Empiirinen tutkimusote

Aarnio näki oikeustieteen empiiristymisen ennen vuosituhannen vaihdetta niin, että oikeus-tiede muuttuu sen aikaista yhteiskunnallisemmaksi, mutta oikeusoikeus-tiede ei empiiristy sen ai-kaista olotilaa enempää.³⁶ Empiirisen oikeustutkimuksen roolin voidaan kuitenkin nähdä kasvaneen yleisesti oikeustieteen kentällä.³⁷ Empiirisen lähestymistavan näkökulmasta lain-opillisen tutkimuksen metodeja, lähtökohtia ja teoreettisia taustaoletuksia vastaan on esitetty kritiikkiä jo 1930-luvulta lähtien.³⁸ Husa on jakanut tämän kritiikin neljään pääryhmään, joista yhden pääryhmän muodostaa kritiikki sitä kohtaan, että oikeustieteen tutkimuskoh-teena pitäisi olla kaikki oikeudelliset ilmiöt, eivätkä vain oikeudelliset normit ja päätökset.³⁹

33 Koirahyökkäyksiä sivuavia korkeimman oikeuden ratkaisuja on olemassa kuitenkin muutama. Vanhassa korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 1986 II 63 oli kyse siitä, että henkilö oli laiminlyönyt pidättää koi-raansa käymästä kotieläimen kimppuun ja henkilö tuomittiin rangaistukseen nyt jo rikoslaista poistuneesta koiran valvonnan laiminlyömisestä. Vielä vanhemmassa korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 1981 II 130 oli kyse koiran aiheuttamasta vahingosta ja vahingonkorvauksesta. Ratkaisussa oli kyse siitä, että juoksuhih-nassa ollut koira oli hypännyt henkilöä vasten niin, että henkilön perääntyessä tämä oli kaatunut ja loukannut itsensä. Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2013:77 oli kysymys näytön arvioinnista. Tapauksessa lap-selle oli aiheutunut vammoja, jotka olivat seurausta suuresta ulkoisesta voimasta. Todistelun perusteella jäi epäselväksi mistä vammat olivat aiheutuneet. Yhtenä vaihtoehtona ratkaisussa esitettiin, että lapsen kanssa samaan tilaan jätetty suurikokoinen koira olisi aiheuttanut vammat.

34 Aarnio 2006, s. 293.

35 Ross 1953, s. 91. Tämä analyyttinen menetelmä yhdistetään useasti lakipositivismiin, johon sitoutuneen tutkijan menetelmänä on tällöin säädösten ja ennakkopäätösten analysointi, Niemi 2002, s. 775.

36 Aarnio 1998, s. 985.

37 Itä-Suomen yliopisto on empiirisen oikeustutkimuksen opettamisessa edellä kävijä. Ks. lisää Keinänen 2010.

38 Ervasti 1998, s. 365–366.

39 Husa 1995, s. 141–142.

Nykyään on korostettu, että jokaisessa lainopillisesti suuntautuneessa oikeustutkimuksessa tulisi olla edes lyhyt kuvaileva jakso, jossa valaistaan tutkimusteeman yhteiskunnallista mer-kitystä.⁴⁰ Oikeudellisessa tutkimuksessa tulisi lisätä empiirisen tiedon hyödyntämistä, jotta lainsäädännön toimivuus ja tehokkuus parantuisi. Tällä tavalla voitaisiin tutkia paremmin lainsäädännön käytännön toimivuutta, eikä vain tyytyä pelkästään teoreettiseen tutkimuk-seen.⁴¹ Kiinnostuksen kohteena oikeussosiologiassa ovat kysymykset siitä, miten jotain nor-mia on tulkittu, minkälaisia ratkaisuja on tehty ja minkälaiset tekijät ovat vaikuttaneet pää-töksentekoon.⁴² Tutkielmassa käytetään empiiristä tutkimusotetta vastaamaan tutkimusky-symyksiin siitä, minkälaisten olosuhteiden täyttyessä poliisi on suorittanut koiran takavari-koimisen ja onko koiran takavarikoiminen johdonmukaista? Eli tutkielmassa kiinnostuksen kohteena ovat myös ne tekijät, joiden täyttyessä poliisi on tehnyt päätöksen koiran takavari-koimisesta. Osaltaan tutkielman empiirinen osio selventää ja kuvaa myös vallitsevaa oikeu-dellista tilaa, mikä liittyy koirahyökkäyksiin. Empiiriset tutkimusmenetelmät sopivat hyvin vallitsevan oikeudellisen tilan selvittämiseen.⁴³

Keinäsen ja Väätäsen mukaan empiirisen oikeustutkimuksen pitää täyttää kaksi ehtoa, jotta tutkimusta voidaan pitää empiirisenä: ensinnäkin tutkimuksen kohteena tulee olla oikeudel-linen ilmiö ja toiseksi empiirisessä oikeustutkimuksessa tulee käyttää empiirisen tutkimuk-sen metodeja kokemusperäitutkimuk-sen tiedon hankintaan, analysointiin ja päätelmien tekemiseen.⁴⁴ Tutkielman empiirisen osion oikeudellisena ilmiönä on koiran takavarikoiminen ja erityi-sesti se, miten poliisi käytännössä soveltaa takavarikkonormistoa koirahyökkäystilan-teissa.⁴⁵

Empiirisessä oikeustutkimuksessa käytetään kvantitatiivista tai kvalitatiivista tutkimus-otetta. Kvantitatiivinen viittaa määrälliseen tutkimusotteeseen ja kvalitatiivinen laadulliseen tutkimusotteeseen. Tutkimusongelma määrittää sen, kumpi lähestymistapa sopii paremmin tutkimuksessa käytettäväksi.⁴⁶ Tutkielman teeman ja kysymyksenasettelun vuoksi tutkiel-massa käytetään kvalitatiivista tutkimusotetta. Kvalitatiivisen lähestymistavan avulla

40 Keinänen 2010, s. 468. Oman tutkielman osalta olen jo valaissut tutkielmani yhteiskunnallista merkitystä edellä johdannon jaksossa 1.1.

41 Keinänen 2010, s. 465–466. Suomessa oikeuden empiirinen tutkimus on erittäin vähäistä. Syyksi on esitetty mm. Suomen pienuutta. Pienessä vähäväkisessä maassa tutkimus keskittyy helposti vain tiettyihin osa-aluei-siin. Vähäisyyden syistä ks. lisää Ervasti 2003, s. 48–50.

42 Alvesalo 2010, s. 179.

43 Keinänen 2010, s. 468.

44 Keinänen – Väätänen 2016, s. 249.

45 Voidaan myös nähdä, että koirahyökkäykset itsessään ovat oikeudellinen ilmiö, jota käsitellään tutkielmassa kokonaisvaltaisesti tyytymättä vain tiettyyn tutkimusmetodiin.

46 Keinänen – Väätänen 2016, s. 254.

tutkielmassa pystytään vastaamaan paremmin tutkimuskysymyksiin siitä, millaisten olosuh-teiden täyttyessä poliisi on suorittanut koiran takavarikoimisen ja onko takavarikon suorit-taminen johdonmukaista.

Empiirisessä tutkimuksessa aiheeseen liittyvän aineiston tarkastelu lainopillisesti on tarpeel-lista tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen ymmärtämiseksi ja tutkimuksen näkökulman rajaamiseksi.⁴⁷ Samalla lainopillinen tarkastelu ohjaa tutkijaa ja tutkimuksen lukijaa ymmär-tämään paremmin empiirisen aineiston tuottamaa tietoa, koska ilman teoriaa tutkimus latis-tuu rakenteettomaksi kuvailuksi.⁴⁸ Tutkielmassa empiiristä osiota edeltää aihealueen laaja lainopillinen tarkastelu. Lainopillisen tutkimusotteen yhteydessä tulkitaan esimerkiksi sitä, mitä tarkoittaa rikoksentekoväline (RL 10:4) ja rikoksen kohde (RL 10:5). Näiden käsittei-den lainopillinen tarkasteleminen ja johtopäätösten tekeminen siitä, onko koira koirahyök-käyksissä rikoksentekoväline vai rikoksen kohde, auttaa tutkielman lukijaa hahmottamaan empiirisen aineiston tuottamaa tietoa. Erilaisten tutkimusotteiden tuki toisiansa kohtaan ei ole kuitenkaan tutkielmassa yhdensuuntaista, vaan tutkielmassa pyritään myös empiirisen tutkimusotteen ja käytännön tarkastelun kautta luomaan reaalisia argumentteja, jotka toimi-vat tutkielman lainopillisen tulkinnan tukena.⁴⁹

Tutkielman empiirinen osio kokoaa myös tietyllä tapaa yhteen kaiken sen, mitä tutkielman lainopillisessa osiossa on tulkittu ja systematisoitu koskien niitä relevantteja säännöksiä, joita koirahyökkäyksiin liittyy. Tutkielma päättyy tarkasteluun siitä, miten poliisi on käytän-nössä soveltanut takavarikkonormistoa, kun on tapahtunut koirahyökkäys. Tarkastelun lop-putulos paljastaa osaltaan sen, miten koirahyökkäyksiin liittyvä sääntely-ympäristö polii-sissa hallitaan. Tämän päättelyn mahdollistaa se, että kuten kuviosta yksi käy ilmi, koiran mahdollinen takavarikoiminen on ensipartion osalta viimeinen koirahyökkäykseen liittyvä toimenpide, jota edeltää koko koiraan liittyvän sääntely-ympäristön läpikäyminen.

47 Alasuutari 2012, s. 79.

48 Ahonen 1994, s. 123.

49 Reaaliset argumentit kuuluvat Aarnion oikeuslähdeopissa sallittujen oikeuslähteiden joukkoon, Aarnio 1989, s. 241. Reaalisilla argumenteilla tarkoitetaan erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen yhteiskunnallisia seurauksia kos-kevia perusteluja. Reaalisia argumentteja kohtaan on esitetty myös kritiikkiä. Klami on kärjistäen jopa toden-nut, että reaalisiin argumentteihin vetoaminen kuuluu perustelutottumuksiimme samalla tavalla kuten aikanaan nojaaminen Jumalan tahtoon. Reaalisten argumenttien painoarvoa kasvattaa niiden aito tutkiminen empiiri-sesti, Klami 1996, s. 468, 476. Tutkielman pohjalta olen luonut ns. 25-säännön. Sääntö auttaa poliisia siinä harkinnassa, jonka poliisi suorittaa koiran takavarikoimista harkittaessa. Sääntö rakentuu niistä olosuhteista, joiden täyttyessä poliisi on suorittanut koiran takavarikoimisen. Kuten myöhemmin tutkielmassa osoitetaan, näiden olosuhteiden täyttyessä koira on pääsääntöisesti myös tuomittu valtiolle menetetyksi. 25-säännön voi-daan nähdä olevan reaalinen argumentti harkittaessa sitä, tulisiko poliisin suorittaa koiran takavarikoiminen koirahyökkäyksen johdosta.