Ajatu(tiajoufun a[[a
Joulun aj an liihestymi nen tun tuu I apsiperhees sä
jo
lokakuusta alkaen. Iltojen pimetessä alkavat perheen nuorimmattähyillä
tonttuja. Perheen koululainen tuokotiin
käsityötunnin töitä,joita
piilotel laan mitä ihmeel lisimpi i n paikkoi hi n. Las- ten puheissa vilahtelevat tiedot uutuusleluista
ja
"varmat tiedot" ystävien peli-
ja
leluvarastosta, joka on selvästi omaa runsaampi.Alitajuntaan nousee kaikilla ajatus:
jokin
suu- rija
elämää mullistava tapahtuma on lähellä.Perheemme
jouluperinteisiin
vaikuttaa van- hempien erilainen kotitaustaja
perinteet, länsi-ja
itäsuomalainen kulttuuri, sekä maaseudunja
kaupungin tavat.Maaseudulla vanhempien ollessa töissä kodin läheisyydes sä ol i j ouluvalm i stelu kotikeskei nen : mummo valmisti jouluruuat koton a ialapset sai- vat auttaa leipomisissa.
Ukki
haki joulukuusen omasta metsästä, kuusen, jonkaoli
katsonut valmiiksijo
kesällä metsätöitii tehdessään.Jouluvalmisteluihin ei
liittynyt
kiirettä, tai sitten kiire ei välittynyt lapsille.Jouluun liittyvä
harras tunnelmatuli sisälle kotimökkiin
radion joulukuunnelmissa, jouluhartauksissaja
mummon jouluvirsissä. Itäsuomalaisen pojanjoulu oli
koruton, lämminja
harras perhejuhla sisarustenja
vanhempien kesken. Länsisuomalaisiajoulutapoja
olemmesopeuttaneet yhteiseen jouluumme alusta alkaen.
Yritämme viettiiä
joulun
pyhiä omassa kodissa aina kun mahdollista, työkiireiden mukq31.Tåirkeää on perheen yhdessäolo ja joulun valmistaminen yhdessä, kaukaisen ystävän tai sukulai- sen muistaminen kortilla, lahjalla tai puhelinsoitolla.
Pieni lapsi
luo
oman käsityksensä joulusta päiväkodistajouluohjelman
esityksessä, toisenyllättäminen
omallaj oulukoristeesta tai lahj asta.
Lapsen juhlat ja se, miten lapsi osoittaa rakkauttaan mm. pienillä lahjoilla, on osajoulun alkua.
Meille vanhemmille antaa paljon yhdessäolo ja rauhoittuminen.
Joulun valmistaminen yhdessä on tärkeää. Rakkaimmat lapsuuden joulumuistot toivottavasti lapsillamme liittyisivät juuri kodin jouluvalmisteluihin ja-perinteisiin, kuten meillä itsellåimmekin.
Tärkeää on jouluperinteiden välittyminen eteenpäin, kodin kaunistaminen ja kauneuden koke- minen, lepo
ja
rauhoittuminen, kuten isovanhemmillaja
suvullajo
aikoinaan.Lapsuuden kodin jouluvalmistelut
ja
-perinteet tulevat omassajoulun
valmisteluissa usein mieleen. Molemmat tiedämme alitajuntaisesti, milloinka mummuja ukki,
tai mummija
vaari käyvät jouluaattona haudoilla, tai mikä muu vaihe isovanhempien joulussa on meneillään.Joulun keskeisin asia on joulun kristillinen sanoma.
Nykyperheille tåirkeää joulussa on aika
ja
rauha. Traditioiden välittyminenlapsillemme -
kiinnekohdat ja muistot
-
ovat myös keskeisiä toiveitamme.Joulua on joulukuusen tuoksu ja kuusen koristaminen, jouluruuat ja lasten epäilevät vastaväit- teet uusista mauista,
joulupukkija
lahjat, joulurauhan julistus, kirkossa käynti,kirjeetjoulupukil- le,
lahjoista iloitseminenja
lasten tyynnyttely, jos toisen mielestä toinen on saanut hienoimmat lahjat. Tämä kaikki on perheen yhteistä juhlaa.Juhla, traditiot, muistot, perheen yhdessäolo ja joulusanoma. Eikö siinä ole riittävästi iloittavaa?
Riitta