• Ei tuloksia

Sää suosi ja kesä rentouttaa

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Sää suosi ja kesä rentouttaa"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

Sää suosi ja kesä rentouttaa

Kesäkuun 11. päivänä kokoonnuimme kirjastojen kesänavaukseen Topelian pihalle (kyseisestä tapahtumasta löytyy kuvia tämän lehden artikkelista:

"Kirjastolaisten kesänavaus"), kuten olemme tehneet vuodesta 2002 alkaen.

On ilo tavata kesän ja lomien kynnyksellä yhteisessä tehtävässä toimivia kollegoja. Tehtävämme yhdistää meitä riippumatta siitä, onko työpaikkamme Meilahden, Kumpulan, Viikin tai keskustan kampuksella. Järjestäjien suurin huoli, sää, suosi meitä tällä kertaa. Kirjastojen työhyvinvointi -ryhmä on yhdessä Sirkku Liukkosen kanssa kantanut päävastuun järjestelyistä.

Työhyvinvointi –ryhmää (pj. Heli Myllys) on syytä kiittää myös

työilmapiirikartoituksen järjestämisestä (tuloksia käsitellään tässä lehdessä artikkelissa "Kirjastoissa on hyvä olla työssä") ja osallistumisesta aihetta koskevaan tutkimukseen. Myös opintopiireinä toteutettava mentorointi on kasvattanut kirjastolaisten osaamista. Kirjastojen henkilöstön vastaukset työilmapiirikyselyyn kertovat suhteellisen myönteisestä yleiskuvasta:

johtamisesta, kehittymisen tuesta, oikeudenmukaisuuden kokemuksesta. Silti noin neljännes kertoo kokevansa stressiä työssään. Kevään aikana tuloksia on käyty läpi myös kunkin kirjastonjohtajan kanssa.

Myös lukuisat muut työryhmät ovat toimineet aktiivisesti vuoden mittaan.

Entistä useammat vastuuhenkilöt ovat hoitaneet ja kehittäneet yhteisiä tehtäviä koko kirjastolaitoksen puolesta. Tämä on merkinnyt entistä järkevämpää työnjakoa ja toteuttanut osaltaan yliopiston tavoitetta osaamisen jakamisesta yli kampusrajojen. Syyskuun alkupuolella järjestetään tilaisuus

vastuuhenkilöiden kokemusten jakamiseen ja keskusteluun. Lämmin kiitos kaikille työryhmien jäsenille ja vastuuhenkilöille! Samoin suuri kiitos

jokaiselle kirjastoissa työskentelevälle yliopistolaisten hyväksi tehdystä työstä.

Kirjastolaitoksen hallinnollisia järjestelyjä koskevat esitykset ovat lausunnoilla 20.6. saakka. Tämän tiimoilta on käyty lukuisia keskusteluja, joissa niin henkilöstön, päättäjien ja opiskelijoiden näkemyksiä ja huolia on tullut esille.

Useimmat päättäjät ovat yhtä mieltä siitä, että tulevaisuudessa Helsingin yliopistolla on yhtenäinen yliopistolaisia palveleva kirjasto-organisaatio Kansalliskirjaston lisäksi. Osa päättäjistä haluaisi kuitenkin siirtää tämän toteuttamista 2010-luvulle. Näen tässä henkilöstön kannalta sen ongelman, että siirtymävaihe vain pitkittyy. Aktiivinen kirjastolaitoksen ja -organisaation

(2)

kehittämisprosessi on nyt ollut käynnissä lähes 15 vuotta.

Samaan aikaan koko yliopistokenttä on muutosten keskellä. Opetusministeriön ylijohtaja Sakari Karjalainen arvioi äskettäin yliopistolla järjestetyssä

tilaisuudessa, että seuraavien kymmenen vuoden aikana yliopistojen määrä saattaa supistua noin puoleen nykyisestä; ammattikorkeakoulujen osalta muutos olisi vielä rajumpi. Kaikkien yliopistojen edellytetään myös osallistuvan valtion keskitettyjen palvelukeskusten käyttöön.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen liittoutumia valmistellaan. Samoin opetusministeri on juuri asettanut työryhmän valmistelemaan yliopistoja koskevan lainsäädännön uudistamista. Taustalla on lukuvuoden aikana ilmestynyt opetusministeriön selvitysmiesten raportti, jossa esitetään yliopistojen hallinnollisen aseman muuttamista julkisoikeudelliseksi laitokseksi tai säätiöpohjaiseksi. Henkilöstön virkasuhteet muuttuisivat

työsuhteisiksi ja ylintä päätösvaltaa käyttäisi lähinnä yliopiston ulkopuolisista tahoista koostuva johtokunta, jossa ei myöskään ole opiskelijoiden ja

henkilökunnan edustajia. Konsistori käsittelisi lähinnä tieteellisiä kysymyksiä.

Yliopistot ovat lausunnoissaan suhtautuneet melko myönteisesti esitykseen, joka lisäisi niiden taloudellista autonomiaa. Henkilöstöjärjestöt ovat esittäneet kriittisiä huomautuksia ja huolenaiheita esityksestä.

Muutoksia emme pääse pakoon, sillä paljon yliopistoja koskevia mullistuksia on valmisteilla, kuten edellä sanotusta käy ilmi. Voimme kuitenkin toimia sen hyväksi, että muutokset veisivät asioita eteenpäin ja rakentaisivat yhteistä palvelutehtäväämme.

Kesällä on kuitenkin aika unohtaa niin muutokset kuin rakenteet ja keskittyä nauttimaan luonnosta ja ihmisenä elämisen ja olemisen itseisarvosta.

Virkistävää ja rentouttavaa kesää!

Kaisa Sinikara tieto- ja kirjastopalvelujohtaja

Kuvat:

Jussi Omaheimo Verkkotoimittaja Opiskelijakirjasto puh. 191 24040 jussi.omaheimo ät helsinki.fi

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Tuottoprosentin lasken- nassa metsien arvona käytetään hakkuuarvoa, joka ei ota huomioon paljaan maan arvoa eikä sitä, että kasvatettavan puuston arvo on suurempi metsässä

Tämä ei ole aivan sama joukko kuin suomalaiset tutkinto-opiskelijat ulkomailla: heistä osa opiskelee ilman opintotukea ja myös ulkomaiden kansalaiset voivat tietyin

Neljä vii- desosaa vastaajista oli samaa mieltä siitä, että sähköisten palvelujen käyttöön tulisi saada käyttötukea sekä palvelun verkkosivuilta, että

vuuden  ja  potilasturvallisuuden  tutkimuskeskittymä  on  Itä‐Suomen  yliopiston  terveystieteiden  tiedekunnan  sekä  yhteiskuntatieteiden 

Toisen maailmansodan jälkeinen aika voidaan nähdä oikeuksien, toisaalta myös pakolaisuuden ja oikeudettomuuden aikakaudeksi.. ”Kein Mensch ist illegal”, kukaan ihminen ei ole

Juridisesti kyse on “kolmannesta omistusmuodosta”, joka esimerkiksi roomalaisessa oikeudessa eroteltiin yksityisestä ja val- tiollisesta nimityksellä “res communes”,

Mutta kun yhtään videoklippiä ei löytynyt, hän oli al- kanut epäillä, että Pariisin verilöylyssä olisi ollut

Koska populäärit käsitykset rodusta ovat mitä ovat, suurin osa ihmisistä ajattelee automaattisesti, että kaikki mustia yhdysvaltalaisia koskeva käsittää myös kaikkia