XYI. Kuopi, o-lisalmi-Kajaani-Oulu.
A. Kuopio-Iisalmi.
Kuopion ja Iisalmen kauppalan välillä välittävät joka- päiväistä yhteyttä höyrylaivat Ilma ja Aksel, jotka vuorottain lähtevät, toinen Kuopiosta klo 8, toinen Iisalmelta klo 7 aa- mulla. Matka kestää 8-10 tuntia ja maksaa I s. 4 mk.
Alukset ovat suunnille yhtä suuret, molemmissa on yksi suu- rellainen hytti ensimmäisen luokan matkustavaisia varten, sekä yhteinen salonki, jossa vaatimattomia atrioita tarjotaan 1: 50 pennistä. (,,Ilma" on mukavammin sisustettu). Rahvasta kul- kee paljo sekä näillä että kaikilla Kuopiosta lähtevillä lai- voilla, mutta ylipäätänsä valitsee niillä hyvä järjestys.
Koko matka kuljetaan kauniita, tiheänpuolisesti asuttuja seutuja ja lyhemmän tai pitemmän matkan päässä oikealta kulkuväylältä oleville rantalaitureille poiketaan tuon tuosta- kin. Ensin kuljetaan Toivalan (ktso ohj. XII, siv. 121) var- rella olevan Kelloniemen kievantalon ja useiden sieväin vä- häisten huvilain sivuitse, poiketaan Wenäjänsaareen, Hirvilah- teen j. n. e., tullaan Kallavedestä Ruokoveteen ja noustaan siitä Maaninganjärveen Ruokovirran kanavan ja sulun kautta, joka on rakennettn aivan lähelle samannimistä virtaa eli ve- sistön luonnollista laskusuuta. Maaningan pitäjässä matka- taan erittäin kauniitten, runsasviljelyksisten ja vilkasten seu- tujen läpi sivu pitäjän byväasemallista kirkkoa ja useita her- rastiloja. .Ahkionlahden kanavan kautta, jossa on kaksi sul- kua ja joka on rakennettu entisen, nykyään tuketun Wiannon kanavan sijaan ( 4: km. tuonnempana, kaunisseutuiseu Wiannon kosken varrella, missä onkimalla saapi viljalti forellia ja lo- hia), tullaan Onkiveteen, jonka vesien ympäristöllä on Lapin- lahden pitäjä. ( Ahkionlahdessa sopii sen, joka haluaa käydä Tuovilanlahdessa, astua maalle, ktso ohj. XII, siv. 122 s.). On- kiveden matkalla poikettua Karvasalmeen. Lapinlahden kir- konkylään y. m. paikkoihin noustaan jälleen pitkän Ner- kon sulkukanavan kautta ylös Nerkkojärveen ja tästä
140 XVI. Kuopio-Iisalmi-Kajaani-Oulu.
kaidasta järvestä tullaan Peltosalmen kauniin salmen läpi ( sivu samannimistä, maanviljelysneuvos J. Lag·uksen omista- maa maatilaa) Poroveteen, jonka varrella on
Iisalmen kauppala, joka jä1·ven puolelta katsoen ei ole erittäin miellyttävän näköinen. Kauppalassa tapaa kuitenkin useita kauniita kartanoita, joita ympäröi hyvin hoidetut puu- tarhat. Kaupungin kestikievaritalo tarjoaa matkustaville san- gen hyvän majan. Iisalmen suuren seurakunnan kirkko ja pappila sijaitsevat 2½ km. pohjoispuolella kaupunki~ ja vielä- kin noin 2 km. loitompana Virran silta muistopatsaineen, joita sen, joka aikoo Kajaaniin saakka, parhaiten sopii sil- mäillä ohitse matkustaessaan (katsu alemp., siv. 141.)
Ken kauppalaan jääpi päiväkaudeksi, saattaa samalla tehdä erittäin hauskan huvimatkan Nivanmäelle Kiuruveden pitäjään, minne pienenpuolinen höyrypursi heti Kuopiosta tulevan höyryaluksen saavuttua lähtee. 2 km. Nivanmäeltä Kiuruvedelle päin on terveyslähde Wilhelmsdal (paikkakun- nassa tunnettu melkein yksinomaan nimellä ,,runni"), jossa ke- säisin käy paljon ihmisiä, varsinkin talonpoikaisia, jotka suu- resti luottavat sen veden vaikutukseen. Nivanmäeltä palataan seuraavana aamuna klo 8-9. Jäljellä olevan osan päivää voipi käyttää venematkaan Paloisiin, mihin kaikin puolin ke- hoitamme luonnon-ihanuuden ystäviä.
B.
Iisalmi-Kajaani.
Iisalmelta Kajaaniin on kulkeminen n. 90 km. mäkistä ja tähän saakka hyvin huonossa kunnossa pidettyä maantietä, jota on kumminkin viime syksynä korjattu. Matkan voi tehdä.
kyytihevosella(16 markasta), mutta silloin saa tyytyä huonoi- hin kärryihin ja hevosten puutteesta viipyä kauvan aikaa vä- lillä, eli maksaa korotettua kyytipalkkaa. Sentähden on paras ottaa Iisalmelta ajuri, joka vie koko välin yhdellä hevosella, ja joita useimmiten on laivasillalla Kuopion-laivan tullessa.
Useilla näistä on hyvät kärryt (n. s. Turun ja Karjalan kär- ryjä), ja he vievät Kajaaniin 10-25 markasta. Mielellään he tahtovat jo samana iltana ajaa yhden kestikievarin välin, jou- tuakseen seuraavana päivänä hyvään aikaan Kajaaniin. Sille, joka pitää tarkkaa huolta mukavudestaan, on. kumminkin var- minta jäädä Iisalmen hotelliin eli kestikievariin yöksi. Mutta semmoiset matkustajat, jotka eivät pelkää olla yötä kohtalai- sessa kestikievarissa, voivat matkustaa ensimmäiseen, Ryhä- länmäen, kestikievariin, joka on yksinkertainen, mutta siisti.
Sinne laittaa Matkailijayhdistys muutamia mukavuuksia. Ruo- kaa ei voi vielä pyytää tällä välillä, vaan on paras varustau- tua Iisalmella. Maitoa ja kahvia saa kuitenkin kaikissa kesti- kievareissa sekä munia ja usein tuoretta kalaa Sukevan kes- tikievarissa, jota siis voi käyttää aamiaisasemana.
Ennenkuin Iisalmelta lähdetään, on käytävä katsomassa 5 km. päässä kauppalasta olevaa Virran sillan muistopat- saita; tämän voi tehdä juuri lähtömatkalla, sillä tie on suu- reksi osaksi sama kuin Kajaniinkin. Ensin näkyy venäläisen kenraalin Dolgornkin rautainen muistopatsas, n. ¼, km. ete- länpuolella Virran siltaa, 2 km. pohjoispuolella siltaa, Pölkky- niemen talon ( entinen Fredriksdal, jossa Sandelsilla oli jon- kun aikaa pääkortteeri) luona on suomalainen Virran sillan tappelun muistopatsas, vesien väliin pistävällä kunnaalla, josta näköala varsinkin tyynenä iltana on viehättävän kau- nis. Patsaan neljään laitaan on hakattu kirjoituksia, eteläi- seen: ,,J. A. Sandels, G. Fahlander", pohjoiseen: ,,J. Z. Dunc-·
ker, C. W. Malm", itäiseen: ,,Täss' Suomen joukot tappelit Edestä isänmaan. - Lokakuun 27 p. 1808", ja läntiseen:
,,Kaatuivat tässä Vämikit Ziden ja Stenberg sekä 31 miestä."
(Kirjanen ,,Virta monumentet" on myytävänä apteekari G.
Ignatiuksella Iisalmella). - Virran sillalta on n. 4 km. huo- noa ajotietä Iimäen 200 m. merenpintaa ylempänä olevalle vuo1·elle.
Kajaanin tie kulkee läpi erämaitten. Murtomäen kes- tikievarin luona, joka on Maanseljän korkeimmalla vaamlla, 225 m. merta ylempänä, on maantien vasemmalla puolella ole- vasta talosta erinomaisen laaja erämaan-näköala (jopa Oulun- järvenkin yli). Murtomäellä on myös tilaisuudessa näkemään ,,savupirtin". - Tällä matkalla kuluu noin 12-:-15 tuntia..
C. Kajaani.
Kajaanin kaupunki (1,000 asukasta) jättää viehättävän asemansa vuoksi ,,unhottumattoman hyvän vaikutuksen" muu- kalaiseen; sanoo eräs ulkomaalainen matkailija. Mutta tähän täytyy lisätä, että muukalaisen ei pitäisi tulla Kajaaniin en- nenkuin muutamia päiviä ennen Juhannusta, niin että lehti on ennättänyt täysin puhjeta ja vesi joessa nousta.
Ensiksi muukalainen Kajaani§sa menee katsomaan Äm- män ja Koivukosken putouksia. Ammän kohdalla joen toi- sella rannalla on Karoliinaporin kaunis maatila ja samalla
142 XVI. Kuopio-Iisalmi-Kajaani-Oulu.
rannalla Koivukosken alapuolella luonnonihana Kyynäspään niemi.
Tämän jälkeen ehdotellaan veneretkiä Kuurnan ja Pe- täisen n. 2 km. kaupungin yläpuolella oleville koskille, jolla.
retkellä tavallisesti käydään ,,Onnen saarella"; samalla voi myös astua maalle ,,Lönmotin lähteen" luona, ja siitä käydä lyhyttä metsätietä ,,Lönnrotin tuvalla", Hauholan nurmella.
Tämä on tosin jotenkin vähäpätöinen, vaan isänmaanystäväller joka mkastaa muistojamme, voi se olla hauska nähtävä, sillä Lönmotin sanotaan kesällä istuneen täällä järjestellen koko- elmiaan ja soitellen kanneltaan. Kaupungissa on muistona.
Lonmotista puutarha (nykyään toht. Inbei-gin); sen on Lönn- rot itse istuttanut. ·
Muita katseltavia Kajaanissa ovat tehtailija Renforsin tehdas ja näyttely.
Pöllyvaaran näköala alkaa jo tulla Suomessa kuuluksi, ja sanotaanpa sen kilpaelevan Puijon kanssa, vaikka se ei ole niin laaja, eikä sieltä näe niin paljo vettä. Sen vuoksi Mat- kailijayhdistys kesällä 1887 rakensi sinne kauniin ja muka- van tornin matkustavia varten. Avaimet torniin saa kestikie- varista sekä tehtailija Renforsilta. Mäelle pääsee kävelemällä ensin yhden km:n Ouluun päin menevää maantietä ja sitten parikymmentä syltä metsäpolkua pitkin. Varminta lienee ottaa opas matkalle.
Pöllyvaaralle mennessä tulee kulkea siltaa yli joen.
Tämä silta kulkee Ka,iaanin linnan matalien, mutta muisto- rikkaitten raunioitten yli.
Linna perustettiin v. 1604 ja sitä rakennettiin vuoteen 1619 saakka, sekä vuosina 1666 ja 1714. Vuonna 1716 sitä puollustettiin erinomaisella miehuudella, mutta nälkä tuli ve-•
näläisille avuksi, ja kun he saivat sen haltuunsa räjähyttivät he sen ilmaan. Linnassa on ollut 24 isompaa ja pienempää huonetta. Linnaa nykyinen kansa muistelee ehkä enin siellä vankina istuneen Joh. Messeniuksen tähden. Mutta linnan suurin merkitys on siinä, että heti sen rakennettua ne alitui- set Venäjän karjalaisten ryöstöretket, jotka siihen asti olivat.
rasittaneet maakuntaa, lakkaavat. Linnan suojassa on Suo- men kansa valloittanut itselleen Maanseljän, Suomenseljän ja.
Kainuunseljän välillä olevan maan. ja sen suojassa on kansa.
saanut nauttia niitä etuja, joita Ruotsin valloitus toi muka- naan, vapautta, oikeutta ja valoa.
Matkailijalla kuluu näitä katsellessa Kajaanissa pa1va, mutta lohikalojen onkija viipyy varmaankin enemmän aikaa,.
sillä muukalaisetkin saavat nykyään onkia kaupung·in kos- kista. Toinen ranta kuuluu Karoliinaporin maalle. Saadak-
seen onkimalupaa on pams kääntyä Matkailijayhdistyksen asiamiehen, hra Renforsin puoleen, joka myös puhuu englannin kieltä. Kajaanista voivat kalastajat myös tehdä retken Kie- himäen jokea pitkin Hyrysalmen pitäjään (80 km. maisin), ja sieltä Suomussalmelle, ehkä myöskin järvirikkaaseen Kuu- samoon, jossa myös on tilaisuudessa nousemaan Iivaaran hui- pulle ( 465 m. ylem11ää mertä). - Toinen matka Onto,ioelle Kuhmonniemeen, jonne pieni, kanneton, nopeakulkuinen höyry Elias kulkee kaupungista kahdesti viikossa, ansaitsee myöskin huomiota.
Samalla höyryveneellä voi 5 kertaa viikossa käydä Ka- jaanista Sotkamossa, johon matkaan menee päivä tahi kaksi.
Matkan sinne tekee 3 tunnissa, maksu 1 m. 60 p:niä. Muka- vinta on Kärnälän kestikievarin sivu mennessä Wuokatin matkaa varten tilata hevosia ja kärryjä Tikkalanniemen ta- loon, johon on sopivin jäädä höyryveneestä ja jossa voi saada hyvää talonpojan ruokaa sekä yösijan, jos tarvitsee. Tämä talo on Sotkamon kaunistusten keski välillä: Wuokatin (300 m. merenpinnasta), josta on suuremmoinen näköala ja Naapu- 1rinvaaran, jolla on erinomaisen kaunis, jopa etelämainen kas- vullisuus. Tikkalanniemestä pääsee maantietä noin 6 km. Wuo- katin juurelle, josta lähtee noin 2 km. pitkä, jokseenkin vaival- loinen, paikotellen vet.inenkin polkutie vuorelle. Kyytimies ta- vallisesti jättää hevosensa maantien varrelle ja tulee opasta- maan Wuokatille sekä viepi sitten Sotkamon kirkolle, jonka seutua kannattaa käydä katselemassa. Siellä on laivasilta ja siistiä taloja, joista voi saada ruokaa ja yösijan.
Kajaanista voi vielä tehdä retken Paltamoon, jonne on 10 km. maantietä. Täällä ovat katseltavia kirkko, jonka sei- niä koristavat vanhat, Mikael Topeliuksen maalaamat kuvat, sekä n. s. ,,keisarin talli", jossa säilytetään muistoja keisari .Aleksander I:n matkasta seudun läpi. Tämän matkan tekee neljässä tunnissa 3-4 markalla.
Kestikievari Kajaanissa on siisti, ruoka hyvä, hinnat kohtuullisia, mutta huoneita on tähän saakka ollut vähän ja nekin pieniä.
(Kaupungin vaiheista saa tietoja H. Gebhardin kirjoit- tamista kirjoista ,,Kuvaelmia Kajaanin kaupungista v. 1651- 1700 ja 1723-1809" ja ,,Kajaanin linnasta'').
D. Kajaani- Oulu.
Ouluun matkustetaan Kajaanista tavallisesti Oulun jär- ven yli pienellä, kannellisella Y1:jö-nimisellä höyryveneellä, joka
144 XVI. Kuopio-Iisalmi-Kajaani-Oulu.
tavallisesti kuljettaa 1-3 lastivenettä eli proomua jäljessään.
Se ei ole viime kesinä aina tehnyt säännöllisiä retkiä, mutta tavallisesti lähtenyt Kajaanista joka maanantai, keskiviikko ja perjantai klo 8 a. P·~ Vaalasta klo 7 a. p. joka tiistai, tors- tai ja lauvantai. Se on jokseenkin sievä ja mukava, mutta ei aina siistissä kunnossa. Matkalla Oulunjärven yli kuluu noin 7-9 tuntia. Laivalla ei saa ruokaa, jonka vuoksi on paras varustautua Kajaanin kestikievarista koko matkalle Mu- hokseen saakka. Kulkumaksu 5 markkaa salong·issa, 3 mk.
kannella, verrattain kallis. Kun ilma on kaunis ja tuuli myö- täinen voi kulku tervaveneessäkin olla hauska. Tavallisesti kulkevat höyryveneet Oulunjärven yli Manamansalon pohjois- puolelta eli n. s. Kaivannon kautta, mutta syyskesästä, kun vesi vähenee, täytyy niitten kiertää .Alasalmen kautta. Ou- lunjärvi on omituinen sen vuoksi, että siinä on niin vähän saaria, mutta muuten on kulku tällä järvellä jokseenkin sa- mankaltaista kuin Saimaalla, sillä seudut ovat suureksi osaksi viljelemät.tömiä ja liike hyvin vähäinen. Ainoastaan silloin tällöin näkee uoita pitkänsoikeita, leveäpurjeisfa tervaveneitä, jotka ovat seudulle aivan omituisia.
Harvoin käytetään Oulunjärven pohjoista rantaa kulke- vaa maantietä, joka on n. 80 km. pitkä, koska siellä kulkua estävät hevosten puute, hitaisuus, huonot kestikievarit ja vielä huonommat kärryt, vaikka tiet tosin ovat hyvänlaisia.
Vaalasta, tuosta usein mainitusta satama- ja kauppa- paikasta, johon on rakennettu pieniä työväen asumuksia, muu- tamia makasiineja sekä kestikievari lähelle jokea, jatketaan matkaa tietysti mieluimmin veneessä Oulunjokea myöten. Jos on yksin, eli pienemmässä seurassa, tapahtuu tämä tavalli- sesti tervaveneessä (maksaa 2-5 mkaa hengeltä), mutta jos isompi joukko matkustavia sattuu Vaalaan, on sopivin vuok- rata omituinen, tyhjä vene. Siten käy matka hupaisemmaksi ja huokeaksi, kun veneesen mahtuu 15-20 henkeä ja se mak- saa tavallisesti noin 30 markkaa. Matkan voi tehdä päivässä.
Tämä matka on sekä ulkolaisille että suomalaisille omituisim- pia ja hupaisimpia. Ilman höyryn voimaa kulkeminen välistä 2-3 peninkulman nopeudella tunnissa, ihaellen vaihtelevim- pia, väliin suurenmoisen-, väliin mieluisan-viehättäviä ranta- mia - on aina oleva hauskimpia muistoja1 joita matkailija säilyttää retkestä läpi Suomen. Suurimmat kosket ovat Nis- kakoski, joka alkaa heti Vaalasta ja jonka rannalla on Mylly- rannan ruuki, sitten .Ahmakoski ja Pyhäkoski. Näitten kos- kien välillä on Utajärvi ja rumannäköinen, saman niminen kirkonkylä. Pyhäkoski on 20 km. pituinen ja loppuu Muhok- sen kirkonkylän kohdalla, joka on hyvin luonnonihana ja vil-
jelty; se on 30-40 km. päässä Oulusta. Tällä seudulla kan- nattaa viivähtää hetken. Voi lopettaa vene-kulun Muhok- · sen kirkon luona olevaan Valkolan rantaan. Valkola, Mu- hoksen pitäjän isoimpia ja mahtavimpia taloja, tarjoo siistiä huoneita, sekä ruokaa ja kahvia matkustaville; hinnat koh- tuullisia. Täältä voi käydä katsomassa Koiviston maanvil- jelysopistoa; mutta hupaisin on retki mainittavan kauniille Leppiniemelle, Pyhäkosken rannalla, josta on laajoja ja kau- niita näköaloja koskelle. Tänne päästäkseen on mukavin mennä Valkolasta veneellä joen toisella rannalla olevan Ha- losen talon rantaan ja sieltä kävellä metsäistä 'tietä (1 tun- nin matka) Leppiniemelle. Täällä on hyvä talonpoikaistalo, josta saa mokaa ja jossa voi olla tilaisuudessa nähdä miten Muhoslaiset pyytävät siikoja ja lohia nuotalla virrasta. Erit- täin omituista on myös katsella lohenpyyntiä suuresta padosta, joka on alempana V alkolaa.
Muhokselta Ouluun voi, jos tahtoo, jatkaa matkaa sa- massa veneessä, joka toi Vaalasta, mutta voi myös muutteeksi Valkolasta astua pieneen Laine-nimiseen höyryveneesen, joka joka aamu klo 7 a. p. lähtee Valkolasta; kulkumaksu 2 mark- kaa. Tässä kuljetaan Madekoskea_ alas, jossa ,,Laine" menee huimaavan nopeasti, sitten lähempänä kaupunkia kuljetaan sivu monta sievää tilaa ja huvilaa ja noin 11 aikana e. pp.
tullaan Koskenniskan laivasiltaan, joka on juuri Merikosken nis- kassa. Lähellä tätä paikkaa kulkee suuri rautatiesilta yli joen. Koskenniskasta on 2-3 km. Oulun kaupunkiin. Tätä matkaa varten voi telefonilla kaupungista tilataJssikan (mak- saa 75 p:niä). Tien varrella kaupunkiin ovat Aström-veljes- ten suurenmoiset tehtaanrakennukset. Se, joka ei vielä ole väsynyt koskiin, pääsee nopeasti kaupunkiin veneessä laskien alas merikoskea, jota pidetään vaarallisimpana Oulunjoen kos- kista.
Koko Oulunjoki on hyvin kalaisa; varsinkin saadaan siitä lohia ja lohen sukuisia kaloja. Lupakirjoja, joitten no- jalla saa onkia joesta Vaalasta Muhoksen kirkolle asti, voi helpoimmin Raada tehtailija Renforsilta Kajaanissa, ruukien omistaja V. Åkerblomilta Vaalassa sekä talokas J. P. Valko- lalta Muhoksella; onkimaluvan Merikoskeen saa lohikalastus- yhtiön puheenjohtajalta, talokas Abr. Isteriltä, joka asuu lä- hellä Oulun kaupunkia. Luvattomasta onkimisesta on 100 markan uhkasakko. Onkima-oikeus maksaa yhdelle hengelle koko kesäksi 10-20 mk.; lyhemmiltä ajoilta maksoa luulta- vasti alennetaan.
Se joka tahtoo asettua kauvemmaksi aikaa kalastamaan Oulunjoesta, voi saada siistin asunnon Vaalassa kestikieva-
10
146 XVI. Kuopio-Iisalmi-Kajaani-Oulu.
rissa joen etelä-rannalla ja Lamminahon talossa joen pohjois- rannalla sekä Pyhäkosken niskassa Sorsan talossa, jonka isäntä, talokas Mattila, puhuu Englannin kieltäkin. Hyvälle souta- jalle tulee kalastajan maksaa 3 markkaa päivältä. Asunnosta noin 1-1: 50 p. vuorokaudelta.
Oulunjokea pitkin kulkee Vaalasta Ouluun n. 85 km.
pitkä maantie. Tällä tiellä tapaa taas samat vastukset, kuin Kajaanin ja Iisalmen välilläkin, sillä erotuksella vaan, että kansa täällä ei ole niin kohtelijasta sekä että hevoset ovat huonommat. Sentähden Muhoksella mielellään astuu ,,Lainee- sen", joka kuljettaa kärryjäkin.
Siis maksaa matka Kuopiosta Kajaaniin 25-35 mark- kaa; Kajaanista Sotkamoon edestakaisin 8-12 markkaa; Ka- jaanista Vaalaan 4-20 markkaa; Vaalasta Ouluun 5-20 mark-
kaa. Koko matka Kuopio-Oulu 36-75 markkaa.
