LiVM 20/2014 vp — HE 86/2014 vp
LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN MIETINTÖ 20/2014 vp
Hallituksen esitys eduskunnalle alusten aiheut- taman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopi- mukseen liittyvän vuoden 1978 pöytäkirjan uu- distetun VI liitteen ja siihen myöhemmin tehty- jen muutosten hyväksymisestä sekä laeiksi uu- distetun VI liitteen ja siihen myöhemmin tehty- jen muutosten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja merenku- lun ympäristönsuojelulain muuttamisesta
JOHDANTO Vireilletulo
Eduskunta on 17 päivänä kesäkuuta 2014 lähet- tänyt liikenne- ja viestintävaliokuntaan valmis- televasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen eduskunnalle alusten aiheuttaman meren pilaan- tumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvän vuo- den 1978 pöytäkirjan uudistetun VI liitteen ja siihen myöhemmin tehtyjen muutosten hyväksy- misestä sekä laeiksi uudistetun VI liitteen ja sii- hen myöhemmin tehtyjen muutosten lainsäädän- nön alaan kuuluvien määräysten voimaansaatta- misesta ja merenkulun ympäristönsuojelulain muuttamisesta (HE 86/2014 vp).
Lausunto
Eduskunnan päätöksen mukaisesti ympäristöva- liokunta on antanut asiasta lausunnon (YmVL 17/2014 vp), joka on otettu tämän mietinnön liit- teeksi.
Asiantuntijat
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
- hallitusneuvos Lolan Eriksson, liikenne- ja viestintäministeriö
- ympäristöneuvos Eeva-Liisa Poutanen, ympä- ristöministeriö
- vanhempi tutkija Jukka-Pekka Jalkanen, Il- matieteen laitos
- johtava asiantuntija Jorma Kämäräinen, Lii- kenteen turvallisuusvirasto TraFi
- yksikön päällikkö, PhD Sari Repka, Meren- kulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus - johtava asiantuntija Tiina Haapasalo, Elinkei-
noelämän keskusliitto EK
- toimitusjohtaja Olof Widén, Suomen Varusta- mot ry.
Lisäksi kirjallisen lausunnon on antanut
— Suomen ympäristökeskus.
HALLITUKSEN ESITYS Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväk-
syisi alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainvä- liseen yleissopimukseen liittyvän vuoden 1978 pöytäkirjan uudistetun ilmansuojelua koskevan VI liitteen sekä liitteeseen myöhemmin tehdyt muutokset sekä lain liitteen ja muutosten lain- säädännön alaan kuuluvien määräysten voi- maansaattamisesta. Esityksessä ehdotetaan li- säksi, että merenkulun ympäristönsuojelulakia muutettaisiin VI liitteeseen tehtyjen muutosten edellyttämällä tavalla.
Uudistettu VI liite hyväksyttiin Kansainväli- sen merenkulkujärjestön (IMO) merellisen ym- päristön suojelukomitean 58. istunnossa vuonna 2008, ja se korvaa kokonaisuudessaan aikaisem- min voimassa olleen ilmansuojeluliitteen. Liite sisältää määräyksiä alusten aiheuttaman ilman pilaantumisen ehkäisemisestä. Liitteen kokonaisuudistuksessa alusliikenteen typen ja rikin oksidipäästöjä koskevia määräyksiä muu- tettiin nykyistä tiukemmiksi. Uusilla säännöillä vähennetään päästöjen haitallisia vaikutuksia ih- misten terveydelle ja meriympäristölle. Kaikki Itämeren maat, Suomea lukuun ottamatta, ovat uudistetun liitteen osapuolia.
Alusten dieselmoottoreiden typen oksidipääs- töjä on tarkoitus vähentää kolmessa tasossa aluksen rakentamisvuoden mukaan. Uudistuk- sessa VI liitteeseen on lisätty myös mahdolli- suus nimetä typen oksidipäästöjen valvonta- alueita, joilla sovelletaan tiukempia päästörajo- ja. Rikin oksidipäästöjen osalta päästörajoja tiu- kennettiin. Alusten käyttämän polttoaineen rik- kipitoisuusraja laskee globaalilla tasolla 0,5 pai- noprosenttiin 1 päivästä tammikuuta 2020 läh- tien ja voidaan vuonna 2018 tehtävällä IMOn päätöksellä tietyin edellytyksin lykätä vuoteen 2025. Riippumatta IMOssa tehtävästä päätök- sestä Euroopan unionin alueella 0,5 painopro- sentin rikkipitoisuusraja tulee voimaan vuonna 2020 EU:n rikkidirektiivin muutosdirektiivin 2012/33/EU perusteella. Liitteen mukaisilla ri- kin oksidipäästöjen valvonta-alueilla, kuten Itä- merellä, Pohjanmerellä, Englannin kanaalissa ja
Pohjois-Amerikan valvonta-alueella, rikkipitoi- suus laskee 0,1 painoprosenttiin 1 päivästä tam- mikuuta 2015 lähtien.
Uudet säännöt katsottiin hyväksytyiksi 1 päi- vänä tammikuuta 2010 noudattaen alusten ai- heuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopi- mukseen liittyvän vuoden 1978 pöytäkirjan mu- kaista niin sanottua hiljaista hyväksymismenet- telyä, ja ne tulivat voimaan 1 päivänä heinäkuu- ta 2010. Suomi ilmoitti joulukuussa 2009 IMOn pääsihteerille, että uudistetun VI liitteen mää- räykset voivat tulla Suomen osalta voimaan vas- ta nimenomaisen suostumuksen antamisen jäl- keen.
Muita eduskunnan hyväksyttäväksi esitettä- viä ilmansuojelua koskevaan VI liitteeseen teh- tyjä muutoksia ovat Pohjois-Amerikan meri- alueen ja Yhdysvaltain Karibianmeren nimeämi- nen liitteen mukaisiksi typen ja rikin oksidipääs- töjen valvonta-alueiksi sekä uusien alusten ener- giatehokkuuden parantamista koskevien mää- räysten lisääminen liitteeseen. Myös nämä myö- hemmät muutokset ovat tulleet kansainvälisesti voimaan noudattaen niin sanottua hiljaista hy- väksymismenettelyä.
Uudistettu VI liite kuuluu rikin oksidipäästö- jen rajoittamista koskevien määräysten osalta Euroopan unionin toimivaltaan. Euroopan unio- nin rikkidirektiivi on saatettu vastaamaan uudis- tettua VI liitettä. Direktiiviin tehdyt muutokset on tarkoitus panna täytäntöön merenkulun ym- päristönsuojelulakiin esitetyillä muutoksilla sekä merenkulun ympäristönsuojelusta annet- tuun valtioneuvoston asetukseen myöhemmin tehtävillä muutoksilla. Direktiivin kansallisen täytäntöönpanon määräaika on 18 päivänä kesä- kuuta 2014.
Uudistetun VI liitteen ja siihen myöhemmin tehtyjen muutosten lainsäädännön alaan kuulu- vien määräysten voimaansaattamista koskeva laki sekä laki merenkulun ympäristönsuojelu- lain muuttamisesta on tarkoitus saattaa voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajan-
LiVM 20/2014 vp — HE 86/2014 vp
kohtana samaan aikaan, kun liite ja siihen tehdyt muutokset tulevat Suomen osalta voimaan.
VALIOKUNNAN KANNANOTOT Perustelut
Merenkulun ympäristönsuojelua koskevat sään- nökset perustuvat merenkulun kansainvälisestä luonteesta johtuen keskeisiltä osin kansainväli- siin sopimuksiin. Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Kansainvälisen merenkul- kujärjestön (IMO) MARPOL-yleissopimuksen uudistetun vuonna 2008 hyväksytyn ilmansuoje- lua koskevan VI liitteen ja liitteeseen myöhem- min tehdyt muutokset. Lisäksi ehdotetaan tavan- mukaisen voimaansaattamislain hyväksymistä ja ehdotetaan pitkälti ilmansuojelua koskevaa lii- tettä vastaavia rikkidirektiivin muutoksia saatet- tavaksi täytäntöön merenkulun ympäristönsuo- jelulakiin (1672/2009) tehtävillä muutoksilla.
Edellä mainittuun liitteeseen sisältyy määrä- yksiä alusten aiheuttaman ilman pilaantumisen ehkäisemisestä. Liitteen uudistamisen yhteydes- sä rikin ja typen oksidipäästöjä koskevia rajoja tiukennettiin huomattavasti. Lisäksi liitteeseen sisältyy alusten uudet energiatehokkuutta koske- vat ns. EEDI (Energy Efficiency Design Index) - säännökset. Tavoitteena päästörajojen tiukenta- misella on vähentää haitallisia vaikutuksia ih- misten terveydelle ja ympäristölle. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan rikin oksidipäästö- jen lisäksi ehdotetut rikkirajoitukset vähentäisi- vät alusten noki- ja tuhkahiukkasten, syöpävaa- rallisten polysyklisten aromaattisten hiilivety- jen sekä toksisten metallien päästöjä. Esityksen mukaan nyt ehdotettavilla uusilla SECA (Sul- phur Emission Control Area) -aluetta koskevilla muutoksilla meriliikenteen rikkipäästöjä vähen- nettäisiin Euroopan komission arvion mukaan tällä alueella yli 90 prosenttia. Valiokunta kui- tenkin huomauttaa, että terveysvaikutukset ei- vät jakaudu alueellisesti tasapuolisesti, suurin hyöty koituu saadun selvityksen mukaan runsas- väestöisille rannikkoseuduille, joita on Suomes- sa varsin vähän.
Rikkipäästöjen osalta rikkipäästöjen valvon- ta-alueilla, kuten Itämerellä, Pohjanmerellä, Englannin kanaalissa ja Pohjois-Amerikan val- vonta-alueella, polttoaineen rikkipitoisuuden yläraja laskee 0,1 painoprosenttiin 1.1.2015 lu- kien. Tällä hetkellä SECA-alueen meripolttoai- neen rikkipitoisuuden raja on 1,0 painoprosent- tia. Globaalisti polttoaineen rikkipitoisuusraja laskee 0,5 painoprosenttiin 1.1.2020 alkaen, mutta vaatimuksen voimaantuloa on mahdollis- ta myöhemmällä, vuonna 2018 tehtävällä IMOn päätöksellä lykätä vuoteen 2025 saakka. Euroo- pan unionin muilla kuin SECA-alueilla 0,5 pai- noprosentin vaatimus tulee kuitenkin voimaan vuonna 2020 riippumatta IMOn mahdollisesta lykkäävästä päätöksestä.
Valiokunta pitää merenkulun päästöistä ai- heutuvien terveys- ja ympäristöhaittojen vähen- tämistä erittäin hyvänä ja tärkeänä tavoitteena.
Valiokunta pitää myös hyvänä, että heinäkuussa 2007 voimaantullut polttoaineen rikkipitoisuus- rajan laskeminen 1,5 prosentista 1,0 prosenttiin on valiokunnan saaman selvityksen mukaan alentanut merkittävästi rikki- ja pienhiukkasten määrää.
Valiokunta pitää kuitenkin kannatettavista ta- voitteista huolimatta SECA-alueelle kohdistet- tuja muita alueita tiukemmista vaatimuksista ai- heutuvia kustannusvaikutuksia edelleen epätasa- puolisina, kilpailua vääristävinä ja yleisesti me- rikuljetusten kustannustehokkuutta heikentävi- nä. Keinot hyvien tavoitteiden saavuttamiseksi aiheuttavat Suomelle elintärkeälle meriliiken- teelle huomattavia lisäkustannuksia ja heikentä- vät siten merikuljetuksia hyödyntävän teollisuu- den ja elinkeinoelämän kilpailuedellytyksiä.
Suomen maantieteellisen sijainnin vuoksi Suo- men vientiteollisuudella on muutoinkin kilpaili- joita suuremmat kuljetuskustannukset keskeisil- le markkina-alueille Euroopassa ja muualle maa- ilmassa. Tiukentuvat vaatimukset vaativat kal-
liita investointeja nopeassa aikataulussa ilman toivottuja kohtuullisen valmistautumisen mah- dollistavia siirtymäaikoja, ja ne asettavat erityi- sesti SECA-alueen toimijat ja eteläisen Euroo- pan toimijat kilpailukyvyn kannalta eriarvoi- seen asemaan. Lisäksi globaalit vaatimukset tu- levat vasta myöhemmin voimaan. Valiokunta to- teaa, että erityisesti EU-sääntelyn tulee lähtö- kohtaisesti perustua elinkeinotoiminnan säänte- lyn tasapuolisuuteen eri maiden ja alueiden vä- lillä. Liikenteen turvallisuusviraston vuonna 2013 teettämän selvityksen mukaan kustannus- vaikutukset olisivat Suomessa noin 460 miljoo- naa euroa vuodessa, jos vaatimusten täyttämi- seen käytettäisiin vain matalarikkistä polttoai- netta, ja noin 120 miljoonaa euroa, jos käytettäi- siin pelkästään rikkipesureita.
Koska ehdotetut muutokset on tässä vaihees- sa mm. kansainvälisistä sitoumuksista johtuen käytännössä välttämätöntä saattaa kansallisesti voimaan, valiokunta korostaa, että keskeisintä on jatkossa huolehtia negatiivisten kustannus- vaikutusten vähentämisestä, säännösten tasa- puolisen noudattamisen valvonnasta ja sanktioi- den riittävästä tehokkuudesta. Liikenne- ja vies- tintävaliokunta yhtyy ympäristövaliokunnan lausunnossaan esille tuomaan näkemykseen, jonka mukaan nyt käsiteltänä olevien MARPOL- sopimusten muutosten ja direktiivin voimaan- saattamisesta pidättäytyminen ei edes teoreetti- sesti estäisi uusien rikkivaatimusten kilpailuky- kyvaikutuksia, koska valtaosa meriliikenteestä hoidetaan muiden maiden lipun alla purjehtivil- la aluksilla ja myös suomalaisten alusten tulee joka tapauksessa noudattaa vaatimuksia, kun ne liikennöivät SECA-alueen satamiin.
Säännösten noudattamisen valvonta. Valiokun- nan saaman selvityksen mukaan Liikenteen tur- vallisuusvirasto on osin myös yhteistyössä mm.
Rajavartiolaitoksen ja Ilmatieteen laitoksen kanssa valmistautunut tarvittavan valvonnan te- hokkaaseen toteuttamiseen kansallisesti sekä yhteistyössä Itämeren alueen valtioiden, EU:n viranomaisten ja Pariisin yhteisymmärryspöytä- kirjan osapuolten kanssa. Suomen lähinaapu-
reista myös Venäjä on osapuolena Pariisin yh- teisymmärryspöytäkirjassa.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kansainvälisesti sovitun menettelyn mukaan ku- kin SECA-alueen satamavaltio huolehtii sen sa- tamiin ja ankkuripaikoille liikennöiviä ulkomaa- laisia aluksia koskevasta valvonnasta. Satama- valtiovalvonnassa tiedot tehdyistä havainnoista välittyvät tietojärjestelmän kautta myös muiden maiden valvoville viranomaisille. Ensisijaisesti valvonta kohdistetaan riskikriteerien perusteella korkeamman riskiluokan aluksiin, mutta kaikki alukset tarkastetaan vähintään kolmen vuoden välein. Käytännössä Suomessa käyvien alusten osalta kyse on polttoainenäytteiden analysoin- nista ja polttoaineisiin liittyvien asiakirjojen tar- kistamisesta.
Lisäksi Suomessa on valiokunnan saaman sel- vityksen mukaan selvitetty ilmakehän päästöjä ja laivan pakokaasujen rikkipitoisuutta mittaavi- en laitteiden eli ns. snifferien hyödyntämisen mahdollisuuksia siten, että valvontaa voitaisiin tehokkaammin kohdistaa myös sellaisiin aluk- siin, jotka eivät tule Suomen satamiin. Valio- kunnan saaman selvityksen mukaan tarkoituk- senmukaisinta on käyttää sniffereitä Rajavartio- laitoksen tekemien öljyvalvontalentojen yhtey- dessä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tähän toimintaan tarvittavan kahteen lentoko- neeseen sijoitettavan mobiililaitteiston ja tarvit- tavan ohjelmiston hankinta sekä järjestelmän toimintakuntoon saattaminen aiheuttaa todennä- köisesti varsin huomattavia kustannuksia. Valio- kunta pitää hyvänä, että valvontaa yhdistetään eri viranomaisten nykyisiin toimintoihin kustan- nustehokkuuden varmistamiseksi ja selvitetään maalta, mereltä, ilmasta ja jatkossa mahdollises- ti myös satelliittien avulla tehtävän valvonnan tarkoituksenmukaisimpia toteuttamistapoja.
Sanktiojärjestelmä. Nykyisessä sanktiojärjes- telmässä määräysten rikkomisesta voi rikoslain (39/1889) ja merenkulun ympäristönsuojelulain perusteella olla seurauksena sakko- tai vankeus- rangaistus. Lisäksi saadun selvityksen mukaan väärän polttoaineen hintaeroa voidaan pitää mahdollisesti valtiolle menetettävänä rikoksen
LiVM 20/2014 vp — HE 86/2014 vp
tuottamana taloudellisena hyötynä. Alusliiken- teen valvonnasta annetun lain (370/1995) 4 luvun mukaan Liikenteen turvallisuusvirasto voisi määrätä polttoaineen vaihdettavaksi ennen matkan jatkamista ja tarvittaessa tehostaa tätä määräystä uhkasakolla. Alus voidaan myös mää- rätä jäämään satamaan siihen saakka, että on voitu varmistaa asianmukaisen polttoaineen käyttäminen aluksessa. Jos aluksella on toistu- via pysäyttämistä vaativia rikkeitä, aluksen lii- kennöiminen voidaan kieltää joko määräajaksi tai viime kädessä lopullisesti koko Pariisin yh- teistyöpöytäkirjan alueella, mikä koskee EU- alueen lisäksi, Norjan, Islannin, Kanadan ja Ve- näjän satamia. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan edellä mainituilla toimenpiteillä on nii- den kohteeksi joutuvalle varustamolle merkittä- viä taloudellisia vaikutuksia, mikä todennäköi- sesti muodostaa tehokkaan kannusteen säännös- ten noudattamiselle. Asiantuntijakuulemisessa on kuitenkin tuotu esille, että nykyistä sanktio- järjestelmää olisi tarpeen täydentää hallinnollis- ten sanktioiden käyttömahdollisuudella riittä- vän ennaltaehkäisevän vaikutuksen aikaan saa- miseksi. Valiokunta pitää hyvin tärkeänä, että käytössä olevan sanktiojärjestelmän tulee tukea tehokkaasti uusien vaatimusten käyttöönottoa ja kiirehtii valmisteilla olevan seuraamusjärjestel- mää koskevan selvityksen toteuttamista. Rikki- päästöjen vähentäminen aiheuttaa varustamoille mittavia kustannuksia, ja valiokunta pitää ensisi- jaisen tärkeänä, että kansainväliseen yhteistyö- hön panostetaan siten, että valvontajärjestelmä saadaan toimimaan oikeudenmukaisesti, tasa- puolisesti ja tehokkaasti erityisesti kaikissa Itä- meren valtioissa.
Vaatimusten toimeenpanoa helpottavat keinot.
Alukset voivat pyrkiä uusien vaatimusten täyttä- miseen mm. alustyypistä riippuen hyödyntämäl- lä rikkipesureita taikka käyttämällä vähärikkistä polttoainetta tai nesteytettyä maakaasua (LNG).
Monet vaihtoehdot edellyttävät kalliita inves- tointeja, ja vaatimusten toimeenpanon haastei- den ratkaiseminen vaatii siten myös tukitoimen- piteitä kilpailukyvyn varmistamiseksi.
Hallitus on toteuttanut useita toimia, joilla rikkisääntelyn negatiivisten kustannusvaikutus- ten kilpailuhaittaa pyritään lieventämään. Väy- lämaksujen puolittamisella, tavaraliikenteen ra- taveron poistamisella, yhteisöveron laskemisel- la, rikkipesureiden hankinnan tukemisella ja mm. LNG-infrastruktuurin rakentamisella pys- tytään osittain vähentämään näitä vaikutuksia.
Valiokunta pitää rikkipesureiden hankinnan tu- kemista erittäin hyvänä ja kannatettavana. Tästä huolimatta valiokunnan saaman selvityksen mu- kaan kuitenkin vain suhteellisen harva alus on voinut saada kyseistä tukea. Valiokunta kiinnit- tää huomiota saamansa selvityksen perusteella myös siihen, että tuen myöntämisen kriteereitä tulisi kehittää nykyistä tarkoituksenmukaisem- paan suuntaan siten, että myös kustannuksiltaan optimoidut ratkaisut voivat saada tasapuolisesti tätä tukea.
Ympäristövaliokunta on kiinnittänyt lausun- nossaan huomiota siihen, että vähärikkinen polt- toaine on rikkipesureita ympäristöystävällisem- pi vaihtoehto, johtuen rikkipesurien käytöstä syntyvistä pesuvesistä. Liikenne- ja viestintäva- liokunnan saaman selvityksen mukaan ns. sulje- tun kierron rikkipesureista syntyy jätelietettä ja rikistä johtuvaa kellertävää puhdistettua pesu- vettä. Saadun selvityksen mukaan pesureiden pesuvesistä erotettua jätettä syntyy arviolta noin 10 prosenttia enemmän kuin mitä raskasöljy- käyttö ilman pesuria tuottaisi. Valiokunta pitää tärkeänä, että myös pesureista syntyvän jätteen vastaanottamiskykyyn satamissa, jätteiden lop- pukäsittelyyn ja kuljetustarpeiden varmistami- seen kiinnitetään asianmukaisesti jatkossa huo- miota.
Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että edel- leen etsitään sellaisia toimenpiteitä, joilla elin- keinoelämän ja teollisuuden kustannusrasitetta saadaan vähennettyä. Vaadittavia investointeja ja lisääntyviä kustannuksia tulee pyrkiä kom- pensoimaan mahdollisuuksien mukaan myös olemassa olevien EU:n rahoitusinstrumenttien kautta. Valiokunta peräänkuuluttaa kaikkien sel- laisten keinojen etsimistä, jotka auttavat talou- dellisesti tai muutoin uusien vaatimusten toteut-
tamiseen elinkeinoelämän kilpailukykyä edistä- vällä tavalla.
Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille, että uudet rikkipitoisuusrajat saattavat tuoda liiketoi- minta- ja työllistämismahdollisuuksia ns. clean tech -tekniikan kehittämiseen liittyen. Valio- kunta pitää tärkeänä, että nämä mahdollisuudet pyritään hyödyntämään määrätietoisesti. Valio- kunta yhtyy ympäristövaliokunnan lausuntoon siitä, että clean tech -kehitystyön yhdistäminen Suomen vahvaan laivanrakennusosaamiseen luo meriklusterille vahvaa kehityspotentiaalia.
Typpipäästöt. Ympäristövaliokunnan antaman lausunnon mukaan Itämeren tilan kaikkein suu- rin ongelma on rehevöityminen, jonka kannalta typen oksideilla on fosforin ohella merkitystä.
Nyt käsittelyssä olevat merenkulun kiristyvät typpipäästörajat koskevat vain uusia laivoja, ja niiden arvioidaan vähentävän päästöjä noin 20 %. Lisäksi liitteen perusteella on myös mah- dollista perustaa typen oksidipäästöjen valvon- ta-alueita (NECA, Nitrogen/NOx Emission Control Area), joissa uusien alusten tulee täyt- tää 80 prosentin typenoksidipäästöjen vähentä- mistä koskeva vaatimus alueen nimeämisen jäl- keen. Käsittelyssä oleva esitys ei sisällä tätä kos- kevia ehdotuksia. Tietyn merialueen rantaval- tiot voivat liitteen mukaan tehdä IMOlle asiaa koskevaa päätöstä varten hakemuksen, mikäli kaikki alueen valtiot ovat tästä yksimielisiä.
HELCOMissa on vireillä Itämeren typen oksidi- päästöjen valvonta-alueeksi nimeämistä koske- va valmistelu, mutta valiokunnan saaman selvi- tyksen mukaan asian ei tässä vaiheessa arvioida päätöksen yksimielisyysvaatimuksesta johtuen etenevän nopeasti. Valiokunta pitää hyvin tär- keänä, että eduskuntaa informoidaan ja pidetään ajan tasalla, jos mainitussa prosessissa tapahtuu jotain uutta. Itämeren alusten osuus Itämeren typpikuormituksen kokonaismäärästä on noin 1,25 prosenttia, mutta määrän arvioidaan kasva- van tulevaisuudessa laivaliikenteen lisääntymi- sen myötä. Valiokunta korostaa vaikutusarvioin- tien tarvetta jatkossa. Rikkipäästöjen vähentä- mistä koskevan asian käsittelyn eri vaiheita on leimannut vaikutusarviointien huomattavan suu-
ret vaihteluvälit ja vaikeus saada varmaa tietoa muutosten vaikutuksista. Valiokunta katsoo, että mikäli uusia merenkulun päästörajoituksia tulee asettaa, vaatimukset eivät saa enää aiheuttaa pai- kallisesti uusia kilpailukykyä haittaavia lisäkus- tannuksia ja niiden tulee siten olla mahdollisim- man tasapuolisia globaalisti ja yhtenäisiä koko EU:n alueella.
Alusten energiatehokkuutta koskevat säännök- set. Asiantuntijalausunnoissa on kiinnitetty huomiota myös asteittain vuosina 2013—2015 voimaantulevien alusten energiatehokkuutta koskevien EEDI-sääntöjen jäissäkulkuominai- suuksia koskeviin vaikutuksiin ja toisaalta EEDI-sääntöjen yhteensopivuuteen alusten suo- malais-ruotsalaisten jääluokkasääntöjen kanssa.
Energiatehokkuusvaatimusten kautta on tavoit- teena hidastaa ja vähentää merenkulun hiilidiok- sidipäästöjen kasvamista olennaisesti. Saadun selvityksen mukaan EEDI-määräysten mukaiset alukset eivät kuitenkaan sovellu optimaalisesti talvimerenkulkuun, koska konetehojen laskemi- nen polttoaineenkulutuksen ja päästöjen vähen- tämiseksi heikentää alusten jäissä kulkemisky- kyä ja voi siten myös lisätä tulevaisuudessa tar- vetta jäänmurtokapasiteetin lisäämiseen. Valio- kunta korostaa, että merenkulun ja satamien ym- pärivuotisella toimivuudella on elinkeinoelä- män kilpailukyvyn kannalta hyvin keskeinen merkitys ja tästä syystä on erittäin tärkeää seura- ta edellä mainittujen säännösten vaikutuksia jäänmurron toimivuuteen.
Polttoaineen leimahduspistettä koskeva aloite.
Yhdysvallat on tehnyt polttoaineen leimahdus- pisteen alentamista koskevan ehdotuksen, jota käsitellään lähiaikoina IMOn meriturvallisuus- komiteassa. Aloitteen mukaan leimahduspisteen raja tulisi asettaa Yhdysvaltojen standardien mu- kaisen 52—55 celsius-asteen tasolle, jotta maal- la käytettäviä polttoaineita voitaisiin käyttää myös merenkulussa ja polttoaineen saatavuus merenkulussa voisi tätä kautta parantua. Asian- tuntijakuulemisessa polttoaineen yhtenäisyydel- lä on arvioitu voivan kuitenkin olla polttoaineen saatavuutta heikentäviä vaikutuksia maaliiken-
LiVM 20/2014 vp — HE 86/2014 vp
teen osalta. Toisaalta taas on tuotu esille, että vain yhden polttoainelaadun tuottaminen meri- ja maantiekuljetuksiin voisi vähentää tuotanto- kustannuksia ja sitä kautta laskea polttoaineen hintoja. Valiokunnan saaman selvityksen mu- kaan maadieselin leimahduspisteen alaraja on tällä hetkellä Suomessa ja EU:n alueella 55 celsius-astetta. Valiokunta kiinnittää huo- miota siihen, että kansainvälisesti ehdotettu 52 celsius-asteen alaraja ei siten periaatteessa estäisi myöskään tämän nykyisen alarajan käyt- töä. Meridieselissä 60 celsius-astetta on kuiten- kin kansainvälisesti sovittu standardi, joka pe- rustuu asiantuntijoiden tietämykseen ja sisältää tarvittavan turvamarginaalin. Valiokunnan saa- man selvityksen mukaan ehdotuksen turvalli- suusriskeistä on olemassa toisistaan poikkeavia näkemyksiä. Mahdollisella muutoksella on arvi- oitu kuitenkin olevan nykyistä turvallisuusmar- ginaalia kaventavia vaikutuksia, esimerkiksi lai-
vapalojen näkökulmasta. Valiokunta pitää tär- keänä, että ehdotuksen kokonaisvaikutuksia ar- vioidaan kattavasti.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmene- vistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoi- tuksenmukaisena.
Päätösehdotus
Edellä esitetyn perusteella liikenne- ja viestintä- valiokunta ehdottaa,
että eduskunta hyväksyy hallituksen esi- tyksessä tarkoitetun yleissopimukseen liittyvän pöytäkirjan liitteen ja siihen tehdyt muutokset siltä osin kuin ne kuu- luvat Suomen toimivaltaan ja
että lakiehdotukset hyväksytään muut- tamattomina.
Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2014
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. Kalle Jokinen /kok
vpj. Osmo Kokko /ps jäs. Mikko Alatalo /kesk
Thomas Blomqvist /r Ari Jalonen /ps Merja Kuusisto /sd Suna Kymäläinen /sd Raimo Piirainen /sd
Janne Sankelo /kok Hanna Tainio /sd Eila Tiainen /vas Ari Torniainen /kesk Reijo Tossavainen /ps Oras Tynkkynen /vihr Mirja Vehkaperä /kesk vjäs. Heikki Autto /kok.
Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Juha Perttula.
VASTALAUSE Perustelut
Hallituksen esityksellä laitetaan täytäntöön Eu- roopan unionin rikkidirektiivin muutos. Esityk- sessä ehdotetaan myös, että eduskunta hyväksyi- si alusten aiheuttaman merien pilaantumisen eh- käisemisestä tehdyn sopimuksen eli ns. MAR- POL-yleissopimukseen tehdyt muutokset sekä niiden viemisen kansalliseen lainsäädäntöön.
Valiokuntaryhmänä olemme täysin tietoisia sii- tä, että kyseessä on EU:n direktiivin kansallinen toimeenpano. Kuitenkin olemme tätä ja tämän sisältöisiä esityksiä johdonmukaisesti vastusta- neet.
Ensinnäkin valiokuntaryhmämme haluaa kiinnittää jälleen kerran huomiota siihen tosi- asiaan, että on ilmeisen suuri vaara olemassa sii- tä, että maamme joutuu Euroopan unionin jäsen- maana kantamaan hallituksen esityksestä johtu- via suuria taakkoja sekä negatiivisia vaikutuksia monella tapaa. Yksi tällainen suora sekä välitön seuraus esityksestä on byrokratian lisääntymi- nen. Näin tulee tapahtumaan pitkällä aikavälil- lä, vaikka sitä ei esityksessä suoraan myönnetä- kään.
Toisaalta valiokuntaryhmämme näkee, että hallituksen esityksellä on myös isompia sekä kauaskantoisempia seurauksia. Eräs tällainen
seuraus on suomalaisten yritysten tuonti sekä vientikuljetuskustannusten iso nousu. Nämä kustannukset tulevat näkymään heti, kun rikki- päästörajoitukset tulevat ensi vuonna voimaan.
On arvioitu, että kustannuslisä suomalaisten yri- tysten osalta olisi jopa 600 miljoonaa euroa vuo- dessa.
Kolmanneksi valiokuntaryhmämme haluaa muistuttaa siitä, että ns. rikkidirektiivin takia suomalaisten tuotteiden kilpailukyky markki- noilla heikkenee. Tämä puolestaan merkitsee ai- nakin pidemmällä aikavälillä sitä, että kaupan ja vientiteollisuuden työpaikat tulevat vähene- mään entisestään. Tämä ei valiokuntaryhmäm- me eikä eduskuntaryhmämme mielestä ole hy- väksi Suomelle, jossa jo nyt eletään vaikean työttömyyden aikaa.
Lopuksi valiokuntaryhmämme, toisin kuin eräät kansalaisjärjestöt, toteaa, että jälleen ker- ran uusien ympäristömääräysten toimeenpanos- sa on unohdettu niiden kokonaispanos sekä mer- kitys teollisuutemme kilpailukyvylle.
Ehdotus
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että hallituksen esitys hylätään.
Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2014 Ari Jalonen /ps
Osmo Kokko /ps Reijo Tossavainen /ps
