• Ei tuloksia

Kajaani nousee tuhkasta ja sen "kasvot" alkavat muuttua : Osuusliike Maakunnan r.l. uusi kauppapalatsi valmistuu · DIGI

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kajaani nousee tuhkasta ja sen "kasvot" alkavat muuttua : Osuusliike Maakunnan r.l. uusi kauppapalatsi valmistuu · DIGI"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

Kajaani nouse~ tuhkasta

ja , sen ,,kasvot" alka · vat muuttu : ~I

Osuusliike Maakunnan r.l. uusi kauppapalats;

valmistuu.

Pie:giä piirteitä nykyhetken Kajaanista.

Kalevalle kirj. H. W. C.

Osuusliike Maakunnan uusi liikepalatsi vanhalta torilta katsottuna.

malla Kauppakadun varrella. Tämä

Kajaani, vuonna 16'51 pexustett, palatsi 0n samalla Kainuun kaukai- Osuusliike Maakunnan r. 1. lii- kepalatsin tontin historiaa Ka- jaanissa.

Vuohenginjoen idyllinen ja muistois sen korpi.kansan yksimielisyyden ja ta ri,kas sekä entisten vuosisataiste lujan yhteistoiminnan loistavien saa- rappasotien v•erisinä aikoina usein hä. vutusten todistajana suorastaan histo-

vitetty kaupunki, sai viimetalvisenkiri - ~--- ~a o, j"oka purettiin nyt valmistu pommisodan riehuessa ras,kaita isku- riallinen muistomerkki. Kun tämä ta- neen uuden kivirakennuksen kohdal- ja. Noin 60 taloa sortui tai paloi ja lo eilen, kuluvan joulukuun 30 päi- ta pois, oli rakennustavaltaan erikoi- raunioiden Jo'hduttomat rivit muutti- vänä, tarkoitukseensa vihittiin, muo- nen. Vc2rsinkin herätti huomiota kes- v,at kaupungin »kasvot» hetkeksi syn- dostui tilaisuus samalla koko Kainuun kellä rakennusta oleva portti, joka kiksi. Mutta Kajaani on aina ennen- kansan yhteisten saavutusten todelli- johti n. k. » Vanhalta to,rilta» talon pi- kin tuhkasta kohonnut samoinkuin s•eksi juhlahetkeksi, joka herättää halle. Olemme saaneet käytettäiväk- koko laaja Kainuukin ja niin tapah- huomiota Kainuun u1kopuolellekin. semme kruunurwouti G. Envaldin tuu nytkin. On suorastaan yllättävää On täl.lä kerfaa syytä kiinnittää viime vuonna laatiman tutkielman

huomata, kuinka uusia, entistä ehom- k t t·n vai'he1·sta Kun tämä tut-

huomiota uuden palatsin paikalla en- . o. ·on 1 . . .. ·,

pia tal9ja on ikäänkuin suomalaisen . . •tk d b 1 . . nen o e1 en Ja vuosi 11 'd . . si·tten purettu- kielma on viss1ssa suhteessa mielen-. k .1..t . • sisun Ja s1 ey, en- sym ·oo ema Jo nyt . · . . .. k k . . kiintoinen ja nyt aJan OIU amen, JU -1

k h • k . Jen rakennusten va1he1s11n, os a nu- . S

_o onnut Ja ohoaa ede1leenkm au- . "lt h' kaisemme sen kokonaISuudessaan. e

1 hinkin sattumalta sISa YY 1venen

tio1tune1d~n tonttien tuhkasta. verran na1den seutuJen 1s or1aa. .. . . h' t • T" on näin kuuluva: a,-1~~~::...,:::.=,:::..;,;__ _ _ _ _ _ _ _ _ _ , ..

· Ja muitakin: uudenaikaisia upeita mä »historia» muistuttaa mieleen

1

k~vitaloj~ on noussut _vanha~

~~j~;1- j

,vanhan _ajan :7'ienan-Ka,rjalan_ »r~·ppu- nm entisten matalo1den Ja ilJoJen rien» aikaa, Jonka muuttumisen se1- puutalojen 'rinnalle. Juhlallisin ja vänä todistajana uusi kauppapalatsi kaunein näistä on Osuusliike Maa-1 'nyt kohoaa. i-

kunnan !I'. L vastavalmistunut ja ark- kitehtuuriltaan silmiä hivelevän kau- nis liikepalatsi » Vanhan torin» laita-

(2)

Maakunnan talon paikalla ollut vanha puutalo, joka purettiin 1930.

»Hävinnyttä Kajaania.

Erään kaupunkimme vanhan talon vaiheita.

»Kajaanille» kirj. G. Eruwald.

1

V. 175'2 mainitaain tontin omistajana Mikiko Mitrofan10ffi.lta, ikoska hän Joihan Okikonieni, synty.nyt 1700, k.uol- kaupungin tonttiluettelossa vuodelta lut 1_772. Okkonen toimi m.m. kau- 1865 on merkitty sen omis.tajaksi.

1 pungin raati.miehenä 1737-1768. Hän Kun talon kaikiki vanhemmat omis- lienee v. 1757 myynyt tontin 1porivari tusoikeuskirjat o.vat häviniileet ja Osuusliike Maakunnan omistama Mårten Hurskais,elle, koska tämä kaU\PUIIlgin lainhuudatus,pöytäkirjat tontti n:o 21 Kajaanin kaupurngin en• 1 vanhemmissa asukasluetteloissa on noilta a.joilta ovat lähetetyt maakun- simmäisessä kaupunginosassa on muo- merkitty tontiin omistajaksi vv. 1757- ta-arkistoon, niin ei täUaisista arkis-- dostettu kahdesta eri tontista, joilla 1761. toista tVoi saada tietoa, miUoin mainit- Y· 1820 tonttikirjassa oli numerot 39 Sittemmin omistivat tontin Anders tu talonkaUtP.pa tehtiin, mutta kaikes,- Ja 40. Ede~!~~en tonitii?-. ,paikalla sijait-, Härkönen ja Johan Hemik Rahikai- ta päättäen on ~~UIP,Pa ta1pa~_tunut see nykyaan osuuslnkkeen kauppa- nen. joista viimeksi mainittu möi sen ennel?-. v. 18~?: Kesaikuun_ 23 ~~-1877 touko,k. 21 p:nä 180,3 veljelleen muu- m:yytnn. Yil'JO Andr~offm ~1ela s1l- y.ni. ,rakennµkset. Tontilla n:o 4-0

ollut vanhanaikainen asuinrakennus on juuri !Purettu pois ja sen ,paikalle tulee rak,ennettavaksi kivitalo.

Tontilla :n:.o 40 ollutta r.akernnusta s~nott!in noin 40 vuotta sitten yleises- t~. ~.M1t~!1 taloksi». johtuen nimitys snta, etta kaksi Mitirofanoff-nimistä henkilöä oli kokonaisena omistanut talon ja tontin.

. Kaupungin vanhoista asiakirjoista Ja asemakartoista olen saanut seuraa- vat tiedot kyseessä olevasta tontista ja talosta. ·

Tontin omista,iia tunnetaan vuodes.- ja 1752 alkaen, mutta mitään as.uin- r~k,ennu.sta ei tontilla liene ollut en- µenkuin viime vuosisadan keskilpaik- keilla päättäen siitä, että tonttia v.

1765 kaupungin asemakartan mukaan käyte.ttiin niittymaana ja ettei v. 1847 kiirkon.kirjassa ole merkitty ketään henkilöä siellä' asuvaksi. Milloin ton-

1

Jilla ollut a~uinrakennus on raken- nettu, on. vaikea sanoa, kun siitä ei ole tietoja saat,avina. Kun asui1I1ra- kennus ulkomuodoltan oli vallan eroava muis.ta kaupungin rakennuk- sista ja muistutti vienan,-karjalaista :rakennustyyliä, niin voidaan otaksua -että se on Vienan-Karjalasta k-0tl0isi~

.o_lleen kauppiaan Mikael .~itrofanof-j .fm rakennuttama v. 1847 Ja1keen., jol- loin hän .oli tontin omistaja.

rari Joihan Anders Rahikaiselle, jioka !•om. om1:stama talo Ja tontti 1;:o ~O oli syntynyt 1781 ja kuoli ennen v JulkISE;lla huu~okau;oalla, JOll~nn 1815. Hänen leskensä Anna Stiin,a kau,wn~ Ivan M1trofanoff sen osti.

'Rahikainen ja tämän toinen mies .. Iva~. Mitrofanoff harjoi!.~~ ~aup~~- omistivat sitten koko tontin mutta hiketta useassa Vaasan laanm ,p1ta,- mfövät siitä puolet ihe.Imik. '11 p:nä jäss; ,eikä }wskaan a_s~nut ~ajaanis- 1823 vär.järi Carl Bryggmanille ja s~. Jo5:5a ?an oles,kehkm v,~m marlc- j,ouluk. 3-0 pnä 183•2 toisen ,puolen suu- k~-a1kom_~: .!van .. ~· kuo~.1 syys,~ .. 7 tari Isak Djupst,römille. Myöhemmin p:n~ J~~ _Jattaen Ja~keensa l~~msia mainitaan pµolen tontin omistajana ~!.1l~~s1a, J,otka .. maahsk. 26 pn:a 1920 Jaakko Tolonen ja vaimonsa Gusta- n_io:wat ky~~essa olevan talon Ja ton- va Sofia Te:rv-0, jotka toukokuun 1 tm Osuushike Maakunnalle.>

p:nä 1847 möivät tontin1Puoliskonsa • kauppias Mikko Mitrofaooffille. Toi-

nen tontin puolisko oli tänä välin Tupaa:nrtuliaiset pidettiin eilen illal- joutunut Henrik Rahikaisen omaisuu- la. KutsutVieraita oli satalkunta hen- deksi, mutta hä.n möi sen huhtikuun

13 pnä s.ama1s,elle kaupipias Mitrofa- k-eä, nimittäin• valtuuston jäsenet, noffille, joka siten oli tullut koko ky- kawpungin viranpitäjiä. THaisuudessa seisen tontin omistajaksi. lausui ha1litu!ksen puhe,enjohtaja Myöhemmin lienee Yrjö Aindronoff maanviljelijä Ville Saivol'ainen vie- ostanut tontin ja sillä olevan talnri

1

raat tel"Vettilleiksi.

Illallisten. aikana selosti toimitus- johtaja Matti Sihvonen talon raken- nusvaiheita. Edelleen puhui maan- viljelijä Salomon Pulkkinen.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Kiinnostavaa on, että maakuntalehtien, ja samalla maakuntien, "maakunnallisuus" näyttäytyy Hujasen tutkimuksen valossa ilmiönä, jolla on eri kasvot maan eri

Tämä rajamkäyll!t.i Göran Sivruneifl.. 'Doilrniitu, simiche,t

Oulujärvellä kulkevain laivain konttori on raatimies Tervon talossa Aleksanterin kadun varrella ja Sotka- mon vesillä kulkevain laivain konttori on Väinämöisen- kadun

Eipä aina ollut ole linna tää näin autio, eikä aina oo sen muurit olleet kiviraunio.. Kivet kilkkaa mainetöitä maamme suurten sankarten, paadet paukkaa taisteloita,

Kajaanista voivat kalastajat myös tehdä retken Kie- himäen jokea pitkin Hyrysalmen pitäjään (80 km. maisin), ja sieltä Suomussalmelle, ehkä myöskin

Merellisen Porin monet kasvot: Meren perässä ja meren ehdoilla.. M eren perässä ja

Koulujen muutto saman katon alle nähtiin myönteisenä asiana, koska opiskelijoiden mielestä vaihtelu on mukavaa.. Uusi ympäristö ja uudet kasvot

Raatteeseen Kajaani/ jossa hänen tulee ilmoittautua rajavartioviranomaisille rajan ylimenoa varten Karjalaan.