Koira rikoksentekovälineenä – koiran hyökkäyksestä koiran takavarikoimiseen

(1)

Koira rikoksentekovälineenä – koiran hyökkäyksestä koiran takavarikoimiseen

Itä-Suomen yliopisto Oikeustieteiden laitos OTM-tutkielma 23.3.2020

Tekijä: Jasper Uski 287589

Ohjaaja: Mika Launiala

(2)

Tiivistelmä

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Tiedekunta

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta

Yksikkö

Oikeustieteiden laitos

Tekijä

Jasper Uski

Työn nimi

Koira rikoksentekovälineenä – koiran hyökkäyksestä koiran takavarikoimiseen

Pääaine

Rikosoikeus

Työn laji

OTM-tutkielma

Aika

23.3.2020

Sivuja

XVI + 106

Tutkielmassa syvennytään koirahyökkäyksiin. Tutkielmassa vastataan lainopillista tutkimus- menetelmää käyttäen siihen, miten koirahyökkäyksessä toteutuvia rikosten tunnusmerkistöjä tulisi tulkita, onko koira koirahyökkäyksessä rikoksentekoväline vai rikoksen kohde ja milloin koira tulisi koirahyökkäyksen johdosta takavarikoida. Koirahyökkäyksellä tarkoitetaan tilan- netta, jossa koira on hyökännyt ihmisen tai toisen koiran kimppuun.

Rikosnimikkeiden osalta tutkielmassa keskitytään eläimen vartioimatta jättämisen (RL 44:15), vammantuottamuksen (RL 21:10) ja koirakurin (JL 14 §, LRS 14 §) tunnusmerkistöjen tulkintaan. Tunnusmerkistöjä tulkitsemalla tutkielmassa pyritään siihen, että koirahyökkäyk- sessä mahdollisesti toteutuvat rikosnimikkeet tunnistetaan oikein. Koirahyökkäyksessä toteu- tuva rikosnimike vaikuttaa suoraan siihen, onko koira katsottava koirahyökkäyksessä rikok- sentekovälineeksi vai rikoksen kohteeksi.

Rikoksentekovälineeseen ja rikoksen kohteeseen voidaan kohdistaa menettämisseuraamus.

Menettämisseuraamuksen tuomitsemisen edellytyksissä on kuitenkin eroja sen mukaan, onko jokin esine rikoksentekoväline vai rikoksen kohde. Poliisi voi takavarikoida koiran, jos se voidaan tuomita valtiolle menetetyksi. Menettämisseuraamuksen tuomitsemisen edellytysten erot vaikuttavat siis suoraan siihen, milloin poliisi voi takavarikoida koiran.

Tutkielman lopun empiirisessä osiossa tarkastellaan käytännön tilanteita, joissa poliisi on takavarikoinut koiran. Empiirisen tutkimusmenetelmän avulla tutkielmassa selvitetään, millaisten olosuhteiden täyttyessä poliisi on käytännössä takavarikoinut koiran. Samalla tutkielmassa kiinnitetään huomiota siihen, onko takavarikon käyttäminen poliisissa johdonmukaista tilan- teissa, joissa takavarikon kohteena on koira.

Avainsanat

Koira, koirahyökkäys, takavarikko, menettämisseuraamus, eläimen vartioimatta jättäminen, järjestysrikkomus, vammantuottamus.

(3)

SISÄLLYS

LÄHTEET ... V LYHENNELUETTELO ... XV KUVIOT JA TAULUKOT ... XVI

1 JOHDANTO ... 1

1.1 Tutkielman tausta ja tutkimuksen tarve ... 1

1.2 Tutkielman kysymyksenasettelu, rajaukset ja rakenne ... 2

1.3 Tutkimusmetodit ... 6

1.3.1 Lainopillinen tutkimusote ja oikeuslähdeopilliset lähtökohdat ... 6

1.3.2 Empiirinen tutkimusote ... 10

1.4 Tutkielman aineisto ja eettisyys ... 13

2 RIKOSNIMIKKEIDEN TUNNUSMERKISTÖN MUKAISUUS TAVANOMAISISSA KOIRAHYÖKKÄYKSISSÄ... 14

2.1 Rikosoikeudellisen vastuun yleiset edellytykset tunnusmerkistötekijöinä ... 14

2.1.1 Laiminlyönti ... 14

2.1.2 Tahallisuus ... 16

2.1.3 Tuottamus ... 18

2.2 Järjestysrikkomuksen tunnusmerkistön mukaisuus ... 22

2.2.1 Tekotapa ja vastuuasema ... 22

2.2.2 Taajama-käsitteen tulkitseminen ... 29

2.2.3 Tahallisuus järjestysrikkomuksessa... 31

2.3 Eläimen vartioimatta jättämisen tunnusmerkistön mukaisuus ... 34

2.3.1 Tekotapa ja vastuuasema ... 34

2.3.2 Ihmiselle vaarallinen eläin ... 36

2.3.3 Tahallisuus ja törkeä huolimattomuus eläimen vartioimatta jättämisessä ... 41

2.4 Vammantuottamuksen tunnusmerkistön mukaisuus ... 47

2.4.1 Vastuuasema ja kausaalisuhde ... 47

2.4.2 Vähäistä suurempi ruumiinvamma ja sairaus koirahyökkäyksessä... 48

2.4.3 Tekotapa ja huolimattomuus vammantuottamuksessa ... 49

2.5 Muut koirahyökkäyksissä täyttyvät rikosnimikkeet ja rikoskonkurrenssi ... 54

2.5.1 Metsästyslain säännösten rikkomisen, pahoinpitelyn ja vahingonteon suhde tavanomaisissa koirahyökkäyksissä täyttyviin rikosnimikkeisiin ... 54

(4)

2.5.2 Rikoskonkurrenssi tavanomaisissa koirahyökkäyksissä ... 56

3 MENETTÄMISSEURAAMUKSET KOIRAHYÖKKÄYSTEN NÄKÖKULMASTA . 61 3.1 Menettämisseuraamuksen tuomitsemisen yleiset edellytykset ... 61

3.2 Menettämisseuraamuksen tuomitsemisen tarkemmat edellytykset ... 63

3.2.1 Rikoksentekovälineen menettäminen ... 63

3.2.2 Muun omaisuuden menettäminen... 65

3.2.3 Rikoksentekovälineen ja muun omaisuuden menetetyksi tuomitsemisen edellytysten erot ... 66

3.3 Onko koira koirahyökkäyksessä rikoksentekoväline vai rikoksen kohde? ... 69

3.3.1 Konfiskaatio vammantuottamuksen osalta ... 69

3.3.2 Konfiskaatio järjestysrikkomuksen osalta ... 70

3.3.3 Konfiskaatio eläimen vartioimatta jättämisen osalta ... 74

4 KOIRAN TAKAVARIKOIMINEN... 78

4.1 Takavarikoimisen yleiset edellytykset ... 78

4.2 Koiran takavarikoiminen koirahyökkäyksen johdosta ... 80

4.3 Empiirinen tutkimus koiran takavarikoimisesta käytännössä ... 85

4.3.1 Aineiston kerääminen ... 85

4.3.2 Aineiston analyysi ... 86

4.3.3 Empiirisen tutkimuksen luotettavuus ... 97

5 JOHTOPÄÄTÖKSET ... 100

(5)

LÄHTEET

KIRJALLISUUS

Aarnio, Aulis, Oikeussäännösten tulkinnasta: tutkimus lainopillisen perustelun rationaali- suudesta ja hyväksyttävyydestä. Helsinki 1982.

Aarnio, Aulis, Laintulkinnan teoria. Yleisen oikeustieteen oppikirja. WSOY 1989.

Aarnio, Aulis, Oikeussäännösten systematisointi ja tulkinta, s. 35–56 teoksessa Häyhä, Juha (toim.), Minun metodini. Werner Söderström lakitieto Oy 1997.

Aarnio, Aulis, Mitä seuraavaksi? Lakimies 1998/6–7, s. 983–991.

Aarnio, Aulis, Tulkinnan taito: ajatuksia oikeudesta, oikeustieteestä ja yhteiskunnasta. Ta- lentum Media 2006.

Andenæs, Johs, Alminnelig strafferet. Oslo 2004.

Ailio, Erkki, Esinekonfiskaatio Suomen rikosoikeudessa: rikosoikeudellinen tutkimus. Hel- sinki 1964.

Alasuutari, Pertti, Laadullinen tutkimus 2.0. 4. uudistettu painos. Vastapaino 2012.

Alvesalo, Anne, Oikeudellinen toimija empiirisen tutkimuksen kohteena, s. 175–187 teoksessa Keinänen, Anssi – Kilpeläinen, Mia – Väätänen, Ulla (toim.), Empiirisen oikeustutkimuksen kokemukset, haasteet ja tulevaisuus. Itä-Suomen yliopiston oikeustieteel- lisiä julkaisuja. Joensuu 2010.

Ashworth, Andrew – Horder, Jeremy, Principles of Criminal Law. 7 Edition. Oxford Uni- versity Press 2013.

Boucht, Johan – Frände, Dan, Suomen rikosoikeus. Rikosoikeuden yleisten oppien perus- teet. Suom. Markus Wahlberg. 2. uudistettu painos. Poliisiammattikorkeakoulun op- pikirjat 29. Tampere 2019.

Burghardt, Boris, Zufall und Kontrolle. Tübingen 2018.

Ellilä, Reino, Suomen liikennerikosoikeus. Porvoo 1958.

Eskola, Jari – Suoranta, Juha, Johdatus laadulliseen tutkimukseen. 3. painos. Vastapaino 1999.

Ervasti, Kaijus, Eräitä näkökohtia empiirisen tiedon hyväksikäyttämisestä oikeustieteessä.

Lakimies 1998/3, s. 364–388.

Ervasti, Kaijus, Oikeuden empiirisestä tutkimuksesta. Oikeus 2003/1, s. 48–50.

Frände, Dan, Yleinen rikosoikeus. Suom. Markus Wahlberg. 2. uudistettu painos. Edita Pub- lishing Oy 2012.

Hahto, Vilja, Tuottamus vahingonkorvausoikeudessa. Talentum Media 2008.

Halijoki, Juha, Rikosprosessuaalinen vapaudenriisto. Defensor Legis 2001/2, s. 203–227.

Helminen, Klaus – Fredman, Markku – Kanerva, Janne – Tolvanen, Matti – Viitanen, Marko, Esitutkinta ja pakkokeinot. 5. uudistettu painos. Alma Talent Oy 2014. (Hel- minen ym. 2014)

Honkasalo, Brynolf, Suomen rikosoikeus. Yleiset opit. Ensimmäinen osa. Helsinki 1965.

(6)

Husa, Jaakko, Julkisoikeudellinen tutkimus: Tutkimus julkisoikeudessa harjoitettavan oi- keusdogmatiikan metodologiasta. Finnpublishers 1995.

Hänninen, Sakari, Mitä tiedämme oikeustodellisuudesta? Oikeus 2010/3, s. 218–219.

Jaakonsaari, Tuija – Ojala, Anu, Koiranomistajan oikeusopas. Kustannusosakeyhtiö Tammi 2011.

Jareborg, Nils, Straffrättens ansvarslärä. Uppsala 1994.

Jareborg, Nils, Straffrättens gärningslära. Malmö 1995.

Jareborg, Nils, Allmän kriminalrätt 2001. Uppsala 2001.

Kallio, Heikki, Toissijaisuuslausekkeet rikoslaissa. Defensor Legis 2018/1, s. 19–36.

Kananen, Jorma, Laadullinen tutkimus pro graduna ja opinnäytetyönä. Jyväskylän ammatti- korkeakoulun julkaisuja 234. Jyväskylän ammattikorkeakoulu 2017.

Keinänen, Anssi, Empiirisen oikeustutkimuksen tarpeellisuudesta ja sen nykytilasta. Oikeus 2010/4, s. 465–470.

Keinänen, Anssi – Väätäinen, Ulla, Empiirinen oikeustutkimus – mitä ja milloin?, s. 246–

271 teoksessa Miettinen, Tarmo (toim.), Oikeustieteellinen opinnäyte – Artikkeleita oikeustieteellisten opinnäytteiden vaatimuksista, metodista ja arvostelusta. Edilex kirjat 16.2.2016. [www.edilex.fi/kirjat/16170]

Kerttula, Timo, Vartijat ja järjestyksenvalvojat julkisen vallan käyttäjinä. Helsinki 2010.

Klami, Hannu Tapani, ”Reaaliset” argumentit. Lakimies 1996/3, s. 468–476.

Kolehmainen, Antti, Tutkimusongelma ja metodi lainopillisessa työssä, s. 105–134 teoksessa Miettinen, Tarmo (toim.), Oikeustieteellinen opinnäyte – Artikkeleita oikeustieteellisten opinnäytteiden vaatimuksista, metodista ja arvostelusta. Edilex kirjat 16.2.2016. [www.edilex.fi/kirjat/16170]

Kolehmainen, Seppo, Järjestyslaki – susi jo syntyessään? Järjestyslain valmistelun arviointi.

Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksia 22. Edita Prima Oy 2005.

Lappi-Seppälä, Tapio, Rikosten seuraamukset. Werner Söderström Lakitieto Oy 2000.

Lappi-Seppälä, Tapio, Menettämisseuraamukset, s. 447–477 teoksessa Heinonen, Olavi – Koskinen, Pekka – Lappi-Seppälä, Tapio – Majanen, Martti – Nuotio, Kimmo – Nuu- tila, Ari-Matti – Rautio, Ilkka, Rikosoikeus. WSOY 2002.

Lappi-Seppälä, Tapio, Seuraamusjärjestelmän pääpiirteet, teoksessa Lappi-Seppälä, Tapio – Hakamies, Kaarlo – Helenius, Dan – Koskinen, Pekka – Majanen, Martti – Melander, Sakari – Nuotio, Kimmo – Nuutila, Ari-Matti – Ojala, Timo – Rautio, Ilkka, Rikosoi- keus. Alma Talent Oy 2009-.

Launiala, Mika, Esitutkinnan tarkoitusperistä ja esitutkintaperiaatteista, s. 225–237 teoksessa Oikeustieteiden moniottelija – Matti Tolvanen 60 vuotta. Otavan Kirjapaino Oy 2015.

Launiala, Mika, Prejudikaatti ja prejudikaattinormi. Edilex-sarja 2016/18, 9.8.2016.

[www.edilex.fi/artikkelit/16683]

Länsineva, Pekka, Perusoikeuskeskustelun kriittiset pisteet? Lakimies 2/2004, s. 274–285.

(7)

Matikkala, Jussi, Tahallisuudesta rikosoikeudessa. Suomalainen Lakimiesyhdistys 2005.

Matikkala, Jussi, Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä. Edita Publishing Oy 2010.

Matikkala, Jussi, Henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset, s. 203–302 teoksessa Frände, Dan – Matikkala, Jussi – Tapani, Jussi – Tolvanen, Matti – Viljanen, Pekka – Wahl- berg, Markus, Keskeiset rikokset. 4. uudistettu laitos. Edita Publishing Oy 2018.

Melander, Sakari, Kriminalisointiperiaatteet ja perusoikeuksien rajoitusedellytykset. Laki- mies 6/2002, s. 938–961.

Melander, Sakari, Rikosoikeus vuonna 2010 – kriminalisointiteoria ja rikosoikeuden nyky- tila. Lakimies 7–8/2009, s. 1181–1187.

Melander, Sakari, Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate ja rikosoikeudellinen tulkinta. De- fensor Legis 4/2015, s. 644–661.

Melander, Sakari, Rikosvastuun yleiset edellytykset. 2016 painos. Tietosanoma Oy 2016.

Määttä, Tapio, Lakien väliset suhteet oikeudellisen ratkaisun teorian haasteena: ristiriita- ajattelusta yhteensovittamismalliin. Lakimies 2/2013, s. 171–191.

Niemi, Matti, Lainoppi – analyysiä vai oikeuttamista? Lakimies 5/2002, s. 773–778.

Nuotio, Kimmo, Oikeuslähteet ja yleiset opit. Lakimies 7–8/2004, s. 1267–1291.

Nuotio, Kimmo, Oikeuslähteet, ”supernormistot” ja ratkaisujen perustelu, s. 127–152 teoksessa Tala, Jyrki – Wikström, Kauko (toim.), Oikeus – kulttuuria ja teoriaa. Juhlakirja Hannu Tolonen 2005. Turun yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta 2005.

Nuotio, Kimmo, RL 44: Terveyttä ja turvallisuutta vaarantavat rikokset, teoksessa Lappi- Seppälä, Tapio – Hakamies, Kaarlo – Helenius, Dan – Koskinen, Pekka – Majanen, Martti – Melander, Sakari – Nuotio, Kimmo – Nuutila, Ari-Matti – Ojala, Timo – Rautio, Ilkka, Rikosoikeus. Alma Talent Oy 2009–.

Nuutila, Ari-Matti, Rikosoikeudellinen huolimattomuus. Lakimiesliiton kustannus 1996.

Nuutila, Ari-Matti, Rikoslain yleinen osa. Lakimiesliiton kustannus 1997.

Palmen, Harri, Laiminlyöntirikoksista. Helsinki 1978.

Puusa, Anu – Juuti, Pauli (toim.), Menetelmäviidakon raivaajat - Perusteita laadullisen tut- kimuslähestymistavan valintaan. JTO-kustannus 2011.

Ross, Alf, Om ret og retfaerdighed: en indforelse i den analytiske retsfilosofi. Nyt nordisk forlag Arnold 1953.

Roxin, Claus, Strafrecht: Allgemeiner Teil. Bd 1, Grundlagen – Der Aufbau der Verbre- chenslehre. München 2006.

Sajama, Seppo, Argumentaatio oikeustieteellisessä tutkimuksessa, s. 24–50 teoksessa Miet- tinen, Tarmo (toim.), Oikeustieteellinen opinnäyte – Artikkeleita oikeustieteellisten opinnäytteiden vaatimuksista, metodista ja arvostelusta. Edilex kirjat 16.2.2016.

[www.edilex.fi/kirjat/16170]

Siltala, Raimo, Johdatus oikeusteoriaan. Helsingin yliopisto 2001.

Siltala, Raimo, Oikeustieteen tieteenteoria. Suomalainen Lakimiesyhdistys 2003.

(8)

Strahl, Ivar, Allmän straffrätt i vad angår brotten. Lund 1976.

Ståhlberg, Pauli, Irtaimiin liittyvien tunnearvojen korvaamisesta. Defensor Legis 2009/4, s.

579–586.

Ahonen, Sirkka, Fenomenografinen tutkimus, s. 114–160 teoksessa Syrjälä, Leena – Aho- nen, Sirkka – Syrjäläinen, Eija – Saari, Seppo, Laadullisen tutkimuksen työpajoja. 1.

–3. painos. Kirjayhtymä Oy 1994.

Tapani, Jussi – Tolvanen, Matti, Lain vai perustelujen mukaan – pohdintoja rattijuopon ajoneuvon konfiskaatiosta. Defensor Legis 2005/6, s. 1201–1212.

Tapani, Jussi – Tolvanen, Matti – Hyttinen, Tatu, Rikosoikeuden yleinen osa: vastuuoppi. 3.

uudistettu painos. Alma Talent Oy 2019.

Tolvanen, Matti, Empiirisen tutkimuksen hyödyntäminen rikoslainkäytössä, s. 83–95 teoksessa Keinänen, Anssi – Kilpeläinen, Mia – Väätänen, Ulla (toim.), Empiirisen oikeustutkimuksen kokemukset, haasteet ja tulevaisuus. Itä-Suomen yliopiston oikeustieteel- lisiä julkaisuja 26. Itä-Suomen yliopisto: Joensuu 2010.

Tolvanen, Matti – Kukkonen, Reima, Esitutkinta- ja pakkokeino-oikeuden perustee. Talen- tum 2011.

Tolvanen, Matti, Tuottamus ja uhrin myötävaikutus. Defensor Legis 2015/4, s. 626–643.

Tolvanen, Matti, Rikosoikeus ja rikollisuuden tutkimus, s. 272–293 teoksessa Miettinen, Tarmo (toim.), Oikeustieteellinen opinnäyte – Artikkeleita oikeustieteellisten opin- näytteiden vaatimuksista, metodista ja arvostelusta. Edilex kirjat 16.2.2016.

[www.edilex.fi/kirjat/16170]

Tuomi, Jouni – Sarajärvi, Anneli, Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Tammi Oy 2018.

Ulväng, Magnus, Brottslighetskonkurrens – Om relationer mellan regler och fall. Uppsala 2013.

Vihriälä, Helena, Tahallisuuden näyttäminen. Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiede- kunnan julkaisut. Helsinki 2012.

Viljanen, Pekka, Voidaanko tai pitäisikö rattijuopon auto konfiskoida? Lakimies 3/2004, s.

493–501.

Viljanen, Pekka, Vielä rattijuopon ajoneuvon konfiskoinnista. Defensor Legis 2006/3, s.

370–381.

Viljanen, Pekka, Konfiskaatio rikosoikeudellisena seuraamuksena. Edita Publishing Oy 2007.

Viljanen, Pekka, Vahingontekorikokset, s. 537–562, teoksessa Frände, Dan – Matikkala, Jussi – Tapani, Jussi – Tolvanen, Matti – Viljanen, Pekka – Wahlberg, Markus, Kes- keiset rikokset. 4. uudistettu laitos. Edita Publishing Oy 2018.

VIRALLISLÄHTEET

HE 40/1990 vp, Hallituksen esitys Eduskunnalle rikosten yhtymistä koskevan lainsäädännön uudistamisesta.

(9)

HE 300/1992 vp, Hallituksen esitys Eduskunnalle metsästyslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

HE 94/1993 vp, Hallituksen esitys Eduskunnalle rikoslainsäädännön kokonaisuudistuksen toisen vaiheen käsittäviksi rikoslain ja eräiden muiden lakien muutoksiksi.

HE 80/2000 vp, Hallituksen esitys Eduskunnalle menettämisseuraamuksia koskevan lain- säädännön uudistamiseksi.

HE 17/2001 vp, Hallituksen esitys Eduskunnalle terveyttä ja turvallisuutta vaarantavia rikoksia koskevien rikoslain säännösten uudistamiseksi ja eräiksi niihin liittyviksi laeiksi.

HE 20/2002 vp, Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi turvallisuuden edistämistä yleisillä paikoilla koskevien säännösten uudistamiseksi.

HE 44/2002 vp, Hallituksen esitys Eduskunnalle rikosoikeuden yleisiä oppeja koskevan lainsäädännön uudistamiseksi.

HE 222/2010 vp, Hallituksen esitys Eduskunnalle esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädännön uudistamiseksi.

HE 2/2013 vp, Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi rikoslain 10 ja 44 luvun sekä sakon täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta.

HaVM 28/2002 vp, Hallintovaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä (HE 20/2002 vp) laiksi turvallisuuden edistämistä yleisillä paikoilla koskevien säännösten uudistamiseksi.

LA 144/2000 vp, Lakialoite rikoslain 2 luvun 16 §:n muuttamisesta.

LaVL 22/2002 vp, Lakivaliokunnan lausunto hallituksen esityksestä (HE 20/2002 vp) laiksi turvallisuuden edistämistä yleisillä paikoilla koskevien säännösten uudistamiseksi.

LaVM 14/2001 vp, Lakivaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä (HE 80/2000 vp) me- nettämisseuraamuksia koskevan lainsäädännön uudistamiseksi.

LaVM 28/2002 vp, Lakivaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä (HE 44/2002 vp) rikosoikeuden yleisiä oppeja koskevan lainsäädännön uudistamiseksi.

LaVM 5/2002 vp, Lakivaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä (HE 17/2001 vp) ter- veyttä ja turvallisuutta vaarantavia rikoksia koskevien rikoslainsäännösten uudistamiseksi ja eräiksi niihin liittyviksi laeiksi.

PeVM 25/1994 vp, Perustuslakivaliokunnan mietintö n:o 25 hallituksen esityksestä perus- tuslakien perusoikeussäännösten muuttamisesta.

INTERNETLÄHTEET

Helsingin Sanomat 2019, Tutkijat selvittivät, mitkä koirarodut purevat ihmisiä eniten.

[https://www.hs.fi/tiede/art-2000006117768.html] (11.10.2019)

Helsingin Uutiset 2018, Amstaffi tappoi toisen koiran – raateli uhrikoiraa ulkoiluttaneen ty- tön käden leikkauskuntoon. [https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/687188-amstaffi-tappoi-toisen-koiran-raateli-uhrikoiraa-ulkoiluttaneen-tyton-kaden] (17.3.2019)

(10)

Iltalehti 2019, Rolle-koira käyttää kuonokoppaa – tiedätkö, miksi jokainen koira pitäisi to- tuttaa siihen? [https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/6a228599-fa8f-497e-8ac9- 12c7f81c4e37] (14.11.2019)

Karjalainen 2018, Koira hyökkäsi naisen ja tämän koiran kimppuun Noljakassa.

[https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/197465] (17.3.2019) Liiteri 2019. [https://liiteri.ymparisto.fi/] (13.11.2019)

Tilastokeskus 2019. [https://www.stat.fi/meta/kas/taajama.html] (13.11.2019) Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2020. [www.tenk.fi.] (26.2.2020)

Yle 2018, Koira puri useita ja lopulta se lopetettiin – koiran omistajalle sakkoja.

[https://yle.fi/uutiset/3-10355873] (17.3.2019)

Yle 2019, Tässäkö ratkaisu koirahyökkäyksiin: Omistajat kursseille, rotuja mustalle listalle – tätä mieltä suomalaiset olivat Ylen kyselyssä. [https://yle.fi/uutiset/3-10863434]

(11.10.2019)

Ympäristöhallinto 2019. [https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Elinymparisto_ja_kaavoitus/Yh- dyskuntarakenne/Tietoa_yhdyskuntarakenteesta/Taajamien_rajaus] (13.11.2019)

OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus

KKO 1977 II 55 KKO 1979 II 63 KKO 1980 II 139 KKO 1981 II 130 KKO 1986 II 62 KKO 1986 II 63 KKO 1996:110 KKO 1998:67 KKO 2000:52 KKO 2005:75 KKO 2005:76 KKO 2006:13 KKO 2006:64 KKO 2007:67 KKO 2009:26 KKO 2010:19

(11)

KKO 2010:52 KKO 2012:28 KKO 2012:66 KKO 2013:17 KKO 2013:55 KKO 2013:77 KKO 2014:54 KKO 2015:66 KKO 2015:95 KKO 2016:92

Hovioikeudet

Helsingin HO 8.4.2004 dnro R 02/4038.

Helsingin HO 31.1.2020 dnro R 19/1645 Itä-Suomen HO 4.5.2004 dnro R 03/663.

Itä-Suomen HO 28.2.2006 dnro R 05/735.

(12)

Kouvolan HO 19.8.2004 dnro R 04/542.

Turun HO 20.8.2009 dnro R 08/1620.

Turun HO 20.5.2013 dnro R 13/686.

Turun HO 15.7.2014 dnro R 14/1096.

Turun HO 23.4.2015 dnro R 14/1392.

Turun HO 17.12.2015 dnro R 15/717.

Turun HO 29.9.2016 dnro R 16/975.

Turun HO 7.9.2016 dnro R 16/1098.

Turun HO 17.2.2016 dnro R 15/1935.

Turun HO 1.11.2017 dnro R 17/1637.

Turun HO 25.5.2018 dnro R 17/1919.

Turun HO 20.11.2018 dnro R 18/1353.

Turun HO 12.9.2019 dnro R 19/1298.

Rovaniemen HO 30.6.2008 dnro R 07/480.

Vaasan HO 16.6.2004 dnro R 04/425.

Vaasan HO 6.2.2014 dnro R 13/753.

Vaasan HO 28.6.2017 dnro R 15/738.

Vaasan HO 25.4.2016 dnro R 16/330.

(13)

Vaasan HO 12.8.2016 dnro R 16/585.

Vaasan HO 12.3.2019 dnro R 19/116.

MUUT LÄHTEET

Eduskunnan oikeusasiamiehen päätökset

AOA 19.6.2012 dnro 4225/4/10: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 19.6.2012 kanteluun koskien sitä, ettei vaarallisen eläimen lopettamistuomiolle löydy täytäntöönpanijaa.

Tutkimusluvat ja poliisin tietojärjestelmät Poliisihallitus, tutkimuslupa POL-2019-4604.

Poliisihallitus, tutkimuslupa POL-2019-50118.

Patja.

Rikitrip.

Rikosilmoitusnumerot 5500/R/20025/14.

5500/R/14855/14.

5500/R/48425/14.

5500/R/32173/15.

5500/R/51993/15.

5500/R/52748/15.

5500/R/5875/16.

5500/R/52140/16.

5500/R/83421/16.

5500/R/5486/17.

5500/R/15379/17.

5500/R/16611/17.

5500/R/28623/17.

5500/R/32161/17.

5500/R/93548/17.

5500/R/105607/17.

5500/R/22864/18.

(14)

5500/R/33712/18.

5500/R/34321/18.

5500/R/35281/18.

5560/R/64898/18.

5590/R/49189/15.

5590/R/18103/16.

5590/R/29103/16.

5590/R/9571/17.

5590/R/41196/19.

5650/R/15286/17.

5650/R/58033/17.

5650/R/68487/17.

5650/R/82920/17.

5650/R/584/18.

5650/R/835/18.

5740/R/29797/17.

5740/R/61776/18.

8180/R/22136/12.

(15)

LYHENNELUETTELO

AOA Eduskunnan apulaisoikeusasiamies

dnro diaarinumero

EläinsuojeluL eläinsuojelulaki

ETL esitutkintalaki

EU Euroopan unioni

HaVM hallintovaliokunnan mietintö

HE hallituksen esitys

HO hovioikeus

JL järjestyslaki

KKO korkein oikeus

LA lakialoite

LaVL lakivaliokunnan lausunto

LaVM lakivaliokunnan mietintö

LRS laki rikesakkorikkomuksista

MetsL metsästyslaki

PeVM perustuslakivaliokunnan mietintö

PKL pakkokeinolaki

RL rikoslaki

(16)

KUVIOT JA TAULUKOT

Taulukko 1. Koirahyökkäyksistä kirjattujen rikosnimikkeiden lukumäärät vuosina 2017–

2019.

Kuvio 1. Koirahyökkäysten pääasiallinen sääntely-ympäristö.

Kuvio 2. Muistilista järjestysrikkomuksen, eläimen vartioimatta jättämisen ja vammantuottamuksen tunnusmerkeistä.

Kuvio 3. Kysymyspatteristo koirahyökkäystilanteen tunnistamiseksi.

Kuvio 4. Takavarikkotapausten olosuhteet.

(17)

1 JOHDANTO

1.1 Tutkielman tausta ja tutkimuksen tarve

”Koira hyökkäsi naisen ja tämän koiran kimppuun Noljakassa”. ”Koira puri useita ja lopulta se lopetettiin – koiran omistajalle sakkoja”. ”Amstaffi tappoi toisen koiran – raateli uhrikoiraa ulkoiluttaneen tytön käden leikkauskuntoon”.¹ Eri tiedotusvälineiden aktiivinen uuti- sointi koirahyökkäyksistä on pitänyt huolen siitä, että koirahyökkäykset ovat pysyneet ajan- kohtaisena ilmiönä. Suomessa tapahtui vuonna 2016 koiran aiheuttamia hyökkäyksiä (jatkossa koirahyökkäyksiä) 732 kappaletta, ja vuonna 2017 koirahyökkäyksiä tapahtui 788 kappaletta.² Lukumäärien perusteella koirahyökkäyksiä tapahtuu Suomessa keskimäärin yli kaksi päivässä. Tämä osoittaa sen, etteivät koirahyökkäykset ole marginaalinen ilmiö.

Olen aikaisemmin tehnyt oikeusnotaarin tutkielman aiheesta ”Koiran takavarikoiminen ri- koksentekovälineenä.” Oikeusnotaarin tutkielma hyväksyttiin keväällä 2019. Oikeusnotaa- rin tutkielman teon jälkeen olen huomannut, että koirahyökkäyksistä on uutisoitu edelleen aktiivisesti ja koirahyökkäysten johdosta mediassa käydään melko vilkasta keskustelua.³ Ai- hepiiri on siis kokonaisuudessaan edelleen ajankohtainen.

Koiraan suorasti tai epäsuorasti liittyvää sääntelyä löytyy useasta eri laista. Koiran ostoa sääntelevät esimerkiksi kauppalaki (355/1987), kuluttajansuojalaki (38/1978) ja varallisuus- oikeudellisista oikeustoimista annettu laki (228/1929). Koiran aiheuttamista vahingoista ja koiraan kohdistuvista muiden ihmisten aiheuttamista vahingoista säädetään vahingonkor- vauslaissa (412/1974). Koirien ja kaikkien muiden eläinten vähimmäisoikeuksista on sää- detty eläinsuojelulaissa (247/1996, EläinsuojeluL), kun taas rikoslaissa (39/1889, RL) on säädetty rikoksista, joiden kohteena tai rikoksentekovälineenä voi olla koira. Koiria koske- vaa erinäistä sääntelyä sisältyy myös esimerkiksi järjestyslakiin (612/2003, JL) ja metsäs- tyslakiin (615/1993, MetsL). Lainsäädännössä koira on lähtökohtaisesti esineen asemassa.

Se voidaan myydä, ostaa, lahjoittaa, luovuttaa ja myös koiran vahingoittaminen on

1 Karjalainen 2018; Yle 2018; Helsingin Uutiset 2018.

2 Koirahyökkäysten lukumäärät on haettu Rikitripin avulla hakusanoilla koira ja hyökkäys.

3 Ylen kyselyssä suomalaiset ovat ehdottaneet koirahyökkäysten kitkemiseksi mm. koira-ajokorttia ja kuono- koppapakon asettamista tietyille koiraroduille. Keskustelussa on menty jopa niin pitkälle, että on ehdotettu tiettyjen koirarotujen kieltämistä, Yle 2019. Tutkijat ovat myös selvittäneet, mitkä koirarodut purevat ihmisiä eniten, Helsingin Sanomat 2019.

(18)

korvattava omistajalle.⁴ Myös rikosoikeudessa koira rinnastetaan esineeseen ja se voidaan esimerkiksi konfiskoida eli määrätä valtiolle menetetyksi rikoksentekovälineenä.⁵

Koirahyökkäyksistä ei ole tehty tutkimuksia rikosoikeuden näkökulmasta. Sen sijaan koi- rista ja eläimistä on tehty jonkin verran tutkimuksia eläinsuojelurikosten näkökulmasta, ja koirien aiheuttamia vahinkoja on tarkasteltu vahingonkorvausoikeudellisissa tutkimuksissa.⁶ Voisi todeta, että koiraa on tutkittu rikosoikeudessa enemmän ikään kuin ”uhrin” asemasta, ja koirahyökkäykset ovat jääneet vähemmälle huomiolle.

Olen ammatiltani poliisi. Olen ammatissani huomannut, että koirahyökkäystilanteissa poliisissa vallitsee ajoittain hieman epätietoisuutta siitä, mitä rikosnimikkeitä koirahyökkäyk- sessä mahdollisesti täyttyy ja mitä koiralle tulisi hyökkäyksen jälkeen tehdä. Poliisimies ei välttämättä hahmota täysin sääntelykokonaisuutta, joka liittyy koiraan hyökkäystilanteessa.

Tämä voi käytännössä ilmetä esimerkiksi niin, ettei poliisi suorita koiran takavarikoimista, vaikka takavarikoiminen olisi lainmukaista ja sille olisi olemassa selkeä tarve. Koirahyök- käyksiin liittyvän sääntely-ympäristön puutteellisen tuntemisen, koirahyökkäysten ajankoh- taisuuden ja yleisyyden sekä aihepiirin tutkimattomuuden vuoksi koirahyökkäyksiin syven- tyvälle tutkimukselle on selkeästi tarvetta.

1.2 Tutkielman kysymyksenasettelu, rajaukset ja rakenne

Tutkielman teemana ovat taajama-alueella tapahtuvat koirahyökkäykset. Jatkossa taajama- alueella tapahtuvia koirahyökkäyksiä kutsutaan myös tavanomaisiksi koirahyökkäyksiksi.

Tutkimusteemaa tarkentavat päätutkimuskysymykset ovat:

1. Miten tavanomaisissa koirahyökkäyksissä täyttyvien rikosnimikkeiden tunnusmerkistöjä tulisi tulkita ja miten tunnistetaan oikea rikosnimike?

2. Onko koira koirahyökkäyksessä rikoksentekoväline vai rikoksen kohde?

4 Jaakonsaari – Ojala 2011, s. 19.

5 Viljanen 2007, s. 255. Tutkielmassa ei teorioida sitä, tulisiko koira nähdä rikosoikeudessa jonakin muuna asiana kuin esineenä, vaikka kysymys onkin osaltaan mielenkiintoinen. Esim. korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 1977 II 55 syytetty ampui poliisikoiraa ja täten pakotti häntä koiran kanssa takaa-ajaneen poliisi- miehen luopumaan takaa-ajosta. Syytetty sai tuomion virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. Kerttula kritisoi mielestäni perustellusti korkeimman oikeuden ratkaisua väitöskirjassaan. Kerttula nostaa esille, että jos yleisen käsityksen mukaan koiraa ei pidetä oikeussubjektina, sen vahingoittamisessa tai tappamisessa ei voi olla kyse väkivallasta, Kerttula 2010, s. 214.

6 Tarja Koskela on tehnyt väitöskirjan ”Optimaalinen eläinsuojelu rikosprosessissa ja julkishallinnossa”, joka on internetissä kaikkien luettavissa. Koiran aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta ks. esim. Ståhlberg 2009.

Artikkelissa paneudutaan irtaimiin liittyvien tunnearvojen korvaamiseen. Koira katsotaan oikeudessa esineeksi ja täten irtaimeksi omaisuudeksi.

(19)

3. Milloin poliisin tulisi suorittaa koiran takavarikoiminen?

4. Minkälaisten olosuhteiden täyttyessä poliisi on suorittanut koiran takavarikoimisen?

5. Onko koiran takavarikoiminen johdonmukaista?

Koirahyökkäyksiin liittyvät hovioikeuden ratkaisut osoittavat, että tavanomaiset koirahyök- käykset tapahtuvat pääsääntöisesti kolmella eri tavalla. Ensimmäisen kokonaisuuden muodostavat erilaiset tilanteet, joissa koiraa pidetään tietoisesti taajamassa vapaana, jolloin koira pääsee hyökkäämään. Toisen kokonaisuuden muodostavat tilanteet, joissa koira pääsee hyökkäämään kytkettynä. Kolmannen kokonaisuuden muodostavat koirahyökkäykset, jotka aiheutuvat koiran karkaamisesta.⁷

Suomessa perinteisen kotimaisen oppikäsityksen mukaan rikoksen rakenne muodostuu kol- mesta ryhmästä. Rikoksen rakenne jakautuu tunnusmerkistön mukaisuuteen, oikeudenvas- taisuuteen ja syyllisyyteen.⁸ Rikoksen rakenteen osalta tutkielmassa keskitytään tunnusmer- kistön mukaisuuteen, ja oikeudenvastaisuus- sekä syyllisyyskysymykset rajautuvat tutkielmasta pääosin pois. Tämä johtuu ensimmäisen tutkimuskysymyksen asettelusta; tutkielmassa selvitetään, miten koirahyökkäyksissä täyttyviä rikosten tunnusmerkistöjä tulisi tulkita.

Tutkielmassa tarkastellaan rikosoikeudellisen vastuun yleisistä opeista laiminlyöntiä (RL 3:2), tahallisuutta (RL 3:6) ja tuottamusta (RL 3:7). Pääluvun kaksi alussa koirahyökkäykset sijoitetaan rikosoikeuden yleisten oppien kenttään, ja samalla käsitellään sitä, miten esimerkiksi tahallisuutta ja tuottamusta tulisi tulkita.⁹ Tämän jälkeen tutkielmassa siirrytään käsit- telemään tavanomaisissa koirahyökkäyksissä täyttyvien rikosten tunnusmerkistöjä ja sitä, miten tunnusmerkistöjä tulisi tulkita. Oikeusnotaarin tutkielmani toimii OTM tutkielman esitutkimuksena, joten tutkielmassa käytetään oikeusnotaarin tutkielmassa selvinneitä joh- topäätöksiä soveltuvin osin. Oikeusnotaarin tutkielman perusteella tavanomaisessa

7 Koirahyökkäykseen johtanut menettely voi olla hyvin monimuotoista, mutta oikeuskäytännön perusteella on muodostettavissa kolme mainittua päälinjaa, joiden sisällä koirahyökkäykset pääasiassa tapahtuvat.

8 Esim. Frände 2012, s. 9–10. Tapani, Tolvanen ja Hyttinen jakavat rikoksen edellytykset perinteisestä jaotte- lusta poiketen vastuuperusteisiin ja vastuuvapausperusteisiin. Tällöin vastuuperusteet ovat yhtä kuin tunnus- merkistön mukaisuus, Tapani – Tolvanen – Hyttinen 2019, s. 3–4. Tutkielmani kannalta ei ole relevanttia, miten rikoksen rakenne halutaan hahmottaa.

9 Tahallisuuden ja huolimattomuuden osoittaminen toteen on tilannesidonnaista. Tutkielman tutkimusteemana on sääntely-ympäristö, joka koirahyökkäyksiin kokonaisuudessaan liittyy. Tämän vuoksi OTM-tutkielman puitteissa on mahdotonta käsitellä kaikkia erilaisia koirahyökkäystilanteita ja antaa tulkintasuosituksia siitä, miten esimerkiksi törkeä huolimattomuus on osoitettavissa toteen erilaisissa koirahyökkäystilanteissa. Kun tutkielmassa tulkitaan huolimattomuutta ja tahallisuutta eri rikosnimikkeiden tunnusmerkistön osatekijöinä, ei jokaista erilaista koirahyökkäystilannetta ole voitu ottaa syvällisen tulkinnan kohteeksi.

(20)

koirahyökkäyksessä poliisi epäilee hyökänneestä koirasta vastuussa olevaa henkilöä useim- min joko järjestysrikkomuksesta (laki rikesakkorikkomuksista 986/2016, LRS, 14 §), eläi- men vartioimatta jättämisestä (RL 44:15) tai vammantuottamuksesta (RL 21:10). Tämän vuoksi keskityn tutkielmassa näiden rikosnimikkeiden tunnusmerkistön mukaisuuteen.¹⁰ Seuraavassa taulukossa on esitetty koirahyökkäyksiin liittyvän kokonaiskuvan hahmotta- miseksi myös muiden koirahyökkäyksissä mahdollisesti täyttyvien rikosnimikkeiden luku- määrät.

Taulukko 1. Koirahyökkäyksistä kirjattujen rikosnimikkeiden lukumäärät vuosina 2017–2019.¹¹

2019 2018 2017

Eläimen vartioimatta jättäminen 347 381 331

Järjestysrikkomus 640 686 562

Metsästyslain säännösten rikkominen 103 138 157

Vammantuottamus 263 240 203

Pahoinpitely 8 14 9

Vahingonteko 10 11 13

Jaksossa 2.5 tarkastellaan lyhyesti metsästyslain säännösten rikkomisen (MetsL 75 §), pahoinpitelyn (RL 21:5) ja vahingonteon (RL 35:1) suhdetta järjestysrikkomukseen, eläimen vartioimatta jättämiseen ja vammantuottamukseen. Tarkastelu on tarpeellista esimerkiksi lainkonkurrenssikysymysten näkökulmasta ja tarkastelun avulla tutkielman teema saadaan sidottua myös laajempaan kontekstiin eli yleisesti koirahyökkäyksiin. Pääluvussa kaksi

10 Tässä kohtaa on jo hyvä huomioida, että järjestysrikkomuksesta on säädetty rikesakkorikkomuksista anne- tussa laissa eikä RL:ssa. Järjestysrikkomus on täten erikoisrikosoikeutta. Vaikka RL:ssa tai muussa lainsää- dännössä ei ole nimenomaista säännöstä siitä, että RL:n yleistä osaa sovelletaan myös erikoisrikosoikeuteen, on sovellettavuus kuitenkin yksiselitteistä. On olemassa vain yksi rikoksen käsite, jota on sovellettava kaikkiin rikoksiin, Frände 2012, s.10.

11 Eläimen vartioimatta jättäminen, järjestysrikkomus ja metsästyslain säännösten rikkominen on haettu poliisin Rikitrip-tietojärjestelmästä rikosnimikkeiden ja niiden tarkenteiden avulla. Vammantuottamus on haettu hakusanoilla vammantuottamus and koira. Pahoinpitely on haettu hakusanoilla pahoinpitely and koira and usut*. Pahoinpitelyn osalta olen tarkastanut myös hakusanayhdistelmän pahoinpitely and koira and hyökk*

tulokset. Edellä mainitulla hakusanayhdistelmällä löytyi vuodesta riippuen 70–90 hakusanat täyttävää ilmoitusta. Olen käynyt läpi nämä kaikki ilmoitukset, ja vuonna 2019 oli kirjattu edellä mainitulla hakusanayhdis- telmällä yksi ilmoitus, jossa koiraa oli käytetty pahoinpitelyrikoksen tekemisessä. Vuonna 2018 oli kirjattu vastaavanlaisia ilmoituksia kaksi kappaletta ja vuonna 2017 neljä. Vahingonteko on haettu hakusanoilla vahingonteko and koira and hyökk*. Näitä ilmoituksia löytyi vuodesta riippuen 27–35. Olen käynyt nämä kaikki ilmoitukset läpi ja seulonnan tuloksena syntyi taulukossa esitetyt lukumäärät. Eri asia on, että monen vahin- gontekoilmoituksen kirjaamisen kohdalla oli selvästi kyse vain siitä, että asianosaiset saatiin ilmoituksen avulla ohjattua sovitteluun. Tosiasiassa ilmoitusta lukiessa oli nopeasti selvää, ettei vahingonteon tunnusmerkistö täyttynyt monessakaan ilmoituksessa. Metsästyslain säännösten rikkomisen osalta monet ilmoitukset koskivat sitä, että koira oli hyökännyt esim. lampaiden tai porojen kimppuun. En käsittele tämänlaisia hyökkäyksiä tutkielmassani.

(21)

vastataan tutkimuskysymykseen siitä, miten tavanomaisissa koirahyökkäyksissä täyttyvien rikosnimikkeiden tunnusmerkistöjä tulisi tulkita ja miten tunnistetaan oikea rikosnimike.

Tutkielman kolmannessa pääluvussa koiraa tarkastellaan menettämisseuraamusten näkökul- masta. Kolmannessa pääluvussa vastataan tutkimuskysymykseen siitä, onko koira koi- rahyökkäyksessä rikoksentekoväline vai rikoksen kohde? Tutkimuskysymyksen asettelun johdosta tarkastelu keskittyy RL 10 lukuun. Rikoslain 10 luvusta tutkielmassa tarkastellaan erityisesti menettämisseuraamuksen yleisiä edellytyksiä (RL 10:1), rikoksentekovälineen menettämisen edellytyksiä (RL 10:4), muun omaisuuden menettämisen edellytyksiä (RL 10:5) ja menettämisseuraamuksen kohtuullistamista (RL 10:10).¹² Kolmannessa pääluvussa tarkastelen myös sitä, milloin tuomioistuimen tulisi tuomita koira valtiolle menetetyksi koi- rahyökkäyksen johdosta. Tulkintasuosituksen antaminen koiran konfiskaatiosta on merki- tyksellistä koiran takavarikoimisen näkökulmasta.

Tutkielman neljännessä pääluvussa tarkastellaan koiraa pakkokeinolain (816/2011, PKL) ja erityisesti takavarikon, josta säädetään PKL 7 luvussa, näkökulmasta. Neljännessä päälu- vussa vastataan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Milloin poliisin tulisi suorittaa koiran takavarikoiminen? Minkälaisten olosuhteiden täyttyessä poliisi on suorittanut koiran takavarikoimisen? Onko koiran takavarikoiminen johdonmukaista? Tutkielmaan kuuluu myös empiirinen osio, joka sisältyy tutkielman neljänteen päälukuun. Tutkimuskysymykset siitä, minkälaisten olosuhteiden täyttyessä poliisi on takavarikoinut koiran ja onko koiran takavarikoiminen johdonmukaista, edellyttävät empiiristä tutkimusotetta. Empiiristä osiota varten olen tarkastellut poliisin tietojärjestelmistä rikosilmoituksia, joissa poliisi on suorittanut koiran takavarikoimisen koirahyökkäyksen johdosta.¹³ Olen rajannut ajallisesti tutkielman empiirisen osion käsittelemään koirahyökkäyksiä, jotka ovat tapahtuneet vuosien 2010–2019 välillä. Tutkielman empiiristä aineistoa varten ei ole tehty aluerajausta eli aineistoa on ke- rätty koko Suomen alueelta. Empiirisen osion suhteellisen pitkää tarkastelujaksoa ja suurta tarkastelualuetta puoltaa oikeusnotaarin tutkielman perusteella tehty johtopäätös siitä, että koiran takavarikoiminen koirahyökkäyksen johdosta on äärimmäisen harvinainen toimenpide. Empiirisen osion aineistoa ei siis ole olemassa liikaa.

Tutkielma etenee kronologisessa järjestyksessä alkaen koirahyökkäyksessä mahdollisesti täyttyvien rikosnimikkeiden tunnusmerkistöjen tulkitsemisesta. Tunnusmerkistöjen

12 Muut RL 10 luvun säännökset eivät pääsääntöisesti tule koiran konfiskaatiota harkittaessa kysymykseen ja rajautuvat tutkielmasta tällä perusteella pois.

13 Ks. tarkemmin jakso 1.3.2.

(22)

tulkitsemisen avulla koirahyökkäyksessä mahdollisesti täyttyvä rikosnimike osataan myös tunnistaa oikein. Oikeiden rikosnimikkeiden tunnistaminen vaikuttaa siihen, onko koira koi- rahyökkäyksessä rikoksentekoväline vai rikoksen kohde.¹⁴ Tämä jaottelu rikoksentekoväli- neen ja rikoksen kohteen välillä on relevanttia, koska se vaikuttaa koiran takavarikoimisen edellytyksiin. Seuraavassa kuviossa on esitelty sääntely-ympäristö, joka liittyy hyökkäyksen aiheuttaneeseen koiraan. Samalla kuvio osoittaa selvästi tutkielman rajauksen. Kuvio myös havainnollistaa sekä perustelee tutkielman kronologisen etenemistavan. Kuvio osoittaa sen ajatusmallin läpikäymisen, mikä poliisin tulisi aina suorittaa, kun on tapahtunut koirahyök- käys. Ajatusmallin läpikäyminen takaa sen, että poliisi hahmottaa kokonaisvaltaisesti koi- rahyökkäyksiin liittyvän sääntely-ympäristön ja osaa suunnistaa oikein sen sisällä. Tämä taas mahdollistaa laadukkaan ensipartion toiminnan ja myöhemmin mahdollisesti käynnis- tyvän esitutkinnan ja edelleen koko rikosprosessin.¹⁵

1.3 Tutkimusmenetelmät 1.3 Tutkimusmetodit

1.3.1 Lainopillinen tutkimusote ja oikeuslähdeopilliset lähtökohdat

Tutkielman tutkimuskysymyksiin vastaaminen edellyttää sekä lainopillisen että empiirisen tutkimusmenetelmän käyttöä.¹⁶ Oikeustieteen ydinalueena on perinteisesti korostettu

14 Ks. tarkemmin jakso 3.3.

15 Oikeuskirjallisuudessa on esitetty, että yksittäisiin tunnusmerkistöihin suuntautuvassa tutkimuksessa on vaa- rana se, että tunnusmerkistö määrää liiaksi tutkimuskohdetta niin, että laajemmat asiayhteydet jäävät hahmot- tumatta, Tolvanen 2010, s. 88. Tutkielmassa olen pyrkinyt laajentamaan näkökulmaa koirahyökkäysten osalta kokonaisvaltaiseksi.

16 Eri tutkimusmenetelmien käytöstä samassa tutkimuksessa voidaan käyttää termiä menetelmätriangulaatio.

Menetelmätriangulaation käyttäminen on perusteltavissa silloin, kun sillä on mahdollista saada tutkimuskoh- teesta kattavampi kuva kuin vain yhteen tutkimusmenetelmään turvautumalla, Keinänen – Väätänen 2016, s.

263.

Tunnista tilanne – tunnusmerkistön mukaisuus

Kuvio 1. Koirahyökkäysten pääasiallinen sääntely-ympäristö.

KOIRA RIKOKSENTEKOVÄLINEENÄ Rikosoikeudellisen vastuun ylei-

set edellytykset (RL 3 luku):

Laiminlyönti (RL 3:3) Tahallisuus (RL 3:6) Tuottamus (RL 3:7)

Rangaistussäännökset:

Järjestysrikkomus (LRS 14 §)

Eläimen vartioimatta jättäminen (RL 44:15) Vammantuottamus (RL 21:10)

Menettämisseuraamus (RL 10 luku):

Yleiset edellytykset (RL 10:1) Rikoksentekoväline (RL 10:4) Rikoksen kohde (RL 10:5) Takavarikko (PKL 7 luku):

Takavarikoimisen edellytykset (PKL 7:1)

(23)

oikeusdogmatiikkaa eli lainoppia. Lainopin tehtävänä on pidetty oikeussääntöjen sisällön selvittämistä ja selventämistä eli tulkintaa, oikeusperiaatteiden punnintaa eli yksittäisen oi- keusperiaatteen ratkaisuarvon määrittämistä sekä oikeussäännösten systematisointia. Oi- keussäännösten systematisointia voidaan nimittää lainopin teoreettiseksi ulottuvuudeksi ja tulkintaa praktiseksi eli käytännölliseksi ulottuvuudeksi.¹⁷ Vastaavasti rikoslainopin tehtä- väksi määritellään perinteisesti rikosoikeudellisten säännösten tulkinta ja systematisointi.

Rikoslainopin tarkoituksena on helpottaa rikoslain normeja käytännössä soveltavien elinten toimintaa.¹⁸

Systematisointi luo ja kehittää käsitejärjestelmää, jonka varassa koko oikeudellinen ajattelu toimii. Tieteen yhtenä tehtävänä nähdään järjestyksen luominen, ja lainopissa järjestystä luo- daan etenkin systematisoinnin avulla. Systematisointi on siis osatekijä, joka tekee lainopista tiedettä. Lainopillinen systematisointi voidaan nähdä eräänlaisena lainsäätäjän systemati- sointityön jatkamisena. Oikeustiede pyrkii esittämään lainlaatijan luoman oikeusjärjestyksen järjestäytyneempänä systeeminä, joka auttaa oikeusjärjestykseen tutustuvaa löytämään sään- nöksen ja hahmottamaan kokonaiskuvan oikeudellisista järjestelyistä.¹⁹ Oikeudellinen systematisointi on myös oikeusnormien keskinäisten suhteiden määrittämistä. Siltalan mukaan systematisointi tarkoittaa ”voimassa olevan oikeuden sääntöjen keskinäisten suhteiden mää- rittämistä formaalien normikonfliktien ratkaisun ja sisällöllisten pääsääntö/poikkeussääntö - luokitusten määrittämisen merkityksessä”. Pohjimmiltaan kaikki oikeudellisen aineiston systematisointi on asioiden välisten yhteyksien etsimistä.²⁰ Sajaman mukaan systematisoinnin voidaan nähdä olevan epäjärjestyksessä olevan aineiston järjestämistä järkevään järjes- tykseen. Systematisointi on informaatiokäsittelyprosessi, johon sisältyy kääntämisen elementti, tulkinnan elementti ja tiivistämisen elementti.²¹

Tutkielman kuviossa yksi on esitetty sääntely-ympäristö, joka liittyy oleellisesti koirahyök- käyksiin. Kuvio havainnollistaa, miten tutkielmassa on voimassa olevasta oikeusjärjestyk- sestä luotu oma järjestäytynyt systeemi koirahyökkäysten perusteella. Samalla kuvio osoittaa sen, miten koirahyökkäyksiin liittyvät oikeusnormit ovat suhteessa toisiinsa. Esimerkiksi koiran takavarikoiminen ei ole mahdollista, ellei tuomioistuin voi tuomita koiraa valtiolle menetetyksi (PKL 7:1). Koiran takavarikoimisen ja valtiolle menetetyksi tuomitsemisen

17 Aarnio 1989, s. 288; Siltala 2003, s. 328. Ks. myös Kolehmainen 2016, s. 114; Aarnio 1997, s. 36–37.

18 Tolvanen 2016, s. 276.

19 Aarnio 1989, s. 288–289, 291. Ks. myös Kolehmainen 2016, s. 128.

20 Siltala 2003, s. 328; Aarnio 1989, s. 293.

21 Sajama 2016, s. 40–41.

(24)

välillä on siis yhteys, jota tutkielmassa käsitellään myöhemmin. Menettämisseuraamuksen tuomitsemisen edellytyksissä on eroja riippuen siitä, katsotaanko jokin esine rikoksenteko- välineeksi vai rikoksen kohteeksi (RL 10:4 ja RL 10:5). Se, onko jokin esine rikoksenteko- väline vai rikoksen kohde, ratkeaa rikoksen tunnusmerkistön muotoilun perusteella. Tämä tarkoittaa sitä, että myös rikosnimikkeen ja takavarikoimisen välillä on epäsuora yhteys.

Lainopillinen tulkinta on oikeustieteessä ymmärretty kielellisenä asiana. Lainopillinen tulkinta on ensisijaisesti lakitekstien täsmentämistä tulkintalauseita ja tulkintakannanottoja tuottamalla. Tulkintakannanotot lausuvat, mikä lakitekstin merkityssisältö on rationaalista ja oikein valita.²² Myös rikoslainopin tehtävänä voidaan nähdä ensisijaisesti olevan tulkin- tasuositusten esittäminen, mikä palvelee lainsoveltajaa käytännössä.²³ Rikoslainopin tuloksena voidaan ensinnäkin paikantaa jonkin toiminnan kuuluvan rangaistavan toiminnan ”ke- hän” ulko- tai sisäpuolelle.²⁴ Lainsäädännön tulkintaperusteita ovat muun muassa lainsää- dännön kielellinen ilmiasu, oikeudenalakohtainen systematiikka, lainsäädännön historialli- nen tarkoitus, oikeuskäytännössä vakiintunut tulkinta, lainsäädännön tulkinta parhaan mah- dollisen oikeudellisen kokonaisteorian ja oikeudellisen eheyden valossa sekä tulkinnan en- nakoitavissa olevat yhteiskunnalliset vaikutukset. Lisäksi Suomessa on viime aikoina kiin- nitetty erityistä huomiota perusoikeusmyönteiseen laintulkintaan, jossa oikeussäännösten tulkinta pyritään viimekädessä palauttamaan perusoikeusjärjestelmään.²⁵

Tutkielmassa tulkitaan koirahyökkäyksissä mahdollisesti täyttyvien rikosnimikkeiden tun- nusmerkistöjä. Tutkielmassa annetaan tulkintasuosituksia lisäksi siitä, onko koira koi- rahyökkäyksessä rikoksentekoväline (RL 10:4) vai rikoksen kohde (RL 10:5) ja milloin poliisin tulisi suorittaa koiran takavarikoiminen toteutuneen koirahyökkäyksen jälkeen. Tul- kintakannanotot perustellaan tutkielmassa Aarnion oikeuslähdeoppiin tukeutuen.²⁶ Aarnion oikeuslähdeoppi toimii myös rikosoikeuden oikeuslähdeoppina, vaikka sääntelyn voidaan nähdä olevan rikosoikeuden saralla tavanomaista tiheämpää ja lailla pidemmälle sidottua, millä on oikeusjärjestyksen perusteisiin palautuvat syynsä. Rikosoikeudessa lailla on

22 Aarnio 1982, s. 77. Siltala on muotoillut oikeudellisen tulkinnan tarkoittavan ”joko toteutuneiden ja myös toteutettavissa olevien tulkintojen tai, vaihtoehtoisesti, vain sementtisesti ja oikeudellisesti mahdollisten tulkintojen esittämistä voimassa olevasta oikeudesta.” Siltala 2003, s. 138.

23 Tolvanen 2016, s. 276.

24 Nuutila 1996, s. 125.

25 Siltala 2003, s. 364, 571.

26 Ks. Aarnio 1989, s. 220–247.

(25)

erityisen vahva asema oikeuslähteenä, mikä merkitsee samalla sitä, että lakiteksti muodostuu rikosoikeudessa olennaiseksi tulkinnan kohteeksi.²⁷

Oikeuslähdeopilla tarkoitetaan oppia oikeuslähteistä ja oikeuslähdeoppi rajaa oikeuden ei- oikeudesta.²⁸ Oikeuslähteeksi voidaan luonnehtia sellainen argumentti, jonka nojalla ratkaisu tai oikeustieteellinen kannanotto joko löydetään tai oikeutetaan juridisena ratkaisuna tai kannanottona.²⁹ Oikeuslähdeoppi sekä sovellettava laintulkintateoria asettavat tuomarille lainmukaisen ja hyväksyttävän oikeudellisen tulkinnan rajat.³⁰

Aarnion oikeuslähdeoppi perustuu oikeuslähteiden eriasteiseen velvoittavuuteen. Aarnio on systematisoinut oikeuslähteet kolmeen ryhmään niiden eri velvoittavuuden asteen perusteella. Vahvasti velvoittaviin oikeuslähteisiin kuuluvat kansallisen oikeuden ulkopuoliset normistot, kansallisen oikeuden normistot ja maan tapa. Kansallisen oikeuden ulkopuolisia normistoja ovat Eurooppaoikeuden sitovat osat, Euroopan ihmisoikeussopimuksen normit, EU-tuomioistuimen tietyt prejudikaatit ja Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen tietyt prejudikaatit. Kansallisen oikeuden normistot muodostuvat Suomen perustuslain (731/1999) perusoikeuksista, laista ja lain nojalla annetuista alemman asteisista normeista, kansallisen oikeuden osaksi saatetuista kansainvälisistä sopimuksista ja systeemiperusteista.³¹ Tutkiel- massa käytetään vahvasti velvoittavina oikeuslähteinä esimerkiksi rikoslakia, järjestyslakia, rikesakkorikkomuksista annettua lakia ja pakkokeinolakia.

Heikosti velvoittaviin oikeuslähteisiin kuuluvat lainsäätäjän tarkoitus ja ennakkoratkaisut.³² Tutkielmassa käytetään heikosti velvoittavina oikeuslähteinä erilaisia lainvalmisteluasiakir- joja ja korkeimman oikeuden ratkaisuja. Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2012:28 nos- tanut itse esille sen, että koiran tai muun eläimen omistajan huolellisuusvelvollisuuden rik- komiseen perustuvasta rikosoikeudellisesta vastuusta ei ole olemassa viimeaikaista

27 Nuotio 2005, s. 139.

28 Nuotio 2005, s. 128–129.

29 Aarnio 2006, s. 287.

30 Siltala 2001, s. 121. Vaikka tutkija ei olekaan välttämättä sidottu samaan oikeuslähde- ja laintulkintaoppiin kuin tuomari, tukeudun tutkielmassa Aarnion oikeuslähdeoppiin. Oikeuslähdeoppi muodostaa siis tutkielmassani ne rajat, jonka sisällä tulkintaa suoritetaan. Lainopin eri muodoista ks. lisää Siltala 2001, s. 121–132.

31 Aarnio 1989, s. 220–225; Aarnio 2006, s. 292.

32 Aarnio 2006, s. 292. Vrt. Aarnio 1989, s. 230. Aikaisemmin Aarnio on katsonut, että kaikki tuomioistuinrat- kaisut, joilla voidaan nähdä olevan merkitystä jonkin tulkinnan perusteluna, kuuluvat heikosti velvoittaviin oikeuslähteisiin.

(26)

korkeimman oikeuden käytäntöä, mutta korkeimman oikeuden ratkaisuja käytetään tutkielmassa oikeuslähteinä muussa yhteydessä.³³

Sallittuihin oikeuslähteisiin kuuluvat käytännölliset argumentit, eettiset ja moraaliset perus- teet, yleiset oikeusperiaatteet, oikeustiede, vertailevat argumentit sekä muut oikeuslähteet, joiden ei katsota olevan kiellettyjä oikeuslähteitä. Kiellettyinä oikeuslähteinä voidaan pitää ainoastaan lain ja hyvän tavan vastaisia sekä avoimen puoluepoliittisia argumentteja.³⁴ Tut- kielmassa käytetään sallittuina oikeuslähteinä muun muassa oikeuskirjallisuutta, hovioikeuden ratkaisuja sekä eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisua. Varsinkin hovioikeuden ratkaisut muodostavat tutkielmassa merkittävän aineiston. Oikeustieteessä tutkijan tehtäväksi voidaan nähdä myös oikeuskäytännön analysointi, jonka perusteella tutkija muodostaa syste- maattisen käsityksen voimassa olevasta oikeudesta. Ross käyttää tästä termiä ennusteteoria, jonka mukaan voimassa oleva oikeus määrittyy hyvin pitkälti tuomioistuinten ja muiden lainkäyttäjien ratkaisujen perusteella.³⁵

1.3.2 Empiirinen tutkimusote

Aarnio näki oikeustieteen empiiristymisen ennen vuosituhannen vaihdetta niin, että oikeus- tiede muuttuu sen aikaista yhteiskunnallisemmaksi, mutta oikeustiede ei empiiristy sen aikaista olotilaa enempää.³⁶ Empiirisen oikeustutkimuksen roolin voidaan kuitenkin nähdä kasvaneen yleisesti oikeustieteen kentällä.³⁷ Empiirisen lähestymistavan näkökulmasta lainopillisen tutkimuksen metodeja, lähtökohtia ja teoreettisia taustaoletuksia vastaan on esitetty kritiikkiä jo 1930-luvulta lähtien.³⁸ Husa on jakanut tämän kritiikin neljään pääryhmään, joista yhden pääryhmän muodostaa kritiikki sitä kohtaan, että oikeustieteen tutkimuskoh- teena pitäisi olla kaikki oikeudelliset ilmiöt, eivätkä vain oikeudelliset normit ja päätökset.³⁹

33 Koirahyökkäyksiä sivuavia korkeimman oikeuden ratkaisuja on olemassa kuitenkin muutama. Vanhassa korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 1986 II 63 oli kyse siitä, että henkilö oli laiminlyönyt pidättää koi- raansa käymästä kotieläimen kimppuun ja henkilö tuomittiin rangaistukseen nyt jo rikoslaista poistuneesta koiran valvonnan laiminlyömisestä. Vielä vanhemmassa korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 1981 II 130 oli kyse koiran aiheuttamasta vahingosta ja vahingonkorvauksesta. Ratkaisussa oli kyse siitä, että juoksuhih- nassa ollut koira oli hypännyt henkilöä vasten niin, että henkilön perääntyessä tämä oli kaatunut ja loukannut itsensä. Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2013:77 oli kysymys näytön arvioinnista. Tapauksessa lap- selle oli aiheutunut vammoja, jotka olivat seurausta suuresta ulkoisesta voimasta. Todistelun perusteella jäi epäselväksi mistä vammat olivat aiheutuneet. Yhtenä vaihtoehtona ratkaisussa esitettiin, että lapsen kanssa samaan tilaan jätetty suurikokoinen koira olisi aiheuttanut vammat.

34 Aarnio 2006, s. 293.

35 Ross 1953, s. 91. Tämä analyyttinen menetelmä yhdistetään useasti lakipositivismiin, johon sitoutuneen tutkijan menetelmänä on tällöin säädösten ja ennakkopäätösten analysointi, Niemi 2002, s. 775.

36 Aarnio 1998, s. 985.

37 Itä-Suomen yliopisto on empiirisen oikeustutkimuksen opettamisessa edellä kävijä. Ks. lisää Keinänen 2010.

38 Ervasti 1998, s. 365–366.

39 Husa 1995, s. 141–142.

(27)

Nykyään on korostettu, että jokaisessa lainopillisesti suuntautuneessa oikeustutkimuksessa tulisi olla edes lyhyt kuvaileva jakso, jossa valaistaan tutkimusteeman yhteiskunnallista mer- kitystä.⁴⁰ Oikeudellisessa tutkimuksessa tulisi lisätä empiirisen tiedon hyödyntämistä, jotta lainsäädännön toimivuus ja tehokkuus parantuisi. Tällä tavalla voitaisiin tutkia paremmin lainsäädännön käytännön toimivuutta, eikä vain tyytyä pelkästään teoreettiseen tutkimukseen.⁴¹ Kiinnostuksen kohteena oikeussosiologiassa ovat kysymykset siitä, miten jotain nor- mia on tulkittu, minkälaisia ratkaisuja on tehty ja minkälaiset tekijät ovat vaikuttaneet pää- töksentekoon.⁴² Tutkielmassa käytetään empiiristä tutkimusotetta vastaamaan tutkimuskysymyksiin siitä, minkälaisten olosuhteiden täyttyessä poliisi on suorittanut koiran takavarikoimisen ja onko koiran takavarikoiminen johdonmukaista? Eli tutkielmassa kiinnostuksen kohteena ovat myös ne tekijät, joiden täyttyessä poliisi on tehnyt päätöksen koiran takavarikoimisesta. Osaltaan tutkielman empiirinen osio selventää ja kuvaa myös vallitsevaa oikeu- dellista tilaa, mikä liittyy koirahyökkäyksiin. Empiiriset tutkimusmenetelmät sopivat hyvin vallitsevan oikeudellisen tilan selvittämiseen.⁴³

Keinäsen ja Väätäsen mukaan empiirisen oikeustutkimuksen pitää täyttää kaksi ehtoa, jotta tutkimusta voidaan pitää empiirisenä: ensinnäkin tutkimuksen kohteena tulee olla oikeudellinen ilmiö ja toiseksi empiirisessä oikeustutkimuksessa tulee käyttää empiirisen tutkimuksen metodeja kokemusperäisen tiedon hankintaan, analysointiin ja päätelmien tekemiseen.⁴⁴ Tutkielman empiirisen osion oikeudellisena ilmiönä on koiran takavarikoiminen ja erityisesti se, miten poliisi käytännössä soveltaa takavarikkonormistoa koirahyökkäystilan- teissa.⁴⁵

Empiirisessä oikeustutkimuksessa käytetään kvantitatiivista tai kvalitatiivista tutkimusotetta. Kvantitatiivinen viittaa määrälliseen tutkimusotteeseen ja kvalitatiivinen laadulliseen tutkimusotteeseen. Tutkimusongelma määrittää sen, kumpi lähestymistapa sopii paremmin tutkimuksessa käytettäväksi.⁴⁶ Tutkielman teeman ja kysymyksenasettelun vuoksi tutkielmassa käytetään kvalitatiivista tutkimusotetta. Kvalitatiivisen lähestymistavan avulla

40 Keinänen 2010, s. 468. Oman tutkielman osalta olen jo valaissut tutkielmani yhteiskunnallista merkitystä edellä johdannon jaksossa 1.1.

41 Keinänen 2010, s. 465–466. Suomessa oikeuden empiirinen tutkimus on erittäin vähäistä. Syyksi on esitetty mm. Suomen pienuutta. Pienessä vähäväkisessä maassa tutkimus keskittyy helposti vain tiettyihin osa-aluei- siin. Vähäisyyden syistä ks. lisää Ervasti 2003, s. 48–50.

42 Alvesalo 2010, s. 179.

43 Keinänen 2010, s. 468.

44 Keinänen – Väätänen 2016, s. 249.

45 Voidaan myös nähdä, että koirahyökkäykset itsessään ovat oikeudellinen ilmiö, jota käsitellään tutkielmassa kokonaisvaltaisesti tyytymättä vain tiettyyn tutkimusmetodiin.

46 Keinänen – Väätänen 2016, s. 254.

(28)

tutkielmassa pystytään vastaamaan paremmin tutkimuskysymyksiin siitä, millaisten olosuhteiden täyttyessä poliisi on suorittanut koiran takavarikoimisen ja onko takavarikon suorit- taminen johdonmukaista.

Empiirisessä tutkimuksessa aiheeseen liittyvän aineiston tarkastelu lainopillisesti on tarpeellista tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen ymmärtämiseksi ja tutkimuksen näkökulman rajaamiseksi.⁴⁷ Samalla lainopillinen tarkastelu ohjaa tutkijaa ja tutkimuksen lukijaa ymmär- tämään paremmin empiirisen aineiston tuottamaa tietoa, koska ilman teoriaa tutkimus latis- tuu rakenteettomaksi kuvailuksi.⁴⁸ Tutkielmassa empiiristä osiota edeltää aihealueen laaja lainopillinen tarkastelu. Lainopillisen tutkimusotteen yhteydessä tulkitaan esimerkiksi sitä, mitä tarkoittaa rikoksentekoväline (RL 10:4) ja rikoksen kohde (RL 10:5). Näiden käsittei- den lainopillinen tarkasteleminen ja johtopäätösten tekeminen siitä, onko koira koirahyök- käyksissä rikoksentekoväline vai rikoksen kohde, auttaa tutkielman lukijaa hahmottamaan empiirisen aineiston tuottamaa tietoa. Erilaisten tutkimusotteiden tuki toisiansa kohtaan ei ole kuitenkaan tutkielmassa yhdensuuntaista, vaan tutkielmassa pyritään myös empiirisen tutkimusotteen ja käytännön tarkastelun kautta luomaan reaalisia argumentteja, jotka toimi- vat tutkielman lainopillisen tulkinnan tukena.⁴⁹

Tutkielman empiirinen osio kokoaa myös tietyllä tapaa yhteen kaiken sen, mitä tutkielman lainopillisessa osiossa on tulkittu ja systematisoitu koskien niitä relevantteja säännöksiä, joita koirahyökkäyksiin liittyy. Tutkielma päättyy tarkasteluun siitä, miten poliisi on käytän- nössä soveltanut takavarikkonormistoa, kun on tapahtunut koirahyökkäys. Tarkastelun lop- putulos paljastaa osaltaan sen, miten koirahyökkäyksiin liittyvä sääntely-ympäristö poliisissa hallitaan. Tämän päättelyn mahdollistaa se, että kuten kuviosta yksi käy ilmi, koiran mahdollinen takavarikoiminen on ensipartion osalta viimeinen koirahyökkäykseen liittyvä toimenpide, jota edeltää koko koiraan liittyvän sääntely-ympäristön läpikäyminen.

47 Alasuutari 2012, s. 79.

48 Ahonen 1994, s. 123.

49 Reaaliset argumentit kuuluvat Aarnion oikeuslähdeopissa sallittujen oikeuslähteiden joukkoon, Aarnio 1989, s. 241. Reaalisilla argumenteilla tarkoitetaan erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen yhteiskunnallisia seurauksia koskevia perusteluja. Reaalisia argumentteja kohtaan on esitetty myös kritiikkiä. Klami on kärjistäen jopa toden- nut, että reaalisiin argumentteihin vetoaminen kuuluu perustelutottumuksiimme samalla tavalla kuten aikanaan nojaaminen Jumalan tahtoon. Reaalisten argumenttien painoarvoa kasvattaa niiden aito tutkiminen empiiri- sesti, Klami 1996, s. 468, 476. Tutkielman pohjalta olen luonut ns. 25-säännön. Sääntö auttaa poliisia siinä harkinnassa, jonka poliisi suorittaa koiran takavarikoimista harkittaessa. Sääntö rakentuu niistä olosuhteista, joiden täyttyessä poliisi on suorittanut koiran takavarikoimisen. Kuten myöhemmin tutkielmassa osoitetaan, näiden olosuhteiden täyttyessä koira on pääsääntöisesti myös tuomittu valtiolle menetetyksi. 25-säännön voidaan nähdä olevan reaalinen argumentti harkittaessa sitä, tulisiko poliisin suorittaa koiran takavarikoiminen koirahyökkäyksen johdosta.

(29)

1.4 Tutkielman aineisto ja eettisyys

Tutkielman tekoa varten on saatu kattavasti Suomen kaikilta hovioikeuksilta vuodesta 2000 lähtien koirahyökkäyksiin liittyviä ratkaisuja. Hovioikeuden ratkaisut muodostavat tutkielmassa merkittävän aineiston. Tietosuojalain (1050/2018) 31 §:n mukaisesti hovioikeuden ratkaisujen käsittely perustuu tutkimussuunnitelmaan, tutkimuksella on vastuuhenkilö, tietoja käytetään vain tutkimusta varten ja tutkimuksessa ei paljasteta tiettyä henkilöä koskevia tietoja ulkopuolisille.

Tutkielmassa käytetään hovioikeuden ratkaisujen sisältämiä tietoja niin, etteivät asianosaiset ja heitä koskevat arkaluontoiset tiedot ole tutkimuksesta tunnistettavissa. Siltä osin kuin tut- kimusteema edellyttää yksittäisten tapausten yksityiskohtaista esittelyä, tutkielmassa sala- taan sekä asianosaisten nimet kirjaimia tai sanaa ”henkilö” käyttämällä että muut vastaavat tapauksen tunnistamisen mahdollistavat tiedot. Tutkielmaa tehtäessä on noudatettu Euroo- pan unionin yleisen tietosuoja-asetuksen (2016/679) 5 artiklaa sekä tietosuojalain 31 §:ä.

Tutkielmaa tehtäessä ei ole miltään osin kopioitu tai levitetty edelleen sähköisessä muodossa olevia hovioikeuden tuomioita. Tutkielman valmistuttua on hovioikeuksilta saatu kaikki ma- teriaali ja siihen liittyvät muistiinpanot hävitetty asianmukaisesti.

Tutkielman empiirisen osion aineisto on hankittu teknisellä käyttöyhteydellä poliisin käyt- töliittymien kautta. Poliisihallitus on myöntänyt tutkimukselle tutkimusluvan.⁵⁰ Tutkimus- luvasta ilmenevällä tavalla luvan nojalla saadut tiedot ovat salassa pidettäviä ja niitä saa käyttää vain tutkielman tekemiseen. Tutkimuslupa ei sisällä oikeutta saada tietoja poliisiasi- ain tietojärjestelmän salatuista ilmoitustiedoista ilman ilmoitukseen kirjatun tutkinnanjohta- jan nimenomaista lupaa. Tutkielmassa ei paljasteta eikä käytetä kenenkään hyödyksi tai hai- taksi salassa pidettävää sisältöä tai tietoa, joka asiakirjaan merkittynä olisi salassa pidettävä.

Myös tutkielman empiirisen osion aineiston kohdalla on huolehdittu, ettei kukaan henkilö ole tunnistettavissa välittömästi tai välillisesti tutkielmassa julkaistavien tietojen kautta. Tut- kielman teon yhteydessä esiin nousseiden tietojen perusteella ei ole otettu yhteyttä ulkopuo- lisiin henkilöihin. Tutkielman teossa on noudatettu yleisiä tutkimuseettisiä periaatteita ja oh- jeita.⁵¹ Tutkimusaineisto on hävitetty asianmukaisesti tutkimuksen valmistuttua.

50 Poliisihallituksen myöntämän tutkimusluvan numero on POL-2019-50118.

51 Tutkimuseettisistä periaatteista voi lukea tarkemmin Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) internet- sivuilta www.tenk.fi.