Jenna Katajamäki
AMMATTIOPISTO LUOVISSA OPISKELEVIEN TYTTÖJEN
KOKEMUKSIA SOSIAALISISTA SUHTEISTA OPISKELIJOIDEN VÄLILLÄ
Opinnäytetyö
AMMATTIOPISTO LUOVISSA OPISKELEVIEN TYTTÖJEN
KOKEMUKSIA SOSIAALISISTA SUHTEISTA OPISKELIJOIDEN VÄLILLÄ
Opinnäytetyö
Jenna Katajamäki Opinnäytetyö Syksy 2020
Sosiaalialan tutkinto-ohjelma Oulun ammattikorkeakoulu
TIIVISTELMÄ
Oulun ammattikorkeakoulu
Sosiaalialan tutkinto-ohjelma, Sosionomi (AMK)
Tekijä: Jenna Katajamäki
Opinnäytetyön nimi: Ammattiopisto Luovissa opiskelevien tyttöjen kokemuksia sosiaalisista suhteista opiskelijoiden välillä
Työn ohjaajat: Päivi Onkalo & Pirjo-Riitta Ylikauma
Työn valmistumislukukausi ja -vuosi: Syksy 2020 Sivumäärä: 39+4 liitesivua
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla Ammattiopisto Luovin Oulun yksikön tyttöopiskelijoiden kokemuksia sosiaalisista suhteista opiskelijoiden välillä. Tutkimuksen tavoitteena oli saada kokemustietoa, jota Luovi voi hyödyntää kehittääkseen toimia opiskelijoiden sosiaalisten suhteiden tukemiseksi. Tutkimuksessa haettiin vastausta tutkimustehtävään: Millaisia kokemuksia Ammattiopisto Luovin tyttöopiskelijoilla on sosiaalisista suhteista opiskelijoiden välillä?
Tutkimuksen tietoperustassa käsitellään sosiaalisia suhteita osana kouluhyvinvointia. Tutkimus on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus ja aineisto kerättiin yksilöhaastattelemalla neljää Luovin tutkinto-opiskelijatyttöä. Haastattelut toteutin teemahaastattelulla, ja tutkimusaineisto on analysoitu teemoittelemalla.
Tutkimustulosten mukaan tytöillä on pääasiassa positiivisia kokemuksia sosiaalisista suhteista muiden opiskelijoiden kanssa. Tytöt kokevat, että Luovissa jokainen tulee nähdyksi ja kuulluksi, sekä toisia kohdellaan ystävällisesti. Tuloksista ilmenee myös, että Luovissa hyväksytään erilaisuutta ja tytöillä on lupa olla täysin oma itsensä. Oppilaitoksessa pyritään avoimeen keskustelukulttuuriin ja mahdollisiin kiusaamistapauksiin puututaan välittömästi. Vaikka tutkimuksessa käsiteltiin ainoastaan sosiaalisia suhteita opiskelijoiden välillä, myös henkilökunnan merkitystä korostettiin. Henkilökunnan koetaan antavan mallia, miten toisia tulee kohdella arvostavasti. Vaikka pääasiassa Luovissa kohdellaan toisia arvostavasti, kuitenkin sukupuolivähemmistöjen edustajia ei aina osata esimerkiksi puhutella oikein.
Tutkimukseni merkittävin johtopäätös on miten positiivisella vuorovaikutuksella voidaan luoda oppilaitokseen myönteinen ja turvallinen ilmapiiri, joka tukee sosiaalisia suhteita ja jossa opiskelija voi kokea olonsa tervetulleeksi omana itsenään. Ehdottaisinkin Luoville, että jokaista henkilökunnan jäsentä koulutettaisiin ystävälliseen vuorovaikutukseen, voimavaralähtöisyyteen sekä annettaisiin tietoa myös sukupuolivähemmistöistä.
Asiasanat: Sosiaaliset suhteet, Kouluhyvinvointi, Laadullinen tutkimus
ABSTRACT
Oulu University of Applied Sciences Degree Programme in Social Services
Author: Jenna Katajamäki
Title of thesis: Girl students’ Experiences of Social Relationships between the students in Luovi Vocational College
Supervisors: Päivi Onkalo & Pirjo-Riitta Ylikauma
Term and year when the thesis was submitted: Autumn 2020 Number of Pages: 39+4 appendices
The purpose of this thesis is to describe Luovi Vocational College girl students’ experiences of their social relationships with other students. The goal of this study was to receive experience based information about girls’ social relationships at school. This study answers to the question:
What kind of experiences girl students’ have about their social relationships with other students?
The theoretical framework of my study was about social relationships as a part of school welfare.
This study is a qualitative research and the material for this study was collected by interviewing four students individually. The interviews were implemented by using theme-based questioning technique and the material was analyzed by dividing the material into themes.
According to the results of this study, the girls in Luovi Vocational College have mostly positive experiences about social relationships with other students. The girls think there is a good atmos - phere in Luovi where everyone is acknowledged and treated kindly. The girls also consider Luovi as a positive learning environment where difference is accepted and everyone has a permission to be genuinely theirselves. Luovi also meddles with bullying as soon as possible and aims at open dialogue. Staffs attitude is also significant considering the atmosphere in Luovi according to girls.
The most significant conclusion of my study is how positive interaction can create a positive and safe atmosphere in the institution that supports social relationships and where the students can feel welcome as theirselves. I would therefore suggest to Luovi that each staff member is trained in friendly interaction and also given information about gender minorities.
Keywords: Social relationships, School Welfare, Qualitative research
SISÄLLYS
TIIVISTELMÄ...3
ABSTRACT...4
1 JOHDANTO...4
2 SOSIAALISET SUHTEET OSANA KOULUHYVINVOINTIA...6
2.1 Tyttöjen kouluhyvinvointi...7
2.2 Tyttöjen sosiaaliset suhteet koulussa...9
2.3 Kouluhyvinvointi Luovissa...11
3 TARKOITUS, TAVOITTEET JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT...13
4 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN...15
4.1 Laadullinen tutkimus...15
4.2 Tutkimusmenetelmä...16
4.3 Tutkimukseen osallistujat ja aineistonkeruu...17
4.4 Tutkimuksen analyysimenetelmä...19
4.5 Tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys...20
5 TYTTÖJEN KOKEMUKSIA SOSIAALISISTA SUHTEISTA OPISKELIJOIDEN VÄLILLÄ....23
5.1 Oppilaitoksen ilmapiiri...24
5.2 Arvostava vuorovaikutus...25
5.3 Erilaisuuden hyväksyntä...26
5.4 Luovin toimien vaikutus sosiaalisiin suhteisiin...27
6 JOHTOPÄÄTÖKSET...29
7 POHDINTA...32
LÄHTEET...36
LIITTEET...40
1 JOHDANTO
Viime vuosien aikana lasten ja nuorten hyvinvointi on pääsääntöisesti ollut parempi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laatimista vuosien 2017 ja 2019 Kouluterveyskyselyistä kuitenkin ilmenee, että aiempaa useampi toisella asteella opiskeleva tyttö kokee hyvinvointinsa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Tytöt kokevat myös itsensä yksinäiseksi poikia useammin. (THL 2019, Viitattu 17.11.2019.)
Hyödyttävät sosiaaliset suhteet vaikuttavat yksilön hyvinvointiin ja terveyteen positiivisesti ja siksi niitä on tärkeää ylläpitää. Sosiaalisia eli ihmisten välisiä suhteita ja terveyttä on tutkittu tieteellisesti jo hyvin pitkään. 1980-luvulta alkaen on kasvanut ymmärrys, miten aineellisen ja inhimillisen pääoman lisäksi myös sosiaalisella pääomalla eli sosiaalisilla verkostoilla ja niistä saatavilla resursseilla on tärkeä merkitys yksilön tuottavuudelle, kehitykselle ja hyvinvoinnille.
(Lehto, Ojanen, Nieminen & Turpeenniemi-Hujanen 2017, 297.)
Nuorten sosiaaliset verkostot muodostuvat kontakteissa läheisiin ihmisiin, kuten perheeseen ja ystäviin. Perheen merkitys nuoren elämään on suuri, mutta nuorilla on kuitenkin myös omia, hyvin merkittäviä, perheen ulkopuolisia sosiaalisia suhteita. (Korkiamäki 2013, 42.) Näitä sosiaalisia suhteita ovat muun muassa ystävyyssuhteet ikätovereiden välillä koulussa. Koulu on nuorille luonnollinen kohtaamispaikka, jossa opiskelun lisäksi tulisi löytää oma paikkansa muiden nuorten ja sosiaalisten verkostojen keskuudessa. (Kiilakoski 2012, 15.)
Hyvinvointi nähdään koulussa usein tiedollisesta oppimisesta erillisenä asiana, vaikka todellisuudessa sosiaalisten suhteiden vaikutukset yksilöön näkyvät myös koulumaailmassa.
Tunteiden ja sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitys tiedolliselle oppimiselle on hyvin olennainen.
Kohtaaminen ja kuulluksi tuleminen pedagogisissa tilanteissa voi kannatella lasta tai nuorta myös muussa elämässä. (Välijärvi J. 2019, 24.) Sosiaaliset suhteet vaikuttavat myös koulunkäyntiin liittyviin asenteisiin ja täten myös oppimistuloksiin ja opintojen edistymiseen. Täten positiiviset sosiaaliset suhteet tukevat oppimista ja koulunkäyntiä, kun taas päinvastoin negatiiviset suhteet saattavat heikentää oppimista ja motivaatiota koulunkäyntiin. (Harju-Luukkainen, Aunola &
Vettenranta 2018, 122.)
Vaikka yhteiskuntamme pyrkii vaalimaan tasa-arvoa ja parantamaan muun muassa naisten asemaa, kulttuurissamme tytöiltä odotetaan edelleen tiettyjä asioita. Tulisi käyttäytyä tietyllä tavalla ja näyttää tietynlaiselta. (Käyhkö 2011, 105.) Koulumaailmassa tytöt nähdään usein kiltteinä, rauhallisina ja tunnollisina oppilaina ja pojat ovat niitä äänekkäämpiä. Pojille myös sallitaan äänekkyys helpommin. Normista poikkeaviin tyttöihin saatetaan myös suhtautua ankarammin, sekä opettajien että muiden ikätovereiden toimesta. Kaikenlaisten tyttöroolien suvaitsemattomuus voi aiheuttaa ongelmia ja näin vaikuttaa myös negatiivisesti tyttöjen kouluhyvinvointiin. (Kiilakoski 2020, 23-24.)
Opinnäytetyön tilaajana toimii Ammattiopisto Luovi, joka on valtakunnallisesti toimiva ammatillinen erityisoppilaitos. Tässä tutkimuksessa puhuttaessa Ammattiopisto Luovista käytän lyhennettyä käsitettä Luovi. Luovissa opiskelu on yksilöllistä sekä käytännönläheistä ja opiskelijoilla on vaativan erityisen tuen tarve opinnoissaan. Tuen tarpeet liittyvät erilaisiin asioihin kuten opiskelutaitoihin, sosiaalisiin tilanteisiin, terveydentilaan tai toimintakykyyn. Luovi tukee opiskelijoitaan kaikissa opiskeluun liittyvissä asioissa ja tukee myös koulun ulkopuolista elämää.
(Ammattiopisto Luovi. Viitattu 7.11.2019.) Luovin tehtävänä on taata kaikille turvallinen ja hyväksyvä oppimisympäristö, jossa kaikki opiskelijat ovat osa kouluyhteisöä, mutta millaisia kokemuksia tyttöopiskelijoilla on?
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla Ammattiopisto Luovi Oulun yksikön tyttöopiskelijoiden sosiaalisia suhteita osana kouluhyvinvointia. Tutkimuksen kohteena ovat ensimmäisen ja toisen vuoden tutkinto-opiskelijatytöt, sillä nimenomaan tyttöjen hyvinvointi on heikentynyt. Kohderyhmä on rajattu ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoihin. Tässä tutkimuksessa puhuttaessa Luovin tutkinto-opiskelijatytöstä käytän käsitettä tyttöopiskelija.
Tutkimustehtävänä on: Millaisia kokemuksia Ammattiopisto Luovin tyttöopiskelijoilla on sosiaalisista suhteista opiskelijoiden välillä?
2 SOSIAALISET SUHTEET OSANA KOULUHYVINVOINTIA
Kouluhyvinvointi on vaikea käsite ja se on osana isompaa hyvinvoinnin käsitettä. Hyvinvoinnin käsite vaihtelee kulloisenkin yhteiskuntarakenteen, elettävän ajanjakson ja vallitsevan kulttuurin mukaan. (Janhunen 2013, 14.) Hyvinvoinnin käsitteellä tavallisesti tarkoitetaan sosiaalisen, henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin kokonaisuutta (Lappalainen, Kuittinen & Meriläinen 2008, 8).
Hyvinvoinnin osatekijät jaotellaan perinteisesti kolmeen kokonaisuuteen: terveyteen, materiaaliseen hyvinvointiin sekä koettuun hyvinvointiin. Puhuttaessa hyvinvointieroista yleensä tarkoitetaan terveyden ja materiaalisen hyvinvoinnin sisältämiä eroja. (Vaarama, Moisio &
Karvonen 2010, 11-13.) Hyvinvointi on laveasti ottaen onnellisuutta, elämään tyytyväisyyttä ja positiivista mielialaa. Hyvinvoinnin edellytyksenä on sellainen toimintakyky, jotta yksilö kykenee ylläpitämään sosiaalisia suhteitaan ja osallistumaan mielekkäisiin aktiviteetteihin. (Lappalainen, Kuittinen & Meriläinen 2008, 8.)
Hyvinvoinnin tavoin myös kouluhyvinvoinnin käsite on moniulotteinen. Muun muassa perusopetuksen opetussuunnitelman (2014) perusteissa korostetaan opiskelijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet mukailevat maailman terveysjärjestön WHO:n (World Health Organization, 1946) terveyden määritelmää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaisena tilana. Koulunkäynnin tulisi kokonaisuudessaan taata lapsen ja nuoren turvallisen sekä terveellisen kasvun ja kehityksen.
Kouluhyvinvointia tutkittaessa tulisi selvittää muun muassa oppilaiden omakohtainen määritelmä hyvinvoinnille ja viihtyvyydelle. Lisäksi kouluhyvinvoinnin käsitteen määritteleminen voi vaihdella esimerkiksi eri kulttuureista riippuen. Kouluhyvinvoinnin määritteleminen on usein pohjautunut tutkimuksiin, jotka ovat keskittyneet oppilaiden kouluviihtyvyyden sekä koulumenestyksen tarkasteluun. Tutkimustulokset ovat kuitenkin usein osoittautuneet ristiriitaisiksi keskenään.
Kouluhyvinvointi tulisikin nähdä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tavoin, jolloin kaikki koulun toiminta tähtäisi terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen kouluhyvinvoinnin takaamiseksi.
(Janhunen 2013, 17.) Kouluviihtyvyyttä ja koulutyytyväisyyttä voitaisiin sen sijaan tarkastella kouluhyvinvoinnin alakäsitteinä, sillä niillä on todettu olevan yhteyksiä oppilaan kouluhyvinvointiin (Janhunen 2013, 19).
Koulunhyvinvointia voidaan lähestyä neljän eri osa-alueen kautta: koulun olosuhteiden, sosiaalisten suhteiden, itsensä toteuttamisen mahdollisuuksien sekä terveydentilan. Oppilaiden hyvinvoinnin kannalta koulussa viihtyminen on avainasemassa, sillä huonolla kouluviihtyvyydellä on todettu olevan yhteys koulunkäynnistä syrjäytymiseen, kun taas koulun positiivisella ilmapiirillä on vahva vaikutus koulunkäynnin mielekkyyteen ja viihtymiseen. Taustalla on ajatus ihmisen perusolemuksen sosiaalisuudesta, jolloin oppilas toteuttaa itseään ja kokee osallisuutta toimiessaan toisten oppilaiden kanssa. (Janhunen 2013, 17-18.)
2.1 Tyttöjen kouluhyvinvointi
Tyttönä ja naisena oleminen kulttuurissamme on jatkuvaa rajankäyntiä. Yksilön tulisi osata olla sopivasti sitä ja tätä, mutta ei liikaa tuota tai tätä. Tyttöihin ja tyttöyteen liittyy paljon odotuksia, rajoituksia ja yleistyksiä. (Käyhkö 2011, 105.) Kouluinstituutio mielletään usein puolueettomana tiedonjakajana, neutraalina hyvän tuottajana. Samaan aikaan kuitenkin jää huomaamatta, miten edelleen koulutus eri tasoilla uusintaa sukupuolten mukaisia jakoja. Koulussa tulevat esiin yhteiskunnan ja kulttuurin julkilausumattomasti asettamat ehdot naiseksi tai mieheksi kasvamiselle. (Ojanen, Mulari & Aaltonen 2011, 89-90, 92.)
Vaikka opiskelijat olisivatkin tasa-arvoisia oppiaineiden arvioinnin näkökulmasta, saatetaan heitä silti kohdella sen mukaan, millaista käytöstä heiltä odotetaan ja suvaitaan. Esimerkiksi poikien ajatellaan luonnostaan olevan äänekkäämpiä ja toiminnallisempia, kun taas tyttöjen odotetaan olevan rauhallisempia ja hiljaisempia. Hiljaisuuden normista poikkeavia tyttöjä saatetaankin kohdella paljon tiukemmin kuin poikaoppilaita. Myös julkisissa tiloissa, oppituntien ulkopuolella nämä odotukset sukupuolten rooleista ovat voimassa. Nuoret itsekin tunnistavat nämä odotukset ja saattavat kontrolloida esimerkiksi rajoja ylittäviä tyttöjä mustamaalaamalla heitä. Tytöt voivat kohdata paljon erilaisia rajoituksia, joilla heidän käytöstään pyritään hallitsemaan. Pojille taasen sallitaan muun muassa rankempi kielenkäyttö, mikä osaltaan kuvaa, miten juurtuneita sukupuoliroolit ovat kasvatustyössä. Sukupuolia koskevat oletukset ovat osittain tiedostettuja, osittain tiedostamattomia. Kuitenkin näyttää siltä, että opiskelijat ovat epätasa-arvoisessa asemassa, mikäli tyttöjen oletetaan olevan kilttejä ja hiljaisia. Tämä on ongelmallista, sillä kaikki tytöt eivät koe hiljaisen ja kiltin tytön roolin sopivan itselleen. (Kiilakoski 2012, 23-24.)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laatimissa Kouluterveyskyselyistä voidaan havaita, että tytöt kokevat aiempaa yleisemmin oman hyvinvointinsa keskinkertaiseksi tai huonoksi (THL 2019, Viitattu 22.12.2019). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on asiantuntijalaitos, joka tutkii ja seuraa väestön hyvinvointia ja terveyttä. THL kehittää toimenpiteitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sekä tarjoaa luotettavaa tietoa terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. (THL 2019, Viitattu 17.11.2019.) THL toteuttaa joka toinen vuosi kouluterveyskyselyitä. Kouluterveyskysely toteutetaan kokonaistutkimuksena, johon osallistuvat perusopetuksen 4. ja 5. vuosiluokan oppilaat sekä heidän huoltajansa, 8. ja 9. vuosiluokan oppilaat, lukiokoulutuksen 1. ja 2. vuoden opiskelijat sekä ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2.
vuoden opiskelijat. Kouluterveyskyselyiden tarkoitus on tuottaa monipuolista ja luotettavaa tietoa eri ikäisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, opiskelusta ja koulunkäynnistä, osallisuudesta sekä avun saamisesta ja palvelujen tarpeisiin vastaavuudesta.
Kouluterveyskyselyiden tuloksia käytetään muun muassa kouluyhteisöjen sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen sekä hyvinvointistrategioiden laatimiseen. (THL 2019, Viitattu 27.11.2019.)
Suurin osa vuoden 2019 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laatimaan Kouluterveyskyselyyn vastanneista ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuotta opiskelevista nuorista kokivat olevansa tyytyväisiä elämäänsä. Tästä huolimatta aiempaa useampi toisella asteella opiskeleva tyttö kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Nämä kokemukset ovat yleistyneet tyttöjen keskuudesta vuodesta 2015 lähtien. Vuonna 2019 jopa 32,6% vastanneista tytöistä koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, kun taas vastaavasti poikia oli 16,7%. (THL 2019, Viitattu 22.12.2019.) Lisäksi noin kymmenes ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelija koki itsensä yksinäiseksi ja tytöillä kokemus on poikia yleisempää (THL 2019, Viitattu 27.11.2019). Vuonna 2017 tyttöjä, jotka tunsivat itsensä yksinäiseksi, oli 14,7%, kun taas poikia oli 5,6%. Vuonna 2019 tyttöjen määrä oli noussut 17,5 prosenttiin ja poikien määrä 6,3 prosenttiin. Tyttöjen ja poikien välillä on havaittavissa eroa myös hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä. Vuonna 2019 erittäin tyytyväisiä elämäänsä tytöistä oli 18,3% kun taas poikia oli 40,1%. (THL 2019, Viitattu 11.12.2019.)
2.2 Tyttöjen sosiaaliset suhteet koulussa
Kuten aikaisemmin mainitsin koulunhyvinvointia voidaan lähestyä myös sosiaalisten suhteiden kautta (Janhunen 2013, 18). Sosiaaliset suhteet ovat yksilöiden tai ryhmien välisiä sidoksia, joiden perustana ovat luottamus sekä vastavuoroisuus. Sosiaalisista suhteista saadaan sosiaalista pääomaa, joka voi edistää yksilön itsetuntoa sekä luoda varmuutta siitä, että vaikeiden tilanteiden kohdatessa saa tukea muilta. Erityisesti koetun hyvinvoinnin on todettu olevan parempi niillä, joilla on hyviä sosiaalisia suhteita. (Nieminen 2015, 29-31.) Sosiaaliset suhteet ovat nuoruudessa yksi merkittävin osa hyvinvoinnin perustaa (Suutari 2002. 99).
Ystävyyssuhteet ovat hyvin erityisiä sosiaalisia suhteita. Ne ovat läheisiä, niihin sitoudutaan ja niissä uskoudutaan vahvasti. Tärkein ystävyyssuhteen piirre on vastavuoroisuus sekä molemminpuoliset myönteiset tunteet. Arkielämässä ystävän tunnistaa siitä, että heidän seurassaan viihtyy paljon ja heidän kanssaan vaihtaa myönteisiä tunteita. Lapset ja nuoret usein puhuvat siitä, keitä ovat heidän ’’parhaat ystävänsä’’. Ystävyssuhteiden olemassaololle on kuitenkin tietyt kriteerinsä. Ystävät tunnistetaan yleensä samojen sosiometristen kyselyjen perusteella, joita käytetään lapsen sosiaalisen aseman arvioimiseen. Yksilöllä katsotaan olevan vastavuoroinen ystävyyssuhde, mikäli tämän myönteisen sosiometrisen valintansa (esim. ’’pidän eniten’’) kohde valitsee vastavuoroisesti tämän kyseisen yksilön. Keskeisimpänä kriteerinä ystävyyssuhteelle pidetään siis valinnan vastavuoroisuutta. Ystävyyssuhteiden keskeisimpiä tehtäviä ovat kumppanuus, hauskanpito yhdessä, sosiaalisten taitojen kehittyminen, läheisyyden kokeminen, emotionaalisen tuen ja avun saanti sekä tunne siitä, että voi luottaa johonkuhun.
Erityisesti nuoruusiän ystävyyssuhteissa korostuu läheisyys, salaisuuksien jakaminen, sekä oman itsensä tutkiskelu yhdessä ystävän kanssa. (Salmivalli 2005, 35-37.)
Nuoren sosiaalinen verkosto, jossa hän elää toimii, muodostuu kontakteissa muihin ihmisiin, erityisesti perheeseen ja ystäviin. Vaikka perheellä on suuri merkitys nuoren elämässä, on kuitenkin huomioitavaa, että nuorilla on omat mielenkiinnon kohteet ja perheen ulkopuolisia ihmissuhteita, joilla voi olla valtava merkitys sosiaalisen tuen, normien ja luottamuksen lähteenä.
(Korkiamäki 2013. 42-43, 46.) Tytöt usein keskustelevatkin asioista enemmän ystävien kanssa kuin vanhempien, opettajien tai terveydenhuollon ammattilaisten kanssa (Wiens 2018, 72).
Koulu on paikka, jossa kohdataan tiedollinen ja taidollinen aines, mutta sen lisäksi se on nuorille luonnollinen kohtaamispaikka. Siellä luodaan sosiaalisia suhteita aikuisiin, opettajiin,
henkilökuntaan, mutta tärkein asia on, että siellä kohdataan paljon muita nuoria. Koulu on nuorisokulttuurinen näyttämö, arkinen sosiaalinen kenttä, jossa muodostetaan käsityksiä itsestään ja toisistaan niin opiskelijoina, kuin myös miehinä ja naisina. (Ojanen, Mulari & Aaltonen 2011, 89-90.) Koulun virallisten sääntöjen lisäksi koulussa kohdataan paljon epävirallisia sääntöjä, normeja ja oletuksia. Koulussa on löydettävä oma paikkansa muiden nuorten parissa ja numeroiden lisäksi koulussa tulisi hankkia ystäviä ja jonkinlainen asema sosiaalisten suhteiden verkostossa. Muiden hyväksynnän saaminen voikin muovautua tärkeämmäksi asiaksi, kuin koulussa menestyminen. (Kiilakoski 2012, 15.) Sukupuolella on vaikutus ulkonäköasioihin sekä käyttäytymiseen, kuin myös miten hyväksyntää haetaan. Tytöillä on poikia enemmän paineita näyttää hyvältä ja olla katseen kohteena koulussa. Hyvännäköisyys liittyy tytöillä myös suosittuna olemiseen koulussa. Tyttöjen ulkonäköä myös kontrolloidaan ja arvostellaan poikia enemmän.
Tyttöjen tulisi olla naisellisia, mutta toisaalta naisellisuutta ei saa liioitella. (Kiilakoski 2012, 23.)
Sosiaaliset suhteet ikätovereiden välillä liittyvät keskeisesti tyttöjen hyvinvoinnin kokemukseen.
Ystävien ja kaverien hyväksyvä suhtautuminen sekä positiivinen palaute ovat merkittäviä asioita tyttöjen itsetunnon kehittymisen näkökulmasta. (Wiens 2018, 28.) Ystävien tai kaverien lukumäärällä ei ole niinkään merkitystä, vaan tärkeämpää on, että heiltä saa apua ja tukea tarvittaessa (Wiens 2018, 50). Ystävät, joille voi luottamuksellisesti kertoa iloista ja suruista, eivät pelkästään ole merkittävä osa tyttöjen hyvinvointia vaan myös parantavat tyttöjen oloa ja tuovat iloa elämään (Wiens 2018, 53). Toimivat ja tyttöjä tukevat sosiaaliset suhteet ovat myös osana koulumenestystä ja kouluhyvinvointia (Wiens 2018, 72).
Vuonna 2018 Oulun yliopiston Varpu Wiensin laatimassa tutkimuksessa tutkittiin pohjoissuomalaisten nuorten tyttöjen hyvinvointia ja sitä edistäviä sekä estäviä tekijöitä (Wiens 2018, 37). Wiensin tutkimuksen mukaan tyttöjen hyvinvoinnin edistäjänä toimivat parhaiten ystävät ja sosiaaliset suhteet. Keskeisiä asioita tytöille sosiaalisissa kohtaamisissa on vuorovaikutuksessa oleminen, jossa tulee kuulluksi, nähdyksi ja hyväksytyksi. (Wiens 2018, 72.) Vastaavasti ristiriidat sosiaalisissa suhteissa kuten kiusaaminen tai epäsopu ystävien kanssa heikentävät tyttöjen hyvinvointia (Wiens 2018, 55). Tyttöjen väliset sosiaaliset suhteet ovatkin erityisiä ja niille on tyypillistä klikkiytyminen ja toisaalta se, miten helposti jää porukan ulkopuolelle. Jo pienenä lapsena tyttöjen väliset riidat saattavat helposti alkaa siitä, että joku ei olekaan enää minun paras ystäväni tai joku toinen on ’’varastanut’’ hänet. Kyyneleiltä ja raivokohtauksilta harvoin vältytään tyttöjen välisissä ystävyyssuhteissa. (Junttila 2015, 72.) Lisäksi tyttöjen välisissä sosiaalisissa suhteissa tuottaa omat haasteensa juoruilut,
itsekeskeisyys, pinnallisuus ja ylimielisyys. Toisista puhutaan pahaa selän takana ja syrjitään.
Myös yksinäisyys ja yksinjäämisen pelko ovat merkittäviä hyvinvointia heikentäviä tekijöitä.
(Wiens 2018, 55.)
2.3 Kouluhyvinvointi Luovissa
Luovissa ymmärretään, miten oppilaitoksen ilmapiiri vaikuttaa opiskelijoiden hyvinvointiin ja oppimiseen. Luovi tekeekin konkreettisia toimia osallisuuden lisäämiseksi, sekä turvallisen ja lämpimän ilmapiirin ylläpitämiseksi. (Karvonen & Karvonen 2018, 15-16.) Strategiaan kuuluu toteuttaa työtä laadukkaasti sekä vastata ammatillisen erityisopetuksen asettamiin vaatimuksiin.
Tavoitteena on varmistaa toiminnan tasainen laatu, sekä taata kyky vastata opiskelijoiden, asiakkaiden ja sidosryhmien tarpeisiin. Luovin toimintaa seurataan erilaisilla seuranta- ja mittaritiedoilla, sekä lisäksi vuosittain toteutetaan erilaisia arviointeja sekä palautekyselyitä.
Näiden tarkoituksena on kehittää Luovin toimintaa. (Ammattiopisto Luovi. Viitattu 7.11.2019.)
Kouluhyvinvoinnista puhuttaessa, Luovi käyttää käsitettä pedagoginen hyvinvointi. Kuten hyvinvointi, myös pedagoginen hyvinvointi on vaikeasti määriteltävä käsite. Pedagogiikka on prosesseja ja käytäntöjä, joilla pyritään kasvun, kehityksen ja oppimisen kokonaisvaltaiseen tukemiseen. Hyvinvointi taasen on yleistä tyytyväisyyttä. Käsitteitä yhdistääkin siis semanttisesti positiivinen muutos ja kehitys. (Lappalainen, Kuittinen & Meriläinen 2008, 8.) Pedagogista hyvinvointia rakennetaan vuorovaikutuksessa. Mielekäs vuorovaikutus ympäristön kanssa, merkityksellisyyden kokemus, kiinnittyminen ympäröiviin sosiaalisiin yhteisöihin, vapauden ja itsenäisyyden kokemukset voisivat kertoa ihmisen tarkoituksenmukaisen oppimisen ehdoista.
Hyvinvoinnin kokemus säätelee vahvasti pedagogisten prosessien onnistumista ja asetettujen tavoitteiden saavuttamista. (Lappalainen, Kuittinen & Meriläinen 2008, 59.)
Luovin toimintaa pyritään kehittämään jatkuvasti, jotta opiskelijoiden kouluhyvinvointi olisi mahdollisimman hyvä. Kouluhyvinvointia pyritään parantamaan edistämällä opiskelijoiden osallisuutta. Osallisuus on vaikea käsite ja siitä puhutaan monessa eri yhteydessä. Käsitettä kutsutaankin sateenvarjokäsitteeksi, sillä se kokoaa erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja.
(Isola, Kaartinen, Leemann, Lääperi, Schneider, Valtari & Keto-Tokoi 2017, 3.) Sosiaalista osallisuutta kuvataan tunneperäisenä, henkilökohtaisena tai subjektiivisena ilmiönä, joka syntyy sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Keskeisintä on tunne kuulumisesta johonkin ryhmään,
yhteisöön tai yhteiskuntaan. Tärkeää on erottaa osallisuuden ja osallistumisen erot.
Osallistuminen on prosessi sekä keino sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi, jolloin se voi myös olla osa tunneperäistä kokemusta sosiaalisesta osallisuudesta. Sosiaalisen osallisuuden kokemuksellisuus vaihtelee myös, sillä yksilötasolla kokemus osallisuudesta on erilainen eri henkilöiden välillä. (Leemann, Kuusio & Hämäläinen 2015, Viitattu 4.2.2020.)
Lisäksi yksinäisyyttä ja kiusaamista pyritään ehkäisemään erilaisin toimin, sekä välittävään ja turvalliseen ilmapiiriin kiinnitetään erityistä huomiota. Oppilaitoksen yhteisöllisen opiskeluhuollon yhtenä tavoitteena onkin vahvistaa opiskelijoiden ja huoltajien osallisuutta. Luovi edellyttää toiminnallaan opiskelijoiden osallisuutta ja tasavertaista kuulemista oppilaitoksen arjessa. Opetus ja ohjaustyötä ohjaavat osallistavat menetelmät, jonka lisäksi osallisuutta tuetaan muun muassa esteettömyydellä, yhdenvertaisuudella sekä tasa-arvolla. (Karvonen & Karvonen 2018, 15.)
Opiskelijoiden ryhmäytyminen ja yhteisöllisyys huomioidaan myös erityisen hyvin koko opintojen ajan. Lisäksi käytöstapoihin, toisten huomiointiin ja tervehtimiseen opetellaan heti opintojen alusta asti. Luovissa järjestetään sekä opiskelijoille että henkilökunnalle erilaisia tapahtumia ja toimintapäiviä osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi. Toiminnan tavoitteena on saada hyvin yhdessä toimivia ryhmiä sekä ehkäistä koulutuksen kesken jättämistä. Opiskelijoita tuetaan myös solmimaan uusia ihmissuhteita, sillä toimivat ihmissuhteet auttavat selviämään sairauden tai vamman aiheuttamista toimintarajoitteista sekä opintojen eteenpäinviemisessä. (Karvonen &
Karvonen 2018, 15.)
3 TARKOITUS, TAVOITTEET JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT
Opinnäytetyön tarkoitus on kuvailla Ammattiopisto Luovin Oulun yksikön tyttöopiskelijoiden sosiaalisia suhteita osana kouluhyvinvointia.
Opinnäytetyön tavoitteena on antaa Luoville tietoa tyttöopiskelijoiden kokemuksista sosiaalisista suhteista opiskelijoiden välillä. Ikätoverien väliset sosiaalisia suhteet ovat merkittävä osa kouluhyvinvointia. Tutkimuksessani en tavoittele ongelman ratkaisua, vaan pyrin tuomaan tyttöopiskelijoiden oman äänen kuuluviin. Tavoitteena on nostaa esille tyttöopiskelijoiden ajatuksia heidän sosiaalisista suhteista muihin opiskelijoiden ja täten myös kouluhyvinvoinnistaan. Lisäksi tyttöopiskelijat saavat mahdollisuuden kertoa omia toiveitaan ja ideoitaan, miten Luovi voisi kehittää toimintaansa tukeakseen opiskelijoiden sosiaalisia suhteita.
Sosiaalisten suhteiden paraneminen koulussa voi parhaimmassa tapauksessa johtaa kouluhyvinvoinnin kohenemiseen.
Tutkimustehtävät ovat:
1. Millaisia kokemuksia Ammattiopisto Luovin tyttöopiskelijoilla on sosiaalisista suhteista opiskelijoiden välillä?
1.1 Miten Ammattiopisto Luovin tulisi kehittää toimintaansa, jotta se tukisi paremmin opiskelijoiden sosiaalisia suhteita Luovissa?
Tutkin Luovin Oulun yksikön tyttöopiskelijoiden kokemuksia sosiaalisista suhteita opiskelijoiden välillä, koska toimivat ja tyttöjä tukevat sosiaaliset suhteet ovat osana koulumenestystä ja kouluhyvinvointia (Wiens 2018, 72). Tässä tutkimuksessa keskityn ainoastaan opiskelijoiden välisiin sosiaalisiin suhteisiin ja jätän huomiotta opiskelijoiden muut sosiaaliset suhteet koulussa esimerkiksi opettajiin.
Tyttöjen hyvinvoinnin heikentyminen on ajankohtainen huolen aihe. Tutkimustulokset ovat tarpeellisia yhteistyötaholle, koska opiskelijoiden kouluhyvinvointi on hyvin tärkeä asia ja sitä pyritään jatkuvasti parantamaan erilaisin keinoin. Luovi voi hyödyntää tutkimuksestani saatuja tuloksia myöhemmin opiskelijoiden sosiaalisten suhteiden ja sitä kautta myös kouluhyvinvoinnin
edistämiseen. Tutkimukseen osallistuvat tyttöopiskelijat saavat mahdollisuuden vaikuttaa ja kehittää toimintaa tuomalla esiin ajatuksiaan sosiaalisista suhteistaan Luovissa.
Omana oppimistavoitteenani opinnäytetyön toteuttamisessa on pääasiassa kehittää tutkimus- ja kehittämisosaamistani sekä oppia tyttöopiskelijoiden sosiaalisista suhteista ja niiden tukemisesta.
Tutkimus- ja kehittämisosaamista opin suunnittelemalla, toteuttamalla tutkimuksen sekä lopuksi analysoimalla ja raportoimalla tulokset. Lisäksi tavoitteenani on oppia parempaan ammatilliseen kriittiseen reflektioon sekä arvioimaan jokaisen vaiheen jälkeen, miksi päädyin tekemään tietyt ratkaisut tai mitä olisin voinut tehdä eri tavalla. (Innokylä 2016, Viitattu 4.2.2020.)
4 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN
Toteutin tutkimukseni Ammattiopisto Luovin Oulun yksikössä kevään 2020 aikana. Tutkimukseni on luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Käytän tutkimukseni toteuttamiseen haastattelua, mikä on tyypillistä kvalitatiiviselle eli laadulliselle tutkimukselle.
4.1 Laadullinen tutkimus
Lähtökohtana laadullisessa eli kvalitatiivisessa tutkimuksessa on todellisen elämän kuvaaminen ja aineisto kootaan luonnollisissa, aidoissa tilanteissa. Tässä taustalla on ajatus siitä, että todellisuus on moninainen. Laadullisessa tutkimuksessa pyritään tutkimaan kohdetta mahdollisimman kattavasti. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 161.) Laadullisella tutkimusmenetelmällä tehdyssä tutkimuksessa tarkastelun kohteena on merkitysten maailma, joka on sosiaalinen ja ihmisten välinen. ‘’Tavoitteena on tavoittaa ihmisten omat kuvaukset koetusta todellisuudesta.’’ (Vilkka 2015, 118.) Päätin toteuttaa tutkimukseni laadullisella menetelmällä, sillä tutkimukseni tarkoituksena on tutkia tyttöopiskelijoiden kokemuksia ja ajatuksia sosiaalisista suhteista opiskelijoiden välillä. Ihmisten ajatukset sekä tuntemukset saadaan parhaiten selville kysymällä heiltä suoraan niistä ja lisäksi kokemuksiin pääsee syvemmälle, kuin määrällisessä tutkimuksessa. Tutkittavalle annetaan tilaisuus kertoa avoimesti ainutlaatuisista kokemuksistaan ja vapauden keskittyä niihin asioihin, jotka itse kokee merkittävimmäksi. Näistä syistä laadullinen tutkimusmenetelmä oli tähän tutkimukseen sopivin menetelmä.
Laadullisessa tutkimuksessa suositaan ihmistä tiedonkeruun välineenä. Tyypillistä laadulliselle tutkimukselle on sellaisten metodien käyttö, joissa tutkittavien omat näkökulmat ja ajatukset pääsevät esille. Laadullinen tutkimus myös muovautuu tutkimuksen edetessä ja se tulee toteuttaa joustavasti, muunnellen suunnitelmia olosuhteiden mukaisesti. Kun kyseessä on laadullinen tutkimus, on tärkeää muistaa käsitellä tapauksia ainutlaatuisina ja myös aineistoa tulee tulkita sen mukaisesti. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009.161, 164.)
4.2 Tutkimusmenetelmä
Tiedonkeruumenetelmänä käytin haastattelua. Kun tutkitaan ihmistä, on järkevää hyödyntää se etu, että tutkittava itse voi kertoa, mitä hänellä on mielessään (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 204). Haastattelu on eräänlaista keskustelua, jonka tutkija aloittaa ja jota tutkija johdattelee.
Haastattelua voisi yksinkertaisimmillaan kuvailla tilanteeksi, jossa haastattelija esittää haastateltavalle kysymykset ja tämä vastaa niihin. Nykyään kuitenkin haastattelun määritelmät ovat laventuneet ja yhä enemmän on siirrytty keskustelumaisempiin haastattelutyyppeihin.
(Eskola & Suoranta 1998, 85.)
Haastattelutilanteessa ollaan vuorovaikutuksessa toisiin ja haastattelutilanne muistuttaakin tavallista elämän kohtaamista. Siksi myös siihen vaikuttaa sosiaaliset taidot sekä kommunikaatioon liittyvät seikat. Tärkeitä seikkoja haastattelussa ovat haastattelun tarkka ennalta suunnittelu, haastattelijan valmiudet motivoimaan haastateltavaa sekä haastattelun luottamuksellisuuden ilmaisu haastateltavalle. (Eskola & Suoranta 1998, 85.) Valmistauduin haastatteluun valmistelemalla tarkkaan haastattelun teemat sekä varmistin, että tarvittaessa osaan selittää tarkemmin teemojen tarkoitusta. Lisäksi varmistin tilan rauhallisuuden sekä haastattelun katkeamattomuuden. Haastattelun alussa pyrin luomaan turvallisen ja luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen vapaamuotoisella ’’jäätä murtavalla’’ jutustelulla ennen kuin aloitimme varsinaisilla haastattelun teemoilla. Tässä vapaamuotoisessa jutustelussa kerroin ensin, että laitan äänityksen päälle vasta myöhemmin ja voimme vapaasti keskustella muun muassa päivän kuulumisista. Keskustelin tyttöopiskelijoiden kanssa Covid-19 -viruksen vaikutuksista opiskeluun ja mitä muuten heille kuuluu. Kerroin myös itsestäni sekä kertasin tutkimuksen tarkoitusta, anonymiteetin turvaamisesta, tutkimukseen osallistumisen vapaaehtoisuudesta sekä haastattelun kulusta. Näiden vaiheiden jälkeen ilmoitin haastateltavalle aloittavani äänityksen ja siirryimme ensimmäiseen käsiteltävään teemaan.
Suorassa kielellisessä vuorovaikutuksessa toisen kanssa olemisesta on sekä etuja että haittoja.
Suurin etu on joustavuus aineistoa kerättäessä. Haastattelu on sopiva tässä kyseisessä tutkimuksessa sillä haastattelun etuina ovat muun muassa haastateltavan näkeminen tutkimustilanteessa subjektina. Haastateltavalle annetaan mahdollisuus tuoda esille mahdollisimman vapaasti itseä koskevat asiat. Tutkittaessa Luovin tyttöopiskelijoiden kokemuksia, haastattelu on myös etu siitä syystä, että kysymyksiä ja vastauksia voidaan
selventää tarvittaessa. Lisäksi voidaan syventää saatavia tietoja. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 204-205.)
Haastattelumuotoja on monia, mutta tässä tutkimuksessa käytin teemahaastattelua.
Teemahaastattelussa tutkimusongelmasta poimitaan keskeiset aiheet, joita on haastattelussa välttämätöntä käsitellä, jotta saadaan vastaus tutkimusongelmaan (Vilkka 2015, 124). Tyypillistä teemahaastattelulle on, että haastattelun aihepiirit eli teemat ovat tiedossa, mutta kysymysten järjestys sekä tarkka muoto puuttuu. Teemahaastattelu elää ja muovautuu haastattelun edetessä.
(Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 208.) Toteutin haastattelun teemahaastatteluna, jotta opiskelijat saivat vapaasti tuoda esille mieleensä tulevia asioita, sekä keskittyä heille tärkeisiin asioihin. Olin valmistellut teemoja, joista keskustelimme haastattelussa, joiden lisäksi olin laatinut apukysymyksiä, joita tarvittaessa käytin ohjaamaan keskustelua tutkimuskysymyksen kannalta olennaiseen aiheeseen. Haastattelut toteutin yksilöhaastatteluina, jotta opiskelijat rohkaistuvat kertomaan ajatuksistaan luottamuksellisesti kahden kesken.
Haastattelun teemat muodostin sosiaalisten suhteiden tietoperustasta. Haastatteluni pääteemoina toimivat: 1.) Millaisia kokemuksia sinulla on vuorovaikutuksesta muiden opiskelijoiden kanssa? 2.) Millaisena näet sosiaaliset suhteet muiden opiskelijoiden kanssa? 3.) Mitä sosiaaliset suhteet muiden opiskelijoiden kanssa ovat antaneet sinulle? 4.) Millaisia kokemuksia sinulla on sosiaalisten suhteiden yhteydestä koulussa viihtymiseen? (Liite 1.)
4.3 Tutkimukseen osallistujat ja aineistonkeruu
Tyypillistä laadulliselle tutkimukselle on valita tutkimuksen kohdejoukko tarkoituksenmukaisesti sekä käsitellä tapauksia yksilökohtaisesti (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 164). Puhuttaessa laadullisen tutkimuksen aineistosta, käytetään käsitettä näyte. Laadullisessa tutkimuksessa ei käytetä otanta käsitettä. (Vilkka 2015, 150-151.) Myös tässä opinnäytetyössä käytetään laadulliselle tutkimukselle ominaista näytteen käsitettä puhuttaessa tutkimuksen otannasta.
Tutkimuksessani haastattelin 4 tutkinto-opiskelijaa. Haastateltavista kaksi on ensimmäisen vuoden opiskelijoita ja kaksi toisen vuoden opiskelijoita. Kohderyhmän rajasin ensimmäisen ja toisen vuoden tutkinto-opiskelijoihin, sillä myös Kouluterveyskyselyyn osallistuvat ensimmäisen ja toisen vuoden ammattiin tähtäävät opiskelijat.
Tutkintoon johtava koulutus on myös pitkäaikainen ammatillinen koulutus, kun taas Luovin tarjoamat muut koulutusohjelmat ovat kestoltaan lyhyempiä ja niistä ei valmistuta ammattiin (Ammattiopisto Luovi. Viitattu 7.11.2019). Lisäksi päädyin rajaamaan näytteen tyttöihin, sillä Kouluterveyskyselyn mukaan nimenomaan tyttöjen hyvinvointi on heikentynyt (THL 2019, Viitattu 4.12.2019).
Kohderyhmä eli näyte etsittiin yhdessä Luovin opiskeluhyvinvointipäällikön kanssa kyselemällä tyttöopiskelijoilta halukkuutta osallistua tutkimukseen. Opiskeluhyvinvointipäällikkö jakoi opiskelijoille sähköpostitse tietoa tutkimuksesta, johon vastaamalla opiskelijat ilmoittivat halukkuutensa osallistua. Tämän jälkeen opiskeluhyvinvointipäällikkö ilmoitti minulle halukkaiden opiskelijoiden yhteystiedot ja olin henkilökohtaisesti yhteydessä halukkaisiin, antamalla lisätietoa haastattelusta saatekirjeen muodossa (Liite 2.), ajankohdasta sekä välittämällä tutkimuslupalomakkeet allekirjoitettavaksi. (Liite 3.)
Haastattelu toteutettiin ajankohtaisten Covid-19 -virukseen liittyvien rajoitustoimenpiteiden vuoksi internetin välityksellä Microsoft Teams-sovelluksella. Yhteen haastatteluun varasin aikaa 60 minuuttia, johon sisältyi vapaamuotoinen jutustelu, haastattelun ohjeistus, itse haastattelu sekä loppukiitokset. Haastattelut kestivät keskimäärin 40 minuuttia. Haastattelujen tarkan ajankohdan sovin opiskelijoiden kanssa, sen jälkeen kun yhteistyötahon kanssa oli solmittu yhteistyösopimus sekä tutkimuslupa-lomake oli allekirjoitettu. Lisäksi hankin haastateltavilta ja heidän vanhemmiltaan suostumuksen tutkimukseen osallistumisesta, ennen kuin haastattelut voitiin toteuttaa. Haastattelut äänitin tallentimella, jotta kykenin keskittymään vuorovaikutukseen ja kuunteluun.
Haastatteluun osallistuminen oli vapaaehtoista ja tarkoituksena oli kannustaa tyttöopiskelijoita osallistumaan haastatteluun, jolloin he saivat tilaisuuden tuoda luottamuksellisesti ja anonyymisti esille omia ajatuksiaan sekä ideoitaan, miten Luovin toimintaa voitaisiin parantaa.
Tyttöopiskelijoita motivoitiin siis tarjoamalla heille mahdollisuutta vaikuttaa. Lisäksi haastatteluun osallistuvat saavat Luovin kahvioon kahvilipun kiitokseksi haastatteluun osallistumisesta.
4.4 Tutkimuksen analyysimenetelmä
Laadullisen tutkimuksen analysointi tuottaa omat ongelmansa, sillä kyseessä on kuitenkin toisen kokemukset, joita analysoidaan. Analyysin vaikeus johtuu osaksi myös selkeiden työskentelytekniikoiden puutteesta. Laadullisista tavoista kerätä aineistoa löytyy melko paljon, mutta siitä mitä tapahtuu aineistonkeruun jälkeen, on niukasti tietoa. (Eskola & Suoranta 2008, 137.)
Tutkimuksessa kerätty aineisto litteroitiin välittömästi haastattelujen jälkeen, eli kirjoitin puhtaaksi haastattelujen äänitetyn materiaalin. Tallennettu haastatteluaineisto kesti yhteensä 2 tuntia 31 minuuttia ja 28 sekuntia ja litteroitua aineistoa kertyi yhteensä 48 A4-sivua fonttikoolla 12 ja rivivälillä 1,5. Yhtä haastattelua kohden litterointiin kului keskimäärin aikaa 2,5 tuntia. Aineiston litterointi sujui pääsääntöisesti jouhevasti, sillä äänitteet olivat selkeitä ja ääni kuului hyvin.
Muodostin jokaiselle haastateltavalle oman kansion (esimerkiksi Tyttö 1=T1) , joka sisälsi litteroidun aineiston sekä äänitetyn materiaalin.
Litteroidun materiaalin analysoin käyttämällä teemoittelua. Teemoittelun avulla aineistosta voidaan nostaa esiin tutkimusongelmaa valaisevia teemoja, jolloin on mahdollista vertailla tiettyjen teemojen esiintymistä aineistossa. Tekstimateriaalista on löydettävä ja eroteltava tutkimusongelman kannalta olennaisimmat aiheet. Teemoittelu on suositeltava aineiston analysointitapa käytännöllisten ongelmien ratkaisemisessa. Tällöin aineistosta voidaan helposti poimia olennaisin tieto. Laadullista aineistoa jäsentäessä usein huomaa, että kirjoittamista riittäisi loputtomiin asti ja aina ei voi tietää mikä on kirjoittamisen arvoista ja mikä ei. Olennaista tietoa poimittaessa onkin tärkeää pitää mielessä tutkimusongelmat. (Eskola & Suoranta 1998, 174, 178- 179.) Materiaalin analysoimisessa hyödynsin ensin teemarunkoa ja ryhmittelin tyttöjen vastaukset kysymysten mukaisesti, eli mitä he olivat tiettyyn kysymykseen vastanneet. Poimin aineistosta ainoastaan tutkimuskysymykseen liittyvät vastaukset ja muut jätin huomiotta. Tämän vaiheen jälkeen loin yhteisen tiedoston, jossa yhdistin tyttöjen vastaukset kyseisestä teemasta. Kävin kyseistä tiedostoa läpi useita kertoja etsien yhteneväisiä vastauksia, ja lopulta näistä vastauksista muodostui teemoja. Aineistoa käsiteltäessä teemat yhdistyivät ja sulkivat toisiaan pois muovautuen vähitellen lopulliseen muotoonsa. Tutkimuksen tuloksista pääteemoiksi muotoutuivat vuorovaikutus ja ilmapiiri.
4.5 Tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys
‘’Viime kädessä laadullisella tutkimusmenetelmällä tehdyssä tutkimuksessa luotettavuuden kriteeri on tutkija itse ja hänen rehellisyytensä, koska arvioinnin kohteena ovat tutkijan tutkimuksessaan tekemät teot, valinnat ja ratkaisut.’’ (Vilkka 2015, 196). Tutkijan tulee kyetä perustelemaan ja kuvailemaan miten lopullisiin ratkaisuihin on päädytty sekä arvioimaan ratkaisujen toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta tavoitteiden kannalta (Vilkka 2015, 197).
Varmistaakseni tämän tutkimuksen luotettavuuden loin tarkan suunnitelman, jossa jokainen vaihe kuvattiin selkeästi. Lisäksi perustelin ratkaisuni ja noudatin tätä suunnitelmaa huolellisesti.
Tutkimuksen laadullisuus ja luotettavuus näkyy rehellisenä kuvauksena tutkimuksen tarkoituksesta ja toteutuksesta. Tutkimuksen onnistumisen kannalta on äärimmäisen tärkeää, että en toiminut omien ennakkoluulojen tai mielipiteideni varassa ja niitä vahvistaakseni. (Diak 2020, Viitattu 6.2.2020). Reflektoin kriittisesti koko tutkimusprosessin ajan, voiko henkilökohtaiset taustalla olevat arvot vaikuttaa hankittavaan tietoon. Reflektion tärkeys korostui erityisesti aineiston analyysissa ja johtopäätöksissä. Taatakseni tutkimuksen luotettavuuden laadin haastattelun teemat ja rungon valmiiksi, jota noudatin ja tätä runkoa hyödynsin myös aineiston analyysissa. Teemoitin aineiston haastatteluteemojen mukaisesti, jotta omat ennakko-oletukseni eivät vaikuttaneet tuloksiin.
Tutkimuksen onnistumisen ja luotettavuuden kannalta on järkevää toteuttaa tutkimus laadullisesti, koska tällöin haastateltava saa mahdollisuuden sanoittaa itse omia ajatuksiaan. Tutkimuksen toteutuessa laadullisesti vältytään paremmin myös väärinymmärryksiltä ja tulkinnanvaraisuudelta.
Toteutettaessa laadullista tutkimusta onkin hyvin tärkeää huolehtia muutamista seikoista, jotta voidaan taata tutkimuksen luotettavuus. Luotettavuutta voi heikentää esimerkiksi mikäli vastaaja muistaa vastatessaan väärin jotain tai ymmärtää asian eri tavalla kuin tutkija. Myös tutkija voi merkitä vastauksen väärin tai tehdä virheen tallentaessa. (Vilkka 2015, 194.) Välttääkseni tämän äänitin haastattelut, jotta pystyin keskittymään haastattelutilanteessa kuuntelemiseen ja haastattelujen jälkeen litteroin aineiston.
Haastatteluissa sanat sisältävät aina tutkintaongelmien riskin. Kysymysten muotoilussa on usein ongelmana, että kysymykset heijastavat jollain tavalla omia käsityksiäni asiasta. Tämä johdattelee haastateltavaa ja tällöin vastaukset eivät ole luotettavia. Lähtökohtaisesti tulisi aina välttää kysymyksiä, joihin voi vastata joko ’’kyllä’’ tai ’’ei’’.
Sen sijaan haastateltavaa tulee pyytää kuvailemaan toivottuja asioita. Teemahaastattelussa on kuitenkin se hyvä puoli, että haastateltava voi itse tarkentaa, mitä kysymyksellä tarkoitetaan tai haastattelija voi varmistaa, onko haastateltava ymmärtänyt kysymyksen. Näin voidaan välttyä väärinkäsityksiltä. (Vilkka 2015, 127-128.) Valmistauduin haastatteluihin huolella ja pohdin tarkkaan, miten esitän kysymykset, jotta en johdattele haastateltavaa. Lisäksi pohdin etukäteen, miten osaan selittää, mitä kysymyksilläni tarkoitan, mikäli haastateltava ei ymmärrä kysymystä.
Tutkimuksen onnistumisen kannalta on merkittävää, että vastataan tutkimuskysymyksiin ja vältetään tutkimustehtäviin liittymättömiä asioita. Myös tästä syystä on tärkeää, että haastateltavat ymmärsivät kysymykset, jolloin myös vastaukset ovat mahdollisimman täsmällisiä tutkimuskysymystä ajatellen.
Opinnäytetyötä toteuttaessa noudatetaan opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeita hyvästä tieteellisestä käytännöstä. Opinnäytetyön toteutuksen perusperiaatteita ovat rehellisyys, huolellisuus ja tarkkuus koko prosessin ajan.
Työssä tulee noudattaa eettisesti kestäviä tiedonhankinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmiä sekä avoimuutta. Muiden tekemää työtä arvostetaan viittaamalla heidän julkaisuihin asianmukaisella tavalla. (Diak 2020, Viitattu 6.2.2020.) Tässä opinnäytetyössä viittasin tarkasti käyttämieni lähteiden materiaaleihin. Lisäksi opinnäytetyön tekijänä huolehdin tutkimusluvista sekä haastateltavien suostumuksista. Alaikäisten haastattelusta täytyi pyytää myös lupa vanhemmilta.
Haastateltaville kerroin selkeästi, mistä opinnäytetyössä on kyse ja mihin saatua tietoa käytetään.
Suostumuslomake sisälsi tiedot tutkimuksen tekijästä, tarkoituksesta, aineiston käytöstä ja kenen käytössä se on.
Tutkittavan autonomiaa, ihmisarvoa ja yksityisyyttä tulee kunnioittaa sekä oikeutta kieltäytyä osallistumasta missä vaiheessa tutkimusta tahansa. Myös anonymiteetin tulee varmistua, sillä monelle se on tutkimukseen osallistumisen ehto. Luottamuksen rakentuminen on yhteistyön kulmakivi ja täytyy huolehtia, ettei osallistuminen tai siitä kieltäytyminen hankaloita osallistujan elämää. Tutkimuksen tulokset tulee julkistaa rehellisesti ja huolellisesti, eivätkä ne saa vahingoittaa osallistujia. (Diak 2020, Viitattu 6.2.2020.) Lopputulos on myös sidoksissa siihen, miten hyvin haastateltava on saavuttanut haastateltavan luottamuksen (Eskola & Suoranta 2000, 93). Luottamusta pyrin luomaan kertomalla avoimesti, mihin tuloksia käytetään ja miten takaan haastateltavien anonymiteetin. Jotta onnistuin huolehtimaan haastateltavien anonymiteetin toteutumisesta, en tiedä heistä muuta kuin heidän nimensä.
Haastateltavan nimiä ei tallennettu ääninauhalle, eivätkä ne myöskään päätyneet lopulliseen opinnäytetyöhön. Haastattelun äänitteet säilytin itselläni opinnäytetyön valmistumiseen saakka, jonka jälkeen poistin ne. Missään vaiheessa tutkimusta en jakanut niitä muille ja nämä asiat kerroin myös haastateltaville. Ilmaisin heille sekä saatekirjeessä, että ennen haastattelun alkua, mihin tarkoitukseen tietoja käytetään, miten takaan anonymiteetin sekä tietojen turvassa säilymisen. Lisäksi ilmaisin heille selkeästi, miten haastattelusta voi kieltäytyä tai sen voi keskeyttää missä vaiheessa tahansa ja muistutin tästä myös ennen haastattelun alkamista.
Haastattelutilanteessa haastateltavat saivat kertoa sen, mitä olivat valmiita jakamaan.
Kysymyksillä pyrin ainoastaan ohjaamaan haastattelutilannetta tutkittavan ilmiön suuntaan.
Haastateltavat saivat määrittää, mistä asioista puhuvat enemmän ja mistä vähemmän, sen mukaan minkä itse kokevat merkityksellisenä. Lisäksi pyrin luomaan luottamuksen tunnetta kohtaamalla haastateltavat ystävällisin elein, kuten hymyilemällä.
5 TYTTÖJEN KOKEMUKSIA SOSIAALISISTA SUHTEISTA OPISKELIJOIDEN VÄLILLÄ
Tässä luvussa tarkastellaan tutkimuksen tuloksia sekä vastataan tutkimustehtäviin: millaisia kokemuksia Ammattiopisto Luovin opiskelijoilla on sosiaalisista suhteista opiskelijoiden välillä sekä miten Ammattiopisto Luovin tulisi kehittää toimintaansa, jotta se tukisi paremmin opiskelijoiden sosiaalisia suhteita Luovissa?
Tutkimukseen osallistuneet tytöt kuvailevat, että heillä on pääasiassa positiivisia kokemuksia sosiaalisista suhteista muiden opiskelijoiden kanssa. Kaikilla heillä on vähintään yksi tai useampi läheisempi ystävä koulussa joihin pitää yhteyttä myös vapaa-ajalla. Lisäksi heillä on koulukavereita, joiden kanssa voi viettää aikaa ja vaihtaa kuulumisia koulussa. Yhtä mieltä he ovat myös siitä, että muiden opiskelijoiden kanssa on helppoa tulla toimeen ja jokainen huomioidaan. Tytöt pohtivat miten kaikkien kanssa ei aina kemiat kohtaa parhaimmalla mahdollisella tavalla, mutta muiden kanssa halutaan kuitenkin olla hyvissä väleissä ja välttää konflikteja. Tytöt ovat huomanneet joskus opiskelijoiden välillä riitaa, mutta nämä ovat ratkenneet keskustelemalla. Tytöt kertovat myös miten omalla käytöksellä voi vaikuttaa ilmapiiriin: mikäli itse käyttäytyy muita kohtaan negatiivisesti, se ruokkii negatiivista ilmapiiriä. Tyttöjen välillä on joskus esiintynyt tytöille tyypillistä ’’draamaa’’, joka on ollut esimerkiksi turhanpäiväistä härnäämistä tai kateutta. Tilanteiden kerrotaan olleen kuitenkin ohimeneviä ja ne on saatu selvitettyä nopeasti.
Tytöt ovat ilokseen huomanneet, miten opiskelijat ovat kypsempiä kuin esimerkiksi yläasteella ja asioista voidaan puhua avoimesti ja fiksusti. Heidän kokemuksen mukaan Luovissa opiskelijat ovat itse halukkaita selvittämään mahdolliset riidat sekä säilyttämään ilmapiirin positiivisena ja tarvittaessa myös henkilökunnalta voi pyytää apua tilanteiden selvittämiseen.
’’Jos itse käyttäytyy muita kohtaan tai muut käyttäytyy negatiivisesti niin kyllä siinä tavallaan ruokkii sitä negatiivista ajattelua et toinen ois vihollinen.’’
5.1 Oppilaitoksen ilmapiiri
Tytöt kokevat, että luokkien sisällä vallitsee hyvä ilmapiiri. Luokissa luottamusta ilmenee niin opiskelijoiden kuin henkilökunnankin välillä ja opiskelijat kokevat tulevansa nähdyksi ja kuulluksi.
Henkilökunta ja opiskelijat jakavat kuulumisiaan ja toisten kokemukset otetaan huomioon. Toisten huomioiminen näkyy kannustamisena, kuuntelemisena ja auttamisena. Luokkakavereita autetaan muun muassa työtehtävien jakamisessa tai uuden asian oppimisessa. Yhdessä myös pyritään löytämään ratkaisu mahdollisiin haastaviin tilanteisiin. Mikäli opiskelijalla on esimerkiksi ahdistusta tai muutoin paha olla, tämä otetaan huomioon ja hän saa tarvitsemansa tuen. Tytöt kokevat, että Luovissa pyritäänkin avoimuuteen ja ratkaisulähtöisyyteen. Heidän mielestään asioista voidaan puhua avoimesti ja myös haastavat tilanteet on mahdollista ratkaista keskustelemalla. Tytöt ajattelevat Luoviin mahtuvan kuitenkin paljon erilaisia persoonia ja aina konflikteilta ei voida välttyä, mutta niistäkin pyritään pääsemään eteenpäin. Tyttöjen mukaan ristiriitatilanteissa voidaan käyttää esimerkiksi Verso-toimintaa, eli vertaissovittelua. Verso on yksi arjessa toimivista vertaistukitoimista, jolla pyritään selvittämään opiskelijoiden välisiä riitatilanteita.
(Karvonen & Karvonen 2018. 16).
’’ Jos joku niiku vaikka häirittee tai on väärin omasta mielestä nii se otetaan aika sillee heti esille niiku sen kuuluiski mennä tässä iässä ettei ois mittää sellasta niiku narppimista tai mitää sellasta.’’
Luovissa on tyttöjen kokemuksen mukaan melko vaivatonta tutustua uusiin ihmisiin. Kaikille sosiaalisten suhteiden luominen ei ole yhtä helppoa, jos on esimerkiksi ujo, mutta Luovin olosuhteet koetaan kuitenkin edullisiksi sosiaalisten suhteiden luomiselle. Tytöt kertovat, että jopa vieraille opiskelijoille uskaltaa mennä juttelemaan oppilaitoksessa vallitsevan positiivisen ilmapiirin ansiosta, eikä kenenkään tarvitse jäädä yksin. Esimerkiksi mikäli huomataan, että joku on yksin ruokalassa, saatetaan mennä samaan pöytään juttelemaan. Kaikki opiskelijat eivät ole niin sosiaalisia, mutta tytöt kokevat, että voi vähintään antaa hymyn ja saada hymyn takaisin.
Tyttöjen mukaan positiivista ilmapiiriä oppilaitokseen luo muun muassa erilaiset tapahtumat sekä luokkien sisäinen ryhmäytyminen. Luovissa kerrotaan järjestettävän säännöllisesti tapahtumia ympäri vuoden. Tapahtumat kuvaillaan arjesta poikkeavaksi toiminnaksi, jolla pyritään tuomaan opiskelijat yhteen ja mahdollistamaan sosiaalisten suhteiden luominen. Tytöt kertovat, että tapahtumissa opiskelijat lähestyvät toisiaan rohkeammin kuin tavallisessa koulun arjessa.
Lisäksi luokkien sisällä pyritään toteuttamaan hyvää ilmapiiriä heti opintojen alusta alkaen varamaalla runsaasti aikaa ryhmäytymiseen. Tytöt kokevat ryhmäytymisen luoneen luokkaan luottamuksellisen ja avoimen ilmapiirin. Lisäksi toisiin on tutustuttu erilaisten ryhmätöiden kautta ja opettaja pitää huolen, että ryhmät vaihtuvat, jotta jokainen opiskelija oppisi tuntemaan toiset luokan sisällä.
Tuntemus ja luottamus opiskelijoiden välillä on antanut tytöille rohkeutta tuoda oman äänensä kuuluviin. Tytöt kertovat myös mikäli luokkaan tulee uusi opiskelija, huolehditaan, ettei hän jää yksin. Sekä henkilökunnan, että opiskelijoiden kuvaillaan tekevän oman osansa, jotta tulokas kokisi olonsa tervetulleeksi. Tytöt tuovat esiin miten hienoa on, kun tuntee jokaisen opiskelijan luokassa ja sen vuoksi ei tarvitse jännittää asioiden sanomista ääneen, sillä jokaista kuullaan ja kunnioitetaan. Osa opiskelijoista kertoo luokkakavereilleen jopa henkilökohtaisia huolen aiheita, joita sitten yhdessä ratkotaan. Kaikki eivät ole yhtä rohkeita avautumaan yksityisistä asioista, mutta tyttöjen kokemuksen mukaan opiskelijat uskaltavat kuitenkin pyytää tarvittaessa esimerkiksi apua tai kertoa oman mielipiteensä. Tytöt epäilevät, että luokkien ilmapiiri ei olisi yhtä hyvä, mikäli ryhmäytymiseen ei olisi kiinnitetty niin paljon huomiota.
5.2 Arvostava vuorovaikutus
Tytöt pohtivat koko kouluyhteisössä vallitsevan arvostavan vuorovaikutuksen luovan oppilaitokseen myönteisen ilmapiirin. Tyttöjen kokemuksen mukaan jokainen kohdataan arvostavasti ja hyväksyen omana itsenään, mikä onkin antanut rohkeutta luoda uusia sosiaalisia suhteita, sillä muita kohtaan ollaan ystävällisiä ja kohteliaita. Tytöt eivät itse ole kokeneet kiusaamista, mutta ovat havainneet sitä joskus. Tytöillä on kuitenkin sellainen käsitys, että kiusaamiseen puututaan välittömästi. Myös vuorovaikutukseen kerrotaan painotettavan jo opintojen alussa ja opiskelijoille selitetään millainen Luovi on oppilaitoksena ja millaista käytöstä opiskelijoilta odotetaan.
Vaikka tutkimuksessa käsiteltiin ainoastaan sosiaalisia suhteita opiskelijoiden välillä, myös henkilökunnan merkitys nousi vahvasti esiin. Henkilökunnan mainittiin olevan tärkeä esimerkki opiskelijoille hyvästä vuorovaikutuksesta. Henkilökunnan kerrotaan myös painottavan opiskelijoille heti opintojen alussa, miten toiset tulee kohdata. Tyttöjen kokemuksen mukaan henkilökunta luo avointa ilmapiiriä, jossa jokaista kuunnellaan ja kunnioitetaan.
Avoimen ja luottamuksellisen ilmapiirin rakentumiseen on tyttöjen mukaan vaikuttanut vahvasti henkilökunnan esimerkki, sillä opiskelijat ottavat henkilökunnan käytöksestä mallia ja kohtelevat toisia ystävällisesti, kuten henkilökunnan jäsenetkin kohtelevat. Henkilökunnan kerrotaan saattavan pysähtyä ohimennen kyselemään kuulumisia opiskelijoilta tai vähintään tervehtivän hymyillen. Lisäksi henkilökunnan jäsenten kerrotaan jakavan luokissa myös yksityisiä asioita, josta opiskelijat rohkaistuneena jakavat myös omiaan. Tytöt kokevat avoimuuden lisäävän luottamusta. Henkilökunnan esimerkistä rohkaistuneena opiskelijat uskaltavat lähestyä toisiaan esimerkiksi erilaisissa tapahtumissa joko yksin, kaverin tai henkilökunnan jäsenen kanssa. Eräs tytöistä kokee, että hyvä ilmapiiri lähtee henkilökunnasta ja tavoitteesta, että ilmapiiri olisi aina hyvä.
’’Mun mielestä se - - lähtee just siitä henkilökunnasta ja siitä niiku tavoitteesta, että se ilmapiiri ois aina hyvä ja tottakai siihen vaikuttaa just se että henkilökuntaki on just sellanen, tuo sitä positiivista oloa kaikille ja jos jollain on hankala päivä nii sit vaan on ja sekin huomioidaan ja että totta kai kaikilla on niitä huonoja päiviä ja ettei jaksa olla vaikka ilonen ja neki sit otetaan huomioon ja niistä puhutaan et miten sitä vois parantaa ja niiku että miten luokassa aina säilyis se, että kaikilla ois kiva olla ja tehä just sitä tehtävää mitä haluaa.’’
5.3 Erilaisuuden hyväksyntä
Tytöt tuovat esiin, miten jokaisella on lupa olla aidosti oma itsensä ja Luovissa erilaisuutta hyväksytään paljon paremmin kuin esimerkiksi yläasteella tai vastaavissa toisen asteen oppilaitoksissa, kuten lukioissa. Tytöt kertovat, että he eivät ole kokeneet painetta sopeutua tietynlaiseen tytön muottiin. Tytöiltä ei odoteta tietynlaista käytöstä tai ulkonäköä, vaan jokainen saa olla vapaasti mitä on. Koko Luovin yhteisön kerrotaan olevan sitoutunut toteuttamaan hyväksyvää ja ystävällistä ilmapiiriä, jossa erilaisuutta hyväksytään. Poikkeuksia kerrotaan löytyvän aina, mutta pääasiassa jokainen sitoutuu tähän ja siksi sen ajatellaan toteutuvankin niin hyvin. Eräs tytöistä kuvailee, että valitettavasti vasta Luovissa ymmärsi, että hän saa olla juuri sellainen kuin on. Samainen tyttö pohtii miten muissa toisen asteen oppilaitoksissa, kuten lukioissa, ei valitettavasti pystytä samalla tavalla kiinnittämään huomiota opiskelijoiden hyvinvointiin. Tytöt kokevatkin saaneensa rohkeutta luoda uusia sosiaalisia suhteita huomatessaan, miten kaikki pyrkivät olemaan ystävällisiä.
Vaikka tytöt eivät koe Luovissa solmittujen sosiaalisten suhteiden muokanneensa käsitystään itsestään, tytöt kuitenkin kokevat sosiaalisten suhteiden vaikuttaneen heihin positiivisesti.
Sosiaaliset suhteet ovat antaneet tytöille kannustusta ja tukea vaikeissa tilanteissa, voimavaroja sekä rohkeutta. Sosiaaliset suhteet kuvaillaan myös aikuismaisemmiksi ja toisia tuetaan, eikä kohdella alentavasti. Läheisten ystävien kanssa uskaltaa olla oma itsensä ja jakaa yksityisempiä asioita. Itsetuntoon sosiaalisten suhteiden kerrotaan vaikuttaneen siten, että itseään uskaltaa ilmaista ja siihen saa kannustusta.
’’Ei tarvi miettiä, että voiko mennä kouluun tai sillain - - ei tarvi pelätä ettei vois olla oma ittensä.’’
Tytöt kertovat myös miten kouluun on mukavampi mennä, kun tietää kavereiden odottavan siellä, eikä tarvitse olla yksin. Toisaalta tytöt kuitenkin uskovat, että pärjäisivät koulussa hyvin yksinkin.
Paljon koulussa viihtymiseen vaikuttaa tyttöjen mukaan myös tunne siitä, että opiskelee itselleen tärkeää alaa. Kavereiden kerrotaan tuovan kuitenkin iloa koulupäiviin ja huonokin päivä voi muuttua iloiseksi kaverien ansiosta. Koulussa viihtymiseen ajatellaan vaikuttavan myös positiivinen ilmapiiri ja tunne siitä, että jokainen hyväksytään sellaisena kuin on. Tytöt kertovat myös, miten he voivat aidosti tuntea, että heistä välitetään. Välittämisestä viestii muun muassa, kun viikonlopun jälkeen yhdessä luokan kanssa jaetaan kuulumiset, jonka lisäksi henkilökunta ja opiskelijat kyselevät kuulumisia toisiltaan pitkin viikkoa.
’’Mä viihdyn koulussa paremmin, vaikka välillä on huonoja päiviä, mut se (kaverisuhteet) ainaki tuo semmosta positiivisuutta.’’
5.4 Luovin toimien vaikutus sosiaalisiin suhteisiin
Tutkimukseen osallistuneet tytöt ovat pääasiassa tyytyväisiä Luovin toimiin, joilla pyritään tukemaan opiskelijoiden sosiaalisia suhteita. Tytöt myös kokevat, että Luovi on onnistunut luomaan oppilaitokseen positiivisen ja hyväksyvän ilmapiirin, joka edesauttaa suhteiden luomista.
Tärkeimmät toimet, joita Luovi tekee opiskelijoiden sosiaalisten suhteiden tukemiseksi ovat tyttöjen mukaan Luovin järjestämät tapahtumat sekä henkilökunnan esimerkillinen käytös.
Tytöt ovat yhtä mieltä siitä, että arjesta poikkeavat tapahtumat koko oppilaitoksen kesken tai luokan kesken tuovat mukavaa joustoa opiskeluun ja tilaisuuden tutustua uusiin ihmisiin.
Tapahtumissa opiskelijat lähestyvät yleensä toisiaan helpommin, mutta riippuu kuitenkin luonteesta, miten rohkeasti uusia ihmisiä lähestytään. Ilman tapahtumia moni suhde toisiin opiskelijoihin olisi todennäköisesti jäänyt luomatta. Tytöt pohtivat myös, miten on mukavaa, että opiskelijoilta otetaan toiveita vastaan millaisia tapahtumia järjestettäisiin. Vaikka tapahtumat ovatkin pääasiassa pidettyjä, kaikki opiskelijat eivät kuitenkaan aina innostu niistä. Tarkkaa syytä tähän ei tiedetä, mutta se voi johtua erilaisista luonteista.
’’Mun täytyy myöntää, että mää en varmaa tuntis toisten alojen opiskelijoita juuri kettään siinä vaiheessa, jos ei ois mitään juhlien järjestämisiä tai mittään.’’
Henkilökunnan merkitystä korostettiin jälleen erityisen paljon kysyttäessä, mitä Luovi on tehnyt tukeakseen opiskelijoiden sosiaalisia suhteita. Henkilökunnan esimerkki ja luokkien ryhmäytyminen koetaan hyvin merkittävinä keinoina uusien sosiaalisten suhteiden solmimisessa.
Tytöt osoittivat olevansa hyvin tyytyväisiä henkilökunnan panokseen. Tytöt olivat myös sitä mieltä, että erilaisuuden hyväksymisen edistämisessä henkilökunnan esimerkki on kaikkein vaikuttavinta, kun taasen luennoinnit eivät vetoa nuoriin. Luennot otetaan tyttöjen kokemuksen mukaan helposti saarnaamisena ja niihin on vaikea keskittyä. Eräänä vaikuttavana keinona positiivisen vuorovaikutuksen edistäjänä mainittiin myös tilanteiden läpi käyminen luokan kanssa.
Mikäli joillain opiskelijoilla on ollut riitaa tai on sattunut jotain poikkeavaa, asiasta keskustellaan luokan kanssa ja pohditaan, miten jatkossa voitaisiin toimia, ettei vastaavaa tapahtuisi uudelleen.
Tytöt toivovat, että jatkossakin järjestettäisiin tavallisesta arjesta poikkeavia tapahtumia. Toiveena mainittiin myös liikuntapäiviä tai toiminnallinen tempaus, jossa esimerkiksi erilaisissa ryhmissä ratkottaisiin tehtäviä.
6 JOHTOPÄÄTÖKSET
Tutkimuksessa kuvataan Ammattiopisto Luovin Oulun yksikön tyttöopiskelijoiden kokemuksia sosiaalisista suhteista opiskelijoiden välillä. Tutkimuksen tarkoituksena on antaa Luoville tietoa tyttöjen sosiaalisista suhteista ja sen myötä myös heidän kouluhyvinvoinnistaan. Luovi voi halutessaan käyttää tutkimuksen tuloksia tukeakseen paremmin opiskelijoiden sosiaalisten suhteita.
Tytöt kokevat, että Luovissa vallitsee pääasiassa positiivinen ilmapiiri, jonka lisäksi vuorovaikutus sekä henkilökunnan että opiskelijoiden välillä on arvostavaa. Positiivinen ilmapiiri ja vuorovaikutus vaikuttaa myönteisesti sosiaalisten suhteiden luomiseen, erilaisuuden hyväksyntään, opiskelijoiden turvallisuuden tunteeseen sekä koulussa viihtymiseen. Oppilaitoksessa vallitseva ilmapiiri ja yleinen tapa kohdella muita luo paremmat edellytykset sosiaalisten suhteiden luomiseen. Muita on helpompi lähestyä, sillä vastaanotto on ystävällinen. Tulosten valossa voidaankin päätellä positiivisen ilmapiirin ja vuorovaikutuksen edistävän sosiaalisia suhteita.
Positiivinen ilmapiiri sekä sosiaaliset suhteet koulussa vaikuttavat myönteisesti myös tyttöjen viihtymiseen koulussa. Sosiaalisilla suhteilla onkin suuri vaikutus koulussa viihtymiseen niin hyvässä kuin pahassa. Positiiviset suhteet parhaillaan lisäävät koulumotivaatiota, kun taas negatiiviset suhteet lisäävät riskiä opintojen keskeyttämiseen. (Harju-Luukkainen, Aunola &
Vettenranta 2018, 122.)
Vaikka tutkimuksessa käsiteltiin tyttöjen sosiaalisia suhteita muihin opiskelijoihin, esiin nousi vahvasti myös henkilökunnan merkitys. Henkilökunta huolehtii luokkien sisällä hyvästä ilmapiiristä muun muassa tutustuttamalla opiskelijat toisiinsa ja puhumalla avoimesti asioista, jolloin opiskelijat voivat luottaa heihin. Henkilökunta antaa myös esimerkkiä, miten muita tulisi kohdella.
Aineiston mukaan opetushenkilökunta on myös luonut luokkiin hyvän ilmapiirin, jossa jokainen nähdään ja kuullaan. Luokkahuoneissa opettajan asema onkin iso, koska opettajan tehtävänä on luoda luokkaan oppimista tukeva ilmapiiri. Luokan vuorovaikutuksen laatu riippuukin osittain siitä, millaiset välit opiskelijoiden ja opettajan välillä on ja millaisen tunnelman opettaja onnistuu luomaan luokkaan. Samaan aikaan ilmapiirin tulisi olla rento, mutta hallittu. (Kiilakoski 2012, 40.)
Tytöt ilmaisevat myös, miten Luovissa vallitseva ilmapiiri ja tapa, miten muita kohdellaan vaikuttaa siihen, miten koulussa viihtyy ja kokeeko olevansa osa kouluyhteisöä.
