Karkea työ ja oppi · DIGI

ja että niimnuodoin

herrasmäenkin

poika-lapsille

olisi

^annettama

tilaisuutta lukemisen ohessa har-

jaantua myöskiu

ruumiillisessa

^työssä. Sillä man- na ^on, että »vieraantuminen ruumiillisten moimain harjoittamisesta tekee runmiin

heikoksi

^{ja meltoksi,}

sekä herättää

^{paremman ajan mieton pnutteessa} nautiuuou ^{himou, jouka} tyydyttämiseksi

usein

^wa-

ratkaau eiwät

tahdo

^{riittää. Semmoineu wäärä}

käsitys on wielä

sitä

^paitse wierauttauut eri ^kau-

sanluokat

toisistaan,

sekä

^paljon waikuttanut talon- poikaisessa

wäestössä

nurjamielisyyttä

kausakoulua kohtaau sev

^{luulou uojassa ettei oppi ja karkeatyö}

sowi

^yhteeu.

Karkea

^työ

^{ja oppi.}

Ei

Marsin Harmoin

^ole

sanomalehdissä ^{uähtämänä}

kirjoituksia, jotka

osoittamat

paikka paikoin

maas-

samme

jyrkästi mastustcttaman

kansan

malistamista tarkoittamien laitoksien, niinkuin kansakoulujen,*) perustamista. Sev käsitytseu mukaan, jonka ^olemme moineet

saada

^mainitun mastamielisyyden perus- teista, uäyttämät ne pääasiallisesti ^nojautnman

siihen

luuloon, että poikalapset

koulu-laitoksissa

^kas-

mntetann niin taitamattomiksi, ett'eiwät ^enää

sen

perästä pysty

kuuuollisesti

^tekemään

maa-miehen

ammattiin kuulumia, karkeampia töitä.

Ne, joilla on ^opin

maikntnksista semmoinen

^kä-

sitys, omat

siihen

luultamasti ^joutuneet

sev

^kautta,

että joko

itse

^omat

nähneet

taikka muitten ^puheesta oppineet tuutemaan henkilöitä, jotka, kontua käyty- ääu, eiwät ole tulleet

muuksi

^kuiu tyhjäntoimitta- jiksi. Sitä paitsi ^omat

he

^{myöski moineet tulla} aina enemmän

makuutetuiksi olemausa oikeassa

^edellä

mainitun käsityksensä suhteen, kuu ^{uäkemät niin}

sa-

notun

herrasmäcn

miespuolisten

henkilöitten

^tarkoin

pysymän

erillänsä mähäisenki

karkeammasta ruu- miillisesta ^työstä.

Niin

— _saattaahan

niitä kitkeriä

hedelmiä

^ma-

rista opinki tieltä,mutta epäilemättä maipuu

suh- teellisesti

^{mieläkinuseampia pahuuteen} niistä, jotka cimät mitään oppia ole saaneet,ja

sitä

^{paitsi woi-}

siwat

^{warmaankiwanhemmat, jostarkoinpitäisimät}

maarin

lastensa

^töistäja tekemisistä,totuttaaheitä, maikka

olisimatki

^opissa edistyneempiä kuin moni

mnu, tekemään karkeataki ^työtäaiman yhtä rimak- kaasti ^kuin

suinkin

^paras semmoisista, jotka eiwät ole tnlleet

osallisiksi

^opista. Mutta mitä waarin pitämiseen ^tulee,niin ^näyttää kuin ci

warsin

^paljo

siitä

^lukua pidettäisi, johon luuloon muun

ohessa

moipi joutua siitäki,kun markkina-aikoina ^kaupun- kimme kaduilla ^ja yksityisten kartanoilla

sangen usein nähdään

^{10—15 wuoden wanhoja poikia}

hoipertelewan juowuksissa wanhempien

ihmisten

tarjoamista rommi-ryypyistä, jommoisilla myöski kestitetäännuoria

naisia.

^Eiköpähän

senlaisien

^epä-

kohtien

^{johdosta helposti woi joutua}

siihen

^päätök-

seen,

että manhempain melttous, ^mutta ei oppi, on syynänuorukaisten ^työn

tekemisen haluttomuuteen.

Mitä ^taas

siihen

^{tulee, ettei} herras-poikia

har-

joiteta

minkäänlaiseen

käsityöhön, niin ^perustunee

se ikiwanhoista

^ajoista juurtuneesen käsitykseen, jonka mukaan poika-lapsista pitää

tehtämän

luku-miehiä,

jota

harrastusta

warmaanki luullaan käsityötaidon

hämmentämän. Ihmisillä

onkin aina ollut ^hymä

halu

malttamaan ruumiillista ^rasitusta, maikkalu-

kemisesta huolta

^pitäessä

^olisi

^myöskinmuistettama, että työ

otsan hiessä

^{on yksi niistä} Juma- lan määräämistä säännöistä, joista

ih-

miskunnan kestämyys

suuresti

^riippuu,

*> Eräässä seurakunnassa päätettiin,ettei kuuna päi- winä saataisi ottaa puheeksikysymystäkansakoulunperus-

tamisesra;erääntoisen^kunnankoulussa^{on tuolien}asemesta

falanelikkojenkannattamia ^lautoja. Sitä^paitsionuseissa kohden huomattawa. että lasten luku niuosi ^»vuodelta

wähenee,kunnes koulu oppilasten ^{puutteessasuljetaan.}

paremmin

sanoen

^{sopiwain kirjain puute. Hen-}

gellistä kirjallisuutta sentään löytyy

runsaani -

masti ^ja

monessa

paikkakunnassa

sitä

käytetäänki jotenki halukkaasti, muttei kaikki

sentään

halua hengellisiä kirjoja, eikä hengellinen kirjallisuus

täytä kaikkea tarwetta. Mutta miu

kutsutussa maallisessa

kirjallisuudessa ei ole paljoa

sellai-

sia, jotta kelpaisiwat oppimattomalle

kansalle.

^Se

haluaisi

^parhaiu

^sellaista

kirjallisuutta kuiu esim.

Geuowewa. ^Löytyy

tosin kansassa

semmosiaki,jotka lukemat ja

käsittäwät

^kaikkeaki kansantajuista kirjalli-

suutta.

^{Waau kaikkien} laita ei ole niin; jaköyhä-

henkisemmät tarwitsewat kanssa

rawintoa. Monen mielestä lienee

semmoinen

kirjallisuus, jommoiseeu

esim.

^mainittu Geuowewa kuuluu, _kowiu

wahä-

arwosta; unitta

sellaisella

kirjallisuudella ou

suuri

arwo eteuki ^{senwuoksi, että}

kansa sitä

jamcttessansa oppii paremmin

sisältä

^{lukemaan ja mielistyy wä-}

hitellen muuhuuki

kirjallisuuteell.

Huouo sisä

^luku- taito

se

^{juuri onki}

suurena

^syyuä siiheu, etteiwät lue ^parempia kirjoja. Semmoista kirjallisuutta^pi-

täisi

^koittaa

haukkia.

Siitä

olisi seki

hyöty, että

kausa tulisi wieroitetuksi siitä inhoittawasta

^roska-

kirjallisuudesta, jota

se

ⁿⁱⁱⁿ mielellään suosii, ja jota

tähän

^aikaan

kauhistamassa määrässä

^lewi-

tetään. Ei

suinkan kansalla

^ole synnynnäistä tai- pumusta törkeätä roskaa ihailemaan; mutta kuu ei^parempaa,

heidän ^luonteensa

^{mukaista oletarjona,}

niin^{lukewat jotain. --}

Olisi warsin

^{suotawa, että}

yksityiset,

tahi

yhtiöt rupeaisimat puheena olewaa kirjallisuutta toimittamaan. Sen

luulisi

^hywin

kannattawan, joskirjat

waan tulisiwat tarkoituksensa mukaisia.

^{Niidcu pitäisi olla} huwittawia, helposti käsitettäwiä,

sekä

^{sellaisia,että}

kansa ^käsittäisi

^niiden

lukemisesta

^{olewau jotakin hyötyä.} Kaikkia ei tar-

wittaisikaan

^{uudestakyhätä;} ennestään löytywissäki olis muutamia kelpaawia, kun waan

tulisiwat

^puh-

distetuiksi kielivirheistä

^{y. muista.}

—

Lasten kir- jallisuudesta ou myöshywiu tuntuwa puute.

Pic-

uiä ^{lapsia warten löytyy}

sentään

^{koko joukkokirjai-}

sin, _waikka uiideu

useideuki kelwollisuus

^on niin

ja näin; _mutta isompia, kolmen-,neljäntoista

wuo- tisia

^ja

sitä

wanhempia lapsia warten ei löydy paljo sopiwia kirjoja.

Kansakoulun

^opettajat, joille kirjaston

hoito tmvallisesti

^lykätään,

woisiwat

^entis-

ten oppilaistensa tietoja koko lailla kartuttaa, ^jos

olisi

lainakirjastoissa sopiwia kirjoja,muttakirjain puutteessa

haihtuu seki ^wähä

^{tieto, minkä}

koulussa

owat

sanueet.

^{Muutamia kirjoja}

_tosiu

^löytyy

sem-

moisiaki, jotka owat sopiwia

»viimemainitulle

lukia- kuunalle, waau

wähät

eiwät riitä. Waltion wa- roista on ^annettu palkintoa eli kannaketta koulu- kirjoille. Muilla

nuorison

^oppia kartuttawilla kir- joilla ^on

tawallansa sama

^tarkoituskuiu koulukir- joillaki. Ei

se taitaisi haittaa

maikka waltio

wähä auttaisi

puheena olewankirjallisuudenkartuttamista,

mutta

sitä olisi

^kai

mahdoton

toiwoakaan. ^Miljoo- nilla ^näyttää oleman muitaki ^läpiä.

—

_Lainakir-

jastot eiwät

tulisi

^yksin

silläkään

paratuiksi, waikka

saataisiinki

tarpeeksi sopiwia kirjoja. Kirjastoilla pitäisi olla maroja kirjain

hankkimiseen. Tähän

Lainakirjastoista.

Kansakouluja pidetääu yleeusä parhaina

kansan- walistuksen

^{edistäjinä ja}

tässä

^ei

tahdota sitä

^mieli-

pidettä wastustaakaan. Olkoon

waan

^koulltilla

siinä kohden ensi

^{sija,mutta yksistään ne} eiwät woi kui- tenkaan ^{paljo mitään} waikuttaa.

Kansanwalistuk-

sen edistämiseksi

^{tarwitaan myös muun}

muassa

wälttämättömästi ^sopiwa kirjallisuus. Ei täysi-

kaswuisilla ihmisillä

eikä kaikilla lapsillakaau ole ti-

laisuutta koulussa

^{käymään, mutta kotoua olisi jo-}

kaisella

^paremmin

tilaisuus

tietojausa kartuttalnaan, jos waan

olisi

^sopiwa kirjallisuus.

Vanhemmat suosiwat

^{paremmin koulujaki, jos}

he

kirjallisuutta käyttämällä

tulisiwat walistnneemmiksi

^ja

käsittäi- siwät siis

opin tarpeellisuuden.- Koulu

saisi

^myös

parempia ^oppilaita, jos

kodissa

käytettäisiin enem- män kirjallisuutta.

Wauhemmat osaisiwat

^parem-

min ^{lapsia opettaa,} ja lapsilla

olisi

^{muutenki pa-}

rempi

tilaisuus

^oppia;

sillä

^{kunkirjojaenempi wil-}

jeltäjsiin,niin ^täytyisi lastenki

niihin

^{paremmin tu-}

tustua.

He

oppisiwat paremmin

sisältä

^lukemaan

sekä

^luettua ymmärtämään, jos

hnllä olisi waau luonteellensa

^{sopimia kirjoja ja}

halu lukemiseen

^tu-

lisi kiihkeämmäksi.

^Jokaiseen

seurakuntaan

^pitäisi

sen wuoksi haukkia kuuuallisia

lainakirjastoja

kausaa

warteu.

Wsi

^{kirjasto ei riitä laajoissa seurakun-}

nissa.

^{Kaikki eiwät kykene}

hakemaan

kirjoja monen penikulman päästä, ja waikka kykeuisiki, min ei ^ole

siihen

^{aikaa. Pyhä on paras ja}

^nsealle

^ainoaluku-

aika; jos

se

pitää käyttää kirjain hakemiseen, niin koska

sitte

^{luetaan? Arkeinna taas ei ole tilai-}

suutta

^kirjojen

hankkimiseen. Pitäisi siis hankkia

lainakirjastoja niin^nseita, ettei

tanvitsisi hakea

^ko- lvin ^kaukaa. Tämän kirjottaja tietää yhden

seura-

kunnan, jossa

etäisemmillä

^kulmilla on kirjastolla asiamiehiä, jotka ottawat lainakirjastosta joukon kirjoja ja lainaamat niitä

kulmakuntalaisillensa.

Semmoiset asiamiehet

eiwät olekaansopimattomia;

muttei ne

sentään saata kansan

^{tarwetta tyydyttä-}

Mästi ^{täyttää, paitsi} jos kirjasto

olisi

^hywin

suuri.

Mutta yhtähywinhän

woisi

^useampia

wiihiä

^kirjas-

toja

hankkia

^{kuin yhden}

suuren.

^{Tätänykyä owat}

meidän lainakirjastot wielä ^jotenki

huonolla

^kan-

nalla.

Harmassa suuressakaan seurakunnassa

^on

muuta kuin yksi kirjasto lainaajain käytettäwänä, ja

siinäki

^on

waan wiihii

kirjoja. Suuri^puutelai- nakirjastoissamme on kirjain sopimattomuus

tahi

patjanne

Tiistaina 5 päiwii Maaliskuuta

Jt:o 19. 1878.

H. ^$c((flrcn,F. Canth.

Nlosannetaan Weilin ^ja ftöos'inkirjakaupassaIyniäs jantai-aamu,missä ^myöskinilmoituksia »vastaanotetaan Toimittajat:K. wöiis,wastuunalainen toimittaja,^<

knlässä ^{joka Tiistai ja}Per« ^< Tilaushinnat:koko wuodelta ^{4 m.,} kolmeneljännekseltä3^{m., puolelta}2^{m., neljän»}

,1^{0 p:stäpieneltä}riwiltä. nekseltä ^{1 m.}

—

Postikonttoreissa: ^{koko wuodclta 5 m.} <i 4p., kolmeneljänn.

m. 23 p., puolelta2m.32 p., neljännekseltä1m.^jlp.

—

Yksityiset numerot10^p.

Waasalaifet

^omat miime miikollapitäneetkahdet pidot maltiopäimämiehillensä

herroille Hallsten

^ja

Kurten

siten heille osoittaaksensa kiitollisuuttansa heidän

^toimestaan waltiopäiwillä etupäässä Vaa-

san-linjan" suhteen. ^(Wbl.)

Pihtiputaan masta perustettuun pitäjääsen, on

kirkkoherran

Mirkaan maaliin ^pantu: Keuruun ^kap- palainen K.^S.

F.

Bergroth, Lumijoen kappalainen

I. Osterbladh

^ja

Frantsilan

kappalainen A.Gum-

merus.

Zurullinen tapaus. Entinen kauppias

Adolf

Taipale

leikkasi

^miime perjantaina partameitsellä

kurkkunsa ^sillä

seurauksella, että

hän

noin puolen tunnin kuluttua

heitti henkensä.

^Näillä

^seuduilla asuwaiset

muistanemat Mannaankinhymin

sen

^ajan,

jolloin mainaja _oli tunnettu

siimona

^{miehenä, ja}

jolloin kaikki, jotka

hänen

pariinsa joutuiwat,

häntä

rakastiwat hywän jaystäwällisen

luontonsa tähden.

Onnettomuudekseen

ryhtyi Mainaja muutamia

wuo- sia sitten

^{ramintolan pitoon, jossa}

mähitellen har-

jaantui mäkemäin juomain nauttimiseen; ja tämä

himo

yltymistään yltyi,

sittenkuin hänen

^waralli-

setkin suhteensa

^{antoimatsyytä}

huolehtimiseen.

^Näin

Jämsään

on postikonttorin kautta tilattu

seu-

raama

määrä

sanomalehtiä

^:Suomalaistamirallista

lehteä

46 kapp., UuttaSuometarta 26,Kcski-Suo- mca 31,Kyläkirjastoa 8, Kyl.kirj.

kumalehteä

^13,

Hämäläistä

^{4, Suomen Kumalehteä}9,Päijännettä 6, Sanansaattajaa 5, Lähetyssanomia 32,

Pääs-

kystä 2,Maamiestä2,Kirjallista

Kuukauslehteä

^1,

Pohjois-Suomea 1, Sanomia Turusta ^{2, Sata-} kuntaa, Kaikua, Kirkko-Sanomia, Kansakoulua,

ll-

IyMastylcrn SHstypanMn pantin wime Tam- mikussa tallen raha ^yhtenscc

scitsemcrnsatä seitse-

mcrnkymmcnta.' (770) markka ja 99 pennin. Töta raha ^pmuin

osaksi

^entisin wastakirjoihin,män enin

osa

scitscmldil ^ulcu. Ncrmcr waötakirjatcli wasta- lct nmncrmlla 1210 1216 meniwcrt

wisi

^Iywcrö-

kylcrn kaupnnlw, ₁

Lautasen

^{ja 1}

^WUasären

^kir-

joissa olemalle.

Pankin Johtokuntan

^{kulu tcrncr mönna}

lehtori

N. Hardh, kauppias I. ^Kammonen,

rohtori F.

^{Kiljandcr, kauppias}

I.

Parmiainen, opet- taja Irjö Weilin ^ja

tohtori

V5. Schildt, ^joka

ottä mastan tallen ^pcmtawä raha ^millon tahansa sckcr mös

maksaa sitcr

poisottajille.

Iliwäslhlän seminarin henkiluku

¹p. maaliskuu- ta m. 1878. I. Wirka- ja palvelustoimeen kuu- lumia: ¹ johtaja,¹johtajatar, 8 lehtoria,₃ opet- tajatartaseminarissa,₁opettajapoikamallikoulussa,

1opettajatar tyttömallikoulussa, 1

samaten

^lasten-

tarhassa, 1 taloudenhoitaja, 2 ruoan pitäjää, ¹ työmestari,1 puutarhanhoitaja

sekä

¹²

heukeä

^pal-

melusmäkeä, taikka yhteensä 33

henkeä.

^{11. Oppi-}

laita: Seminariu miespuolella ^103, naispuolella 116, hospitanteja

seminarissa

^8,

seminarin

^poika-

mallikoulussa

^88, tyttömallikoulussa 124, lasten-

tarhassa

²⁷

sekä sitä

^paitse

seimessä

^pienempiä,

koulua käymättömiä 3, taikka yhteensä 468. Siis kuuluu ylikanteeen luettuna

seminariin

^nykyään

501

henkeä.

Synnölve Mimäkumpu.

Kirjoittanut Björnstjcrnc-Björn^soi,.

(Suomennos.) (Jatkoaluteen ^n:roon.)

Hän

lähestyi jälleen sänkyä, Thorbjörn

käänsi suu-

ret, kirkkaat

silmänsä

^häneen;

isä

ei woinut olla nii-

hin

katsomatta, mutta silloin ^{rupesi oma}

näkönsähim-

mentymään.

Tiesinhän sen

^näinpäättywän,"

huo-

kasi hän ^ja

lähti huoneesta.

^{Äiti istui}

rahilla

^sängynjal-

kapäässä ja itki, mutta ei mitään sanonut. ^Thorbjörn aikoi puhua, mutta koska ^{tuo tuntuiwaikealta, oli}hän ääneti.

Hän katsoi

^äitiin taukoomatta, eikä äidistä hänen

silmänsä

milloinkaan ^ennen olleet niin kirkkaat ja kauniit, ja tuo oli pahan edellä. Herra Jumala

sinua

armahtakoon!"

äännähti

^{hänlopulta;jos}

Hän

sinut meiltä ^ottaa, ei taida Scemundilla olla monta päiwää jälellä." Thorbjörn

katsoi häneen

^silmää

räwähtämättä

^{ja jäsentä}

liikahtamatta. Katse

^tunki

läpi äidin sydämen,

hän

^rupesi rukoilemaan

Isä

^mei-

dän

hänen

Puolestaan; sillä

hän

^luuli

sairaan

^Pääsin-

hetken

^{tulleen. Siinä} istuessaan, _juohtuimieleensä, miten kaikki oliwat pitäneet Thorbjörniä rakkaana,eikä kenkään

sisaruksista sattunut

^olemaan

kotosalla.

^Lait-

toi

hän

^siis

sanan ^Paimen

majalle Ingridille ja nuo- remmalle ^weljelle, tuli sitten ^ja istuutui taas paikal-

lensa. ^Thorbjörn käänsi ^jälleen

silmänsä

^{häneen, ja}

tuo

katse

^{waikutti äitiin,} miten etäinenwnrenweisuu.

muuttaen

mielensä hartaaksi

^ja

suunnittaen

ajatuksensa

katoamattomiin.

Hän

^tarttuiRaamattuun, ja sanoi:

Nyt

tahdon sinulle

lukea, jotta

rauhan saisit."

^Koskei lasisilmät sattuneet ^käsille,

etsi hän

^{lv'un,jonkamuisti}

toisinaan ^myöski äiti ja nuorempi weli ;muttei

hän heiltä

^{mitään kysynyt eikä}

he

^myöskään

hä-

neltä. Isä ei milloinkaan käynyt

kamarissa.

^Tuon

huomasiwat sairaan

merkille panewan. Aina kiin- nitti hän silmänsä ^owecn;

he

^luuliwat

hänen

isää odottaman. Lopulta kysyi Ingrid,

tahtoisiko hän ehkä nähdä

omaisistaan ^joitakuitawielä^? EHk'c- iwät

he huoli

minusta," »vastasi

hän.

^{Tämä ker-}

rottiin Scrmunoille, joka ei

siihen heti

^wastannut;

mut

toisena

^päiwänäeihän tohtorin tullessaollutkotona.

Mutta koska tämä oli paluumatkalla, tapasihän ^Scr-

mundin, joka istui ojan reunalla häntä ^odottaen.Hy-

wän päiwän tehtyään kysyi Scruumo poikaansa. Kow- in^pahoin häntä ^on piesty ;" knuluilyhyt wastaus.

Tointuuko

—

_Kiitos,

hän?"

_ei

_se

korjaamista^kysyiScrmundtanvitse,"^korjatensanoi

satulawöitä. tohtori.

Täytyy sitä

wähän

kiinnittää," wastasi ^Scemund.

Hetken

kumpikin oliääneti;

tohtori

^{kääntyiSmuunoiin,}

tämä

taasenasctti

^nlojaylös

katsomatta. —

_Kysyt

hänen

tointumistansa,

—

sitä toiwon,"wirtkoitolitori ^witkaan.

Scemund

katsahti

^{pikaisesti ylös.}

—

Hän siis ^{jää elä-}

mään?"

—

Sen ^waron,

sitten

^moniaanpäiwän,"wastasi

tohtori.

^{Silloin wälkkyi muutama kyynel Scenmnoin}

silmissä, hän koki niitä pyyhkiellä, mutta toisia tunki sijaan.

»Pidän

^{siitä pojasta niin. että oikein täytyy}

toista hälvetä," nyykähytti hän, mutta tohtori, hän oli pitäjänpulskin mies."

.Mintähoen

^{et ennen ole} hänen

tilaansa

tiedustellut?"

—

_{En ollut mies}

kuulemaan," mustasi ^{Scrmund ja} koki kaikin woiminsitä

itkuansa tukahuttaa

^;

—

Ia sitten ^nuo naiset,"^pitkitti hän; ne ^joka kerran

tziriwät

^{silmällä,kysyisintö sitä,}

ja

silloin

^en

saanut sitä tehneeksi." Tohtori

^odotti

ha-

Ingrid joutui pian kotiin ja rupesi äitinsä sijaan

sairaan ääreen; mutta silloin ^tämä makasi. Ingrid itki hillimättömästi; itku oli paimen majalla päässyt alkuun;

sillä hän

^muisteli Synnöweä, jokaei koko

asi-

asta tiennyt mitään.

ulkoanuornutensa

Päiwistä

^{;tuo oli}

Johanneksen

^ewan-

keliumia. Ci hän ^{warmaan tietänyt,}kuunteliko

Thor-

hjörn häntä; hän ^{waan yhä}

liikahtamatta

tirkistcli äi- tiä; tämä kuitenkin luki, ellei pojalle niin ainaki it-

selleen lohdutukseksi.

Lääkäri saapui paikalle ^ja tutkisteli

sairaan

^tilaa.

Hänellä

oli puukonhaawa kylessä ja monta mustel- maa yli ruumiin; mutta ei

tohtori

mitään wirkannut eikä kenkään kysymystä tehnyt. Scrmund

seurasi häntä sairaan

^{suojaan, tarkasteli siellä}

tohtovin

^katsantoa,

lähti

Perässänsä, anttoi

häntä

kärryihin jaotti lakin päästään, koska hänlupasi tulla uudestaan

seuraamana

päiwänä. Sitten kääntyi

hän

^{päin waimoansa, joka}

oli seurannut ^{kartanolle :} Tuo mies kun ei mitään wirka, on waara käsissä,"

—

_hänen

huulensa

^wärisi,

hän

^kääntyi äkkiä toisaalle astumaan tietä pitkin.

Ei kenkään tiennyt, minne matkansa; _ci hän illalla kotiin ^tullut,ei liloin yönseutmvissa,

seuraamana

^aa-

muna wasta sinne ^{saapui ja} oli

silloin

^{niin synkeän}

näköinen,ettei

häneltä

^{kenkäänrohjennut}mitään tiedus- tella.

Itse

^{kysyi hän; ..Mitä}kuuluu?"

—

Hän

^on

nukkunut," waKtasi^Ingrid, muttll ^on niinwoimaton ettei ^jaksa kättään nostaa".

Isä

^aikoi

häntä

^katsomaan,

mutta kääntyi

takaisin

^owelta.

Tohtori

^käwi

siellä huomenisin

^{ja wielä}

useat

^kerrat.

Thorbjörnkykeni puhumaan, mutta olikielletty liikut- teleimaan. Ingrid

useimmiten

^istui

hänen

^luonaan,

joutui

hän

^{miimcin epätoimon maltaan, joka, ynnä}

Mäkemäin juomain ylellisestä

nauttimisesta

^synty-

nyt mielcn-sckamuus, lienee

hänet

yllämainittuun kamalaan työhön

saattanut.

^Vainajata

suree

^jä-

lelle ^jäänyt leski

sekä miisi

^{pientä lasta.}

haatta

on lainakirjastoja

ettimmätsccn hankittu

^yksi-

tyisten lahjoilla

tahi

^{yhdellä ja toisella} keinottele-

misclla.

^Kunpa

saataisiin asia

^{siksi, että kunnat ot-}

taisimat

^ne kcnmattaatscnsa. ^Sitteniiden tila

tulisi

ivakaammallc kaunalle. I.P. H.

Tulipalo. Samolan talon ^nametta,

Ähtärin

^ky-

lässä

^ja

Ähtärin

pitäjässä on,

sen

mukaan tuin meille on kerrottu, m. k. 23 päimää mastenyölläpalanut poroksi ynnä 1l

lehmän

^ja

kahden

^lampaan

^kanssa.

Tämä luultawasti on

sama

^{tulipalo, josta miime}

Keski-Suomcssa" olemassa

kirjeessä kerrotaan, ja jonka mukaan Samolan talo

olisikin

^{AlaMuden pi-}

täjässä. Tulen irtipääsöönluullaan mainitun kir- jeen mukaan olleen syynä eräs

itsellis

maimo, joka myöhään illalla oli käynyt

nametassa

^ja

siellä

^tu-

litikulla ^mirittänyt kynttilää,

sekä

^miskannut

sam-

muttamattoman tikun pahnoihin.

Msi

^palaneista

lehmistä

^oli

saman

^{maimon oma.}

Uusia

postitoimia.

Keis. senatin

^{määräyksen}

mukaan tuleepostitoimistoja, sekä makuutettuaettä makuuttamatonta kirjemaihtoa warten. ^Ip:nätule- maa

huhtikuuta

amattamaksi ^{Sysmän ja Someron}

pitäjäin kirkonkylissä,

sekä seuraama

muutos posti- yhdistyksessä samasta ^ajasta toimeenpanlamaksi, ni mittain:

se

^{posti, joka nyt kulkee}

Heinolan

^jaMik-

kelin malilla

Hartolan

pitäjän kautta, kuljetetaan

suoraan

maiuittujen kaupunkien malilla ja

uusi

^pos-

tikulku, _kerran

miikossa

^edes ja takaisin,

asetetaan

Heinolan ja Iywäskylän kaupunkien malilla ^Sys-

män ja

Hartolan

postitoimistojen

sekä

^lousan,Lei-

moumäen jaKangasniemen

seurakuntain

^kautta,kuin

myösposti Mikkelin ja Iymäskyläu malilla lakka- utetaan.

Lavkiaismartlinoita mietctään kaupungissamme

parastaikaa. Wäkeä ^näyttää kokoontuman jokseen- kin paljon, ja maatawarasta ei liioin näy ^puutetta oleman. Kokkolasta on useampia kuormia tuorreita ja

suolatulta

^kaloja,

samaten likiseuduiltakin

^tuor-

reita mateita. Suuremmista

siioista

^pyydetään

?<

pienemmistä ynnä

hauista

^{6 m.,} ahwenista ^5m.

ja

Viitasaaren

^{muikuista 4 m.} leim. Wiipurilai-

set

omat tuoneet Venäjän rukiita, joistamaatimat 28 m. tynnyriltä. Teeristä omatulkoostajatanta- neet 2 m. ^ja

metsäkanoista

⁴⁰

v.

^parista. Sian-

liha maksaa

^{IIm., palmattu}

naudanliha

^{5 m. ja}

Moi 15 m. leimistä.

Hämeestä

^{on tuotu pellaman-}

sicmeniä, 2 m. jälkeen ^kapasta,

sekä herneitä

^{1 m.}

kappa.

Pieksämäeltä

^ja

^Joroisista

^{on tuotu kau-}

niita kirlkorekiä, joiden

hinta

^{on noin 70 ja 80}

markkaa. Viipurin rinkeliä on

tawallisuuden

^mu-

kaan monta kuormaa, ja

humituksesta

^{pitää ainakin}

yksi panorama

huolta.

Kyläkirjaston Maaliskuun numero on ilmesty- nyt laajennettuna arkilla ja

sisältää

^:Kaiku

Tuomen

kansalle.

Opettaja-mainaan (Wilhelm

Carlssonin

muotokuwalla);

Wanhan

^{runosepännä'yt}

ja Wiattomia pilajuttuja IV. (Iloaja

surua

^kah-

della tumalla).

Vanhat

^{merkit, jotka}

miimcisinä

^{aikoina omat}

useimmasti

pettäneet, näyttämät taaskin rupeeman paikkansapitämään. Sanotaan,näet, että kuin

miisi

perjantaita on maaliskuussa,

silloin

^koko

sen

^kuu-

kauden kestää pahoja ilmoja. Ryöpyt ja myrskyt toi maaliskuu tullessaan,

—

saa

^nähdä,kuinka pit- källe niitä

sitten

^todellakin kestää! Eilen toki kui-

tenkin oli

selkeä

^ja kaunis ilma.

Kansakoulu

^{n:ro 5 on} ilmaantunut ^ja

sisältää:

Koulupainin Vihannassa; Ote Lammilla lokakuun 3 p. 1877 pidetyn kansakoulunopettajan piirikunta-

kokouksen

pöytäkirjasta (latk.);

Kansakoulu-ehdoi-

tuksia; Kotomaalta; Kaikenlaista ja

ilmoituksia.

.Harjupellou pattoluowutuksclla eroittaminen tä- käläistä

seminaria

^{warten on}

keis. senaati

^määrän-

nyt tapahtumaan, josta läänimme tuwernöörion äskettäin

asianomaisille

wirastoille täällä kirjeellä ilmoittanut. Kaikkiaan tulee

luowutettawaksi

^26,«68

tynnyrin alaa, jostaainoastaan 9,267 tynnyrinalaa on ^wiljeltyä jawiljelyksellekelpaawaa_maata. Osa kysymyksessä olewaa maata kuuluuIywäskylänkau- pungille ja toinen

osa

^{Syrjäläntalolle. (K. S.)}

Ihlväslhlan

^{kaupungin maistraati ontuomittu}

maksamaan

^kaupungin lääkärin palkan muodelta 1876

siwiliwiraston

^leski- ja orpokassaan,

siitä

syystä, ettei maistraati ollut mitään ilmoitusta

lähettänyt kaupungin makinaiscn lääkärin

malitse-

misesta, joka kuitenkin tapahtui jo kemättalmella 1876.

Nimityksiä y. m. Turun

howioikeus

^{on tämän}

kuun 21 p:nä myöntänyt tuomarille

Janakkalan tuomiokunnassa

^{K. W. Spärelle} wirkawapauttatä- män kuun 1p.stä

seuraaman _huhtikuun

^25päiwään

asti

sekä

^määrännyt

howioikeuden-austultantti

^K.

Granlundin

sillä

aikaa mainittua tuomarin-wirkaa toimittamaan.

Toiseksi

opettajaksiKurkijoen

kansakouluun

^on

sen

^johtokunta walinnut kiertokoulun ^opettajanKarl

Fredrik

Mäntysen Kiihtelysvaarasta.

Pleinen

pcräänkuulutus. Kuopion

lääninhalli-

tus kuuluttaa, Tapion mukaan, julkisesti niiden

kahden

^{miehen, työmies}

Juho Rissasen

^{ja kauppa-}

kirjuri August

Zimmermannin

^{perään, jotka tietä-}

mättömällä tawalla wiime syksynä ^Kuopiostakato- simat, luwaten100 markkaa sille, ^jonka

ilmotuksen

johdolla kadonneista

saadaan selmää.

wetauudestaan ^potemaanBogot'issa. Parattuansa ^wih»

dom

sen

^{wcrran, että häntaisilähteä} sairashuoneesta, rupesi hän totimaltalle ja ^saapui,»venäläiseen lammas»

nahkaiseen ^{turkkiin puettuna, Pietariin,jossa} kohta^käwi salaneuwos Knut Stjernwall'in luona. Ministeri-wal»

tiosihtecriStjcrnwall°Nalleen'iltasaiH.^M.Keisarisat»

tumalta ^tietää, että tuo nuori wänrikki oli Wenäjän pääkaupungissa. Hallitsijasuwaitsi silloin lausua ^armol»

lisen toiwonsa ^saada nähdätämän nuorensuomalaisen^up«

seerin. Koska Vrunou ei woinut tullahowiin ^waillinai-

sessa

puwussansa, _kaski keisari ^omallakustannuksellansa

warustamaan hänelle täydellisen waatetuksen. ^Sitten

»vastaanotti keisari hänet yksityisesti ja eutteli nuoren

kaartilaisen H.M. Keisarinnallekin. Kunkeisarinnaih-

metteli, että Vrunou kantoi sellaisenPrjön-ristin, jom«

moisia ^annetaan alaupsiereille ja sotamiehille,olikeisari

yStäwalliscsti taputtanut nuorukaista olkapäähän ja

se-

littänyt,että Brunou palweluksessaoli ylennytupseeriksi paljaasta sotamiehesta,sekä siihen ^lisännyt:

so«

tamiehiä minulla ei ^olemonta".

Rauhan

liittotirja

sisältää

..Reuterin toimiston"

ilmoituksen

^mutaan

seuraamat

^{tärkeimmätmääräyk-}

set

^:Bulgarian

ruhtinaskunta

muodostetaan Tona- man ja Balkanin

Malisista

^{maista (paitsi Adria-}

nopoli),

siis

^{myöskinkaupungit}

Sofia

^jaPhilippo-

Poli,

Thratiasta

^ja Makedoniasta: Mimys-kokous

Malitsee

^ruhtinaan, jonka nimitys on ^annettama

Portin

^ja juuriwaltain hywäksyttäwäksi. Nero, jonka Bulgaria

maksaa

Turkille määrätään ^yhtä

suureksi

^{kuin nykyinen puhdas tulo} tästä ^maasta.

Venäläinen

komissioni

^malmoo

kaksi

^MuottaBulga-

rian hoitoa, jonne jäävi 50,000 Mcnäläistä

sota-

miestä

—

Podgoritsa ja AntimariannetaanMon-

tenegrolle, joka mielä

saa

^muitakinlaajennuksia ra- joillansa

koillisessa

^ja

lännessä. —

Wenäjälle an-

netaan oikeus

heittää Dobrudsha

^{Rumenialle palk-}

kioksi Bessarabiasta. —

Serbia laajennetaan mel-

koisesti

^{Bosnian puolelta ja}

saa

^{myöskinNishin,}

mutta nykyinen

hallitus-muoto

^jää

entiselleen.

Me-

rensalmet

^{suljetaan kaikilta}sotalaiwoilta,paitsi_eri- tyisissä tapauksissa; tauppalaiwain kulku jää

ehdot-

tomasti mapaaksi sodan-ajoillakin. - Wenäjälle

maksettawa

^korwaus määrätään 1,400 miljonaksi ruplaksi. Tämän

korwauksen maksamiseksi

^antaa

Turkki Wenäjälle: Batumin, Karsin, Bajasidin,

Ardahanin

^ja

sen

^{maan, jossa}nämät kaupungit

omat

sekä

⁶ pantsari-laimaa, jotka Wenäjä

saa ^wa-

lita. Turkki

saa maksaa

^paitsi

sitä

^{Mielä 40 mil-}

jonaa ^puntaa

sterlinkiä

armopapereissa, joiden ko- ron

maksun

^ja

kuoletuksen

^{pantiksi annetaan Bul-}

garian ja Egyptin

mero,

_Anatolian

sisääntulot

^ja

Heraklean wuorikniwokset.

^{10 miljonaa ruplaa on}

heti matsettawa

^{ja ne käytetään:}menäläisten ala- maistenpalkitsemiseksi,

laitoksiin

Konstantinopolissa, pääomain täydelliseksi palkitsemiseksi, jotta sijoite-

tut

turkkilaisiin

armopapercihin, turkkilaisten

wan-

kien ylläpidoksi ja Tonawan

Sulina-suun

^paranta-

miseksi. ^Nauha

allekirjoitetaan _San Stefanossa,

jonne tulee wenäläistä

sotawäkeä Portin suostu- muksella.

Waltioapua.Huhu, joka

tarwitsee

^mielä

marmem-

paa makuutusta, kertoo, että

Keis. senati

^onmyön-

tänytKuopion

ruotsalaiselle

yksityis-lyceollemaltio- apua 10,000 markkaa, kertoo Tap.

Kuopion _kaupungin

miinarahain osuus

^muodclta

1876, joka

osuus

^{tekee 1,174 markkaa 91p.,käyte-}

tään kaupungin Maltuumiesten päätöksen _mukaan

edellensä lukusalin

^jakansankirjaston hymäksi.

Eläinruton

uhriksi

^on

Pietarin tuwernementissä

menneinä

seitsemänä

^muotena

kaikkiansa

^joutunut

11,762 raawasta.

Wesitauhua

on ilmestynyt

Porin

^kaupungin

koirissa Ensimäinen

^tuntematon raiwoinen koira

huomattiin

jo toismiikonlopulla. Sittemmin on jo neljäraimo- tautista koiraa ^{tapettu, jotka}eläinlääkärin todistuk-

sen

^{mukaan omat olleet taudin}

saastuttamia.

^E-

rästä lasta on jo koira

haawoittanut

^ja

haama

kuuluu ajettuneen. Maistraati on ryhtynyt toimiin taudin

estämiseksi.

^Niin kertoo Sat.

Pariisin

näyttelyyn on ^Tampereen pellawateh- das lähettänyt _{120 eri} lajia kankaita ja 50 eri

laatuisia

^{lankoja, kertoo T. S.}

Nsuwa ^Emmy

Achte

^tulee

ensi

joulukuullalau- lamaan Unkarin kansallis-operassa Budapestissa.

Kantrahtin

^{mukaan, jonka}

^rouma Achte

^{näinäpäiminä}

on allekirjoittanut, on

hän sitoutunut

näyttelemään

seuraamissa

^{operoissa:Hugenotit,}

_I

^uutalais-

tyttö ja Lucia di Lammermoor,

siis

^niissä,

joissa

hänellä

^{on kaikkein etewimmät}

rollinsa. Kah»

dessa ensimainitussa ^operassa

^laulaa

rouwa Achte

suomen

^ja

^Luciassa

^unkarin kielellä. Tällä tawoin tulee

siis suomen

^kieli

ensikerran

^{kaikumaanyhdellä}

Europan

suurimmalla

näyttämöllä. (U. S.)

Suomen kaarti. Vänrikki ^Brunou'sta kertoo

W. T.

seuraamaa:

WanrikkiBrunou.^{joka nyt} on 2l wuotinen nuorukai- nen, määrättiin sodan ^alussa lipunkantajaksikeisarin hen- kiwartijawäkccnsotatanterella. ^{Tonawanylimenossakun-} nostiurhea lipunkantajaensi ^kerran itsensä ^kunniantan-

terella, jonkatähden hän koroitettiin upseeriksi. Eräässä tuimassa taistelussaPrawetsin^luona,jossa Vrunou mies»

tensä etupäässä ryntäsi»vihollisen ^niskaan,haawoitti luoti hänen^{molempiasääriänsä,josta}hän ^{kaatuimaahankas-} woillensa. Kaksiuskollista sotamiestäriensi^paikalle,huu-

taen: aherra ^{Jumala,!luutnantti} kaatui!", ja kantoiwat nuoren upseerinsitomapaikkaan. Silmänräpäyksen kulut- tua siitä,kun miehet^{nostiwat hänenmaasta,}sattui

sa-

malla paikalla erääsen sotamieheen^luoti,joka epäilemättä

olisi ^uudestaan haawoittanut Brunou'ta ^jos hänen olisi

Maaseuduilta.

..Tasan

^eikäy onnen lahjat Niinpä Luojan sääntö on."

Petäjävedeltä Maalisk. 1 p:nä (Waltiopäiwä

miehelle

^{I.R— lle} Keuruulla). Saan

tilaisuuden

jatkaa kirjettäni, jokaPäijänteen 11^numer,jäikeski-

tekoiseksi. —

_Iamikäkummallinen unilienee^ollutki,

joka mci minut jättiläistenerämaihin,tapiolantan-

humille

^{uutta kummaa} oukailemaan. Sillä kun minä polo-poika tulin maininneeksi,

kunnassam-

me oleman

semmoista

^{maata, jonka} edestä ei

makseta minkäänlaisia

^{maksuja, niin nyt epäilen}

jotta pakinani on otettu

ehkä määrälliseksi

^mainitun

maan omistajani

kiirastulissa. Asian ^sain

^masta

sittemmin

^{oikeen tietää, että}

senaatti

^jow.1804on

päättänyt antaa tämänmaan(armosta wai^mistä?) lliille, joidenka

karttoihin se

^onkaamattuna.

Tässä

täytyy muistaa ^runoilijan sanat, että

Waltiopäiwä

asioista

^täälläkuulumat^aprikoiman mitä minkin mielikumitus

haameksii. Useammalla

on

se

^{aate, että} edusmiesten pitäisi waltiopäiwillä

heille

paratiisi luoda. Ei

siis

^pitäisi

siellä

^laati-

man

minkäänlaisia laitoksia

eikä kustannuksia,^waan

heidän

yksinomaista aineellistahyötyäänpitäisimuka kaiken mokomin malmoman, maikkapahan ei

sitten olisi

^yhtäkään

tähteä

^mutistusta

säteilemällä

^yhteisen

hymän taimaalla.

Tuo

arwoisa asemelwollisuuden

^{asia,joka onmil-}

tei koko maamme

kansan

^aimot lumonnut, on

se

täälläkin

saattanut

^monen

miehen

^{mielialaantunte-}

mattoman oudon märin. Odotetaan

siis suurem-

(latket.) nen tointumistansa; silloin katsoi ^Scrmund

häneen

teräwästi; _..Saako hön terweytensä jälleen?" kysyi

hän

^äkkiä.

—

Tawallansa

^kyllä:ci sitä ^{wielä woi} warmaan

sanoa."

^{Strmund kilwi} tyyneeksi ja waipui

mietteisinsä. ..Tawallansa

kyllä," jupisi

hän

^{ja loi}

silmänsä

^maata

kohden.

^Ei

tohtori tahtonut

^häntä

häiritä;

miehen

^{olento ja muoto}

sen ^kielsiwät.

^Äkkiä

nosti Scrmund Päätään. ..Kiitos sanomasta," wirk- koihän, ojensi

kätensä

^ja

lähti

^kotiinsa.

täytynythiukankaan aikaa wielä maata siinä. Urhoolli-

sen

sotilaan ^{täytyi nyt jonkunajan maata}toimettomana Bogot'in sairashuoneessa. ^Luullen itsensä ^jo terweeksi käwi hän muutamana päimänä hakemassa »vetojuhtaa.

Bulgariastalähteäksensä. Käwelynsä bulgarialaisessaky-

lässä rasittihäntä ^{kuitenkin niin,}että molemmatsäärensä

ajettuiwat ja muuttuiwat peloittawan paksuiksi. Bru«

nou'n ^täytyisiis heittää^kaikki lähtötuumat sikseen ^jarv«

Kuolon loma

käsi

^{on taaskin meiltä temman-}

nut jalon

isänmaan

^{ystämän jactemänmaltio-}

päimämiehen,

kontrahtiromastin Julius Immanuel

Vergh'in, joka Liminganpappilassa,

keuhkokuumetta

sairastettuaan, on

m.

^{k. 27}päimänä jättänytmaal-

lisen

^{elämänsä, 68 muodcn ijässä. Ainoastaan}

muutama miitko

sitä

^{ennen oli}mainajan täytynyt maan^pomcen

saattaa

rakastettu puolisonsa Olimia,

Wilhelmina

^{Bergh'in, synt.} Bergroth, jonka

kanssa

^{37 muotta oli}

amioliitossa

^elänyt.

Kuollut.

Nurmeksen seurakunnan

^{lukkari, jata-}

lonpoikaissäädyn jäsen wiime waltiopäiwillä,

H.

Hannikainen

^{on M.k. 20päimänä} nukkunut kuole- man uneen.

Kruunun ja kaupungin

kasöörilsi Käkisalmessa

on mainitun kaupungin maistraati määrännyt ton- toristi A. Keldiw'in ^Viipurin kaupungista, jonka

ohessa herra

^{Keldän on}

kutsuttu

toimittamaan

sa-

man kaupunginMaltuumiesten

sihteerin

^Mirkaa.

Palkinto. Keis.

^{Majesteeti on,}

h.

^{ylh. kenraa-}

likumernöörin esityksestii,

suonut

sairaanhoitajalle

Hämeenlinnan lääninlasaretissa

^UlrikaMikontyttä- relle kultakellonmitjoineen,

keisarillisen

^armon

osoit

teeksi

neljäkymmen-muotisesta

nuhteettomasta

^pal-

weluksesta.

Suomen kaartilta on

H.

^{D:lle tullut}

sähkösa-

noma

San-Stefanosta helmikuun

^{25 p:ltä, jossa}

sanotaan

^{että pataljona,550}

miehen

^lukuisena,

sei-

soo

_nopolia.Marmora-meren rannalla,

lähellä

^Konstanti-

MIN PIM

Iso

^{susi on}

saatu

Hämeenkyrössä

Safin

^kylän

Kerttulan susikuopasta. Sanotaan olleen kuonosta hännänpäiihän 5 kyynärää pitkän ja käpälät isom-

mat kuin

miehen

^kämmen(!).

Ihmiset

paikkakunnalla

pitämät sitä samana

^{sutena, joka wiime}

suwena

wei. sll. ^S.)

marista, Karjalatarta, Sawonlinnaa,

Länsi-Suo-

mea,

Pietarin

^{lehteä, Tapiota ja Oulun Wiikko-}

Sanomia, kutakin ltapp.,

Kristillisiä

^Sanomia5, Nuorukaista ^2,

Asetus-kokousta

^1,Raittiuden

M»

täwää 8, ja Tampereen Sanomia 1kappale. Ruot-

sinkielisiä

^tulee

seuraamia

^:Helsingfors^Dagblad11, Morgonbladet 3,

Huvudstadsbladet

^{2, Kurre1,}

Äbo Posten ^I,Landtmannen 4. ^{Sändebudet lja} Missionstidning 4;

sekä Ruotsissa

ulostulemia:

Familj-Journalen 4,

Hemmannen

^2,Söndags

^Nisse

1, Sannings wittnet I,Barnenstidningl,_Wittnet 1,

Illustrerad

Landtbrukstidning 1, ja

Swensta

Akademins Landtbruks

Tidskrift

^lkappale.

Testamentti. Äsken kuollut sahanhoitaja

P.

Toiwanen kuuluu

testamentissaan

^{määränneen}

osan

omaisuudestansa Joensuun

kaupungille johonkuhun hymään

tarkoitukseen

käytettäwäksi.

Tarkoituksen

määrääminen ^on

testamentissa

^{jätetty neuwosmies}

Nousiaisen

^ja maranimismies

Honkasen huostaan.

Kaupungilleon määrätty

se ^osa,

^{mikä jääpi,kunMai-}

najan

wanha

palwelija ja

likeisimmät sukulaiset

owat

saaneet ^heille

^määrätyt

^osat omaisuudesta.

(Karj.)

Susien saalis.

^{Tämän tuun 17 piiiwänä il-} lalla ^löydettiin

susi

^{Mäjärweltä}

metsästä

^kuolleena.

Se oli

saanut sitä

^warten

^asetetusta haaskasta

myrkkypalan, ottanut

sen kanssa

^{useampia pitkiä}

harppauksiaja

sitten

heittäynnyt,niinkuin^jäljet

osoit-

tiwat,

sitä

syömään. Sen ^tehtyä

lähti hukka

^taas

toipeamaan ja muutaman kerran

kaaduttuansa

^ja

ylösnoustuaan tunkeutui ^{puun alle}

wiitakossa

ⁿⁱⁱⁿ

tyhjälle,

^{ettei näkynyt} luin

wähän

häntää, josta löydettiin wainajana. Jäljet näyttiwät etta

toisi-

akin toukoja oli^{paikalla ollut,} jotta ikäänkuin oli-

siwat tahtoneet

^{velastaa uskollista} kumppaniansa

elämässä

^ja

kuolemassa.

^Niemu ja tyytywäisyys loisti

saaliin

^{tuojan kasvioista ja} muuan wanhus, jonka lapsen oli

kesällä

^{syönyt susi, otti}

sen

^nylke-

äksensä. —

_{Tänä talwena} on Iläjärwellä, kertoi puhuja,_ja

saatu

^{kaikkiaan 2 (utta, 1}

suden

^penikka

4 ^ilwcstä. lT^^^W

.

^S.) Kuumetautia

Aasian sotatantereella. Ertseru-

min

sotakuwernöri Shelkownikow

^{on kuollut siihen,}

samoin kaukaasialainen sankari

kenrali-adjutantti

ruh-

tinas

Turkhan

Muromjem 2. Kenrali

Hennan sai-

rastaa myös

samaa

^tautia.

lodasta ^palannut

kotiseuduillensa

^Kangasalan

pitäjään on öwestiG.Lindström, joka Shipkanso-

lassa

^{oli koko} piirityksen ajan ja tuli

siellä

^maini-

oksi urhoollisuudestaan sekä

^on

tässä sodassa saanut

öwestin

arwon. Hän

^{on Elenan tappelussa}

^saanut haawan wasempaan käteensä

^jakantaa wieläniinkuin olemme

nähneet kättänsä nauhassa

kaulassaan,

waan

menee niin pian kuin

se

^{on parantunut}

takaisin

^ar-

meijaan. (T. S.)

(Tap.) Wapautettu wanti. Hiljakkoin laskettiin Kuo- pion linnasta ulos elinkautinen wanki

Gustaf ^Ja-

kob Froutsen, ^jolle hywän käytöksensä

wuokfi

^lin-

nassa ^H.

^K. Majesteettinsa on

armossa suonut

N'»1VNll