Boliden Harjavalta
Harjavallan tehtaat
Ympäristötietojen vuosiraportti 2020
Jakelu: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Harjavallan kaupunki
Sisällysluettelo
1 Yhteenveto ... 5
2 Ympäristölupatilanne ja viranomaisasiat ... 5
3 Laitoksen ympäristösuorituskykyyn vaikuttavat investoinnit ... 8
4 Raaka-aineet ja kemikaalit ... 9
5 Tuotantomäärät ... 11
6 Veden käyttö ... 12
7 Energian käyttö ja energiatehokkuus ... 13
8 Kuormitus Kokemäenjokeen... 15
8.1 Yhteenveto jätevesipäästöjen BAT-päästötasojen mukaisuudesta ...20
8.2 Viemäreiden näytteenottimet, virtaus- ja johtokykymittaukset ...23
8.3 Häiriötilanteet ...24
8.4 Jätevedenpuhdistamolle vastaanotetut rikastelaivojen pesuvedet ...25
9 Saniteettivedet ... 25
10 Kuormitus ilmaan ... 25
10.1 Hiukkaset sekä niiden sisältämät metallit ja arseeni ...25
10.2 Ilmaan johdettavien päästöjen erotinlaitteiden normaalitoiminta-aika ...29
10.3 Rikkidioksidi (SO2) ...30
10.4 Jatkuvatoimiset kaasumäärä-, hiukkas- ja rikkidioksidimittaukset ...34
10.5 Keräysöljyn laatutiedot ja päästömittaukset ...36
10.6 Hajapäästöt ...39
11 Melu ... 39
12 Maaperä ... 40
12.1 Maaperätutkimukset ...40
12.2 Häiriötilanteet ...40
13 Prosessikuonat ja -sakat sekä niiden käsittelytoiminta ... 41
13.1 Kuparihienokuona ...41
13.1.1 Kuparihienokuonan määrä ja laatu ...41
13.1.2 Kuparihienokuonan kaatopaikka, Lammainen IVb ...43
13.1.3 Lammainen IVa-alue ...46
13.2 Rakeistettu kuona ...50
13.2.1 Rakeistetun kuonan määrä ja laatu ...50
13.2.2 Ratala, rakeistetun kuonan kaatopaikka ...51
13.3 Ferriarsenaattisakka...52
13.3.1 Ferriarsenaattisakan määrä ja laatu ...52
13.4 Torttilan ferriarsenaattisakka-allas ...55
13.4.1 Tehdasalueen ferriarsenaattisakka-altaat ...55
13.5 Serenaan johdettavien sekä Lammaisten ja Serenan purkuojien vesien tarkkailu ...56
13.6 Prosessikuonien hyötykäyttö ...59
13.7 Muut prosessissa muodostuvat muualle viedyt jätteet ...59
13.8 Sulfidisakka ...60
14 Jätteet ... 60
14.1 Jätemäärät ...60
14.2 Jätteiden vähentäminen ja hyötykäytön edistäminen ...62
15 Yhteenveto tarkkailujen tuloksista ja arvio toiminnan ympäristövaikutuksista ... 62
16 Julkaistut tarkkailututkimukset ... 63
17 Laboratorion toiminta ... 63
18 Tarkkailuohjelmat ... 64
LIITTEET
AX-LVI Oy, Boliden Harjavalta Oy:n ilmapäästömittaukset 2020
AX-LVI Oy, Boliden Harjavalta Oy:n Rikkihappotehtaan 8 häntäkaasun AST-mittaus (SO2) 16.9.2020
AX-LVI Oy, Boliden Harjavalta Oy:n sulaton piipun AST-mittaus (SO2) 30.3.2020 AX-LVI Oy, Boliden Harjavalta Oy:n Rikkihappotehdas 7:n häntäkaasun AST-mittaus (SO2) 15.-16.9.2020
AX-LVI Oy, Boliden Harjavalta Oy:n Rikkihappotehtaan piipun QAL2-mittaus 30.3 -1.4.2020 Boliden Harjavalta Oy, prosessijätteiden vuosianalyysien tulokset 2020, Ei julkinen
KVVY Tutkimus Oy, Kuonanrakeistuksen laskeutumisaltaan pohjalietteen vastaavuustestaus 2020 KVVY Tutkimus Oy, Kuonanrakeistuksen jäädytysvesitornien tyhjennyslietteen vastaavuustestaus 2020 KVVY Tutkimus Oy, Rakeistetun kuonan perusmäärittely 2020
KVVY Tutkimus Oy, Läntisen viemärin ja jäähdytysvesiviemärin kokoomanäytteiden testausselosteet, 2020
KVVY Tutkimus Oy, Läntisen viemärin ja jäähdytysvesiviemärin kokoomanäytteiden menetelmätau- lukko, 2020
Ramboll Finland Oy, Ferriarsenaattisakan ja kuparihienokuonan sekä näiden seoksen kaatopaikkakelpoi- suuden perusmäärittelytutkimus ja vastaavuustestaus – näytteenoton laadunvalvonta 2020
Ramboll Finland Oy, Hulevesisäiliö jätevesilaitoksen valuma-alueelle, maaperän haitta-ainepitoisuuden tutkimus,2.6.2020
Ramboll Finland Oy, FeAs-sakan putkivuoto, kaivumaiden valvonta ja ohjaus 14.10.2020
Ramboll Finland Oy, sivusiirtymämittaukset 2020, kokoomaraportti Lammaisten läjitysalue IV 4.12.2020
1 Yhteenveto
Tässä raportissa esitetään yhteenveto vuoden 2020 toiminnasta, päästöistä ja toiminnan ympäristövai- kutuksista. Raporttiin on koottu myös vuoden aikana saadut ympäristölupapäätökset, pidetyt viran- omaistarkastukset sekä viranomaisten ja Boliden Harjavallan välinen kirjeenvaihto lausuntojen ja toi- mitettujen asiakirjojen muodossa. Lisäksi kerrotaan raaka-aineiden, veden ja energian käytöstä sekä toiminnassa syntyneiden jätteiden määrästä ja laadusta vuonna 2020. Raportin liitteenä esitetään ulko- puolisten tahojen suorittamien ilmapäästömittausten, viemärien kuormitustarkkailujen sekä prosessi- jätteiden vastaavuus- ja perusmäärittelytestausten raportit. Raportissa käsitellään myös Boliden Harja- vallan kaatopaikkojen tietoja ja niihin liittyvät tarkkailutulokset vuodelta 2020.
2 Ympäristölupatilanne ja viranomaisasiat
Uudet päätökset
Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi 5.2.2020 päätöksen (Nro34/2020, Dnro ESAVI/39209/2019) Harjavallan kupari- ja nikkelisulaton, kuparituotannon, rikkihappotehtaan sekä tavanomaisen ja vaa- rallisen jätteen läjitysalueiden ympäristölupapäätöksen lupamääräyksen 11c määräajan pidentämisestä (nikkelikuivaamon SO2-pitoisuuden raja-arvo)
Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi 13.3.2020 päätöksen (Nro 105/2020, Dnro ESAVI/28594/2019) Harjavallan nikkelisulaton, kuparituotannon, rikkihappotehtaan sekä tavanomai- sen ja vaarallisen jätteen läjitysalueiden toiminnan ympäristöluvan lupamääräyksen 10 muuttamisesta (Rikkihappotehdas 7:n häntäkaasun SO2-pitoisuuden raja-arvo)
Vaasan hallinto-oikeus antoi 24.4.2020 päätöksen (Nro 20.0028/3, Dnro 00967/18/5104), koskien Etelä-Suomen aluehallintoviraston 26.6.2018 antamaa päätöstä (Nro 114/2018/1).
Vaasan hallinto-oikeus antoi 24.4.2020 päätöksen (Nro 20/0027/3, Dnro 00830/18/5104), koskien Etelä-Suomen aluehallintoviraston 26.6.2018 antamaa päätöstä (Nro 115/2018/1).
Saadut lausunnot
Varsinais-Suomen ELY-keskus antoi 26.2.2020 lausunnon (VARELY/1275/2015) koskien Boliden Harjavalta Oy:n tehdasalueen (kuparihienokuona I) kaatopaikan sulkemista koskevien suunnitel- mienhyväksymistä.
Varsinais-Suomen ELY keskus antoi 14.9.2020 lausunnon Rakeiston kaatopaikan ympäristövaikutus- ten arviointiohjelmasta (Dnro VARELY/2866/2020).
Varsinais-Suomen ELY keskus antoi 22.12.2020 lausunnon kaivumaiden laadun selvittämisestä Har- javallan suurteollisuuspuistossa, (Dnro VARELY/1275/2015).
Boliden Harjavallan toimittamat hakemukset ja asiakirjat
Etelä-Suomen aluehallintovirastoon toimitettiin 13.2.2020 vastine, koskien rikkihappotehdas 7:n hän- täkaasun rikkidioksidipitoisuuden luparajan muutoshakemuksesta jätettyjä lausuntoja.
Saate: Boliden Harjavalta Oy Lammainen IVb muotoilutäyttöä koskevat suunnitelmat.
Boliden Harjavalta Oy:n suunnitelma Serenan alueen kuonatäytön poistosta, 30.9.2020.
Kurkelanojan ja Kokemäenjoen kertaluontoinen kuormitusselvitysraportti, 22.7.2020.
Jatkoaikapyyntö hakemuksen (dnro ESAVI/964/2018) täydentämiseen (ESAVI/23267/2020) (Rakeis- tuskaasupesurin tarkkailu).
YSL 89§ mukainen muutoshakemus Kemira Oyj:n ja Boliden Harjavalta Oy:n ympäristölupiin harja- vallan suurteollisuuspuistossa sijaitsevien rikkihapposäiliöiden (7,9,10,11,12) osalta, 22.12.2020.
Boliden Harjavalta Oy:n ympäristölupamääräyksen 66b edellyttämät hajapäästöselvitykset, 31.12.2020.
Boliden Harjavallan kemikaalilista, 1.10.2020.
Jatkoaikapyyntö koskien Serenan alueen kuonatäytön poistoa koskevaa suunnitelmaa (ESAVI/27556/2020), 28.10.2020.
Täydennys rakeistuskaasupesurin tarkkailua koskevaan ympäristölupahakemukseen (ESAVI/23267/2020), 30.11.2020.
Täydennykset koskien suunnitelmaa Serenan alueen kuonatäytön poistosta (ESAVI/27556/2020), 18.12.2020 .
Tiedustelu Boliden Harjavallan ympäristöluvan muutostarpeesta koskien nikkelisulaton tuotannon laa- jentamista, 23.12.2020.
Hiilidioksidipäästölupa
Boliden Harjavallan toiminnot tulivat mukaan CO2-päästökauppaan kaudelle 2013 - 2020. Energiavi- rasto antoi päivitetyn kasvihuonekaasujen päästöluvan FI-47031011 (Dnro 2971/310/2019) 25.2.2020.
Päästölupahakemus ja päästöjen tarkkailusuunnitelma uudelle päästökauppakaudelle 2021-2030 jätet- tiin energiavirastolle 31.12.2020.
Tarkastukset ja neuvottelut vuonna 2020
Harjavallan tehtaiden ympäristölupaan ja luvanvaraisuuteen liittyvä määräaikaistarkastus pidettiin 21.4.2020 (Tarkastuskertomus VARELY/1275/2015).
Neuvottelu Etelä-Suomen aluehallintoviraston kanssa 28.5.2020 Vaasan HaO:n palauttamista päätök- sistä.
Jäte- ja kaatopaikka-asioiden ylimääräinen tarkastus 21.7.2020.
Boliden Harjavalta Oy:n ympäristöluvan määräaikaistarkastukseen liittyvä laitoskäynti 30.10.2020.
Boliden Harjavalta Oy:n Sievarin kaatopaikan ympäristöluvan määräaikaistarkastus, 11.11.2020 ja lai- toskäynti 12.11.2020.
Boliden Harjavalta Oy:n ympäristöluvan laaja määräaikaistarkastus: jätehuolto ja kaatopaikat, 12.11.2020.
Häiriöilmoitukset:
Valvovalle viranomaiselle toimitettiin vuoden 2020 aikana seuraavat häiriöilmoitukset:
- Keräysöljyvuoto 27.1.2020 - Rikkidioksidipäästö 3.2.2020 - Hydrauliikkaöljyvuoto 5.2.2020
- Hiekan valuminen aloituspenkereen ulkoreunasta 14.2.2020 - Ferriarsenaattisakan vuotaminen maaperään 19.2.2020 - Sulaton piipun rikkidioksidipitoisuus yli luparajan 24.4.2020 - Hydrauliikkaöljyvuoto sadevesiviemäriin 11.6.2020
- Kuparikuivaamon hiukkaspitoisuuden luparajaylitys 28.7.2020 - Nikkelikuivaamon hiukkaspitoisuuden luparajaylitys 7.11.2020
Muista pienemmistä poikkeustilanteista raportoitiin kvartaaliraporteissa. Luparajan ylityksistä, jotka johtuivat samasta juurisyystä ja tilanne jatkui pidempään, toimitettiin tilannetietoa valvovalle viran- omaiselle sähköpostitse.
Toimenpiderajaylitykset
Boliden Harjavalta on asettanut sisäisiä, luparajoja tiukempia, toimenpiderajoja kuvassa 1 esitetyille kohteille. Vuonna 2020 toimenpiderajaylityksiä tapahtui eniten läntisen viemärin tuntikohtaisissa joh- tokyvyissä. Sisäiset toimenpiderajaylitykset kirjataan yhtiön sisäiseen poikkeamahallintajärjestelmään, jossa niille tehdään riskiarviointi ja tarvittavien korjaavien toimenpiteiden määritys.
Kuva 1. Vuoden 2020 toimenpiderajaylitykset kuukausitasolla seurantapaikoittain
3 Laitoksen ympäristösuorituskykyyn vaikuttavat investoinnit
Vuonna 2020 jätevesilaitoksen valuma-alueella otettiin käyttöön uusi 1400 m3 kokoinen hulevesisäiliö ja aloitettiin uusien pesuhapon keruusäiliöiden rakentamisen suunnittelu. Uudet keruusäiliöt tulevat korvaamaan pesuhappoaltaan, joka sijaitsee entisellä tehdasalueen kaatopaikalla (kuparihienokuona I).
Anodivalimon poistokaasujen suodatuslaitteiston sekä konvertterien sekundäärihuuvien suunnittelua jatkettiin. Lisäksi vuonna 2020 aloitettiin uuden rakeistetun kuonan kaatopaikan (Rakeiston) suunnit- telu Sievarin kaatopaikan eteläpuolelle.
Boliden Harjavalta on päättänyt investoida nikkelituotannon laajennukseen. Investoinnin myötä nikke- lirikasteiden sulatuskapasiteetti nousee 370 000 tonniin ja nikkelikiven tuotanto 65 000 tonniin vuo- dessa. Korkeamman sulatuskapasiteetin edellyttämät tekniset muutokset ja uudet laitteistot ovat suun- nitelmien mukaan käytössä lokakuussa vuonna 2021. Merkittävin muutos nikkelituotannon ympäristö- vaikutusten kannalta liittyy nikkeliliekkisulatusuunin syöttöseoksen kuivaimen uusintaan. Tällä het- kellä syöttöseos kuivataan rumpukuivaimessa ja kuivauksen vaatima lämpö tuotetaan pääasiassa ras- kasta tai kevyttä öljyä polttamalla. Laajennuksen myötä kuivain vaihdetaan hybridikuivaimeksi. Uu- della kuivaimella vähennetään tuotannon rikkidioksidi-, hiilidioksidi- ja hiukkaspäästöjä ilmaan sekä tehostetaan energiankulutusta.
4 Raaka-aineet ja kemikaalit
Rikastesulatukset sekä sekundääristen raaka-aineiden käyttö vuosina 2016–2020 on esitetty kuvassa 2.
Kuva 2. Pääraaka-aineiden määrät vuosina 2016 - 2020
Kupari- ja nikkelirikasteet toimittaa ja omistaa Boliden Commercial Ab. Rikasteiden lisäksi raaka-ai- neena käytetään myös erilaisia sekundäärisiä raaka-aineita, kuten sakkoja ja prosessoitua elektroniik- karomua (ESAVI/147/04.08/2011, määräys 20). Boliden Harjavallan tavoitteena on lisätä sekundääris- ten raaka-aineiden käyttöä nykyisen prosessin ehdoilla. Kaikkien sekundääriraaka-aineiden (kupari- ja nikkelisulatto) määrä vuonna 2020 oli yhteensä reilu kolme prosenttia kokonaissyötöstä.
Vuonna 2020 saapuneet prosessissa hyödynnettävät kupari- tai nikkelipitoiset jätemateriaalit on esitetty taulukossa 1.
Taulukko 1. Hyödynnettävien kupari- ja nikkelipitoisten jätemateriaalien määrät vuonna 2020
Jätelaji EWC-koodi Määrä (t) Alkuperämaa Kunta
Kuparisulatto
Elektroniikkaromu 160216 169 Suomi Nivala
Kupariromu 120103 572 Suomi Pori
Kupariromu 160216 82 Suomi Pori
Kupariromu 191203 621 Suomi Kajaani
Metallipitoiset sakat 191203 208 Suomi Heinola
Kupariromu 191203 501 Sveitsi
Kupariromu 191203 1420 Hollanti
Elektroniikkaromu 160216 2744 Saksa
Elektroniikkaromu 160216 85 Liettua
Elektroniikkaromu 160216 668 Itävalta
Elektroniikkaromu 191203 1412 Puola
Elektroniikkaromu 191203 308 Slovakia
Elektroniikkaromu 191203 2780 Saksa
Nikkelisulatto
Akkumurska 191211* 57 Suomi Nivala
* vaarallinen jäte
Kuonanmuodostajana käytettävän hiekan korvaajana voidaan lisäksi käyttää erilaisia metallipitoisia tai muuten pilaantuneita maita (ESAVI/147/04.08/2011, määräys 21). Näitä materiaaleja voivat olla pii- dioksidipitoiset teollisuuden sivutuotteet, kuten valuhiekat (rauta-, teräs-, messinki ja kuparivalut) sekä piidioksidipitoiset maa-aineet, jotka sisältävät jonkin verran Boliden Harjavallan prosessissa energian- lähteinä hyödynnettäviä aineita, metalleja tai muita prosessiin sekä laadullisesti että ympäristöllisesti soveltuvia aineita.
Vuonna 2020 käytetyn hiekan määrä sekä sen korvaamiseen käytettyjen hiekkojen määrät on esitetty taulukossa 2. Korvaavien hiekkojen määrä on alle 1 % kokonaishiekkamäärästä.
Taulukko 2. Vuonna 2020 käytetyn hiekan ja valimohiekkojen määrät
Tärkeimmät kemikaalit ja niiden käyttökohteet sekä määrät vuosina 2017 - 2020 on esitetty taulukossa 3.
Laatu Määrä (t)
Hiekka (SiO2) 178 362
Muut hiekat 272
Yhteensä 178 634
Taulukko 3. Tärkeimmät kemikaalit, niiden käyttökohteet sekä määrät vuosina 2017 - 2020
Kemikaali Käyttökohde 2017
(t)
2018 (t)
2019 (t)
2020 (t) NaOH (50 % -liuos) Metallien saostus jätevesilaitoksella, nikkelikivien
rakeistuskaasujen pesuri
783 823 922 871
Ksantaatit Vaahdotuskemikaali kuonarikastamolla 40 46 25 25
Vaahdotusöljy Vaahdotuskemikaali kuonarikastamolla 7 7 7 6
Bariumsulfaatti Muottimaali anodivalimossa 570 527 469 554
Teollisuushienokalkki Ca(OH)2 ja hydraulinen kalkki
Lauhteen neutralointi rikkihappotehtaalla, let- kusuodattimet
2 128 2294 1 978 2 914
Korroosioinhibiitti 24 24 22
Natriumtiosulfaatti Sulatolta tulevassa kaasussa olevan elohopean sa- ostaminen elohopeasulfidiksi rikkihappotehtaalla
45 41 42 44
Ferrosulfaatti Lauhteenkäsittely rikkihappotehtaalla 1 097 1 547 1 637 1 896 Ferrisulfaatti Kemiallinen koagulantti jätevesilaitoksella 151 235 250 311
5 Tuotantomäärät
Harjavallan tehtaiden päätuotteet ja niiden toteutuneet tuotantomäärät vuosina 2016 - 2020 on esitetty kuvassa 3. Boliden Harjavalta investoi vuonna 2019 kuparisulaton tuotannon kasvattamiseen. Vuonna 2021 on suunnitelmissa nostaa nikkelisulaton kapasiteettia.
Kuva 3. Päätuotteiden tuotantomäärät vuosina 2016 – 2020
Päätuotteiden lisäksi myydään prosessista talteen otettua energiaa (lämpöä ja höyryä) Suomen Teolli- suuden Energiapalvelut – STEP Oy:lle toimitettavaksi edelleen Suurteollisuuspuiston alueelle ja osit- tain kaukolämmöksi. Rakeistettua kuonaa myydään Sibelco Nordic Oy Ab:lle jatkojalostettavaksi ja edelleen hyötykäytettäväksi sekä raaka-aineeksi Finnsementti Oy:lle.
6 Veden käyttö
Sulatoilla, rikkihappotehtailla ja kuonarikastamolla käytetään prosessi- ja jäähdytysvesinä jokivettä ja pohjavettä. Lähes kaikki prosessivesikierrot ovat suljettuja ja vettä käytetään lähinnä haihtuneen veden korvaamiseksi.
Pohjavesi otetaan tehdasalueen ulkopuolella olevasta vedenottamosta, joka sijaitsee pohjaveden vir- taussuunnassa tehdasalueen yläpuolella. Jokivesi johdetaan Kokemäenjoesta. Pohja- ja jokiveden toi- mituksista vastaa Suomen Teollisuuden Energiapalvelut – STEP Oy. Vesien käyttömäärät vuosina 2016 - 2020 on esitetty kuvassa 4.
Kuva 4. Pohja- ja jokiveden käyttömäärät vuosina 2016 - 2020
7 Energian käyttö ja energiatehokkuus
Tärkeimmät energian käyttökohteet tehtaalla ovat prosessien ylläpito, rikasteiden sulatus sekä metalli- sulien lämpimänä pito. Energialähteenä käytetään sähkön lisäksi kevyttä ja raskasta polttoöljyä sekä keräysöljyä. Keräysöljyllä korvataan raskaan ja kevyen polttoöljyn käyttöä liekkisulatusuuneilla ja sitä voidaan käyttää myös rikkihappotehtaan uppopoltinhaihduttamolla.
Rikasteiden liekkisulatus ja rikkihapon valmistus ovat eksotermisia eli lämpöä tuottavia prosesseja.
Rikasteiden sulatukseen riittää pääosin raaka-aineiden oma energiasisältö. Lisäöljyn ja happirikastuk- sen avulla pystytään säätämään prosessiolosuhteita.
Boliden Harjavallan vuosina 2016 - 2020 ostaman ja myymän energian määrät on esitetty kuvassa 5.
Prosesseista talteen otettua ja myytyä lämpöenergiaa käytetään tehdasalueella eri yhtiöiden tuotanto- prosesseissa sekä toimitetaan Harjavallan kaupungin kaukolämpöverkkoon.
Kuva 5. Ostettu ja myyty energia vuosina 2016 – 2020
Vuosina 2016 - 2020 käytetyt tärkeimmät polttoaineet ja pelkistimet on esitetty kuvassa 6.
Kuva 6. Käytetyt tärkeimmät polttoaineet ja pelkistimet vuosina 2016 - 2020
Kokonaisuutenaan Boliden Harjavallan energiatehokkuus on hyvä. Tuotantoprosesseissa ulkopuolisen energian tarve on vähäistä, koska liekkisulatuksessa hyödynnetään raaka-aineen omaa energiasisältöä ja lämmön talteenottokattiloilla kerätään talteen höyryä ja lämpöä.
Boliden Harjavalta jatkaa osallistumistaan MOTIVA:n energiatehokkuussopimukseen kaudella 2017–
2025. Boliden Harjavallalla on ISO 50001:2018 standardin mukaisesti sertifioitu energianhallintajär- jestelmä.
Boliden Harjavallan toiminnot tulivat mukaan CO2-päästökauppaan kaudelle 2013 - 2020. Päästökaup- palain mukainen päivitetty kasvihuonekaasujen päästölupa (Dnro 2971/310/2019) saatiin 25.2.2020.
Päästölupahakemus ja päästöjen tarkkailusuunnitelma uudelle päästökauppakaudelle 2021-2030 jätet- tiin energiavirastolle 31.12.2020. Yhtiön hiilidioksidipäästökauppaa varten raportoitavat hiilidioksidi- päästöt vuonna 2020 olivat 84 926 tonnia (sisältäen polttoaineista, pelkistimistä ja raaka-aineista las- ketut päästöt).
Vuonna 2020 tehtyjä energiasäästötoimenpiteitä:
- Kuparisulatolla, kupariliekkisulatusuunin öljypolttimien käytön optimointi - Valaistuksen uusinta energiatehokkaammaksi
8 Kuormitus Kokemäenjokeen
Suurteollisuuspuistosta johdetaan vesiä Kokemäenjokeen läntisen viemärin ja jäähdytysvesiviemärin kautta. Boliden Harjavallan tuotantoalueiden sade- ja sulamisvedet käsitellään yhtiön jätevesilaitok- sella ennen niiden johtamista Kokemäenjokeen. Boliden Harjavalta Oy hankki Yara Suomi Oy:n teol- lisuusalueen sekä rikkihapposäiliöt omistukseensa joulukuussa 2020. Entisellä Yara Suomi Oy:n alu- eella muodostuvia sade- ja sulamisvesiä ei käsitellä. Suurteollisuuspuiston saniteettivedet johdetaan kunnalliseen viemäriverkostoon.
Kuvassa 7 on esitetty Kokemäenjokeen johdetut vesimäärät jäähdytysvesiviemärin ja läntisen viemärin kautta vuosilta 2016 - 2020. Vesimäärät on mitattu Boliden Harjavallan virtaamamittauspisteistä ja vedet sisältävät vesiä myös Norilsk Nickel Harjavalta Oy:ltä, Oy AGA Ab:lta ja Suomen Teollisuuden Energiapalvelut – STEP Oy:ltä.
Kuva 7. Kokemäenjokeen johdetut vesimäärät läntisen viemärin ja jäähdytysvesiviemärin kautta vuosina 2016 - 2020
Kokemäenjokeen läntisen ja jäähdytysvesiviemärin kautta johdetusta vedestä tehdään käyttö- ja kuor- mitustarkkailua. Molemmista viemäreistä kerätään vuorokausikohtaiset kokoomanäytteet automaatti- silla näytteenottimilla, josta tehdään arkipäivisin käyttötarkkailua Boliden Harjavallan laboratoriossa.
Vuorokausikohtaisista näytteistä otetaan vesimääräpainotteinen osanäyte viemärin kuukauden kokoo- manäytteeseen kuormitustarkkailua varten. Kuukauden kokoomanäyte analysoidaan ulkopuolisessa la- boratoriossa.
Boliden Harjavallan luparajallisten metallien (Cu, Ni, Zn, Pb, Hg, Cd) ja arseenin kokonaiskuormitus Kokemäenjokeen vuosilta 2016 - 2020 on esitetty kuvassa 8. Kokonaismetalli- ja arseenikuormitus jokeen vuonna 2020 oli 824 kg (2019: 898 kg). Jätevesilaitosta ei ohitettu kertaakaan vuoden 2020 aikana.
Kuva 8. Luparajallisten metallien (Cu, Ni, Zn, Pb, Cd, Hg) ja arseenin kokonaiskuormitus Kokemäenjokeen vuosina 2016–2020
Keskimääräinen Actiflo-prosessin talteensaanti (reduktio) vuonna 2020 oli kuparille 99 %, nikkelille 98 %, sinkille 99 %, arseenille 97 %, lyijylle 96 % ja kadmiumille 98 %.
Metalleille (kupari, nikkeli, elohopea, sinkki, lyijy, kadmium, elohopea) ja arseenille on asetettu lupa- rajat vuorokausikuormituksena kuukausittain. Kuparin ja nikkelin luparaja on 5 kg/vrk, sinkin ja arsee- nin 3 kg/vrk, lyijyn 1 kg/vrk, elohopean 0,025 kg/vrk ja kadmiumin 0,2 kg/vrk. Kuvissa 9 - 13 on esitetty metallien ja arseenin vuorokausikuormitusten kuukausikeskiarvot vuonna 2020 sekä vuosien 2016 - 2019 keskimääräiset vuorokausikuormitukset. Molybdeenille ja antimonille ei ole asetettu lupa- rajoja, mutta niiden päästöjä seurataan ja ne on raportoitu kvartaaliraporteissa.
Kuva 9. Kuparin ja nikkelin keskimääräinen vuorokausikuormitus vuosina 2016 - 2019, luparaja kuukausikeskiar- vona ja vuorokausikuormituksen kuukausikeskiarvot vuonna 2020
Kuva 10. Sinkin ja arseenin keskimääräinen vuorokausikuormitus vuosina 2016 – 2019, luparaja kuukausikeskiar- vona ja vuorokausikuormituksen kuukausikeskiarvot vuonna 2020
Kuva 11. Lyijyn keskimääräinen vuorokausikuormitus vuosina 2016 – 2019, luparaja kuukausikeskiarvona ja vuoro- kausikuormituksen kuukausikeskiarvot vuonna 2020
Kuva 12. Kadmiumin keskimääräinen vuorokausikuormitus vuosina 2016 – 2019, luparaja kuukausikeskiarvona ja vuorokausikuormituksen kuukausikeskiarvot vuonna 2020
Kuva 13. Elohopean keskimääräinen vuorokausikuormitus vuosina 2016– 2019, luparaja kuukausikeskiarvona ja vuorokausikuormituksen kuukausikeskiarvot vuonna 2020
Läntisen viemärin ja jäähdytysvesiviemärin kuukausikohtaisista kokoomanäytteistä analysoidut pitoi- suudet vuonna 2020 on esitetty taulukoissa 4 ja 5. Analyysitulokset, määritys- ja toteamisrajat sekä mittausepävarmuudet on esitetty liitteenä olevissa tulosraporteissa sekä menetelmätaulukossa.
luparaja 1000 500 100 100 500 20 2000 5
1/2020 11 35 3,9 1,6 0,9 1,3 45 0,04 7,4 81 10 270 16 280 1700 349 19 1,1 <0,5
2/2020 20 58 8,6 2,6 2,1 1,5 49 0,02 8,0 74 31 260 31 240 2000 937 11 3,2 <0,5
3/2020 15 49 4,4 2,0 1,6 1,5 44 0,06 8,4 84 23 280 20 260 2000 405 13 1,2 <0,5
4/2020 21 44 5,0 1,9 2,5 0,89 40 0,05 7,5 65 13 210 21 180 1600 990 13 1,1 <0,5
5/2020 4,8 19 1,9 0,6 0,6 0,41 16 0,06 7,6 51 9 160 22 110 1200 490 6 <1 1,2
6/2020 6,0 28 3,5 1,2 1,1 0,69 24 0,09 7,8 38 6 120 17 100 870 340 6 <1 <0,5
7/2020 4,3 19 2,7 0,58 0,6 0,43 15 0,04 8,0 52 5 170 11 100 1200 270 10 <1 <0,5
8/2020 5,0 17 7,4 0,49 0,6 0,37 14 0,04 8,4 40 5 140 12 91 920 300 11 <1 <0,5
9/2020 3,4 13 2,3 0,33 <0,4 0,42 12 0,02 8,5 35 4 110 12 74 720 240 10 <1 <0,5
10/2020 3,0 14 1,6 0,51 <0,4 0,28 16 0,03 8,6 52 20 180 15 140 1000 230 10 <1 <0,5
11/2020 7,0 19 1,9 1,2 0,7 0,56 39 0,04 8,2 75 18 260 26 210 2400 1100 18 1,8 <0,5
12/2020 23 22 3,9 0,68 0,6 0,35 26 0,02 8,4 78 8,8 260 25 230 2100 600 27 <1 <0,5
Taulukko 5. Jäähdytysvesiviemärin kuukausikohtaisten kokoomanäytteiden tulokset vuonna 2020
jäähdytys- vesi- viemäri
Zn, µg/l Cu, µg/l As, µg/l Co, µg/l Pb, µg/l Cd, µg/l Ni, µg/l Hg, µg/l pH johto- kyky, mS/m
kiin- toaine,
mg/l
SO4, mg/l kok-P, µg/l
NH4-N, µg/l
kok-N, µg/l
Cr µg/l
1/2020 11 13 1,2 0,7 1,7 <0,1 5,8 0,011 7,8 8,6 28 11 33 97 1200 3,0
2/2020 15 9,4 1,3 1,2 1,6 <0,1 6,2 0,014 7,6 7,9 62 9,9 44 110 1500 6,5
3/2020 9,3 8,8 1,1 0,7 0,9 <0,1 6,1 0,017 7,4 7,9 30 10 29 64 1200 3,2
4/2020 8,1 8,9 0,9 0,5 0,8 <0,1 5,5 0,015 7,2 7,8 21 10 29 80 1100 3,1
5/2020 3,6 6,1 0,6 <0,3 <0,4 <0,1 3,3 0,007 7,5 7,5 13 11 23 56 890 <1
6/2020 2,8 5,7 0,75 <0,3 <0,4 <0,1 2,8 0,010 7,9 8,9 5,2 12 20 68 800 <1
7/2020 2,5 5,7 0,79 <0,3 <0,4 <0,1 3,1 0,007 7,8 9,4 4,4 14 15 64 890 <1
8/2020 <2 3,4 0,79 <0,3 <0,4 <0,1 2,6 0,015 7,8 9,2 4,8 12 19 99 870 <1
9/2020 2,3 4,1 0,69 <0,3 <0,4 <0,1 2,4 0,007 8,5 9,6 4,4 13 18 79 630 <1
10/2020 <2 7,1 0,72 <0,3 <0,4 <0,1 3,2 0,007 9,1 11,9 6 24 23 51 680 <1
11/2020 12 12 1,2 0,85 1,3 <0,1 6,2 0,008 8,0 11,3 44 17 54 84 1900 5,3
12/2020 7,9 12 0,95 0,48 0,8 <0,1 5,7 <0,005 7,6 9,0 23 13 51 33 1400 2,9
Vuoden 2020 läntisen viemärin vuorokausikohtaisten kokoomanäytteiden kupari-, nikkeli-, sinkki-, lyijy-, arseeni-, kadmium-, koboltti- ja elohopeapitoisuudet normaalitoiminnan aikana on esitetty ku- vissa 14-20. Pitoisuudet analysoidaan Boliden Harjavallan laboratoriossa. Pitoisuudet ovat kaikkien aineiden osalta olleet alle BAT-päästötasojen mukaisten luparajojen.
Kuvaajista on poistettu 15.3. näytteiden pitoisuudet, koska silloin jätevesilaitoksella oli häiriö poly- meerin annostelussa eli kyseisen vuorokauden tulokset eivät vastaa normaalia toimintaa. Kuvaajista on poistettu myös vuosihuollon (18.8-29.8.) aikaisten vuorokausinäytteiden pitoisuudet. Vuosihuollon ai- kana viemärien virtaama on ajoittain niin pieni, että vuorokausinäytettä ei edes saada.
Kuva 14. Läntisen viemärin vuorokausikohtaisten kokoomanäytteiden kuparipitoisuudet normaalitoiminnan aikana vuonna 2020 (Boliden Harjavallan laboratorio) sekä kuparin BAT-päästötasojen mukainen luparaja (500 µg/l)
Kuva 15. Läntisen viemärin vuorokausikohtaisten kokoomanäytteiden nikkelipitoisuudet normaalitoiminnan aikana vuonna 2020. (Boliden Harjavallan laboratorio) Nikkelin BAT-päästötasojen mukainen luparaja on 2000 µg/l
Kuva 16. Läntisen viemärin vuorokausikohtaisten kokoomanäytteiden sinkkipitoisuudet normaalitoiminnan aikana vuonna 2020. (Boliden Harjavallan laboratorio) Sinkin BAT-päästötasojen mukainen luparaja on 1000 µg/l
Kuva 17. Läntisen viemärin vuorokausikohtaisten kokoomanäytteiden lyijypitoisuudet normaalitoiminnan aikana vuonna 2020. Boliden Harjavallan laboratorion määritysraja on ollut 8 µg/l ja 5/2020 alkaen 5 µg/l, ja lyijypitoisuudet ovat pääsääntöisesti alle tämän. Lyijyn BAT-päästötasojen mukainen luparaja on 500 µg/l
Kuva 18. Läntisen viemärin vuorokausikohtaisten kokoomanäytteiden arseenipitoisuudet normaalitoiminnan aikana vuonna 2020 ja arseenin BAT-päästötasojen mukainen luparaja (100 µg/l). Boliden Harjavallan laboratorion määri- tysraja on ollut 10 µg/l ja 5/2020 alkaen 5 µg/l
Kuva 19. Läntisen viemärin vuorokausikohtaisten kokoomanäytteiden kadmiumpitoisuudet normaalitoiminnan ai- kana vuonna 2020 ja kadmiumin BAT-päästötasojen mukainen luparaja (20 µg/l). Boliden Harjavallan laboratorion määritysraja on 1 µg/l ja kadmiumpitoisuudet ovat pääsääntöisesti alle tämän
Kuva 20. Läntisen viemärin vuorokausikohtaisten kokoomanäytteiden elohopeapitoisuudet normaalitoiminnan ai- kana vuonna 2020. (Boliden Harjavallan laboratorio) Elohopean BAT-päästötasojen mukainen luparaja on 5 µg/l
8.2 Viemäreiden näytteenottimet, virtaus- ja johtokykymittaukset
Läntisen viemärin ja jäähdytysvesiviemärin virtausmittausten kalibroinnit tehtiin normaalisti vuonna 2020. Molemmat viemärit kalibroitiin kahdella eri virtaustasolla.
Molempien viemärien johtokykymittauksille tehtiin vuosittainen tarkastus ja kalibrointi. Jatkuvatoi- misten mittausten anturit ja näytteenottimet puhdistettiin säännöllisesti vuoden aikana. Pudistus teh- dään ennakkohuoltojen mukaisesti 6 kuukauden välein.
Ulkopuolisessa virtausmittausten kenttäkalibroinnissa (26.8.2020 ja 4.9.2020) molempien viemärien virtausmittauksille määritellyt kalibrointifunktiot asetettiin järjestelmään 5.10.2020. Vuonna 2020 käytössä olleet kalibrointifunktiot on esitetty taulukossa 6.
Taulukko 6. Käytössä olevat kalibrointifunktiot
mittauskohde korjausfunktio 2020
läntinen viemäri (FIQ-9256) Qm = 0,97 * Qm,raaka + 35 [m3/h]
jäähdytysvesiviemäri (FIQ-9202) Qm = 1,04 * Qm,raaka + 110 [m3/h]
**Qm=mittarin antama lukema
Häiriötilanteet
Jäähdytysvesiviemärin näytteenottimessa oli vuoden aikana muutamia pieniä toimintahäiriöitä, joiden vuoksi näytteet jäivät puuttumaan kuukausikokoomista yhteensä noin neljänä päivänä koko vuoden aikana. Häiriöt olivat pieniä, ja ne saatiin korjattua suhteellisen nopeasti.
Läntisen viemärin näytteenottimessa oli huhti-toukokuussa useana päivänä toimintahäiriöitä. Häiriöi- den vuoksi näytettä tuli liian pieni määrä yhteensä kahdeksana päivänä, jolloin vuorokausinäytteet jäi- vät puuttumaan kuukausikokoomasta. Näytteenottimen huollossa todettiin näyteastian sulkijassa ole- van vaurio, jonka vuoksi näytteenottoon ei saatu imua tarpeeksi. Toimintahäiriön syyn löytämisen jäl- keen vaurio korjattiin ja näytteenotin toimi normaalisti. Toukokuun lopussa näytteenottimen pumppu vikaantui, pumppu vaihdettiin ja näytteenotin saatiin kuntoon.
Lisäksi vuosihuollosta johtuneen pienemmän vesimäärän vuoksi vuorokausinäytteet jäivät puuttumaan myös 21.-24.8. jäähdytysvesiviemärin osalta ja 21.-23.8. läntisen viemärin osalta.
8.3 Häiriötilanteet
Hydrauliikkaöljyvuoto hulevesiviemäriin 11.6.2020
Imuautosta pääsi vuotamaan hydrauliikkaöljyä asfaltille ja hulevesiviemäriin Boliden Harjavallan jäteve- denpuhdistamon välittömässä läheisyydessä, jonka alueelta hulevedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Hydrauliikkaöljyvuoto johtui auton auenneesta hydrauliikkaliittimestä, vuotaneen öljyn määrä oli arviolta 100 litraa. Tapahtuneen jälkeen öljyä havaittiin jätevesilaitoksen eri yksiköissä, joista sitä ryhdyttiin heti poistamaan. Jätevedenpuhdistamolla käsitellyt vedet johdetaan läntisen viemärin kautta Ko- kemäenjokeen, jossa purkupaikalla on öljypuomi. Öljyä ei havaittu läntisen viemärin purkupaikalla eikä sitä myöhempienkään havaintojen mukaan päässyt jokeen. Kumppaniyritykseltä saadun selvityksen mu- kaan korjaavia jatkotoimenpiteitä ovat hydrauliikkaletkujen tarkastus ja tarvittaessa niiden vaihto kausi- huollon yhteydessä. Lisäksi käyttäjät suorittavat letkujen silmämääräistä tarkastusta. Jatkossa kyseisen imu- työn yhteydessä käytetään kaivonsulkumattoa viemärien suojaamiseksi.
8.4 Jätevedenpuhdistamolle vastaanotetut rikastelaivojen pesuvedet
Varsinais-Suomen ELY-keskukselta on saatu 15.3.2013 lausunto (VARELY/619/07.00/2010) liittyen Boliden Harjavallan tiedusteluun (3.1.2013) laivojen pesuvesien vastaanottomahdollisuudesta Boliden Harjavallan jätevedenpuhdistamolla. Saadun lausunnon mukaan esitetty pesuvesien vastaanotto ei ole olennainen muutos Boliden Harjavallan toimintakokonaisuudessa eikä pesuvesien käsittely puhdista- molla lisää toiminnasta aiheutuvia päästöjä tai riskejä. Lausunnossa edellytetään, että pesuvesien mää- rää ja laatua seurataan pesueräkohtaisesti ja vastaanotettujen jätevesien määrä raportoidaan vuosirapor- tissa.
Vuoden 2020 aikana vastaanotettujen rikastelaivojen pesuvesien määrä oli 750 tonnia.
9 Saniteettivedet
Suurteollisuuspuistosta kunnalliseen viemäriverkostoon johdettavien saniteettivesien metalli- ja arsee- nipitoisuuksia on seurattu pääsaniteettivesilinjan ja rikkihappotehtaan pumppaamosta neljä kertaa vuo- dessa vuodesta 2013 alkaen. Vuonna 2020 alueen pääsaniteettivesilinjan (pumppaamo 148) vedestä on analysoitu edelleen metallipitoisuuksia, jotka osin ylittävät Helsingin seudun ympäristöpalveluiden asettamat raja-arvot.
Suurteollisuuspuiston saniteettivesistä on edelleen pidetty säännöllisiä palavereja Porin Veden, Harja- vallan kaupungin, siirtoviemäriyhtiön ja Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n kanssa. Porin Veden ja Suurteollisuuspuiston tarkkailuajankohdat yhdistettiin vuonna 2018.
Lisäksi Porin Veden kanssa on sovittu, että Boliden Harjavalta ilmoittaa, mikäli pääsaniteettivesilinjan kautta viikossa johdettava vesimäärä ylittää tason 400 m3. Vuonna 2020 ilmoitusraja ei ylittynyt.
10 Kuormitus ilmaan
10.1 Hiukkaset sekä niiden sisältämät metallit ja arseeni
Kuvassa 21 on esitetty kokonaishiukkaspäästöt vuosilta 2016 - 2020 sekä eri päästölähteiden osuudet päästöstä. Sulaton, kuparikuivaamon ja nikkelikuivaamon päästöjen raportoinnissa käytetään jatkuva- toimisten hiukkasmittausten ja kaasumäärämittausten perusteella laskettuja päästöjä. Anodivalimon (poistokaasuputket), rakeistuskaasupesurin sekä vuonna 2019 päästölaskentaan uutena lisätyn rikastei- den purkuaseman päästömäärät perustuvat ulkopuolisten mittaajien tekemien mittausten keskiarvoihin ja prosessien käyntiaikoihin. Toukokuusta 2020 lähtien nikkelikivien rakeistuskaasupesurin päästöissä on laskettu erikseen liekkiuunin kivenrakeistus, sekä sähköuunin kivenrakeistus. Aikaisemmin lasken- nassa on käytetty molempien kivenrakeistusten tunteja ja liekkiuunin kivenrakeistuksen mittauksia.
Kuva 21. Kokonaishiukkaspäästöt päästökohteittain vuosilta 2016 - 2020
Kokonaishiukkaspäästömäärä vuonna 2020 oli 4,3 tonnia. Päästömäärä ei sisällä hajapäästöjä. Hiuk- kasten ominaispäästö vuonna 2020 oli 0,02 kg tuotettua metallitonnia kohden. Suurin osa hiukkapääs- töistä muodostuu sulaton ja nikkelikivien rakeistuskaasupesurin hiukkaspäästöistä. Tehtyjen ulkopuo- listen mittausten raportit ovat kokonaisuudessaan liitteinä. Raporteissa on esitetty tarkemmin myös epävarmuudet ja päästöjen laskutavat.
Poistokaasujen hiukkaspitoisuuksien vuorokausikeskiarvot on esitetty kohteittain kuvissa 22–24. Ku- vaajista on poistettu tuotannon ylös- ja alasajopäivistä aiheutuneet ylitykset sekä vuosihuollon aikaiset mittaustulokset.
Kuva 22. Kuparikuivaamon poistokaasujen hiukkaspitoisuuden (mg/Nm3) vuorokausikeskiarvot vuonna 2020
Kuva 23. Sulaton poistokaasujen hiukkaspitoisuuden (mg/Nm3) vuorokausikeskiarvot vuonna 2020
Kuva 24. Nikkelikuivaamon hiukkaspitoisuuden (mg/Nm3) vuorokausikeskiarvot vuonna 2020
Kuvassa 25 on esitetty hiukkaspäästöjen sisältämien metallien ja arseenin päästöt vuosilta 2016 - 2020.
Poistokaasujen metalli- ja arseenipitoisuus määritetään sulaton, kuparikuivaamon ja nikkelikuivaamon osalta ulkopuolisen mittaajan toimesta. Vuodesta 2018 alkaen päästölaskennassa on käytetty kahden viimeisimmän mitatun alkuainepitoisuuden keskiarvoa hiukkas- ja kaasufaasista. Päästö lasketaan kuu- kausikohtaisesti käyttäen jatkuvatoimisten virtausmittareiden antamaa kuukauden kaasumääräkeskiar- voa ja jatkuvatoimisten hiukkaspitoisuusmittauksen antamaa kuukauden hiukkaspitoisuuskeskiarvoa.
Metalli- ja arseenipitoisuus määritetään myös anodivalimon (poistokaasuputket) ja rikasteiden purku- aseman osalta ulkopuolisen mittaajan toimesta.
Vuodesta 2018 alkaen päästölaskennassa on käytetty kahden viimeisimmän mitatun alkuainepitoisuu- den keskiarvoa ja ulkopuolisen mittaajan mittaamaa kaasumäärää. Päästö lasketaan kuukausittaisen käyntituntimäärän perusteella. Ulkopuolisen mittaajan mittausraportit ovat tämän raportin liitteenä.
Kuva 25. Hiukkaspäästöjen sisältämien metallien ja arseenin päästöt vuosilta 2016 – 2020
Päästömittausten tulosten perusteella lasketut kuukausikohtaiset metalli- ja arseenikuormitukset ilmaan on esitetty taulukossa 7. Metalli- ja arseenikuormitukseen lasketaan kuparikuivaamon, nikkelikuivaa- mon, sulaton, anodivalimon (poistokaasuputket) ja rikasteiden purkuaseman päästöt.
Taulukko 7. Metalli- ja arseenikuormitus ilmaan vuonna 2020
kg Cu Ni Zn As Pb Cd Hg
01/20 16,1 1,1 13,4 17,7 18,0 0,1 0,3
02/20 14,9 1,0 12,4 16,7 17,0 0,1 0,3
03/20 16,5 1,1 13,2 17,4 17,6 0,1 0,3
04/20 15,8 1,1 12,5 16,2 16,4 0,1 0,3
05/20 15,1 1,3 15,0 15,6 21,7 0,1 0,2
06/20 14,5 1,3 14,1 15,2 20,4 0,1 0,2
07/20 15,0 1,4 13,8 14,7 19,0 0,1 0,2
08/20 9,6 0,9 9,3 10,3 13,3 0,1 0,1
09/20 13,7 1,3 14,3 15,4 20,9 0,1 0,2
10/20 17,4 2,2 14,5 21,1 18,9 0,1 0,4
11/20 19,9 2,8 15,7 22,7 20,0 0,1 0,4
12/20 21,2 2,6 16,6 23,5 21,1 0,1 0,4
Yhteensä 190 18 165 207 224 1,3 3,2
Polykloorattujen dibentsodioksiinien ja -furaanien (PCDD/F) pitoisuudet mitattiin sulaton ja rikkihap- potehtaan piipuista maaliskuussa 2020. Sulaton piipun PCDD/F-summapitoisuus mittausjakson ajalta oli 0 - 0,01ngTEQ/Nm³ ja rikkihappotehtaan piipun pitoisuus 0 - 0,01 ngTEQ/Nm³ (red. 11 % O2).
Pitoisuudet alittavat ympäristöluvan päästörajan (0,1 ngTEQ/Nm³).
10.2 Ilmaan johdettavien päästöjen erotinlaitteiden normaalitoiminta-aika
Erotinlaitteiden laitekohtaista kuukausittaista normaalitoiminta-aikaa (%) seurataan ventilaatiosuodat- timesta, konvertterialueen letkusuodattimesta, kuparikuivaamon pussisuodattimesta, nikkelikuivaamon pussisuodattimesta, valimon pesureista, rakeistuskaasupesurista ja lokakuusta alkaen myös rikasteiden purkuaseman pussisuodattimista.
Taulukossa 8 on esitetty erotinlaitteiden normaalitoiminta-ajat kuukausittain.
Taulukko 8. Ilmaan johdettavien päästöjen erotinlaitteiden normaalitoiminta-aika
Erotinlaitteiden normaalitoiminta % tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Ventilaatiosuodatin 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100 100 100 100,0 100 100 Konvertterialueen letkusuodatin 100,0 100,0 100,0 99,9 100,0 99,9 100 100 100 99,8 100 100 Kuparikuivaamon pussisuodatin 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100 100 100 100,0 100 100 Nikkelikuivaamon pussisuodatin 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100 100 100 100,0 100 100 Valimon pesurit 100,0 100,0 99,5 100,0 100,0 100,0 100 100 100 100,4 100 100 Rakeistuskaasupesuri 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100 100 100 100,0 100 100 Rikasteiden purkuaseman suodatin 100,0 99,8 99,7 99,8 99,8 99,9 100 100 100 98,7 100 100 Normaalitoimintavaatimus vähintään
98 % (lupamääräys 15) 98 98 98 98 98 98 98 98 98 98 98 98
Häiriötilanteet
Kuparikuivaamon hiukkaspitoisuuden luparajaylitykset
Kuparikuivaamon hiukkaspitoisuus ylitti sille asetetun vuorokausikohtaisen luparajan (5 mg/Nm3) 28.7., 29.7. ja 30.7. Ylitykset johtuivat siitä, että pussisuodattimen kentän (1/2) ventureista kaksi oli päässyt irtoamaan. Lisäksi kentästä pääsi sulkemisesta huolimatta vuotamaan pölyä läpi, koska kentän venttiili ei pitänyt. Tästä syystä kentän venttiili sokeoitiin ja kenttä oli suljettuna vuosihuoltoon asti.
Selvitysten yhteydessä suodattimelle tehtiin myös väriainestestejä ja pussisuodattimen pussien toimit- taja kävi tarkistamassa suodattimen. Suodattimen muut kentät olivat pääosin kunnossa, mutta muuta- mia vuotavia kiinnityksiä korjattiin yhdessä kentässä (1/1). Näillä toimenpiteillä hiukkaspitoisuus saa- tiin laskettua alle luparajan ja vuosihuollossa kaikki pussit vaihdettiin.
Nikkelikuivaamon hiukkaspitoisuuden luparajaylitykset
Nikkelikuivaamon piipun hiukkaspitoisuus ylitti sille asetetun vuorokausikohtaisen luparajan 5 mg/Nm3 marras-joulukuussa yhteensä neljä kertaa. Luparajaylitykset eivät johtuneet varsinaisesta pö- lystä, vaan rikkipitoisesta kiintoaineesta, jota kiteytyy pussisuodattimessa.
Marras-joulukuun aikana tehtiin useita korjaavia toimenpiteitä ja selvityksiä ongelman ratkaise- miseksi
- nikkelikuivaamon pussisuodattimen kenttien puhdistaminen ja toimivuuden tarkastaminen - prosessin säätö (mm. kuivauksen lämpötilan säätö sekä anodiuuneilta tulevan kuumakaasun
jättäminen pois kuivauksesta väliaikaisesti) - kalkin syötön testaus pussisuodattimeen
- pussisuodattimen väriainestestit ja oman laboratorion tarkistusmittaukset poistokaasusta, joilla voitiin sulkea pois pussien mahdollinen vuotaminen
- suodattimen parempi eristäminen niin, ettei lämpötila pääsisi laskemaan ja rikkiä härmisty- mään
- tiettyjen raaka-aineiden jättäminen pois syöttöseoksesta väliaikaisesti - ulkopuolisten tahojen konsultointi ongelman suhteen
Tehtyjen toimenpiteiden jälkeen hiukkaspitoisuus palasi normaalille matalalle tasolle, mutta rikkipi- toista kiintoainetta on muodostunut suodattimessa myös vuoden 2021 aikana.
10.3 Rikkidioksidi (SO2)
Vuoden 2020 kokonaisrikkidioksidipäästö oli 2 378 tonnia, ollen noin 61 % luparajasta.
Sulaton rikkidioksidin ominaispäästö oli 11 kg tuotettua metallitonnia kohden ja rikkihappotehtaiden ominaispäästö 0,5 kg tuotettua 100-prosenttista happotonnia kohden. Sulaton ominaispäästö sisältää sulaton piipun päästöt, nikkelikuivaamon päästöt, nikkelikivien rakeistuskaasupesurin päästöt sekä konvertterihallin päästöt laskentakaavan mukaisesti, jaettuna kuparin ja nikkelin primäärituotannoilla.
Rikkihappotehtaiden ominaispäästö sisältää rikkihappotehtaiden häntäkaasujen päästöt, jotka jaetaan tuotetuilla 100-prosenttisilla rikkihappotonneilla (sisältäen rikkihapon (H2SO4)ja nestemäisen rikkidi- oksidin (SO2) muutettuna 100-prosenttiseksi rikkihapoksi.
Kuvassa 26 on esitetty kokonaisrikkidioksidipäästöt päästökohteittain vuosilta 2016 - 2020. Sulaton, rikkihappotehtaiden ja nikkelikuivaamon päästöjen raportoinnissa käytetään jatkuvatoimisten rikkidi- oksidi- ja kaasumäärämittausten perusteella laskettuja päästöjä. Rakeistuskaasupesurin päästömäärät perustuvat ulkopuolisten mittaajien tekemien mittaustulosten keskiarvoihin ja prosessien (liekkiuuni kivenrakeistus ja sähköuunin kivenrakeistus) käyntiaikoihin vuoden 2020 toukokuusta alkaen.
Kuva 26. Kokonaisrikkidioksidipäästöt päästökohteittain vuosilta 2016 - 2020. Kokonaisrikkidioksidipäästön lupa- raja on 3 900 tonnia vuodessa.
Suurin osa rikkidioksidipäästöistä muodostuu sulaton poistokaasuista. Rikkidioksidihajapäästöihin las- ketaan konvertterihallin avoimien päätyjen kautta ilmaan vapautuvan rikkidioksidin määrä.
Jatkuvatoimisten SO2-mittausten vuorokausikeskiarvot vuonna 2020 on esitetty kuvissa 27–31. Kuvaa- jista on poistettu ylös- ja alasajopäivistä aiheutuneita ylityksiä sekä vuosihuollon aikaisia pitoisuuksia.
Nikkelikuivaamon poistokaasun SO2-pitoisuuden luparaja (300 mg/Nm3/vrk) astui voimaan 1.1.2020.
Tähän haettiin kuitenkin jatkoaikaa, ja maaliskuussa 2020 lainvoimaiseksi tulleen päätöksen perus- teella luparaja on tavoitteellinen vuoden 2021 loppuun asti.
Kuva 27. Sulaton piipun rikkidioksidipitoisuuden vuorokausikeskiarvot vuonna 2020
Kuva 28. Rikkihappotehdas 7:n piipun rikkidioksidipitoisuuden vuorokausikeskiarvot vuonna 2020
Kuva 29. Rikkihappotehdas 8:n piipun rikkidioksidipitoisuuden vuorokausikeskiarvot vuonna 2020
Kuva 30. Rikkihappotehtaan piipun rikkidioksidipitoisuuden vuorokausikeskiarvot vuonna 2020
Kuva 31. Nikkelikuivaamon piipun rikkidioksidipitoisuuden vuorokausikeskiarvot vuonna 2020
Häiriötilanteet
Rikkidioksidipäästö 3.2.2020
Harjavallan Kalevan ilmanlaadun mittausasemalla mitattiin 3.2.2020 kahdesti valtioneuvoston asettaman rikkidioksidipitoisuuden tuntikeskiarvon raja-arvon 350 μg/m³ ylittänyt pitoisuus. Kohonnut rikkidioksidi- pitoisuus johtui kuparisulaton 2.2. alkaneen suunnittelemattoman tuotantokatkoksen aiheuttamista proses- siteknisistä ongelmista rikkihappotehtailla. Tämän seurauksena rikkidioksidipitoista prosessikaasua pääsi leviämään tehdasalueelta ympäristöön.
Korjaavavana toimenpiteenä varmistetaan jatkossa oikeanlainen operointi vastaavissa tilanteissa sekä pa- rannetaan kirjallista ohjeistusta mahdollisissa vastaavissa tilanteissa toimiseen.
Sulaton piipun rikkidioksidipitoisuus yli luparajan 24.4.2020
Sulaton piipun vuorokausikausikohtainen rikkidioksidipitoisuus (526 mg/Nm3) ylitti sille asetetun lupara- jan 500 mg/Nm3 24.4.2020. Kohonnut rikkidioksidipitoisuus johtui kuparisulaton lämmöntalteenottokatti- lan puhdistuksen aikaisesta rikkihappotehtaan kapasiteetin ylittymisestä, jolloin rikkidioksidia vapautui konvertterihalliin. Konvertterihalliin vapautunut rikkidioksidi imetään pussisuodattimeen ja sitä kautta su- laton piippuun. Suodattimeen liitetty kalkinsyöttö ei riittänyt sitomaan poistokaasun sisältämää rikkidiok- sidia. Tilanne saatiin jo saman päivän aikana normalisoitumaan, mutta vuorokauden keskiarvo pysyi lupa- rajan ylittävällä tasolla. Korjaavina toimenpiteinä tarkennettiin ohjeistuksia rikkihappotehtaiden kaasun- käsittelyn operoinnista sekä konvertterien operoinnista poikkeavissa ajotilanteissa.
10.4 Jatkuvatoimiset kaasumäärä-, hiukkas- ja rikkidioksidimittaukset Jatkuvatoimisille mittauksille tehtiin seuraavat laadunvarmistusmittaukset vuonna 2020
- Rikkihappotehdas 8:n häntäkaasun SO2 –mittauksen AST (syyskuu)
- Rikkihappotehtaan piipun CO, NOx, SO2 ja TOC–mittausten QAL2 (huhtikuu) - Sulaton piipun SO2 –mittauksen AST (maaliskuu)
- Rikkihappotehdas 7:n häntäkaasun SO2 –mittauksen AST (syyskuu)
QAL2 ja AST-raportit ovat esitetty tämän raportin liitteenä.
Laitevalmistajien tai laitetoimittajien huollot ja tarkastukset tehtiin kaikille mittalaitteille vuonna 2020 suunnitellusti. Näiden huoltojen lisäksi Boliden Harjavallan kunnossapito tekee säännöllisiä tarkastuk- sia ja tarvittaessa huoltoja.
Hiukkas- ja rikkidioksidimittauksiin sekä aiemmin keräysöljyn käyttöön liittyviin jatkuvatoimisiin mit- tauksiin (CO, TOC, NOX) liittyvät analysaattorit tarkastetaan pääsääntöisesti kerran kuukaudessa.
Laitetoimittajien tekemien huoltokäyntien ja kunnossapidon tekemien tarkastusten raportit tallennetaan kunnossapitojärjestelmään. Järjestelmässä olevat kalibrointifunktiot on esitetty taulukossa 9.
Taulukko 9. Kalibrointifunktiot
Mittalaite ja positio Epävarmuus % Kalibrointifunktio Asetettu
Hiukkasmit- taukset
Nikkelikuivaamon hiukkasmittaus, (QIA- 2202, QIA-2202.1)
+/- 2 % ei tarvetta Kuparikuivaamon hiukkasmittaus, (QIA-
1243.1, QIA-1243.2)
+/- 2 % ei tarvetta 140 m piipun sulaton haaran hiukkasmit-
taus, (QI-0320.1, QI-0320,2)
+/- 2 % ei tarvetta
Kuparikuivaamon piipun kosteusmittaus (QIA-1244:av)
y= 0,75x 24.2.2020
SO2-mittaukset
140 m piipun sulaton haaran SO2-mittaus (QI-0508.1 ja .8)
y= 1,01x + 6,41 y= 1,01x + 6,54
24.3.2020 140 m piipun rikkihappotehtaan haara, yh-
teismittaus SO2 (QIA-0552.3 ja QIA- 0552.4)
y = 1,159x + 0 y = 1,135x - 8,47
10.9.2020
Rikkihappotehdas 8 häntäkaasun SO2- mittaus (QI-64004)
2 % y=1,040x + 2,705 14.01.2019
Nikkelikuivaamon SO2-mittaus (QIA- 2203)
y=1,10x – 0,06 10.9.2020 Rikkihappotehdas 7 häntäkaasun SO2-
mittaus (QIA-6705)
1,5 % y=098x + 0,15 10.9.2020
Keräysöljyn käyttöön liittyvät muut mittaukset CO (QIA-0552.1)
NOx (QIA-0552.2)
ei tarvetta
y = 0,917x - 1,634
11.9.2020
Poistokaasujen määrämittaukset 140 m piipun sulaton haaran poistokaasu- jen määrämittaus, (FI-0502)
y= 0,95x 140 m piipun rikkihappotehtaan haaran
poistokaasujen määrämittaus, (FI-6910)
Ei ole asetettu.
Rikkihappotehdas 7 häntäkaasun määrä- mittaus (FI-6722)
Ei ole asetettu.
Rikkihappotehdas 8 häntäkaasun määrä- mittaus (FI-64019)
Ei ole asetettu.
Kuparikuivaamon poistokaasujen määrä- mittaus, (FI-1244)
y = 0,7x Nikkelikuivaamon poistokaasujen määrä-
mittaus, (FIA-2207)
y= 0,53x
Häiriötilanteet
- Vuoden 2019 lopulla haasteita aiheuttaneeseen kuparikuivaamon hiukkaspitoisuuteen liitty- vissä selvityksissä todettiin kuparikuivaamon kosteusmittauksessa häiriöitä. Jatkuvatoiminen kosteusmittaus antoi liian korkeita tuloksia. Mittalaitteen edustaja ja valmistaja selvittivät mit- talaitteen toimintaa ja se toimii heidän mukaansa oikein. Poistokaasun kosteusmittaukselle ase- tettiin 24.2. korjauskerroin (y=0,75x) ulkopuolisten mittaajien tekemien mittausten perusteella.
Lisäksi, 6.2.-3.3.2020 kuparikuivaamon kosteusmittaus oli vikatilassa. Mittalaitteelle oli huol- lon yhteydessä jäänyt suojaus päälle
- Kuparikuivaamon hiukkaspitoisuusmittauksen tukimittauslaitteille tehtiin huoltotöitä kesä- kuussa, vaihtamalla sondi kosteusmittaukseen. Vaihto aiheutti häiriöitä muihin tukimittauksiin, jotka asetettiin vakioarvoon siihen asti, kunnes häiriö saatiin korjattua
- Kuparikuivaamon tilavuusvirtamittaus oli häiriötilassa 22.-23.10, mutta saatiin kunnostettua nopeasti
- Rikkihappotehtaan piipun SO2 –mittaus oli häiriötilassa 2.11.-3.11. valolähteen heikon inten- siteetin vuoksi. Laite saatiin korjattua nopeasti laitetoimittajan vaihtaessa siihen uuden valoläh- teen
- Rikkihappotehdas 7:n SO2 –mittaus vikaantui 11.-12.11, vian aiheutti laitteen sisälle päässyt kosteus. Mittalaite vaihdettiin uuteen. Uuden laitteen vertailumittaus tehtiin tammikuussa 2021 ulkopuolisen laboratorion toimesta. Vertailumittauksessa todettiin, että kalibrointifunktio on voimassa
10.5 Keräysöljyn laatutiedot ja päästömittaukset
Boliden Harjavallan ympäristöluvan mukaan keräysöljyä voidaan käyttää kupari- ja nikkelisulattojen liekkiuuneissa ja rikkihappotehtaalla pesuhapon haihdutuksessa. Keräysöljyn käyttö aloitettiin 23.10.2013. Vuoden 2018 huhtikuusta alkaen keräysöljy on luokiteltu öljytuotteeksi (Phoenix heavy fuel oil,). Tämä muutti myös keräysöljytietoihin liittyvää raportointivaadetta sekä rikkihappotehtaan poistokaasuihin liittyviä raja-arvoja 2018 huhtikuusta alkaen. Toimitettavan öljyn laatua seurataan edelleen tarkasti. Laatu- ja seurantatiedot on koottu tähän raporttiin, vaikka raportointivaade ja raja- arvot eivät enää koske nykyisen keräysöljyn käyttöä.
Keräysöljyä käytettiin vuonna 2020 yhteensä 2 971 tonnia.
Vuoden 2020 aikana Boliden Harjavallan keräämien keräysöljynäytteiden analyysitulokset on esitetty taulukossa 10 ja keräysöljyn toimittajalta saadut analyysitulokset taulukossa 11.
Taulukko 10. Boliden Harjavallan kokoomien keräysöljynäytteiden analyysitulokset
Analyysi Yk-
sikkö
tamm i
helmi maalis huhti kesä syys loka- joulu
Tiheys (50 °C) kg/m3 877,4 879,5 873,3 871,5 861,5 864,5 865,1
Tiheys (15 °C) kg/m3 893,4 904,0 897,8 896,0 886,1 889,1 889,7
Vesipitoisuus v/m% 0,40 0,30 0,05 0,10 0,05 0,05 0,10
Tuhkapitoisuus p%
(wt%)
0,365 0,484 0,300 0,368 0,267 0,275 0,207
Tehollinen lämpöarvo MJ/kg 41,720 41,770 42,135 41,985 42,170 42,200 42,175 Kloridipitoisuus (Cl) mg/kg < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2
Rikkipitoisuus p%
(wt%)
0,724 0,738 0,628 0,514 0,452 0,499 0,474
PCB-pitoisuus (poly- klooratut bifenyylit)
mg/kg < 5 < 5 < 5 < 5 < 5 < 5 < 5
