Kertomus hallituksen toimenpiteistä vuonna 1996

(1)

PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 111998 vp

Kertomus hallituksen toimenpiteistä vuonna 1996

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 2 päivänä syyskuuta 1997lähettä- nyt perustuslakivaliokunnan valmistelevasti kä- siteltäväksi hallituksen toimenpiteistään vuonna 1996 antaman kertomuksen.

Lausunnot

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muut pysy- vät erikoisvaliokunnat kuin ulkoasiainvaliokunta ovat antaneet asiasta lausunnon, jotka ovat tämän mietinnön liitteinä (La VL 1/1998 vp, VaVL 15/1998 vp, HaVL 3/1998 vp, LiVL4/1998 vp, MmVL 4/1998 vp, PuVL 3/1997 vp, SiVL 1/

1998 vp, StVL 7/1997 vp, TaVL 3/1998 vp, TyVL 8/1997 vpja YmVL 18/1997vp).- Ulkoasianva- liokunta on antanut asiasta mietinnön (Ua VM 3/

1998 vp).

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat valtion kiinteistöhallinnon uudelleen järjestämisestä olleet kuultavina - hallitusneuvos Antero Kivi ja neuvotteleva

virkamies Antero Laavakari, valtiovarainmi- nisteriö

pääjohtaja Pertti Tuominen, Valtion kiinteis- tölaitos

osastonjohtaja Pekka Kärki, Museovirasto professori Paavo Uronen, Rehtorien neuvosto tarkastusneuvos Asko Valkosalo, valtiontilin- tarkastajain kanslia.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Eduskunnan kannanottojen käsittely

Kertomuksen valiokuntakäsittelyn tarkoitus Hallituksen kertomuksen jaksossa "1. Hallituk- sen toimenpiteet vuonna 1996 valtiopäiväpää- töstenjohdosta, 2. Muut toimenpiteet valtiopäi- väpäätösten johdosta" selostetaan ministeriöit- täin eduskunnan lausumia ja muitakin kan- K4/1997vp

nanottoja ja niistä aiheutuneita hallituksen toimenpiteitä. Kunkin kannanoton kohdalla mainitaan myös se valtiopäiväasia, jonka yhtey- dessä näkemys on esitetty, ja asiaa käsitellyt eri- koisvaliokunta.

Perustuslakivaliokunta on mtetmnossaan 10/1981 vp edellyttänyt, että hallitus saattaa vii- pymättä ja viimeistään kymmenen vuoden ku- luessa päätökseen eduskunnan lausumien käsit- telyn tai perustellen ilmoittaa, ettei lausuma anna

280208

(2)

aihetta toimenpiteisiin (ks. myös PeVM 41/1977 vp). Valiokunta on sittemmin mietinnössään 5/1989 vp todennut kyseisen kymmenen vuoden ajan olevan nykyoloissa yleisesti ottaen liian pit- kä. Valiokunta katsoi lisäksi, että pyrittäessä eduskunnan päätösten toteuttamisen tehostami- seksi lyhentämään tätä aikaa esimerkiksi viiteen vuoteen hallituksen tulee kertomuksessaan nimenomaisesti osoittaa ne asiat, joiden selosta- mista myöhemmissä kertomuksissa ei enää pide- tä ajankohtaisena. Eduskunnan roolista valiokunta lausui: "Hallituksen perustellessa asian- mukaisesti tällaisen käsityksensä eduskunta voi kertomuksen käsittelyssä kiinnittää huomiota poistettavaksi ehdotettuihin asioihin ja tarvittaessa hyväksyä asiasta uuden lausuman."

Hallituksen vuotuinen kertomus eduskunnalle on käsiteltävien asioiden joukossa sikäli eri- tyisasemassa, että kertomus käsitellään valtio- päiväjärjestyksen 46 ja 48 §:n mukaan valmistelevasti kahdessa valiokunnassa. Ulkoasiainvalio- kunta käsittelee kertomuksen Suomen suhteita ulkovaltoihin koskevin ja perustuslakivaliokunta muilta osin.

Hallituksen kertomuksen valmisteluun perus- tuslakivaliokunnassa on monen vuoden ajan liit- tynyt sellainen käytäntö, että perustuslakivaliokunta varasi muille pysyville erikoisvaliokunnille tilaisuuden antaa kertomuksesta lausunto toimialansa osalta. Silloin kun erikoisvaliokunnat tätä mahdollisuutta käyttivät, ne yleensä ottivat lau- sunnoissaan tarkasteltaviksi aiheita, jotka olivat kulloinkin syystä tai toisesta kiinnostavia. Lau- suntojen yhteys itse käsiteltävään kertomukseen oli parhaimmillaankin vähäinen.

Kertomuksen ja siitä annettavien lausunto- jen vastaavuuden parantamiseksi perustuslakivaliokunta on viime vuosina todennut erikoisvaliokunnille osoitetussa kirjeessä lausuntomenettelyn tarkoituksena olevan, että valiokunnat erityisesti arvioivat toimialansa osalta kerto- muksessa se/ostettuja eduskunnan toivomuksista ja lausumista johtuvia hallituksen toimenpiteitä ja myös sitä, ovatko aiemmat toivomukset ja lausumat edelleen tarpeellisia. Näin on pyritty siihen, että eduskunnan puolelta palataan vuo- sittain tarkastelemaan hallitukselle esitettyjä toivomuksia ja seurataan hallituksen niihin pe-

rustuvien toimien asianmukaisuutta ja riittä- vyyttä.

Nyt käsiteltävänä olevasta hallituksen kertomuksesta, kuten edellisestäkin kertomuksesta, erikoisvaliokunnat ulkoasiainvaliokuntaa lu- kuun ottamatta määrättiin antamaan lausunto perustuslakivaliokunnalle eduskunnan päätök- sellä. Lausuntomenettelyn tarkoitus on myös täl- lä kertaa ollut samanlainen kuin aikaisempina vuosina.

Perustuslakivaliokunnan mietintöihin pohjau- tuvat eduskunnan kannanotot

Valiokunta toteaa, että lakialoitteen 22/1992 vp johdosta hyväksyttyyn lausumaan (s. 72 s.) liitty-

vä toimenpideselostus on asianmukainen, ja viittaa muutoin hallituksen edellisestä toimenpide- kertomuksesta antamaansa mietintöön (PeVM 2/1997 vp).

Hallituksen vuotta 1988 koskevan kertomuksen ( K 8/1989 vp) johdosta antamassaan mietin- nössä 5/1990 vp perustuslakivaliokunta tarkas- teli nyt käsiteltävänä olevassa kertomuksessa (s. 102 ss.) selostetuin tavoin ministerivastuujär- jestelmää ja eduskunnan tutkimismenetelmiä valtioneuvoston ja ministereiden poliittisen vas- tuunalaisuuden piiriin kuuluvissa kysymyksissä.

Valiokunnan tuolloin tarkoittama selvitystyö liittyy, niin kuin kertomuksessa mainitaan, val- tiosäännön kokonaisuudistukseen. Uudesta Suomen Hallitusmuodosta on kertomusvuoden jälkeen annettu eduskunnalle esitys, johon liittyen saatetaan tarvita uusia lainsäännöksiä mi- nisterivastuuasioista (HE 1/1998 vp, s. 69/1). Tä- hän nähden valiokunnan aiempi kannanotto ei anna aihetta erillisiin toimenpiteisiin (vrt. PeVM 2/1997 vp).

Hallituksen esitykseen 309/1993 vp liitetyssä lausumassa (s. 1 08) vaadittiin hallituksen selvit- tävän mahdollisimman nopeasti, miten viittoma- kieltä käyttävät saavat turvatun, tasavertaisen aseman muiden kieli- ja kulttuurivähemmistöjen kanssa. Hallituksen edellisvuoden toimenpide- kertomuksesta antamaansa mietintöön (PeVM 2/1997 vp) viitaten valiokunta toistaa, että kertomuksessa tarkoitetun työryhmän mietinnön käy- tännön vaikutuksia tulee vielä arvioida eduskunnan lausumasta näkyvän tavoitteen kannalta.

(3)

sä 1/1994 vp valiokunta käsitteli lainvalmistelun tasoa. Valiokunnan mietintöön pohjautuvaan lausumaan liittyvä toimenpideselostus (s. 108 s.) kertomuksessa osoittaa, että asiaan on kiinnitet- ty asianmukaista huomiota valtioneuvoston pii- rissä. Eduskunnan lausuma ei tässä vaiheessa anna valiokunnan mielestä aihetta enempiin toimenpiteisiin.

Hallituksen esityksen 248/1994 vp johdosta hyväksytty lausuma (s. 110) koskee selvitystä sii- tä, millä tavoin ja millaisin käytännön vaikutuk- sin esteet ILO:n alkuperäiskansasopimuksen ra- tifioimiselle ovat poistettavissa. Tästä asiasta valiokunta on kertomusvuoden aikana saanut kertomuksessa mainitun selvityksen, joka on laadit- tu oikeusministeriössä ja työministeriössä. Tä- män vuoksi lausuma ei enää anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

Hallituksen esitykseen 297/1994 vp liitetyn lau- suman (s. II 0 s.) mukaan ensimmäisiin Suomessa toimitettaviin Euroopan parlamentin edustajien vaaleihin mennessä tulee käytännön ratkaisuin tai tarvittaessa lainsäädäntötoimin pystyä estä- mään edustajien kaksoismandaatit. Samasta aiheesta hyväksyttiin eduskunnassa lausuma (s. 112 s.) hallituksen esityksen 35111994 vp käsit- telyn yhteydessä. Tämän kysymyksen johdosta on kertomusvuoden aikana kertomuksessa to- detuin tavoin saatu aikaan lainsäädäntö. Se on kuitenkin luonteeltaan väliaikainen, sillä lait ovat voimassa siihen saakka, kunnes vuonna 1999 Suomessa toimitetuissa Euroopan parlamentin edustajien vaaleissa valittujen edustajien valtakirjat on hyväksytty Euroopan parlamen- tissa.

Aihe on siten säilyttänyt ajankohtaisuutensa.

Kertomuksessa mainitaan, että Suomi on otta- nut kaksoismandaatin kiellon esille EU:n halli- tusten välisessä konferenssissa käsiteltäessä Eu- roopan parlamentin vaalimenettelyn yhdenmu- kaistamista. Kertomusvuodenjälkeen on käynyt selville, että vuodelta 1976 oleva EU:n vaalisää- dös, johon kaksoismandaatin kiellon estäminen muodollisesti perustuu, on ns. Amsterdamin so- pimuksessa jäänyt tältä osin muuttamatta. Ku- ten oikeusministeriö hallituksen edellisvuoden

döksen säilyessä ennallaan ei näytä kuitenkaan olevan estettä muodostaa nykyinen kansallinen väliaikaisjärjestely pysyväksi. Ehdotus uudeksi Suomen Hallitusmuodoksi (HE 1/1998 vp) ra- kentuu tältä osin tällaiselle käsitykselle. Valio- kunta kiinnittää huomiota sääntelytarpeeseen sen ajan osalta, joka jää nykyisen väliaikaisen lainsäädännön voimassaolon päättymisen ja pe- rustuslakiuudistuksen kaavaillun voimaantulon väliin.

Hallituksen esitykseen 31811994 vp liitetty lau- suma (s. 111 s.) koskee eduskunnan asianomais- ten valiokuntien ja valtioneuvoston yhteistoi- mintaa Euroopan unionin asioissa. Asiaan kyt- ketty toimenpideselostus on asianmukainen. Va- liokunta yhtyy kertomuksesta ilmenevään käsi- tykseen, että asia ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. Valiokunta kuitenkin uudistaa ai- emman käsityksensä (PeVM 2/1997 vp), että täl- laiset yhteistoimintakysymykset tulevat arvioita- viksi eduskunnan eri valiokunnissa jatkuvasti ja että tarpeen mukaan kanssakäymisen mahdolli- siin ongelmakohtiin tulee puuttua yhteistoimin- nassa.

Lakialoitteen 86/1994 vp johdosta eduskunta hyväksyi toivomuksen kuntien itsehallintoa koskevien hallitusmuodon säännösten ja tähän liit- tyvän valtion ja kuntien taloudellisten suhteiden perusteita koskevan lainsäädännön uudistami- sesta. Toivomuksen osalta valiokunta viittaa hallituksen edellisvuoden toimenpidekertomukses- ta antamaansa mietintöön (Pe VM 2/1997 vp) ja uudistaa kannanottonsa, että asia ei tässä vaiheessa anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

Valtion kiinteistöhallinnon uudelleen järjes- täminen

Uudelleen järjestämisen eduskuntakäsittely Hallituksen esityksessä laiksi valtion kiinteistö- laitoksesta (HE 214/1994 vp) ehdotettiin, että valtion kiinteistöhallintotehtävien tehostamisek- si valtion rakennusvarallisuutta keskitetään val- tiovarainministeriön hallinnonalalle muodostet- tavalle valtion kiinteistölaitokselle. Rakennus- 3

(4)

hallinnon tarjoamat kiinteistöjen ylläpidon ja rakentamisen palvelutehtävät yhtiöitettiin. Kiin- teistölaitoksen hallussa olevien tilojen osalta otettiin käyttöön vuokrajärjestelmä. Uudistuk- sen tavoitteena oli valtion rakennusvarallisuu- den tuoton lisääminen ja käytön tehostaminen.

Valtiovarainvaliokunta puolsi lakiehdotuksen hyväksymistä (Va VM 78/1994 vp ). Valio- kunta totesi, että käsitellessään vuoden 1992 val- tiopäivillä esityksiä eräiden valtion laitosten yh- tiöittämisestä se edellytti, että kunkin laitoksen yhtiöittämisessä tulisi työntekijöiden eläke- ja muut työsuhdekysymykset järjestää sopimusteit- se jo ennen yhtiöittämistä (VaVM 69-7211992 vp). Rakennushallituksen omistuksessa olevat kiinteistöt siirtyivät vuoden 1994 uudistuksessa perustettavalleValtion kiinteistölaitokselle ja rakennushallituksen palvelutehtävät jo perustetul- le Engel Kiinteistöpalveluyhtymä Oy:lle. Valio- kunta kiinnitti huomiota siihen, että tätä loppu- tulosta- toimintojen siirtämistä ja työnantajan vaihtumista - oli epäilemättä pidettävä raken- nushallintoon silloin työsuhteessa olleiden kannalta sekä eräissä työoikeudellisissa laeissa että ilmeisesti myös EU :n liikkeenluovutusdirektii- vissä tarkoitettuna liikkeen luovutuksena. Valio- kunta totesi, etteivät toisaalta valtion ja Engel Kiinteistöpalveluyhtymä Oy:nja toisaalta virkamies- ja työntekijäjärjestöjen väliset neuvottelut olleet toistaiseksi johtaneet neuvotteluratkaisui- hin. Valiokunta kiirehti näitä neuvotteluja, että Engel Kiinteistöpalveluyhtymä Oy voisi aloittaa häiriöttömästi toimintansa.

Eduskunta hyväksyi Valtion kiinteistölaitosta koskevan lakiehdotuksen kolmannen käsittelyn yhteydessä 13.12.1994 lausuman, jossa eduskunta edellytti, että "valtion kiinteistölaitoksen muo- dostamisessa noudatetaan liikkeen luovutusti- lannetta koskevaa säännöstöä ja että henkilöstön eläke-etuudet turvataan organisaatiouudistuk- sen yhteydessä".

Asia ajankohtaistui pian uudelleen valtion vuoden 1995 talousarvioesityksen käsittelyyn liittyen. Hallituksen talouspoliittinen ministeri- valiokunta käsitteli asiaa 16.12.1994 ja päätti neuvotella asiasta hallituspuolueiden eduskunta- ryhmien kanssa. Tavoitteena oli saada talousarvion perusteluihin kohta, joka vastaa hallituksen

alunperin omaksumaa toimintalinjaa. Valtiova- rainministeriö lähetti valtiovarainvaliokunnalle kirjeen, jossa ehdotettiin talousarvion luvun 28.60 (Rakennushallinto) perusteluihin lisättä- väksi seuraava kappale: "Yhtiön kilpailukyvyn ja kannattavuuden turvaamiseksi henkilöstön palkkauksen ehdot asetetaan toiminnan alkaessa mahdollisimman tasavertaiseen asemaan kilpai- lijayritysten kanssa. Henkilöstö palkataan yh- tiöön uusina työntekijöinä." Ehdotusta perustel- tiin siten, että eduskunnan lain käsittelyn yhtey- dessä hyväksymän lausuman mukaisesti mene- teltäessä yhtiön toiminnasta tulisi selvästi tap- piollista ja yhtiö ajautuisi konkurssiin keväällä 1995. Ministeriön ehdottama teksti otettiin valtiovarainvaliokunnan talousarvioesityksestä antamaan mietintöön eikä eduskunta tältä osin päättänyt merkityksellisistä muutoksista.

Perustuslakivaliokunta on arvioinut lakiehdotuksen käsittelyn yhteydessä hyväksytyn lausuman ja valtion talousarvion perusteluja koskevan tekstin välistä suhdetta sekä valiokuntamie- tinnön perustelumaininnan merkitystä. Valio- kunta toteaa, että lausumalla on poliittista mer- kitystä eduskunnan ja hallituksen välillä, kun taas budjetin perustelut ovat oikeudellisesti mer- kityksellisiä talousarvion täytäntöönpanossa (laki valtion talousarviosta 8 §). Valtiovarainva- liokunnan mietinnön perustelujen maininnalla siitä, että kysymyksessä on liikkeen luovutus, on valtion kiinteistölaitosta koskevan lain tulkintaa koskevaa oikeuslähdeopillista merkitystä. Perus- tuslakivaliokunnan jo ennenkin ilmaiseman kä- sityksen mukaan (PeVM 1/1994 vp, s. 4111) valiokunnan esittämät perustelut tulevat oikeuslähtei- nä hallituksen perustelujen tilalle, jos valiokunnan mietinnössä on muutettu tai täydennetty hallituksen esityksessä lakiehdotukselle esitettyjä perusteluja.¹

'' Vrt. HO:n tuomio 3.9.1996 asiassa, jossaKKO antoijäljem- pänä mainittavan tuomion. HO katsoi, että "eduskunnan hyväksymällä ponnella ja valtion talousarvion perusteluilla ei ollut merkitystä harkittaessa E.L:n työsopimuksen irtisanomisen laillisuutta. Rakennushallituksen palveluksessa olleen siivoushenkilökunnan työoikeudellista asemaa ei ollut säännelty siivoustoiminnan yhtiöittämisen yhteydessä erityi- sellä lainsäädännöllä. Näin ollen irtisanomisen lainmukaisuus oli ratkaistava työsopimuslain säännösten nojalla."

(5)

Valtion kiinteistölaitos

Valtion kiinteistölaitoksen piirissä uudistuksen tavoitteina on pidetty kiinteistöjen tuottavuuden parantamista ja käytön tehostamista. Tähän py- rittiin muun muassa organisoimaila kiinteistöjen hallinta uudelleen. Puolet rakennuksista jäi il- maistalouteen, kuitenkin siten, että pääomakus- tannukset otetaan huomioon, ja toinen puoli tuli Valtion kiinteistölaitoksen hallintaan ja nämä tilat ovat maksullisia. Vastuu tiloista siirrettiin virastoille itselleen osana tulosvastuuta. Kun ti- lakustannukset ovat noin 10-20 prosenttia viraston toimintakustannuksista, sen on pakko arvioida kriittisesti tilojen tarvetta. Lisäksi siivous- ja kiinteistönhoitohenkilöstön palkka- ja muita kustannuksia alennettiin heti noin 25 prosenttia.

Tästä aiheutui 100 miljoonan markan suuruinen säästö vuodessa, joskin laatuvaatimusten nous- tessa säästöt hieman pienenevät ajan oloon.

Kiinteistöjen vuokrajärjestelmä on kiinteistö- laitoksen käsityksen mukaan tarkoituksenmu- kainen keino toimia markkinasidonnaisesti ja maksullisesti. Järjestelmä perustuu vuokraustoi- minnan yleisiin periaatteisiin ja sopimuksiin.

Kysymys siitä, onko vuokralaisilla, esimerkiksi yliopistoilla, tosiasiallinen vapaus valita toimiti- lansa, ei ole kiinteistölaitoksen mielestä oleelli- nen, koska pääsääntöisesti on yhteisessä intres- sissä säilyttää vuokrasuhde.

Kiinteistölaitos arvioi kokemusten valtion kiinteistövarallisuuden uudelleen organisoiunis- ta olevan pääosin myönteisiä: taloudellisuus- ja tehokkuustavoitteita on saavutettu.

Yliopistot

Yliopistojen piirissä pidetään niiden itsehallin- non kanssa ristiriitaisena, että niiden toimitilois- ta käyttää omistajan puhevaltaaja tekee päätök- set ulkopuolinen tulosvastuullinen yksikkö, Val- tion kiinteistölaitos, vaikka tilat on rakennettu yliopistoille. Toimitilojen kaksinkertainen bud- jetointi rasittaa yliopistojen menokehystä: yliopistojen budjetissa osoitetaan rahat rakentami- seen ja toimitilojen hankintaan, mutta tilat tulevat silti kiinteistölaitoksen hallintaan, minkä li- säksi yliopistot maksavat vuokrissa myös pää-

riön budjetissa, kun taas kiinteistölaitoksen budjetissa näkyy näiden investointien pääomatuot- to. Tilanteen taustalla vaikuttavana seikkana on se, että yliopistot ja opetusministeriö eivät halun- neet antaa päätösvaltaa rakentamishankkeista kiinteistölaitokselle. Tästä syystä rakentamismo- mentit jätettiin opetusministeriön budjettiin.

Toisaalta kiinteistölaitos ei suostunut sellaiseen vuokrasopimukseen, että näistä tiloista makset- taisiin vain käyttökustannuksia vastaava vuokra ilman pääomakustannuksia.

Uudistuksen tavoitteena olleen kiinteistöhal- linnon tehostamisen kannalta yliopistojen piiris- sä on katsottu, että asioiden käsittelyvaiheet ovat käytännössä lisääntyneet ja asioiden hoito on tullut raskaammaksi. Kiinteistölaitos tilaa ulko- puolisilta kiinteistöjen huoltopalvelut ja raken- nuttamispalvelut. Jos yliopistot hoitaisivat ti- laukset suoraan toimittajilta, tiedonkulun ja asiakasläheisen palvelun katsotaan paranevan.

Yliopistot katsovat olevansa osittain pakko- vuokralaisen asemassa, koska yliopistojen tarvit- semat tilat eivät ole yleiskäyttöisiä. Tästä syystä ei synny kilpailevaa tarjontaa eikä edelleenvuok- raamismahdollisuutta ole, joten kiinteistölaitos voi käytännössä määrätä hinnoittelun.

Kulttuuriperinnön vaaliminen

Suojeltujen rakennusten valvontavastuu on Mu- seovirastolla ja kiinteistölaitoksella yhdessä.

Museoviraston rooli korostuu tulevaisuudessa kiinteistölaitoksen toiminnan rajoittuessa omis- tamiseen ja mm. korjauspalvelujen ostoon.

Kiinteistölaitos ei enää samastu yleisen edun edustajaksi siten kuin rakennushallitus ja sen edeltäjät. Rakennustoiminnan yleisen kehittäjän rooli on poissa. Valtiolla ei mikään viranomai- nen kanna vastuuta rakentamisen yleisestä kehit- tämisestä, vaikka rakennukset muodostavat kansallisvarallisuuden suurimman osan.

Kiinteistölaitos toimii omistamansa raken- nusperinnön osalta ristipaineessa, mikä aiheutuu laitoksen kahdesta roolista: toisaalta laitoksen asema valtion virastonaja toisaalta tulosvastuul- lisena kiinteistönomistajana. Toistaiseksi rakennushallituksen ansiokas perinne rakennusperin- 5

(6)

nön vaalijana vielä jatkuu mm. henkilökunnan henkisen ja ammatillisen sitoutumisen kautta.

Mikäli kuitenkin valtion kiinteistökannan tuottavuuden lisääminen ja kiinteistöjalostus koros- tuvat, on pelättävissä, että arvorakennuksetkin nähdään ensisijaisesti vain käyttöarvonsa kannalta.

Henkilöstön asema

Koska henkilöstökustannukset rakennushallin- nossa ylittivät keskimäärin noin 30 prosentilla yksityisen sektorin tason, jouduttiin yleisillä markkinoilla kilpailevassa Engel-yhtiöissä tar- joamaan siivoojille yksityisen siivousalan työeh- toja. Työntekijät eivät tätä hyväksyneet ja valtaosa henkilöstöstä kieltäytyi siirtymästä yhtiöön.

Siivoojista noin 660 siirtyi Engelin palvelukseen.

Työtä vaille jäi 997 siivoojaa, joista valtaosalle oli tarjottu työtä Engelin palveluksessa. Rakennus- hallinnon palveluksessa olleista noin 600 kiinteis- tönhoitohenkilöstä valtaosa siirtyi Engelin palvelukseen.

Työtä vaille jääneistä siivoojista ja kiinteistön- hoitajista noin 680 nosti irtisanomisten johdosta käräjäoikeuksissa yksityishenkilöinä korvaus- kanteen. Korkein oikeus antoi 27.6.1997 tuo- mionsa yhden siivoojan nostamassa jutussa (KKO 1997:105). Korkeimman oikeuden mukaan kysymyksessä oli liikkeenluovutus. Valtio velvoitettiin työsopimuslain 51 §:n nojalla mak- samaan vahingonkorvauksia. Tämän ennakko- ratkaisun jälkeen sovittiin muiden kanteita nos- taneiden kanssa korvauksista. Tämän jälkeen koulutus- ja erorahasto ryhtyi perimään takaisin niitä koulutus- ja erorahoja, joita se oli vuodesta 1995 lähtien myöntänyt rakennushallituksen irtisanotuille. Takaisinperintään ryhtyminen joh- tui siitä, että irtisanotuille maksetaan vahingon- korvausta laittomasta irtisanomisesta. Takaisin- perintää koskevia muutoksenhakuja on vireillä työttömyysturvalautakunnassa.

Valiokunnan mielestä on tarpeen selvittää erikseen, miten yhtiöittämisprosessissa on alkuvuodesta 1995 päädytty menettelytapoihin,jotka eduskunnan ilmaiseman tarkoituksen vastaisesti ovat johtaneet työsopimuslain rikkomiseen irti- sanomisissa ja edelleen valtion tuntuviin vahin- gonkorvausvelvoitteisiin.

Valtiontilintarkastajat ovat kertomuksessaan vuodelta 1995 käsitelleet valtion kiinteistöhallin- non uudelleenjärjestelyjä. Uudistuksen tavoittei- ta pidettiin perusteltuina ja tarkoituksenmukai- sina, mutta toteuttamisessa nähtiin syntyneen merkittäviä epäkohtia. Rakennushallituksen henkilöstön kohtelu johti työttömyyden lisään- tymiseen. Rakennushallituksen palveluksessa olleista 3 242 henkilöstä jäi uudistuksen yhteydessä työttömiksi 1 135 eli 35 prosenttia. Uutta henki- löstöä otettiin lähes 400. Harkitsevammin toteutettu maltillinen henkilöstöpolitiikka olisi val- tiontilintarkastajain mukaan saattanut lieventää työttömyyden lisäystä miltei samalla määrällä, eikä palvelujen laatua olisi tarvinnut heikentää tottumattoman uuden henkilöstön vuoksi.

Erikoisvaliokuntien lausunnot

Erikoisvaliokunnat ovat perustuslakivaliokunnalle antamissaan lausunnoissa arvioineet toimialansa osalta eduskunnan aikaisempia toivomuksia ja lausumia, minkä lisäksi joissakin lausunnoissa on käsitelty erityisteemoja. Perustusla- kivaliokunta ei ole käsitellyt yksityiskohtaisesti erikoisvaliokuntien eduskunnan kannanotoista esittämiä näkökohtia eikä muutoinkaan erikoisvaliokuntien lausuntoja. Perustuslakivaliokunta kuitenkin ehdottaa hyväksyttäväksi lausuman, jossa edellytetään hallituksen ottavan asianmu- kaisesti huomioon sekä tähän mietintöön että liitteenä oleviin lausuntoihin sisältyvät sellaiset eduskunnan aikaisempia kannanottoja koskevat huomautukset, jotka ovat tarkoitetut hallituksen huomioon otettaviksi, ja muitakin seikkoja koskevat lausumat, jotka vaativat hallituksen toi- menpiteitä.

Päätösehdotus

Tarkastettuaan kertomuksen perustuslakivaliokunta, jolla ei ole huomautettavaa sen johdosta, kunnioittavasti ehdottaa,

että eduskunta saattaa tämän mietinnön hallituksen tietoon

ja

että hyväksytään yksi lausuma ( Valiokun- nan lausumaehdotus).

(7)

Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1998

tintöön että liitteenä oleviin lausuntoihin sisältyvät sellaiset eduskunnan aikaisem- pia kannanottoja koskevat huomautukset ja muitakin seikkoja koskevat lausumat, jotka vaativat hallituksen toimenpiteitä.

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. Ville Itälä /kok

vpj. Johannes Koskinen /sd jäs. Esko Helle /vas

Gunnar Jansson /r Anneli Jäätteenmäki /kesk Marjut Kaarilahti /kok Valto Koski /sd Heikki Koskinen /kok Jorma Kukkonen /sd

Osmo Kurola /kok Johannes Leppänen /kesk Riitta Prusti /sd

Veijo Puhjo /va-r

Maija-Liisa V eteläinen /kesk (osittain) vjäs. Juhani Alaranta /kesk

Jouko Jääskeläinen /skl (osittain) Reino Ojala /sd (osittain).

7

(8)

VASTALAUSE

Mietinnössä olisi mielestäni tullut vielä painok- kaammin lausua Rakennushallituksen irtisano- misista ja Engel Oy:n perustamisesta aiheutuvis- ta ongelmista. Valiokunnan enemmistö ei kuitenkaan katsonut aiheelliseksi lausua juuri mitään tapahtumaketjun aiheuttamasta yksilön oikeus- turvaan syntyneestä uudesta ja tulevaisuudessa kaikille vastaavassa asemassa oleville irtisanotuille suurimerkityksellisestä heikennyksestä.

Yksilön oikeusturvan heikennys syntyi, kun koulutus- ja erorahasto alkoi periä takaisin irti- sanotuilta heille myöntämiään koulutus- ja erorahoja sen uuden tulkinnan mukaan, että irtisanotuille maksettiin vahingonkorvauksia laittomasta irtisanomisesta, vaikka rahaston sääntö- jen 14 §:n mukaan erorahan edellytyksissä ei mi- tenkään eritellä laillisia ja laittomia irtisanomi- sia.

Vahingonkorvauksia ei muutoinkaan mieles-

Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1998 Veijo Puhjo /va-r

täni voi käyttää perusteena takaisinperinnälle, koska vahingonkorvaukset eivät ole tavan- omaista sosiaaliturvaa, vaan pikemminkin ne ovat verrattavissa esimerkiksi liikkeenharjoitta- jan saamaan korvaukseen tulevaisuudessa me- nettämästään ammattinsa harjoittamisesta, mi- käli hän joutuu lopettamaan liikkeensä esimerkiksi kaavoituksen takia.

Oikeusturvan heikennyksen ydin on siinä, että uuden tulkinnan seurauksena näin irtisanotut ei- vät enää uskalla riitauttaa irtisanomista pelätes- sään menettävänsä heille muutoin kuuluvat työt- tömyysturva-ja koulutusedut.

Edellä olevaan viitaten perustuslakivaliokunnan olisi tullut tehtäväkuvansa luonteen vuoksi kantaa huolta uudesta oikeusturvaongelmasta.

Valiokunnan olisi tullut lausua mielipiteenään, että ongelmavyyhteen liittyvien lakien, asetusten tai sääntöjen asianmukaisuus olisi tarkistettava.

(9)

LAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 111998

vp

Kertomus hallituksen toimenpiteistä vuonna 1996

Perustuslakivaliokunnalle

JOHDANTO Vireilletulo

Eduskunta on 2 päivänä syyskuuta 19971ähettä- nyt kertomuksen hallituksen toimenpiteistä vuonna 1996 perustuslakivaliokuntaan ja samalla määrännyt, että pysyvien erikoisvaliokuntien on annettava asiasta lausuntonsa perustuslakivaliokunnalle.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat asianjohdosta olleet kuultavina

- kansliapäällikkö Kirsti Rissanen, oikeusmi- nisteriö

- poliisiylitarkastaja Markku Väinölä, sisä- asiainministeriö.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT Perustelut

Valiokunta on käsitellyt asiaa hallituksen kertomukseen sisältyvien, oikeusministeriön hallin- nonalaan kuuluvien lausumien osalta. Valiokun- ta on ulottanut tarkasteluosa omien Iausumiensa lisäksi niihin lausumiin, jotka perustuvat toisen lakivaliokunnan mietintöihin ja jotka nykyisin kuuluisivat lakivaliokunnan toimialaan. Näiden johdosta valiokunta esittää seuraavaa.

Oikeudenkäyntimenettelyä koskeva lausuma, HE 139/1993 vp

Eduskunta edellytti, että oikeudenkäyntimenet- telyä koskevien säännösten uudistamista kiireh- ditään. Mikäli siinä yhteydessä havaitaan, että hovioikeuden uudessa organisaatiossa ja uusissa työskentelytavoissa on puutteita, ne on samalla korjattava ennen hovioikeusprosessin voimaan- tuloa.

2 280208

Hallitus ilmoittaa vastauksessaan, että hovioikeuden oikeudenkäyntimenettelyä koskevien säännösten uudistamisen edellytyksenä on pidetty alioikeuden rikosasioiden oikeudenkäyntime- nettelyn muuttamista, jota koskeva hallituksen esitys on annettu eduskunnalle 15.9.1995. Oikeu- denkäyntiä hovioikeudessa koskeva hallituksen esitys on valmisteltu oikeusministeriössä ja an- nettaneen eduskunnalle alkuvuodesta 1997. H o- vi oikeuden organisaation ja työskentelytapojen mahdolliset puutteet voidaan korjata vasta, kun tiedetään tulevan menettelyuudistuksen sisältö.

Valiokunta toteaa, että eduskunta on keväällä 1997 hyväksynyt alioikeuden rikosasioiden oi- keudenkäyntimenettelyä koskevan uudistuksen (HE 82/1995 vp),joka on tullut voimaan 1 päivä- nä lokakuuta 1997. Eduskunta on myös hyväk- synyt hovioikeusprosessia koskevan uudistuksen (HE 33/1997 vp) 18 päivänä helmikuuta 1998.

Hovioikeusmenettelyä koskeva uudistus tulee 9

(10)

voimaan 1.5.1998. Valiokunta katsoo, että hallituksen kertomuksen laatimisen jälkeen tapahtu- nut huomioon ottaen puheena oleva lausuma ei enää anna aihetta toimenpiteisiin, ja se voidaan poistaa hallituksen kertomuksesta.

Muut lausuma!

Muiden lausumien osalta valiokunta pitää hallituksen selostuksia ja kannanottoja asianmukai- sina. Ne Jausumat, jotka hallituksen käsityksen mukaan eivät enää anna aihetta toimenpiteisiin, voidaan myös lakivaliokunnan mielestä poistaa kertomuksesta.

Eduskunnan kannanottojen huomioon ottaminen

Valiokunta on vuosi sitten vastaavassa lausunnossaan (La VL 211997 vp- K 5/1996 vp) katsonut, että kahta lausumaa ei hallituksen kannasta huolimatta voitu poistaa kertomuksesta, nimit- täin esitutkintalainsäädäntöön (HE 14/1985 vp) ja oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen (HE 19111993 vp) liittyviä lausumia. Perustuslakiva- liokunta on mietinnössään, joka on täysistunnon hyväksymänä saatettu valtioneuvoston tietoon ja huomioon otettavaksi, edellyttänyt, että eri-

koisvaliokuntien kannanotot otetaan asianmukaisella tavalla huomioon. Tästä huolimatta nämä lausumat on poistettu nyt käsiteltävänä olevasta hallituksen kertomuksesta.

Valiokunta katsoi lisäksi, että kaksi lausumaa, nimittäin ylimmät tuomioistuimet ja lainvalmis- telu (HE 12311996 vp) ja maakaariuudistuksesta tiedottaminen (HE 12011994 vp), voitiin poistaa kertomuksesta. Lausumat on kuitenkin toistettu tässä kertomuksessa.

Menettely johtunee hallituksen kertomuksen laatimisaikataulun ja eduskuntakäsittelyn aika- taulun päällekkäisyyksistä. Kun yhtä kertomusta käsitellään eduskunnassa, hallitus laatii jo seuraavaa kertomusta.Valiokunta katsoo, että vastaisuudessa eduskunnan ja hallituksen kesken on syytä sopia paremmasta asioiden käsittelyjärjes- tyksestä.

Lausunto

Lausuntonaan lakivaliokunta esittää kunnioittavasti,

että perustuslakivaliokunta mietintöään laatiessaan ottaa huomioon, mitä tässä lausunnossa on esitetty.

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. Henrik Lax /r

vpj. Matti Vähänäkki /sd jäs. Sulo Aittoniemi /kesk

Juhani Alaranta /kesk Toimi Kankaanniemi /skl Juha Karpio /kok Anne Knaapi /kok Pekka Kuosmanen /kok

Annika Lapintie /vas Kari Myllyniemi /kesk Reino Ojala /sd Markku Pohjola /sd Heikki Rinne /sd Pekka Saarnio /vas Säde Tahvanainen /sd Jukka Tarkka /nuors.

(11)

V ALTIOV ARAINV ALIOKUNNAN LAUSUNTO 1511998

vp

Kertomus hallituksen toimenpiteistä vuonna 1996

Perustuslakivaliokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 2 päivänä syyskuuta 1997 lähet- täessään kertomuksen K 4/1997 vp hallituksen toimenpiteistä vuonna 1996 perustuslakivaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi samalla määrännyt, että pysyvien erikoisvaliokuntien on

annettava asiasta lausuntonsa perustuslakivaliokunnalle.

Jaostokäsittely

Asia on valmisteltu valtiovarainvaliokunnan asettamassa hallinto- ja tarkastusjaostossa.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Valtiovarainvaliokunta kiinnittää perustuslakivaliokunnan huomiota eduskunnan lausumien poliittiseen sitovuuteen. Kuten kertomuksesta- kin ilmenee, hallitus ei useissa tapauksissa ole ryhtynyt lainkaan eduskunnan edellyttämiin toimiin. Joissakin asioissa eduskunta on ilmaissut kantansa toistuvasti ilman mainittavaa tulosta.

Eduskunnan valvontavallan käytön näkökul- masta olisi ilmeisesti myös perusteltua, että eduskunnan valiokunnat tehostaisivat lausumiensa toteutumisen seurantaa.

Eduskunnan lausumat

Valtiovarainvaliokunta katsoo, että seuraavat eduskunnan lausumien johdosta suoritetut, kertomuksessa selostetut toimenpiteet ovat riittäviä tai lausumat ovat muutoin käyneet tarpeettomiksi:

- rahalain muuttaminen, HE 170/1983 vp - Postipankki Oy:n toiminta, HE 71/1987 vp - Suomen Pankin ohjesääntö, K 4/1991 vp - pankkivaltuutettujen tehtävät, HE 32/1992

vp

- julkisten eläkkeiden yhteyden purkaminen, HE 96/1993 vp ja LA 55/1993 vp

- yhtiöveron hyvitys, sijoituskäyttäytyminen, HE 109/1993 vp.

Lausunto

Edellä esitetyn perusteella valtiovarainvaliokunta esittää kunnioittavasti,

että perustuslakivaliokunta ottaa huo- mioon, mitä tässä lausunnossa on esitetty.

11

(12)

Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1998

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa vpj. Kari Rajamäki /sd

jäs. Pirjo-Riitta Antvuori /kok Asko Apukka /vas Timo Ihamäki /kok Bjarne Kallis /skl Timo Laaksonen /vas Reijo Laitinen /sd (osittain) Markku Lehtosaari /kesk (osittain) Håkan Malm /r (osittain)

Mats Nyby /sd Arja Ojala /sd

Jukka Roos /sd

Marja-Liisa Tykkyläinen /sd Jukka Vihriälä /kesk vjäs. Hannu Kemppainen /kesk

Markku Koski /kesk

Arto Lapiolahti /sd (osittain) Margareta Pietikäinen /r Markku Pohjola /sd

Tuija Maaret Pykäläinen /vihr (osittain) Kari Uotila /vas (osittain).

(13)

HALLINTOVALIOKUNNAN LAUSUNTO 3/1998 vp

Kertomus hallituksen toimenpiteistä vuonna 1996

Perustuslakivaliokunnalle

Eduskunta on 2 päivänä syyskuuta 1997lähettä- nyt kertomuksen hallituksen toimenpiteistä vuodelta 1996 K 4/1997 vp valmistelevasti käsiteltä- väksi perustuslakivaliokuntaan ja samalla mää- rännyt, että hallintovaliokunnan on annettava asiasta lausunto perustuslakivaliokunnalle.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

ylijohtaja Pekka Kilpi, ylijohtaja Risto Veija- lainen, ylijohtaja Paavo Pirttimäki, kenraali- majuri Matti Sandqvist, valmiusjohtaja Veik- ko Peltonen, hallitusneuvos Aulikki Mentula, poliisiylitarkastaja Jorma Vuorio ja neuvotteleva virkamies Martti Kallio, sisäasiainminis- teriö

- lainsäädäntöneuvos Anna-Riitta Wallin ja onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Kari Lehtola, oikeusministeriö

- finanssineuvos Immo Pohjola, budjettineuvos Raija Koskinen, hallitussihteeri Kari Peltonen ja ylitarkastaja Ismo Mäenpää, valtiovarain- ministeriö

- opetusneuvos Matti Vatka, hallitusneuvos Riitta Kaivosoja ja ylitarkastaja Tuula Ly- beck, opetusministeriö

- yksikön päällikkö Jarmo Hirsto, liikennemi- nisteriö

- hallitusneuvos Jouko Narikka, sosiaali- ja ter- veysministeriö

- lakiasiainpäällikkö Kari Prättälä, Suomen Kuntaliitto.

1. Yleistä

Valiokunta on arvioinut toimialaansa kuuluvia hallituksen kertomukseen sisältyviä lausumia, kertomuksia ja selontekoja siitä näkökulmasta, millaisia toimenpiteitä kussakin asiassa on tehty ja myös siitä näkökulmasta, voidaanko lausumia poistaa tarpeettomina.

Valiokunta on tarkastelussaan käsitellyt kertomukseen sisältyviin seuraaviin asioihin liittyen

eduskunnan lausumiinja muihin kannanottoihin liittyviä toimenpiteitä: Onnettomuuksien tutkin- ta HE 107/1995 vp, Paikallishallinnon uudistaminen HE 100/1990 vp, Rekisteritoimistojen yh- distäminen valtion paikallishallintoon HE 154/

1991 vp, Kuntien valtionosuusjärjestelmä HE 214/1991 vp, Alueellisen kehittämisen rahoitus ja organisointi HE 99/1993 vp, Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen yhteistoiminta HE 12611993 vp, Maaseutupoliittinen selonteko, VNS 2/1993 vp, Julkisuus- ja salassapitosäännösten uudista-

13

(14)

minen sekä poliisimieskäsitteen korvaaminen HE 5711994 vp, Kuntalain vaikutusten seuranta HE 192/1995 vp, Ulkomaalaishallinto HE 219/

1994 vp, Kihlakuntauudistuksen seuranta HE 86/1995 vp, Kunnallisen viranhaltijan palvelus- suhdeturvalainsäädännön rakenne ja kirjoitta- mistapaHE 44/1996 vp, Aluehallinnon uudistaminen HE 148/1996 vp, Kuntien valtionosuusla- ki HE 149/1996 vp, Puolustusvoimien poliisitoi- minta HE 57/1995 vp, Tiedonkemiden vähentä- minen ja yhtenäistäminen HE 106/1993 vp, Val- tion virkamieslaki HE 29111993 vp, Valtion vir- kaehtosopimuslain muutoksen seuranta HE 113/

1995 vp, Kuntien kalleusluokitusjärjestelmä HE 16411995 vp, Tullilainsäädäntö HE 178/1995 vp, Tiedonkeruu valtionosuusuudistuksen vaiku- tuksista HE 215/1991 vp, Veikkaus- ja raha-ar- pajaisten voittovarat HE 274/1994 vp, Kirkon eläkelain valitusjärjestelmä HE 194/1996 vp, Val- tionosuusuudistus HE 216/1991 vp, Pakolais- ja siirtolaisasioiden alue- ja paikallishallinnon jär- jestäminen HE 125/1995 vp ja Kiinteistön kun- nossa- ja puhtaanapitokustannukset HE 354/

1992 vp.

Kertomuksesta voidaan poistaa ainoastaan ne hallintovaliokunnan toimialaa koskevat eduskunnan kannanotot, jotka valiokunta katsoo poistamiskelpoisiksi. Näin ollen nekin lausumat, joiden osalta kertomuksessa katsotaan, ettei asia anna aihetta enää toimenpiteisiin, ovat edelleen tarpeen, ellei niitä erikseen ehdotetatässä lausunnossa poistettaviksi. Näissä asioissa saattaa olla kysymys siitä, että toimenpiteet ovat kesken tai ettei niitä ole suoritettu riittävästi, taikka että kehitystä on muutoin lausuman pohjalta aihetta vielä seurata.

Poliisitoimen osalta kertomuksessa lausuttuun viitaten valiokunta kiinnittää huomiota poliisin resursseihin, jotta poliisin tehtävät kyetään hoitamaan asianmukaisella tavalla myös ilta- ja yöaikaan sekä viikonloppuisin.

Kertomuksessa todetaan, että lähipoliisitoi- minta saatettiin alkuun vuonna 1996 noin 50 poliisipiirissä. Tämä toiminta, joka painottaa muun muassa rikosten ja häiriöiden taustalla oleviin syihin puuttumista, on tärkeää. Toiminnan laajentamisen ohella koko maahan on syytä luonnollisesti kehittää lähipoliisityön toiminta-

mallia. Tällöin on myös ilta- ja viikonloppuajan tarpeet otettava huomioon.

2. Asiakohtaiset kannanotot

2.1. Onnettomuuksien tulkinta (HE 107/1996 vp, hallintovaliokunta)

Valiokunta toteaa, että lausuman mukaiset toimenpiteet on toteutettu vesiliikenneonnetto- muuksien tutkinnan järjestämisen osalta.

Liikenneministeriö on asettanut 30.12.1996 työryhmän selvittämään tieliikenneonnettomuuksien tutkiotajärjestelmän säädöspohjan tarpeellisuutta. Työryhmän tehtävänä on myös laatia ehdotus tarvittaviksi säädöksiksi. Halli- tuksen kertomuksen mukaan työryhmän määrä- aika on päättynyt 31.10.1997. Työryhmä on kuitenkin pyytänyt jatkoaikaa työskentelylleen 31.3.1998 saakka.

Saadun selvityksen mukaan työryhmän työssä on noussut esiin muun ohella kysymys siitä, mikä taho vastaa tieliikenneonnettomuuksien tutkinnan johtamisesta. Edelleen esiin ovat nousseet muun muassa kysymyksetjulkisen vallan käyttä- misestä, henkilötietojen suojasta ja siten tutkin- nassa tarpeellisten tietojen saamisesta ja käyttä- misestä.

Valiokunta toteaa, että tieliikenneonnettomuuksien tutkintaa koskevat poliisitutkintaa ja esitutkintaa koskevat säännökset. Valiokunta puoltaakio lähtökohtaisesti sitä ajattelua, että tieliikenneonnettomuuksien tutkiotajärjestel- mässä tutkinnan kokonaisvastuu olisi poliisilla, koska tutkijalautakuntien tutkimat liikenneon- nettomuudet tutkitaan joka tapauksessa myös poliisin toimesta.

Lausuma on edelleen tarpeellinen tieliikenneonnettomuuksien tutkiotajärjestelmän osalta.

2.2. Paikallishallinnon uudistaminen (HE JOO/

1990 vp)

Rekisteritoimistojen yhdistäminen valtion paikallishallintoon (HE 15411991 vp)

Kih/akuntauudistuksen seuranta (HE 861 1995 vp)

Valtion paikallishallinnonjärjestämisen perusta- na on vuonna 1992 voimaan tullut laki valtion

(15)

1992). Uudistuksen toimeenpano pohjautuu li- säksi säädettyyn erillislainsäädäntöön.

Kihlakuntauudistuksen toimeenpanoon liit- tyvistä kysymyksistä on eduskunta edellyttänyt hallituksen antavan selonteon vuoden 1999lop- puun mennessä. Uudistuksen seuranta ja ar- viointi onkin käynnistetty. Valiokunta korostaa puitelain periaatteiden huomioon ottamista.

Uudistuksen toimeenpanoon liittyen mainit- takoon tässä yhteydessä hanke yhteispalvelun laajentamisesta, aluekehityslain uuden 9 a §:n suomat mahdollisuudet kunnille ja maakunnan liitoille vaikuttaa valtion palveluiden saatavuu- teen sekä valtioneuvoston periaatepäätös 5.2.1998, jonka mukaan kihlakunnanvirastojen verkkopalveluja aletaan kehittää määrätietoises- ti. Tärkeää on myös, että palvelutason poliittista ohjausta tehostetaan.

Lausumat ovat edelleen tarpeellisia.

2.3. Kuntien valtionosuusjärjestelmä (HE 2141 1991 vp, HE215/1991 vp, HE216/1991 vpja HE 149/1996 vp)

Kaikki hallituksen esityksiin 214-216/1991 vp liittyvät selvitykset ovat saadun tiedon mukaan valmistuneet ennen vuotta 1998. Valtionosuus- järjestelmän edellyttämän tiedon keräämiseen käytetyn työmäärän on laskettu vähentyneen ar- violta l/4-113:lla verrattuna valtionosuusjärjes- telmän uudistamista edeltäneeseen tiedonkeruu- seen. Vuodesta 1996lukien valtionosuusjärjestel- män soveltamisessa käytettävät tiedot saadaan huomattavalta osin yleisistä tilastoista.

Hallituksen esityksiin 214-216/1991 vp liittyvien lausumien osalta voidaan todeta, että tie- donkeruun vähentämistä ja kuntien toimintaa tarpeettomasti rajoittavien normien vähentämis- tä koskeva tavoite on varsin hyvin toteutunut.

Samalla on syytä todeta, että kuntia koskevien normien kokonaistarkastelu on koulutusta koskevan lainsäädännön osalta eduskunnan käsitel- tävänä.

Vaikka hallituksen esityksiin 214-216/1991 vp liittyvät lausumat ovat toteutuneet varsin hyvin, valiokunta katsoo, että lausumat ovat edelleen tarpeellisia muun ohella osana 1990-lu- vulla tapahtunutta valtionosuusjärjestelmän

viointia.

Asiantuntijakuulemisessa on valiokunnalle esitetty, ettei hallituksen esitykseen 149/1996 vp liittyen ole ryhdytty riittäviin toimenpiteisiin erityisesti koskien opetus- ja kulttuuritoimen val- tionosuusjärjestelmän seurantaa ja vertailua aiempaanjärjestelmään. Vuoden 1997 alusta voimaan tulleen uuden valtionosuuslain säätämisen yhteydessä edellytettyjen toimenpiteiden osalta myös monet muut toimenpiteet ovat vielä kesken. Valiokunta viittaa yhteisöveron jakoperus- teisiin ja voimalaitoskuntien ongelmiin liittyviin kysymyksiin. Samalla valiokunta toteaa, että uusi lainsäädäntö on ollut voimassa vasta hieman yli vuoden.

Valiokunta nostaa lisäksi esiin sosiaalihuollon poikkeuksellisten suurten kustannusten tasaus- järjestelmän. Saadun selvityksen mukaan tavoitteena on ollut luoda sosiaalihuoltoon suurten kustannusten tasausjärjestelmä vuoden 1997 alusta lukien. Sitä ei ole kuitenkaan toteutettu.

Myöskään ulkomaalaisten hoidon ja vaikeavam- maisten hoidon tasausjärjestelmää ei ole luotu, vaikka eduskunta on tätä edellyttänyt. Sen sijaan erikoissairaanhoidossa tasausjärjestelmä on toteutettu.

Selvitysmies Heikki Koski ehdotti valtion- osuusjärjestelmää koskevassa selvityksessään lastensuojelun tasausjärjestelmän toteuttamista vuoden 1998 alusta.

Valiokunta katsoo, että poikkeuksellisten suurten kustannusten tasausjärjestelmä on tarpeellinen ainakin lastensuojelussa, vammaisten hoidossa ja ulkomaalaisten osalta niin, ettei yh- delle kunnalle aiheutuisi kohtuuttoman suuria kustannuksia. Hallituksen tulee ryhtyä kiireelli- siin toimenpiteisiin poikkeuksellisen suurten kustannusten kompensoimiseksi kuntien välillä eduskunnan hyväksymän lausuman mukaisesti.

Lausumat ovat edelleen tarpeellisia.

2.4. Alueellisen kehittämisen rahoitus ja organisointi (HE99/1993 vp)

Valtioneuvosto antoi keväällä 1997 selonteon eduskunnalle kolmen vuoden kokemuksista koskien aluekehityslain toimivuutta (VNS 211997 vp). Eduskunta on selonteon johdosta hyväksy-

15

(16)

nyt hallintovaliokunnan mietinnön mukaisen lausunnon (HaVM 14/1997 vp). Valiokunta on lisäksi arvioinut alueellisen kehityksen rahoituk- seen ja organisointiin liittyviä kysymyksiä Agen- da 2000 -asiakirjasta suurelle valiokunnalle antamassaan lausunnossa (Ha VL 17/1997 vp ). Valio- kunta viittaa tässä yhteydessä edellä mainittuihin lausuntoihin.

Samalla valiokunta painottaa maakunnan ke- hittämisrahan korottamistarvetta. Maakunnan kehittämisraha on osoittautunut erittäin tarpeel- liseksi varsinkin tapauksissa, joissa EU-hanke edellyttää tiettyä omarahoitusosuutta. Määrära- han niukkuus ei kuitenkaan nykyisin käytännös- sä voi mahdollistaa strategisesti tärkeitten, maakunnan suurimpien hankkeiden alkuun saamis- ta. Tästä puolestaan on seurannut julkista kri- tiikkiä siitä, että maakunnan liitot tukevat liian pieniä hankkeita. Valiokunta katsoo, että maakunnan kehittämisraha tulisi nostaa vähintään eduskunnan edellyttämälle tasolle, joka on kan- sallisen alue- ja rakennepolitiikan kannalta edul- linen keino julkisten varojen suuntaamiseen ja painopistevalintojen tekemiseen.

Lausuma on edelleen tarpeellinen.

2.5. Maaseutupoliittinen selonteko (Selonteko 2/1993 vp)

Selonteon viitoittamaa maaseutupolitiikan val- mistelua on jatkettu eri hallinnonalojen ja muiden intressitahojen yhteistyönä maaseutupolitiikan yhteistyöryhmässä,jokajatkaa aiemmin toi- mineen maaseutupolitiikan neuvottelukunnan työtä. Valtioneuvoston asettaman yhteistyöryh- män toimikausi kestää 30.4.1998 saakka.

Selonteko on edelleen kertomuksessa tarpeellinen.

2.6. Julkisuus- ja salassapitosäännösten uudistaminen sekä poliisimies-käsitteen korvaaminen (HE 57/1994 vp)

Kertomuksessa lausuttuun ja hallintovaliokunnan lausuntoon 1/1997 vp viitaten valiokunta toteaa, että lausuma on tarpeellinen ainoastaan julkisuus- ja salassapitosäännösten uudistamisen osalta. Muilta osin lausuma ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

2. 7. Kunnallisen viranhaltijan palvelussuhde- turvalainsäädännön rakenne ja kirjoittamista- pa (HE 44/1996 vp)

Sisäasiainministeriön muistiossa ilmoitetaan, että kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdetur- vasta annettua lakia koskevia mahdollisia muu- tosehdotuksia valmisteltaessa tullaan noudatta- maan virkamieslainsäädännön rakennetta ja kir- joittamistapaa. Lisäksi valiokunta toteaa, että eduskunnan käsiteltävänä olevan uuden Suomen hallitusmuodon 125 § 2 momentin mukaan ylei- set nimitysperusteet tulisivat koskemaan myös kuntien virkoja.

2.8. Valtion virkamieslaki (HE 291/1993 vp) Saadun selvityksen mukaan valtiovarainministe- riön ja valtion henkilöstön keskusjärjestöjen edustajista koostunut palvelussuhdetyöryhmä, joka on luovuttanut muistionsa ministeriölle ke- säkuussa 1997, on käsitellyt myös Euroopan yh- teisön ns. liikkeenluovutusdirektiivin sovelta- misalaan liittyviä kysymyksiä. Direktiiviä ei valiokunnalle esitetyn selvityksen mukaan yhteisön oikeuskäytännön mukaisesti sovelleta valtion julkista valtaa sisältävien toimintojen luovuttamiseen. Direktiiviä tulisi kuitenkin soveltaa yksityisen tai julkisen yrityksen luovuttamiseen. Eu- roopan yhteisön komissio on muistiossaan 4.3.1997 määritellyt suuntaviivat direktiivin so- veltamiseksi EY -tuomioistuimen oikeuskäytän- nön mukaisesti.

Valtiovarainministeriö on valmistellut valtioneuvoston periaatepäätöstä henkilöstön aseman järjestämistä koskevista periaatteista eräissä val- tionhallinnon organisaatiomuutostilanteissa.

Valtion henkilöstökeskusjärjestöt ovat valtiova- rainministeriön ilmoituksen mukaan hyväksy- neet valmistelun yhteydessä sovitut periaatteet.

Valtioneuvoston periaatepäätös on tarkoitus antaa keväällä 1998.

2. 9. Pakolais- ja siirtolaisasioiden alue- ja paikal/ishallinnonjärjestäminen (HE 12511995

vp)

Valiokunnalle esitetyn selvityksen mukaan ulkomaalaisviraston määrärahatasoa ei ole voitu ta-

(17)

jotta hakemukset voitaisiin käsitellä ilman ruuh- kautumista. Pahiten ruuhkautuminen ilmenee kansalaisuushakemusten käsittelyssä. Lykkää- mällä eräitä kehittämishankkeita virastoon on voitu palkata vuoden 1997lopulla 20 virkamiestä noin vuoden ajaksi kansalaisuusasioiden ruuh- kan purkamista varten. Esitettyjen arvioiden mukaan vuoden 1998loppuun mennessä käsitte- lyajat laskevat nykyisestä hieman alle kolmesta vuodesta noin kahteen ja puoleen vuoteen. Lisä- henkilöstön hyödyt alkavat selvemmin näkyä käsittelyaikojen lyhenemisenä vasta vuosina 1999 ja 2000. Ulkomaalaisviraston on kuitenkin esitetyn selvityksen mukaan vuonna 1999 koh- dennettava käytössään olevia määrärahoja ATK-järjestelmän uudistamiseen, koska nykyinen järjestelmä ei toimi enää vuonna 2000. Saa- dun selvityksen mukaan lisähenkilöstöstäjoudu- taan tällöin luopumaan ja käsittelyajat alkavat jälleen pidentyä.

Viraston toiminnasta on valmistunut joulu-

vitys. Valiokunnalle annetussa sisäasiainministe- riön muistiossa todetaan, että selvityksessä esille tuotujen seikkojen ja muiden käytettävissä olevien tietojen pohjalta viraston toimintaa pyri- tään kehittämään siten, että tehtävät voidaan hoitaa tehokkaammin myös nykyisillä voimava- roilla. Nyttemmin myös ulkomaalaisviraston päällikkö on vaihtunut.

Valiokunta toteaa, että hallitus ei voi välttää vastuutaan siitä, ettei asioita kyetä ulkomaalais- virastossa käsittelemään kohtuullisessa aikatau- lussa.

Lausunto

Edellä esitetyn perusteella hallintovaliokunta kunnioittavasti esittää,

että perustuslakivaliokunta mietintöään laatiessaan ottaa huomioon, mitä tässä lausunnossa on esitetty.

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

3 280208

pj. Matti Väistö /kesk vpj. Kaarina Dromberg /kok jäs. Ulla Juurola /sd

Timo Järvilahti /kesk Reijo Kallio /sd

Toimi Kankaanniemi /skl Juha Karpio /kok V aito Koski /sd

Osmo Kurola /kok Hannes Manninen /kesk Tuija Pohjola /sd Iivo Polvi /vas Veijo Puhjo /va-r Erkki Pulliainen /vihr Aulis Ranta-Muotio /kesk.

17

(18)

LIIKENNEVALIOKUNNAN LAUSUNTO 4/1998 vp

Liite 4

Kertomus hallituksen toimenpiteistä vuonna 1996

Perustuslakivaliokunnalle

Eduskunta on 2 päivänä syyskuuta 1997 lähet- täessään hallituksen kertomuksen valmistelevasti käsiteltäväksi perustuslakivaliokuntaan sekä

suhteita ulkovaltoihin koskevalta osalta ulkoasi- ainvaliokuntaan samalla määrännyt, että liikennevaliokunnan on annettava asiasta lausunto perustuslakivaliokunnalle.

Liikennevaliokunta on tässä lausunnossa käsitel- lyt toimialaansa kuuluvia, kertomuksessa selos- tettuja eduskunnan lausumia.

Eduskunnan lausuma!

Valiokunta katsoo, että seuraavat eduskunnan lausumien johdosta suoritetut, kertomuksessa selostetut toimenpiteet ovat riittäviä tai ne ovat muutoin käyneet tarpeettomiksi:

- Kaapelilähetystoiminta HE 108/1986 vp

- Yleisradiolainsäädäntö HE 124/1993 vp

- Alusturvallisuussäännösten uudistaminen Matkustajaluettelot

HE 344/1994 vp

- Suomen ja Venäjän välinen sopimus alusten takavarikoinnin välttämiseksi

HE 158/1995 vp

- Puhelinnumeron siirrettävyys

Paikalliski/pailun avaaminen puhelinliiken- teessä

HE 180/1995 vp

- Merenkulkulainsäädännön valitusviran- omainen

HE 68/1996 vp

(19)

Edellä esitetyn perusteella liikennevaliokunta kunnioittaen esittää,

mioon, mitä tässä lausunnossa on esitetty.

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. Pauli Saapunki /kesk

vpj. Esko-Juhani Tennilä /va-r jäs. Klaus Bremer /r

Tarja Filatov /sd Seppo Kanerva /kok Kalevi Lamminen /kok Suvi Linden /kok Eero Lämsä /kesk

Kari Myllyniemi /kesk Raimo Mähönen /sd Tero Mölsä /kesk Pekka Saarnio /vas Helena Vartiainen /sd Raimo Vistbacka /ps vjäs. Tauno Pehkonen /skl.

19

(20)

Liite 5

MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 411998 vp

Kertomus hallituksen toimenpiteistä vuonna 1996

Perustuslakivaliokunnalle

Eduskunta on lähettäessään 2 päivänä syyskuuta 1997 kertomuksen hallituksen toimenpiteistä vuonna 1996 (Kertomus 4/1997 vp) perustuslakivaliokuntaan samalla määrännyt, että maa- ja metsätalousvaliokunnan on annettava asiasta lausuntonsa perustuslakivaliokunnalle.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

- osastopäällikkö Saara Reinius, metsäneuvos Jouko Paloniemi, maatalousneuvos Carl- Gustav Mikander, vanhempi hallitussihteeri Heikki Koponen, kalatalousylitarkastaja Kari Airaksinen ja ylitarkastaja Esa Hiiva, maa- ja metsätalousministeriö.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT Yleistä

Maa- ja metsätalousvaliokunta rajaa lausunnon erityisesti sen arvioimiseen, ovatko ennen vuotta 1996 esitetyt toivomukset ja lausumat edelleen tarpeellisia.

Valiokunta toteaa, että lausunnossaan MmVL 2/1997 vp hallituksen toimenpiteistä vuonna 1995 antamasta kertomuksesta (Kerto- mus 5/1996 vp) valiokunta on luetellut ne lausumat,jotka voidaan poistaa kertomuksesta. Tuol- loin kertomuksesta on jo poistettu seuraavat nyt käsiteltävässäkin kertomuksessa olevat lausumat:

Tenojoen kalastus- ja omistusoikeuksien sekä korvaustarpeen selvittäminen (HE 97/1972 vp, ulkoasiainvaliokunta)

Kiinteistörekisteri (HE 6/1985 vp, laki- ja talousvaliokunta)

Tenojoen kalastus- ja omistusoikeuksien sekä korvaustarpeen selvittäminen (HE 28/1990 vp, laki- ja talousvaliokunta)

Kyrönjoen alajuoksun tulvasuojelu (HE 34/

1990 vp, laki- ja talousvaliokunta)

Yhteismetsäosuuksien lunastaminen (HE 97/

1990 vp, maa- ja metsätalousvaliokunta) Valtion pitkäaikaiset lainat (HE 114/1991 vp, maa- ja metsätalousvaliokunta)

Kansainvälinen metsäpolitiikka (K 4/1991 vp, maa- ja metsätalousvaliokunta)

Kansallispuistojen hallinta ja hoito (HE 126/

1993 vp, valtiovarainvaliokunta)

Kalastuslaki (HE 179/1993 vp, maa- ja metsä- talousvaliokunta)

Petoeläinvahinkojen korvaaminen (HE 47/

Kansallispuistojen hallinta ja hoito (HE 152/

(21)

maa- ja metsätalousvaliokunta)

Emolehmäpalkkiot (HE 362/1994 vp, maa- ja metsätalousvaliokunta)

Edellä luetellut lausumat eivät siten anna aihetta enempään.

Yksityiskohtaiset kannanotot niihin kertomuk- sen lausumiin, jotka jäävät rajauksen piiriin ja joita ei ole aikaisemmin poistettu

Maatilatalouden kehittämisrahasto (HE 205/

1993 vp, maa- ja metsätalousvaliokunta) Edus- kunta edellytti 22.11.1993, että Maatilatalouden kehittämisrahaston käytettävissä olevien varojen määrällinen taso turvataan.

Kannanotto. Valtioneuvoston kansliasta on ilmoitettu, että eduskunnalle on tarkoitus antaa kevätistuntokauden 1998 aikana hallituksen esitys laiksi maatilatalouden kehittämisrahastosta annetun lain muuttamisesta. Valiokunta tulee esityksen käsittelyn yhteydessä ottamaan kantaa lausumasta ilmenevään asiaan. Ottaen huomioon lisäksi sen, mitä valiokunta on todennut asiasta lausunnossaan 2/1997 vp (Kertomus hallituksen toimenpiteistä vuonna 1995) valiokunta katsoo, että lausuma ei ole enää aiheellinen.

Kotieläintuotannon edellytykset (HE 145/1994 vp, maa- ja metsätalousvaliokunta)

Eduskunta edellytti 18.ll.l994, että maidontuotantoa koskevien kiintiöiden määräytymisen perusteista ja muista elinkeinonharjoittajien tuo- tanto-oikeuksiin olennaisesti vaikuttavista sei- koista säädetään jäsenyystilanteessa lain tasolla.

Eduskunta edellytti, että tukiehdoilla ja vastaavilla toimenpiteillä huolehditaan siitä, että siirtymävaihe sika- ja siipikarjatalouden aloilla tapahtuu hallitusti, tuotannon rakennetta parantaen, ja että kokonaistuotannon määrä ei nykyi- sestään kasva.

Kannanotto. Kertomuksesta ilmenee, että Eu- roopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta on sää- detty lailla (355/1995) ja vastaavasti on säädetty emolehmä- ja uuhipalkkioiden kiintiöistä lailla (274/1995). Maa- ja metsätalousvaliokunta on mietinnössään 2/1997 vp hallituksen esityksestä

teiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta viitannut ensim- mäiseen eli maidontuotantoa koskevaan lausumaan kosketellessaan meijerimaidon viitemääri- en sopeuttamista maakiintiöön ja siihen liitty- vää valtioneuvoston päätöstä (285/1997), joka koski maidon tilakohtaisten määrien alentami- sesta aiheutuvaan haittaan liittyvää korvausvel- vollisuutta. Tuolloin myös oikeuskansleri oli päätöksessään 25.3.1997 todennut olevan pai- kallaan, asian periaatteellinen merkitys huomioon ottaen, että järjestelmä saatetaan, esimerkiksi Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanos- ta annetun lain muuttamisesta koskevan hallituksen esityksen yhteydessä, eduskunnan käsi- teltäväksi. Valiokunta kiinnittääkin uudelleen huomiota nyt kysymyksessä olevan lausuman merkitykseen ja pitää lausumaa edelleen ajankohtaisena.

Valiokunta katsoo myös, että asiakohdan toinen lausuma, jossa eduskunta edellytti, että tukiehdoilla ja vastaavilla toimenpiteillä huolehditaan siitä, että siirtymävaihe sika- ja siipikarjatalouden aloilla tapahtuu hallitusti, tuotannon rakennetta parantaen, ja että kokonaistuotannon määrä ei nykyisestään kasva, on edelleen ajankohtainen.

Metsänviljelyaineiston riittävyys (HE 146/1994 vp, maa- ja metsätalousvaliokunta)

Eduskunta edellytti 18.ll.l994, että maa- ja metsätalousministeriö jatkossa seuraa ja koordi- noi kotimaisen metsänviljelyaineiston tuotantoa ja vientiä sekä ulkomaisen aineiston tuontia ja huolehtii kaikissa tilanteissa siitä, että siemeniä ja taimia on riittävästi saatavissa metsänvilje- lyyn.

Eduskunta edellytti, että uudistettaessa met- sänviljelyaineiston pitämisestä kaupan annettua neuvoston direktiiviä (66/404/ETY) pyritään tur- vaamaan se, että metsikkösiemenen käyttö olisi mahdollista myös siirtymäajan jälkeen.

Kannanotto. Viitaten siihen, mitä asiasta on todettu valiokunnan lausunnossa 2/1997 vp (Kertomus 511996 vp), valiokunta katsoo, että lausumat ovat edelleen ajankohtaisia.

21

(22)

Maatalouden tukijärjestelmät (HE 14811994 vp, maa- ja metsätalousvaliokunta)

Eduskunta edellytti 22.11.1994, että tukijär- jestelmiä valmisteltaessa ja niistä päätettäessä huomiota kiinnitetään erityisesti seuraaviin seik- koihin:

1) tukijärjestelmien tulee mahdollistaa maa- ja puutarhatalouden rakennekehitys, 2) järjestel- mien tulee antaa edellytykset tuotannon ja jalos- tuksen säilymiseen nykyisillä tuotantoalueilla.

Ne eivät kuitenkaan saa rohkaista tuotannon siirtymiseen epäedullisille alueille. Erikoiskas- vien tuotantomahdollisuudet on turvattava neu- vottelutuloksen antamassa laajuudessa, 3) järjes- telmien tulee tukea yrittäjäsuuntautunutta toimintaa ja niissä tulee mahdollisuuksien mukaan välttää yritystoimintaa passivoivia tukimuotoja, 4) tukijärjestelyitä ei pidä nähdä ainoastaan sel- viytymistukena, vaan niiden avulla Suomen maa- ja puutarhatalous on pyrittävä saamaan tehok- kaaksija kilpailukykyiseksi niin, että sillä pitkällä aikavälillä on mahdollisuus menestyä EU-jäse- nyydessä ja muussa kansainvälisessä kilpailussa.

Eduskunta edellytti, että peruselintarvikkei- den tuotannossa tulee vastaisuudessa olla tavoitteena pääasiallinen omavaraisuus. Hallituksen tulee tarkoin seurata maa- ja puutarhatalouden sopeutumista jäsenyyteen ja tarvittaessa aloittaa neuvottelut EU-järjestelmässä. Eduskunta edellytti lisäksi, että eduskunta kytketään jatkossa tiiviisti kansallisia tukia ja niiden muuttamista koskevaan valmisteluun.

Kannanotto. Viitaten siihen, mitä asiasta on todettu, valiokunnan lausunnossa 2/1997 vp (Kertomus 5/1996 vp), valiokunta katsoo, että lausumat ovat edelleen ajankohtaisia.

Torjunta-ainehallinnon kehittäminen (HE 170/

1994 vp, maa- ja metsätalousvaliokunta) Eduskunta edellytti 18.11.1994, että eri hallinnonalojen yhteistyönä mahdollisimman pian ar- vioidaan lainsäädännön kokonaisuudistuksen, erityisesti torjunta-aineiden hyväksymis- ja re- kisteröimishallinnon kehittämisen tarve.

Kannanotto. Viitaten siihen, mitä asiassa on todettu valiokunnan lausunnossa 211997 vp (Kertomus 5/1996 vp), valiokunta katsoo, että lausumat ovat edelleen ajankohtaisia.

Siemenperunan laatuvaatimukset (HE 364/

1994 vp, maa- ja metsätalousvaliokunta) Edus- kunta edellytti 16.2.1995, että välittömästi ryh- dytään maa- ja metsätalousvaliokunnan mietin- nössä selostettuihin toimiin siemenperunan korkean laatuluokan tuotantoalueelle asetettavien erityisvaatimusten täyttämiseksi kasvukauteen mennessä ja samalla luodaan edellytykset tuotannon korkean tason ylläpitämiseen.

Kannanotto. Valiokunta on viimeksi lausunnossaan 26.9.1997 maa- ja metsätalousministe- riön VJ:n 53 §:n 2 momentin nojalla antamasta selvityksestä Suomen luomisesta rengasmädästä vapaaksi alueeksi perunanviljelyksessä kiinnittä- nyt huomiota perunanviljelyssä vallitsevaan kas- vinsuojelulliseen tilanteeseen. Tuolloin valiokunta edellytti, että toimenpiteitä rengasmädän hä- vittämiseksi tehostetaan. Valiokunta pitää lausumaa edelleen ajankohtaisena.

Uppopuiden ja uittojätteiden poistaminen (HE 17/1995 vp, ympäristövaliokunta)

Eduskunta edellytti 7.11.1995 hallituksen huolehtivan siitä, että alueelliset ympäristökes- kukset ryhtyvät tarvittaessa toimenpiteisiin ve- sistön käyttöä haittaavien tai vaarantavien uppopuiden tai muiden uittojätteiden poistamiseksi vesistöstä vesilain 99 a §:n nojalla sekä sitä, että valtion talousarvion momentille 30.85.77 osoitetaan uppopuidenja muiden uittojätteiden poista- miseen riittävät määrärahat.

Kannanotto. Valiokunta katsoo, ettei uppopuiden ja muiden uittojätteiden poistamisesta vesistöistä ole vielä riittävästi huolehdittu ja että toimenpiteitä tulee tehostaa. Valiokunta katsookin, että lausuma on edelleen ajankohtainen.

Laki maitohygienialain 23 §:n muuttamisesta (HE 2511995 vp, maa- ja metsätalousvaliokunta) Eduskunta edellytti 19 .6.1995, että hallitus ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin ympäristöter- veydenhuollon maksujärjestelmiä, päätösvallan siirtoa, oikeusturvaa ja pakkotoimia koskevan säännöstön yhdenmukaistamiseksi.

Kannanotto. Hallituksen kertomuksesta ilmenee, että kauppa- ja teollisuusministeriön hallin- nonalan osalta lausuman mukaiset toimenpiteet edellyttävät elintarvikelain (361/1995) muutta-

(23)

ollut tarkoitus antaa vuoden 1997 aikana. Valio- kunnan saaman selvityksen mukaan esitystä ei ole kuitenkaan vielä annettu. Lausuma on siten edelleen ajankohtainen.

Valtion kalanviljely (HE 72/1995 vp, valtiovarainvaliokunta)

5) Hyväksyessään 15.12.1995 valtion talousarvion vuodelle 1996 eduskunta edellytti luvun 30.38 kohdalla, että eteläisimmän Suomen kalanviljely ja tutkimus jatkuu rehevöityvissä ja muuttuvissa vesissä harjoitetun kalatalouden ke- hittämiseksi.

Kannanotto. Valiokunta toteaa, ettei kertomuksesta ilmene selvitystä siitä, mitä vaikutuksia Porlan laitoksen toiminnan lakkauttamisella on mahdollisesti ollut Etelä-Suomen rehevöitynei- den vesien kalataloudelliseen tutkimustoimin- taan. Valiokunta katsookin, että lausuma on edelleen ajankohtainen.

Perunan rengasmätä (HE 87/1995 vp, maa- ja metsätalousvaliokunta)

Eduskunta edellytti 7.11.1995, että maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnössä 41/1994 vp ja maa- ja metsätalousministeriön 13.10.1995 päivätyssä selvityksessä esitetyt toimenpiteet, niitä tarpeen vaatiessa vielä tehostaen, toteute- taan välittömästi pyrkimyksenä luoda Suomesta rengasmädästä vapaa alue kolmessa vuodessa.

Kannanotto. Viitaten edellä siemenperunan laatuvaatimuksia koskeneen lausuman yhtey- dessä esittämäänsä valiokunta pitää tätäkin lausumaa edelleen ajankohtaisena.

Metsästyslaki (HE 88/1995 vp ja LA 2611995 vp, maa- ja metsätalousvaliokunta)

Eduskunta edellytti 21.11.1995, että hallitus saattaa vuoden 1997 loppuun mennessä eduskunnan tietoon kokemukset nyt hyväksytyn laa- jennuksen käytäntöön soveltamisesta.

Kannanotto. Valiokunnalle on toimitettu lausumassa edellytetty selvitys. Valiokunta tulee muussa yhteydessä ottamaan kantaa selvityk- seen. Valiokunta katsoo, että lausuma voidaan poistaa kertomuksesta.

Metsäkeskukset (HE 117/1995 vp, maa- ja metsätalousvaliokunta)

1 momentissa tarkoitettu maa- ja metsätalousmi- nisteriön metsäkeskuksiin kohdistuva ohjausteh- tävä rajoittuu pääsääntöisesti tulosohjaukseen ja viranomaistehtävien hoitoon ja että erityistä asiantuntemusta vaativat, tarpeellisiksi osoittautu- neet ohjaustehtävät kanavoidaan toimeksiantoi- na kehittämiskeskukselle.

Eduskunta edellytti, että muodostettavien metsäkeskusten kokonaislukumäärä ei ylitä yh- tätoista, ja edellytti niin ikään, että toimipaikko- ja määrättäessä noudatetaan hallinnon taloudel- lisimmanja tehokkaimmanjärjestämisen periaa- tetta.

Eduskunta edellytti, että asetukseen otetaan säännökset, joiden mukaan metsäkeskusten joh- tokunnassa on kaksi valtion nimeämää edusta- jaa, joista yksi voi edustaa ympäristönsuojelul- lista asiantuntemusta. Lisäksi toisen valtion edustajista tulee edustaa Metsähallitusta niissä metsäkeskuksissa, joiden toiminta-alueen met- sätalousmaasta merkittävä osa on Metsähalli- tuksen hallinnassa olevia valtion maita. Muista jäsenistä kolme on määrättävä asianomaisen metsäkeskuksen toimialueen edustaviropien metsänomistajajärjestöjen, yksi edustaviropien metsätyöntekijöiden tai metsäkoneurakoitsijoi- den järjestöjen ja yksi edustavimman metsäteol- lisuuden järjestön ehdottamista henkilöistä.

Mitä tässä on sanottu jäsenistä, koskee vastaavasti varajäseniä.

Eduskunta edellytti, että johtokuntaan tulevia metsänomistajien edustajia ei nimitetä metsän- hoitoyhdistysten puheenjohtajien muodostaman kokouksen ehdottamista henkilöistä, vaan nimi- tysmenettelyssä tulee noudattaa yhdistysten sääntöjä ja yleistä lakimääräistä päätöksenteko- järjestystä.

Kannanotto. Ensimmäisen lausuman osalta valiokunnalle on ilmoitettu, että maa- ja metsäta- lousministeriön ja Metsätalouden kehittämiskes- kus Tapion välisessä vuoden 1997 toimintaa kos- keneessa tulossopimuksessa sovittiin, että Tapio suorittaa ministeriön antamana tehtävänä ohjausta metsäkeskusten yhteisissä tietojärjestel- mien ylläpitoon ja kehittämiseen, metsäsuunnit- teluun, metsällisen tilastotiedon kokoamiseen,

23