• Ei tuloksia

"Ja yksin ei kukaan jaksa" - Maahanmuuttajien kokemuksia sosiaalisesta tuesta ja sosiaalisista suhteista sopeutumisessaan ja elämässään Suomessa

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa ""Ja yksin ei kukaan jaksa" - Maahanmuuttajien kokemuksia sosiaalisesta tuesta ja sosiaalisista suhteista sopeutumisessaan ja elämässään Suomessa"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

Helsingin yliopisto - Helsingfors universitet - University of Helsinki

ID 2005-205 Tiedekunta-Fakultet-Faculty

Valtiotieteellinen tiedekunta

Laitos-Institution-Department

Sosiaalipsykologian laitos

Tekijä-Författare-Author

Lankinen, Maarit

Työn nimi-Arbetets titel-Title

"Ja yksin ei kukaan jaksa" - Maahanmuuttajien kokemuksia sosiaalisesta tuesta ja sosiaalisista suhteista sopeutumisessaan ja elämässään Suomessa

Oppiaine-Läroämne-Subject

Sosiaalipsykologia

Työn laji-Arbetets art-Level

Pro gradu

Aika-Datum-Month and year

2005-12-05

Sivumäärä-Sidantal-Number of pages

110 s., 2 liites.

Tiivistelmä-Referat-Abstract

Tässä työssä tarkastelen maahanmuuttajien kokemuksia sosiaalisesta tuesta ja sosiaalisista suhteista liittyen heidän sopeutumiseensa ja elämäänsä Suomessa. Tarkoitukseni on kuvata maahanmuuton kontekstissa kokemuksia tuen ja suhteiden monipuolisesta roolista. Sosiaalisen tuen ja sosiaalisten suhteiden on tutkimuksissa todettu olevan keskeisiä vieraassa maassa asuvien akkulturaatioon ja sopeutumiseen vaikuttavia tekijöitä.

Tutkimuksessani käytin laadullisia menetelmiä. Aineistoni keräsin teemahaastatteluilla, jotka tein marras-joulukuussa 2004. Haastattelin 11 setlementtien maahanmuuttajatoimintaan osallistunutta aikuista maahanmuuttajaa. Tutkittavani muodostavat hyvin heterogeenisen ryhmän niin ikänsä, sukupuolensa kuin Suomeen tulosyynsä suhteen. Aineistoni analyysissä sovelsin teoriasidonnaista sisällönanalyysiä. Hyödynsin analyysissäni sosiaalista tukea, sosiaalisia suhteita, akkulturaatiota ja sopeutumista käsitteleviä aiempia tutkimuksia ja teoretisointeja.

Analyysin pohjalta löysin aineistostani viisi luokkaa tai näkökulmaa sosiaaliseen tukeen ja sosiaalisiin suhteisiin. Näistä näkökulmista kolme oli lähtöisin pitkälti omista kysymyksenasetteluistani, kun taas kaksi muodostui haastateltavien aloitteesta. Ensinnäkin tutkittavani kertoivat sosiaalisten suhteiden luomisesta, ylläpitämisestä ja tarpeista. Toiseksi sosiaalisten suhteiden merkitys ja niistä saatava sosiaalinen tuki nousivat esiin aineistosta. Kolmantena ja odottamattomana näkökulmana havaitsin maahanmuuttajien kokemukset sosiaalisen tuen antamisesta toisille ihmisille. Haastateltavat kertoivat myös vaikeuksistaan saada riittävästi sosiaalista tukea. Sosiaalisen tuen ja sosiaalisten suhteiden kielteiset piirteet nousivat viidentenä ja yllättävänä näkökulmana esille aineistostani.

Sosiaalisten suhteiden solmiminen uudessa ympäristössä voi olla haastavaa, erityisesti suhteessa valtaväestöön. Sosiaalisista suhteista – kuten perheeltä, etniseltä yhteisöltä ja valtaväestön edustajilta – voidaan kokea saatavan monipuolista emotionaalista ja välineellistä tukea sopeutumista ja arjen sujumista helpottamaan. Lisäksi itse saatetaan toimia aktiivisesti sosiaalisen tuen lähteenä. Sosiaalisilla suhteilla koetaan kuitenkin olevan myös varjopuolensa. Esimerkiksi eristyminen etnisen yhteisön suojiin voi hidastaa sosiokulttuurista sopeutumista ja liialliset vaatimukset sosiaalisissa suhteissa uhata psykologista sopeutumista. Myös kokemus sosiaalisen tuen puutteesta – kuten yksinäisyydestä – voi olla riski henkiselle hyvinvoinnille. Tutkimukseni perusteella voidaan todeta, että sosiaalinen tuki ja sosiaaliset suhteet saavat monenlaisia

ilmenemismuotoja maahanmuuttajien elämässä ja sopeutumisessa.

Tärkeimmät lähteet: Ward, C. (1996). Acculturation. Teoksessa D. Landis & B. Bhagat (toim.): Handbook in intercultural training. 2. painos;

Berry, J. W. (1997). Immigration, acculturation, and adaptation. Applied Psychology: An International Review, 46(1); House, J. S., Umberson, D. & Landis, K. R. (1988). Structures and processes of social support. Annual Review of Sociology, 14; Aroian, K. J. (1992). Sources of social support and conflict for polish immigrants. Qualitative Health Research, 2(2); Copeland, A. P. & Norell, S. K. (2002). Spousal adjustment on international assignments: the role of social support. International Journal of Intercultural Relations, 26; Tuomi, J. & Sarajärvi, A. (2004) Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Jyväskylä: Tammi.

Avainsanat-Nyckelord-Keywords maahanmuuttajat

akkulturaatio sopeutuminen sosiaalinen tuki sosiaaliset suhteet settlementtiliike kvalitatiivinen tutkimus haastattelututkimus

Säilytyspaikka-Förvaringsställe-Where deposited

Muita tietoja-Övriga uppgifter-Additional information

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Niinpä Arundalen mukaan sekä sosiaaliset suhteet ja niiden erityispiirteet että yksilöiden hen- kilökohtaiset ominaisuudet ovat molemmat ilmiöitä, jotka syntyvät vuorovaikutuksen

[r]

1,2 oppilasta pienemmät ryhmäkoot alakoulussa vuonna 2019 kuin 2016. Vuonna 2019 ruotsinkieliset opetusryhmät olivat keskimäärin suomenkielisiä opetusryhmiä

Koulutuksen ja ohjauksen laatu sekä saatavuus on varmistettava kaikkialla Suomessa. Väes- tökehityksellä, muuttoliikkeellä, alueellisella eriytymisellä, maahanmuutolla sekä opettajien

Vuosiluokilla 1–6 suurten oppilasryhmien osuus on kasvanut vuoteen 2016 verrattuna sekä 25–29 oppilaan ryhmien että yli 30 oppilaan ryhmien osalta.. Vuodesta 2016 suurten

Kankkusen, Harisen, Niva- lan ja Tapion (2010, 38) mukaan yksi keino syrjimisistä selviytymiselle onkin tunteiden siirtäminen taka-alalle, joka ilmenee esimerkiksi

Lähes kaikki vanhemmat toivat esille myös sitä, että heidän entinen puolisonsa olisi tarvinnut tukea eron jälkeen, mutta ei ollut sitä saanut tai oli siitä

Nuoret ovat kuitenkin Välimaan (2001, 89–106) mukaan usein tietoisia yhteiskunnan ulkonäkökeskei- syydestä sekä ulkonäköihanteista, mutta ulkonäön korostunut merkitys etenkin