• Ei tuloksia

3. Samtalsanalys med fokus på språk

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "3. Samtalsanalys med fokus på språk"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

3. Samtalsanalys med fokus på språk

Samtalsanalys

Om samtalsanalys med fokus på språk kan du läsa om på svenska i t.ex.

Broth och Keevallik (red.), 2020. Multimodal interaktionsanalys. Studentlitteratur. – speciellt avsnitt 3 om grammatik (av Keevallik) och avsnitt 4 om fonetisk form (av Persson)

Lindström, J., 2008. Tur och ordning. Introduktion till svensk samtalsgrammatik.

Norstedts akademiska förlag.

Norrby, C., 2014. Så gör vi när vi pratar med varandra. Studentlitteratur.

och på finska

Harjunpää, K., Niemi, J. & Sorjonen, M.-L., 2020. Keskustelunanalyysi ja

vuorovaikutuslingvistiikka. I: Luodonpää-Manni, Hamunen, Konstenius, Miestamo, Nikanne ja Sinnemäki (red.) Kielentutkimuksen menetelmiä osa IV:

Esimerkkitapauksia menetelmällisestä kirjosta kielentutkimuksen alueilla, s. 896–

941. SKS.

Stevanovic, M. & Lindholm, C. (red.), 2016. Keskustelunanalyysi. Kuinka tutkia sosiaalista toimintaa ja vuorovaikutusta. Vastapaino.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Kumpikin perustelu korostaa intui- tion erityisluonnetta kielentutkimuksen metodina (ks. myös 173–176), mutta tässä yhteydessä ennen kaikkea sitä, että vuo-

Teoksen kiinnosta- vuutta lisää se, että Evansin ja Greenin tavoitteena on esittelemisen lisäksi myös jäsentää kognitiivisen lingvistiikan kent- tää, ja kirja

Dąbrowska paneutuu taivutuksen op pi misen konnektionististen ja duaali- mekanismi mallien kuvauksessaan sentään kielenilmiöihin, joita mallien avulla on ha- luttu tutkia,

Hän aloitti uransa varsinaisesti fonetiikan tutkijana, mutta kun Suomessa ei silloin ollut fonetiikan virkoja, Pipping siirtyi poh- joismaisen filologian puolelle ja toimi sit-

Kun hah- mottelen hieman täsmällisemmin systee- mis-funktionaalisen kielentutkimuksen ja aiemman kriittisen kielentutkimuksen pe- rusteita, pyrin osoittamaan, että tieteen- alamme

Simp- sonin teos on kuitenkin tavoitteiltaan erilai- nen: »Language through literature» pyrkii oppikirjana antamaan systemaattisia työka- luja kielitieteen opiskelijoille, jotta

ollut vähäistä.›› (S. 10.) Tähän kritiikkiin vastaan, että ainakaan niissä muutamissa suomalaisartikkeleissa,joihin lsotalus viit- taa. tutkimuskohde ei olekaan ollut katso-

(Rytkönen l940a: 81-82.) Myöhemmässä teoksessaan ( 1949: 35) hän kuitenkin yksi- selitteisesti torjui mahdollisuuden selittää koko kielen synty deskriptiiviseltä pohjal- ta.