Tutkimukseen osallistuneet tytöt ovat pääasiassa tyytyväisiä Luovin toimiin, joilla pyritään tukemaan opiskelijoiden sosiaalisia suhteita. Tytöt myös kokevat, että Luovi on onnistunut luomaan oppilaitokseen positiivisen ja hyväksyvän ilmapiirin, joka edesauttaa suhteiden luomista.
Tärkeimmät toimet, joita Luovi tekee opiskelijoiden sosiaalisten suhteiden tukemiseksi ovat tyttöjen mukaan Luovin järjestämät tapahtumat sekä henkilökunnan esimerkillinen käytös.
Tytöt ovat yhtä mieltä siitä, että arjesta poikkeavat tapahtumat koko oppilaitoksen kesken tai luokan kesken tuovat mukavaa joustoa opiskeluun ja tilaisuuden tutustua uusiin ihmisiin.
Tapahtumissa opiskelijat lähestyvät yleensä toisiaan helpommin, mutta riippuu kuitenkin luonteesta, miten rohkeasti uusia ihmisiä lähestytään. Ilman tapahtumia moni suhde toisiin opiskelijoihin olisi todennäköisesti jäänyt luomatta. Tytöt pohtivat myös, miten on mukavaa, että opiskelijoilta otetaan toiveita vastaan millaisia tapahtumia järjestettäisiin. Vaikka tapahtumat ovatkin pääasiassa pidettyjä, kaikki opiskelijat eivät kuitenkaan aina innostu niistä. Tarkkaa syytä tähän ei tiedetä, mutta se voi johtua erilaisista luonteista.
’’Mun täytyy myöntää, että mää en varmaa tuntis toisten alojen opiskelijoita juuri kettään siinä vaiheessa, jos ei ois mitään juhlien järjestämisiä tai mittään.’’
Henkilökunnan merkitystä korostettiin jälleen erityisen paljon kysyttäessä, mitä Luovi on tehnyt tukeakseen opiskelijoiden sosiaalisia suhteita. Henkilökunnan esimerkki ja luokkien ryhmäytyminen koetaan hyvin merkittävinä keinoina uusien sosiaalisten suhteiden solmimisessa.
Tytöt osoittivat olevansa hyvin tyytyväisiä henkilökunnan panokseen. Tytöt olivat myös sitä mieltä, että erilaisuuden hyväksymisen edistämisessä henkilökunnan esimerkki on kaikkein vaikuttavinta, kun taasen luennoinnit eivät vetoa nuoriin. Luennot otetaan tyttöjen kokemuksen mukaan helposti saarnaamisena ja niihin on vaikea keskittyä. Eräänä vaikuttavana keinona positiivisen vuorovaikutuksen edistäjänä mainittiin myös tilanteiden läpi käyminen luokan kanssa.
Mikäli joillain opiskelijoilla on ollut riitaa tai on sattunut jotain poikkeavaa, asiasta keskustellaan luokan kanssa ja pohditaan, miten jatkossa voitaisiin toimia, ettei vastaavaa tapahtuisi uudelleen.
Tytöt toivovat, että jatkossakin järjestettäisiin tavallisesta arjesta poikkeavia tapahtumia. Toiveena mainittiin myös liikuntapäiviä tai toiminnallinen tempaus, jossa esimerkiksi erilaisissa ryhmissä ratkottaisiin tehtäviä.
6 JOHTOPÄÄTÖKSET
Tutkimuksessa kuvataan Ammattiopisto Luovin Oulun yksikön tyttöopiskelijoiden kokemuksia sosiaalisista suhteista opiskelijoiden välillä. Tutkimuksen tarkoituksena on antaa Luoville tietoa tyttöjen sosiaalisista suhteista ja sen myötä myös heidän kouluhyvinvoinnistaan. Luovi voi halutessaan käyttää tutkimuksen tuloksia tukeakseen paremmin opiskelijoiden sosiaalisten suhteita.
Tytöt kokevat, että Luovissa vallitsee pääasiassa positiivinen ilmapiiri, jonka lisäksi vuorovaikutus sekä henkilökunnan että opiskelijoiden välillä on arvostavaa. Positiivinen ilmapiiri ja vuorovaikutus vaikuttaa myönteisesti sosiaalisten suhteiden luomiseen, erilaisuuden hyväksyntään, opiskelijoiden turvallisuuden tunteeseen sekä koulussa viihtymiseen. Oppilaitoksessa vallitseva ilmapiiri ja yleinen tapa kohdella muita luo paremmat edellytykset sosiaalisten suhteiden luomiseen. Muita on helpompi lähestyä, sillä vastaanotto on ystävällinen. Tulosten valossa voidaankin päätellä positiivisen ilmapiirin ja vuorovaikutuksen edistävän sosiaalisia suhteita.
Positiivinen ilmapiiri sekä sosiaaliset suhteet koulussa vaikuttavat myönteisesti myös tyttöjen viihtymiseen koulussa. Sosiaalisilla suhteilla onkin suuri vaikutus koulussa viihtymiseen niin hyvässä kuin pahassa. Positiiviset suhteet parhaillaan lisäävät koulumotivaatiota, kun taas negatiiviset suhteet lisäävät riskiä opintojen keskeyttämiseen. (Harju-Luukkainen, Aunola &
Vettenranta 2018, 122.)
Vaikka tutkimuksessa käsiteltiin tyttöjen sosiaalisia suhteita muihin opiskelijoihin, esiin nousi vahvasti myös henkilökunnan merkitys. Henkilökunta huolehtii luokkien sisällä hyvästä ilmapiiristä muun muassa tutustuttamalla opiskelijat toisiinsa ja puhumalla avoimesti asioista, jolloin opiskelijat voivat luottaa heihin. Henkilökunta antaa myös esimerkkiä, miten muita tulisi kohdella.
Aineiston mukaan opetushenkilökunta on myös luonut luokkiin hyvän ilmapiirin, jossa jokainen nähdään ja kuullaan. Luokkahuoneissa opettajan asema onkin iso, koska opettajan tehtävänä on luoda luokkaan oppimista tukeva ilmapiiri. Luokan vuorovaikutuksen laatu riippuukin osittain siitä, millaiset välit opiskelijoiden ja opettajan välillä on ja millaisen tunnelman opettaja onnistuu luomaan luokkaan. Samaan aikaan ilmapiirin tulisi olla rento, mutta hallittu. (Kiilakoski 2012, 40.)
Tytöt ilmaisevat myös, miten Luovissa vallitseva ilmapiiri ja tapa, miten muita kohdellaan vaikuttaa siihen, miten koulussa viihtyy ja kokeeko olevansa osa kouluyhteisöä.
Tytöt eivät koe painetta sopeutua tietynlaiseen tytön rooliin, vaan jokainen saa olla aidosti sellainen kuin on ja jokaisen tarpeet huomioidaan. Tuloksista ilmeneekin, miten arvostava vuorovaikutus ja oppilaitoksessa vallitseva myönteinen ilmapiiri rohkaisee opiskelijoita olemaan oma itsensä ilman kiusatuksi tulemisen pelkoa. Turvallisessa ryhmässä vuorovaikutus onkin toimivaa ja opiskelijoilla on mahdollisuus ilmaista mielipiteitään vapaasti. Tämä on yksi esimerkki sosiaalisesti kestävästä kehityksestä koulumaailmassa. Oppilaitoksen toimintakulttuurin rakentaminen turvalliseksi, jossa tapahtuu kunnioittavaa kohtaamista, vaatii huomion kiinnittämistä työskentelyilmapiiriin, sekä oppilaitoksen jäsenten välisiin sosiaalisiin suhteisiin ja tapoihin, miten keskenään ollaan vuorovaikutuksessa. Kun toimintakulttuuri ja ilmapiiri on avoin, voi ilmaista rohkeasti huoliaan ja saada tukea. (Kiilakoski 2012, 34.)
Luovin ilmapiiriin vaikuttaa henkilökunnan asenteet ja esimerkillinen käyttäytyminen, miten toiset tulisi kohdata ja miten erilaisuutta hyväksyä. Tytöt kokevat henkilökunnan esimerkin vaikuttaneen siihen, miten hyväksyvä ja positiivinen ilmapiiri Luoville on kehittynyt. Henkilökunta antaa mallia ja opettaa, millaista on hyvä vuorovaikutus, jonka sitten opiskelijatkin omaksuvat. Voidaankin päätellä henkilökunnan antaman esimerkin rakentaneen oppilaitokseen positiivisen ilmapiirin.
Ystävällinen vuorovaikutus luo hyvää ilmapiiriä ja turvallisuuden tunnetta, sillä jokainen hyväksytään omana itsenään, eikä kouluun tulemista tarvitse pelätä. Opettajien konkreettiset toimet rakentavatkin yhteisöä ja näyttävät, miten opiskelijoita arvostetaan. Mikäli opiskelija kokee opettajan ystäväksi, opiskelija käyttäytyykin paremmin. Luottamus ja aito välittävä vuorovaikutus ovat kouluyhteisön kestävä tapa tukea opiskelijoita. (Kiilakoski 2012, 35.)
Henkilökunnan merkitys nousee esiin myös yksilöllisyyden huomioimisessa ja vahvuuksien painottamisessa. Tämä vaikuttaa koulussa viihtymiseen siten, että opetus sovelletaan jokaiselle sopivaksi, jolloin myös koetaan onnistumisia enemmän kuin pettymyksiä, koska opiskelijoita ei työnnetä heidän epämukavuusalueelle. Eräs haastateltavista sanoi, että Luovissa pelataan niillä korteilla, mitä on ja keskitytään puutteiden sijasta vahvuuksiin. Kun lähdetään liikkeelle vahvuuksista ja saa riittävän tuen, voi tuntea olonsa mukavaksi oppilaitoksessa.
Ongelmakeskeinen lähestymistapa ja puutteiden korjaaminen ei yleensä lisääkään inhimillistä kukoistusta. Hyvinvoinnin tavoittamista on tutkittu ja onkin havaittu, että sitä voidaan opettaa ja oppia. Hyvinvoinnin opetus tai huomioiminen ei kuitenkaan ole kuulunut koulujen opetussuunnitelmiin. (Uusitalo-Malmivaara & Vuorinen 2017, 17.) Ihmismieli herkästi taipuu tarttumaan kielteisiin asioihin ja harmillisuuksiin, jotka kaipaavat korjaamista.
Prosessoimme negatiivista palautetta paljon pidempään, kuin positiivista ja yhtä negatiivista kommenttia kompensoimaan tarvitaan paljon enemmän positiivisia kommentteja. (Uusitalo-Malmivaara & Vuorinen 2017, 18.) Tyttöjen mukaan Luovissa ymmärretään positiivisen asenteen ja vahvuuspainotteisuuden merkitys ja siihen panostetaan, mikä onkin yksi kouluhyvinvointia sekä koulussa viihtymistä lisäävä tekijä.
Tyttöjen mukaan merkittävimpiä toimia, joilla Luovi pyrkii tukemaan opiskelijoiden sosiaalisia suhteita ovat henkilökunnan käytöksen lisäksi myös luokkien sisäiset ja koko oppilaitoksen yhteiset tapahtumat. Tapahtumissa on mahdollisuus luoda uusia sosiaalisia suhteita muihin opiskelijoihin ja tapahtumat tuovat mielekkyyttä tavallisen arjen keskelle. Osa tytöistä on saanutkin uusia tuttavuuksia tapahtumien kautta ja tytöt kokevatkin tapahtumat merkittävänä sosiaalisten suhteiden kannalta. Voidaankin siis päätellä, että yhteisölliset tapahtumat luovat oppilaitokseen positiivista ilmapiiriä, joka edesauttaa sosiaalisten suhteiden luomista ja ylläpitoa.
Koulun sosiaalista ilmapiiriä kehittämällä voidaankin ehkäistä nuorten pahoinvoinnin oireita.
Koulun sosiaalisten suhteiden kehittämisellä on myös vaikutusta myös oppimiseen, kouluhyvinvointiin, kaverisuhteisiin, uskallukseen tuoda oma äänensä kuuluviin ja konfliktien ratkaisuun. (Kiilakoski 2012, 36.)
7 POHDINTA
Tutkimuksen tavoitteena oli kuvailla Ammattiopisto Luovin Oulun yksikön tyttöopiskelijoiden kokemuksia heidän sosiaalisista suhteistaan muiden opiskelijoiden kanssa. Tyttöjen kokemukset ovat pääasiassa positiivisia ja tytöt ovat suurimmalta osin tyytyväisiä Luovin toimiin, joilla pyritään parantamaan oppilaitoksen ilmapiiriä ja tukemaan opiskelijoiden sosiaalisia suhteita.
Opinnäytetyöprosessini alkoi syksyllä 2019. Olin kiinnostunut Luovin toiminnasta ja siitä, miten hyvin opiskelijoiden hyvinvointiin kiinnitetään siellä huomiota, jonka vuoksi halusin toteuttaa opinnäytetyöni yhteistyössä Luovin kanssa. Aihevalinta muovautui vähitellen nykyiseksi käytyäni keskustelua ohjaavien opettajien ja Luovin yhteyshenkilön kanssa. Lopullinen aihevalintani keskittyi tyttöjen sosiaalisiin suhteisiin, sillä Kouluterveyskyselyiden mukaan toisen asteen tyttöjen hyvinvointi on heikentynyt viime vuosien aikana ja sosiaaliset suhteet ovat oleellinen osa hyvinvointia. Luovin toimintaa arvioidaan erilaisilla kyselyillä ja mittareilla, mutta halusin tuoda tyttöjen oman äänen kuuluviin ja että he saavat vapaasti kertoa kokemuksistaan.
Päätin toteuttaa opinnäytetyöni yksin, sillä aikataulujen sovittaminen toisen opiskelijan kanssa olisi ollut monimutkaista. Opinnäytetyön toteuttaminen yksin on tuottanut ajoittain haasteita, sillä en päässyt vaihtamaan ajatuksiani kenenkään kanssa. Joskus saatoin myös jäädä paikoilleni ajatuksieni kanssa, enkä tiennyt miten päästä eteenpäin. Toisaalta koen, että opin reflektoimaan omaa toimintaani paljon paremmin, koska olin itse täydessä vastuussa tutkimuksestani. Minun täytyi jatkuvasti pohtia valintojani ja voisinko tehdä jotain vielä paremmin. Yhtenä oppimistavoitteenani olikin oppia parempaan ammatilliseen kriittiseen reflektioon ja koen, että tässä oppimistavoitteessani kehityin valtavasti.
Toisena oppimistavoitteenani oli tutkimus-ja kehittämisosaamisen kehittäminen. En ole aikaisemmin tehnyt tutkimusta, joten koen, että tässä asiassa kehityin paljonkin. Opin laadullisen tutkimuksen toteuttamisesta ja mitä kaikkea tutkimusprosessi sisältää. Tutkimusprosessin alussa itselleni tuli yllätyksenä, miten tarkasti tutkimus täytyy suunnitella, mutta näin prosessin loppupuolella ymmärrän, miksi perusteellinen suunnitelma ja aiheeseen perehtyminen on välttämätöntä. Opin kehittämisestä myös perehtymällä opiskelijoiden sosiaalisiin suhteisiin osana kouluhyvinvointia ja pohtimalla, miten opiskelijoiden sosiaalisia suhteita ja kouluhyvinvointia voisi tukea entistä paremmin.
Pohdin myös paljon miten muissakin oppilaitoksissa tulisi kiinnittää ilmapiiriin yhtä hyvin huomiota kuin Luovissakin. Opinnäytetyön prosessi oli itselleni täysin uusi juttu ja tämän tutkimuksen myötä mielenkiinto tutkimus- ja kehittämistyötä kohtaan on kasvanut. Tähän tutkimusprosessiin on mahtunut monenlaisia tunteita, mutta kun katson kulkemaani matkaa taaksepäin koen oppineeni valtavasti ja tiedän yrittäneeni parhaani.
Mielestäni teemahaastattelu oli sopiva valinta aineistonkeruuseen ja olen tyytyväinen aineistoon.
Mielestäni yksilöhaastattelu oli myös oikea valinta, koska sillä tavoin jokaisen ääni tuli kuuluviin.
Aluksi haastattelu tuntui vaikealta, sillä en ole aikaisemmin vastaavanlaisia haastatteluja toteuttanut. Halusin myös luoda luottamuksellisen tilanteen, mutta internetin välityksellä tämä oli haastavampaa. Haastatteluissa pidin Web-kameraa päällä, hymyilin ja osoitin kuuntelevani onnistuakseni luomaan tyttöihin luottamuksellisen suhteen parhaalla mahdollisella tavalla.
Suurimpana haasteena haastattelutilanteissa koin, miten onnistun esittämään kysymykset ymmärrettävällä tavalla, mutta ilman, että johdattelen haastateltavaa. Lisäksi koin haastavana, miten voin tarkistaa olenko ymmärtänyt asian oikein, ilman että niin sanotusti laitan sanoja haastateltavan suuhun. Haastattelut olivat uusia tilanteita itselleni, mutta koin, että haastattelujen edetessä opin rentoutumaan ja viemään haastattelua paremmin eteenpäin. Koen myös, että haastattelujen myötä opin itse esittämään kysymykset paremmin ja ymmärrettävämmin. Jokaisen haastattelun jälkeen kuuntelin nauhoitteen ja reflektoin omaa vuorovaikutustani ja miten voisin sitä kehittää.
Varmistaakseni tutkimuksen luotettavuuden tiedostin omat ennakkokäsitykseni ja huolehdin, että ne eivät tule esille missään vaiheessa. Aineistoa analysoitaessa varmistin, että en tuo esille omia ajatuksiani vaan tyttöjen ajatuksia. Tämän varmistin tarkastamalla, että tulos, jota käsittelen löytyy aineistoista ja on peräisin tyttöjen suusta, eikä omaa päättelyä. Koen, että tämä on myös tärkeä osa ammatillista kriittistä reflektiota, sillä olen tietoinen omista ennakkokäsityksistäni ja en anna niiden vaikuttaa tutkimukseen. Tästä syystä saavutinkin mielestäni tavoitteen ammatillisesta kriittisestä reflektiosta hyvin.
Tutkimukseni merkittävin johtopäätös on, miten positiivisella vuorovaikutuksella voidaan luoda oppilaitokseen myönteinen ja turvallinen ilmapiiri, joka tukee sosiaalisia suhteita ja jossa opiskelija voi kokea olonsa tervetulleeksi omana itsenään.
Tiesin jo etukäteen, että Luovi pyrkii tukemaan opiskelijoitaan sekä luomaan oppilaitokseen positiivista ilmapiiriä, mutta olin kuitenkin positiivisesti yllättynyt tyttöjen kertoessa, että heillä on pääasiassa positiivisia kokemuksia sosiaalisista suhteista opiskelijoiden välillä ja että he eivät koe painetta sopeutua tietynlaiseen muottiin, vaan Luovissa jokainen saa olla sellainen kuin haluaa.
Tytöt myös kokevat Luovin toimien sosiaalisten suhteiden tukemiseksi olevan pääasiassa toimivia. Sosiaalisilla suhteilla on tutkitusti vaikutusta koulussa viihtymiseen, kouluhyvinvointiin ja täten myös koulussa menestymiseen ja koulumotivaatioon. Positiiviset sosiaaliset suhteet parantavat kouluhyvinvointia, kun taas päinvastoin negatiiviset suhteet heikentävät kouluhyvinvointia. Tutkimustulokset vastaavat mielestäni tutkimustehtävää ja Luovi voi hyödyntää tutkimuksesta saatua tietoa toimintansa kehittämiseen.
Koen ymmärtäväni entistä paremmin sosiaalisten suhteiden vaikutuksesta koulussa viihtymiseen sekä tyttöjen minäkuvaan. Ymmärrän nyt myös paremmin, mitä sosiaalisten suhteiden huomioimiseen vaaditaan koulumaailmassa. Täten oppimistavoitteeni tyttöopiskelijoiden sosiaalisista suhteista ja niiden tukemisesta toteutui. Tyttöjä oli todella antoisaa kuunnella ja minusta on mahtavaa, miten rohkeasti tytöt kertoivat kokemuksistaan. Eräs haastattelemani tyttö mainitsikin, miten hienoa on, että Luovissa panostetaan opiskelijoiden hyvinvointiin ja kuinka harmi on, että kaikissa oppilaitoksissa opiskelijoiden hyvinvointiin ei kiinnitetä riittävästi huomiota.
Olisi mielenkiintoista toteuttaa vastaavanlainen tutkimus vaikkapa lukiossa ja vertailla tyttöjen kokemuksia. Pohdin myös, miten hienoa olisi, mikäli vastaavilla toisen asteen oppilaitoksilla olisi Luovin kaltaisia resursseja toteuttaa kouluhyvinvointia. Uskon kuitenkin, että tärkeimmässä roolissa kouluhyvinvoinnin edistämisessä ei ole resurssit vaan tapa, miten oppilaitoksen henkilökunta ottaa opiskelijansa huomioon.
Tutkimus toteutettiin haastavana aikana ja pohdinkin, onko sillä voinut olla vaikutusta tuloksiin.
Haastattelut toteutettiin keväällä 2020, jolloin Covid-19 pandemian johdosta voimassa oli useita rajoitustoimenpiteitä ja muun muassa opiskelijat olivat etäkoulussa. Haastattelut toteutettiin myös etäyhteydessä, joten voi olla mahdollista, että en päässyt tyttöjen kanssa riittävän tuttavalliseen tilanteeseen, jolloin he uskaltavat kertoa kokemuksistaan täysin avoimesti. Ajoittain yhteys myös katkesi hetkellisesti, joten on mahdollista, että jotain oleellista on jäänyt kuulematta, vaikka tällaisissa tilanteissa pyrin aina varmistamaan kuulinko oikein mitä haasteltava sanoi.
Koen tämän opinnäytetyöprosessin vahvistaneen ammatti-identiteettiäni sekä opettaneen minulle paljon uutta, jota voin hyödyntää tulevassa ammatissani. Tutkimuksen toteuttamisen mahdollistamiseksi olen tutustunut itselleni vieraisiin käsitteisiin, joiden hallitsemisesta on minulle hyötyä työelämässä. Vaikka vuorovaikutuksen merkitystä on korostettu koko opintojeni ajan, koen että tulevana sosiaalialan ammattilaisena ymmärrän nyt paremmin vuorovaikutuksen merkityksen yksilön hyvinvoinnin kannalta. Koen saaneeni tästä tutkimuksesta uudenlaista intoa toteuttaa positiivista vuorovaikutusta sekä voimavaralähtöisyyttä tulevaisuuden työssäni.
Toisen asteen tyttöjen hyvinvoinnin heikentyminen on hyvin ajankohtainen huolenaihe ja Luovi haluaakin edistää opiskelijoidensa kouluhyvinvointia. Tutkimuksen tulosten mukaan näyttäisi siltä, että Luovi on onnistunut luomaan oppilaitokseen hyväksyvän ja positiivisen ilmapiirin, joka tukee opiskelijoiden sosiaalisia suhteita ja jossa jokainen hyväksytään sellaisena kuin on. Yksittäinen kommentti kuitenkin annettiin muunsukupuolisten ja transsukupuolisten huomioimisesta. Erään tytön kokemusten mukaan henkilökunnalla ei välttämättä ole riittävästi tietoa ja taitoa kohdata näitä nuoria ja heitä on saatettu muun muassa puhutella väärin. Tutkimuksen otanta oli myös pieni, joten on mahdollista, että sattuman vuoksi tutkimukseen valikoituneet tytöt olivat tyytyväisiä, mutta mikäli otanta olisi ollut suurempi, olisi mahdollisesti tullut esiin myös epäkohtia ja negatiivisia kokemuksia.
Ehdottaisinkin Luoville, että jokaista henkilökunnan jäsentä koulutettaisiin ystävälliseen vuorovaikutukseen, voimavaralähtöisyyteen sekä annettaisiin tietoa myös sukupuolivähemmistöistä. Tytöt olivat hieman eri mieltä siitä ovatko he täysin tyytyväisiä Luovin tapahtumiin vai eivät, joten ehdottaisinkin Luoville, että huomioivat jatkossakin opiskelijoiden mielipiteitä tapahtumien sisältöjen suhteen. Jatkotutkimusehdotukseni on tutkia tarkemmin henkilökunnan merkitystä opiskelijoille, sillä vaikka tässä tutkimuksessa käsiteltiin ainoastaan opiskelijoiden välisiä sosiaalisia suhteita, myös henkilökunnan merkitys nousi vahvasti esiin.
LÄHTEET
Diakonia ammattikorkeakoulu Osallistavan ja tutkivan kehittämisen opas: Eettiset periaatteet tutkivassa ja kehittävässä työssä, viitattu 31.8.2017. http://libguides.diak.fi/c.php?
g=389856&p=2793510
Eskola, J. & Suoranta J. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Jyväskylä: Vastapaino.
Harju-Luukkainen, H., Aunola, K., Vettenranta, J., tutkimuslaitos, K., laitos, P., Research, F. I. f.
E., Psykologia. 2018. Sosiaaliset suhteet koulunkäynnissä vahvuutena ja haasteena - nuorten kokema sosiaalinen tuki kotona ja koulussa. Suomen kasvatustieteellinen seura.
http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201810034306
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. 13. osin uudistettu painos. Helsin- ki: Tammi.
Isola, A-M., Kaartinen, H., Leemann, L., Lääperi, R., Schneider T., Valtari S. & Keto-Tokoi A.
2017. Mitä osallisuus on? Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135356/URN_ISBN_978-952-302-917-0.pdf?
sequence=1&isAllowed=y
Janhunen, K-M., 2013. Kouluhyvinvointi nuorten tulkitsemana. Joensuu: Kopijyvä Oy.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-1021-9
Junttila N. 2015. Kavereita nolla. Lasten ja nuorten yksinäisyys. Helsinki: Tammi
Karvonen, R. & Karvonen, S. 2018. Ammattiopisto Luovi Opiskeluhuoltosuunnitelma.
https://luovi.fi/wp-content/uploads/2019/06/opiskeluhuoltosuunnitelma_1.pdf
Kiilakoski T. 2012. Koulu nuorten näkemänä ja kokemana. Taitto: Edita Prima Oy https://www.researchgate.net/publication/
335320913_KOULU_NUORTEN_NAKEMANA_JA_KOKEMANA
Korkiamäki, R. 2013. Kaveria ei jätetä! Sosiaalinen pääoma nuorten vertaissuhteissa. Tampere:
Suomen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9124-5
Käyhkö, M. 2011. Koulu tyttötutkimuksen näyttämönä. Teoksessa K. Ojanen, H. Mulari & S.
Aaltonen (toim.) Entäs tytöt. Johdatus tyttötutkimukseen. Tampere: Vastapaino
Lappalainen K., Kuittinen M. & Meriläinen M. 2008. Pedagoginen hyvinvointi. Turku: Painosalama Oy
Lehto, U-S., Ojanen M., Nieminen, T. & Turpeenniemi-Hujanen, T. Sosiaalilääketieteen yhdistys 2017. Sosiaalisten resurssien vaikutus hyvinvointiin ja terveyteen: sairausspesifi sosiaalinen pääoma.
https://doi.org/10.23990/sa.67759
Innokylä 2016. Sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen kompetenssit. Viitattu 4.2.2020 https://www.innokyla.fi/documents/1167850/5e8f1ef1-7a5b-4dfb-a629-0ea09dbfe904
Leemann, L., Kuusio, H. & Hämäläinen, R.-M. 2015. Sosiaalinen osallisuus. Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke (Sokra). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 4.2.2020
https://thl.fi/documents/966696/3775621/Tietopaketti_Sosiaalinen_Osallisuus.pdf/4bc56a65-8eb2-41c3-87b8-0cd963a2c600
Luovi. Hakijalle. Viitattu 7.11.2019 https://luovi.fi/hakijalle/
Luovi. Luovi-laatu. Viitattu 7.11.2019 https://luovi.fi/luovi/luovi-laatu/
Nieminen T. 2015. Healthier Together? Helsinki: Unigrafia.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-0980-4
Ojanen K., Mulari H. & Aaltonen S. 2011. Entäs tytöt. Johdatus tyttötutkimukseen. Tampere:
Vastapaino.
Salmivalli C. 2005. Kaverien kanssa. Jyväskylä: PS-kustannus
Suutari M. 2002. Nuorten sosiaaliset verkostot palkkatyön marginaalissa. Helsinki: Yliopistopaino.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019. Mikä on THL? Viitattu 17.11.2019.
https://thl.fi/fi/thl/mika-on-thl
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kouluterveyskysely. Viitattu 17.11.2019
https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kouluterveyskysely
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019. Kouluterveyskysely 2017 ja 2019. Viitattu 11.12.2019.
https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/ktk/ktk1/summary_perustulokset2?
alue_0=87869&mittarit_0=200138&mittarit_1=200101&mittarit_2=199385&vuosi_0=v2017&koulu aste_0=161219#
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020. Kouluterveyskyselyiden oppilaskohtaiset tulokset 2017 ja 2019. Sisäinen lähde. Viitattu 5.2.2020.
https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/ktkkoulu3/ktk9/summary_aolvuosi?
oppilaitos_0=236062&mittarit_0=200138&mittarit_1=200345&mittarit_2=199576&vuosi_0=v2017
#
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019. Tilastoraportti. Viitattu 17.11.2019 http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019091528281
Uusitalo-Malmivaara L. & Vuorinen K. 2017. Huomaa hyvä! Näin ohjaat lasta ja nuorta löytämään luonteenvahvuutensa. Jyväskylä: PS-Kustannus
Vaarama M., Moisio P. & Karvonen S. 2010. Suomalaisten hyvinvointi. Helsinki: Yliopistopaino.
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201205085398
Vilkka, H. 2015. Tutki ja kehitä. Jyväskylä: PS-kustannus.
Välijärvi J. 2019. Edellytykset kasvuun, oppimiseen ja osallisuuteen kaikille. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-701-7
Wiens V. 2018. Pohjoissuomalaisten nuorten tyttöjen hyvinvointi – Hypoteettinen malli. Tampere:
Juvenes Print.
http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526221403.pdf
LIITTEET
Liite 1. Haastattelun teemarunko Liite 2. Tutkimuksen saatekirje Liite 3. Tutkimuslupa-lomake
TEEMAHAASTATTELUN RUNKO LIITE 1.
1. Millaisia kokemuksia sinulla on vuorovaikutuksesta muiden opiskelijoiden kanssa?
a. Kuvaile sosiaalisia suhteitasi muihin opiskelijoihin.
b. Koetko tulevasi nähdyksi ja kuulluksi koulussa opiskelijoiden keskuudessa?
c. Miten koulussa otetaan toiset huomioon?
2. Millaisena näet sosiaaliset suhteet muiden opiskelijoiden kanssa?
a. Millaiset suhteet ovat oppitunneilla?
b. Entäpä millaiset suhteet ovat välitunneilla tai lounastauoilla?
c. Miten Luovi on vaikuttanut tähän tai miten toivoisit Luovin vaikuttavan asiaan?
3. Mitä sosiaaliset suhteet muiden opiskelijoiden kanssa ovat antaneet sinulle?
a. Mitä nämä suhteet merkitsevät sinulle?
b. Miten nämä asiat ovat vaikuttaneet sinuun?
c. Millaisia kokemuksia sinulla on sosiaalisten suhteiden vaikutuksesta itsetuntoon?
4. Millaisia kokemuksia sinulla on sosiaalisten suhteiden yhteydestä koulussa viihtymiseen?
a. Miten muut opiskelijat tukevat sinua oppitunneilla ja välitunneilla?
b. Miten luokan sisällä tuetaan toisia?
c. Miten Luovi on vaikuttanut tähän tai miten toivoisit Luovin vaikuttavan asiaan?
TUTKIMUKSEEN OSALLISTUMINEN LIITE 2.
Hyvä vastaaja,
Pyydän Sinua osallistumaan tutkimukseen, jonka tarkoituksena on tutkia Ammattiopisto Luovin Oulun yksikön tyttöopiskelijoiden sosiaalisia suhteita. Sosiaaliset suhteet ovat kanssakäymistä muiden ihmisten kanssa ja niiden pääpiirteitä ovat muun muassa luottamus, vastavuoroisuus sekä tuen antaminen. Tässä tutkimuksessa keskitytään sosiaalisiin suhteisiin opiskelijoiden välillä, sillä opiskelijoiden väliset suhteet ovat merkittävä osa kouluhyvinvointia.
Tämän aineiston keruu liittyy Oulun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijan opinnäytetyöhön.
Tutkimukseni tuloksia Luovi voi käyttää kehittääkseen toimintaansa opiskelijoiden sosiaalisia suhteita tukevaksi. Tutkimukseni kohderyhmänä on Luovin tutkinto-opiskelijatytöt ja tiedonkeruumenetelmänä käytän haastattelua. Haastatteluun on varattu aikaa noin 20-40 minuuttia ja se järjestetään Microsoft Teams-palvelussa ajankohtaisten rajoitustoimenpiteiden vuoksi. Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista ja siitä voi kieltäytyä missä vaiheessa
Tutkimukseni tuloksia Luovi voi käyttää kehittääkseen toimintaansa opiskelijoiden sosiaalisia suhteita tukevaksi. Tutkimukseni kohderyhmänä on Luovin tutkinto-opiskelijatytöt ja tiedonkeruumenetelmänä käytän haastattelua. Haastatteluun on varattu aikaa noin 20-40 minuuttia ja se järjestetään Microsoft Teams-palvelussa ajankohtaisten rajoitustoimenpiteiden vuoksi. Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista ja siitä voi kieltäytyä missä vaiheessa