‘’Viime kädessä laadullisella tutkimusmenetelmällä tehdyssä tutkimuksessa luotettavuuden kriteeri on tutkija itse ja hänen rehellisyytensä, koska arvioinnin kohteena ovat tutkijan tutkimuksessaan tekemät teot, valinnat ja ratkaisut.’’ (Vilkka 2015, 196). Tutkijan tulee kyetä perustelemaan ja kuvailemaan miten lopullisiin ratkaisuihin on päädytty sekä arvioimaan ratkaisujen toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta tavoitteiden kannalta (Vilkka 2015, 197).
Varmistaakseni tämän tutkimuksen luotettavuuden loin tarkan suunnitelman, jossa jokainen vaihe kuvattiin selkeästi. Lisäksi perustelin ratkaisuni ja noudatin tätä suunnitelmaa huolellisesti.
Tutkimuksen laadullisuus ja luotettavuus näkyy rehellisenä kuvauksena tutkimuksen tarkoituksesta ja toteutuksesta. Tutkimuksen onnistumisen kannalta on äärimmäisen tärkeää, että en toiminut omien ennakkoluulojen tai mielipiteideni varassa ja niitä vahvistaakseni. (Diak 2020, Viitattu 6.2.2020). Reflektoin kriittisesti koko tutkimusprosessin ajan, voiko henkilökohtaiset taustalla olevat arvot vaikuttaa hankittavaan tietoon. Reflektion tärkeys korostui erityisesti aineiston analyysissa ja johtopäätöksissä. Taatakseni tutkimuksen luotettavuuden laadin haastattelun teemat ja rungon valmiiksi, jota noudatin ja tätä runkoa hyödynsin myös aineiston analyysissa. Teemoitin aineiston haastatteluteemojen mukaisesti, jotta omat ennakko-oletukseni eivät vaikuttaneet tuloksiin.
Tutkimuksen onnistumisen ja luotettavuuden kannalta on järkevää toteuttaa tutkimus laadullisesti, koska tällöin haastateltava saa mahdollisuuden sanoittaa itse omia ajatuksiaan. Tutkimuksen toteutuessa laadullisesti vältytään paremmin myös väärinymmärryksiltä ja tulkinnanvaraisuudelta.
Toteutettaessa laadullista tutkimusta onkin hyvin tärkeää huolehtia muutamista seikoista, jotta voidaan taata tutkimuksen luotettavuus. Luotettavuutta voi heikentää esimerkiksi mikäli vastaaja muistaa vastatessaan väärin jotain tai ymmärtää asian eri tavalla kuin tutkija. Myös tutkija voi merkitä vastauksen väärin tai tehdä virheen tallentaessa. (Vilkka 2015, 194.) Välttääkseni tämän äänitin haastattelut, jotta pystyin keskittymään haastattelutilanteessa kuuntelemiseen ja haastattelujen jälkeen litteroin aineiston.
Haastatteluissa sanat sisältävät aina tutkintaongelmien riskin. Kysymysten muotoilussa on usein ongelmana, että kysymykset heijastavat jollain tavalla omia käsityksiäni asiasta. Tämä johdattelee haastateltavaa ja tällöin vastaukset eivät ole luotettavia. Lähtökohtaisesti tulisi aina välttää kysymyksiä, joihin voi vastata joko ’’kyllä’’ tai ’’ei’’.
Sen sijaan haastateltavaa tulee pyytää kuvailemaan toivottuja asioita. Teemahaastattelussa on kuitenkin se hyvä puoli, että haastateltava voi itse tarkentaa, mitä kysymyksellä tarkoitetaan tai haastattelija voi varmistaa, onko haastateltava ymmärtänyt kysymyksen. Näin voidaan välttyä väärinkäsityksiltä. (Vilkka 2015, 127-128.) Valmistauduin haastatteluihin huolella ja pohdin tarkkaan, miten esitän kysymykset, jotta en johdattele haastateltavaa. Lisäksi pohdin etukäteen, miten osaan selittää, mitä kysymyksilläni tarkoitan, mikäli haastateltava ei ymmärrä kysymystä.
Tutkimuksen onnistumisen kannalta on merkittävää, että vastataan tutkimuskysymyksiin ja vältetään tutkimustehtäviin liittymättömiä asioita. Myös tästä syystä on tärkeää, että haastateltavat ymmärsivät kysymykset, jolloin myös vastaukset ovat mahdollisimman täsmällisiä tutkimuskysymystä ajatellen.
Opinnäytetyötä toteuttaessa noudatetaan opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeita hyvästä tieteellisestä käytännöstä. Opinnäytetyön toteutuksen perusperiaatteita ovat rehellisyys, huolellisuus ja tarkkuus koko prosessin ajan.
Työssä tulee noudattaa eettisesti kestäviä tiedonhankinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmiä sekä avoimuutta. Muiden tekemää työtä arvostetaan viittaamalla heidän julkaisuihin asianmukaisella tavalla. (Diak 2020, Viitattu 6.2.2020.) Tässä opinnäytetyössä viittasin tarkasti käyttämieni lähteiden materiaaleihin. Lisäksi opinnäytetyön tekijänä huolehdin tutkimusluvista sekä haastateltavien suostumuksista. Alaikäisten haastattelusta täytyi pyytää myös lupa vanhemmilta.
Haastateltaville kerroin selkeästi, mistä opinnäytetyössä on kyse ja mihin saatua tietoa käytetään.
Suostumuslomake sisälsi tiedot tutkimuksen tekijästä, tarkoituksesta, aineiston käytöstä ja kenen käytössä se on.
Tutkittavan autonomiaa, ihmisarvoa ja yksityisyyttä tulee kunnioittaa sekä oikeutta kieltäytyä osallistumasta missä vaiheessa tutkimusta tahansa. Myös anonymiteetin tulee varmistua, sillä monelle se on tutkimukseen osallistumisen ehto. Luottamuksen rakentuminen on yhteistyön kulmakivi ja täytyy huolehtia, ettei osallistuminen tai siitä kieltäytyminen hankaloita osallistujan elämää. Tutkimuksen tulokset tulee julkistaa rehellisesti ja huolellisesti, eivätkä ne saa vahingoittaa osallistujia. (Diak 2020, Viitattu 6.2.2020.) Lopputulos on myös sidoksissa siihen, miten hyvin haastateltava on saavuttanut haastateltavan luottamuksen (Eskola & Suoranta 2000, 93). Luottamusta pyrin luomaan kertomalla avoimesti, mihin tuloksia käytetään ja miten takaan haastateltavien anonymiteetin. Jotta onnistuin huolehtimaan haastateltavien anonymiteetin toteutumisesta, en tiedä heistä muuta kuin heidän nimensä.
Haastateltavan nimiä ei tallennettu ääninauhalle, eivätkä ne myöskään päätyneet lopulliseen opinnäytetyöhön. Haastattelun äänitteet säilytin itselläni opinnäytetyön valmistumiseen saakka, jonka jälkeen poistin ne. Missään vaiheessa tutkimusta en jakanut niitä muille ja nämä asiat kerroin myös haastateltaville. Ilmaisin heille sekä saatekirjeessä, että ennen haastattelun alkua, mihin tarkoitukseen tietoja käytetään, miten takaan anonymiteetin sekä tietojen turvassa säilymisen. Lisäksi ilmaisin heille selkeästi, miten haastattelusta voi kieltäytyä tai sen voi keskeyttää missä vaiheessa tahansa ja muistutin tästä myös ennen haastattelun alkamista.
Haastattelutilanteessa haastateltavat saivat kertoa sen, mitä olivat valmiita jakamaan.
Kysymyksillä pyrin ainoastaan ohjaamaan haastattelutilannetta tutkittavan ilmiön suuntaan.
Haastateltavat saivat määrittää, mistä asioista puhuvat enemmän ja mistä vähemmän, sen mukaan minkä itse kokevat merkityksellisenä. Lisäksi pyrin luomaan luottamuksen tunnetta kohtaamalla haastateltavat ystävällisin elein, kuten hymyilemällä.
5 TYTTÖJEN KOKEMUKSIA SOSIAALISISTA SUHTEISTA OPISKELIJOIDEN VÄLILLÄ
Tässä luvussa tarkastellaan tutkimuksen tuloksia sekä vastataan tutkimustehtäviin: millaisia kokemuksia Ammattiopisto Luovin opiskelijoilla on sosiaalisista suhteista opiskelijoiden välillä sekä miten Ammattiopisto Luovin tulisi kehittää toimintaansa, jotta se tukisi paremmin opiskelijoiden sosiaalisia suhteita Luovissa?
Tutkimukseen osallistuneet tytöt kuvailevat, että heillä on pääasiassa positiivisia kokemuksia sosiaalisista suhteista muiden opiskelijoiden kanssa. Kaikilla heillä on vähintään yksi tai useampi läheisempi ystävä koulussa joihin pitää yhteyttä myös vapaa-ajalla. Lisäksi heillä on koulukavereita, joiden kanssa voi viettää aikaa ja vaihtaa kuulumisia koulussa. Yhtä mieltä he ovat myös siitä, että muiden opiskelijoiden kanssa on helppoa tulla toimeen ja jokainen huomioidaan. Tytöt pohtivat miten kaikkien kanssa ei aina kemiat kohtaa parhaimmalla mahdollisella tavalla, mutta muiden kanssa halutaan kuitenkin olla hyvissä väleissä ja välttää konflikteja. Tytöt ovat huomanneet joskus opiskelijoiden välillä riitaa, mutta nämä ovat ratkenneet keskustelemalla. Tytöt kertovat myös miten omalla käytöksellä voi vaikuttaa ilmapiiriin: mikäli itse käyttäytyy muita kohtaan negatiivisesti, se ruokkii negatiivista ilmapiiriä. Tyttöjen välillä on joskus esiintynyt tytöille tyypillistä ’’draamaa’’, joka on ollut esimerkiksi turhanpäiväistä härnäämistä tai kateutta. Tilanteiden kerrotaan olleen kuitenkin ohimeneviä ja ne on saatu selvitettyä nopeasti.
Tytöt ovat ilokseen huomanneet, miten opiskelijat ovat kypsempiä kuin esimerkiksi yläasteella ja asioista voidaan puhua avoimesti ja fiksusti. Heidän kokemuksen mukaan Luovissa opiskelijat ovat itse halukkaita selvittämään mahdolliset riidat sekä säilyttämään ilmapiirin positiivisena ja tarvittaessa myös henkilökunnalta voi pyytää apua tilanteiden selvittämiseen.
’’Jos itse käyttäytyy muita kohtaan tai muut käyttäytyy negatiivisesti niin kyllä siinä tavallaan ruokkii sitä negatiivista ajattelua et toinen ois vihollinen.’’