1/12
Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Vastineen täydennys
23.11.2020 VN/16055/2020
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan vastinepyyntö
HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE TYÖLLISYYDEN EDISTÄMISEN KUNTAKOKEI- LUSTA (HE 87/2020 VP) JA SITÄ TÄYDENTÄVÄ HALLITUKSEN ESITYS (HE 114/2020 VP)
Työ- ja elinkeinoministeriö antoi vastineensa eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle asiassa annettujen asiantuntijalausuntojen, pe- rustuslakivaliokunnan lausunnon (PeVL 25/2020 vp), hallintovaliokunnan lausunnon (HaVL 17/2020 vp) sekä Lieksan kaupungin ja Ilomantsin kun- nan ilmoitusten johdosta 19.10.2020. Vastineessaan ministeriö käsitteli hallintovaliokunnan lausunnossaan ehdottamaa perälautasäännöstä, mutta ei vielä ilmaissut kantaansa säännösehdotukseen, koska asiaan liittyi vielä useita avoimia kysymyksiä. Ministeriö täydentää nyt aiemmin antamaansa vastinetta tältä osin. Samalla ministeriö vastaa valiokunnan esittämiin lisäkysymyksiin ja tuo esiin eräitä uusia täydennystarpeita.
Perälautasäännös
Vastineessaan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle työ- ja elinkeinominis- teriö toi esiin, että ministeriö ei ole hallintovaliokuntakäsittelyssä kannat- tanut perälautasäännöksen lisäämistä, vaikka pitikin säännöksen tavoi- tetta ja tarkoitusta perusteltuina. Työ- ja elinkeinoministeriö totesi lausun- nossaan hallintovaliokunnalle muun muassa, että tiukimmillaan säännös estäisi kokeilun toteuttamisen kokeilualueella, jos yksikin kokeilualueen kunnista ei olisi halukas yhteistyöhön.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle antamassaan vastineessa ministeriö katsoi, että hallintovaliokunnan lausunnossaan esittämän perälautasään- nöksen lisääminen lakiehdotukseen voisi olla perusteltua toimeenpanon valmistelussa tapahtuneen kehityksen johdosta. Ministeriö toi kuitenkin esiin, että hallintovaliokunnan ehdottamaan perälautasäännökseen liittyy useita avoimia kysymyksiä ja että säännöksen soveltamisen aikataulu olisi kunnille haastava.
Työ- ja elinkeinoministeriö on selvittänyt perälautasäännösehdotukseen liittyviä kysymyksiä. Ministeriö katsoo, että vaikka hallintovaliokunnan eh- dottaman perälautasäännöksen tavoite ja tarkoitus ovat perusteltuja, pe- rälautasäännöstä ei tulisi lisätä lakiin seuraavista syistä.
Ehdotetussa muodossaan perälautasäännös ei vastaisi tarkoitustaan taata kokeilualueen kuntien yhteistyö kokeilun aikana. Yhteistyöstä sopi- miseksi voisi riittää ainoastaan yhteistyö jonkin kohderyhmän tai palvelun osalta, ellei sopimuksen sisällölle asetettavista vaatimuksista säädettäisi tarkemmin. Tällaisenaan säännös ei poistaisi niitä haasteita, joita pienellä kokeilukunnalla voi olla kokeilun täytäntöönpanossa.
Säännös ei mahdollistaisi sopimusten sisällöllistä tai muodollista tarkas- telua. Kuntien olisi ainoastaan toimitettava sopimukset ministeriön tie- toon. Työ- ja elinkeinoministeriöllä tai muullakaan taholla ei olisi toimival- taa päättää sille toimitetun sopimuksen hylkäämisestä, vaikka sopimuk- sen huomattaisiin olevan puutteellinen. Säännöksen perusteella voisi jäädä epäselväksi, millä kokeilualueilla kokeilu toteutuu.
Aikataulu kuntien sopimuksille olisi hyvin haastava, ellei mahdoton ottaen huomioon, että kokeilulain on tarkoitus tulla pääosin voimaan 1.1.2021.
Perälautasäännöksessä edellytetyt sopimukset olisi ministeriön käsityk- sen mukaan neuvoteltava, laadittava ja lisäksi hyväksytettävä kuntalaissa edellytetyllä tavalla vain viikoissa. Olisi mahdollista, että kokeiluja jäisi to- teutumatta pelkästään aikataulusyistä.
Ilman perälautasäännöstä kokeilualueen kuntien yhteistyö perustuisi kun- tien vapaaehtoisuuteen. Hallintovaliokunnan lausunnossaan esittämä huoli kokeilussa mukana olevien pienten kuntien mahdollisuuksista vas- tata yksin kokeilulaissa tarkoitetuista tehtävistä on sinänsä perusteltu. Mi- nisteriö katsoo kuitenkin, ettei ehdotettu perälautasäännös edellä esite- tyistä syistä poista tätä haastetta ja että viime kädessä kokeilun toteutta- misessa ilmeneviin puutteisiin olisi mahdollista puuttua aluehallintoviras- ton valvonnan keinoin. Ministeriö huomauttaa myös, että kokeilun tavoit- teena on saada tietoa kuntapohjaisesta työvoimapalvelujen järjestämi- sestä.
Kokeilualueen kunnan yleisen toimialan ja oman rahoituksen turvin järjestämien työllisyyspalvelujen velvoittavuus ja palveluun osallistumisesta aiheutuvat kustannukset
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on hallituksen esitysten (HE 87 ja 114/2020 vp) vastinekuulemisessa 20.10.2020 pyytänyt lisäselvitystä asi- akkaan mahdollisuudesta saada kulukorvausta kustannuksista, jotka hä- nelle aiheutuu kunnan yleisen toimialan työllisyyspalveluihin osallistumi- sesta. Työ- ja elinkeinoministeriö antoi asiassa pyydetyn lisäselvityksen 21.10.2020.
Lisäselvityksessään ministeriö toi esiin, että hallituksen esitysten perus- teella kunnan ja TE-toimiston asiakas ovat lainsäädännön tasolla sa- massa asemassa keskenään palveluihin osallistumisesta saatavien kulu- korvausten suhteen. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on kuitenkin kat- sonut, että kunnan palvelu ei voisi olla työnhakijaa velvoittava, ellei hä- nelle makseta palveluun osallistumisesta aiheutuvista kustannuksista korvausta. Valiokunta on pyytänyt työ- ja elinkeinoministeriötä valmistele- maan säännökset, joilla toteutettaisiin sekä kunnan yleisen toimialan työl- lisyyspalvelujen mahdollisimman laaja velvoittavuus että työnhakijan mahdollisuus saada korvausta sellaiseen palveluun osallistumisesta ai- heutuvista kustannuksista, joka velvoittaa häntä työttömyysetuuden saa- misen edellytyksenä.
Työ- ja elinkeinoministeriö katsoo edelleen, että hallituksen esityksessä ehdotettu ratkaisu olisi kokeilun tavoitteiden ja työttömyysturvajärjestel-
män sekä asiakkaiden yhdenvertaisuuden kannalta perusteltu. Hallituk- sen esitysten perusteella kunnan ja TE-toimiston asiakas ovat ministeriön näkemyksen mukaan lainsäädännön tasolla samassa asemassa keske- nään palveluihin osallistumisesta saatavien kulukorvausten suhteen.
Mahdollinen ero tosiasiallisessa asemassa olisi hyväksyttävissä, koska kyseessä on kokeilulainsäädäntö.
Ministeriö on arvioinut erilaisia vaihtoehtoja valiokunnan pyynnön toteut- tamiseksi. Ministeriö katsoo, että pyyntö on toteutettava perustuslaissa turvatun yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti siten, että vastaava ku- lukorvausmahdollisuus koskisi kuntakokeilun asiakkaan lisäksi työ- ja elinkeinotoimiston asiakasta. Pyyntö olisi toteutettavissa seuraavalla ta- valla. Varsinaiset säännösluonnokset perusteluineen sekä esimerkkejä säännösten soveltamisesta on esitetty liitteessä.
Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain säännöstä niin sano- tusta harkinnanvaraisesta kulukorvauksesta muutettaisiin kuntakokeilun ajaksi (1.1.2021-30.6.2023) siten, että työ- ja elinkeinotoimisto ja kunta voisivat myöntää asiakkaalleen kiinteämääräistä (9 € päivässä, erityisti- lanteissa 18 € päivässä) kulukorvausta sellaiseen suunnitelmassa sovit- tuun palveluun osallistumisesta, joka tukee henkilön työllistymistä ja jo- hon osallistumisesta hänelle aiheutuu välttämättömiä kustannuksia. Työl- listymistä tukevalla palvelulla viitataan sellaisiin työllisyyspalveluihin (ml.
kunnan yleisen toimialan työllisyyspalvelut), jotka voisivat nykyisen tulkin- takäytännön perusteella olla asiakasta velvoittavia suunnitelmassa sopi- misen kautta. Olennaista on, että palvelu liittyy työllistymiseen, ei siis esi- merkiksi sosiaali- tai terveydenhuoltoon.
Kulukorvausoikeuden mahdollisen laajentamisen jälkeenkään kyseessä olevat palvelut eivät olisi työttömyysturvalaissa määriteltyjä työllistymistä edistäviä palveluita eikä niihin sovellettaisi nimenomaan työllistymistä edistäviä palveluja koskevia työttömyysturvalain säännöksiä. Nämä sään- nökset liittyvät muun muassa palvelun ajalta maksettavaan korotettuun työttömyysetuuteen (ns. aktiiviajan korotus) sekä työmarkkinatuen rahoi- tusvastuun jakautumiseen valtion ja kunnan välillä. Lainsäädännön muut- taminen myös tältä osin olisi perustavanlaatuinen ja laaja muutos, eikä työ- ja elinkeinoministeriö pidä sen tekemistä tässä yhteydessä mahdolli- sena tai edes tarkoituksenmukaisena, koska nyt käsitellään kokeilulain- säädäntöä.
Harkinnanvaraista kulukorvausta ei voitaisi myöntää, jos henkilöllä on oi- keus niin sanottuun lakisääteiseen kulukorvaukseen (julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 9 luvun 1 §:n 1 mom.) tai vastaavaan kor- vaukseen muun lain nojalla. Kulukorvausta voitaisiin maksaa ainoastaan päiviltä, joina palvelua järjestetään ja työnhakija osallistuu palveluun. Kor- vauksen maksaisi KEHA-keskus. Harkinnanvaraiset kulukorvaukset ra- hoitetaan työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan pääluokan momentilta 32.30.51 (Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut).
Työttömyysturvalakin 2 a lukuun lisättäisiin kuntakokeilun ajaksi (1.1.2021-30.6.2023) uusi 13 a §. Sen perusteella suunnitelmassa sovittu työllistymistä tukeva palvelu velvoittaisi työnhakijaa, vaikka siitä aiheutuisi kustannuksia, jos työnhakijalle myönnetään kiinteäsuuruinen kulukor- vaus. Palvelu velvoittaisi myös, jos siitä ei aiheudu kustannuksia. Kokei- lulakiehdotuksen 15 §:ään olisi lisättävä viittaus tähän työttömyysturvalain uuteen pykälään.
Näiden väliaikaisten muutosten kustannusten arvioinnin pohjaksi ei ole käytettävissä tarkkaa tilastotietoa, koska maksettavien korvausten määrä riippuu siitä, kuinka monelle ja kuinka pitkäkestoisia korvausten piirissä olevia palveluita asiakkaille tarjottaisiin. Työ- ja elinkeinotoimistojen kumppanuuspilottien asiakasmäärien sekä keskimääräisten valmennus- palveluiden keston perusteella laskien korvausten määrä voisi olla mitta- luokaltaan joitakin miljoonia euroja vuodessa. Arvioon liittyy kuitenkin edellä kuvatuista syistä huomattavaa epävarmuutta. Erityisesti tilan- teessa, jossa kuntien tarjoamat palvelut olisivat pitkäkestoisia, voivat kus- tannukset kasvaa huomattavasti. Kustannusten kasvua rajoittaa jossain määrin se, että palveluiden volyymin tai keston kasvaessa, myös palve- luiden järjestämisestä aiheutuvat kustannukset kasvavat.
Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitetun har- kinnanvaraisen kulukorvauksen laajentaminen aiheuttaisi jonkin verran tietojärjestelmämuutostarpeita. Lisäksi päätösmäärien kasvaessa hallin- nollinen työ hakemuksia käsittelevissä työ- ja elinkeinotoimistoissa ja kun- takokeiluun osallistuvissa kunnissa sekä korvausten maksamista hoita- vassa KEHA-keskuksessa lisääntyisi. Hallinnollisen työn lisäys riippuu päätösmäärästä, josta ei pystytä antamaan etukäteen tarkkaa arviota, koska käytettävissä ei ole tilastotietoja laajennetun kulukorvauksen piiriin tulevien palveluiden määristä.
Työ- ja elinkeinotoimistojen ja kuntakokeiluun osallistuvien kuntien osalta hallinnollista työtä aiheuttavat hakemusten käsittely, päätöksenteko, kir- jaukset asiakastietojärjestelmään sekä lomakkeiden skannaus. Osaan hakemuksista liittynee myös lisäselvitystarvetta. Hallinnollinen työ jakau- tuu 15 työ- ja elinkeinotoimiston ja kokeilussa mukana olevien 118 kunnan kesken. Valtakunnallisesti työmäärän arvioidaan kasvavan enintään 10 henkilötyövuodella, joten yksittäisen työ- ja elinkeinotoimiston tai kokeilu- kunnan työmäärän lisäys arvioidaan melko vähäiseksi.
KEHA-keskuksessa harkinnanvaraisten kulukorvausten käsittely tapah- tuu nykyisin manuaalisesti, mistä syystä se vie yhtä päätöstä kohden huo- mattavasti aikaa. Jos kulukorvauksen laajennuksen piirissä olevia henki- löitä olisi suurin piirtein yhtä paljon kuin työ- ja elinkeinotoimistoissa vuo- sina 2019-2020 käynnissä olleissa kumppanuuspiloteissa, arvioidaan KEHA-keskuksen hallinnollisen työn lisääntyvän noin neljällä henkilötyö- vuodella. Hallinnollisen työn lisäys voi olla merkittävästi tätä suurempi, jos kokeilukunnat tarjoavat runsaasti omia työllisyyden hoidon palveluitaan.
Muutosten toteuttaminen edellyttäisi julkisesta työvoima- ja yrityspalve- lusta annetun lain (916/2012) 9 luvun 1 §:n 3 momentin väliaikaista muut- tamista, uuden 13 a §:n lisäämistä työttömyysturvalain 2 a lukuun väliai- kaisesti sekä kuntakokeilulakiehdotuksen 15 §:n muuttamista. Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettua lakia ja työttömyysturvalakia ei ole ehdotettu muutettavaksi käsillä olevissa hallituksen esityksissä (HE 87 ja 114/2020 vp).
Uudet täydennystarpeet
Työllistetyn määritelmä
Kokeilulakiehdotuksen 4 §:n 1 momentin mukaan kokeilualueen kunnan asiakkaita ovat työttömät työnhakijat, työllistettynä olevat ja työllistymistä edistävissä palveluissa olevat työnhakijat tietyin edellytyksin. Kokeilula-
kiehdotuksen 2 §:ssä määritellään työtön, työnhakija ja työllistymistä edis- tävä palvelu. Sen sijaan työllistettyä ei määritellä. Työ- ja elinkeinominis- teriö katsoo, että lakiin olisi lisättävä työllistetyn määritelmä.
Kokeilulakiehdotuksen 2 §:ssä tarkoitettu työllistetty viittaa työ- ja elin- keinotoimiston asiakastietojärjestelmän työllisyyskoodiin 00 = työssä oleva, työllistetty. Työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilaston laa- tuselosteen (8.1.2018) mukaan työllistettynä työssä olevaksi merkitään työnhakija, jonka työnantajalle maksetaan palkkatukea tai jonka palkkaa- misesta aiheutuviin palkkauskustannuksiin valtion virastolle tai laitokselle on osoitettu määrärahoja (valtiolle työllistetyt). Lisäksi työllistettynä työssä olevaksi merkitään yrittäjäksi ryhtynyt työnhakija, jolle on myönnetty start- tirahaa.”
Palkkatuella työllistettyihin sisältyvät henkilöt, jotka kunta on julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 11 luvun nojalla työllistäneet.
Kunnalla on mainitun lain 7 luvun 9 §:n 2 momentin mukaan oikeus saada palkkatukea 50 prosenttia tuella palkattavasta aiheutuvista palkkauskus- tannuksista, kun se työllistää työttömän työnhakijan 11 luvun 1 §:n 3 mo- mentissa tarkoitetun työllistämisvelvoitteen perusteella. Starttirahan osalta on huomattava, että starttirahaa voidaan myöntää myös henkilö- asiakkaalle, jonka työnhaku ei ole voimassa. Siksi määritelmässä maini- taan henkilöasiakas. Kokeilun asiakkuus kuitenkin edellyttää kokeilula- kiehdotuksen 4 §:n 1 momentin mukaan, että henkilö on työnhakijana, eli että hänen työnhakunsa on voimassa.
Työ- ja elinkeinoministeriö katsoo, että kokeilulakiehdotuksen 2 §:ään olisi esimerkiksi 6 kohdaksi lisättävä seuraava määritelmä:
Tässä laissa tarkoitetaan:
_ _ _ _ _ _ _
6) työllistetyllä työnhakijaa, jonka työnantajalle maksetaan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 7 lu- vussa tarkoitettua palkkatukea tai jonka palkkaamisesta ai- heutuviin palkkauskustannuksiin valtion virastolle tai laitok- selle on osoitettu määrärahoja edellä mainitun luvun 15
§:ssä tarkoitetulla tavalla taikka henkilöasiakasta, jolle on myönnetty julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 8 luvussa tarkoitettua starttirahaa.
Koulutusta vailla olevan nuoren koulutukseen hakemisvelvollisuuden korvaaminen muilla toimilla
Työttömyysturvalain 2 luvun 14 §:n mukaan työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa voidaan sopia opiskelupaikan ha- kemisesta 13 §:stä poiketen tai opiskelupaikan hakemisen korvaami- sesta kokonaan muilla toimilla. Poikkeaminen 13 §:ssä säädetystä haku- velvollisuudesta edellyttää nuoren terveydentilaan, oppimisvaikeuksiin tai kielitaitoon liittyvää perustetta. Myös nuoren erityinen suuntautumi- nen tiettyihin opintoihin tai muu edellä mainittuihin verrattava syy voi olla peruste sopia koulutukseen hakemisesta pääsäännöstä poiketen. Jos nuoren kanssa on sovittu koulutukseen hakemisesta 13 §:stä poiketen ja nuori laiminlyö tältä osin suunnitelman toteuttamisen, hän menettää työttömyyden aikaisen työttömyysetuuden laiminlyönnistä lukien TTL 2 luvun 14 §:n 3 momentin perusteella.
Työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa sovi- taan hakuvelvollisuuden korvaamisesta muilla toimilla, jos nuoren yksi- löllinen tilanne on sellainen, ettei hakeminen koulutukseen ole lainkaan tarkoituksenmukaista. Korvaavasta toimesta sopiminen edellyttää nuo- ren terveydentilaan, oppimisvaikeuksiin, kielitaitoon, erityiseen suuntau- tumiseen tiettyihin opintoihin tai muuhun näihin verrattavaan syyhyn liit- tyvä perustetta. Jos suunnitelmassa on sovittu hakuvelvollisuuden kor- vaamisesta kokonaan muulla toimella, esimerkiksi osallistumisella kou- lutuskokeiluun, mahdollinen seuraamus suunnitelman toteuttamisen lai- minlyönnistä, palvelusta kieltäytymisestä tai sen keskeyttämisestä ase- tetaan TTL 2 a luvun perusteella.
Kokeilulakiehdotuksen 15 § koskee kokeilualueen kunnan asiakkaana olevan työttömän työnhakijan velvollisuuksia. Mainitussa säännösehdo- tuksessa ei viitata työttömyysturvalain 2 luvun 14 §:ään. Kokeilualueiden kunnat tulisivat sopimaan työnhakijoiden kanssa työllistymissuunnitel- missa ja sitä korvaavissa suunnitelmissa opiskelupaikan hakemisesta työttömyysturvalain 2 luvun 13 §:stä poiketen. Työ- ja elinkeinoministeriö esittää, että lakiehdotuksen 15 §:n 3 momenttiin lisätään viittaus työttö- myysturvalain 2 luvun 14 §:n 3 momenttiin. Säännös voisi kuulua seu- raavasti (muutos kursiivilla):
Kokeilualueen kunnan tarjoamasta työstä kieltäytymiseen sekä kokeilu-alueen kunnan järjestämästä työttömyystur- valain 2 a luvun 12 §:ssä tarkoitetusta palvelusta kieltäyty- miseen ja palvelun keskeyttämiseen sovelletaan, mitä mainitussa luvussa säädetään työ- ja elinkeinotoimiston tarjoamasta työstä kieltäytymisestä, palvelusta kieltäytymi- sestä ja palvelun keskeyttämisestä. Kokeilualueen kunnan asiakkaan tämän lain 7 b §:n 1 momentissa tarkoitetun suunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen saapu- matta jäämiseen, kieltäytymiseen osallistua suunnitelman laatimiseen tai tarkistamiseen ja suunnitelman toteuttami- sen laiminlyöntiin sovelletaan työttömyysturvalain 2 luvun 14 §:n 3 momenttia, 2 a luvun 9–11 ja 14 §:ää. Mitä työttö- myysturvalain 2 a luvun 11 §:n 1 momentissa säädetään työ- ja elinkeinotoimistosta, sovelletaan kokeilualueen kuntaan. Kokeilualueen kunnan asiakkaan kotoutumisen edistämisestä annetun lain 9 §:ssä tarkoitettuun alkukar- toitukseen saapumatta jättämiseen ja alkukartoituksesta kieltäytymiseen sovelletaan työttömyysturva-lain 2 a luvun 9, 10 ja 14 §:ää.
Valiokunnan lisäkysymykset
Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun asiakastietojärjestel- män käyttöoikeudet
Hallituksen esityksissä kuntakokeilulaiksi ei ehdoteta muutettavaksi työl- listymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annettua lakia (1369/2014, TYP-laki). Kuntaliitto on esittänyt työ- ja elinkeinoministeriölle TYP-lain 9 §:n muuttamista siten, että työllistymistä edistävän monialai- sen yhteispalvelun asiakastietojärjestelmän käyttöoikeus voitaisiin myön- tää myös henkilölle, joka ei ole virkasuhteessa vaan työ- ja elinkeinotoi- miston, kunnan, kuntayhtymän tai Kansaneläkelaitoksen palveluksessa.
Nykyisen lain mukaan käyttöoikeutta ei ole mahdollista myöntää kuin vir- kamiehelle eikä lainkaan kuntayhtymän palveluksessa olevalle virkamie- helle.
Kuntaliiton esittämien muutosten toteuttamismahdollisuuksia selvitetään parhaillaan työ- ja elinkeinoministeriössä. Selvitystyön perusteella käyn- nistetään tarvittavien lainsäädännön muutosten valmistelu.
Kokeilussa mukana oleville kunnille kokeilusta aiheutuvat kustannukset Työllisyyden edistämisen kuntakokeiluun mukaan hakeneet kunnat ovat hakeutuessaan tienneet, että kokeilu aiheuttaa lisäkustannuksia mm. toi- mitilaratkaisujen suhteen, jos työ- ja elinkeinotoimistosta siirtyvä henki- löstö siirtyy kuntien päätöksellä kuntien tiloihin.
Kunnat pystyivät kommentoimaan hallituksen esityksen luonnosta 20.12.2019-24.1.2020 välisenä aikana. Kommentoivana olleesta esitys- luonnoksesta kävi ilmi, että valtio maksaisi kokeilun aikana kokeilualuei- den johdon ja valvonnan alaisena työskentelevän henkilöstönsä palkat si- vukuluineen, tarjoaisi työvälineet (kannettava tietokone, näyttö, näp- päimistö, puhelin) ja vastaisi myös kokeilualueille työskentelevän henki- löstönsä toimitilakustannuksista, jos tämä henkilöstö jatkaisi työskentelyä työ- ja elinkeinotoimiston toimitiloissa. Asiaa on myös käsitelty vuoden 2020 ensimmäisestä kuntien perehdyttämiseksi järjestetystä työllisyyskli- nikasta lähtien, joten lisäkustannukset eivät ole voineet tulla kunnille yllä- tyksenä.
Valtakunnalliseen TE-asiakaspalveluun on resursoitu henkilöstöä, joka palvelee myös kaikkien kokeilukuntien asiakkaita. Jos kokeilukunta näkee tarpeelliseksi vahvistaa puhelin- ja postipalvelutoimiston, niin kustannuk- set ovat kunnan vastuulla.
Kokeilujen aikana myös työ- ja elinkeinotoimistoon jäävien tehtävien osalta toimintamahdollisuudet (resurssit ja rahoitus) on turvattava, jotta asiakkaat saavat jatkossakin laadukasta palvelua. Kokeilukuntien päät- tämästä palvelujen järjestämisestä aiheutuvat ylimääräiset kustannukset on kuntien itsensä korvattava.
Työllisyyspoliittinen avustus
Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun valtioneuvoston asetuk- sen (1073/2012) 42 §:n mukaan työllisyyspoliittista avustusta ei saa myöntää eikä sitä saa käyttää julkisina työvoima- ja yrityspalveluina tuo- tettaviin palveluihin eikä sellaisten palvelujen tuottamiseen tai hankkimi- seen, jotka kunta tai kuntayhtymä on lain mukaan velvollinen järjestä- mään. Kuntakokeilun aikana kokeiluun osallistuvat kunnat hoitavat laki- sääteisesti TE-toimistolle säädettyjä tehtäviä TE-toimiston sijasta ja ovat velvollisia järjestämään asiakkailleen julkisesta työvoima- ja yrityspalve- lusta annetussa laissa (916/2012) tarkoitettuja julkisia työvoima- ja yritys- palveluja. Asetuksen 42 § sulkee näin ollen kuntakokeiluun osallistuvat kunnat avustuksen piiristä pois.
Hallituksen esityksen (HE 87/2020 vp) mukaan kunnat voivat kuntakokei- lulain aikana järjestää ja tuottaa myös muita palveluja yleisen toimialansa ja oman rahoituksensa turvin kuten nykyisinkin, ja myös nämä palvelut ovat työnhakijaa velvoittavia, jos palveluun osallistumisesta on sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa. Kokeilu- alueiden kunnilla on kaikki kuntalain mukaiset keinot yhteistyönsä järjes- tämiseksi ja mahdollisuus luoda valtiolta siirtyvistä palveluista, kuntien yleisen toimialan työllisyys- ja yrityspalveluista ja muista palveluista te-
hokkaita työllisyyden edistämisen palvelukokonaisuuksia. Hallituksen esi- tyksen mukaan kuntakokeiluhankkeen mahdolliset työllisyysvaikutukset syntyvät valtion ja kuntien resurssien yhdistämisen sekä palvelujen ja toi- mintamallien kehittämisen tuloksena. Työllisyyden edistämisen kuntako- keilusta annettavan lain tarkoituksena on näin ollen, että kunnat voivat julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitettujen jul- kisten työvoima- ja yrityspalvelujen järjestämisen lisäksi kokeilun aikana myös kehittää palveluja ja toimintamalleja.
Työllisyyspoliittisella avustuksella voidaan rahoittaa toimintaa, jolla järjes- tetään ja kehitetään työttömille työnhakijoille työmahdollisuuksia tai työ- kokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja. Koska palvelujen järjestäminen kuntakokeilussa kunnan vastuulla oleville asiakkaille sekä palvelujen ja toimintamallien kehittäminen kuuluu kokeilualueen kunnille jo kuntakokeilulain perusteella, ei ole perusteltua tämänkään johdosta ra- hoittaa kokeilukuntien mahdollisia erillishankkeita työllisyyspoliittisella avustuksella.
Työ- ja elinkeinoministeriö on arvioinut asiaa myös määrärahojen kan- nalta. Kuntakokeiluun osallistuville kunnille ohjataan valtion rahoittamia resursseja siirtämällä TE-toimiston henkilöstöä kokeilukuntien työnjohdon alaisuuteen. Kokeiluun osallistuvat kunnat voivat tehdä palkkatuki- ja starttirahapäätöksiä kokeilun piirissä olevista asiakkaista sekä ohjata asi- akkaita julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitet- tuihin palveluihin, joita rahoitetaan valtion talousarvion työllisyysmäärära- hoista. Myös työllisyyspoliittinen avustus budjetoidaan työllisyysmäärära- hoihin.
Määrärahojen käytön seurannassa hankkeille suunnatut rahat luetaan yh- deksi kokonaisuudeksi, eikä määrärahan käyttöä seurata käyttökohteit- tain. Koska kokeiluun osallistuville kunnille osoitetaan jo muutoin rahoi- tusta kokeilun toteuttamiseen ja tätä muuta rahoitusta seurataan tarkem- min käyttökohteittain, määrärahojen näkökulmasta on perusteltua, että kokeilun rahoitus tapahtuu muutoin kuin työllisyyspoliittisten avustusten kautta.
Liite Luonnokset säännösmuutoksiksi valiokunnan pyynnön johdosta ja esi- merkkejä säännösten soveltamisesta
Työministeri Tuula Haatainen
Hallitussihteeri Meri Pensamo
Liite
Työ- ja elinkeinoministeriön vastineen täydennys (HE 87 ja 114/2020 vp)
LUONNOKSET SÄÄNNÖSMUUTOKSIKSI VALIOKUNNAN PYYNNÖN JOHDOSTA
Muutos julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 9 luvun 1 §:n 3 momenttiin:
9 luku Kulukorvaus
1 §
Oikeus kulukorvaukseen _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
Työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntää kulukorvausta henkilöasiakkaalle:
1) joka osallistuu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa sovittuun työllistymistä tukevaan palveluun; tällaisena palveluna ei pidetä asiointia työ- ja elin- keinotoimistossa eikä 6 luvussa tarkoitettua työnhakijan omaehtoista työttömyysetuudella tuettua opiskelua;
2) jolle palveluun osallistumisesta aiheutuu välttämättömiä kustannuksia; ja
3) jolla ei ole oikeutta kulukorvaukseen 1 momentin perusteella eikä oikeutta vastaavaan korvaukseen palveluun osallistumisesta aiheutuvista kuluista muun lain nojalla.
_ _ _ _ _ _ _ _ _
———
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 ja on voimassa 30 päivään kesäkuuta 2023.
________________
Säännöksen perustelut:
Pykälän 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi väliaikaisesti työllisyyden edistämisen kuntakokeilun ajaksi 1.1.2021-30.6.2023. Säännös tulisi sovellettavaksi TE-toimistossa tällä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muutoksella ja kuntakokeilussa kokeilulakiehdotuksen 8 §:n 1 momentin 3 kohdan c alakohdan nojalla. Harkinnanvarai- seen kulukorvaukseen sovelletaan kulukorvausta koskevia julkisesta työvoima- ja yri- tyspalvelusta annetun lain ja sen nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen säännök- siä. Ne tulisivat sovellettaviksi myös kuntakokeilussa kokeilulakiehdotuksen 8 §:n 2 mo- mentin nojalla. Harkinnanvaraisen kulukorvauksen maksamisesta säädetään julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 12 luvun 8 §:ssä ja em. valtioneuvoston ase- tuksessa. Nämäkin säännökset tulisivat kuntakokeilussa sovellettaviksi kokeilulakieh- dotuksen 8 §:n 4 momentin nojalla.
Korvausta voitaisiin nykyisestä poiketen myöntää henkilöasiakkaalle, vaikka henkilö olisi työssä. Tämän muutoksen arvioidaan olevan vähäinen. Jos nykytila säilytettäisiin, olisi ehdotetun sääntelyn lisäksi säädettävä eräitä tilanteita koskevista rajauksista.
Sääntelystä tulisi vaikeaselkoista ja lisäksi jos henkilön toimeentulo on turvattu esimer- kiksi työstä saatavalla palkkatulolla, harkintaan perustuva kulukorvaus voitaisiin jättää myöntämättä.
TE-toimisto/kunta voisi myöntää asiakkaalleen harkinnanvaraista kulukorvausta laajasti sellaiseen suunnitelmassa sovittuun palveluun osallistumisesta, joka tukee henkilön työllistymistä. Tällä viitataan työllisyyspalveluihin, jotka voisivat nykyisen tulkintakäytän- nön mukaan olla asiakasta velvoittavaa suunnitelmassa sopimisen kautta. Olennaista on, että palvelu liittyy työllistymiseen, ei siis esimerkiksi sosiaali- tai terveydenhuoltoon.
Työttömyysturvaseuraamuksia koskevassa vakiintuneessa tulkintakäytännössä esi- merkiksi huumekuntoutujien tukiryhmää, päihdekuntoutusta tai velkaneuvontaa ei ole pidetty työnhakijaa velvoittavana, vaikka palveluun osallistumisesta olisi sovittu suunni- telmassa.
Korvausta ei maksettaisi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 6 luvussa tarkoitetuista työttömyysetuudella tuetuista omaehtoisista opinnoista aiheutuvista kus- tannuksista. Korvausta ei maksettaisi myöskään kustannuksista, jotka aiheutuvat asi- oinnista paikan päällä TE-toimistossa. Asioinnilla viitataan työnhakuun liittyvien tavan- omaisten toimien hoitamiseen. Tavanomaisia toimia ja siten säännöksessä tarkoitettua asiointia on esimerkiksi työllistymissuunnitelman laatiminen.
Kyseessä olevat palvelut eivät olisi työttömyysturvalaissa määriteltyjä työllistymistä edistäviä palveluita eikä niihin sovellettaisi nimenomaan työllistymistä edistäviä palve- luja koskevia työttömyysturvalain säännöksiä. Nämä säännökset liittyvät muun muassa palvelun ajalta maksettavaan korotettuun työttömyysetuuteen (ns. aktiiviajan korotus) sekä työmarkkinatuen rahoitusvastuun jakautumiseen valtion ja kunnan välillä.
Harkinnanvaraisen kulukorvauksen – vastaavasti kuin varsinaisen kulukorvauksen – määrä olisi nykyistä vastaavasti 9 € tai palvelun sijaintiin liittyvissä tilanteissa 18 € päi- vässä. Korvausta maksettaisiin nykyistä vastaavasti enintään viideltä päivältä kalente- riviikossa. Harkinnanvaraista kulukorvausta maksettaisiin ainoastaan päiviltä, joina pal- velua järjestetään ja työnhakija osallistuu palveluun (JTYPL 9:3).
Harkinnanvaraisen kulukorvauksen myöntäminen edellyttäisi, että asiakkaalle aiheutuu välttämättömiä kustannuksia eikä asiakkaalla olisi oikeutta saada palveluun osallistumi- sesta ns. varsinaista kulukorvausta tai muuta vastaavaa korvausta. Välttämättömiä kus- tannuksia olisivat esimerkiksi matkakustannukset läsnäoloa edellyttävään palveluun osallistumisesta. Esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan ajalta maksettavasta kulukor- vauksesta säädetään työttömyysturvalaissa, eikä kuntouttavan työtoiminnan ajalta siten saisi ehdotettua harkinnanvaraista kulukorvausta.
Kunnan myöntämän harkinnanvaraisen kulukorvauksen maksaisi kokeilulakiehdotuk- sen 8 §:n 4 momentin nojalla KEHA-keskus. KEHA-keskus vastaisi myös tarvittaessa korvauksen takaisinperinnästä.
Uusi työttömyysturvalain 2 a luvun 13 a §:
2 a luku
Työvoimapoliittisesti moitittava menettely 13 a §
Kustannukset palveluun osallistumisesta
Henkilöllä on 11 §:ssä tarkoitettu pätevä syy jättää toteuttamatta työllistymissuunnitelmaa tai sitä korvaavaa suunnitelmaa siltä osin, kun suunnitelmassa on sovittu osallistumisesta muuhun kuin työl- listymistä edistävään palveluun, sekä 13 §:ssä tarkoitettu pätevä syy kieltäytyä muuhun kuin työllis- tymistä edistävään palveluun osallistumisesta ja keskeyttää tällainen palvelu, jos hänelle aiheutuu palveluun osallistumisesta välttämättömiä kustannuksia eikä hänelle makseta julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 9 luvun 1 §:n 3 momentissa tarkoitettua kulukorvausta tai vastaavaa korvausta muun lain nojalla.
———
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 ja on voimassa 30 päivään kesäkuuta 2023.
________________
Säännöksen perustelut:
Pykälä olisi uusi. Se olisi voimassa väliaikaisesti työllisyyden edistämisen kuntakokeilun ajan 1.1.2021-30.6.2023. Säännös ei koskisi työttömyysturvalaissa määriteltyjä työllis- tymistä edistäviä palveluita. Työttömyysetuutta saavalla työnhakijalla on niiden ajalta lähtökohtaisesti oikeus määrältään korotettuun työttömyysetuuteen. Lisäksi työttömyys- turvalaissa määriteltyjen työllistymistä edistävien palveluiden ajalta maksetaan julki- sesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitettuja työttömyysetuudella
tuettuja omaehtoisia opintoja lukuun ottamatta kulukorvausta ilman työ- ja elinkeinotoi- miston harkintaa. Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitettu opiskelu työttömyysetuudella tuettuna ei ole työnhakijaa työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä velvoittavaa.
Jos työnhakijalle aiheutuisi muuhun kuin työllistymistä edistävään palveluun osallistu- misesta kustannuksia eikä työ- ja elinkeinotoimisto tai kokeilualueen maksaisi hänelle kulukorvausta palveluun osallistumisen perusteella, palveluun osallistuminen ei velvoit- taisi häntä työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä.
Muutos kokeilulakiehdotuksen 15 §:n 3 momenttiin (punaisella; vihreällä vastineessa esitetty lisäys vihreällä):
15 §
Kokeilualueen kunnan asiakkaana olevan työttömän työnhakijan velvollisuudet _._._._._._._._._.
Kokeilualueen kunnan tarjoamasta työstä kieltäytymiseen sekä kokeilualueen kunnan järjestämästä työttömyysturvalain 2 a luvun 12 §:ssä tarkoitetusta palvelusta kieltäytymiseen ja palvelun keskeyttä- miseen sovelletaan, mitä mainitussa luvussa säädetään työ- ja elinkeinotoimiston tarjoamasta työstä kieltäytymisestä, palvelusta kieltäytymisestä ja palvelun keskeyttämisestä. Kokeilualueen kunnan asiakkaan tämän lain 7 b §:n 1 momentissa tarkoitetun suunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuu- teen saapumatta jäämiseen, kieltäytymiseen osallistua suunnitelman laatimiseen tai tarkistamiseen ja suunnitelman toteuttamisen laiminlyöntiin sovelletaan työttömyysturvalain 2 luvun 14 §:n 3 mo- menttia ja 2 a luvun 9–11, 13 a ja 14 §:ää. Mitä työttömyysturvalain 2 a luvun 11 §:n 1 momentissa säädetään työ- ja elinkeinotoimistosta, sovelletaan kokeilualueen kuntaan. Kokeilualueen kunnan asiakkaan kotoutumisen edistämisestä annetun lain 9 §:ssä tarkoitettuun alkukartoitukseen saapu- matta jättämiseen ja alkukartoituksesta kieltäytymiseen sovelletaan työttömyysturvalain 2 a luvun 9, 10 ja 14 §:ää.
ESIMERKKEJÄ SÄÄNNÖSTEN SOVELTAMISESTA Esimerkki 1
Työnhakija A ilmoittautuu työnhakijaksi TE-toimiston toimipaikassa. Myöhemmin hänet kutsutaan TE-toimistoon laatimaan työllistymissuunnitelma ja keskustelemaan urasuunnitelmista.
Kulukorvausta ei makseta tällaisesta asioinnista TE-toimistossa. Saapumatta jättäminen työllistymis- suunnitelman laatimistilaisuuteen ilman hyväksyttävää syytä johtaa korvauksettoman määräajan eli ns. karenssin asettamiseen.
Esimerkki 2
Osa-aikatyössä oleva työnhakija B osallistuu osaamis- ja ammattitaitokartoitukseen, josta on sovittu työllistymissuunnitelmassa ja jossa on 5 osallistumispäivää kahden kalenteriviikon aikana. B:lle ai- heutuu osallistumisesta matkakustannuksia ja ateriakustannuksia.
TE-toimisto (tai kunta) päättää myöntää B:lle kulukorvausta. Kulukorvauksen määrä on 9 € osallistu- mispäivä (yht. 45 €), vaikka tämä ylittäisi asiakkaalle aiheutuneet kustannukset. Palvelu on velvoit- tava, koska B:lle on myönnetty kulukorvausta.
Vaikka B:lle olisi aiheutunut kustannuksia enemmän kuin 9 € / pvä, kulukorvaus olisi tällöinkin mää- rältään 9 € päivässä. Palvelu olisi ollut velvoittava.
Esimerkki 3
Osa-aikatyössä oleva työnhakija C osallistuu osaamis- ja ammattitaitokartoitukseen, josta on sovittu työllistymissuunnitelmassa ja jossa on 5 osallistumispäivää kahden kalenteriviikon aikana. C:lle ai- heutuu osallistumisesta matkakustannuksia 7 € pvä ja lisäksi C:lle aiheutuu ateriakustannuksia 8 € päivässä. Kustannusten määrä on yhteensä 75 €.
TE-toimisto (tai kunta) päättää myöntää C:lle kulukorvausta. Kulukorvauksen määrä on 9 € osallistu- mispäivältä, eli yhteensä 45 €. Palvelu on velvoittava, koska C:lle maksetaan kulukorvausta osallis- tumispäiviltä. Sillä ei ole merkitystä velvoittavuuden kannalta, että C:lle aiheutui kustannuksia kulu- korvausta enemmän.
Asia / Sak / Case:
VN/16055/2020
TEM; Hallituksen esitys eduskunnalle työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun hallituksen esityksen (HE 87/2020
Asiakirja / Dokument / Document:
VN/16055/2020-TEM-10
TEM: Vastineen täydennys: Hallituksen esitys eduskunnalle työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta (he 87/2020 vp) ja si
Allekirjoitukset / Underskrifter / Signatures:
Allekirjoittaja Undertecknare Signed by
Allekirjoituspäivämäärä Datum för underskrift Date ofsignature
Varmenteen myöntäjä Certifikatutfärdare Certificate issued by
Pensamo Meri 91189496M 2020-11-23T13:08:48 C=FI, O=Vaestorekisterikeskus CA,
OU=Organisaatiovarmenteet, CN=VRK CA for Qualified Certificates -G2\
OK Haatainen Tuula
91217110D
2020-11-23T13:43:14 C=FI, O=Vaestorekisterikeskus CA,
OU=Organisaatiovarmenteet, CN=VRK CA for Organisational Certificates -G3\
OK
Sähköinen varmennetieto / Elektronisk certifikatuppgift/ Electronic certificate information:
2f8ffe52115e2b42f13fcd319e7fdcc8a6703a9b5a39044032382d10d1c8b664
