KYMEN NAVIGAATTORIT
2019
• Venetarvikemyymälä
-‐ lakat, maalit, veneenhoitotuotteet; Hempel, International -‐ navigointielektroniikka; Raymarine, Simrad, B&G -‐ venetarvikkeet moottori-‐ ja purjeveneisiin -‐ lujitteet, väliaineet ja hartsit
• Lämmityslaitteet
-‐ myynti, huolto, korjaus; Eberspächer, Webasto, Wallas
• Veneiden talvisäilytys
-‐ 7000 m2 korjaus-‐ ja sisäsäilytystiloja -‐ ulkosäilytysalue
• Veneiden nostot -‐ Sublift 30 tonnia -‐ Torninosturi 12 tonnia
• Venekorjaamo -‐ lujitemuovikorjaukset -‐ lasikuituruttokorjaukset -‐ maalaukset -‐ puutyöt -‐ vaijeri-‐ ja rikityöt -‐ laiteasennukset ja sähkötyöt -‐ lujitemuovirakenteet ja -‐muutostyöt -‐ lämmityslaitteiden huollot ja korjaukset -‐ 12 / 24V starttien ja laturien huollot ja korjaukset
• Volvo Penta Service ja Vetus Center
-‐ moottorimyynti
-‐ varaosat -‐ huollot -‐ korjaukset
Pääyhteistyökumppa ni
3
Arvopohja kuntoon!
H
yvät navigaattorisiskot ja -veljet, vaikka uusi veneilykausi tekeekin jo tu- loaan, on lyhyt katsaus menneeseen vuoteen paikallaan. Takanamme on muutosten tuulien siivittämä touhukas ajanjakso, joka uskoakseni tarjo- si kaikille halukkaille toimintaa, muistoja ja elämyksiä. Toimintavuoden kes- kiössä olivat luonnollisesti Pitkäsaaren tulevaisuuteen vaikuttaneet tapah- tumat vuokrasopimuksineen, mökkikauppoineen ja saunaremontteineen.Syyskokouksen päättämä jäsenmaksukorotus puhututti jäsenistöä, herät- täen kiinnostuksen ja kritiikin ohella myös huolen tulevaisuudesta. Minulle nämä kaikki ovat signaaleja jäsenistön sitoutumisesta seuramme olemas- sa oloon, josta olen syvästi kiitollinen. Toki itsekin pohdiskelin näitä asioi- ta välillä pikkutunteja kuluttaen.
Mutta faktat ovat faktoja, jotka vastuunkantajien pitää toiminnassaan huomioida. Hallituksen tekemät laskelmat taloutemme kehittymisestä viestittivät yksiselitteisesti tarpeesta tehdä jotakin. Ja niinhän me teimme - yhdessä. Syyskokouksen päättämä jäsenmaksun korotus muuttaa tulo- ja me- norakennettamme sellaiseksi, joka mahdollistaa seuramme pitkäjänteisen kehittämisen. Jäsenmää- rässä tapahtunee pientä muutosta, mutta uskoaksemme sitoutuminen syvenee ja vaikutusmahdol- lisuudet seuran toimintaan ja tapahtumasisältöihin paranevat, joka toivoaksemme aktivoi nykyistä jäsenistöä ja tukeen samalla uuden jäsenistön rekrytointia. Tehdyt päätökset ovat vahva panostus tulevaisuuteen, jolla varmistamme seuramme olemassa olon ja elinvoimaisuuden myös huomisen haasteissa. Lämmin kiitos jäsenistölle ja hallitukselle saamastani tuesta.
Peräänkuulutin syyskuisessa Veneilykauden päätöstilaisuudessa seuramme arvopohjan kirkas- tamista, jossa lähtöaskeleet ovat historiassa, sääntömääräisistä tehtävissä ja niiden pohjalle raken- netussa toiminnasta – asioissa mitä olemme tässä ja nyt. Kymen Navigaattorit on perustettu lähes 50 vuotta sitten edistämään merenkulun harrastuksen ja oppien leviämistä sekä merimiestaitojen ke- hittämiseksi. Vuosien saatossa toiminta on muuttunut ajassa kattaen laajasti myös muita veneilyn, merenkulun ja vapaa-ajanvieton seuratoimintoja. Seuramme sydän sykkii Pitkäsaaressa, jota ilman ei ole tulevaisuutta. Jäsenistöltä saatuun palautteeseen perustuen seuraan halutaan kuulua ihanien ja samanhenkisten ihmisten – hyvien ystävien takia. Pitkäsaaren tukikohtaa saunoineen ja monipuo- lisine tapahtumiin kehutaan vuolaasti. Tärkeänä pidetään myös veneily-yhteisöön kuulumista ja ha- lua olla mukana kehittämässä navigointitaitoja ja veneilykulttuuria.
Kevätkokouksessa yhdessä tehdyn valmistelutyön perusteella seuramme arvoiksi muotoutuivat:
Vahvistamme hyvää veneilykulttuuria, Kunnioitamme toisiamme ja Huomioimme ympäristön.
Hyvän veneilykulttuurin vahvistamisella haluamme korostaa, että Kymen Navigaattorit on merihen- kinen, uudistuva ja ennakkoluuloton yhteisö, jossa arvostetaan hyviä veneilytapoja. Edistämme toi- minnallamme veneilytaitojen ja -turvallisuuden kehittämistä, joissa haluamme olla esimerkkinä muil- le. Autamme toisiamme aina kun voimme.
Toistemme kunnioittamisella tunnistamme yhteisöllisyyden ja samanhenkisyyden voimavaroiksem- me. Toiminnassamme korostuvat toistemme arvostaminen, suvaitsevaisuus ja inhimillisyys. Olemme talkoohenkisiä. Arvostamme yhteistyötä ja yhdessä tekemistä, mutta ymmärrämme myös ihmisten yksilöllisyyttä ja tarpeen omaan rauhaan.
Ympäristön huomioimisella viestitämme kanssaveneilijöillemme ekologisuuden ja luontoarvojen tär- keyttä. Säästämme luontoa huolehtimalla vesistöjen ja rantojen puhtaudesta, ylläpitämällä veneittem- me siisteyttä sekä keräämällä ja kierrättämällä veneilystämme syntyvät jätteet. Seuraamme aktiivisesti luontoa säästävien teknologioiden kehittymistä ja hyödynnämme niitä mahdollisuuksiemme mukaan.
Toivon, että yhdessä määrittämämme arvot eivät jää pelkiksi tahroiksi paperille, vaan jalkautuvat seuramme toimintaan ja näyttäytyvät jäseniemme – niin vanhojen kuin uusien – käytännön toimina arjen veneilyssä lisäten yhteenkuuluvuutta, samanhenkisyyttä ja erityisesti keskinäistä arvostusta.
Erinomaista ja turvallista veneilykautta toivottaen Jukka-Pekka Virtanen, Kommodori
RANKKI
60,3777° 26,956°
KIRKONMAA
60,4034 ° 27,0546 °
Juhlat Tyhy-päivät Kokoukset Lomat
Osta loma-asunto Rakenna mökki Varaa oma tontti Ravintola
Kauppa Saunat Majoitus
Historiaopastukset Vierasvenesatama
Retkeile Lomaile Nautiskele Uiskentele
Pyöräile Ruokaile
Juhli GrillaileAsu Oleskele
Viivy Yksin Kaksin Porukalla
KotkanSaaret.fi
satama@rankki.fi
+358 44 7150 150 kirkonmaa@kotkansaaret.fi
044 055 7496
Puh. 050 564 6030 Veijo Sorvari
MARINE WOODWORK www.veistovene.com
KOTKA
SIKOSAARI
Venepuutöitä Puuvenekorjauksia
VUOTTA
25
5
Lähde mukaan rahoittamaan Pitkäsaaren tukikohdan ostoa!
Kymen Navigaattoreiden hallitus on käynnistänyt kevätkokouksen päättämällä ta- valla Pitkäsaaren tukikohdan oston valmistelut. Tukikohdan ostoa varten on tarve hankkia 45 000 euron lisärahoitus.
Maakauppa rahoitetaan siten, että seura käyttää jo aikaisemmin tähän tarkoituk- seen säästämänsä pankkitalletukset ja puuttuvat 45 000 euroa kootaan seuraavilla rahoi- tusvaihtoehdoilla:
• Ainaisjäsenyys (”Varsinainen jäsenyys” henkilön kuolemaan saakka) - Henkilö lunastaa seuran ainaisjäsenyyden 1000 eurolla
• Lahjoitus
- Seuran jäsen, yksityinen henkilö, yhteisö tai yritys lahjoittaa seuran ostotarkoitukseen haluamansa euromäärän
• Lainoitus
- Seura hakee pankkilainan.
Rahoituksen hankinta toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa kerä- tään sitovat ilmoitukset lahjoituksista ja ainaisjäsenyyksistä. Hallitus hyväksyy ainaisjäse- nyydet ilmoittautumisjärjestyksestä siihen asti, kunnes tukikohdan ostoon tarvittava ra- hamäärä on koossa. Toisessa vaiheessa jäljelle jäävälle rahoitukselle haetaan pankkilai- na hallituksen toimenpitein.
Halukkailta pyydetään sitovat ilmoitukset ainaisjäsenyydestä ja lahjoituk- sista aikavälillä 6.5.2019 klo 12.00 - 16.6.2019 klo 12.00 mennessä sähköpostiosoit- teisiin tomi.tuomala@rpgroup.fi ja jukka-pekka66@live.com. Sähköpostiviestissä tu- lee ilmoittaa nimi, osoite, puhelinnumero sekä ainaisjäsenyys tai lahjoitus + sum- ma. Tämän jälkeen seura lähettää laskut. Määritettyä ajankohtaa ennen tai jälkeen lähetettyjä ilmoituksia ei käsitellä.
Asiaa koskeviin kysymyksiin vastaavat kommodori Jukka-Pekka Virtanen (0400840086) ja tekninen päällikkö Tomi Tuomala (0400 555 088).
KAUKO SAA AINA
EKANA KALAA. NIIN SE VAAN AINA MENEE. MUT KYLLÄ VUOSIEN
AIKANA TÄSTÄ JENGISTÄ JA YHDESSÄ VIETETYSTÄ AJASTA ON
TULLUT SAALISTA TÄRKEÄMPÄÄ.
SEURA KUN TUPPAA PARANEMAAN VANHETESSAAN.
’’
Kotkan Energian Kaukolämpö.
Investoimme jatkuvasti parempaan asiakassuhteeseen, uusiutuvaan energiantuotantoon ja alan parhaaseen palveluun.
Tarjoamme kaukolämpöä entistä edullisempaan hintaan,
ympäristöystävällisesti – yli 50 prosentin osuudella uusiutuvia
energiamuotoja.
7
markku.aakula@gmail.com
Parketti M. Aakula Oy
PITKÄSAARI TUTUKSI 8.6.2019!
- Kaikille avoin tutustumispäivä Pitkäsaareen
Toivotamme kaikki halukkaat tervetulleeksi omilla veneillä tutustumaan saaritukikohtaamme Karhulan Pitkäsaareen (60° 29,95’N ja 27° 01,29’E) la 8.6.2019 klo 12.00.
Päivän ohjelma:
Klo 12: Tervetuloa Pitkäsaareen Kymen Navigaattorit tänään Laivuridiplomien jako Saaritukikohdan esittely Klo 13: Meripelastusseura esittäytyy
Toimintanäytös ja tutustuminen kalustoon
Klo 14: Mukavaa yhdessäoloa
Grillausmahdollisuus (Omat eväät) Klo 15: Sauna lämpimänä
Omat pyyhkeet ja ”eväät”
PITKÄSAARI TUTUKSI 8.6.2019!
- Kaikille avoin tutustumispäivä Pitkäsaareen
Toivotamme kaikki halukkaat tervetulleeksi omilla veneillä tutustumaan saaritukikohtaamme Karhulan Pitkäsaareen (60⁰ 29,95’N ja 27 ⁰ 01,29’E) la 8.6.2019 klo 1200.
• Päivän ohjelma:
– Klo 12: Tervetuloa Pitkäsaareen
• Kymen Navigaattorit tänään
• Laivuridiplomien jako
• Saaritukikohdan esittely
– Klo 13: Meripelastusseura esittäytyy
•
Toimintanäytös ja tutustuminen kalustoon – Klo 14: Mukavaa yhdessäoloa
• Grillausmahdollisuus (Omat eväät) – Klo 15: Sauna lämpimänä
• Omat pyyhkeet ja "eväät"
Katsastuspäällikkö Kai Bertling kai.bertling@gmail.com 040 506 1099
Varakommodori, Tekninen päällikkö Tomi Tuomala
tomi.tuomala@rpgroup.fi 0400 555 088
Sihteeri Heli Paasi heli.paasi@
insinooristudio.fi 050 355 0055
Koulutuspäällikkö Jouni Kelkka suuliska@hotmail.com 050 523 0008
Kehityspäällikkö Timo Purhonen timo.purhonen@
elisanet.fi 040 775 427
Jäsenvastaava Minna Niemi minnaniemi65@
gmail.com 0400 555 543
Jäsen Hannele Ahti hansuli63@gmail.com 040 589 3954
Jäsen Vesa Greijus vesa.greijus@
kymp.net 050 5588 330
Kymen Navigaattorit ry Toimihenkilöt 2019
Kommodori
Jukka-Pekka Virtanen jukka-pekka66@live.com 0400 840 086
9
KouluTus- ja KilPailujaos
Jouni Kelkka (Koulutuspäällikkö) suuliska@hotmail.com
050 523 0008 Heli Paasi Kai Bertling
Jukka-Pekka Virtanen Timo Alava
Timo Purhonen
KaTsasTusjaos
Kai Bertling (Katsastuspäällikkö) kai.bertling@gmail.com
040 506 1099 Matti Kiviharju Riitta Laapio Hannu Holopainen Juha Koivula Teemu Tähti
VaPaa-aiKajaos
Sari Tuomala (Vapaa-aikapäällikkö) sari.tuomala@gmail.com
040 776 4484 Hannele Ahti Minna Niemi Seija Holopainen
Sirpa Perlinen (Nuorisovastaava) sipi.perlinen@elisanet.fi
040 080 0873
TEKNiNEN jaos
Tomi Tuomala (Tekninen päällikkö) tomi.tuomala@rpgroup.fi
0400 555 088 Vesa Greijus Antti Takala Hannu Holopainen Raine Taulasto Pekka Sinisalo Markku Niemi
TuTusTu myös sEuraN KoTisiVuihiN www.KymENNaVigaaTToriT.fi
Jaokset 2019
Toimintakalenteri 2019
aiKa ToimiNTa PaiKKa Klo
18.1. TOIMIHENKILÖILTA Karhula (EKTH) 18.00
9.2. VENEMESSUT Helsinki
9.3 VUOSIKOKOUS JA MINISEMINAARI Laulumiestalo 12.00-17.00
30.3. VENEILYLAUANTAI Vellamo 11.00–17.00
11.5. PERINTEINEN SUULISNIEMEN KEVÄTTAPAHTUMA
- Katsastuksia ja sammuttimien ilmaistarkastuksia Suullisniemi 10.00-13.00
11.5. KEVÄTTALKOOT / SIISTI BIITSI Pitkäsaari 10.00
25.5. VENEILYKAUDEN AVAUS JA LIPUN NOSTO Pitkäsaari 12.00
30.5. HELAMARKKINAT Sapokan tori
8.6. PITKÄSAAREN TUTUSTUMISPÄIVÄ- Diplomien jako Pitkäsaari 12.00
21.-23.6. JUHANNUKSEN VIETTO Pitkäsaari
20.7. PUIKKARIPÄIVÄT / SOUTU Haapasaari
26.7. MERIPÄIVIEN HUVIVENEJUHLAKULKUE Sapokka - Kantasatama 18.00
3.8. KÖYDET IRTI -TAPAHTUMA
16.-18.8. VENERETKI
31.8. MUINAISTULET - Syyssoppa Pitkäsaari
28.9. VENEILYKAUDEN PÄÄTÖS JA LIPUNLASKU Pitkäsaari 14.00
8.-9.11. JÄSENMATKA
14.11. SYYSKOKOUS 18.00
30.11. PIKKUJOULU 17.00
5.12. VENEILYSEUROJEN ITSENÄISYYSPÄIVÄJUHLA Meriniemi
Koulutuskalenteri 2019
aiKa ToimiNTa PaiKKa
14.1. - 8.4. SAARISTOLAIVURIKURSSI Opintokeskus Karhu 14.1. - 8.4. RANNIKKOLAIVURIKURSSI Opintokeskus Karhu 30.1. - 10.4 TÄHTIMERENKULUN PERUSKURSSI Opintokeskus Karhu 6.2. - 20.2. VENEILYN PERUSTEET Opintokeskus Karhu 6.3. - 20.3. VENEILIJÄN MERIRADIOKURSSI Opintokeskus Karhu 27.3.2019 RANNIKKOLAIVURIN RADIOTUTKINTOTILAISUUS Opintokeskus Karhu 12.4.2019 LAIVURITUTKINNOT Opintokeskus Karhu
Syyskuun alkuLAIVURIKURSSIT Opintokeskus Karhu
Marras-tammikuu MERIKARTTANAVIGOINTIKILPAILU
Joulukuu LAIVURITUTKINNOT Opintokeskus Karhu
Pitkäsaaren koulutuspäivät
11
Suomen Navigaatioliiton laivuritunnukset
Laivuri- ja jäsentunnusten hinnat Perälippu 35/30,-
Seuran viiri 25,-
Laivuriviiri 30,-
Pukumerkki 11,-
Lakkikokardi 12,-
Kokardin tähdet 2,-
Laivuri- ja jäsentunnusten myyjät Heli Paasi p. 050 355 0055
Seuramaksut Laivurikurssin
tutkintomaksu 20,-
Diplomi 15,- (+ postikulut) Jäsenmaksu 50,- /henkilö Pitkäsaaren
käyttömaksu 20,- /venekunta
Hinnat saattavat muuttua uusien hankintaerien myötä.
13
SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY ry SUOMEN NAVIGAATIOLIITTO
Särkiniementie 5 B 62, 5. krs.
00210 Helsinki
puh. +358 40 834 3407 klo 10-15 toimisto@spv.fi
www.spv.fi
Toimisto ja kauppa ovat auki ma-pe klo 9-15 Mannerheimintie 43 a, 00250 HELSINKI
Puh. 010 217 6480 astrofus@suomennavigaatioliitto.fi
www.suomennavigaatioliitto.com
Kommodorin katsaus
Vuosi 2018 oli seuran 49. toimintavuo- si. Pääteemoja olivat Pitkäsaariratkaisu, passiivisten jäsenten aktivoiminen, yhteis- toiminta muiden veneilyseurojen kanssa ja toimintatapojen jäntevöittäminen. Pit- käsaaren tukikohdasta tehtiin Kotkan kau- pungin kanssa kolmenkymmenen vuoden sopimus, joka mahdollistaa saaritukikoh- dan pitkäjänteisen kehittämisen. Samassa yhteydessä seura osti neljä vuokra-alueel- la sijaitsevaa mökkiä. Saunasta tehtiin yh- deksän vuoden mittainen sopimus ja se kunnostettiin pääosin kaupungin osoitta- malla rahoituksella, joka maksetaan takai- sin vuosittaisen saunavuokran yhteydessä.
Seuran toiminta rakentui varsin pitkäl- ti perinteisiksi muodostuneille tapahtumil- le, jotka veneilykaudella keskittyivät vah- vasti Pitkäsaaren tukikohtaan. Perinteisen rinnalla pyrittiin jäsenistöä aktivoimaan ta- pahtumatarjontaa monipuolistamalla. Ke- vätkokouksen yhteydessä pidettiin ajan- kohtaisseminaari veneilyä käsittelevistä aiheista. Seura oli mukana järjestämässä yhteistyössä kotkalaisten veneilyseurojen kanssa Merikeskus Vellamossa pidettyä Liiku ja harrasta vesillä -seminaaria. Oh- jelmassa on myös kaikille avoin tutustu- mispäivä Pitkäsaareen. Kehittämistoimil- la ei saatu merkittävästi aktivoitua passii- vista jäsenistöä, vaan uusiin aktiviteettei- hin osallistui paljolti muutenkin aktiiviset jäsenet. Huolestuttavaa on myös laivuri- tukintojen laskeva kehitystrendi.
Yhteistoimintaa Kotkan Moottorivene- seuran ja Kotkan Pursiseuran kanssa kehi- tettiin. Seurojen johto tapasi useaan ottee- seen, joka mahdollisti yhteisten tapahtumi- en suunnittelun ja tapahtumakalentereiden synkronoimisen. Keskusteluja käytiin myös
saaritukikohtien yhteiskäyttömahdollisuuk- sista. Veneilyseurojen mahdollisuudet tu- keutua vastavuoroisuusperiaatteella Van- hankylänmaahan selvitettiin puolustusvoi- mille tehdyllä esityksellä. Lyhytaikainen tu- keutuminen määrätyillä ehdoilla saattaa tu- levaisuudessa olla mahdollista. Hallitus pe- rehtyi pienellä joukolla myös Lappeenran- talaisten veneilyseurojen toimintaan. Yh- teistoiminnan kehittäminen jatkuu, jossa tavoitteena veneseurojen yhteisten tilai- suuksien lisääminen. Näkökulmaa on pe- rusteltua laajentaa koko Itäisen Suomen- lahden veneilymahdollisuuksien kehittä- miseen, jolloin yhteistoimintaan olisi hyvä saada mukaan myös kaupungin edustus sekä muut alueen veneseurat ja veneily- harrastukseen liittyvät toimijat.
Neljäs pääteema koski toimintatapojen kehittämistä. Tämä näyttäytyi erityisesti hallitustyöskentelyssä, jossa otettiin käyt- töön seuralle laadittuun toimintakarttaan perustuva prosessipohjainen toimintamal- li. Prosesseille sovittiin omistajat (päälli- köt), jotka vastaavat itsenäisesti nimikko- jaoksiensa kanssa prosesseihin sisältyvis- tä tapahtumista. Mallin tueksi laadittiin yk- sityiskohtainen toimintasuunnitelma. Orga- nisaatiomuutoksessa Vapaa-ajanjaokses- ta erotettiin omaksi toimijakseen teknisen päällikön johtoon seuran hallinnoiman inf- rastruktuurin ylläpidosta vastaava Tekninen jaos. Hallitukseen nimettiin kehityspäällik- kö, jonka ensisijainen tehtävä on koordi- noida pääsääntöisesti projekteina tapah- tuvaa kehittämistä.
Osittain viimeksi mainittuun teemaan liit- tyi syyskokoukseen tehty seuran tulo- ja menorakenteen yksityiskohtainen tarkas- telu johtopäätöksineen, johon perustuen hallitus päätyi esittämään jäsenmaksun merkittävää korottamista. Yleiskokouksen
Kymen Navigaattorit ry
Toimintakertomus 2018
15 päätös muuttaa kustannusrakennetta sellai-
seksi, ettei suurempikaan jäsenmäärän hei- lahtelu vie taloutta alijäämäiseksi. Se mah- dollistaa seuran omistaman infrastruktuurin ylläpidon, Pitkäsaaren kehittämisen ja en- nen kaikkea toiminnan monipuolistamisen, joka toivoakseni aktivoi nykyistä jäsenis- töä ja tukee samalla uuden jäsenistön rek- rytoimista mukaan seuramme toimintaan.
Korotuksen myötä seuralla on välttämätön taloudellinen puskuri suunnittelemattomien turvallisuutta vaarantavien rikkoontumisten korjaamiseksi.
Kymen Navigaattoreiden hallitus on si- toutunut seuran pitkäjänteiseen kehittämi- seen. Se toteuttaa linjakasta, vastuuntun- toista ja kehitystä tukevaa päätöspolitiik- ka. Katsomme tulevaisuuteen ja pyrimme toiminnallamme varmistamaan, että seura on olemassa ja elinvoimainen myös tulevai- suudessa. Tähän tarvitsemme jäsenistöm- me täysimääräisen tuen.
Toiminnan ohjaus ja yhteistoiminta Toimintavuoden aikana on pidetty kak- si yleistä kokousta. Kevätkokous järjestet- tiin 10.3.2018 Kotkan Laulumiestalolla, jos- sa hyväksyttiin 24 osallistujan voimin vuo- den 2017 tilipäätös ja toimintakertomus tu- loslaskelman osoittaessa 4074,86 euron ali- jäämää. Syyskokous järjestettiin niin ikään Kotkan Laulumiestalolla 15.11.2018. Paikal- la oli 22 seuran jäsentä. Kokouksessa kä- siteltiin sääntömääräiset asiat. Kokouksen yhteydessä käytiin jäsenmaksusta perusta- vaa laatua oleva keskustelu.
Seuran hallituksen muodostivat Juk- ka-Pekka Virtanen (kommodori), Heli Paa- si (sihteeri), Vesa Greijus (teknisen jaoksen edustaja), Kirsi Kaaronen (jäsenvastaava), Hannele Ahti (vapaa-ajan jaoksen edusta- ja), Jouni Kelkka (koulutuspäällikkö), Kim- mo Tiikkainen (kehittämispäällikkö), Tomi Tuomala (tekninen päällikkö) ja Kai Bertling (katsastuspäällikkö). Järjestäytymiskoko- uksessa hallitus valitsi keskuudestaan va-
rakommodoriksi Tomi Tuomalan ja sihtee- riksi Heli Paasin.
Hallitus on vuoden aikana pitänyt kuu- si normaalia kokousta, yhden ylimääräisen kokouksen (Pitkäsaariasia) ja kolme sähkö- postikokousta. Lisäksi hallitus järjesti loka- kuun alussa työpajan, jossa suunnitteli vuo- den 2019 toimintaa ja laati luonnokset toi- mintakalenterista, toimintasuunnitelmasta ja talousarvioesityksestä. Lisäksi työpajas- sa ideoitiin 50-vuotishistoriikin tekemistä.
Vuoden aikana on pidetty yhteistoimin- takokouksia Kotkan Pursiseuran ja Kotkan Moottoriveneseuran kanssa. Näissä on kä- sitelty mm seurojen saaritukikohtien yh- teiskäyttöä, Liiku ja harrasta vesillä -semi- naaria, Vanhankylänmaan käyttömahdolli- suuksia ja Veneilyseurojen itsenäisyyspäi- väjuhlan valmisteluja.
Hallitus perehtyi Lappeenrannan Moot- toriveneseuran, Lappeenrannan Pursiseu- ran ja Joutsenon Veneseuran toimintaan ja yhteistoimintamahdollisuuksiin 26.10.2018 Lappeenrannassa.
Koulutus- ja kilpailutoiminta
Seuran koulutuspäällikkönä toimi Jouni Kelkka. Koulutus ja kilpailujaokseen kuu- luivat Heli Paasi, Kimmo Tiikkainen, Kai Bertling ja Jukka-Pekka Virtanen.
Suomen Navigaatioliiton teoreettisen merenkulun koulutuksen eli saaristo-, ran- nikko- ja avomerilaivurikoulutus järjestet- tiin yhteistyössä Kotkan opiston kanssa.
Opettajana on toiminut Timo Alava. Saa- risto- ja rannikkolaivurikurssit toimeen- pantiin sekä kevät- että syyslukukausina.
Avomerilaivurikurssi oli perinteiseen ta- paan kahden lukukauden mittainen päät- tyen keväällä 2018.
20.4. ja 14.12.2018 järjestetyistä tut- kinnoista suoriutui hyväksytysti 32 saa- ristolaivuria, 4 rannikkolaivuria ja 4 avo- merilaivuria.
Seurasta oli kaksi henkilöä mukana voittamassa Puikkaripäivien soutukilpai- lua. Seura osallistui kahdella venekunnal-
la Vehkalahden Veneseura ry:n järjestä- mään ”Köydet irti” -tapahtumaan. Keli oli myrskyisä. Seuran veneet saavuttivat nel- jännen sijan.
Kevätkokouksen yhteydessä 10.3.2018 järjestettiin Veneilyturvallisuutta käsittele- vä miniseminaari ”Veneily, turvallisuus ja minä”. Lisäksi hallituksen edustajia osal- listui Merenkulkuoppilaitoksella järjestet- tyyn venesimulaattoriharjoitteluun.
Katsastustoiminta
Seuran katsastuspäällikkönä toimi Kai Bertling. Katsastusjaokseen kuuluivat Riit- ta Laapio, Matti Kiviharju, Hannu Holopai- nen, Juha Koivula ja Teemu Tähti.
Toimintavuoden tavoite oli kannustaa seuramme jäseniä katsastamaan veneen- sä ja osaltaan parantamaan omaa ja yleis- tä veneilyturvallisuutta. Tavoitteen mittari- na käytettiin katsastettujen veneiden mää- rää, joka onnistuttiinkin kääntämään nou- suun useita vuosia kestäneen laskun jäl- keen. Katsastusjaos katsasti kuuden kat- sastajan toimesta 122 venettä, ennalta il- moitettuina katsastuspäivinä sekä jousta- vasti katsastajien kanssa sovittuina ajan- kohtina pitkin kevättä ja kesää. Katsastus- jaos kokoontui uuden käytännön mukai- sesti vuoden aikana kaksi kertaa.
Vapaa-ajantoiminta
Seuran vapaa-aikapäällikkönä toimi Sari Tuomala. Vapaa-aikajaokseen kuuluivat Hannele Ahti (hallitusedustaja), Minna Nie- mi, Seija Holopainen ja Sirpa Perlinen (nuo- risovastaava).
Pitkäsaaressa järjestettiin Siisti biitsi -ta- pahtuma 12.5.2018 (9 venettä), Veneily- kauden avaus ja lipun nosto 19.5.2018 (18 venettä), jossa lipun nostivat Ritva ja Timo Purhonen, Pitkäsaaren tutustumispäivä 2.6.2018 (13 vierasta), Juhannuksen viet- to 22.-24.6.2018 (20 venettä), Muinaistulet 25.8.2018 (15 venettä) sekä Veneilykauden päätös ja lipun lasku 29.9.2018 (17 venettä).
17 Veneretki suuntautui 10.-11.8.2018 Kau-
nissaareen. Tapahtuma lyhennettiin osal- listujien yhteisellä päätöksellä huonos- ta säästä johtuen yhden yön mittaisek- si, jonka jälkeen pääosa veneistä navigoi Pitkäsaareen. Tapahtumaan osallistui yh- deksän venettä.
Muita vapaa-ajan toimintaan sisältyviä tapahtumia olivat Helsingin venemessu- matka 10.2.2018 (28 henkilöä), Pyhällön rosvopaistitapahtuma 7.4.2018 (26 hen- kilöä), Tallinnan risteily 12.-13.10.2018 (21 henkilöä) ja Pikkujoulut 24.11.2018 (43 henkilöä).
Tekninen ylläpito
Seuran teknisenä päällikkönä toimi Tomi Tuomala. Tekniseen jaokseen kuuluivat Vesa Greijus, Antti Takala, Hannu Holo- painen, Raine Taulasto ja Pekka Sinisalo.
Keskeisin teknisen ylläpidon toimi oli al- kukesästä tehty saunaremontti, jossa Pit- käsaaren sauna uusittiin käytännössä ko- konaan. Muita Pitkäsaaressa tehtyjä toi- menpiteitä olivat Hauki-mökin ulkovuo- ren paneloinnin korjausta ja maalaus sekä Siika-mökin ilmanvaihdon parantaminen.
Kärkisaaren laituriin valmistettiin ja asen- nettiin lisäponttonit. Lisäksi laituria vahvis- tettiin asentamalla uusia kierretankoja. Ho- vinsaarella valmisteltiin vuoden 2019 ke- väällä Pitkäsaareen tulevan laituria katkai- semalla sen ketjut ja siirtämällä laituri Kivi- sillan viereen odottamaan varsinaista siir- toa. Lisäksi kauden aikana tehtiin lukuisia pienempiä remontteja ja korjauksia paino- pisteisesti Pitkäsaaressa.
Ympäristöasiat
Seuran ympäristövastaavana toimi Jouni Kelkka. Ympäristövastaavan johdolla seu- ra on ollut vahvasti mukana Pidä Saaristo Siistinä ry:n toiminnassa. Lisäksi on osal- listuttu ympäristötietoutta edistäviin kou- lutus- ja muihin tilaisuuksiin. Veneilykau- den alussa pidettiin Siisti Biitsi -tapahtuna,
jossa siivottiin Pitkäsaaren rantoja ja mui- ta alueitta. Pitkäsaaren tukikohta on pidet- ty siistinä periaatteella, että jokainen kor- jaa ja kuljettaa omat roskansa pois. Seu- ran jäsenistö on noudattanut samaa peri- aatetta myös muissa tukikohdissa ja retki- satamissa. Seuran jäsenistöä on kannus- tettu myrkyttömien maalien ja veneenhoi- totuotteiden käyttöön. Hallituksen johdol- la on seurattu veneilyyn liittyviä energiaa ja ympäristöä säästäviä, erityisesti uusiu- tuviin energialähteisiin perustuvien sähkö- teknisien ratkaisujen ja tuotteiden kehitys- tä seurataan aktiivisesti. Seura oli mukana myös Suulisniemen venesataman septis- tyhjennyslaitteiston asennustyössä.
Tiedotus
Seuran virallisesta tiedottamisesta on huo- lehdittu seuran internet-sivujen ja Ankku- ri-lehden kautta, joita täydennetään seu- ran Facebook-sivuilla julkaistavilla tapah- tumatiedotteilla. Seuran jäseniä on kan- nustettu seuraamaan aktiivisesti seuran internet-sivuja ja liittymään seuran Face- book-ryhmään.
Talous
Merkittävimmät tulolähteet ovat jäsenmak- sut, ilmoitushankinta, laituri- ja mökkitoi- minta sekä venekatsastukset. Menot taas syntyvät painopisteisesti jäsenille suun- natusta vapaa-ajantoiminnasta, kattojär- jestöille maksettavista jäsenmaksuista, taloushallinnonpalveluista ja julkaisuku- luista. Vuonna 2018 Pitkäsaaren saunare- montti muodosti merkittävän kuluerän, jos- ta pääosa kustennettiin kaupungin osoit- tamalla rahoituksella. Remonttilaina mak- setaan kaupungille takaisin saunavuok- ran yhteydessä yhdeksän vuoden aika- na. Tulevina vuosina seuran talouteen vai- kuttaa suurimpina tekijöinä Pitkäsaaren vuokrat, taloushallinnon kustannukset ja jäsenmäärän kehitys.
Seuran taloudenhoitajana toimi Tilitoi-
misto Kymen Tili-Tupa Oy. Seuran toimin- nantarkastuksesta vastasivat Marjatta ja Jorma Långvik.
Tuloslaskelma osoittaa 465,15 euroa alijäämää. Tilikauden tappio esitetään kir- jattavaksi aikaisempien vuosien yli-/ ali- jäämätilille. Tase osoittaa, että seuralla on vastattavaa 23 585,97 euron arvosta.
Seuran toimintavuoden aikainen talou- dellinen tilanne ilmenee tilinpäätökses- tä, taseesta ja toiminnantarkastuskerto- muksesta, jotka ovat toimintakertomuk- sen liitteenä.
Varainhankinta
Kärkisaaren laituripaikat ja Pitkäsaaren mökit olivat käytössä hyvällä täyttöasteel- la. Myös vuosijulkaisun ilmoitushankinta tuotti hyvin. Lisäksi myytiin seuran jäsen- tuotteita. Kestävä talousarvioon perustu- va pohja toiminnalle muodostuu, kun jäse- nistö ja yhteistyökumppanit huolehtivat jä- sen- ja pitkäsaarimaksujen sekä mainos- ja sponsorilaskujen maksamisesta pyyde- tyissä aikamäärissä.
Jäsenasiat
Seurassa oli vuoden 2018 lopussa 396 jä- sentä. Näistä 205 kuului Suomen Purjeh- dus ja Veneilyliittoon ja 191 Suomen Na- vigaatioliittoon.
Vuonna 2018 jäsenmaksu oli 25 euroa.
Liittymismaksua ei ollut. Venekuntakohtai- nen Pitkäsaarimaksu oli 20 euroa.
Huomionosoitukset
Vuoden aikana muistettiin merkkipäivän johdosta Hannu Vaakanaista (70 vuotta) ja Pekka Sinisaloa (70 vuotta). Kommodorin pullot luovutettiin juhannusjuhlien yhtey- dessä Sari ja Tomi Tuomalalle.
Vuoden aikana teetettiin muistamisia varten Kymen Navigaattoreiden adressi erilaisine sisälehtineen.
19 Toiminnan kehittäminen
Seurassa käynnistettiin jäsenhallinnon ke- hittämisprojekti. Tavoitteen oli seuran jä- senhallinnon kehittämisen ohella selkeyt- tää jäsenasioista vastaavan tehtäväkent- tää, tukea jäsentilannekuvan ylläpitoa ja uusien jäsenien rekrytointia sekä säästää kustannuksia. Projektiryhmän muodostivat K Tiikkainen (pj), K Kaaronen (siht), K Bert- ling, H Paasi ja H Balk. Ryhmä kokoontui muutaman kerran vuoden aikana. Projekti jatkuu vuonna 2019 ja sen toivotaan tuot- tavan tuloksia vuoden 2020 aikana.
Kotkassa 20. päivänä Helmikuuta 2019 Kommodori
Jukka-Pekka Virtanen Sihteeri
Heli Paasi
Pitkäsaari – seuran kesäpaikka
Satama on erittäin suojainen pohjois-eteläsuunnassa sijaitseva poukama, jossa on kol- me laituria. Eteläisin laituri on tarkoitettu lähinnä soutuveneille ja kaksi muuta laituria suu- remmille veneille. Pohjoisimman laiturin päässä on myös poijupaikkoja, joissa veden sy- vyys on noin 2 metriä.
Pitkäsaaren mökit ovat kodikkaita. Ne kattavat makuutilat neljälle, kaasulieden ja keit- tiötarvikkeita. Mökeistä kaksi on tarkoitettu lyhytaikaiseen vuokraukseen ja kuusi muuta + keskusmaja on vuokrattu ympärivuotisesti.
Kaikki seuran jäsenet perheineen ovat tervetulleita saareen saunomaan ja nauttimaan ajastaan. Ruuanlaitto sujuu hyvin grillikatoksessa ja astioiden pesupaikka on katoksen lä- heisyydessä. Juhannus on Pitkäsaaren kesän suosituimpia tapahtumia leikkimielisine kil- pailuineen, kokkoa ja juhannustansseja saunanniemessä unohtamatta.
Kaikille saareen tulijoille on laadittu Pitkäsaari-ohjeet, jotka helpottavat saarella olemis- ta ja toimimista.
Pitkäsaaren vuotuinen käyttömaksu on 20 €. Maksu on vene-/perhekohtainen. Näin pyritään siihen, että Pitkäsaaren käyttäjät kattavat siellä syntyvät kulut polttopuut ym.
Käyttömaksun maksaneet saavat halutessaan saunan avaimen Riitta Laapiolta.
HUOM! Vaikka et olisikaan maksanut käyttömaksua, olet tervetullut tutustumaan seu- ran kesäpaikkaan.
Autamme mielellämme kaikissa Pitkäsaarta koskevissa asioissa.
Terveisin Vapaa-ajanjaos
Sari Tuomala p. 040 776 4484 Hannele Ahti p. 040 589 3954 Minna Niemi p. 0400 555 543 Seija Holopainen p. 040 744 8048 Mökkien hinnat 2019
Koko kesä 480€
Kuukausi 200€
Viikko 100€
Juhannus 70€ (kolme vuorokautta)
HYVÄÄ KESÄÄ KAIKILLE PITKÄSAAREN KÄVIJÖILLE!
21 Sauna
Grillikatos Grillikatos
Vaja
Simppu Haili Hauki
Siika
Kuha Lahna Särki Kuore
missä miKä ja miKsi:
Karhulan edustalla sijaitseva Pitkäsaari on toiminut seuran tukikohtana jo yli 20 vuot- ta. Kaupungilta vuokrattu maa-ala, jolla si- jaitsee kahdeksan yöpymiseen soveltuvaa mökkiä ja keskusmaja, sekä kaksi puucee- tä. Sauna sekä laiturien läheisyydessä si- jaitsevat grillikatokset jotka on tarkoitettu kaikkien yhteiseen käyttöön. Saarella on myös hyvät ulkoilu- ja kalastusmahdolli-
suudet.
Näiden ohjeiden tarkoituksena on tuki- kohdassa käyvien seuran jäsenten ja hei- dän vieraidensa yhteisen viihtyvyyden ja turvallisuuden lisääminen.
Kaikkien tulee kuitenkin muistin virkistä- miseksi lukea ohjeet.
KENEllE TuKiKohTa oN TarKoiTETTu:
Tätä aluetta ovat oikeutettuja käyttämään seuran jäsenet sekä kohtuullisessa määrin mukana olevat vieraat myös omilla veneil- lään. Jokaisella seuran jäsenellä tulee olla veneessään aina seuran viiri tai perälippu näkyvillä. Jos jäsenellä on vieraita muka- naan, on hänen toimittava näiden vastaa- vana isäntänä.
Lisäksi tilapäiset vierailut muiden seu- rojen perälipulla varustetuille veneille ovat mahdollisia.
laiTuriiN KiiNNiTTymiNEN:
Laiturit täytetään saapumisjärjestyksessä, erillisen ohjeen tai aluksen koon ja syväyk- sen sallimissa rajoissa. Poikkeuksena tilai- suudet, joihin odotetaan runsaasti venei- tä, nimetään valtuutettu ”satamakapteeni”
ohjaamaan rantautumista.
Veneen päällikkö on vastuussa tukikoh- taan rantautuneen veneensä kiinnitykses- tä. Vaaran uhatessa on kuitenkin jokainen
tukikohdassa oleva velvollinen osallistu- maan apua tarvitsevien veneiden pelas- tustoimiin.
Hyvän tavan mukaista on avustaa saa- puvaa ja lähtevää venettä.
lEmmiKKiEläimET:
Koirat ja muut kotieläimet on pidettävä kyt- kettyinä tai muutoin isäntänsä tai emän- tänsä välittömässä hallinnassa. Grillika- tokseen ja saunan terassille ei ole suota- vaa tuoda eläimiä kytkettynäkään. Omis- tajan on huolehdittava myös, ettei lemmik- kien jätöksiä jää oleskelualueille.
jäTEhuolTo:
Pidä tukikohta ja ympäristö siistinä. tämä koskee koko Pitkäsaarta.
Vie roskat mukanasi, sillä Pitkäsaaressa ei ole järjestettyä jätehuoltoa.
Poltathan grillipaikkojen tulisijoissa vain puuta.
Käymälä- ja muidenkin jätteiden tyhjen- täminen veteen on ehdottomasti kielletty.
KalasTus:
Virkistyskalastus mato-ongella, pilkillä ja virvelillä on sallittu seuran alueilla voimas- sa olevan kalastuslain puitteissa.
Verkkokalastus on mahdollista seuran verkkokalastusluvilla.
Verkkojen puhdistus ja kalojen per- kaaminen on suoritettava siihen varatul- la paikalla.
Metsästys ja ampuma- aseiden käyttö ja hallussapito seuran hallitsemilla maa-alu- eilla on ehdottomasti kiellettyä.
VENEidEN ja asTioidEN PEsu:
Veneiden pesu on sallittu vain pelkällä ve- dellä.
Kesäpaikan ohjeet
23 Astioiden pesu tulisi suorittaa vain siihen
varatulla paikalla maissa.
Harmaiden vesien laskemista suojaisaan laguuniimme tulee välttää.
Sesonkiaikana kymmenistä veneistä las- ketut tiskivedet heikentävät osaltaan ve- denlaatua ja viihtyisyyttä.
sauNomiNEN:
Kun kylpijöitä on vähemmän, paikalla oli- jat sopivat keskenään saunavuorot. Ruuh- ka-aikoina sekä järjestettävien tapahtumi- en aikana saunavuorot toteutetaan yhteis- vuoroina. Parillisina päivinä miesten vuoro on ensin. Parittomina päivinä naisten vuoro on ensin tai sopimuksen mukaan.
Muista aina lämmöllä seuraavia kylpijöi- tä lisäämällä ja tekemällä puita vähintään sen mitä olet itse käyttänyt.
järjEsTys:
Muiden paikallaolijoiden oikeutta rauhalli- seen lepoon tulee kunnioittaa. Kello 23.00
ja 08.00 välisenä aikana pyrimme välttä- mään turhaa metelöintiä veneiden välittö- mässä läheisyydessä.
Muistathan että paikka on jäsenten yh- teinen, ei omasi.
Huolehdi siitä kuitenkin paremmin kuin omastasi ja osallistu yhteisten alueiden sekä tilojen kunnossapitoon ja siivoukseen.
Huomioithan liikkuessasi Pitkäsaaressa myös saaren muut asukkaat.
Jokaisen tukikohdassa vierailevan tulee noudattaa näitä ohjeita, sekä hyviä ylei- siä- ja merimiestapoja.
loPuKsi:
Pitkäsaaren käytöstä voidaan periä vene- / perhekohtainen käyttömaksu.
Hallitus voi tarvittaessa tarkentaa ja muut- taa näitä ohjeita.
4.3 2015 Hallitus
Katsastus lisää turvallisuutta merellä
Veneen peruskatsastus tehdään viiden vuoden välein, rungon osalta tietysti mais- sa. Vuosikatsastus tehdään vuosittain, Suomen Purjehdus - ja Veneilyliiton oh- jeiden mukaan. Merkinnät tehdään peruskatsastuspöytäkirjaan ja venetodistuk- seen, jotka on oltava veneessä mukana aina.
Katsastus suoritetaan ainoastaan veneelle, jonka omistaja kuuluu johonkin Suo- men Purjehdus- ja Veneilyliiton jäsenseuraan.
Katsastusluokka valitaan rakenteen, varustuksen ja käyttöalueen mukaan seu- raavasti:
1-luokka Avomeriolosuhteisiin soveltuvat veneet, jotka pystyvät olemaan tarvittavan omavaraisia
2-luokka Meriolosuhteisiin rannikon läheisyydessä soveltuvat veneet 3-luokka Saaristoon ja sisävesille soveliaat veneet
4-luokka Suojaisille vesialueille soveliaat veneet
Katsastuspäivät 2019
La 11.5. Suulisniemen kevättapahtuma klo 10-12 La 25.5. Pitkäsaari klo 13-16 Ti 4.6. Sapokka vierasvenelaituri klo 17-18 Ke 5.6. Kärkisaari seuran laituri klo 17-18
To 6.6. Itäranta klo 17-18
To 6.6. Suulisniemi klo 18-19 To 6.6. Pyhtää Lököre klo 17-18 Ti 4.6. Hamina klo 17 alkaen sopimuksen
mukaan, Teemu Tähti p. 040 593 0363
Katsastusmaksu
Katsastuspäivinä 15 € Muina aikoina 30 € Seuran ulkopuoliset
veneet 50 €
Venetodistus 2 €
2019
25
Suomen Purjehdus- ja Veneilyliiton huviveneenkatsastajalisenssien haltijat seurassamme
Matti Kiviharju p. 045 233 7560 Riitta Laapio p. 040 583 5342 Hannu Holopainen p. 0400 659 054
Teemu Tähti p. 040 593 0363 Hamina Kai Bertling p. 040 506 1099 Pyhtää
Huomio ilmatäytteisiin pelastusliiveihin!
VUODEN 2019 KATSASTUKSEN TEEMANA ILMATÄYTTEISET PELASTUSLIIVIT Tämän vuoden katsastuksen yhdeksi teemaksi on nostettu ilmatäytteiset pelas- tusliivit (l. paukkuliivit).
Liivit tulee huoltaa vuosittain (valmistajan ohjeita noudattaen) ja tehdystä huol- losta tulee olla merkintä liiveissä. Ilmatäytteisten pelastusliivien mukana täytyy olla varaosasarja jokaista liiviä kohti. Ilman huoltomerkintää tai varaosasarjaa ole- vaa ilmatäytteistä pelastusliiviä ei hyväksytä katsastuksessa.
Joissakin liiveissä on havaittu, että kaasusäiliö kiertyy aikaa myöten auki itsek- seen. Pelastusliivit tulee tarkastaa säännöllisesti ja varmistaa, että kaasusäiliö on kunnolla kiinni (jotta liivit myös täyttyvät ilmalla tarpeen tullen). Lisäksi on myös tarkastettava, että liivit eivät vuoda (täytetään liivit ilmalla).
LISÄTIETOA:
”APUA-Veneilijän hätäilmoitusopas” www.raja.fi/veneily
omistaja Katsastusnimi lka Alakoski Pekka Kax Ysi 3
Alatalo Jukka Marika 3
Alen Patrik Pipari III 4
Bertling Kai Nonna 3
Blom Mika Miia 3
Blomqvist Jouni Sanel 3
Blomqvist Raimo Maruna 3 Bruce Lauri Nikita III 2 Dahlström Tor Tellu II 3
Dufva Pertti Kata 3
Eerola Jan 3
Eklund Lasse Siiri 3
Elo Jorma Topi 3
Fagerholm John Jennifer 3
Fröjd Henry Malla 3
Greijus Vesa Kuopus 3
Gunther Lasse Hanna II 3
Haarala Timo Majava 3
Hanski Erkki Kamu 2
Hanski Erkki PikkuKamu 4
Harju Seppo Löhöö 2
Heikkonen Pentti Betta II 3
Helisma Mikko Ariel 3
Heliste Petteri Pola 3
Heliste Petteri Arcus 3
Holopainen Hannu Isolde 3 Holopainen Harri Valpuri 3
Hovilainen Juha Pelti 3
Häyry Petri Henna 3
Ikonen Heikki Gilda 3
Jaakkola Allan Rina 3
Jalo Petri Bluewind 3
Joukainen Jouko Lahanka II 3
Järvinen Juha Emma 3
Järvinen Juha Mimmi 3
Kaaronen Matti Mami 2
Kairaneva Jukka Agave 3
Kallio Jorma Linda 3
Kalske Jorma Annina 3
Kalske Kai Saimi 3
Kervinen Ville Tanja 3
Karvonen Isto 3
Kaukasalo Jorma Heli 2
Kekarainen Matti MatMar II 3
Kelkka Joonas Johanna 3
Kelkka Jouni Lady K 2
Kerttula Eero Merituuli 3
Kiviharju Matti 4
Kiviharju Sara 4
Koistinen Terho Sorella 3
Kolsi Arimo Meretär 2
Kolsi Arimo Sila 4
Kopakkala Hannu Magga 3
Korhonen Osmo Lip-Lady 3
Korhonen Vesa Martsu 3
Korpi Timo Mirkku IV 3
Kosonen Petri Nelly 3
Kostamo Sirkka Anu 4
Kottila Jani Elma 3
Kouko Markku Velmu 3
Kujala Kai LB II 3
Kujala Tomi Merianne 3
Kuosa Jari Amanda 3
Laapio Riitta Likki-Lakki 3
Laapio Jonne 3
Laihonen Timo Ella 3
Laine Raimo Kajo 3
Laitinen Kauko Astacus 3
Langel Jukka Kaarina 3
Lehtinen Marko Lempi 3
Lekander Jyrki SiiKaisa 3
Lindqvist Antti Atni 4
Luotonen Jukka Jonne 3
Makkonen Jukka Karma 3
Mähönen Mika Haave 3
Mäkinen Mauri Kupu 3
Niemi Minna Liisa 3
Nenonen Jarkko Pohjolan Emäntä 2
Narinen Hannu 4
Nissinen Harri Unelma II 2
Ojala Jari Sanni 3
Olsson Hans Seilenos 3
Outinen Matti Merisavu.net 3
Vuonna 2018 katsastetut veneet
27
Outinen Matti 4
Paatero Antti Sofia 3
Parkko Juha Salome 3
Pekkanen Kari Saara 3
Perälä Jukka Hevi 3
Pidä Saaristo Siistinä ry
Pikku Roope 4
Porkka Erno Bullet 4
Purhonen Timo Tyyne 3
Pönni Hannu Lare 3
Rantanen Jukka Maritta 3
Reiman Jukka Slender 3
Riihimäki Olli Castello 4
Ristola Jari Eera 3
Rokka Markku Lurppu 3
Saareks Juhani LeDesir 3
Saastamoinen Timo 3
Seppälä Raimo Elena 3
Seppälä Raine Betelgeuse 3
Sillanpää Marko Rouva 4
Sinisalo Pekka Hansu 3
Sigg Henry Sea Horse 3
Sjögren Reijo Leila 3
Sjögren Uolevi Meelia 3
Snellman Seppo Polaris 3
Suoknuuti Erkki Mape 3
Suomalainen Jouni Matvei 3 Suominen Veli Matti Hawkwind 3
Takala Antti Anrita 3
Taisto Antti Aapotti 3
Taulasto Raine Milli 3
Tiikkainen Kimmo Gimme 3
Tuomala Tomi Jansar 3
Tuominen Hannu Tara 3
Tuukkanen Risto Teija 3
Tähti Teemu Belladonna 3
Törönen Olli Sofia 3
Töytäri Juha Aurora II 3 Virtanen Jukka-Pekka
Eva 3 Visamo Ilkka Mertuuli II 3
Yhteensä 122
Tarvitsetko laituripaikkaa ?
Seuran laiturissa Kärkisaaren- tiellä on vielä muutamia vapaita venepaikkoja.
Tied. Kai Kujala 050 363 8752
Katsastetulla veneellä veneilet turvallisesti
yhdessä nauttien.
www.spv.fi/katsastus
Huvialuksen radiolaitteet
K
evät kohisten tulee ja on aika lait- taa alukset kuntoon, mutta paneu- dutaan tällä kertaa radiolaitteisiin hu- vialuksella. Laitteet VHF, VHF-DSC, GNSS, EBIRB ja Sart tarvitsevat ym- pärivuotista huolenpitoa jollain tasol- la, jotkut enemmän jotkut vähemmän.Kun radiolaitteet asennetaan takaisin aluk- seen keväällä, olisi syytä muistaa muuta- mia seikkoja, josta esimerkiksi laitteiden maadoitus. Kaikki sähkölaitteet pitää maa- doittaa - myös radiot.
Radiokatsastuksessa kävi eräällä aluksel- la taannoin seuraavasti: Katsastuksen yh- teydessä tein koelähetyksen, jolloin muut elektroniset laitteet, kuten paikannus pime- nivät. Syy löytyi parin viikon jälkeen maa- doitusjohdon liian pienestä pinta-alasta.
Siis laita paksumpaa johtoa maahan kuin mitä valmistaja määrää.
Mutta palataan itse VHF-DSC radioon.
Kun asennat VHF-DSC -radion keväällä ve- neeseen varmistu, että antennijohtojen lii- tokset ovat puhtaat radiossa ja antennis- sa. Varmista myös, että virtajohtoliitokset ovat puhtaat.
HUOM. ÄLÄ PAINA TANGENTTIA (Lähe- tyspainike luurissa), JOLLEIVAT ANTENNI- JOHDOT OLE KIINNI, muutoin laittaen si- sälle pakattu savu purkautuu ulos ja pää- set ostamaan uuden laitteen.
Jos olet ostanut uuden VHF-DSC -ra- dion, niin sinun täytyy hakea ensin radiolu- pa Traficomilta. He myöntävät sinulle myös MMSI-numeron, joka ohjelmoidaan DSC- laitteeseen ensimmäisellä käynnistysker- ralla. Jos epäröit hiemankin, anna myynti- liikkeen tehdä tämä ohjelmointi puolestasi.
Muista myös tutustua laitteen käyttöohjee- seen, koska hätätilanteen sattuessa ei ma- nuaalia kerkeä enää lukea.!
Mutta siihen VHF-DSC -laitteen testauk- seen palatakseni. Testaus tehdään seuraa- vasti: Tee rutiini DSC-lähetys vasta-ase- malle (voi olla rannikkoradio tai vaikka toi- nen alus). Saat vastauksen testiisi, jon- ka jälkeen siirrytte työskentelykanavalle ja kerrot, että kyseessä oli testi.
Meri-VHF -terveisin,
Henry Westerberg, GMDSS-kouluttaja
29
K
auan odotetun saunaremontin mahdollisti saaren kaavoituk- sen valmistuminen sekä pitkän vuokrasopimuksen saami- nen seuralle. Edellisestä suuremmasta remontista olikin kulunut n. 30 vuotta. Remontin suunnittelu ja tarvikkeiden hankinta alkoi- vat jo talvella. Esimerkiksi uusi kiuas oli tuotu saareen jäitä pitkin.Pitkäsaaren saunaremontti
Remontin valmistelua, kiukaan vienti saareen.
Remontin aloitus, pinnat poistettiin sisältä ja ulkoa, katto pestiin ja maalattiin.
Remppa alkoi sunnuntaina 3.6.2019.
Aluksi purettiin lauteet ja kaksi ulkosei- nää, hiottiin saunan ja pesuhuoneen latti- at sekä pestiin peltikatto. Rakenteita pur- kaessa huomattiin niiden olevan ”terveet”, joten päätettiin koolata ja paneloida van- hojen päälle. Työskentelyä haittasi kylmä, paikoin kova pohjoistuuli, mikä puhalsi koko viikon kauniin aurinkoisen viikonlo- pun jälkeen niin, ettei nestevajauskaan yl- lättänyt. Onneksi sentään ei satanut vettä.
Rempan suurin ongelma ilmeni heti en- simmäisenä aamuna. Paikalla olleen ag- regaatin teho ei riittänyt. Teknisen päälli- kön avustuksella saareen saatiin nopeal- la toimituksella uusi agregaatti ja työ alkoi edetä suunnitelman mukaan. Työt jaettiin paikalla olleen joukon kesken. Osa hoi- ti löylypuolen paneloinnin ja teki lauteet, osa joukosta maalasi pesu- ja pukuhuo- neen katot, seinät ja lattiat. Viimeisek- si vuorattiin kaksi ulkoseinää ja maalat- tiin koko saunarakennus kattoa myöten.
Terassi kyllästettiin myöhemmin kesällä.
Lattiat hiottiin ja maalattiin.
Ulkoseinien panelointi ja uusien ikkunoiden asennus.
Lauteet uusittiin, seinät ja katot panelointiin.
31 Pitkien työpäivien päätteeksi päästiin
peseytymään ja lämmittelemään naapu- rimökin Sirpan saunaan, ettei tarvinnut peseytyä kylmällä vedellä ulkona. Suuri kiitos hänelle siitä.
Remontti valmistui nopealla aikatau- lulla. Viikko purkamisesta päästiin naut- timaan uusitun saunan löylyistä ja viral- linen käyttöönotto tapahtui kuohuvien kera juhannuksena.
Kiitos kaikille talkoisiin osallistuneille.
Rempparyhmän puolesta HH ja HV Pintakäsittelyä
Loppu häämöttää, viimeistelyhommia.
Rempparouvat maalaushommissa.
Ja näin, uutta vastaava.
Isäni veneen periydyttyä minulle v. 2005, päätin talvella käydä saaristolaivurikurs- sin ja liittyä Kymen Navigaattoreihin. Syy tähän oli se, että emme enää voineet käy- dä isän entisen työnantajan lomapaikas- sa Haikkolaisessa.
Aikaisin keväällä 2006 otin perheen kans- sa keulan kohti seuran kesäpaikkaa. Noh, muutama ensimmäinen matka Pitkäsaa- reen meni kallioluodon ”väärältä” puolelta, luullessani, että kivi joka oli näkyvissä, oli se karttaan merkitty. Onneksi Okkerin Mat- ti ohjasti meidät ajamaan oikeaa reittiä, joka seuraavalla kerralla jo onnistuikin. Ihmetteli kovasti, ettemme osuneen yhteenkään ki- veen. Kierrellen ja kaarrellen hyvin se onnis- tui. Myös Liikasen Tapsu antoi neuvoja tar- peen tullen, kuten myös moni muu. Välillä kun nääs sattuu ja tapahtuu.
Koska veneemme oli kovin pieni asua miehen ja kahden tyttären kanssa, niin muu- taman reissun jälkeen päätimme vuokrata mökin viikoksi. Okkerin Matti neuvoi miten asiat hoituisivat. Soitto Riitalle, mökki va- raukseen ja avaimia hakemaan. Vene ai- van täynnä tavaraa saavuimme Pitkäsaa- reen ja vuosijulkaisun mökkikartta kouras- sa, lähdimme metsästämään Lahna-mök- kiä. Vihreä mökki löytyikin itäpuolelta, kalli- on kupeelta. Mökki oli pieni, kodikas ja käy- tännöllinen. Tyttäremme olivat silloin 9- ja 11-vuotiaita. He ihastuivat paikkaan välittö- mästi. Mukava yllätys oli, että saareen tuli kaupungin kesävesi - juomavettä ei tarvin- nut lähteä hakemaan maista lisää.
Myöhemmin pääsimme myös retkelle, kun pitkäaikainen mökkiasukas Laakkosen Ansu pyysi meidät mukaansa. Hän esitteli paikat, jotka kuuluivat seuramme käyttöön ja alueet, jossa voisimme vapaasti liikkua.
Kävimmekin saaren eteläpäässä katsomas- sa maisemia, Valaskalliolla syömässä eväitä, kahlaamassa ja ottamassa aurinkoa itäpuo- len hiekkarannalla. Hän näytti myös meille äitini kotitalon, joka seisoo vieläkin ylpeä-
nä kallion laella. Retken jälkeen vielä gril- lailtiin yhdessä. Illalla uni maittoi tytöille ja vanhemmille.
Samalla viikolla naisten saunassa harmit- telin, että koko kesäksi vuokrattavissa ole- vat mökit olivat kaikki varattuja. Törösen Arja sanoi, että hänpäs juttelee miehelleen Ollil- le asiasta, kun heillä ei enää ole niin paljon tarvetta mökille veneen vaihduttua. Mökki- asia järjestyi ja pääsimme aloittamaan koko kesän kestävän mökkeilyn Hauki-mökissä jo ennen juhannusta. Juhannus yllätti mei- dät mukavilla yhteisillä toiminnoilla. Oli luon- topolkua kiperine kysymyksineen, makka- ran paistoa, juhlallinen Suomenlipun nos- to, saunomista, arpajaisia ja kaikkea muu- ta mukavaa. Olin iloinen myös siitä, että te-
Pitkäsaari on mökkiläisen ”paratiisi”
33 kemisissä oli huomioitu myös pienemmät
perheenjäsenet.
Kesä meni mökkeillen ja touhuten. Myös talkoisiin saimme osallistua kera ahkerien seuralaisten ja soppa maistui hyvälle tal- koitten päälle. Huomattiin, että saunomaan mahtuu isommallakin porukalla. Homma- simme erilaisia kesäpelejä mökille ja aika tyttöjen ja kavereitten kanssa sujui muka- vasti. Mökkien lähellä olevassa grillikatok- sessa oli mukavaa grillailla, viettää aikaa ja saimme siitä myös sateella vähän lisätilaa liikkumiseen. Seuran soutuvene oli myös kovassa käytössä silloin, kun uimiselta ai- kaa jäi. Paljon oli puuhaa ja touhua ja tyl- säksi aika ei meillä käynyt. Saimme myös vinkkejä Ansulta ja Matilta hyvistä mustik- ka- ja sienipaikoista. Kerättävää kyllä löy- tyi! Suvi ja Satu halusivat mukaan jo kave- reitaan, minä siskoni Sarin ja likkakaverini Kaijan. Mieskin kävi mukana aina, kun töil- tään kerkesi. Mökki alkoi pikkuhiljaa käy-
mään ahtaaksi nukkumapaikoista ja tava- raakin piti olla varalla enemmän.
Pari vuotta oltuamme Hauki-mökissä kävi niin, että Laakkosen Ansu luopui keskus- majan mökistään ja meille avautui tilaisuus vuokrata se vuonna 2009. Vaikka olimme viihtyneet hyvin, niin lisäpaikat nukkumi- seen olivat jo tarpeen. Pikkumökistä muut- to ja ison mökin laitto talviteloille, valmistau- tuminen seuraavaa kesää alkoikin jo syk- syllä 2008. Siitä alkoikin sitten jo ihan toi- nen tarina...
Mökkeily jatkuu edelleen ja tytötkin veneil- lee jo omineen. Nykyään meidät pitää kiirei- senä siskon lapsenlapsi Elli. Seuran kesä- paikasta olemme saaneet myös hyviä ystä- viä mukavan mökkeilyn lisäksi.
Hyvää veneily- ja mökkeilykesää 2019 kaikille toivoo:
Sirpan poppoo :)
K
auniissa ja aurinkoisessa säässä läh- dimme perjantaina, 10.8., kohti Pyh- tään Kaunissaarta, jokainen oman aikatau- lunsa mukaan. Olemme havainneet kysei- sen menettelyn hyväksi tavaksi, sillä perjan- taipäivä ei välttämättä ole kaikille täysin es- teetön. Ennen iltaa olivat kuitenkin kaikki yh- deksän venekuntaa saapuneet perille. Olim- me lukeneet lehdestä kaivoveden vähäisyy- destä Kaunissaaressa, joten varasimme ku- kin ylimääräistä vettä mukaamme retkelle.Saavuttuamme Kaunissaareen, meille va- ratuille paikoille, osa lähti syömään saa- ren maukasta pitsaa ja varmistamaan, että saunavaraukset ovat edelleen voimassa.
No eivätpä olleet. Veden puutteesta johtu- en kaikki saaren saunavuorot olivat peruttu.
Selvittelimme hetken asiaa ja saimme kuin saimmekin sovittua itsellemme saunavuo- ron, kerrottuamme, että olimme varanneet omat saunavedet mukaamme. Kannoimme vedet saunalle ja saimme saunoa ilman kii- rettä, sillä yllättäen muita varauksia ei ollut.
Illan tullen siirryimme ravintola Kaunissaa- ren Majaan, jossa pääsimme vapauttamaan sisäiset Madonnamme ja Elviksemme ka- raokelavalla. Mikäpä sen mukavampaa il-
lanviettoa olisikaan ollut, sillä joukkomme sisälsi miltei ammattiesiintyjiä. Tai ainakin erinomaisia harrastelijoita. Ilta kului nope- asti. Ravintolan sulkeuduttua osa retkikun- nastamme siirtyi veneisiinsä nukkumaan ja osa jatkoi iltaa vielä grillaamisen merkeissä.
Lauantaina herättiin ihanan lämpimään ja aurinkoiseen aamuun, mutta sunnuntaik- si oli yllättäen luvattu voimakasta, aallok- koa nostattavaa tuulta. Jo tavaksi muo- dostuneilla yhteisillä päiväkahveilla laiturilla, päätimme yksissä tuumin siirtyä Pitkäsaa- ren suojaan vielä mukavassa kelissä. Niin- pä veneretkemme jäi vain yhden yön mittai- seksi Kaunissaaressa. Jatkoimme kuitenkin hyvin alkanutta retkeä Pitkäsaareen, jossa vesipula ei meitä kiusannut.
Vaikka retki sai odottamattoman käänteen, voidaan kuitenkin todeta, että kesän 2018 veneretki opetti hyvin tärkeän asian. Onnis- tunutta ja hauskaa retkeä ei määritä sijainti kartalla, vaan mukava seura sekä rento ja lämmin yhdessä olo!
Kiitos kaikille mukana olleille mukavasta retkestä!
Veneretki
Pyhtään Kaunissaareen
10.–12.8.2018
35
Kuva: Juha Parkko
37
39
Veneilyloma järvellä oli ollut ajatuksissa jo useampana vuotena. Tänä vuonna kalente- riin varattiin huolella yhteistä aikaa, karttoja tutkittiin ja muiden veneilijöiden kokemuk- sia kyseltiin ahkerasti. Kun ajankohta lähe- ni, varmistui se, että tästä haaveesta tehtäi- siin nyt totta. Siskokset viettäisivät loman- sa Saimaan aalloilla.
Otteita m/s Ilonan lokikirjasta Saimaan reissulta kesältä 2018.
6.7.2018 - Ensimmäinen etappi, Merinie- mestä Suulisniemeen, jossa vene nostet- tiin Kankkusen kyytiin. Kipparia hirvitti, Ilona kun ei aikaisempina vuosina ollut maantietä pitkin seilannutkaan. Muutama tunti ja oltiin jo Lappeenrannan vierasvenesatamassa ja hyvissä lomatunnelmissa. Suomen Höyry- pursiseuran höyrylaivat saapuivat ja loma- tunnelma oli erinomainen.
8.7.2018 - Upeat Saimaan rantamaisemat.
Norppia ensisijaisesti etsittiin. Illalla oli sau- na kuumana Hietasaaren (61°19,6’ N 28°6,2’
E) rannassa, jonne jäimme lomailemaan vie- lä toiseksikin päiväksi. Seuraa oli pitämäs- sä rannan vakioasukkaat, sekä järvimaise- maan sulautuvat ”Kasper, Jesper ja Joona- tan”. Joonatan jäi mieleen, kun istui paat- tinsa kannella jonkinmoiset kalsarintapaiset
Crew O’hoi
Lappeenranta, Kasinonranta
päällänsä. Taisi olla kalsarikännit tällä kol- mikolla mielessä.
9.7.2018 – Rokansaari (61°28,8’ N 28°3,1’
E). Täällähän on muitakin ja me saatiin se- litellä, miten Kotkasta asti kaksi naista on tänne ihan omin avuin selvinneet. No, täy- tyy sanoa, että poijuhaan kanssa olisi muu- taman kerran miestä kaivattu, vaan muuten on kyllä pärjätty hyvin naisporukassa. Ro- kansaaressa on myös kirkasvetinen lampi,
Hietasaaren maisemia
41 jossa käytiin uimassa saunasta käsin. Lai-
turilla kuunneltiin muiden matkalaisten Sai- maan kokemuksia ja ohi ajellut puuveneen kippari kävi varmistamassa, että oltaisiin Sulkavalle ”Puunveneen Vuoksi” tapahtu-
m/s Ilona, Rokansaaren umpilampi, auringonlasku Saimaalla
maan tulossa, kun Piirongilla oltiin kerran liikkeellä. No, oltiinhan me sinnepäin matkal- la, mutta Volvo Pentan startti oli tästä aluk- si vähän eri mieltä. Pienellä tuumailulla siitä kuitenkin selvittiin ja matka jatkui.
Puuveneen Vuoksi 2018 -tapahtuma 11.7.2018 Puumala. ”Ajan olloo kaoneos
katoaa, mutta rummuus päevä päevältä lis- sääntyy.” - Puumalalainen sanonta. Tähän mennessä meille oli jo selvinnyt, että etelä- karjalalaisista lupsakoista ihmisistä pidim- me. Nyt oltiin aikeissa lähteä savolaisten vesille, mitähän tästä seuraisi?
13.7.2018 Kohti Sulkavaa. Ajettiin hienos- sa kelissä Partalansaaren länsipuolen kau- nista kapeaa ränniä pitkin Saimaan vesistöä ja rantoja ihaillen, lossihaasteita selvittäen ja musiikkia kuunnellen. Molemmilla oli pääs- sä sydämenmuotoiset aurinkolasit ja kaiut- timista kuului suomipopin säveliä. Voisiko paremmin lomaa viettää?
14.7.2018 Sulkava, veneilykeskus Kulke- mus. Puuveneen Vuoksi -tapahtumassa paikalla oli kymmeniä toistaan kauniimpia puuveneitä, joissa vierailtiin ahkerasti. Sää suosi tapahtumaa ja yleisöäkin oli paikalla mukavasti. Myös Ilona sai osakseen ihai- lua, olihan kannet kuulemma huolella kiillo- tettu. Paikalliselta käsistään kätevältä en- tiseltä lossivahdilta hankimme tuohivirsut.
Oli täällä sen verran Savolainen meininki.
43 15.7.2018 Savonlinna, Casinon ranta. Nyt
laitettiin lilaa luomeen, punaa huuleen ja otettiin kyyti Olavinlinnaan. Liput saatiin ai- kalailla viimehetkellä hankittua Facen kautta ja ystävällinen paikallinen insinööri toimitti ne Casinonrannan respaan. Kun avasimme kirjekuoren, meille selvisi, että saimme kuin saimmekin ihan ensimmäisen rivin paikat.
Apocalyptica soitti upean konsertin, tun- nelma oli silminnähden katossa. Upea ilta.
17.7.2018 Rantasalmi, Järvisydän. No mutta, Apocalyptican Eiccakin seurasi meitä tän- ne. Taitaa olla fiinimpi paikka. Ja pian myös kuopiolaiset veneilijät, jotka keulapotkuril- la ajoivat hienon jahtinsa kylki edellä laitu-
Apocalyptica Olavinlinnassa
Sammakkoniemen muikut ja naaramies
riin. Puuveneen kannelta me kaksi naista ihailtiin tätä toimitusta. Omaa luksusta ha- ettiin kylpylästä, jossa testattiin monta eri- laista saunaa, suolahuone ja ihanat poreal- taat. Voi mahdoton. Täällä löytyi kaikenlais- ta, vaan ei norppaa…
18.7.2018 Linnasaaren kansallispuisto, Sammakkoniemi. Upea luonnonpuiston alue. Vierailumme kohokohtana oli tuoreet savusilakat ja Naaramies, joka omatekoi- sella henkarinaaralla naarasi lapsensa vii- me kesänä järveen pudonneet uimahou- sut laiturin alta. Huippusuoritus! Kuunneltiin Junnu Vainion tuotantoa muidenkin iloksi.
44
(Sammakkoniemen muikut ja naaramies)
19.7.2018 Kesamonsaari, Piispanhuvila (61°47,6' N 28°46,4' E). Paikka keskellä Pihlajaveden kauneinta saaristoa, jossa Saimaan norppakin mielellään asustelee. Ei ollut kotona nyt. Jos ei tähän mennessä oltu vielä paarmoja nähty, niin täällä odotti koko suku meitä! Rantakäärmeen kotisaunasta juostiin järveen niin kiireen vilkkaa, kun vain suinkin pystyttiin. Skumppaa ja gourmeeta veneessä.
(Kesamonsaaren sauna)
20.7.2018 Puumala. Täällähän on tuttuja! Saimaan reissulla jo tavattuja ja myös Virtaset Kymen
Navigaattoreista. Mukava oli taas saunoa, vaihtaa kuulumisia ja nauttia nousevasta ukonilmasta. Eväitä matkaan, dieseliä tankkiin ja reissu jatkuu.
22.7.2018 Eteläisen Saimaan parhaita retkisatamia, Satamosaari (61°11,6' N 28°33,5' E). Oltiin taas karjalaisten vesillä ja hyvä niin. Täällä rauhoituimme, saunoimme, uimme, grillasimme herkkuja ja
19.7.2018 Kesamonsaari, Piispanhuvi- la (61°47,6’ N 28°46,4’ E). Paikka keskel- lä Pihlajaveden kauneinta saaristoa, jos- sa Saimaan norppakin mielellään asuste- lee. Ei ollut kotona nyt. Jos ei tähän men- nessä oltu vielä paarmoja nähty, niin täällä odotti koko suku meitä! Rantakäärmeen ko- tisaunasta juostiin järveen niin kiireen vilk- kaa, kun vain suinkin pystyttiin. Skumppaa ja gourmeeta veneessä.
20.7.2018 Puumala. Täällähän on tuttuja!
Saimaan reissulla jo tavattuja ja myös Vir- taset Kymen Navigaattoreista. Mukava oli taas saunoa, vaihtaa kuulumisia ja nauttia nousevasta ukonilmasta. Eväitä matkaan, dieseliä tankkiin ja reissu jatkuu.
22.7.2018 Eteläisen Saimaan parhaita retki- satamia, Satamosaari (61°11,6’ N 28°33,5’
E). Oltiin taas karjalaisten vesillä ja hyvä niin.
Täällä rauhoituimme, saunoimme, uimme, grillasimme herkkuja ja kuuntelimme radio- ta läpi yön. Loma oli rentouttanut mielen ja
kielen. Kaikki oli hyvin. Kesamonsaaren sauna
45 23.7.2018 Kankkunen nosti Ilonan kyytiin ja
matka Järveltä Merelle saattoi alkaa. Kun pääsimme Suulisniemessä mereen, niin mielessä olikin jo Pitkäsaaren sauna. Sin- ne siis. Siellä saunan lauteilla oli hyvä miet- tiä viimeisten päivien tapahtumia. Ei löyty- nyt Norppaa eikä Miikkulaistakaan. Mutta löytyi luonto, rauha ja onnenhippuja. Niitä laitettiin talteen talven varalle.
Otteita m/s Ilonan lokikirjasta irrotteli Kati ja Heli Paasi
T
utkimusmatkailija Kristoffer Kolum- buksen vuonna 1492 löytämä Flori- dasta Venezuelan rannikolle ulottuva Karibian saariryhmä tarjoaa seikkailunhalui- sille edelleenkin unohtumattomia elämyksiä.Eräs vaihtoehto tiedonjanon tyydyttämisek- si on kiertää näitä tarunhohtoisia saaria lois- toristeilijällä, joita Karibialla liikkuu useam- piakin. Valintamme osui itäisellä Välimerel- lä jokunen vuosi sitten tutuksi tulleeseen ja erittäin toimivaksi todettuun Costa Cruises -varustamoon. Upea Costa Pacifica tarjo- si lomamme jälkimmäiselle puoliskolle erin- omaisen rentouttavan ympäristön ravinto- loineen, baareineen, aurinkokansineen, ret- kineen ja lukuisine ohjelmanumeroineen.
Nautimme ja suosittelemme lämpimästi!
Karibia - tarunhohtoa ja paljon muutakin Olemme tehneet kevättalvisin noin kahden viikon mittaisia kaukomatkoja kiinnostus- ta herättäviin matkakohteisiin. Periaattee- namme on ollut, ettemme matkusta samaan paikkaan kahdesti. Erityinen mielenkiinnon kohde on ollut Keski-Amerikka, jonka valti- oista vuosien saatossa tutuiksi ovat tulleet Panama, Kolumbia ja viimeisimpänä saari- valtio Kuuba. Kiinnostus Karibian risteilyyn heräsikin juuri näiden matkojen ansiosta, jota edesauttoivat positiiviset kokemukset
Itäisen Välimeren risteilyltä kuluvan vuosi- kymmenen puolivälistä.
Vuoden 2018 syksyn saadessa hakeu- duimme internetiin ja aloimme Karibian ris- teilymahdollisuuksien selvittämisen. Poh- dimme omatoimimatkaa, jossa vaihtoeh- toina oli varata lennot ja risteily suoraan va- rustamolta tai vaihtoehtoisesti tukeutua jo- honkin matkatoimistoon. Päätös kohtees- ta ei ollut helpoimpia, mutta pitkällisen har- kinnan jälkeen päädyimme kaksiosaiseen matkapakettiin, jossa ensimmäinen viikko vietettiin Dominikaanisen tasavallan Punta Canassa ja toinen risteiltiin iloisesti itäisel- lä Karibialla.
Risteilytarjonta reittien ja ajankohtien, mutta myös kustannuksien osalta on varsin laaja. Valintamme osui itäisen Karibian pik- kusaarille painottuvaan vaihtoehtoon, jossa nousisimme laivaan Dominikaanisen tasa- vallan La Romanasta. Muut risteilyyn sisäl- tyvät kohteet olivat Dominikaaniseen tasa- valtaan niin ikään kuuluva trooppinen pik- kusaari Catalina Island, Basseterre, joka on yksi alueen vanhimmista kaupungeis- ta, katedraalinsa kaksoistorneista tunnet- tu St John’s, Ranskan Antillien suurin kau- punki Fort de France, Guadeloupen Poin- te a Pitre ja viimeisenä vielä ennen paluuta lähtösatamaan hollantilais-ranskalainen St.
Maarten.
Itäistä Karibiaa
ristiin
ra tiin
47 Costa Pacifica (vas) Antiguan ja Barbudan pääkaupungin St John’sin satamassa.
Costa Pacifica - onpa laivalla kokoa!
La Romanan satamassa oli vilinää. Ihmisiä oli joukoittain - osa tulossa, osa menos- sa varustamon järjestämille retkille ja osa, kuten me, astumassa uusina matkustajina laivaan. Vaikka olimmekin katselleet lukui- sia kertoja kuvia satamaan kiinnittynees- tä loistoristeilijä Costa Pacificasta, herätti sen suuruus ansaittua kunnioitusta. Ihmis- paljoudesta huolimatta järjestelyt sujuivat, jota edesautoin ennakolta Suomessa ver- kon kautta tehty rekisteröityminen. Turvalli- suuteen kiinnitettiin erityistä huomiota, joka näyttäytyi lukuisina turva- ja passintarkas- tuksina. Matkalaukut merkittiin samaan ta- paan kuin lentokentillä ja ne siirtyivät omia reittejä laivaan löytyäkseen myöhemmin hy- tin oven edestä. Jokainen matkustaja kuvat- tiin Costa korttia (Costa Card) varten, jolla kaikki ostot ja henkilötodistelu laivalla ta- pahtui. Käteistä rahaa ei käytetty.
Vuonna 2009 liikennöinnin aloittanut Costa Pacifica on yksi Costa Cruisesin suu- rimmista laivoista. Risteilijällä on pituutta kunnioitettavat 290 metriä, leveyttä 36 met- riä ja sen kahlaussyvyys on 8,2 metriä. Mat- kustajakapasiteetti on huikeat 3700. Alus oli pintaremontoitu vuonna 2018. Laivalta löy- tyi useita uima- ja porealtaita, vesiliukumäki, ostosalue, kuntosali, kylpylä, golfsimulaat- tori, juoksurata, parikymmentä ravintolaa ja baaria, kasino, elokuvateatteri ja jopa taide- galleria. Ja mikä perheiden kannalta muka- vinta, myös lapsille ja nuorille oli järjestet- ty ikäluokittain runsaasti monipuolista oh- jelmaa.
Hyttimme sijaitsi laivan takaosassa. Par- vekkeella saattoi paistatella päivää, ihastel- la karibialaista auringon nousua tai vain tui- jotella sinisenä hohtavaa merta. Hytit olivat muun ympäristön tapaan siistejä ja niissä oli kaikki tarvittava. Suuresta koosta huoli- matta liikkuminen laivalla oli varsin helppoa.
