• Ei tuloksia

Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2009

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2009"

Copied!
28
0
0

Kokoteksti

(1)

Eduskunnan

kirjaston kertomus vuodelta 2009

Helsinki 2010

(2)

EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2010

(3)

295138

Eduskunnan kirjastosta annetun lain (717/2000) 3 §:n mukai sesti Eduskunnan kir- jaston hallitus antaa kun nioittavasti edus- kunnalle oheisen kertomuksen

Eduskunnan kirjaston hoi dosta ja toiminnas ta vuonna 2009. Ker tomuksen on laatinut Eduskunnan kirjaston johtaja Sari Pajula.

Helsingissä huhtikuun 28. päivänä 2010

Eduskunnan kirjaston hallituksen puolesta:

Erkki Tuomioja

Eduskunnan kirjaston hallituksen puheenjohtaja

Sari Pajula

Eduskunnan kirjaston johtaja

(4)
(5)

1 Kirjaston hallitus ... 7

2 Eduskunnan kirjaston johtajan katsaus toimintaan ... 8

3 Palvelut ... 10

3.1 Lainaus, kaukopalvelu ja verkkopalvelut ... 10

3.2 Tietopalvelu ja koulutus ... 13

4 Kokoelmatyö ... 16

5 Eduskunnan arkisto ... 18

6 Toiminta Eduskunnan kirjaston asiantuntijuusalueilla ... 21

7 Kansainvälinen toiminta ... 22

8 Näyttelyt ... 23

9 Henkilöstö 2009 ... 23

Liite 1: Julkaisut 2009 ... 25

Liite 2: Kirjaston henkilöstö 31.12.2009 ... 27

(6)
(7)

1 Kirjaston hallitus

Kirjaston hallitus vuonna 2009

Kirjaston hallituksen kokoonpano 1.1.–31.12.2009 Jäsenet

Tuomioja, Erkki, VTT, ekonomi, kansan- edustaja, hallituksen puheenjohtaja

Vahasalo, Raija, KM, rehtori, kansan- edustaja, hallituksen varapuheenjohtaja

Heinonen, Timo, KM, opettaja, kansan- edustaja

Kankaanniemi, Toimi, sosionomi, kan- sanedustaja

Kerola, Inkeri, opettaja, kansanedustaja Erkkilä, Päivi, HuK, informaatikko

Asiantuntijajäsenet

Forsman, Maria, VTT, johtava tietoasian- tuntija, valtiotieteet

Kumpula, Anne, OTT, professori, oike- ustieteet

Paavilainen, Marika, OTK, hallitussihtee- ri, valtionhallinto

Varajäsenet

Karhuvaara, Arja, fysioterapeuttiyrittäjä, kansanedustaja

Lauslahti, Sanna, HTT, KTM, kansan- edustaja

Palm, Sari, KM, erityisluokanopettaja, kansanedustaja

Rehula, Juha, sosionomi, kansanedustaja Koski, Sari, YTM, tietoasiantuntija

Asiantuntijavarajäsenet Grönlund, Kimmo, PD, dosentti Letto-Vanamo, Pia, OTT, professori Peltonen, Irja, VTK, tietopalvelupäällik- kö

Kirjaston hallitus on kokoontunut vuo- den aikana 5 kertaa: 4.3.2009, 23.4.2009, 3.6.2009, 14.10.2009, 16.12.2009.

(8)

2 Eduskunnan kirjaston johtajan katsaus toimintaan

Vuosi 2009 jää Eduskunnan kirjaston toi- minnassa historiaan vuotena, jona kirjasto astui mukaan sosiaalisen median maail- maan.

Sosiaalisen median käytön tavoitteena on verkkokäyttäjien tavoittaminen, näkyvyy- den saaminen kirjaston palveluille ja asiak- kaiden tiedonhankinnan helpottaminen ja tukeminen. Kirjaston henkilökunnalle on järjestetty vuoden aikana aiheesta useita koulutuksia ja tietoiskuja. Henkilökunta osallistui aktiivisesti myös kirjaston vuon- na 2007 perustetun blogin, nimeltään Parla- menttikirjasto, päivittämiseen sekä blogissa käytyihin keskusteluihin.

Kirjaston julkisten verkkosivujen tietosi- sältöä laajennettiin ja tuotettiin uusia pal- veluja. Kokoelmien uutuuksia voi nyt seu- rata aiheen mukaan RSS-syötteinä. Selma- tietokannan sisältöä rikastettiin liittämällä tietueisiin linkki Googlen Book search -pal- veluun, josta voi löytyä lisätietoa halutusta julkaisusta sekä julkaisuun liittyviä arvioita.

Samoin tietueisiin lisättiin linkit Delicious- ja Facebook -palveluihin, mikä tekee mahdol- liseksi tiedon jakamisen tai omien linkkiko- koelmien kokoamisen. Kirjaston kokoelma- tietokannasta tehtyjen tiedonhakujen määrä yli kaksinkertaistui toimintavuonna määrän ollessa lähes 280 000.

Kirjaston verkkosivuilla asioivien määrä nousi reippaasti ja sivuja käytettiin vuoden aikana yli 100 000 kertaa. Samoin kirjas- ton kotisivujen yksittäisten käyttäjien määrä kasvoi lähes 20 prosentilla ollen 56 000.

Myös kirjaston Facebook-sivusto avattiin kertomusvuonna. Facebook-sivujen tarkoi- tuksena on tavoittaa varsinkin nuoria niiden välineiden kautta, jotka ovat heidän suosi- ossaan sekä antaa mahdollisuus palautteen tekemiseen.

Kirjaston tulossuunnitelman keskeinen

tavoite, kokoelman evaluointi ja karsinta, oli hyvin tuloksellista. Kirjaston kokoelmista poistettiin lähes 11 000 julkaisua ja yli 8 000 kausijulkaisuvuosikertaa.

Kirjaston tiedonhakutoimeksiantojen määrä, kävijämäärä ja lainausluvut pieneni- vät kertomusvuonna, mutta pysyivät kuiten- kin jatkuvan vuosittaisen vaihtelun rajoissa, joten toistaiseksi niiden perusteella ei voi- da tehdä suoria johtopäätöksiä siitä, mihin suuntaan käyttöluvut tulevina vuosina ke- hittyvät. Ilman uusintoja lainausten määrät ovat pysyneet vuodesta 2002 lähtien noin 30 000 lainan tietämissä. Uusinnat mukaan luettuna lainoja on noin 100 000.

Kirjaston toiminnalleen vuodeksi 2009 asettamat tavoitteet saavutettiin kertomus- vuonna lukuun ottamatta kahta toiminto- jen kehittämiseen liittyvää hanketta, joiden toteutumatta jääminen ei johtunut kirjaston toiminnasta. Näistä hankkeista merkittä- vämpää, vanhojen valtiopäiväasiakirjojen digitoinnin kilpailuttamista ei saatu val- miiksi, koska asiakirjatoimiston ja tietohal- linnon vastuulla oleva digitointiin vaadittava tiedostomuodosta päättäminen jäi toteutu- matta. Toinen huomattavasti pienempi han- ke eli kaukopalveluohjelmiston hankinta jäi toteutumatta, koska ohjelmistossa olevia yhteensopivuusongelmia suhteessa kirjasto- järjestelmään ei saatu korjattua.

Eduskunnan kanslian hallinnon kehittä- misprojektin tiimoilta käyty keskustelu laan- tui. Keskustelu koski kirjaston ulkoisten asi- akkaiden palveluihin käytettyjä resursseja ja arkiston siirtämistä pois kirjaston yhteydes- tä. Keskustelun hyötyinä voidaan pitää kir- jaston tavoitteiden terävöitymistä ja muun eduskunnan kanslian tavoin suuremman huomion kiinnittämistä resurssien käyttöön.

Kirjasto on kanslian muiden yksiköiden ta- paan tehostanut toimintaansa, palvelun laa-

(9)

dun huonontumatta. Kirjasto palveli asiak- kaitaan entiseen tapaan laadukkaasti ja sai palveluistaan paljon kiitosta sekä sisäisiltä että ulkoisilta asiakkailta.

Kirjaston menot olivat noin 3 460 000 euroa, mikä oli 0,9 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2008. Budjettiin nähden sääs- töä kertyi 100 000 euroa, joka johtui vir- kakäyttöön tarkoitettujen kirjahankintojen vähentymisestä, koska on siirrytty käyttä-

mään sähköisessä muodossa olevia julkai- suja painettujen kirjojen sijaan. Toinen iso säästöerä muodostui valtiopäiväasiakirjojen digitointiin tarkoitetun määrärahan käyttä- mättä jäämisestä.

Palkat ... 2 684 643 Hankinnat ... 647 704 Muut ... 127 433 Yhteensä ... 3 459 780

Tilinpäätös

Kirjaston budjetin toteutuma: 3 459 780 €

Palkat ja palkkiot sivukuluineen 77 %

Kirjaston aineistohankinnat 19 %

Muut4 %

Palkat ja palkkiot sivukuluineen Kirjaston aineistohankinnat Muut

(10)

3 Palvelut

Lainaus 31.12.2009 ... 94 554

Lainaus palvelutiskiltä ... 29 226 lainaa, joista kotilainoina ... 18 490

lukusalilainoina ... 1 233 kaukolainoina ... 2 999 elektronisina dokumentteina välitettiin ... 6 504 Lainojen uusintoja ... 65 328 lainojen uusinta palvelutiskiltä ... 14 837

Tiedonhakuja ... 4 532 toimeksiantoa Tiedonhallintakoulutusta ... 989 henkilölle Tiedonhallintakoulutusta yhteensä tuntia ... 139 oppituntia joista eduskunnalle ... 22 oppituntia Kirjaston yleisesittelyjä ... 56 tilaisuutta Aukiolotunteja viikossa ... 57 tuntia Aukiolopäiviä vuodessa ... 277 päivää

3.1 Lainaus, kaukopalvelu ja verkkopalvelut Kirjaston tarjoama avoin tila eduskun- nassa on resurssi, jota kansalaiset käyttä- vät aktiivisesti. Osa asiakkaista saattaa pel- kästään lainata aineistoa, toisaalta monet käyttävät kirjastoa vain paikallisesti. Vaikka asiakas ei koskaan rekisteröityisikään lai- naajaksi SELMA-kokoelmatietokantaan, hän voi hyödyntää muun muassa käsikirjas- ton hakuteoksia, aikakauslehtiä, lukusalia ja erilaisia teknisiä apuvälineitä, kuten mik- rofi lmien lukulaitteita, asiakastietokoneita ja tulostimia. Kirjaston aukiolo virka-ajan ulkopuolella myös iltaisin ja lauantaisin mahdollistaa paikallisresurssien hyödyntä- misen työssä käyville ja pitkienkin välimat- kojen takaa tuleville asiakkaille. Kirjaston tutkijainsalin yksitoista tutkijanpaikkaa ovat haettavissa puoleksi vuodeksi kerral- laan. Paikat ovat olleet suosittuja: hakemuk- sia tulee kymmenittäin.

Kirjaston kävijämäärä oli 125 538. Se laski kahdeksalla tuhannella vuoteen 2008 verrattuna, jolloin kävijämäärä puolestaan

oli noussut vuoden 2007 tasosta. Kävijä- määrät vaihtelevat muutamilla tuhansilla vuosittain. Lähivuodet näyttävät, voidaan- ko kävijämäärien lasku selittää normaalin vaihtelun avulla. Aukiolopäiviä kertomus- vuonna oli kaksi enemmän kuin vuonna 2008.

Kirjaston verkkosivuilla asioivien määrä nousi reippaasti. Yksilöityjä kävijöitä sivuil- la oli 56 323, miltei 9 000 enemmän kuin aiempana vuotena. Kirjaston verkkosivuja voidaan käyttää paitsi asiakastiedotuksen seuraamiseen, myös sähköiseen asiointiin.

On mahdollista, että verkkokäyntien lisään- tyminen vaikuttaa fyysisten kirjastokäyntien vähenemiseen. Asiakkaan kannalta on usein helpompaa, että lainojen uusimiset, varauk- set ja aineistopyynnöt hoituvat kotikoneel- takin.

Uusinnat mukaan laskien kirjastolainoja tehtiin 94 554, mikä on selvästi vähemmän kuin vuonna 2008, mutta sen sijaan enem- män kuin vuosien 2007 ja 2006 lainamäärät.

Vuosittainen vaihtelu lainamäärissä saattaa olla yli kymmenen tuhannen luokkaa. Uusia

(11)

kirjastokortteja tehtiin 815 kappaletta. Kir- jaston kokonaislainaajamäärä oli kertomus- vuoden lopulla 27 606, joista aktiivilainaajia oli vuoden aikana 2 466 asiakasta.

Kaukopalvelutoimeksiantoja tehtiin 2 999. Tilaava kaukopalvelu toimittaa aineis- toa muista koti- ja ulkomaisista kirjastoista eduskunta- ja tutkija-asiakkaille. Tilaava kaukopalvelu käsitteli 1 722 kaukopalvelu- toimeksiantoa, joka on hieman vähemmän kuin vuonna 2008 (1 771). Ulkomaille annet- tiin 131 kaukolainatoimitusta ja ulkomailta vastaanotettiin 432 toimitusta.

Eduskunta on kirjaston kaukopalvelun aktiivinen asiakas. Kaukopalvelun tilauksis- ta 1 273 eli 73 % toimitettiin eduskunnan sisäisille asiakkaille (kansanedustajille ja avustajille sekä virkamiehille). Kaukopalve- lun tehokkuutta osoittaa se, että lähes 85 % tilauksista toimitettiin asiakkaalle saman tai seuraavan päivän aikana.

Muiden kirjastojen kaukolainat Eduskun- nan kirjastosta putosivat. Kertomusvuonna muista kirjastoista kaukopalvelupyyntöjä saatiin 1 277 tilausta, mikä on 942 vähemmän kuin vuonna 2008. Toimitettavien kaukolai- nojen määrän laskua selittänee osaltaan se, että palvelukäytännöissä tehtyjen muutosten vuoksi ministeriöiden lainat eivät syksystä alkaen enää tilastoituneet kaukopalvelulu- kuihin. Myös kirjastossa tehdyt kokoelma- karsinnat saattavat vaikuttaa muiden kirjas- tojen kaukolainapyyntöjen vähenemiseen.

Eduskunnan kirjaston verkkopalvelujen kehitystä seuraa verkkopalvelutiimi, jonka lisäksi verkkopalveluihin liittyviä ylläpito- ja kehittämisasioita käsitellään verkkotoi- mituksessa ja Voyager-kirjastojärjestelmään liittyvässä työryhmässä. Vuoden 2009 aika- na verkkotoimituksen toimialue muutettiin koskemaan julkisten verkkosivujen lisäksi sisäisiä verkkosivuja ja sosiaalisen median sovelluksia. Laajennettu toimintamalli mah- dollistaa sen, että kirjastossa voidaan välttää

ylimääräisiä työryhmiä ja tiedonkulkua pa- rannetaan.

Kertomusvuoden aikana alettiin rakentaa omaa tutkijapistettä sähköisten kulttuuriai- neistojen käyttöä varten. Tutkijapisteessä voidaan käyttää niitä sähköisiä aineistoja, joiden tallentaminen on Kansalliskirjaston ja Kansallisen audiovisuaalisen arkiston la- kisääteinen velvollisuus. Tutkijapisteessä ai- neistoa voidaan vain lukea, kuunnella ja kat- sella; digitaalisia kopioita ei saa valmistaa.

Tietoturvaan liittyvien teknisten hankaluuk- sien vuoksi sähköisten kulttuuriaineistojen tutkijapisteen käyttöönotto siirtyi vuodelle 2010.

Vuoden 2009 aikana kirjaston verkkopal- veluissa on panostettu erityisesti sosiaali- sen median (Web 2.0) välineisiin, jotka ovat laajalti käyttäjien suosiossa. Tavoitteena on ollut verkkokäyttäjien tavoittaminen, näky- vyyden saaminen kirjaston palveluille ja asi- akkaiden tiedonhankinnan helpottaminen ja tukeminen. Kirjaston henkilökunnalle on järjestetty vuoden aikana aiheesta usei- ta koulutuksia ja tietoiskuja. Henkilökunta osallistui aktiivisesti myös kirjaston vuonna 2007 perustetun blogin, Parlamenttikirjas- ton, päivittämiseen sekä blogissa käytyihin keskusteluihin. Vuoden aikana laadittiin 28 uutta blogiartikkelia.

Kirjaston julkisten verkkosivujen tietosi- sältöä laajennettiin ja tuotettiin uusia pal- veluja. Kokoelmien uutuuksia voi nyt seu- rata aiheen mukaan RSS-syötteinä. Selma- tietokannan sisältöä rikastettiin liittämällä tietueisiin linkki Googlen Book search -pal- veluun, josta voi löytyä lisätietoa halutusta julkaisusta sekä julkaisuun liittyviä arvioita.

Samoin tietueisiin lisättiin linkit Delicious- ja Facebook -palveluihin, mikä tekee mahdol- liseksi tiedon jakamisen tai omien linkkiko- koelmien kokoamisen.

Myös kirjaston Facebook-sivusto avattiin kertomusvuonna. Tarkoituksena on tavoit-

(12)

Lainat (sis.uusinnat) 2002–2009

123128 127235

111217

99945

92125 93717

108120

94554

0 20000 40000 60000 80000 100000 120000 140000

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

vuosi lainat

lainoja

Lainat ja lainojen uusinnat 2006–2009

21684 21864 22532

29226

61544 62484

75190

65328

0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 70000 80000

2006 2007 2008 2009

vuosi lainojen määrä

Lainat Lainojen uusinnat

(13)

Kirjaston www-sivujen kävijämäärät 2007–2009

Kirjaston www-sivujen kävijämäärät 2007-2009

43800

77000

229000

47688

93370

257000

56323

101743

247493

0 50000 100000 150000 200000 250000 300000

Kävijät Vierailut Sivukatselut

määrä

2007 2008 2009

taa verkkokäyttäjiä ja kommunikoida niiden välineiden kautta, jotka ovat heidän suo- siossaan. Neljän ensimmäisen kuukauden aikana kirjasto sai noin 200 fania.

Eduskunnan tietohallintoon on pidetty säännöllisesti yhteyttä järjestämällä seuran- takokouksia verkkopalvelujen kehittämises- tä. Seurantakokousten kokoonpanoa laajen- nettiin vuonna 2009 eduskuntatiedotuksen ja sisäisen tietopalvelun edustajilla. Järjeste- ly on helpottanut tiedonjakamista Tieto- ja viestintäyksikössä verkkopalveluihin liitty- vissä asioissa.

3.2 Tietopalvelu ja koulutus

Kirjaston tietopalvelun työ kohden- tui tieto- ja viestintäyksikössä noudatetun käytännön mukaisesti pääosin eduskun- nan ulkopuolisille asiakkaille mukaan lu-

kien valtioneuvosto. Paikan päällä asioivien asiakkaiden lisäksi vastattiin asiakkaiden toimeksiantoihin sekä sähköpostitse että puhelimitse. Tiedonhakutoimeksiantojen kokonaismäärä laski edellisvuodesta tuhan- nella ollen kertomusvuonna 4 532. Toimek- siantojen lasku ei kuitenkaan tarkoittanut oleellista vähennystä tietopalvelutyössä, sil- lä kysymysten vaikeusaste on viime vuosina jatkuvasti lisääntynyt. Erityisen laajoja oli- vat useita maita koskevat valtioneuvoston säädösvalmistelun tietotukitehtävät. Tieto- palvelussa myös opastettiin asiakkaita käyt- tämään kirjaston tarjoamia verkkotiedon- lähteitä ja etsimään omatoimisesti verkosta vapaasti saatavaa tietoa.

Tietopalvelun toimeksiantojen kysymyk- sien aiheet käsittelivät useimmiten enemmän kuin yhtä kirjaston asiantuntijuusalueista.

Aihejakauma vaihteli toimeksiantajatyypin mukaan: eduskunta-asiakkaiden kysymyk-

(14)

sistä valtaosa käsitteli ainakin yhteiskunta- tietoa (72 %) ja odotetusti vähiten eduskun- taa itseään koskevaa tietoa (16 %). Valtio- neuvostoasiakkaiden tarpeet kohdistuivat oikeudellisen tiedon (68 %) lisäksi tasaisesti sekä eduskuntaa koskevaan (28 %) että yh- teiskuntatietoon (29 %). Muiden asiakkai- den kysymykset painottuivat oikeudelliseen tietoon (49 %) ja sen ohella melko tasaisesti sekä eduskunta- (36 %) että yhteiskunta- tietoon (31 %). Toimeksiannoista kahteen prosenttiin vastattiin jollakin muulla kielellä kuin kotimaisilla kielillä. Ulkomaisten kysy- jien kirjo vaihteli Suomea koskevista väitös- kirjatutkijoista kansalaisiin.

Eduskunnan kirjaston antamassa kou- lutuksessa kiinnostavimmat aiheet osallis- tujamäärän perusteella olivat edelleen val- tiopäiväasioiden hakupalvelut eduskunnan verkkosivuilla, Finlex-tietokanta ja muut säädöslähteet sekä Euroopan unionin tie- donlähteet. Avoimien koulutustilaisuuksien osallistujakirjo oli laaja: ministeriöissä tai valtionhallinnossa työskenteleviä, erilaisten kirjastojen henkilökuntaa sekä tutkijoita, yrityksissä työskenteleviä ja kansalaisia.

Näiden avoimien koulutusten lisäksi järjes- tettiin räätälöityä tiedonlähdekoulutusta varsinkin oikeudellisista aiheista. Koulutet- tavina olivat mm. Helsingin hovioikeuden esittelijät ja neuvokset, Euroopan kemikaali- viraston ryhmä, verohallinnon oikeudenval- vontayksikkö ja ympäristöministeriön sää- dösvalmistelun kehittämisryhmä. Kirjaston tiloissa järjestettyjen koulutustilaisuuksien

lisäksi henkilökunta osallistui aihealueiden- sa luennoitsijoina lukuisiin muiden järjestä- miin tilaisuuksiin.

Kaikkien kirjaston tarjoamien verkko- julkaisujen käytön määrällinen seuranta ei edelleenkään ole mahdollista, sillä tiedon- tuottajat ovat erilaisia ja tiedonhakuohjel- mistot poikkeavat toisistaan. Käyttö kuiten- kin vaikuttaa selvästi kasvaneen edelleen.

Kirjastoon ja sen palveluihin kävi vuoden aikana tutustumassa kotimaisia ja ulkomai- sia ryhmiä. Näissä esittelyissä yhteensä 518 henkilöä sai tietoa kirjaston kokoelmista, niiden erityispiirteistä sekä kirjaston tarjoa- mista palveluista ja niiden käytöstä.

Eduskunnan kirjaston palvelukanavista yksi on valtakunnallinen Kysy kirjastonhoi- tajalta -verkkopalvelu, jonka kautta kirjasto vastaa sille osoitettuihin kysymyksiin. Koko palvelun toiminnan aikana kirjasto on saa- nut erikoiskirjastoista eniten kysymyksiä vastattavaksi, joskin osoitettujen kysymys- ten määrä on kokonaisuudessaan pieni. Pal- velussa mukanaolo on kuitenkin osa kirjas- ton näkyvyyttä ja palvelujen markkinointia valtakunnallisesti.

Asiakaspalvelua ja tiedonlähde- ja lai- teneuvontaa annettiin kuten aikaisempina vuosinakin tietopalvelun lisäksi neuvonta- ja arkistopalvelun asiakaspisteessä sekä edus- kunnan kansalaisinfossa, jonka tarjoamien kansalaispalvelujen tuottamiseen kirjasto osallistui edelleen yhteistyössä eduskunta- tiedotuksen kanssa.

(15)

Tiedonhaut 1999–2009

Tiedonhallinnan koulutus 1999–2009

5032 4842

3865 3114

6370 5632

4871 5483

4517 5512

4532

0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

vuosi toimeksiannot

toimeksiannot

1317 1250 1379

1260 1500

1338 1386 1560

2191

1657

989

0 500 1000 1500 2000 2500

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

vuosi henkilöä

henkilöä

(16)

4 Kokoelmatyö

Kokoelmat 31.12.2009:

painetut monografi at ... 325 000 nidettä monografi animekkeitä ... 295 000 nimekettä

painetut kausijulkaisut ... n. 212 000 nidettä/vuosikertaa mikromuotoinen aineisto ... n. 136 000 korttia/fi lmiä Saapuvia aikakaus- ja sanomalehtiä ... 3 300 nimekettä joista ostettuja ... 570 nimekettä joista elektronisia ... 2 500 nimekettä Kartunta vuonna 2009:

painetut monografi at ... 3 821 nidettä joista ostettuja ... 1 733 nidettä painetut kausijulkaisut ... 3 265 vuosikertaa joista ostettuja ... 1 488 vuosikertaa Poistot vuonna 2009:

painetut monografi at ... 11 055 nidettä painetut kausijulkaisut ... 8 651 vuosikertaa Aineiston hankintaan käytetty ... 645 000 euroa

Kokoelmien arviointi jatkui kertomus- vuonna tiiviinä. Evaluointi ja poistotoi- menpiteet saatiin päätökseensä luokissa II Sosiologia, VII Sotahallinto, VIII Kirkko, XIII Liikenne, XVII Käytännöllinen kan- santalous, XVII.2.1 Maataloushallinto, XVII.3.1-2 Teollisuuspolitiikka, XVII.4.1 Kauppapolitiikka ja XXIII.1.1 Bibliogra- fi at. Suurin osa aineistosta toimitettiin Va- rastokirjastoon, joka oman kirjanpitonsa mukaan otti Eduskunnan kirjastosta vas- taan 263 hyllymetriä. Myös Maanpuolus- tuskorkeakoulun kirjastolle tarjottiin pois- tettuja teoksia.

Kirjaston lehtilukusalin lehdet tarkistet- tiin ja tilauksia lopetettiin, mikäli julkaisut olivat vähän käytettyjä tai niistä oli sähköi- nen versio käytettävänä. Soveltuvin osin kar- sittiin myös lehtitilauksia, mikäli julkaisut olivat saatavilla muissa suomalaisissa kirjas- toissa. Aikakaus- ja sanomalehtiä on ollut kertomusvuonna käytettävissä elektronisina tietokantojen kautta noin 2 500.

Kokoelmien kokonaismäärä laski pois- toista johtuen ja kartunnan vähetessä niin painettujen kirja- kuin kausijulkaisuaineis- tojen kohdalla. Syinä kartunnan vähenemi- seen on esitetty lamasta aiheutunutta supis- tumista uusien julkaisujen määrissä ja kausi- julkaisujen kohdalla ennen ilmaisena jaetun aineiston siirtymistä vain verkossa ilmesty- väksi. Verkkojulkaisemiseen siirtymistä on havaittavissa niin kotimaisten, ulkomaisten kuin kansainvälisten organisaatioiden toi- minnassa. Aineistonhankintaan liittyvät vaihto- ja lahjasuhteet kansainvälisten jär- jestöjen ja muiden yhteistyökumppanien kanssa sujuivat kertomusvuonna edellisvuo- sien tapaan hyvin.

Eduskuntatyössä tarvittavaa elektronista aineistoa on arvioitu yhdessä sisäisen tie- topalvelun kanssa. Eduskunnan kirjasto huolehtii sähköisen aineiston hankinnasta eduskunnan käyttöön niiltä osin kuin se tapahtuu Kansallisen elektronisen kirjaston (FinElib) kautta.

(17)

Virkamiesten ja valiokuntien käsikirjas- toihin on vuosittain hankittu keskimäärin runsas tuhat nidettä, mutta kertomusvuon- na luku oli vain 882 nidettä. Osittain ero johtuu valitusta hankintapolitiikasta, jon- ka mukaan elektronisena tarjolla olevia ai- neistoja mm. lakikirjoja ei enää automaat- tisesti osteta painettuina virkamiesten tai edustajien työhuoneisiin. Sidottujen valtio- päiväasiakirjojen varastosta jaettiin niteitä valiokunnille ja eduskunnan virkamiehille sekä kirjaston kanssa vaihtosuhteissa ole- ville kirjastoille.

Kirjaston Selma-tietokannassa olevien tietueiden määrä laski n. 330 000:een. Mo- nografi oiden ja kausijulkaisujen lisäksi kir- jastotietokantaan luetteloitiin 707 pääasias- sa kotimaista oikeudellista aikakauslehti- ja monografi a -artikkelia. Muista tietokan- noista poimittujen tietueiden ja kirjastossa tehtyjen alkuperäisluettelointien suhde pysyi

samana. Alkuperäisluetteloinnin osuus on n. 52 %.

Kertomusvuonna Eduskunnan kirjasto, eduskunnan sisäinen tietopalvelu ja Ulkopo- liittisen instituutin (UPI) kirjasto jatkoivat edelleen yhteistyötään keskustellen ja sopien yhteiskokouksissaan mm. päällekkäisyyksi- en välttämisestä elektronisten tietoresurssien hankinnoissa ja käytössä.

Käsikirjastoista palautunutta ja kansan- edustajien työhuoneistaan poistamaa aineis- toa liitettiin kirjaston kokoelmiin, lähetettiin Varastokirjastoon tai tarjottiin kirjaston asi- akkaille poistettujen kirjojen ohessa.

Kertomusvuonna kirjaston oman sitomon toiminta päättyi kirjansitojan tehtäviä hoi- taneen osastosihteerin siirtyessä eläkkeelle.

Jatkossa kirjasto tulee sidonnassa tukeutu- maan ostopalveluihin niiltä osin kuin työtä ei voida suorittaa eduskunnan virastopalve- luyksikössä.

Julkaisujen hankinta 2009 (yhteensä 7 086 nid./vsk.)

maksullisia; 21 %

maksullisia; 24 % maksuttomia; 25 %

maksuttomia; 30 %

Kirjat Kausijulkaisut 54 %

Kausijulkaisut (3 265 nid./vsk.)

Kirjat (3 821 nid.)

46 %

(18)

Kokoelmien kartunta 1999–2009

0 2000 4000 6000 8000 10000 12000

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

vuosi määrä

ilmaiset ostetut yhteensä

5 Eduskunnan arkisto

Arkistolainat ... 200 käyttökertaa Annetut kopiot yhteensä ... 2 949 kpl

näistä eduskunnalle ... 1 599 kpl eduskunnan ulkopuolisille ... 1 350 kpl Arkistosiirrot ... 251 yksikköä Arkiston tiedonhaut... 209 toimeksiantoa Arkistoon liittyvä ohjaus ja neuvonta ... 121 toimenpidettä Kuvalainat yhteensä ... 558 kpl

Digitaalikuvat

sisäiset ... 318 kpl ulkoiset ... 209 kpl Valokuviin liittyvät neuvonta- ja

tietopalvelutehtävät ... 198 kpl Eduskunnan arkiston keskeisiin tavoittei-

siin vuodelle 2009 kuului vanhojen valtiopäi- väasiakirjojen digitoinnin aloittaminen ja di- gitoidun aineiston muokkaaminen sellaisek-

si, että se voidaan sijoittaa eduskunnan jul- kisille verkkosivuille kansalaisten käyttöön.

Hankkeen eteneminen pysähtyi kuitenkin kirjastosta riippumattomista syistä, koska

(19)

tiedostomuodon määrittely digitoitaval- le aineistolle on kestänyt odottamattoman kauan. Eduskunnan keskusarkiston uusien arkistotilojen suunnittelu kalliosuojatiloi- hin eteni kertomusvuonna huomattavasti ja kirjaston eduskunnan peruskorjaushank- keeseen liittyvässä palvelutilojen suunnitte- lussa päästiin arkistonkin tarpeiden osalta eteenpäin.

Jo edellisvuonna käynnistyneet eduskun- nan kanslian hallinnon kehittämishanke (Halke) ja valiokuntien asian- ja asiakirjo- jen hallinnan määrittelyprojekti saatiin val- miiksi alkuvuonna. Kummankin projektin loppuvaiheisiin liittyi jonkin verran arkisto- tehtäviä. Halke-projektin aikana tuli esille arkiston ulkopuolisten esittämänä myös aja- tus siirtää eduskunnan arkisto Eduskunnan kirjaston yhteydestä uuteen yksikköön, mut- ta Halke-loppuraportin käsittelyn yhteydes- sä varmistui arkiston säilyminen kirjaston osana toistaiseksi. Helsingin yliopiston jul- kisoikeuden laitoksen edellisvuonna aloit- tama hanke digitoida eräiden valiokuntien asiantuntijalausunnot saatiin päätökseen vuoden lopussa. Sen sijaan digitoidun ai- neiston muokkaaminen verkkokäyttöön on edelleen kesken.

Asiakirjahallintoon liittyviä lausunto- ja arkisto antoi Open Archival Informati- on System -standardista, oikeusasiamiehen kanslian asianhallintahankkeen arkistoky- symyksistä ja valtiontalouden tarkastusvi- raston asiakirjahallinnon ja arkistotoimen ohjesääntöluonnoksesta. Lisäksi arkisto vastasi kahteen kyselyyn, jotka koskivat arkistolaitoksen sähköisten asiakirjojen pitkäaikaisarkistoinnin vastaanotto- ja pal- veluhanketta (VAPA). Arkisto luonnosteli kansalaiskirjeiden rekisteröinti- ja käsittely- ohjeen sekä uudisti arkistointiohjeen.

Veteraanikansanedustajien muistitieto- hanketta vuodesta 1988 lähtien hoitanut tut- kija jäi eläkkeelle alkuvuodesta 2009. Kirjas-

ton hallitus käsitteli hankkeen tilaa ja tule- vaisuutta useaan otteeseen kertomusvuoden aikana. Hallituksen tuen saatuaan kirjasto esitti syksyllä julkisen tietopyynnön, jossa erilaisilta asiantuntijatahoilta pyydettiin nä- kemyksiä, kuinka veteraanikansanedusta- jien muistitietohanketta voitaisiin kehittää tutkimuksellisesti ja taloudellisesti järkevällä tavalla. Tietopyyntöön saatujen vastausten perusteella kuitenkin todettiin, että hank- keen ulkoistaminen esimerkiksi yliopisto- laitoksen hoidettavaksi ei toisi olennaisia kustannussäästöjä. Hallitus tekikin päätök- sen, että muistitietohankkeeseen palkataan tutkija vuoden 2010 aikana. Loppusyksystä 2009 viran täyttöä alettiin valmistella.

Keskusarkisto otti vastaan vuoden aikana 74 asiakirjasiirtoa ja ne kasvattivat keskusar- kiston asiakirjamäärää 21,72 hyllymetrillä.

Aineiston lisäys palasi edellisvuoden poik- keuksellisen korkealta tasolta normaalik- si. Arkistoon tuli 251 yksikköä asiakirjoja.

Pieninä erikoisuuksina todettakoon vete- raanikansanedustajien muistitietoprojektin kirjeenvaihtoon ja VPK:n talopiirustuksiin liittyvät luovutukset.

Arkistolainojen ja tiedonhakujen määrät palasivat poikkeuksellisen korkealta viime vuoden tasolta 2000-luvun keskimääräiselle tasolle. Ulkopuolisia toimeksiantoja oli sel- västi enemmän kuin sisäisiä. Vaikka annet- tujen paperisten asiakirjakopioiden määrä laski hieman edellisvuodesta, oli kopioiden kokonaismäärä digitaalisten kopioiden mää- rä huomioon ottaen edellisvuosien huippu- tasolla. Digitaalistenkin kopioiden määrä painottui selvästi ulkopuolisiin toimeksian- toihin.

Valiokuntien ja kansliatoimikunnan asia- kirjojen mikrokuvaus ja skannaus keskeytyi- vät kokonaan kertomusvuonna. Syynä tähän oli se, että mikrokuvaus- ja skannauspalvelu- jen hankintaprosessi eteni odottamattoman hitaasti monien yllätyksellisten vaiheiden

(20)

seurauksena. Hankintasopimus saatiin kui- tenkin lopulta allekirjoitettua marraskuun lopulla.

Kuva-arkiston toiminta painottui digi- taalisten kuvien tallentamiseen kuvienhal- lintajärjestelmään. CD-levyille talletetut digikuvat saatiin vietyä kokonaisuudessaan järjestelmään heinäkuun loppuun mennes- sä. Perinteiset kuvien kartuntaa ja kuvalai- nojen määrää kuvaavat tilastoluvut laskivat odotetusti, koska erityisesti kuvalainoihin vaikutti asiakkaille maaliskuussa avautu- nut kuva-arkiston käyttömahdollisuus in- ternetissä. Kertomusvuonna perustettiin kuvienhallintajärjestelmään oma tietokanta eduskunnan irtaimistotietojen tallentamista varten. Kuvienhallintajärjestelmää koske- vien hieman epävarmojen tilastotietojen mukaan internet-sivujen kautta tehtiin 5 407 hakua ja kuvia ladattiin 578 kappaletta ja intranetsivujen kautta tehtiin 1 596 hakua ja kuvia ladattiin 394 kappaletta. Valokuvia koskevat neuvonta- ja tiedonhakutehtävät

pysyivät edellisvuoden tasolla. Diarioituja sopimuksia valokuvien oikeuksista allekir- joitettiin 7 kpl, joihin sisältyi pitkäkestoinen sopimus Lehtikuvan kanssa. Vuoden lopus- sa valokuva-arkistossa oli 16 966 paperiku- vaa, 56 356 negatiivia ja diaa sekä 83 724 digikuvaa. Kaikkiaan arkistossa oli 159 461 kuvaa. Kuvienhallintajärjestelmään sisältyy 25 230 kuvaa.

Valtioneuvoston arkistonhoitajien yhteis- työryhmä kokoontui vakiintuneeseen tapaan ja tilaisuuksiin osallistui myös eduskunnan arkiston edustaja. Vaikka kevätkaudella käy- tiin keskusteluja ryhmän lakkauttamisesta ja sulauttamisesta laajempaan ryhmään, tämä linjaus ei kuitenkaan toteutunut. Ajankoh- taisten teemojen käsittelyn ohella yhteistyö- ryhmä tutustui rautatieviraston sähköiseen arkistoon ja Päivälehden Säätiön arkistoon.

Eduskunnan arkiston esittelytilaisuuksia kuva-arkiston tilaisuudet mukaan lukien pi- dettiin 12.

Arkistolainat ja arkiston tiedonhaut 2000–2009

111

130

108 102

181 212

180

165 296

200

143

128 124

150 167

212

247 235

287

209

0 50 100 150 200 250 300 350

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

vuosi kpl

Arkistolainat Arkiston tiedonhaut

(21)

Annetut kopiot 2001–2009

Annetut kopiot 2001-2009

2446 2436

3587

2950

5380

4970 4753

3621

2949

0 1000 2000 3000 4000 5000 6000

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

vuosi kpl

Annetut kopiot

6 Toiminta Eduskunnan kirjaston asiantuntijuusalueilla

Eduskunnan kirjaston verkkosivujen aihealueille lisättiin ajankohtaisaineiston osuus. Eduskuntatietoa on nostettu esille linkein esim. eduskunnalle annettavista hal- lituksen esityksistä, perustuslain muutos- prosessista sekä ajankohtaisista julkaisuista tai tiedotteista.

Verkkosivuille lisättiin myös tietoa siitä, missä Suomen yliopistokirjastoissa ja maa- kuntakirjastoissa on kattavat sarjat painet- tuja valtiopäiväasiakirjoja ja pöytäkirjoja vuodesta 1907 lähtien. Joistakin kirjastoista sarjat löytyvät kattavasti myös säätyvaltio- päivien ajalta. Painettujen valtiopäiväasia- kirjojen kysyntä on edelleen runsasta niiltä osin kuin niitä ei ole saatavilla elektronisina versioina eduskunnan verkkosivuilta.

Oikeudellisen tiedon asiantuntijuusaluet- ta dominoi kertomusvuonna kaksi keskeistä

projektia: Pohjoismainen oikeudellinen kir- jastokokous ja Lakikirja 250 vuotta -näyttely.

Valtipan säädösvalmistelun tietotuki -työ- ryhmän vuonna 2006 alkanut toiminta jat- kui kertomusvuonna. Tietotuki-yhteistyön puitteissa tehtävät toimeksiannot ovat laa- joja, usean henkilön työllistäviä, usein oi- keusvertailevia tiedonhakuja. Toiminnan vakiintumisesta kertonee se, että näiden laa- jojen toimeksiantojen määrä kasvoi hieman edellisvuodesta.

Kirjaston oikeudellisia palveluita esiteltiin mm. Lakimiespäivän messuilla 2.10.2009.

Näkyvyyttä sekä koti- että ulkomaisiin koh- deryhmiin saatiin myös Pohjoismaisen oi- keudellisen kirjastokokouksen ja Lakikirja 250 vuotta -näyttelyn kautta. Molempien tapahtumien markkinointi ja niistä tiedot- taminen eri kanavien kautta oli aktiivista.

(22)

Kansainvälisiin organisaatioihin liittyvä tieto on eräs kirjaston tärkeimmistä yhteis- kuntatiedon aihealueista. Kirjaston tieto- asiantuntijat antoivat asiakkaille koulutusta kansainvälisten organisaatioiden tiedonläh- teistä; asiakkaita perehdytettiin käyttämään Yhdistyneiden Kansakuntien ja Euroopan neuvoston tiedonlähteitä. EU-asioihin pe-

rehtynyt tietoasiantuntija koulutti julkisen hallinnon työntekijöitä käyttämään Euroo- pan unionin oikeudellisia tiedonlähteitä.

Yhteiskuntatiedon johtava tietoasiantun- tija toimi kertomusvuoden aikana valtioneu- voston Merkkivuosi 1809 -toimikunnassa.

Hän vastasi eduskunnan osalta merkkivuo- den tilaisuuksista ja tapahtumajärjestelyistä.

7 Kansainvälinen toiminta

Eduskunnan kirjasto toimi joka kolmas vuosi järjestettävän pohjoismaisen oikeudel- lisen kirjastokokouksen pääjärjestäjänä. Ko- kous järjestettiin Helsingissä 10.–12.6.2009 ja siihen osallistui lähes 90 oikeudellisen alan kirjastonhoitajaa, informaatikkoa ja muuta oikeudellisen tiedon asiantuntijaa kaikista pohjoismaista. Koska kirjastokokous järjes- tettiin samana vuonna kuin juhlittiin Merk- kivuotta 1809, teemaksi valittiin ”Pohjois- mainen yhteinen oikeudellinen perintömme – historia, nykypäivä ja tulevaisuus”.

8. pohjoismaisten parlamenttikirjasto- jen johtajien kokous pidettiin Suomessa 5.–6.6.2009. Emäntänä toimi oikeudellisen tiedon johtava tietoasiantuntija kirjaston johtajan sairasloman vuoksi.

Palvelujohtaja kutsuttiin pääpuhujaksi suomalaisten ja portugalilaisten informaa- tiotutkimuksen opiskelijoiden järjestämään Bobcats 2009 -konferenssiin, joka pidet- tiin portugalilaisessa Porton kaupungissa kertomusvuoden tammikuussa. Keynote- esitelmän aihe oli ”Cognitive authority and web 2.0”. Konferenssiin osallistui noin 400 informaatiotutkimuksen opiskelijaa ja tut- kijaa eri puolilta Eurooppaa.

Eduskuntatiedon johtava tietoasiantun- tija osallistui 28.–30.7.2009 Hollannissa, Tilburgin yliopistossa järjestetylle Ticer-ke- säkurssille. Vuosittainen kurssi tarjosi tällä

kertaa teemoja, jotka liittyivät johtamiseen ja muutoksen läpiviemiseen.

Kaksi henkilöä osallistui kansainvälisen kirjastojärjestöjen liiton (IFLA) parlament- tikirjastojen konferenssiin Roomassa ja kol- me IFLA:n pääkonferenssiin Milanossa, jossa päätettiin, että IFLA-kokous pidetään Suomessa vuonna 2012.

Eduskuntatiedon johtava tietoasiantunti- ja osallistui Lontoossa 17.–18.9.2009 pidet- tyyn ECPRD:n (The European Centre for Parliamentary Research and Documenta- tion) seminaariin Research and Information for Parliaments. Seminaarissa käytiin läpi ja ideoitiin palveluita, joita parlamenttien kir- jasto- ja tietopalvelut tarjoavat parlament- tien jäsenille ja virkamiehille.

Arkiston edustaja osallistui 17.–18.9.2009 Oslossa järjestettyyn pohjoismaisten parla- menttiarkistojen arkistonhoitajien kokouk- seen. Tilaisuudessa jokainen osallistujamaa esitteli vuosien 2006 –2009 merkittävimpiä työtapahtumia ja sen lisäksi erityisteema- na käsiteltiin parlamenttiarkistojen roolia kansallisten merkkitapahtumien muistami- sessa.

Kaksi tietoasiantuntijaa Eduskunnan kirjastosta osallistui Uppsalassa 19.11.2009 YK:n tallekirjastojen kokoukseen – the World of Information Workshop for UN Libraries in the Nordic and Baltic Count-

(23)

ries. Kurssin järjestäjinä toimivat Dag Ham- marskjöld -kirjastot Uppsalasta ja YK:n päämajasta New Yorkista.

Johtava tietoasiantuntija osallistui vuo- sittaiseen Online-konferenssiin Lontoossa 1.–4.12.2009.

8 Näyttelyt

Vuoden 2009 aikana Eduskunnan kirjas- tossa on ollut esillä neljä näyttelyä:

Napin painalluksia – valokuvia eduskun- nan kuva-arkistosta 1.–31.1.2009. Valoku- vanäyttely oli helmikuun ajan esillä edus- kunnan kahvilan vieressä. Näyttelyssä esi- teltiin valokuvia eduskunnan arkkitehtuu- rista, työskentelystä ja toiminnasta vuosien varrelta.

Minä vaikutan -kuvataidenäyttely 15.5.–

5.6.2009. Näyttely koottiin peruskoulujen 4. –6. luokkalaisille järjestetyn Minä vaiku- tan -kuvataidekilpailun töistä.

Erilainen arki – kuvia kehitysmaista -va- lokuvanäyttely 7.–19.9.2009. Näyttelyyn kuului otoksia Ghanasta, Iranista, Meksi- kosta, Palestiinalaisalueelta (Länsirannalta) ja Sambiasta.

Lakikirja 250 vuotta -näyttely 15.10.–

31.12.2009

Kertomusvuonna tuli kuluneeksi 250 vuotta siitä, kun ensimmäinen painettu suo- menkielinen lakikirja ilmestyi. Kyseessä on

vuonna 1759 julkaistu teos Ruotzin Wal- dacunnan Laki, joka on suomennos vuo- den 1734 laista. Eduskunnan kirjasto järjesti tämän kunniaksi näyttelyn, joka oli esillä kirjastossa. Näyttelyn suunnittelu ja toteu- tus hoidettiin täysin kirjaston oman henkilö- kunnan voimin. Eduskunnan varapuhemies Johannes Koskinen avasi näyttelyn 15. loka- kuuta järjestetyssä kutsuvierastilaisuudessa.

Näyttelyssä käytiin läpi lakikirjan synty- historia ja esiteltiin suomenkielisen lakikir- jan vaiheita tähän päivään asti. Esillä oli runsaasti historiallisia lakikirjoja. Näytte- lystä järjestettiin esittelyjä sekä eduskunta- asiakkaille että ulkoisille asiakasryhmille.

Näyttely kiinnosti kirjaston asiakaskuntaa laajasti ja se sai huomiota myös tiedotusvä- lineissä. Näyttelyn aineistot julkaistiin näyt- telyn päättymisen jälkeen kirjaston verkko- sivuilla osoitteessa:

http://lib.eduskunta.fi /Resource.phx/kir- jasto/nayttelyt/lakikirja250v.htx

9 Henkilöstö 2009

Kertomusvuoden lopussa kirjastossa oli 52 vakinaista virkaa.

Tutkija Kristiina Graae siirtyi eläkkeelle 1.2.2009 eikä häneltä vapautunutta virkaa täytetty vielä vuoden 2009 aikana. Osas- tosihteeri Mirja Syväluoma jäi eläkkeelle 1.11.2009. Osastosihteeri Pirkko Vuorinen erosi kirjaston palveluksesta 30.12.2009.

Vakinaisten virkamiesten lisäksi kirjastossa työskenteli eripituisina jaksoina seitsemän henkilöä. He hoitivat vakinaisten virkojen sijaisuuksia sekä toimivat määräaikaisissa tehtävissä

Vuosilomia, säästövapaita ja lomaraha- vapaita pidettiin yhteensä kuusi vuotta kol- me kuukautta. Lomia pidettiin keskimäärin

(24)

47 päivää/henkilö. Kirjaston tietopalve- luhenkilöstöä kuormitti lähes koko kerto- musvuoden tehtävien hoitaminen normaa- lia vähäisemmillä henkilöresursseilla yhden henkilön työskennellessä toisen palveluko- konaisuuden tehtävissä ilman sijaista sekä samanaikaisten pitkien sairaslomien vuoksi.

Sairauspoissaoloja oli yhteensä kaksi vuotta kuusi kuukautta eli 16 päivää per henki- lö. Vuoden aikana viisi henkilöä oli virka- vapaalla omasta virastaan, heistä neljä oli vuorotteluvapaalla ja yksi isyys- ja vanhem- painvapaalla. Kolme kirjaston virkamiestä hoiti toista määräaikaista virkaa kirjastossa.

Henkilökunta piti ammattitaitoaan yllä ja opiskeli uusien toimintamenetelmien ja -välineiden vaatimia uusia taitoja osallistu- malla koulutustilaisuuksiin kotimaassa ja ul- komailla. Henkilökunnalle järjestettiin edel- lisvuosien tapaan tietoiskuja ja koulutusta kirjaston erityisaloilta sekä kirjaston oman henkilökunnan että ulkopuolisten asiantun- tijoiden voimin.

Kaikki henkilökunnasta osallistuivat vuo- den aikana johonkin koulutukseen. Henki- lökunta käytti erilaiseen koulutukseen mu- kaan luettuna eduskunnassa annettu kieli- ja atk -koulutus yhteensä 244 työpäivää. Pitkä- kestoista koulutusta työn ohella suoritti kak- si henkilöä, joista toinen kirjasto- ja toinen arkistoalaa.

Monissa kirjastojen ja tietopalvelujen ke- hittämishankkeissa oli edustus myös Edus- kunnan kirjastosta. Valtipa-yhteistyö val- tioneuvoston tietopalvelujen kanssa jatkui aktiivisena; Eduskunnan kirjastosta oli jäsen mm. Valtipan verkostoryhmässä. Kirjastos- ta oli jäsen valtioneuvoston Merkkivuosi 1809 -toimikunnassa, Eduskuntatutkimuk-

sen keskuksen johtokunnassa, Tieteellisten seurain valtuuskunnan julkaisukeskuksen johtokunnassa sekä Varastokirjaston johto- kunnassa. Kirjaston edustaja on ollut ak- tiivisesti mukana myös tietojohtamisen ver- kostossa. Kirjastolla oli edustajia edelleen Voyager-kirjastojärjestelmän työryhmissä sekä jäsen FinElib-konsortion yhteiskun- tatieteiden asiantuntijaryhmässä sekä jäsen IFLA:n Faife-komiteassa. Signumin päätoi- mittaja oli edelleen Eduskunnan kirjastos- ta. Jäsenyyksiä eduskunnan piirissä on ollut tietoyhteiskuntaryhmässä, Nuorten parla- mentin työryhmän puheenjohtaja ja jäsen Koululaisportaali-projektiryhmässä, UPJ:n valmisteluryhmän jäsen, EMOn sopimus- neuvottelija, jäsen puhelinjärjestelmän uu- simisprojektin johtoryhmässä ja tasa-arvo- toimikunnassa.

Luottamustehtäviä oli eduskunnan piiris- sä mm. naisverkoston sihteeri, TENÄn hal- litus, Arkadia-seuran rahastonhoitaja ja sih- teeri, EMOn varapuheenjohtaja ja sopimus- neuvottelija sekä EVYn hallituksen jäsen.

Sisäinen tiedottaminen hoidettiin pää- osin kirjaston oman intranetin Sisäpiirin ja sähköpostin välityksellä. Kirjaston sisäinen tiedotuslehti Painopiste ilmestyi viisi kertaa.

Palveluyksiköt pitivät säännöllisin vä- liajoin kokouksia. Syksyllä käynnistettiin myös joka toinen kuukausi pidettävät kir- jaston henkilökunnan kokoukset tiedonvä- lityksen ja avoimuuden parantamiseksi. Li- säksi järjestettiin tieto- ja viestintäyksikön yhteisiä kokouksia ja tiedotustilaisuuksia mm. uudesta palkkausjärjestelmästä, Hal- kesta, eduskunnan hallinnon kehittämis- hankkeesta ja työhyvinvoinnista.

(25)

Liite 1

Julkaisut 2009

Ajankohtaista: Eduskunnan kirjaston asiakastiedote. Vastaava toimittaja: Marja Oksa-Pallasvuo. Helsinki 2009:1–2.

Saatavissa myös: 1/2009 http://lib.eduskun- ta.fi/Resource.phx/pubman/templates/2.

htx?id=631

Saatavissa myös: 2/2009 http://lib.eduskun- ta.fi/Resource.phx/pubman/templates/2.

htx?id=690

Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2008. Helsinki 2009, 37 s.

Saatavissa myös:

http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/

akx3000.sh?kanta=erk&haku=KER&ki eli=su&VAPAAHAKU=&TUNNISTE

=k+16/2009

Bergström, Erika, Pohjoismaisten oikeu- dellisten kirjastojen edustajat Helsingissä.

Signum (2009): 4, s. 25–27.

Karhula, Päivikki, Arviointi, johtaminen ja vaikuttaminen kuuluvat yhteen. Signum (2009): 1, s. 3–4.

Karhula, Päivikki, Hyvää ja kaunista. Sig- num (2009): 3, s. 2–4.

Karhula, Päivikki, IFLA:n uudet avain- alueet – kirjastojen selviämisstrategiat ja verkkotiedon saatavuus. Signum (2009): 1, s. 16–18.

Karhula, Päivikki, kirjoitus teoksessa Nä- kemyksiä tulevaisuuden kirjastomaisemista, Kekki, K. (toim.). Helsinki 2009, s. 20–28.

Karhula, Päivikki, Muuttuva tiedonhaun ympäristö. Signum (2009): 6, s. 3–4.

Karhula, Päivikki, Nopea muutos haas- taa tietoammattilaiset. Signum (2009): 6, s.

11–17.

Karhula, Päivikki, Tiedonhaun toimivuus ratkaisevaa Intranet-palveluissa. Signum (2009): 3, s. 26–27.

Karhula, Päivikki, Tieteentekijöiden ja kirjaston kohtaaminen Viikin tiedekirjas- ton juhlaseminaarin keskustelussa. Signum (2009): 6, s. 21–22.

Karhula, Päivikki & Vatanen, Pirjo, Työ- tä, juhlaa ja tähtihetkiä. Signum (2009): 5, s. 3–4.

Karhula, Päivikki, Syvenevän automaa- tion haasteet. Signum (2009): 4, s. 3–4.

Painopiste: kirjaston sisäinen aviisi. Toi- mitus: Pipsa Vuorinen. Helsinki 2009:1–5.

Parlamenttikirjasto: eduskunnan kirjas- ton blogi (perustettu 24.7.2007) Osoitteessa http://parlamenttikirjasto.blogspot.com/

Riksdagsbibliotekets berättelse för 2008.

Helsingfors 2009, 36 s.

Saatavissa myös:

http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/

akx3000.sh?kanta=erb&haku=KER&ki eli=ru&VAPAAHAKU=&TUNNISTE

=b+16/2009

Selma kokoelmatietokannan uutuusluet- telo suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi Saatavissa: http://selma.linneanet.fi /cgibin/

newbooks_mp.cgi?lang=Finnish

Saatavissa: http://selma.linneanet.fi /cgibin/

newbooks_mp.cgi?lang=Swedish

Saatavissa: http://selma.linneanet.fi /cgibin/

newbooks_mp.cgi?lang=English

Tuominen, Kimmo, Kirjastot ja kirjas- tonhoitajat vuonna 2035. Teoksessa Näke- myksiä tulevaisuuden kirjastomaisemista, Kekki, K. (toim.). Helsinki 2009, s. 63–64.

(26)

Tuominen, Kimmo, Revoluutiota vai evo- luutiota? – ajatuksia tieteellisten kirjastojen tulevaisuudesta. Signum (2009): 5, s. 5–7.

Turja, Timo, Kieli – politiikan voimak- kain väline. Kanava (2009): 6.

Turja, Timo, Kuinka kirjastojen etua pi- täisi valvoa eduskunnassa. Signum (2009):

1, s. 5–9.

Uutuuksia eduskunnan kirjastossa – Ny- förvärv i Riksdagsbiblioteket:

Valikoima Eduskunnan kirjastoon sekä kansanedustajien käyttöön hankituista uutuusjulkaisuista (2009):1–16.

Saatavissa: http://lib.eduskunta.fi /Resource.

phx/kirjasto/organisaatio/julkaisut/valikoi- tu-uutuuslista.htx

Saatavissa: http://lib.eduskunta.fi /Resource.

phx/biblioteket/organisation/nyforvarv.htx

(27)

Liite 2

Kirjaston henkilöstö 31.12.2009

Virka Nimi ja oppiarvo

Eduskunnan kirjaston johtaja Pajula, Sari, YTM Johtava tietoasiantuntija

oikeudellinen tieto, Bergström, Erika, OTL Johtava tietoasiantuntija

yhteiskuntatieto Turja, Timo, VTL

Johtava tietoasiantuntija

eduskuntatieto Hakala, Kristiina, YTM

Johtava tietoasiantuntija

verkkotieto Karhula, Päivikki, YTK

Kokoelmapalvelu

Palvelujohtaja Mäkelä, Kaarlo, VTM

Tietoasiantuntija Latvus, Marjatta, FM

Paavilainen, Kaisa, YTK

Uurasjärvi, Jaana, FM

Amanuenssi Clavert, Violette, FM

Informaatikko Korkeila, Sirkka-Liisa, YTM

Verkkopalvelusihteeri Auvinen, Saija, merkonomi Tietopalvelusihteeri Häkkinen, Merja, merkonomi

Kajava, Eija, HuK

ma. Koskinen, Minna-Maria, merkonomi

Leponiemi, Tapio, merkonomi

Luotonen, Maria-Leena, merkonomi

Ruusulaakso, Hannele, merkonomi

Palveluneuvoja Palmunen, Airi, HuK

Salakari, Sirkku-Marja

Projektiavustaja ma. Tana, Jonas

Neuvonta- ja arkistopalvelu

Palvelujohtaja Tuominen, Kimmo, YTT, dosentti

Arkistopäällikkö Lomu, Juhani, FM

Verkkopalveluasiantuntija Stenvall, Jani, YTM

Tietoasiantuntija Lehto-Toivakka, Marketta, YTM

Törnwall, Annamari, YTM

Amanuenssi Kaitaharju, Pirkko, FM

Arkistoamanuenssi Schwartz, Anne, HuK

Kuva-amanuenssi vv. Venesvirta, Tarja, FM

ma. Tuukkanen, Tiina, FM

Informaatikko Kurtti, Tuula, HuK, merkonomi

Verkkopalvelusihteeri Haukka, Hilppa

Osastosihteeri Salasmaa, Hilkka

vv. Voutilainen, Heikki

ma. Nissinen, Kimmo, HTM

Tietopalvelusihteeri Kämäri, Lassi, merkonomi

Rautava, Aini, merkonomi

Saarikivi, Satu, merkonomi

Verkkopalveluneuvoja Rajala, Heikki, merkonomi

(28)

Virka Nimi ja oppiarvo

Tietopalvelu

Palvelujohtaja Johansson, Virpi, FM

Tietoasiantuntija Mälkki, Helka, FK

Oksa-Pallasvuo, Marja, VTM

Pakarinen, Mirja, OTK

Peuhkurinen, Tommi, FM

Koski, Sari, YTM

Koulutusinformaatikko Rönkkö, Maija-Leena, FM

Informaatikko Erkkilä, Päivi, HuK

Oravisto, Hannele, ekonomi, HuK

Verkkopalveluamanuenssi Karjalainen, Leena, tradenomi Verkkopalveluneuvoja Vaakanainen, Heikki

Tietopalvelusihteeri Hietala, Raija, merkonomi Sisäinen palvelu

Osastosihteeri vv. Kannas, Kirsi, merkonomi

ma. Hanhila, Terttu, merkonomi

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Suurin osa kirjaston henkilökunnasta työskenteli eduskunnan kanslian ohjeen mukaisesti etänä maaliskuun puolesta välistä vuoden loppuun. Kirjaston toiminnan kannalta

Eduskunnan asiakirjoja koskevat tietopyynnöt kohdistetaan eduskunnan kirjastoon, eduskunnan arkistoon, eduskunnan kirjaamoon tai valtiopäivien asiakirjojen osalta sen

Kirjaston vuoden 2019 käyttötilastoissa näkyy, että kirjasto oli neljänneksen vuodesta suljettuna.. Esimerkiksi kirjalainausten määrä putosi edellisestä noin

Tästä hyvinä esimerkkeinä ovat tänäkin toimintavuonna kiitosta saaneet lakihankkeiden tietopaketit, kirjaston kaukopalvelu sekä eduskunnan keskusarkisto.. Kirjasto on edennyt

Eduskunnan kirjastosta annetun lain (717/2000) 3§:n mukaisesti Eduskunnan kirjaston hallitus antaa kunnioittavasti eduskunnalle oheisen kertomuksen Eduskunnan kirjaston hoidosta

Kirjasto osallistui näytteilleasettajana Helsingin yliopiston avajaiskarnevaaleihin, Suomen Laki- miesliiton järjestämille Lakimiespäiville ja yhdessä

Vuoden aikana käynnistettiin kirjaston johdolla eduskunnan avoimen datan hanke, joka tarjoaa mahdollisuuden ulkopuolisille sovelluskehittäjille hyödyntää eduskunnan tuottamaa

Kesäkuussa Uppsalassa järjestettyyn konferenssiin osallistui Eduskunnan kirjastosta johtava tietoasiantuntija, sekä kaksi tietoasiantuntijaa?. Johtava tietoasiantuntija laati