohtaisen ammattitaidon tarkastelun tosiasiallisen henkilö- kohtaisen pätevyyden ja osaamisen tarkasteluun. (Koulutus ja tutkimus 2007–
2012.)
Koulutuksen haasteita voidaan lähestyä myös Laki ammatillisesta koulutuk- sesta (L 630/1998) ja asetus ammatillisesta koulutuksesta (A 811/1998) mää- räysten mukaisesti. Mielestäni laki antaa selkeän kuvan siitä että, ammatilli- nen koulutus tähtää ammatilliseen tutkintoon, jonka yleisenä pyrkimyksen on tuottaa työelämän vaatimuksia vastaavia eri ammattialojen osaajia ja ammat- tilaisia ruokkien elinkeinoelämän osaamis- ja työtarpeita. Lain erityispiirteenä on se, että se ottaa vahvasti kantaa vammaisten valmentavaan ja kuntoutta- vaan koulutukseen sekä maahanmuuttajien kotouttamis- ja valmentavan opetuksen järjestämiseen.
Lakiin liittyvät tavoitelausekkeet nostavat esiin erityisesti valmiudet sellaisen ammattitaidon saavuttamiseksi, että se antaa vahvaa osaamista, tietoja ja taitoja, jotka ovat työelämässä relevantteja ja ”seksikkäitä” vastaten työelämän ja elinkeinoelämän tarpeita. Samalla koulutus antaa valmiudet jopa itsenäi- seen ammatin harjoittamiseen.
Lakiteksti ei myöskään unohda koulutuksen tärkeyttä nuoren kehittymiseksi tasapainoiseksi ihmiseksi ja samalla aktiiviseksi yhteiskunnan toimijaksi, johon liittyy vahvasti elinikäiseen oppimiseen tukeminen. Samalla laki korostaa kou- lun ja kodin yhteistyötä nuoren elämänuran ja kasvun tukemisessa. Laissa on otettu tukevasti kantaa myös opiskelijahuollon ja opiskelijoiden henkilökohtai- sen opetussuunnitelman huomioimiseen. Lisäksi opetussuunnitelman tulee olla joustava, jotta se antaa mahdollisuudet yksilöllisiin opintoihin ja valintoihin.
(Laki ammatillisesta koulutuksesta 21.8.1998/630.)
2.2 Työelämäyhteistyö
Työssäoppimisjaksot ovat kuuluneet ammatillisen peruskoulutuksen opetus- suunnitelmaan useiden vuosien ajan. Ammatilliseen peruskoulutukseen on liitetty vähintään 20 opintoviikon laajuinen työssäoppiminen. Työssäoppimis- paikassa opiskelija oppii opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisia asioita sekä harjaantuu oppimassaan. Koulutuksen järjestäjä ja työnantaja sopivat kirjallisesti työpaikalla tapahtuvan oppimisen periaatteista sekä työssäoppimi- sen yhteydessä suoritettavan ammattiosaamisen näytön toteuttamisesta.
Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt toteutetaan ilman työsopimus- suhdetta eikä opiskelijalle tai työnantajalle makseta tällöin palkkaa tai korva- usta. (Suositus työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja ammattiosaamisen näytöistä.)
Yhteistyöverkostoihin liittyen Laki ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998) ja asetus ammatillisesta koulutuksesta (A 811/1998) korostaa työelämän tarpeita korostavaa yhteistyötä ja dialogia ja vahvaa vuorovaikutusta muihin talousalu- een- ja yhteistoiminta-alueen opinahjoihin.
Pohtiessani tätä lain painotusta tulin siihen tulokseen, että laki haluaa omalta osaltaan vahvistaa työelämäkytköstä niin, että opetus yhä paremmin palvelisi elinkeinoelämän tarpeita ja samalla tuottaisi sellaista osaamista joka vastaa tämän päivän työelämän osaamistarpeita. Dialogin vaade muiden oppilaitos- ten kanssa mielestäni nousee erityisesti tarpeesta kehittää opetusta ja oppi- misympäristöjä ja oppilashuollollisia toimenpiteitä niin, että yhä vähemmän oppilaspopulaatiossa olisi opiskelunsa keskeyttäviä. Tulevaisuudessa koulu-
tuksen haasteiksi nousee ammatillisen peruskoulutuksen työelämävastaavuu- den vahvistaminen entisestään. (Laki ammatillisesta koulutuksesta
21.8.1998/630.)
2.3 Pohdintoja
Näkemykseni mukaan yhteiskunnan kehitys on muokannut myös op-
pilasainesta. Nuoret ovat tänä päivänä enemmissä määrin median ohjailemia ja jopa ”orjia”. Oppilaat elävät ja kasvavat hektisessä toimintaympäristössä, joka siirtyy myös koulumaailmaan, jossa se näkyy keskittymishäiriöinä ja ajan- käytön selkiytymättömyytenä.
Hyvät ja ammattialan kehittämisestä kiinnostuneet opettajat ovat keskeisessä asemassa. Opettajien taidot, tiedot, sitoutuminen ja asiantuntemus on amma- tillisen huippuosaamisen tärkeä voimavara.
3 OPPIMISPROSESSI
3.1 Opetus ja ohjaus kohti ammattiosaamisen näyttöjä
Opetuksen oletetaan monipuolistuvan ja kehittyvän työvaltaiseen suuntaan.
Ammatillisen koulutuksen kehittämistavoitteena on erityisen huomion kiinnit- täminen työvaltaisiin ja harjaantumiseen tähtääviin opiskelumenetelmiin.
Haasteena on kehittää oppimisympäristöjä, joissa voidaan kehittää työelämän tarvitsemaa ammatillista osaamista ja joissa voidaan edistää tavoitteiltaan, motivaatioiltaan, oppimisvaikeuksiltaan sekä kulttuuritaustaltaan erilaisten opiskelijoiden oppimista. Uutta teknologiaa hyödyntäen monipuolistetaan opetusmenetelmiä sekä oppimisympäristöjä, tuetaan ja ohjataan
oppimisprosesseja sekä simuloidaan työelämän toimintaympäristöjä.
(Ammattiosaamisen näyttöjen vaikutus opetusjärjestelyihin ja opetusmenetel- miin – vain hyviä ajatuksia vai todellista toiminnan muutosta?)
Ammattiosaamisen näyttöjen käyttöönotto ammatillisiin perustutkintoihin on aiheuttanut sen, että koulutuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitel- mansa siten, että opiskelijan arvioinnin ja näyttöjen toteuttamisen periaatteet täyttyvät. Opetussuunnitelman tulisi ottaa huomioon työelämän näkökohtien esilletuominen sekä kansallisen näyttöaineiston käyttö ja hyödyntäminen näyttöjen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa.
Tärkeänä nähdään myös näytön arviointiin osallistuvien ohjaaminen ja pereh- dyttäminen sekä heidän tehtävien ja vastuiden korostaminen näytön
toteutuksessa.
Näytön keskipisteen eli opiskelijan ohjaukseen ja tukitoimenpiteisiin näytöissä sekä näytön jälkeen tulee erityisesti käyttää voimavaroja. Opiskelijaa tulee kannustaa realistiseen ja monipuoliseen itsearviointiin sekä tuoda selvästi esille opiskelijan oikeudet näytön uusimiselle, arvosanan nostamiselle ja tarvittaessa arvioinnin oikaisun hakemiselle.
Opetussuunnitelman tulisi myös sisältää työssä oppimisen järjestämisen peri- aatteet sekä henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat. Opiskelijan oppimisval- miudet vaihtelevat ja tästä seuraa, että erityisopetus ja siihen liittyvät
tukipalvelut tulee myös huomioida opetussuunnitelmassa. (Ammattiosaamisen näytöt käyttöön – opas. 2006.)
Opetuksen tarkoituksena on luoda oppijalle edellytykset uuden oppimiselle.
Opiskelijoiden valmiudet uuden oppimiselle vaihtelee yksilöllisesti. Yksilölliset taidot ja taitamattomuus tulee huomioida annettaessa tukea ja ohjausta näyt- töjen suorittamiseen. Keskeistä ammattiosaamisen näytön onnistumiselle on opiskelijan näkeminen yksilönä, jolla on yksilölliset vahvuudet ja tuen tarve.
Näyttöjä edeltävä ohjaus ja tuki tulisi olla monipuolista ja riittävää näytön on- nistuneelle läpiviemiselle. Näyttöihin liittyvät ohjeet ja näyttömateriaali tulee laatia siten, että ne ovat selkeitä ja kiistattomia. Näyttö toteutetaan mahdolli- simman aidoissa tilanteissa. (Ammattiosaamisen näytöt käyttöön – opas.
2006.)
Opiskelija tarvitsee ohjausta ja tukea ammattiosaamisen näytöissä. Tukea ja ohjausta tulee saada ennen ammattiosaamisen näyttöä, näytön aikana sekä näytön jälkeen.
Ohjaus ja tuki ennen ammattiosaamisen näyttöä tulisi aloittaa jo koulutuksen alussa kertomalla opiskelijoille ammattiosaamisen näytöistä jolloin näytöt muodostuisivat haasteeksi eikä pelko- ja jännitystiloja aiheuttavaksi tilanteeksi. Opiskelijan henkilökohtaisen tuen tarvetta voidaan selventää varhaisessa vaiheessa tapahtuvassa osaamisen kartoituksessa. Näyttöön valmentava koulutus tulisi myös sisältää elementtejä, joka tukisi opiskelijan itsearvioinnin kehittymistä. Opiskelija tulisi perehdyttää näytön
suoritustapahtumaan hyvissä ajoin ennen näyttö tapahtumaa ja huolehditaan, että opiskelija ymmärtää, mitä näytössä on tarkoitus tehdä. Tutustutaan näyttöpaikkaan etukäteen sekä käydään opiskelijan kanssa läpi näyttöpaikan työturvallisuusvaatimukset. (Ammattiosaamisen näytöt käyttöön – opas.
2006.)
Ohjaus ja tuki ammattiosaamisen näytön alussa ja aikana
Ammattiosaamisen näytön aikana ohjauksen tavoitteena on tukea näyttöta- pahtuman onnistumista. Rennon ja turvallisen ilmapiirin luominen näyttöta- pahtuman ajaksi vapauttaa oppilaan tilanteen aiheuttamasta ylimääräisestä jännitystilasta auttaen häntä suoriutumaan näytöstä parhaiten. Näytön aikai- sen ohjauksen vaikutus näytön arviointiin tulee selventää oppilaalle näytön alussa. Opiskelijaa tulisi ohjata näytön aikana tilanteissa, joissa opiskelija tuntee liiaksi epävarmuutta selviytyäkseen näytöstä. Näytön aikana oppilaan kanssa käytävillä keskusteluilla rohkaistaan ja kannustetaan oppilasta
suorituksessaan. (Ammattiosaamisen näytöt käyttöön – opas. 2006.) Ohjaus ja tuki ammattiosaamisen näytön jälkeen
Ammattiosaamisen näytön jälkeen käytävään arviointikeskusteluun osallistu- vat ohjaava opettaja, työelämän edustaja ja näytön antaja. Arviointikeskustelu on tärkeä tilaisuus jossa tulisi keskustella näytöstä ja näytön tuomista
kokemuksista. Arviointikeskustelussa todetaan opiskelijan osaaminen suh- teessa arvioinnin kohteisiin. Arviointikeskustelun yhtenä tärkeänä kohtana on selvittää opiskelijan vahvuudet ja kehittämiskohteet arvioijien antaman pa- lautteen perusteella.
Arviointikeskustelussa opiskelija arvioi suoritustaan tekemänsä itsearvioinnin pohjalta. Opiskelijalta tulee vaatia selkeä arvio omasta osaamisestaan, jossa vertailukohtana on asetetut tavoitteet ja arviointikriteerit. Arviointikeskustelu on samalla oltava rakentava tilaisuus, jossa opiskelijaa kannustetaan seuraaviin näyttöihin. Mikäli opiskelija ei ole suoriutunut näytöstä arviointikeskustelussa, sovitaan keskustelussa näytön uusimisesta sekä kartoitetaan opiskelijan tuen ja ohjauksen tarve uusinta näyttöä silmälläpitäen. Arviointikeskustelun aikana muodostuneiden perusteiden perusteella oppilaalle annetaan arvosana näytöstä sekä tallennetaan arvioinnin perustana oleva arviointiaineisto.
(Ammattiosaamisen näytöt käyttöön – opas. 2006.)
4 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT
4.1 Näyttöjen tarkoitus
Ammattiosaamisen näyttöjen tarkoituksena on varmistaa koulutuksen laatua ja vahvistaa työelämäyhteyksiä, kehittää koulutuksesta työelämään siirtymistä ja yhtenäistää opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näytössä opiskelija osoittaa tekemällä käytännön työtehtäviä, miten hyvin hän on saavuttanut työ- elämän edellyttämän ammattitaidon. Ammattiosaamisen näytöt sisällytetään koulutuksen järjestäjän laatimaan opetussuunnitelmaan. Näytöt sijoittuvat koko koulutuksen ajalle ja ne ovat osa koulutusta ja opiskelijan arviointia.
Ammattiosaamisen näytössä arvioidaan opiskelijan opintokokonaisuuden suo- rittamista. Kolmivuotisen tutkinnon aikana suoritetaan 3-4 näyttöä eri ammatil- lisista opintokokonaisuuksista. Yhteisistä opinnoista ja vapaasti valittavista opinnoista ei anneta erillistä näyttöä. (Ammattiosaamisen yleiset tavoitteet.)
4.2 Näyttöjen yleiset tavoitteet
Ammattiosaamisen näyttöjä on suunniteltu vuodesta 2000 lähtien yli kolmen- kymmenen ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjän toteuttamissa Euroopan Sosiaalirahaston rahoittamissa ja Opetushallituksen organisoimissa ammatilli- sen koulutuksen kehittämishankkeissa, näyttöpilottihankkeissa. (Ammat- tiosaamisen näyttöjen vaikutus opetusjärjestelyihin ja opetusmenetelmiin – vain hyviä ajatuksia vai todellista toiminnan muutosta?)
Näytöt antavat oppilaitokselle välineitä, joilla opetussuunnitelman perusteita ja arviointia voidaan kehittää muuttuvan työelämän tarpeiden mukaisesti.
Opettajille opetussuunnitelmaa toteuttaessaan näytöt antavat tietoa millaisin opetusjärjestelyin ja opetusmenetelmin keskeinen ammattitaito on mahdollista oppia ja saavuttaa. Tämän arvioinnin seurauksena oppilaitosten
opetusjärjestelyjen sekä ammatin oppimisen ja opettamisen menetelmien
oletetaan muuttuvan. Keskeisiä käsitteitä ovat opetusjärjestelyt, opetusmenetelmät ja oppimisympäristö.
Ammattiosaamisen näyttöjen yleisinä tavoitteina on varmistaa koulutuksen laatua ja parantaa työelämäyhteyksiä ja samalla tehostaa opiskelijan työelä- mään siirtymistä. Lisäksi näytöt antavat tietoa opetussuunnitelmien, opetus- järjestelyjen sekä ohjaus- ja tukitoimien toimivuudesta. Näyttöjen tarkoituk- sena on myös tuottaa tietoa oppimistulosten kansalliseen arviointiin sekä yh- tenäistää opiskelijan arviointia. Ammattikoulutuksen vetovoimaa ja arvostusta pyritään kasvattamaan näyttöjen myötä.
Ammattiosaamisen näytöt pyritään järjestämään ensisijaisesti työssä oppimi- sen yhteydessä työpaikoilla. Näyttöpaikkana voi olla myös oppilaitos, jos työ- paikan valmius ja ajankäyttö ammattiosaamisen näytön suunnitteluun sekä toteuttamiseen on riittämätön. (Ammattiosaamisen näytöt käyttöön – opas.
2006.)
4.3 Oppilaitoksen tavoitteet, miten näytöt työelämään
Työelämäyhteistyön ja ammattiosaamisen näyttöjen myötä oppilaitokset saa- vat ajankohtaista ja opetuksen uusien suuntauksien kannalta tärkeää tietoa yrityksistä ja heidän tarpeistaan. Työelämän kanssa luotujen yhteistyökäytän- teiden kautta uusien yhteistyöyritysten hankinta helpottuu. Yhteistyöyritysten kautta oppilaitokset pystyvät tiedottamaan koulutustarjonnastaan tehokkaasti.
Molemminpuolinen vuorovaikutus helpottaa työssäoppimisen kehittämistä.
Oppilaitoksen ja työelämän molemminpuolinen vuorovaikutus ja tiedon li- sääntyminen auttavat samalla elinkeinoelämän kehittymistä. Työelämäyhteis- työn kautta oppilaitokset saavat uusia työkaluja itsearvioinnin kehittämiseen.
Työelämän edustajien mukanaolo näyttöjen arvioinnissa kehittää ja
monipuolistaa arviointia. (Ammattiosaamisen näytöt käyttöön – opas. 2006.)
4.4 Työelämän tavoitteet
Ammattiosaamisen näytöt tuovat työelämälle mittarin, jolla voidaan tarkkailla alalle valmistuvien ammattiosaamista ja koulutuksen työelämävastaavuutta.
Samalla pystytään tarkkailemaan eri alueilla toimivien oppilaitosten tarjoaman koulutuksen tasalaatuisuutta. Näyttöjen sekä oppilaitosyhteistyön myötä työnantajien on helpompi rekrytoida sekä perehdyttää tuoreita osaajia omien työntekijätarpeiden tyydyttämiseksi. Työyhteisölle ammattiosaamisen näytöt tuovat haasteen oman koulutuksen kehittämiselle ja uuden oppimiselle.
(Ammattiosaamisen näytöt käyttöön – opas. 2006.)
4.5 Opiskelijan tavoitteet
Opiskelijalle näyttö selventää koulutuksen työelmälähtöisyyttä ja käytännön- läheisyyttä. Näyttö antaa mahdollisuuden näyttää ammatillinen osaaminen käytännössä, oikeissa työtilanteissa. Näytön myötä opiskelijan käsitys omasta ammattitaidosta selkiytyy sekä vastuu tekemisistään konkretisoituu. Onnistu- nut näyttö voi lisätä samalla opiskelumotivaatiota sekä tuo opiskeluun tavoit- teellisuutta unohtamatta itsetuntoa kohottava vaikutus. Oman alan ammattilai- selta saatu positiivinen palaute kasvattaa myös ammatti-identiteettiä.
Näyttö voi olla monelle sellaiselle opiskelijalle, jotka eivät pärjää kirjallisissa kokeissa ainutkertainen paikka todistaa osaamisensa. Opintojen päätyttyä näytöillä todistetulla ammattitaidolla on myös positiivinen vaikutus
työllistymisessä. (Ammattiosaamisen näytöt käyttöön – opas. 2006.)
4.6 Näyttötoimielin
Koulutuksen järjestäjän tulee asettaa toimielin tai useampia toimielimiä am- mattiosaamisen näyttöjen suunnittelua ja toteuttamista varten. Toimielimen edustajisto koostuu koulutuksen järjestäjän edustajasta, oppilaista valitusta opiskelijajäsenestä (oltava 15 vuotta täyttänyt), opettajajäsenestä sekä asianomaisen alan tai alojen työ- ja elinkeinoelämän edustajista. Toimielin nimetään enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
Toimielimen tehtävänä on hyväksyä koulutuksen järjestäjän opetussuunnitel- man osana olevat näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista tehdyt suunnitelmat sekä ammattiosaamisen näyttöjen toteutus. Toimielimen tehtäviin kuuluu edellisten lisäksi opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimusten käsittely sekä näyttötodistuksen myöntäminen. (Ammattiosaamisen näytöt käyttöön – opas. 2006.)
4.7 Ammattiosaamisen näyttöjen käyttöönotto
Ammattiosaamisen näytöt ovat otettu ripeästi käyttöön PKKY:n Peltolan
sähköosastolla. Ensimmäinen ammattiosaamisen näyttö pidettiin vuonna 2006 opintojensa aloittaneille oppilaille keväällä 2007. Näyttötehtävänä oli
tietokoneen peruskäyttö ja käyttöönotto, joka toimi sähköalan perusosaaminen opintojen jälkeisenä osanäyttönä. Ensimmäisen näytön suoritusta olivat
seuraamassa myös näyttötoimielimen edustajisto. Tällä hetkellä
ammattiosaamisen näyttöjen suunnitteluun ja vastaanottoon osallistuvat lähes kaikki sähköosaston opettajat.
5 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMINEN
5.1 Näytön kuvaus
Tämän näyttötehtävän tarkoitus oli arvioida sähköalan perustutkinnon toisen vuoden opiskelijoiden tietoliikenteen perusteet opintokokonaisuuden jälkeinen ammatillinen osaaminen. Näyttötehtävä laadittiin käyttäen suunnittelussa hyväksi kansallista tutkintoalakohtaista näyttöaineistoa soveltuvin osin.
Näyttötehtävä oli omakotitalon antennijärjestelmän rakennus sekä
digisovittimen paikalleen asennus ja käytönopastus. Näyttö suoritettiin sen jälkeen, kun kaikki näytön suorittamiseksi tarvittavat opintokokonaisuuden opintojaksot oli suoritettu. Näyttö oli alusta loppuun etenevä työkokonaisuus.
Näytön toteutusta varten laadittiin erilliset ohjeet oppilaalle (Liite 1), sekä opettajan ohje (Liite 2).
5.2 Näytön toteutus
Tämän näyttötehtävän toteutus oppilaiden työssäoppimisjaksolla olisi ollut vaikea toteuttaa, ja sen vuoksi näyttö päätettiin toteuttaa oppilaitoksen työtiloissa. Työtilan asennusseinustoille sijoitetut suorituspaikat rakennettiin vastaamaan mahdollisimman paljon aitoa työelämän tilannetta.
Suorituspaikkojen toteutuksessa huomioitiin työturvallisuusmääräykset mahdollisimman hyvin. Kaikkien näytössä tarvittavien laitteiden asennus onnistui ilman portaille nousua sekä verkkojännitteellisiä osia ei ollut
kosketeltavissa. Suoritepaikkojen määrä rajoitettiin neljään, joka mahdollisti näytön läpiviennin kolmen päivän aikana sekä yksilöllisemmän näytön suorittajan arvioinnin ja ohjauksen.
5.4 Opiskelijan ohjaus
Tämän näyttötehtävän oli tarkoitus olla samalla oppimisprosessi, jossa ohja- uksella on keskeinen rooli näytön onnistumiselle. Ennen näytön suorittamista kerrataan näytön suorituksen edellyttämien opintojaksojen keskeinen sisältö.
Teoriatiedon lisäksi on tärkeää, että opiskelijat pääsevät harjoittelemaan myös käytännössä samantyyppisiä tehtäviä kuin näyttötehtävässä. Etukäteen
opiskelijoiden kanssa käydään läpi näytön vaatima osaaminen.
– kuinka näyttö arvioidaan ja mitkä ovat arvioinnin kohteet – näytön aikana tapahtuvan ohjauksen vaikutus arvosanaan – toimenpiteet jos näyttö hylätään tai keskeytetään
– miten opiskelija valmistautuu itsearviointiin – ketkä ovat näyttöä arvioimassa ja seuraamassa – milloin ja miten arviointikeskustelu suoritetaan sekä – miten näyttö vaikuttaa opintokokonaisuuden arvosanaan.
Ennen näyttöä opiskelijat perehdytetään näyttöpaikkaan ja varmistetaan, että opiskelijat ovat ymmärtäneet mitä näytössä tulee tehdä. Luodaan ennalta kepeä ja luottamustaherättävä tunnelma näytön suorittamiseksi.
Näytön alussa huolehditaan siitä, että opiskelija on ymmärtänyt tehtävä annon ja pystyy aloittamaan suorituksen. Näytön aikana ollaan valmiit vastaamaan oppilaan yksilölliseen tuen tarpeeseen, sekä kannustetaan oppilasta hänen suorituksessaan.
Näytön jälkeen suoritettavassa arviointikeskustelussa vaihdetaan näkemyksiä näytön aikana tulleista kokemuksista, todetaan opiskelijan osaaminen suh- teessa arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin sekä selvitetään opiskelijan vahvuu- det ja kehittämiskohteet. Lisäksi sovitaan mahdollisesta näytön uusimisesta sekä ohjauksen tarpeesta ennen uusinta näyttöä.
5.5 Näytön arviointi
Tämän näytön arvioijina toimivat näytön vastaanottavat opettajat. Opettajat seuraavat opiskelijan suoritusta ja tekevät siitä havaintoja. Ennen näyttöä on sovittu mitkä ovat arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit. Tällä menettelyllä var- mistetaan etukäteen, mitä arvioidaan ja mihin opiskelijan työskentelyssä kiin- nitetään huomio. Arvioija kerää tietoa opiskelijan osaamisesta työntekoa seu- raamalla ja tallentamalla havaintoja arviointilomakkeelle. Opiskelija osallistuu arviointiinsa suorittamalla näytön jälkeen itsearivioinnin lomakkeelle (Liite 3).
Arviointikeskustelussa on varmistuttava, että arviointi tehdään sovittujen arvi- ointikohteiden mukaisesti. Arviointikeskustelu on hyvä aloittaa ensin opiske- lijan omalla arviolla sen jälkeen työelämän edustajan ja viimeiseksi opettajan lausunnoilla. Ammattiosaamisen näytön arvosana annetaan
opintokokonaisuuksittain. Mikäli opintokokonaisuuden keskeinen osaaminen on näytetty useassa näyttötilanteessa osanäyttöinä, jokainen osanäytön arviointi vaikuttaa arvosanaan.
Tämän osanäytön arvioinnissa käytettiin seuraavia arviointikohteita.
– työprosessin hallinta – työtehtävän hallinta
– työnperustana olevan tiedon hallinta sekä – työturvallisuuden hallinta
Koska kyseessä oli osanäyttö, ei arviointia suoritettu normaalisti näytöistä arvioitavista yhteisistä painotuksista ja kaikille aloille yhteisestä
ydinosaamisesta.
Työprosessin hallintakohteen arvioinnissa tärkeimmät arvioitavat asiat olivat työtehtävästä selviytyminen itsenäisenä suorituksena sekä toiminta suunnit- telemansa työjärjestyksen mukaisesti. Tärkeänä pidettiin myös opiskelijan ky- kyä muuttaa työsuunnitelmaansa kesken suorituksen, jos tarvetta sellaiseen ilmeni.
Työtehtävän hallinan osalta keskeisimmät arvioinnin kohteet olivat antenniver- kon kaaviokuvan sekä kenttävoimakkuusmittarin tulosten tulkinta työtehtävän suunnittelun lähtökohtana. Seuraavaksi arvioitiin tehtävässä käytettävien komponenttien valinnan oikeellisuutta sekä oikeaoppista asennusta. Arviointi jatkui mittauspöytäkirjan sekä dokumenttien täytön myötä tarkasteluun siitä vastaako antenniverkko tehtäväksi antoa. Arvioinnissa otettiin myös huomioon digiboxin käyttökuntoon asennus sekä käytön opastus.
Työperustana olevan tiedon hallinnan arviointiin vaikutti se kuinka hyvin näytön suorittaja pystyi hyödyntämään annettua teknistä materiaalia tietolähteenään.
Näytön jälkeen jokainen opiskelija täytti itse arviointilomakkeen ennen arvi- ointikeskustelua. Lomakkeella opiskelija arvioi itseään edellä mainituista koh- teista asteikolla kiitettävä, hyvä tai tyydyttävä.
Näytön arvioijat käyttivät arvioinnin apuna näytön aikana täyttämäänsä näyttöpöytäkirjaa (Liite 4) jossa suoritusta arvioitiin huomattavasti tarkemmin kuin opiskelijan täyttämällä lomakkeella. Koska oppilaitos vaatii numerollisen arvioinnin, toimi pisteytys kriteerinä näytöstä annettavalle numerolle.
Arviointikeskustelu pidettiin näytön jälkeisenä päivänä. Keskustelussa käytiin opiskelijan kanssa läpi näyttötilanne. Keskustelu aloitettiin opiskelijan osuu- della, jossa hän kävi näyttötehtävän läpi itsearviointilomakkeen kohtien mu- kaisesti. Tämän jälkeen näyttökeskustelu jatkui näytönvalvojan osuudella, jossa näytön suoritus käsiteltiin näyttöpöytäkirjan tarkemman arvioinnin avulla.
Arviointikeskustelun lopuksi näytölle muodostui numero, jonka antamisen pe- rustelut käytiin opiskelijan ja näytön arvioitsijoiden kanssa yhdessä läpi. Opis- kelijoilta pyydettiin myös palautetta näytöstä sekä kehittämiskohteista.
5.6 Näytön arvioinnin tallentaminen
Arvioinnin perusteena oleva aineiston tallentamisessa noudatetaan PKKY:n aineiston tallentamisesta annettua ohjeistusta. Aineisto on säilytettävä kuuden kuukauden ajan arvosanan antamisesta.
Arviointitietojen säilyttäminen tarvitaan, jotta myöhemmin on mahdollista pa- lata arviointiin sekä arvioinnin perusteluihin
Kyseisestä näytöstä näyttöaineistoksi jää oppilaan ja opettajan ohjeet näy- töstä sekä näytön suorittajan itsearviointilomake, näyttöpöytäkirja sekä näytön arvioijan täyttämä arviointilomake.
6 POHDINTA
Kehittämishankkeen läpivienti muodostui haasteelliseksi ja mielenkiintoiseksi kokonaisuudeksi. Näytön suunnittelu ja toteuttaminen olivat työvaltainen ja aikaa vievä kokonaisuus. Itse näyttö ja näytön läpivienti onnistuivat suunni- telmien mukaisesti niin ajallisesti kuin tehtävän kannalta. Näytön suoritusten valvontaan ja arviointiin osallistui itseni lisäksi yksi opettaja.
Näytön suorittajilta saamani palaute näytöstä oli seuraavanlaista. Näyttö arvi- oitiin hyväksi ja teoriaopetusta paremmin opettavana tilaisuutena. Näyttöä pi- dettiin helpohkona, mutta suoritusaikaan nähden sopivana. Tehtävänantoa pidettiin liian seikkaperäisenä ja laajana. Näytön teoriapuolista oheismateriaa- lia pidettiin hyvänä ja tarkoituksenmukaisena. Ohjaus ennen näyttöä oli riittä- vää toimien hyvänä pohjana näytön onnistuneelle suoritukselle.
Itselleni näytön suunnittelu ja toteutus loivat positiivisen kuvan näyttöjen tule- misesta toisen asteen koulutukseen. Tekemäni kehittämishankkeen näen toi- mineen itseäni kehittävänä kokonaisuutena opettajuuteni alkutaipaleella.
Pohdin samalla näyttöjen järjestämistä ja suorittamista yleisellä tasolla. Näyt- töjen suunnittelu ja järjestämien opetuslaitoksessa vie hetkellisesti useamman opettajan työpanoksen, joka on taas poissa normaalista opetustyöstä.
Opetuslaitoksessa suoritettua näyttöä ei saada järjestettyä siten, että se vastaisi täysin aidossa ympäristössä työpaikalla tehtyä näyttöä. Olisiko siis näyttöjä kehitettävä esim. siten, että opiskelijan työssäoppimisjaksosta
viimeisen viikon työtehtävät arvioitaisiin näyttönä. Tällöin työssäoppimisjakson aikaisempien viikkojen käytännön työskentely toimisi hyvin opiskelijan
ohjauksena ennen näyttöä. Kyseisestä järjestelystä seuraisi mahdollisimman vähän ylimääräistä työtä työssäoppimispaikan henkilöstölle näytön
järjestämisesta, jonka katson olevan esteenä näyttöjen suunnittelulle ja sijoittumiselle työssäoppimisjaksolle. Tämä menettely loisi monelle oppilaalle erikseen suunnitellun ja toteutetun näytön. Toisaalta mielestäni ei ole mitään syytä siihen että, näyttö olisi kaikille ryhmän tai vuoden opiskelijoille
samanlainen.
7 LÄHTEET
Ammattiosaamisen näytöt käyttöön – opas. 2006. Opetushallitus.
http://www.edu.fi/julkaisut/nayttoopas.pdf Ammattiosaamisen yleiset tavoitteet.
www.pkky.fi
Haapakoski, A. 2007. Näytöt oppimisen ohjaajana ja ammatillisen kasvun edistäjänä.
opetushallitus.
http://www.oph.fi/julkaisut/2008/naytot_oppimisen_ohjaajana_ja_ammatillisen_kasvu n_edistajana.pdf
Hakala, R. 2006. Ammattiosaamisen näyttöjen vaikutus opetusjärjestelyihin ja opetusmenetelmiin – vain hyviä ajatuksia vai todellista toiminnan muutosta?
Opetushallitus.
http://db3.edu.fi/esr/tiedostot/hakala260406.pdf Koulutus ja tutkimus 2007–2012
Opetushallitus.
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/asiakirjat/KESU2007X2012_
luonnos.pdf
Laki ammatillisesta koulutuksesta 21.8.1998/630
http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/1998/19980081.pdf
Suositus työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja ammattiosaamisen näytöistä.
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/ammatillinen_koulutus/lom akkeet_ja_paeaetoekset/paeaetoekset/suositus_tyoepaikalla_tapahtuvasta_oppimisesta _ja_ammattiosaamisen_naeytoeistae/liitteet/suomiSUOSITUS.pdf
8 LIITTEET
Liite 1. Opiskelijan ohje
Liite 2. Opettajan ohje
Liite 3. Itsearviointilomake
Liite 4. Näyttöpöytäkirja
Liite 5. Arviointilomake
Liite 1.
Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Ammattiosaamisen näytöt Sähköala
AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖTEHTÄVÄ SÄHKÖALAN PERUSOSAAMINEN, 25 OV
• Elektroniikan ja tietoliikenteen perusosaaminen
• Tietoliikenteen perusteet
OPISKELIJAN OHJE
Tämän näyttötehtävän tarkoitus on arvioida sähköalan perustutkinnon toisen vuoden opiskelijoiden tietoliikenteen perusteet opintokokonaisuuden jälkeinen ammatillinen osaaminen. Näyttötehtävä on omakotitalon antennijärjestelmän rakennus.
Näyttökokeen tehtävä on suunniteltu siten että se vastaisi normaalia työelämän työtehtävää. Vaikeustasoltaan näyttö ei ylitä toisen vuoden opiskelijalta vaadittavaa ammattitaitoa, kuitenkaan unohtamatta opiskelijan ongelmanratkaisutaitojen
hallintaa. Näytön tehtävä on pyritty laatimaan kansallisen näyttöaineiston osaamisvaatimusten mukaisesti.
TEHTÄVÄMÄÄRITTELY
Tehtäväsi on rakentaa omakotitalon antennijärjestelmä sähkösuunnittelijan
suunnitelman mukaisesti. (liite 1) Tehtävääsi kuuluu myös asiakkaan television ja digiboxin paikalleen asennus sekä kanavien viritys ja käytönopastus. Tehtävä vastaa normaalia työtilannetta johon saatat törmätä tulevaisuuden työtehtävissäsi.
Työpisteestä löydät kaikki komponentit sekä materiaalin joita tarvitset tehtävän suorittamiseksi.
ESITIEDOT
Työtilaan on asennettu valmiiksi lyhyt antenniputki, jonka alapäähän on vedetty valmiiksi säänkestävä (musta) koaksiaalikaapeli rakennuksen ulkopuolella
sijaitsevalta UHF- alueen antennilta. Tällä ratkaisulla mallinnetaan omakotitalon päätyyn asennettua antennimastoa johon on asennettu antenni. Antennikaapelista on saatavilla Kolin lähetysaseman kanavaniput. Maston alapäähän on varattu paikka näyttötehtävässä asennettavalle mastovahvistimelle sekä 6mm:n reikä maston maadoitusta varten. Mastolta on vedetty säänkestävä koaksiaalikaapeli
asennusseinälle merkatun talojakamon läheisyyteen. Talojakamon viereen on vedetty
mastovahvistimen virtalähteen tarvitsema verkkojännite, tässä tapauksessa
jatkojohdolla. Talojakamolta on vedetty valmiiksi koaksiaalikaapelit antennirasioiden sijoituspaikoille. Kaapeleiden pituus sekä rasianumerot on luettavissa antenniverkon suunnitelmasta. Talojakamon läheisyyteen sen alapuolelle on asennettu valmiiksi potentiaalintasauskisko joka toimii talon päämaadoituskiskona.
Näyttötilaan on asetettu saataville kaikki tehtävässä tarvittava materiaali joka sisältää mastovahvistimen virtalähteineen, jakoverkon komponentit, liittimet ja kaapelit.
Valikoimassa on näyttötehtävään soveltuvia ja soveltumattomia jakoverkon
komponentteja joista joudut valitsemaan tehtävään sopivimmat. Komponenttien ja laitteiden tekniset tiedot sekä kanavaluettelo on asetettu nähtäville näyttötilan seinälle. Lisäksi näyttötilasta löytyy antennijärjestelmiä käsittelevää kirjallisuutta.
TEHTÄVÄKUVAUS
• Suunnittele ja rakenna omakotitalon antennijärjestelmä sähkösuunnitelman mukaisesti
• Valitse työssäsi käyttämät kaapelit, aktiiviset laitteet sekä passiiviset komponentit ja asennustarvikkeet työpisteesi valikoimasta
• Asenna ja mitoita järjestelmä siten että antennirasioilta saatava
digitaalisignaalintaso asettuu välille 55-65 dBµV. Pyri kuitenkin sellaiseen lopputulokseen, että rasioiden välillä oleva digitaalisignaalin tasoero olisi mahdollisimman pieni. Täydennä työskentelyn edetessä antenniverkon mittaus sekä dokumentointi pöytäkirja
• Asenna ja viritä televisio ja digiboxi käyttökuntoon.
• Käyttöopasta ohjaava opettaja digiboxin käyttäjäksi, joka samalla toteaa
näytön onnistuneen suorituksen.
TEHTÄVÄN ONNISTUMISEKSI VOIT KÄYTTÄÄ HALUTESSASI SEURAAVAA TYÖJÄRJESTYSTÄ.
• Mittaa antennilta saatavat signaalitasot kenttävoimakkuusmittarilla. Mittarin käytössä voit kysyä opastusta ohjaavalta opettajalta. Opastus ei vaikuta näytöstä annettavaan arvosanaan
• Suunnittele ja valitse saamiesi mittaustulosten perusteella käyttämäsi jakoverkon komponentit siten että jakoverkko vastaa alalla hyväksyttyjä käytäntöjä. Suunnittelussa ja komponenttien valinnassa käytä apuna seinällä olevia tekniset tiedot dokumentteja.
• Asenna jakoverkon komponentit paikoilleen hyvää asennustapaa noudattaen.
• Säädä lopuksi mastovahvistimen vahvistus sellaiseksi että antennirasioilta mitattavat tasot ovat tehtäväksi annon mukaiset.
• Täydennä dokumentointi pöytäkirjat
• Asenna digiboxi ja televisio käyttökuntoon ja suorita digiboxin kanavanhaku.
Aseta digiboxin näytön asetukset vastaamaan television kuvasuhdetta.
• Suorita käytönopastus sekä luovuta mittaus dokumentti ohjaavalle opettajalle
Näyttö katsotaan suoritetun onnistuneesti loppuun kun opettaja on oppinut käyttämään tyydyttävästi television ja digiboxin yhdistelmää.
NÄYTÖN TAVOITTEET JA ARVIOINTI
Näytön tavoitteet ja sisällöt sekä arviointi ovat määritelty PKKY:n Sähköalan
Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtaisessa ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmassa. Keskeisenä osaamistavoitteena tietoliikenteen perusteet näytössä on päätelaitteen käyttöönotto, tarvittavien kaapelointien teko sekä
tarvittavien mittausten ja laskelmien teko. Yhteisenä osaamisvaatimuksena kaikille
sähköosaston näytöille on työ- ja sähköturvallisuusmääräyksien noudattaminen sekä
käyttöturvallisuudesta huolehtiminen. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota näytön
antajan käyttäytyminen yksilönä, työryhmän jäsenenä ja asiakaspalvelussa.
MITTAUSPÖYTÄKIRJA
Rasia nro Kan.25 Kan.40 Kan.47 Kan.51
Antenni tulo dBµV dBµV dBµV dBµV Tähtipiste dBµV dBµV dBµV dBµV Rasia 1 dBµV dBµV dBµV dBµV Rasia 2 dBµV dBµV dBµV dBµV Rasia 3 dBµV dBµV dBµV dBµV
TYÖSSÄ KÄYTETYT JAOTTIMET, HAAROITTIMET JA ANTENNIRASIAT
Liite 2.
Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Ammattiosaamisen näytöt Sähköala
AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖTEHTÄVÄ SÄHKÖALAN PERUSOSAAMINEN, 25 OV
• Elektroniikan ja tietoliikenteen perusosaaminen
• Tietoliikenteen perusteet
OPETTAJAN OHJE
Tämän näyttötehtävän tarkoitus on arvioida sähköalan perustutkinnon toisen vuoden opiskelijoiden tietoliikenteen perusteet opintokokonaisuuden jälkeinen ammatillinen osaaminen. Näyttötehtävä on omakotitalon antennijärjestelmän rakennus. Näyttö suoritetaan sen jälkeen kun kaikki näytön suorittamiseksi tarvittavat
opintokokonaisuuden opintojaksot on opiskeltu.
Näyttökokeen tehtävä on suunniteltu siten, että se vastaisi normaalia työelämän työtehtävää. Vaikeustasoltaan näyttö ei ylitä toisen vuoden opiskelijalta vaadittavaa ammattitaitoa kuitenkaan unohtamatta oppijan ongelmanratkaisutaitojen hallintaa.
Näytön tehtävä on pyritty laatimaan kansallisen näyttöaineiston osaamisvaatimusten mukaisesti.
Näyttökoe suoritetaan työsalissa johon on rakennettu ennalta useampi suoritepaikka.
Näyttökoetta valvoo opettaja sekä mahdollisesti työelämän edustaja jotka toimii samalla näytön arvioijana sekä opiskelijan ohjaajana näytön aikana.
Näytöstä pyritään luomaan vähemmän jännitystä aiheuttava tilanne jolloin näytöstä muodostuu opiskelijalle haastava ja mielenkiintoinen tehtävä.
Näytön jälkeen opiskelijan kanssa käydään arviointikeskustelu, jossa näyttötehtävän
suoritus käydään läpi ja annetaan arvosana suoritetusta näytöstä. Näyttökokeen
uusimiselle annetaan mahdollisuus oppilaitoksen ohjeistuksen mukaisesti.
TEHTÄVÄMÄÄRITTELY
Näytön suorittaja saa tehtäväkseen rakentaa omakotitalon antennijärjestelmän talon sähkösuunnitelman mukaisesti. Lisäksi tehtävään kuuluu digiboxin paikalleen asennus sekä kanavien viritys ja käytönopastus. Tehtävä vastaa normaalia
työtilannetta jollaiseen opiskelija mahdollisesti törmää tulevaisuuden työtehtävissään.
ESITIEDOT
Työtilaan on asennettu valmiiksi lyhyt antenniputki, jonka alapäähän on vedetty valmiiksi säänkestävä (musta) koaksiaalikaapeli rakennuksen ulkopuolella
sijaitsevalta UHF- alueen antennilta. Tällä ratkaisulla mallinnetaan omakotitalon päätyyn asennettua antennimastoa johon on asennettu antenni. Antennikaapelista on saatavilla Kolin lähetysaseman kanavaniput. Maston alapäähän on varattu paikka näyttötehtävässä asennettavalle mastovahvistimelle sekä 6mm:n reikä maston maadoitusta varten. Mastolta on vedetty säänkestävä koaksiaalikaapeli
asennusseinälle merkatun talojakamon läheisyyteen. Talojakamon viereen on vedetty mastovahvistimen virtalähteen tarvitsema verkkojännite, tässä tapauksessa
jatkojohdolla. Talojakamolta on vedetty valmiiksi koaksiaalikaapelit antennirasioiden sijoituspaikoille. Kaapeleiden pituus sekä rasianumerot on luettavissa antenniverkon suunnitelmasta. Talojakamon läheisyyteen sen alapuolelle on asennettu valmiiksi potentiaalintasauskisko joka toimii talon päämaadoituskiskona.
Näyttötilaan on asetettu saataville kaikki tehtävässä tarvittava materiaali joka sisältää mastovahvistimen virtalähteineen, jakoverkon komponentit, liittimet ja kaapelit.
Valikoimassa on näyttötehtävään soveltuvia ja soveltumattomia jakoverkon komponentteja joista näytön suorittaja valitsee sopivimmat. Komponenttien ja laitteiden tekniset tiedot sekä kanavaluettelo on asetettu nähtäville näyttötilan
seinälle. Lisäksi näyttötilasta löytyy antennijärjestelmiä käsittelevää kirjallisuutta jota
näytön suorittaja voi käyttää tietolähteenä.
TEHTÄVÄKUVAUS
Näytön suorittajan tehtäväksi anto on seuraavanlainen.
• Suunnittele ja rakenna omakotitalon antennijärjestelmä sähkösuunnitelman mukaisesti
• Valitse työssäsi käyttämät kaapelit, aktiiviset laitteet sekä passiiviset komponentit ja asennustarvikkeet työpisteesi valikoimasta
• Asenna ja mitoita järjestelmä siten että antennirasioilta saatava digitaalisignaalintaso asettuu välille 55-65 dBµV. Pyri sellaiseen
lopputulokseen, että rasioiden välillä oleva digitaalisignaalin tasoero olisi mahdollisimman pieni. Täydennä työskentelyn edetessä antenniverkon mittaus sekä dokumentointi pöytäkirja
• Asenna ja viritä televisio ja digiboxi käyttökuntoon.
• Käyttöopasta ohjaava opettaja digiboxin käyttäjäksi, joka samalla toteaa
näytön onnistuneen suorituksen
Tehtävän hahmottamiseksi näytön suorittajan osassa on annettu viitteellinen listaus tehtäväjärjestyksestä jonka oletan täsmentävän annettua tehtävää. Listaus on
seuraavanlainen.
• Mittaa antennilta saatavat signaalitasot kenttävoimakkuusmittarilla. Mittarin käytössä voit kysyä opastusta ohjaavalta opettajalta. Opastus ei vaikuta näytöstä annettavaan arvosanaan
• Suunnittele ja valitse saamiesi mittaustulosten perusteella käyttämäsi jakoverkon komponentit siten että jakoverkko vastaa alalla hyväksyttyjä käytäntöjä. Suunnittelussa ja komponenttien valinnassa käytä apuna seinällä olevia tekniset tiedot dokumentteja.
• Asenna jakoverkon komponentit paikoilleen hyvää asennustapaa noudattaen.
• Säädä lopuksi mastovahvistimen vahvistus sellaiseksi että antennirasioilta mitattavat tasot ovat tehtäväksi annon mukaiset.
• Täydennä dokumentointi pöytäkirjat
• Asenna digiboxi ja televisio käyttökuntoon ja suorita digiboxin kanavanhaku.
Aseta digiboxin näytön asetukset vastaamaan television kuvasuhdetta.
• Suorita käytönopastus sekä luovuta dokumentit ohjaavalle opettajalle
Näyttö katsotaan suoritetun onnistuneesti loppuun kun opettaja on oppinut
käyttämään tyydyttävästi television ja digiboxin yhdistelmää.
NÄYTÖN TAVOITTEET JA ARVIOINTI
Näytön tavoitteet ja sisällöt sekä arviointi ovat määritelty PKKY:n Sähköalan
Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtaisessa ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmassa. Keskeisenä osaamistavoitteena tietoliikenteen perusteet näytössä on päätelaitteen käyttöönotto, tarvittavien kaapelointien teko sekä
tarvittavien mittausten ja laskelmien teko. Yhteisenä osaamisvaatimuksena kaikille sähköosaston näytöille on työ- ja sähköturvallisuusmääräyksien noudattaminen sekä käyttöturvallisuudesta huolehtiminen. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota näytön antajan käyttäytyminen yksilönä, työryhmän jäsenenä ja asiakaspalvelussa.
Tietoliikenteen perusteet opintokokonaisuuden näytön arvioinnissa käytetään hyväksi liitteenä olevaa näyttöpöytäkirjaa. Näytön suoritettuaan opiskelijalle annetaan
arviointilomake itsearviointia varten.
Liite 3
ARVIOINTI Opiskelija:_______________________ Pvm: __________
Arvioinnin kohteet opiskelija
itsearviointi opettaja
yhteenveto arvioinnista 1. Työprosessin hallinta (suunnitelmallisuus)
T Saa tehtyä annetut tehtävät, mutta tarvitsee jonkin verran ohjaajan apua
H Suorittaja tekee annetut tehtävät omatoimisesti, löytää ratkaisut ongelmatilanteisiin ja hakee tarvittaessa apua sekä osaa arvioida työtään
K Suorittaja tekee annetut tehtävät itsenäisesti, arvioi työtään monipuolisesti, tehtävien suoritus tapahtuu joutuisasti ja lopputulos on viimeistelty
2. Työtehtävien hallinta (työvälineiden ja -menetelmien sekä materiaalin käyttö) T Antenniverkko on rakennettu kaaviokuvan mukaisesti, mutta komponenttien valinta on
osin virheellinen. Komponenttien, kaapelien ja liittimien asennuksessa on virheitä.
Työtehtävässä käytettiin tehtävään soveltumattomia työvälineitä. Antennirasioilta mitatut signaalintasot poikkeavat selkeästi tehtävässä määritetyistä tasoista.
Dokumentointi on tehty, mutta siinä on puutteita. Digiboxi on asennettu oikein ja toimii, mutta käytönopastus on riittämätön.
H Antenniverkko on rakennettu kaaviokuvan mukaisesti ja käytetyt komponentit on valittu oikein. Komponenttien, kaapelien ja liittimien asennuksessa on pieniä virheitä.
Antennirasioilta mitatut signaalit vastaavat tehtävässä määritettyjä tasoja, mutta rasioiden väliset tasoerot ovat suuria. Dokumentointi ja mittauspöytäkirja on täytetty, mutta niissä on pieniä puutteita. Digiboxi on asennettu- ja viritetty oikein ja käytönopastus on riittävä.
K Antenniverkko on rakennettu kaaviokuvan mukaiseksi ja rakentamisessa käytetyt komponentit on valittu oikein. Komponentit, kaapelit ja liittimet on asennettu oikein.
Antennirasioilta mitatut tasot ovat tehtäväksi annon mukaiset ja rasioiden väliset tasoerot ovat pieniä. Mittauspöytäkirja ja dokumentointi on tehty oikein. Digiboxi on asennettu ja viritetty oikein sekä käytön opastus on riittävää. Opiskelijan työskentely on varmaa ja työ etenee joutuisasti
3. Työn perustana olevan tiedon hallinta (työssä tarvittavan tiedon hallinta ja sen soveltamiskyky)
T Tehtävän suorittamiseen tarvittava teoriatieto on puutteellinen sekä annetun teknisten ohjeiden hyödyntäminen tietolähteenä on vähäistä.
H Tehtävän suorittamiseen tarvittava teoriatieto on puutteellinen, mutta annettuja teknisiä ohjeita hyödynnetään tietolähteenä.
K Tehtävän suorittamiseen tarvittava teoriatieto on riittävä ja annettujen teknisten ohjeiden käyttö tietolähteenä sujuvaa.
4. Työturvallisuuden hallinta (työturvallisuusohjeiden ja -määräysten noudattaminen ja siisteys)
T Toimii itsenäisesti, mutta häiritsee kommenteillaan jonkin verran toisten työskentelyä.
Työpaikka hieman huonossa järjestyksessä ja siinä on tarpeettomia laitteita ja välineitä. Työpaikka jää siistimättä työn jälkeen.
H Toimii itsenäisesti eikä häiritse toisia. Pitää työpaikkansa pääosin siistinä ja järjestyksessä työn aikana sekä siistii työpisteensä työn päätyttyä.
K Toimii itsenäisesti eikä häiritse toisia. Pitää työpaikkansa siistinä ja järjestyksessä työn aikana sekä siistii työpisteensä työn päätyttyä.
5. Kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen (valmiudet kehittyä yksilönä) T
H K
6. Kaikille aloille yhteiset painotukset (valmiudet kehittyä yhteisön jäsenenä) T
H K
Arvosana. (arviointikeskustelussa sovittu arvosana)
Allekirjoitukset: _________________________ _________________________
Opiskelija Opettaja
Liite 4
AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN NÄYTTÖPÖYTÄKIRJA ARVIOINNIN TUEKSI
TIETOLIIKENTEEN PERUSTET OSANÄYTTÖ
Suorittajan nimi: _________________________ Luokka: _____________ Pvm._________
TYÖTEHTÄVÄN HALLINTA / 27 pts.
Osaa tulkita annettua antenniverkon kaaviokuvaa / 1 pts.
Osaa tulkita kenttävoimakkuusmittarin tuloksia suunnittelun lähtökohtana / 2 pts.
Osaa laskea jakoverkon vaimennukset / 2 pts.
Osaa valita oikeat komponentit ja tarvikkeet annettuun tehtävään / 3 pts.
Osaa valita työtehtävään sopivimmat työvälineet / 2 pts.
Osaa asentaa komponentit oikein / 4 pts.
Osaa päättää käyttämättömät lähdöt / 2 pts.
Osaa säätää vahvistimen vahvistuksen oikeaksi / 1 pts.
Osaa suorittaa antennimaston ja jakoverkon maadoituksen / 3 pts.
Osaa täyttää mittauspöytäkirjan ja dokumentoinnin / 2 pts.
Osaa asentaa ja virittää digiboxin käyttökuntoon / 3 pts.
Pystyy antamaan riittävässä määrin digiboxin / TV:n käytön opastusta / 2 pts.
TYÖPROSESSIN HALLINTA / 4 pts.
Toimii suunnittelemansa työjärjestyksen mukaisesti / 1 pts.
Kykenee muuttamaan suunnitelmaansa kesken suorituksen, jos tarvetta ilmenee / 1 pts.
Suoriutuu annetusta tehtävästä / 2 pts.
TYÖNPERUSTANA OLEVAN TIEDON HALLINTA / 1 pts.
Osaa käyttää annettua materiaalia tietolähteenä / 1 pts.
TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTA / 3 pts.
Alan työturvallisuusohjeiden hallinta / 1 pts.
Asennustyöhön liittyvien turvallisuusmääräyksien noudattaminen / 2 pts.
KOKONAISPISTEMÄÄRÄ / 35 pts.
Arviointi ( maksimipistemäärä 35 pts) Hylätty, 0-5 pts
Arvosana 1, 6-11 Arvosana 2, 12-17 Arvosana 3, 18-23 Arvosana 4, 24-29 Arvosana 5, 30-35
Liite 5
AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN ARVIOINTI
Yksikkö Tutkinto / koulutusohjelma
Opintokokonaisuus Osanäyttö opintokokonaisuudesta
Opiskelija Opiskelijatunnus
Näytön suorituspaikka Näyttö annettu, päivämäärä
Näytön sisältö
ARVIOIJAT
Työelämän edustaja Opettaja
ARVIOINTI
Arviointikohde Opiskelija Työelämän
edustaja
Opettaja Yhteinen arvio
1. Työtehtävän hallinta 2. Työprosessin hallinta
3. Työn perustana olevan tiedon hallinta 4. Työturvallisuuden hallinta
Arvioijakohtainen kokonaisarviointi
PERUSTELUT / VAHVUUDET / KEHITETTÄVÄÄ
SUUNNITELMA NÄYTÖN UUSIMISESTA / AJANKOHTA JA TUKITOIMENPITEET
ALLEKIRJOITUKSET
Paikka ja päivämäärä Opiskelijan allekirjoitus
Paikka ja päivämäärä Työelämän edustajan allekirjoitus
Paikka ja päivämäärä Opettajan allekirjoitus
TALLENNUS JA JAKELU
Oppilaitos tallentaa alkuperäisen allekirjoitukset sisältävän arviointilomakkeen. Opiskelijalle tulostetaan kopio arviointilomakkeesta.
Oppilaitos säilyttää arviointilomakkeita kuusi kuukautta arvosanan antamisesta.
