FCG Finnish Consulting Group Oy
CPC FINLAND OY
LAPPFJÄRDIN JA LAKIAKANKAAN
TUULIVOIMAPUISTOJEN YVA-MENETTELY
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA
4/2012
SISÄ LLYSLUETTELO
1 JOHDANTO ...1
2 HANKKEESTA VASTAAVA ...2
3 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY ...2
3.1 YVA-menettelyn soveltaminen hankkeeseen...2
3.2 YVA-menettelyn vaiheet ...2
3.3 Arviointimenettelyn osapuolet ...4
3.4 Kaavoituksen yhteensovittam inen YVA–menettelyn kanssa ...7
3.5 Arviointimenettelyn aikataulu ...8
4 HANKKEEN KUVAUS ... 10
4.1 Hankkeen tausta ja perustelut ... 10
4.2 Tuulivoimapuiston sijoittuminen ja maankäyttötarve ... 11
4.3 Tuulivoimalat ... 13
4.4 Tuulivoimalaitoksien perustukset... 14
4.5 Rakennus- ja huoltotiet ... 17
4.6 Tuulipuiston sisäinen sähkönsiirto ... 17
4.7 Tuulipuiston ulkoinen sähkönsiirto ... 19
4.8 Tuulivoimapuiston rakentaminen... 23
4.9 Käyttö ja ylläpito ... 24
4.10 Käytöstä poisto ... 24
4.11 Suunnittelutilanne ja toteutusaikataulu ... 25
5 LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN, SUUNNITELMIIN JA OHJELMIIN ... 26
5.1 Lähiseudun käytössä olevat tuulivoimapuistot... 26
5.2 Lähiseudun suunnitteilla olevat tuulivoimapuistot ... 26
5.3 Kristinestad – Ulvila 400 kV voimajohto ... 28
6 HANKKEESEEN LIITTYVÄT LUVAT JA PÄÄTÖKSET ... 29
6.1 Maankäyttöoikeudet ja -sopimukset ... 29
6.2 Kaavoitus ja rakennuslupa... 29
6.3 Lentoestelupa ... 29
6.4 Voimajohtoalueen tutkimuslupa ... 29
6.5 Voimajohtoalueen lunastuslupa... 29
6.6 Sähkömarkkinalain mukainen lupa ... 30
6.7 Liittymälupa maantiehen... 30
6.8 Mahdolliset muut tarvittavat luvat ... 30
7 ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT ... 32
7.1 Tuulivoimaloiden sijoitussuunnittelu ... 32
7.2 Vaihtoehtojen m uodostam inen ... 33
7.3 Vaihtoehto 1: Lappfjärd ... 34
7.4 Vaihtoehto 2: Lakiakangas ... 36
7.5 Vaihtoehto 3: Tuulipuisto sekä Lappfjärdin ja Lakiakankaan hankealueilla ... 37
7.6 Muut sähkösiirron vaihtoehdot... 40
7.7 Hankkeen toteuttamatta jättäm inen... 40
8 YMPÄRISTÖN NYKYTILA ... 41
8.1 Tuulipuistoalueiden yleiskuvaus... 41
8.2 Asutus ... 42
8.3 Nykyinen elinkeinotoiminta ja maankäyttö ... 44
8.4 Kaavoitustilanne... 46
8.5 Maisema ja kulttuuriperintö... 54
8.6 Maa-, kallioperä ja topografia ... 59
8.7 Pintavedet ... 60
8.8 Pohjavedet ... 61
8.9 Ilmasto ja tuuliolosuhteet ... 64
8.10 Kasvillisuus ... 65
8.11 Linnusto... 67
8.12 Muu eläim istö ... 71
8.13 Suojelualueet ... 74
9 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI ... 85
9.1 Vaikutuksen om inaispiirteet ja merkittävyys ... 86
9.2 Vaihtoehtojen vertailu... 87
9.3 Hankkeen ympäristövaikutusten tarkastelualueet... 87
10 ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET... 90
10.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön ... 90
10.2 Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen ... 91
10.3 Meluvaikutukset ... 92
10.4 Varjostusvaikutukset ... 94
10.5 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön... 95
10.6 Vaikutukset muinaisjäännöksiin... 98
10.7 Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin ...100
10.8 Vaikutukset linnustoon...101
10.9 Vaikutukset eläim istöön ...103
10.10Vaikutukset kasvillisuuteen ...105
10.11Vaikutukset Natura 2000-alueisiin ja muihin suojelualueisiin ...107
10.12Vaikutukset ilman laatuun ja ilmastoon ...108
10.13Lähtötiedot ja menetelmät ...108
10.14Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen ...109
11 VAIKUTUKSET LUONNONVAROJEN HYÖDYNTÄMISEEN ...111
12 VAIKUTUKSET TOIMINNAN JÄLKEEN ...111
13 YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINTI ...111
14 EPÄVARMUUSTEKIJÄT JA OLETUKSET...111
15 ARVIO YMPÄRISTÖRISKEISTÄ ...112
16 HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMISKEINOT ...112
17 VAIKUTUSTEN SEURANTA ...112
LÄHTEET...113
LIITTEET:
Liite 1. Tuulipuistojen tekninen suunnitelm a Liite 2. Johtokatujen profiilit
Liite 3. Melu varjo ja näkyvyys. Alustavat m allinnustulokset Liite 4. Kuvasovitteet
CPC FINLA ND OY
LA PPFJÄ RDIN JA LA KIA KA NKA A N TUULIPUISTOT ESIPUHE
Täm ä ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma) on suunnitel- m a Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulipuistojen ympäristövaikutusten arvi- oinnin toteuttamisesta. Arviointiohjelman on laatinut FCG Finnish Consul- ting Group Oy CPC Finland Oy:n toimeksiannosta. Ohjelm an laatim iseen ovat osallistuneet:
Suunnittelupäällikkö, FM Mattias Järvinen (projektipäällikkö)
Ym päristösuunnittelija, FM Suvi Rinne (projektikoordinaattori)
Toim ialajohtaja, MMT Jakob Kjellm an
Maanm ittausinsinööri, AMK Pertti Malinen
Biologi, FK Jari Kärkkäinen
Biologi, FM Tiina Mäkelä
Biologi, FM Ville Suorsa
Suunnittelija, DI Sakari Mustalahti
Geologi, FM Maija Aittola
Arkeologi, FM Kalle Luoto
Insinööri, AMK Hans Vadbäck
Maisem a-arkkitehti, MARK Riikka Ger
Maantieteilijä, FM Taina Ollikainen
YVA-m enettelyn yhteydessä laaditaan erillisselvityksiä, joiden työstä vas- taavat seuraavat henkilöt:
Linnuston m uuttoseuranta:
Tiina Mäkelä, FCG Finnish Consulting Group Oy
Harry Lillandt, Suupohjan lintutieteellinen yhdistys ry.
Paavo Sallinen, Suupohjan lintutieteellinen yhdistys ry.
Turo Tuom ikoski, Suupohjan lintutieteellinen yhdistys ry.
Lintujen pesim älinnustoselvitys:
Ville Suorsa, FCG Finnish Consulting Group Oy
Tiina Mäkelä, FCG Finnish Consulting Group Oy Lepakkoselvitys:
Terhi Werm undsen, Werm undsen Consulting Oy
Tiina Mäkelä, FCG Finnish Consulting Group Oy Asukaskysely:
Taina Ollikainen, FCG Finnish Consulting Group Oy Natura-arviointi:
Jari Kärkkäinen, FCG Finnish Consulting Group Oy
Tiina Mäkelä, FCG Finnish Consulting Group Oy Muinaism uistoselvitys:
Kalle Luoto, FCG Finnish Consulting Group Oy
Näkymä Karijoen Pyhävuorelta Lapväärtin suuntaan.
TIIVISTELMÄ
Hankkeen tausta ja kuvaus
Tuulipuistohankkeen taustalla ovat ne ilmastopoliittiset tavoitteet, joihin Suom i on kansainvälisin sopimuksin ja EU:n jäsenvaltiona sitoutunut. Mo- nipuolinen energiatuotanto on nostettu myös Pohjanmaan m aakuntaoh- jelm assa vuosille 2011–2014 keskeiseksi prioriteetiksi, jonka lisäksi Poh- janm aan maakuntasuunnitelmaan sisältyy visio siitä, että Pohjanm aan alue on vuonna 2040 tunnettu ”selkeänä edelläkävijänä uusiutuvassa tuo- tannossa ja suurista tuulivoim apuistoistaan”.
Suunnitteilla olevat CPC Finland Oy:n tuulipuistot sijoittuvat pääosin m et- sätalouskäytössä oleville alueille valtatien 8 itäpuolelle, noin yhdeksän ki- lom etriä Kristiinankaupungin keskustasta kaakkoon. Alueet sijoittuvat pää- osin Kristiinankaupungin alueelle sekä osin Isojen ja Karijoen kuntiin. Tuu- liolosuhteet alueella ovat alustavien arvioiden m ukaan hyvät. Olem assa olevaa metsätieverkostoa voidaan hyödyntää tuulivoimapuiston rakentami- sessa ja huollossa. Tuulipuistoalueet ovat pääosin yksityisessä omistukses- sa ja CPC Finland Oy on tehnyt m aanomistajien kanssa m aanvuokrasopi- m uksen alueen vuokraam isesta yhtiön käyttöön.
Tuulipuistot koostuisivat, vaihtoehdoista riippuen, enimmillään noin sadas- ta tuulivoimalasta. Käytettävän tuulivoimalatyypin yksikköteho on noin 3 MW, jolloin tuulipuistojen yhteenlaskettu teho olisi enim m illään noin 300 MW. Arvioitu vuotuinen nettotuotanto olisi tällöin luokkaa 720 GWh, m ikä vastaa noin 150 000 ei-sähkölämmitteisen asunnon vuotuista sähkönkulu- tusta tai noin kolmasosaa Etelä-Pohjanmaan sähkönkulutuksesta vuonna 2010. Sähkönsiirto tuulivoimapuistosta toteutuisi 110 kV voim ajohdolla sähkönjakeluverkkoon.
Hankkeesta vastaava
Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulipuistohankkeesta vastaa CPC Finland Oy.
CPC Finland Oy on saksalaisen Germ ania Windpark Gm bH & Co. KG:n om istama Suom alainen tytäryhtiö, joka on perustettu keväällä 2011.
Germ ania on yksi Euroopan vanhimmista ja kokeneimmista tuulipuistojen suunnittelu- ja operointiyhtiöistä. Germanialla on toim intaa yhdeksässä eri m aassa. Yhtiö on rakentanut tuulivoimaa yhteensä 310 MW ja suunnit- teilla on yli 1800 MW Euroopassa.
A ikataulu
YVA-ohjelman laadinta on aloitettu alustavan teknisen suunnittelun rinnalla syksyllä 2011. Yhteysviranomainen asettaa YVA-ohjelman virallisesti näh- täville kuukaudeksi keväällä 2012. Varsinainen arviointityö aloitetaan sa- m anaikaisesti ja sitä täydennetään YVA-ohjelm asta saadun yhteysviran- om aisen lausunnon perusteella.
Arviointityön tulokset sisältävä YVA-selostus asetetaan kahdeksi kuukau- deksi nähtäville joulukuussa 2012. Arviointimenettely päättyy yhteysviran- om aisen antam aan lausuntoon keväällä 2013.
Hankkeen alustavan aikataulun mukaan esisuunnittelu, YVA-menettely se- kä hankealueen kaavoitus tehdään pääosin vuoden 2012 aikana ja saate- taan valmiiksi vuoden 2013 alkupuoliskolla. Rakentamiseen vaadittavat lu- pam enettelyt saataisiin päätökseen vuoden 2013 loppuun m ennessä.
Tuulipuistot voitaisiin mahdollisesti ottaa käyttöön vaiheittain jo ennen kuin se on kokonaisuudessaan valm is vuoden 2017 loppuun m ennessä.
YVA -menettelyssä arvioitavat vaihtoehdot
Hankkeen toteuttamista varten tarkastellaan yhteensä viisi toteutusvaih- toehtoa jossa vaihtelevat tuulivoimaloiden m äärä, tuulipuiston toteutus- paikka sekä käytettävän voimajohdon sijainti. YVA:ssa toteutusvaihtoehto- ja tullaan vertailemaan niiden aiheuttamien vaikutusten osalta keskenään.
Toteutusvaihtoehtojen vaikutuksia vertaillaan lisäksi niin sanottuun nolla- vaihtoehtoon eli tilanteeseen, jossa hanketta ei toteuteta.
Hankkeessa ei tuulivoimaloiden osalta tarkastella niin sanottuja kokovaih- toehtoja, vaan hankkeessa käytettävä tuulivoimala koostuu kaikissa vaih- toehdoissa noin 140 m etrisestä lieriömäisestä tornista, konehuoneesta se- kä kolmilapaisesta roottorista, jonka halkaisija on noin 120 metriä. Voim a- johto toteutetaan lisäksi kaikissa vaihtoehdoissa 110 kV ilm ajohtona.
Vaihtoehto 1A : Pienempi tuulivoimapuisto Lappfjärdin alueelle.
Vaihtoehdossa 1A tuulipuisto koostuisi 18 tuulivoimalaitoksesta. Tuulipuis- ton kokonaisteho olisi noin 50 MW. Tuulipuiston muuntoasema sijoitetaan Tupanevan koillispuolelle. Tuulipuiston sähkönsiirrossa hyödynnetään EPV Tuulivoima Oy:n Metsälän tuulivoimapuiston yhteydessä rakennettavaa 110 kV ilm ajohtoa.
Vaihtoehto 1B: Suurempi tuulivoimapuisto Lappfjärdin alueelle.
Vaihtoehdossa 1B tuulipuisto koostuisi noin 50 tuulivoimalaitoksesta. Tuu- lipuiston kokonaisteho olisi noin 150 MW. Tuulipuiston muuntoasema sijoi- tetaan Tupanevan koillispuolelle. Tuulipuiston sähkönsiirtoa varten raken- netaan 110 kV ilmajohto kohti itää nykyiselle 220 kV suurjännitelinjalle saakka, jonka vierellä linjaus jatkuu Kristiinankaupunkiin asti.
Vaihtoehto 2A : Pienempi tuulivoimapuisto Lakiakankaan alueelle.
Tuulivoimapuisto koostuisi 18 tuulivoimalaitoksesta. Tuulipuiston kokonais- teho olisi noin 50 MW. Tuulipuiston muuntoasema sijoitetaan Isojoen Haa- parantaan. Tuulipuiston sähkönsiirtoa varten rakennetaan m aakaapeli koil- liseen EPV Alueverkko Oy:n olem assa olevaan 110 kV ilm ajohtoon.
Vaihtoehto 2B: Suurempi tuulivoimapuisto Lakiakankaan alueelle.
Tuulipuisto koostuisi noin 50 tuulivoimalaitoksesta. Tuulipuiston kokonais- teho olisi noin 150 MW. Tuulipuiston muuntoasema sijoitetaan Korsbäckin kaakkoispuolelle. Tuulipuiston sähkönsiirtoa varten rakennetaan 110 kV ilm ajohto länteen nykyiselle 220 kV suurjännitelinjalle saakka, jonka vie- rellä linjaus jatkuu Kristiinankaupunkiin asti.
Vaihtoehto 3: Suuret tuulivoimapuistot sekä Lappfjärdin että La- kiakankaan alueille. Tuulipuistot koostuisivat yhteensä noin 100 tuuli- voim alaitoksesta ja niiden yhteen laskettu teho olisi noin 300 MW. Tuuli- puistojen muuntoasemat sijoitetaan Tupanevan koillispuolelle sekä Kors- bäckin kaakkoispuolelle. Tuulipuistojen sähkönsiirtoa varten rakennetaan 110 kV ilmajohdot itään ja länteen nykyiselle 220 kV suurjännitelinjalle saakka, jonka vierellä linjaus jatkuu Kristiinankaupunkiin asti.
Vaihtoehto 0: Niin sanotussa nollavaihtoehdossa hanketta ei toteuteta, vastaava sähköm äärä toteutetaan m uilla keinoilla.
Hankealueen ympäristön nykytila Sijainti
Tuulivoimahanke m uodostuu kahdesta lähekkäin sijoittuvasta tuulipuisto- alueesta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin yhdeksänkym m entä ne- liökilometriä. Lappfjärdin tuulipuiston suunnittelualue sijoittuu valtatien 8 itäpuolelle, noin yhdeksän kilom etriä Kristiinankaupungin keskustasta kaakkoon. Lakiakankaan tuulipuiston suunnittelualue sijoittuu Lappfjärdin tuulipuiston viereen, Kärjenjoen itäpuolelle. Lappfjärdin tuulipuiston alu- eesta pääosa sijoittuu Kristiinankaupungin alueelle ja noin kuusikymmentä hehtaaria Isojoen kunnan alueelle. Lakiakankaan alue sijoittuu pääosin Iso- joen alueelle, m utta noin 1 800 hehtaaria sijoittuu Kristiinankaupungin alu- eelle ja kahdeksankym m entä hehtaaria Karijoen kunnan alueelle.
Nykyinen maankäyttö
Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulipuistojen hankealueilla harjoitettavasta elinkeinotoiminnasta merkittävin on metsätalous. Lappfjärdin tuulipuisto- alueen elinkeinotoiminnasta osan muodostaa myös alkutuotantoon lukeu- tuva m aa-ainesten otto, jonka lisäksi alueen pohjoisosiin sijoittuu myös te- ollisuusalue. Lappfjärdin hankealueella sijaitsee m yös Kristiinankaupungin vedenottamo. Hankealueet ovat satunnaisessa virkistys- ja ulkoilukäytössä (m uun muassa marjastus, sienestys ja m uu retkeily), jonka lisäksi niillä harjoitetaan yleisesti metsästystä. Hankealueilla sijaitsee useita yksityisiä m etsäautoteitä.
Kaavoitus
Voim assa olevassa Pohjanmaan maakuntakaavassa Lappfjärdin hankealu- een maankäyttöä ohjaa useat merkinnät, kuten Lapväärtin jokilaakson ke- hittäm isalue, m atkailunvetovoima-alue, teollisuus- ja varastoalueiden va- raus, vedenoton ja maa-ainesoton yhteistoiminta-alue ja kalliokiviaineksen ottam isalue. Lakiakankaan alueelle on osoitettu muun m uassa päävesijoh- don yhteystarve, ohjeellinen tietoliikenneverkon sijainti sekä ohjeellinen ul- koilu- ja pyöräilyreitti. Lakiakankaan pohjoisosaan sijoittuu lisäksi suojelu- alueeksi merkitty Lapväärtinjokilaakson alue, joka m yös sisältyy Natura 2000-verkostoon. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa Lakiakankaan alu- eella on pohjavesialueen m erkintä.
Lappfjärdin hankealueen pohjoisosassa on voim assa olevan Lapväärtin osayleiskaavan mukaan varattu alue m aa-ainesten ottotoim innalle. Sekä Lapväärtin osayleiskaavassa että Lapväärtin asem akaavayhdistelm ässä hankealueen pohjoisosaan on lisäksi varattu alue teollisuus- ja varastotoi- m innoille.
Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulipuistojen rakennuslupien m yöntäm inen edellyttää m aankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisen osayleiskaa- van laatimista hankealueille. Kristiinankaupungin, Isojoen ja Karijoen osayleiskaavaprosessit toteutetaan rinnan YVA-m enettelyn kanssa.
Asutus
Suunniteltujen tuulivoimapuistojen hankealueilla ei sijaitse vakituisia asuin- rakennuksia tai vapaa-ajan asuntoja. Voimaloiden suunniteltuihin raken- nuspaikkoihin nähden lähin vakituinen asuinrakennus sijaitsee noin yhden kilometrin etäisyydellä, Isojoen Vanhakylän alueella. Maanmittauslaitoksen paikkatietoaineistojen perusteella kahden kilometrin säteellä tuulivoim a- loista on yhteensä 460 vakituista asuinrakennusta ja 25 vapaa-ajan asun- toa. Asutus ympäröivillä seuduilla on pääosin väljää. Asutus on huom ioitu voim aloiden sijoitussuunnittelussa jättämällä niiden ja voim aloiden väliin noin kilom etrin suojavyöhyke.
Liikenne
Lappfjärdin ja Lakiakankaan hankealueet sijaitsevat valtatien 8 (Turku - Oulu -tie) itäpuolella. Kulku tuulipuistojen pohjoispuolelle olisi seututietä 664 (Honkajoki – Isojoki – Kristiinankaupunki -tie) pitkin ja eteläpuolelle Utterm ossan-, Pällistön m etsä- sekä Kärjenkoskenteitä pitkin. Rakennus- vaiheessa hyödynnetään hankealueiden laajaa yksityistä m etsätieverkos- toa, jota tullaan parantam aan ja täydentäm ään.
Maisema ja kulttuuriperintö
Hankealueilla ei sijaitse valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaita maisema-alueita tai kulttuurihistoriallisesti m erkittäviä raken- nettuja ympäristöjä. Lappfjärdin ja Lakiakankaan hankealueille sijoittuu olemassa olevien tietojen mukaan yhtensä noin kaksikym m entä tiedossa olevaa muinaisjäännöskohdetta ja -aluetta. Kohteet on huomioitu tuulivoi- m aloiden ja uusien teiden sijoitussuunnittelussa jättämällä niiden ja voima- loiden väliin vähintään viidenkym m enen m etrin suojavyöhyke.
Maa- ja kallioperä
Lappfjärdin ja Lakiakankaaan hankealueiden maaperä on pääosin sekalajit- teista moreenia, soistuneilla alueilla turvetta sekä harjualueilla hiekkaa.
Lappfjärdin hankealueella esiintyy paikoin myös kalliopaljastum ia. Lapp- fjärdin hankealueen kallioperä koostuu pääasiassa pyrokseenipitoisesta graniitista, kiillegneissistä sekä granodioriitistä. Suurin osa Lakiakankaan alueen kallioperästä koostuu kiillepitoisesta gneissistä ja kiilleliuskeesta.
Pintavedet
Hankealueilla ei ole luonnonsuojelullisesti tai kalataloudellisesti arvokkaita pienvesiä tai vesilain nojalla suojeltuja pienvesiä.Lappfjärdin hankealueen eteläosassa sijaitsee noin viiden hehtaarin laajuinen Paulajärvi. Lappfjärdin tuulipuisto sijoittuisi osittain ja Lakiakankaan kokonaan Lapväärtinjoen ja Isojoen (MUU100030) suojellulle valuma-alueelle, jolla tehtävissä toim en- piteissä tulee kiinnittää erityistä huomiota vedenlaatuun ja siihen kohdistu- viin m uutoksiin. Hankealueiden pohjois- ja itäpuolella virtaava Isojoki- Lapväärtinjoki kuuluu Natura 2000 -ohjelmaan sekä UNESCO:n hyväksy- m iin kansainvälisiin Project Aqua -kohteisiin.
Pohjavedet
Tuulivoimapuistojen hankealueilla sijaitsevat Storåsenin (1028706), Kors- bäckin (1028703) ja Lakiakankaan (1015103) ja Harjumäen (1015114) I- luokan pohjavesialueet. Storåsenin varsinaiselle muodostum isalueelle on alustavan suunnitelman mukaan sijoitettu kaksi tuulivoimalaitosta ja aivan pohjavesialueen reunalle yksi. Lakiakankaan pohjavesialueelle sijoittuu
kaksi tuulivoimalaitosta, joista toinen sijaitsee sen muodostum isalueella.
Voim alat on sijoitettu pohjavesialueille sillä varauksella, ettei niille aiheudu m erkittävää haittaa. YVA:ssa selvitetään haittojen toteutumisen m ahdolli- suuksia ja keinoja niiden välttäm iseksi.
Ilmasto ja tuuliolosuhteet
Hanke sijoittuu eteläboreaaliselle ilmastovyöhykkeelle, Pohjam aan ranni- kolle, jossa merellä on vahva vaikutus alueen ilmastoon. Vuoden keskiläm- pötila on noin 3 – 4 °C ja tyypillinen sadem äärä 500 – 550 m illim etriä.
Vuoden keskituulennopeus sadan metrin korkeudella vaihtelee alueella vä- lillä 6,0 – 6,3 metriä sekunnissa. 150 metrin korkeudella vuotuinen keski- tuulennopeus on noin 7-8 m etriä sekunnissa. CPC Finland Oy suorittaa par- aikaa alueella tuulimittauksia, joilla muun muassa tarkennetaan tiedot alu- een tuulen nopeudesta.
Kasvillisuus
Ym päristö alustavilla tuulivoiman sijoitusalueilla sekä suunnitellun huolto- tiestön, maakaapeleiden ja ilmajohtojen alueella on vaihtelevasti havu-, lehti- ja sekakangasmetsää, ojitusten kuivattamaa suota sekä turvekan- gasta. Hankealueiden puusto muodostuu lähinnä m ännystä, kuusesta ja koivusta. Metsät ovat talouskäytössä ja iältään ensi sijassa nuoria tai kes- ki-ikäisiä kasvatusm etsiä sekä taim ikoita.
Linnusto
Hankealueiden linnuston voidaan olettaa edustavan pääasiassa tyypillistä karujen kangasmetsien ja rämeisten suoseutujen lajistoa. Lakiakankaan alueella esiintyy tiettävästi myös kuukkelia. Lähtötietojen mukaan 2-10 ki- lom etrin etäisyydellä lähimmistä voimalaitoksista on viisi kalasääsken pe- sää.
Kristiinankaupungin alueella Pohjanlahden rannikkoa seuraillen m uuttaa joka syksy satojatuhansia lintuja eteläisille talvehtimisalueilleen. Syksyllä 2011 hankealueilla suoritetussa syysmuutonseurannassa valtaosan havai- tuista muuttolinnuista m uodostivat kurjet, pikkulinnut, rastaat ja sepel- kyyhkyt. Suurten lintulajien muuttoväylä painottui hankealueiden länsipuo- lelle, rannikon tuntumaan. Lähtötietoja täydennetään keväällä kevätm uu- ton seurannalla ja huhti-toukokuussa 2012 pesimälinnuston kartoituksella.
Muu eläimistö
Suupohjan alueella yleisiä eläinlajeja ovat muun m uassa hirvi, ilves, kettu, m etsäjänis, rusakko, supikoira, saukko, m yyrät, siili, kettu, kärppä, lum ik- ko ja m äyrä. Harvinaisista ja uhanalaista lajeista hankealueilla esiintyy Suom en ym päristökeskuksen tietojen m ukaan liito-oravaa.
Suojelualueet
Lappfjärdin hankealueella ei sijaitse suojelualueita. Lakiakankaan tuulipuis- toalue sijoittuu pieneltä osalta Lapväärtinjokilaakson Natura-alueelle (FI0800111, SPA/SCI). Hankealueiden läheisyyteen sijoittuu m yös useita suojelualueita, joista lähimpänä sijaitsevat Lapväärtin kosteikkojen, Hanhi- keitaan, Lållbyn peltoaukean, Pyhävuoren ja Kristiinankaupungin saariston Natura-alueet. Lakiakankaan alueella on kaksi yksityisenmaan luonnonsuo- jelualuetta.
A rvioitavat ympäristövaikutukset
Hankkeen mahdollisia ympäristövaikutuksia on YVA-ohjelmavaiheessa tun- nistettu analysoimalla hankkeen suunniteltuja toimintoja rakentam isen ja tuulipuiston toiminnan aikana. Arvion perusteella tämän hankkeen keskei- sim mät vaikutukset liittyvät m aisemaan, ihmisiin, luontoon sekä m elun ja varjojen m uodostum iseen.
Hankkeessa arvioitavat ympäristövaikutukset ovat:
Maankäyttöön ja rakennettuun ym päristöön kohdistuvat vaikutukset
Maisem aan ja kulttuuriym päristöön kohdistuvat vaikutukset
Kasvillisuuteen ja luontoarvoihin kohdistuvat vaikutukset
Linnustoon kohdistuvat vaikutukset
Natura-alueisiin ja m uihin suojelualueisiin kohdistuvat vaikutukset
Riistalajistoon ja m etsästykseen kohdistuvat vaikutukset
Liikennevaikutukset
Meluvaikutukset
Valo- ja varjostusvaikutukset
Vaikutukset elinkeinoihin
Ihm isiin kohdistuvat vaikutukset
Turvallisuuteen liittyvät vaikutukset
Vaikutuksen merkittävyyden arviointi tehdään asiantuntija-arviona huomioiden m uun muassa vaikutuksen tyyppi, laji, palautuvuus, laajuus, kesto ja vaikutus- kohteen arvo ja herkkyys. On huomioitava, että vaikutuksen merkittävyyden m äärittely on asiantuntijan oma subjektiivinen arvio. YVA-menettelyyn osallis- tuvien kansalaisten ja sidosryhmien näkemyksiä huomioidaan arvioinnissa ja niillä on olennainen m erkitys arvioinnin tulosten m uodostam isessa.
Osallistumis- ja tiedottamissuunnitelma
Ym päristövaikutusten arviointimenettelyyn voivat osallistua kaikki ne, joiden oloihin tai etuihin, kuten asum iseen, työntekoon, liikkum iseen, vapaa- ajanviettoon tai muihin elinoloihin, hanke saattaa vaikuttaa. Arviointiohjel- m an ollessa vireillä kansalaiset voivat esittää kantansa hankkeen vaikutus- ten selvitystarpeesta ja siitä onko YVA-ohjelmassa esitetyt suunnitelmat riit- täviä. Vastaavasti kansalaiset voivat m yöhem m in YVA-selostusvaiheessa esittää mielipiteensä siitä, ovatko tehdyt selvitykset ja arviot riittävän katta- vat. YVA-raporttien nähtävilläolojen aikana järjestetään kaikille avoimia ylei- sötilaisuuksia, joissa yleisölle esitetään tietoja hankkeesta, YVA- m enettelystä ja kaavoituksesta. Tilaisuuksista tiedotetaan erikseen esim er- kiksi paikallisissa lehdissä ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen internetsi- vuilla. Osana ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia suoritetaan lisäksi kirjekysely. YVA-menettelyn laadun valvomiseksi ja sisällön tarkistam iseksi on perustettu niin sanottu seurantaryhmä, johon on kutsuttu paikallisten yh- teisöjen ja tahojen edustajat.
YHTEYSTIEDOT
Hankkeesta vastaava
CPC Finland Oy Unioninkatu 22 00130 Helsinki
Puhelin: +49 5971 860 845 Faksi: +49 5971 860 860 Toim itusjohtaja Erik Trast Puhelin: +49 5971 860 845
Sähköposti: erik.trast@gwp-wind.de
Yhteysviranomainen:
Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ym päristökeskus /
Ym päristö ja luonnonvarat vastuualue PL 262,
65101 Vaasa
Puhelin: 020 636 0030 (vaihde) Faksi: (06) 362 1090
http://www.ely-keskus.fi/pohjanm aa Ym päristöneuvos Pertti Sevola Puhelin: 040 066 7664
Sähköposti: pertti.sevola@ely-keskus.fi
YVA -konsultti:
FCG Finnish Consulting Group Oy Osm ontie 34 / PL 950
00601 Helsinki
Puhelin: 010 409 5000 Faksi: 010 409 5001 Yhteyshenkilö:
Suunnittelupäällikkö Mattias Järvinen Puhelin: 050 3120295
Sähköposti: m attias.jarvinen@fcg.fi
Kartta-aineisto:
© Logica Suom i Oy, Maanm ittauslaitos 2011
© Karttakeskus Valokuvat:
© FCG Finnish Consulting Group Oy
© CPC Finland Oy Käytetyt lyhenteet ja termit:
dB, desibeli Ä änenvoimakkuuden yksikkö. Kymmenen des ibelin nous u melutasossa tarkoittaa äänen energian kym- menkertais tumis ta.
dB (LAeq) Kes kiäänitaso, joka tunnetaan myös nimellä ekviva- lenttitaso. Keskiäänitaso vastaa jatkuvaa vakioääni- tas oa.
CO2 hiilidioks idi
EU E uroopan unioni gCO2/kWh grammaa hiilidioksidia tuotettua kilowattituntia kohti
GTK Geologian tutkimus kes kus Granitoidi Y hteisnimitys graniitin kaltaisille magmakiville (maa-
s älpägraniitti, graniitti, granodioriitti ja tonaliitti).
GWh gigawattitunti
KVL kes kimääräinen vuorokaus iliikenne
KVLRAS kes kimääräinen raskaan liikenteen vuorokausiliiken- ne
km kilometri kV kilovoltti m metri m mpy metriä merenpinnan yläpuolella
m3/d kuutiota päiväs s ä MW megawatti MWh megawattitunti RES-E -direktiivi E uroopan parlamentin ja neuvos ton direktiivi
2 0 01/77/EY s ähköntuotannon edistämises tä uus iu- tuvis ta energialähteistä tuotetun s ähkön s isämarkki- noilla
t tonni tonnimetri nos turin kuormankantokyvyn yks ikkö, ilmais een
s uurimman s allitun momentin
UHEX uhanalais ten eliöiden s eurantarekis teri
VTT V altion teknillinen tutkimus kes kus
Ympäristölupa ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttaville toi- minnoille tarvitaan ympäristönsuojelulain mukainen lupa.
YVA Y mpäristövaikutusten arviointi on menettely, jos s a
s elvitetään s uunnitteilla olevan hankkeen ja s en vaihtoehtojen mahdolliset ympäristövaikutukset en- nen lopullis ta päätöks entekoa.
YVA-ohjelma H ankkees ta vas taavan s uunnitelma s iitä, miten hankkeen ympäris tövaikutuks et arvioidaan.
YVA-selostus A rviointiohjelmassa esitettyjen vaikutuksien s elvit- tämis en jälkeen kootaan tuloks et ympäris tövaiku- tus ten arviointis elos tuks een.
1 JOHDA NTO
CPC Finland Oy suunnittelee kahta lähekkäin sijoittuvaa tuulipuistoa Lap- väärtin ja Lakiakankaan alueille. Lapväärtin (jäljempänä ”Lappfjärdin tuuli- puisto”) tuulipuisto sijoittuu Kristiinankaupunkiin ja Isojoen kuntaan. La- kiakankaan tuulipuisto sijaitsee Kristiinankaupungin sekä Isojoen ja Karijo- en kuntien alueilla.
Tuulipuistojen yhteenlaskettu pinta-ala on noin yhdeksänkymmentä neliö- kilometriä ja ne sijoittuvat pääosin yksityiselle m aalle. CPC Finland Oy on tehnyt m aanomistajien kanssa m aanvuokrasopimuksen alueen vuokraam i- sesta yhtiön käyttöön. Tuulipuistojen alueet sijoittuvat pääosin tulevan Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan tuulivoimatuotantoon soveltuvaksi osoitetulle alueelle.
Kuva 1.1 Tuulipuistoalueet sijaitsevat Pohjanmaan rannikolla, kolmen kun- nan alueella.
Ennen hankkeen toteutuspäätöstä CPC Finland Oy teettää ympäristövaiku- tusten arvioinnin (YVA). Menettelyn ensimmäisessä vaiheessa laaditaan ym päristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelm a), joka on YVA-lain m ukainen suunnitelma hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin toteut- tam isesta. Arviointiohjelma sisältää tietoja hankkeesta ja sen vaihtoehdois- ta, arviointimenetelmistä, aikataulusta sekä m enettelyyn osallistum isen järjestämisestä. YVA-menettelyn toisessa vaiheessa laaditaan ym päristö- vaikutusten arviointiselostus (YVA-selostus), johon sisällytetään varsinai- sen ym päristövaikutusten arvioinnin tulokset.
Tuulipuistojen alueilla ei ole voimassa olevaa yleiskaava, jonka takia hank- keen tavoitteita palvelevaa osayleiskaavaa ollaan laatim assa YVA- m enettelyn aikana. Kaavoitus toteutetaan YVA-m enettelyssä laadittujen selvitysten pohjalta.
2 HA NKKEESTA VA STA A VA
Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulipuistohankkeesta vastaa CPC Finland Oy.
CPC Finland Oy on saksalaisen Germania Windpark GmbH & Co. KG:n täy- sin om istama suomalainen tytäryhtiö. Germ ania on yksi Euroopan van- him m ista ja kokeneimmista tuulipuistojen suunnittelu- ja operointiyhtiöis- tä. Germ ania toimii nykyisin yhdeksässä maassa ja yhtiö on rakentanut tuulivoimaa yhteensä 310 MW. Parhaillaan suunnitteilla on yli 1800 MW Eu- roopan alueella.
CPC Finland Oy on perustettu keväällä 2011. CPC Finland Oy kehittää Suom essa tällä hetkellä useampaa tulipuistoa, joiden kokonaisteho on noin 330 MW.
Lisätietoja yhtiöstä ja sen toim innasta löytyy internetosoitteesta http://www.cleanpowercom pany.de.
3 YMPÄ RISTÖVAIKUTUSTEN A RVIOINTIMENETTELY
YVA-m enettelyn tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistää vaikutusten huomioon ottamista suunnittelussa. Sam alla lain tavoitteena on lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistum ism ahdolli- suuksia. Menettely tuottaa myös hankkeesta vastaavalle tietoa ym päristön kannalta sopivimman vaihtoehdon valitsemiseksi ja viranom aiselle tietoa hankkeen edellytyksistä sekä lupaehtojen m äärittäm iseksi.
YVA-m enettelyssä ei tehdä hanketta koskevia päätöksiä, vaan päätökset tehdään YVA:n jälkeen kaavoituksen ja lupam enettelyjen yhteydessä.
3.1 YVA -menettelyn soveltaminen hankkeeseen
Ym päristövaikutusten arvioinnista annettua lakia (468/1994) ja sen m uu- tosta (258/2006) sovelletaan aina hankkeisiin, joilla saattaa olla m erkittä- viä haitallisia ym päristövaikutuksia.
Valtioneuvosto on lisännyt 14.4.2011 YVA-asetuksen 6§:n hankeluetteloon tuulivoimapuistot, joissa voimalaitosten määrä on vähintään 10 tai niiden yhteen laskettu kokonaisteho on vähintään 30 MW. Näin ollen suunnitellun tuulivoimapuiston ym päristövaikutukset tulee selvittää YVA-menettelyssä.
3.2 YVA -menettelyn vaiheet
YVA-m enettely on kaksivaiheinen: menettelyn ensimm äisessä vaiheessa laaditaan ympäristövaikutusten arviointiohjelm a (YVA-ohjelm a), jonka jälkeen tehdään ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA-selostus).
Virallisesti YVA-m enettely alkaa, kun hankevastaava toim ittaa YVA- ohjelman yhteysviranomaiselle. Yhteysviranomainen asettaa YVA-ohjelman nähtäville ja pyytää eri tahoilta lausunnot ja mielipiteet. Mielipiteitä YVA- ohjelmasta ja sen riittävyydestä saavat antaa kaikki ne, joihin hanke saattaa vaikuttaa. Muistutusten ja lausuntojen perusteella yhteysviranom ainen antaa om an lausuntonsa YVA-ohjelm asta.
Ym päristövaikutusten arviointi tehdään YVA-ohjelman ja siitä saatujen lau- suntojen pohjalta. Arviointityön tulokset kootaan YVA-selostukseen. Yh- teysviranomainen asettaa arviointiselostuksen julkisesti nähtäville. YVA- m enettely päättyy, kun osalliset ja yhteysviranomainen ovat antaneet lau- suntonsa YVA-selostuksesta.
Arviointiselostus sekä yhteysviranomaisen lausunto ja siihen sisältyvä yh- teenveto annetuista lausunnoista ja mielipiteistä ovat liitteinä hankkeen to- teuttamisen edellyttämissä rakennus- ja ym päristölupahakem usasiakir- joissa.
Kuva 3.1. YVA-menettelyn vaiheet.
3.2.1 YVA -ohjelma
Arviointiohjelma on selvitys hankealueen nykytilasta ja suunnitelm a siitä, m itä vaikutuksia selvitetään ja millä tavoin selvitykset tehdään. Arvioin- tiohjelm assa esitetään m uun m uassa:
tiedot hankkeesta, sen tarkoituksesta, suunnitteluvaiheesta, sijain- nista, maankäyttötarpeesta, hankkeesta vastaavasta ja hankkeen liit- tym isestä m uihin hankkeisiin
hankkeen vaihtoehdot, joista yhtenä on hankkeen toteuttamatta jät- täm inen
tiedot hankkeen toteuttamisen edellyttämistä suunnitelmista, luvista ja niihin rinnastettavista päätöksistä
kuvaus ympäristöstä, tiedot ympäristövaikutuksia koskevista laadi- tuista ja suunnitelluista selvityksistä sekä aineiston hankinnasta ja arvioinnissa käytettävistä menetelmistä ja niihin liittyvistä oletuksista
ehdotus tarkasteltavan vaikutusalueen rajauksesta
suunnitelma arviointimenettelyn ja siihen liittyvän osallistumisen jär- jestäm isestä sekä
arvio hankkeen suunnittelu- ja toteuttam isaikataulusta sekä arvio selvitysten ja arviointiselostuksen valm istum isajankohdasta 3.2.2 YVA -selostus
Arviointiselostuksessa esitetään ympäristövaikutusten arvioinnin tulokset ja johtopäätökset ja, miten niihin on päädytty. Arviointiselostuksesta on käy- tävä ilm i tarkistettuina samat seikat kuin arviointiohjelm assa ja lisäksi:
selvitys hankkeen ja sen vaihtoehtojen suhteesta maankäyttösuunni- telm iin, luonnonvarojen käyttöön sekä ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelm iin ja ohjelm iin
hankkeen keskeiset ominaisuudet ja tekniset ratkaisut sekä kuvaus toim innasta
arvio jätteiden ja päästöjen laadusta ja m ääristä ottaen huom ioon hankkeen suunnittelu-, rakentamis- ja käyttövaiheet sekä käytön jäl- keiset vaikutukset
arvioinnissa käytetty keskeinen aineisto
selvitys ympäristöstä sekä arvio hankkeen ja sen vaihtoehtojen ym - päristövaikutuksista, käytettyjen tietojen mahdollisista puutteista ja keskeisistä epävarmuustekijöistä, mukaan lukien arvio mahdollisista ym päristöonnettom uuksien riskeistä ja niiden seurauksista
selvitys hankkeen ja sen vaihtoehtojen toteuttam iskelpoisuudesta
ehdotus toimiksi, joilla ehkäistään ja rajoitetaan haitallisia ym päristö- vaikutuksia
hankkeen vaihtoehtojen vertailu
ehdotus seurantaohjelm aksi
selvitys arviointimenettelyn vaiheista osallistum ism enettelyineen
selvitys siitä, m iten yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta on otettu huom ioon
yleistajuinen ja havainnollinen yhteenveto 3.3 A rviointimenettelyn osapuolet
Hankkeesta vastaava on CPC Finland Oy, joka vastaa hankkeen valm is- telusta ja toteuttam isesta.
Yhteysviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Yhteysviran- om ainen huolehtii, että hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely järjestetään YVA-lain ja - asetuksen mukaisesti. Yhteysviranomainen m m . hoitaa tiedotukset ja kuulutukset sekä järjestää tarvittavat julkiset kuule- m istilaisuudet, kerää lausunnot ja mielipiteet, tarkastaa arviointiohjelm an ja arviointiselostuksen sekä antaa niistä lausuntonsa. Yhteysviranom ainen huolehtii tarvittaessa muiden viranomaisten ja hankkeesta vastaavan kans- sa ym päristövaikutusten seurannan järjestäm isestä.
YVA -konsultti hankkeen ulkopuolinen ja riippum aton asiantuntijoista koostuva ryhmä, joka hankkeesta vastaavan toimeksiantona arvioi ym pä- ristövaikutuksia. Ryhmä koostuu muun muassa maankäytön, luonnontie- teiden ja tekniikan alan asiantuntijoista. Tämän hankkeen ympäristövaiku- tusten arvioinnin konsulttina toim ii FCG Finnish Consulting Group Oy.
Vuorovaikutus- ja osallistumismahdollisuuksien sekä tiedonsaannin lisäämi- seksi on lisäksi muodostettu laajempi seurantaryhmä. Seurantaryhm ään on kutsuttu edustajat hankkeesta vastaavan tärkeäksi kokem ista sidos- ryhm istä. Seurantaryhmä kokoontuu kerran m olem pien YVA-raporttien luonnosvaiheessa, jolloin ryhmän jäsenillä on m ahdollisuus antaa palau- tetta raportin sisällöstä. Ensim m äinen seurantaryhm äkokous pidettiin Dagsmarkin Majbossa 22.2.2012. Tilaisuudessa keskusteltiin muun m uassa hankkeen teknisestä suunnittelusta, YVA- ja kaavamenettelyjen toteutta- m isesta ja sisällöistä ja osallistuville annettiin m ahdollisuus kom m entoida raportin sisältöä ennen sen nähtävilläoloa.
Taulukko 3.1. Hankkeen YVA-menettelyn osapuolet.
Osapuoli Edustaja / taho
Hankkeesta vastaava C P C Finland O y
Yhteysviranomainen E telä-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäris tökes kus
Konsultti FC G Finnis h C ons ulting Group O y Seurantaryhmä (kutsutut) C P C Finland O y
E telä-P ohjanmaan E LY -kes kus FC G Finnis h C ons ulting Group O y Sydbottens N atur oc h M iljö Suupohjan ympäris tös eura
Suupohjan lintutieteellinen yhdis tys M öykyn mets äs tys s eura
V illamo-H eikkilän M ets äs tys s eura Karijoen mets äs tys s eura
I s ojoen mets äs tys s eura
Skogs vårds föreningen Ö s terbotten Lappfjärds U ngdoms förening
Ö s terbottens svenska produc entförbund M us eoviras to
P ohjanmaan liitto E telä-P ohjanmaan liitto P ohjanmaan mus eo
Kris tiinankaupungin kaavoitus- ja ympä- ris töos as tot
I s ojoen kaavoitus- ja ympäris töos as tot Karijoen kaavoitus- ja ympäris töos as tot P ohjanmaan luonnons uojelupiiri M ets ähallitus
Riis ta- ja kalatalouden tutkimus laitos Lapväärtin jakokunta/os akas kunta Fingrid O yj
E P V A lueverkko O y Fortum Sähköns iirto O y
Lapväärtins eudun riis tanhoitoyhdis tys I s ojoen-Karijoen riis tanhoitoyhdis tys
Edellä mainittujen osapuolten lisäksi ym päristövaikutusten arviointime- nettelyyn voivat osallistua kaikki ne, joiden oloihin tai etuihin han- ke saattaa vaikuttaa. Arviointiohjelman ja -selostuksen nähtävilläolojen aikana on mahdollista esittää kantansa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle hankkeesta ja sen ympäristövaikutuksista sekä arviointityön riittävyydestä.
Ym päristövaikutusten arvioinnin yhteydessä järjestetään yleisötilaisuuksia, joissa yleisöllä on m ahdollisuus esittää m ielipiteitään suoraan ELY- keskukselle, hankkeesta vastaavalle tai konsultille ym päristövaikutusten arvioinnista ja selvitysten riittävyydestä. Lisäksi tilaisuuksissa annetaan tie- toja hankkeesta ja YVA- ja kaavamenettelystä. Tilaisuuksista tiedotetaan ELY-keskuksen lehtikuulutuksissa ja internet-sivuilla.
Kuva 3.2. Hankkeen ensimmäinen seurantaryhmäkokous pidettiin Dags- markin Majbossa 22.2.2012. Kuvassa CPC Finland Oy:n Erik Trast esittää hankkeen taustoja seurantaryhmälle.
YVA-ohjelman ja -selostuksen nähtävilläolopaikoista kuulutetaan yhteysvi- ranomaisen toimesta ohjelmakuulutuksen yhteydessä. Samalla ilmoitetaan yleisötilaisuuksien paikoista ja ajankohdista. YVA-menettelyn etenemisestä tiedotetaan ELY-keskuksen internet-sivuilla (www.ely-keskus.fi/etela- pohjanmaa). Internetsivuilta voi lisäksi ladata YVA-m enettelyn raportit ja m uut siihen liittyvät viralliset asiakirjat PDF-m uodossa.
Kuva 3.2. YVA-menettelyyn osallistuvia tahoja.
3.4 Kaavoituksen yhteensovittaminen YVA –menettelyn kanssa
Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulipuistojen rakennuslupien m yöntäm inen edellyttää m aankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisen osayleiskaa- van laatimista. Hankealueilla ei ole tuulipuiston rakentamista mahdollista- vaa kaavaa, joten ne tulee laatia ennen rakennuslupien hakem ista. CPC Finland Oy on käynyt neuvotteluja alueiden kaavoittam isesta Kristiinan- kaupungin, Isojoen ja Karijoen kaavoittajien kanssa.
Tavoitteena on toteuttaa osayleiskaavaprosessit yhdenaikaisesti YVA- m enettelyn kanssa. Osayleiskaavoitusten edellyttäm ä lähtöaineiston ko- koaminen ja selvitysten tekeminen yhdistetään m ahdollisim m an tehok- kaasti YVA-menettelyn kanssa. Osayleiskaavojen valmisteluaineisto laadi- taan osittain samanaikaisesti YVA-selostuksen laadinnan kanssa. Osayleis- kaavojen luonnokset ja kaavaehdotukset tullaan asettamaan julkisesti näh- täville, jolloin kaavoista voi antaa palautetta. Kaavoituksen ja YVA- m enettelyn tiedottaminen sekä yleisötilaisuudet pyritään yhdistäm ään.
Osayleiskaavoitukseen tarvittava tietopohja ja selvitykset tuotetaan pää- asiallisesti YVA-menettelyssä ja ne on lähtökohtaisesti laadittu palvelemaan m yös kaavoitusta. Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulipuistojen osayleiskaa- voitukset ovat kuitenkin itsenäisiä prosesseja, joita säätelee m aankäyttö- ja rakennuslaki. Kaavoituksien aikana järjestetään neuvotteluja Kristiinan- kaupungin, Isojoen ja Karijoen viranom aisten kanssa.
Kuva 3.3. YVA-menettelyn ja osayleiskaavoituksen vaiheet.
3.5 A rviointimenettelyn aikataulu
Ennen varsinaisen YVA-menettelyn alkua, hankkeesta vastaava on syksyn 2011 aikana teettänyt perusteellisen teknisen sijoitussuunnittelun, jossa on m ääritelty alustavasti turbiinien määrät, sijoituspaikat, yhdystiet sekä säh- könsiirron reittivaihtoehdot. Sijoitussuunnittelussa on huomioitu lähtötieto- jen perusteella ympäristön kannalta herkät kohteet, kuten asuinalueet, luonnonsuojelualueet ja pienvesistöt. Alustava suunnittelu on valm istunut tam mikuussa 2012. Tekninen suunnittelu tarkennetaan tarvittaessa koko YVA- ja kaavam enettelyn ajan.
YVA-ohjelman laadinta on aloitettu vuonna 2011 syksyn loppupuolella alus- tavan teknisen suunnittelun rinnalla. Yhteysviranom ainen asettaa YVA- ohjelman nähtäville keväällä 2012 kuukauden ajaksi. Varsinainen arviointi- työ aloitetaan samanaikaisesti ja sitä täydennetään YVA-ohjelmasta saadun yhteysviranomaisen lausunnon pohjalta. Arviointityön tulokset sisältävä YVA-selostus asetetaan kahdeksi kuukaudeksi nähtäville loppuvuodesta 2012. Arviointimenettely päättyy yhteysviranomaisen antam aan lausun- toon keväällä 2013.
Hankkeen osayleiskaavat laaditaan YVA-menettelyn kanssa yhdenaikaises- ti. Kaavaprosessi ei sinänsä ole osa YVA-menettelyä, mutta se pyritään yh- distämään YVA-menettelyn kanssa olennaisin osin. Osayleiskaavojen osal- listum issuunnitelmat valmistuvat kevään 2012 aikana. Kaavaluonnokset työstetään m uun muassa YVA-menettelyssä saadun materiaalin pohjalta ja ne viim eistellään YVA-selostuksen valmistumisen jälkeen. Kaavat asetetaan m ahdollisuuksien mukaan nähtäville sam anaikaisesti YVA-selostuksen kanssa talven 2013 aikana. Kaavat viimeistellään saatujen palautteiden pe- rusteella ja hyväksytään alustavan aikataulun mukaan kesän 2013 aikana.
YVA- m enettelyn aikana järjestetään seurantaryhmäkokouksia ja yleisöti- laisuuksia sekä YVA-ohjelmavaiheen että YVA-selostusvaiheen aikana.
2011 2012 2013
T EHTÄVÄ 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8
ALUSTAVA T EKNINEN SU UNNIT T ELU T uu livoimaloiden sijo itussu unn ittelu Sähkö suun nitte lu
S T ie ssuun nitte lu YVA-O HJELMAVAIHE YVA-o hjelman laad in ta YVA-o hjelman näh tävilläo lo Yhteysviran omaisen lausun to YVA-SELO STUVAIHE Maastose lvitykse t YVA-se lo stuksen laadinta YVA-se lo stuksen n ähtävilläolo Yhteysviran omaisen lausun to O SAYL EISKAAVA O AS:n laadinta O AS:n näh tävilläolo Kaav aluo nn oksen laadinta Näh täv illäo lo
Viran omaisen lausun to Kaav aehd otukse n laadinta Kaav aehd otukse n nähtävilläolo Kaav an h yv äksymin en O SALLISTU MINEN Seu rantaryhmä Yle isö tilaisuu det
Kuva 3.4. Teknisen suunnittelun, YVA-menettelyn ja osayleiskaavoituksen aikataulu.
4 HA NKKEEN KUVA US
4.1 Hankkeen tausta ja perustelut
Tuulipuistohankkeen taustalla ovat ne ilmastopoliittiset tavoitteet, joihin Suom i on kansainvälisin sopimuksin ja EU:n jäsenvaltiona sitoutunut. Työ- ja elinkeinoministeriön pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian tavoit- teena on nostaa tuulivoiman kokonaiskapasiteetti Suom essa nykyisestä noin 170 MW (lokakuu 2010) tasosta 2500 MW:iin vuoteen 2020 m ennes- sä. Tuulivoimalla tuotettu energia on uusiutuvaa energiaa, jonka tuotan- nosta ei aiheudu kasvihuonekaasupäästöjä.
Kuva 4.1. Suomeen asennettu tuulivoimakapasiteetti (VTT 2011).
Kansainvälisen ja siitä edelleen johdettuna kansallisen ilm astopolitiikan perusta on vuonna 1992 solmittu YK:n ilmastosopimus. Ilmastosopim uk- sen tavoitteena on ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuksien vakauttam i- nen sellaiselle tasolle, ettei ihmisen toiminta vaikuta haitallisesti ilm asto- järjestelm ään.
Teollisuusmaiden kasvihuonepäästöjen rajoittamista on tarkennettu vuon- na 1997 laaditussa Kioton pöytäkirjassa. Kioton sopim us velvoitti, että kunkin sopimuspuolen tulee panna toimeen kansallisia ohjelm ia ilm asto- m uutoksen hillitsem iseksi.
Euroopan unioni on lisäksi laatinut sopimuksen, ilmasto ja energiapaketti, joka koskee unionin kaikkia jäsenmaita. Ilmasto ja energiapaketin tavoite on ennen vuotta 2020 vähentää kasvihuonekaasuja 20 %:lla verrattuna vuoden 1990 arvoihin. Sen lisäksi tavoitteena on kasvattaa uusiutuvien energianm uotojen osuutta 20 %:iin EU:n energiakulutuksesta.
Suomen kansallinen suunnitelma esitettiin eduskunnalle huhtikuussa 2001. Siinä todettiin, että energian hankintaa pyritään monipuolistamaan ja ohjaamaan suuntaan, jossa syntyy entistä vähemmän kasvihuonekaa-
suja m m. edistämällä uusiutuvan energian käyttöä ja tarkistam alla, että kaavoitus ja lupakäytäntö mahdollistavat uusiutuvia energialähteitä käyt- tävien voim alaitosten uusien sijaintipaikkojen löytäm isen.
Kansallista suunnitelmaa tarkistettiin vuonna 2005 antamalla eduskunnal- le uusi selonteko Suomen lähiajan energia- ja ilmastopolitiikan linjauksis- ta. Kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi ja energiaom avaraisuuden li- säämiseksi selonteossa esitettiin keinoina vesivoiman ja biopolttoaineiden ohella tuulivoiman hyödyntäminen. Tuulivoiman hyödyntämisessä todet- tiin olevan runsaasti potentiaalia rannikoilla ja tunturialueilla, mutta ennen kaikkea m erialueilla.
Valtioneuvosto hyväksyi marraskuussa 2008 maallem m e uuden ilmasto- ja energiastrategian, joka käsittelee ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpi- teitä vuoteen 2020 asti ja laajemmassa m ittakaavassa aina vuoteen 2050 saakka.
Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (VAT) painotetaan, että val- takunnallinen energiahuollon tarve tulisi tyydyttää ja m ahdollisuudet uu- siutuvien energiamuotojen hyödyntämiseen tulisi parantaa. Tämän lisäksi ohjeistetaan, että tuulivoimaloita tulisi ensisijaisesti sijoittaa tuulivoim a- puistoihin, jotka sisältävät m onta tuulivoim alaa.
Monipuolinen energiatuotanto on nostettu Pohjanmaan maakuntaohjel- massa vuosille 2011–2014 keskeiseksi prioriteetiksi. Pohjanmaan rannik- koalueen tuuliolosuhteet todetaan luovan erinomaisia edellytyksiä tuuli- voim atuotannon lisääm iseksi.
Pohjanmaan maakuntasuunnitelmaan sisältyy visio siitä, että Pohjanmaan alue on vuonna 2040 tunnettu ”selkeänä edelläkävijänä uusiutuvassa tuo- tannossa ja suurista tuulivoimapuistoistaan”. Tavoite on, että Pohjanm aa on lämpötuotannon ja liikenteen osalta hiilidioksidineutraali vuoden 2040 m ennessä.
Tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita on osoitettu vahvistetussa Poh- janmaan maakuntakaavassa (Ym päristöministeriö, joulukuu 2010). Poh- janm aan maakuntaliitto valmistelee sen lisäksi 2. vaihemaakuntakaavaa, joka tulee täydentämään maakuntakaavaa energiahuollon kannalta. Vai- hem aakuntakaava käsittää uusiutuvaa energiatuotantoa, painottuen tuuli- voim aan.
Suomen tuuliatlaksen m ukaan Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulipuistoalu- eet soveltuvat tuuliolosuhteidensa nähden hyvin tuulivoimatuotantoon. Li- säksi alueilla on tuulipuiston rakentamista tukeva tieverkosto ja maaperän rakennettavuus on hyvä. Lappfjärdin ja Lakiakankaan alueet eivät ole m erkittävässä ristiriidassa nykyisen tai kaavoitetun m aankäytön kanssa ja sijaitsevat riittävällä etäisyydellä lähim pään asutukseen.
4.2 Tuulivoimapuiston sijoittuminen ja maankäyttötarve
Tuulivoimahanke m uodostuu kahdesta lähekkäin sijoittuvasta tuulipuisto- alueesta. Lappfjärdin tuulipuiston suunnittelualue sijaitsee noin yhdeksän kilometriä Kristiinankaupungin keskustasta kaakkoon ja se on pinta- alaltaan noin 4 800 hehtaaria. Alueesta suurin osa sijaitsee Kristiinankau- pungissa ja noin kuusikym m entä hehtaaria Isojoen kunnassa.
Lakiakankaan tuulipuiston suunnittelualue sijoittuu noin kilom etrin Lapp- fjärdin tuulipuiston itäpuolelle ja on pinta-alaltaan noin 4 500 hehtaaria.
Lakiakankaan alue sijoittuu pääosin Isojoen alueella, m utta noin 1 800 hehtaaria sijoittuu Kristiinankaupungin alueelle ja kahdeksankym m entä hehtaaria Karijoen kunnan alueelle.
Tuulivoimalaitokset tullaan sijoittamaan vähintään yhden kilom etrin etäi- syydelle lähimmästä asutuksesta. Voimaloiden välisen etäisyys tulee ole- m aan 500 – 800 metriä. Voimaloiden rakentamista varten tarvitaan puus- tosta vapaata tilaa enintään noin hehtaarin alueelta. Nykyistä tieverkostoa laajennetaan niin että se mahdollistaa kuljetusliikenteen voim ala-alueille.
Uutta ja parannettavaa tieverkostoa rakennetaan vaihtoehdosta riippuen Lappfjärdin tuulipuistoalueella enimmillään noin viisikymmentä kilom etriä ja noin neljäkymmentä kilometriä Lakiankankaan tuulipuistoalueella. Tuuli- puiston tuottaman sähkön siirtoa varten hankkeessa rakennetaan linjaus- vaihtoehdosta riippuen noin kolmekymmentä kilometriä 110 kV ilmajohtoa.
Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulipuistoille laaditaan rakennusluvan hake- m isen mahdollistavia osayleiskaavoja. Tuulipuistojen alueet sijoittuvat pää- osin tulevan energiahuoltoa koskevan Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaa- van tuulivoim atuotantoon soveltuvaksi osoitetulle alueelle.
On huomioitava, että hankkeen tekniset m ittasuhteet ovat tässä vaiheessa alustavat ja voivat muuttua YVA-menettelyn aikana selvitysten edetessä.
Kuva 4.2. Tuulivoimapuiston suunnittelualueet laajimmillaan vaihtoehdon 3 mukaisesti Lapväärtin ja Lakiakankaan alueilla sekä kaavailtu voimajohto- linjaus.
4.3 Tuulivoimalat
Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulipuistot koostuisivat yhteensä noin sadasta tuulivoimalasta. Käytettävän tuulivoimalatyypin yksikköteho on noin 3 MW ja hankkeen yhteenlaskettu teho olisi tällöin noin 300 MW. Voimaloiden lo- pulliseen lukumäärään ja yksikkökokoon vaikuttavat tulevien vuosien tek- ninen ja kaupallinen kehitys.
Tuulivoimalaitosyksikkö koostuu noin 140 metriä korkeasta tornista, kone- huoneesta sekä kolmilapaisesta roottorista. Teräslieriötorni pultataan kiinni betoniseen perustukseen. Roottorilavan pituus tulee olemaan noin 60 m et- riä ja roottoriympyrän halkaisija noin 120 m etriä. Tuulivoimalan lakikorke- us tulee olem aan enintään kaksi sataa m etriä.
Tuotannon optimoimiseksi tuulivoimapuistoissa voimalat pyritään sijoitta- m aan mahdollisimman korkealle ja siten, että niiden etäisyys toisistaan on vähintään 4 - 6 roottorin halkaisijan mitan verran. Käytännössä voim aloi- den välinen etäisyys tulee olem aan vähintään noin 500 – 800 m etriä.
Kuva 4.3. Periaatekuva YVA-menettelyssä arvioitavasta tuulivoimalaitok- sesta. Tuulivoimalaitoksen teräslieriötornin korkeus on 140 m ja lapa 60 metriä. Näin ollen tuulivoimalaitoksen maksimikorkeus on yhteensä 200 metriä.
Kuva 4.4. Esimerkki 3 MW tuulivoimalaitoksesta (taustalla) ja sen lavasta (WinWinD).
4.4 Tuulivoimalaitoksien perustukset
Tuulivoimaloiden perustamistapa valitaan jokaiselle voimalaitokselle erik- seen paikan pohjaolosuhteiden mukaan. Jokaiselle tuulivoim alalle tullaan valitsemaan erikseen sopivin ja kustannustehokkain perustamistapa m yö- hem min tehtävien pohjatutkimustulosten perusteella. Lähtötietojen perus- teella perustustekniikka tulee olemaan joko maavarainen teräsbetoniperus- tus, teräsbetoniperustus massanvaihdolla tai kallioankkuroituperustus.
Hankkeen suunnitteluvaiheessa tehdään alustavia maaperätutkimuksia kai- raam alla testireikiä kunkin potentiaalisen voimalaitoksen alueella. Perus- tusten lopullista mitoitusta ja yksityiskohtaista suunnittelua varten tehdään tuulivoim alaitosten alueella tarkentavia m aaperätutkim uksia.
Tarvittava betonin määrä perustusta kohden on suuruusluokkaa 300–600 kuutiometriä (m3) voimalan kokoluokasta, tornin rakenteesta ja maaperän om inaisuuksista riippuen. Jos hanke toteutetaan kokonaisuudessaan (noin 100 voimalaa), tulee perustuksiin tarvittavan betonin kokonaism äärä ole- m aan 30 000 – 60 000 kuutiometriä. Tarvittava teräksen m äärä on m uu- tam ia kymmeniä tonneja perustusta kohti, eli tuulipuistoon vaadittavan te- räksen kokonaism äärä tulee olem aan noin 1000 – 2000 tonnia.
kuva 4.5. Maavaraisen teräbetoniperustuksen rakentamisvaihe (Kuva: Leila Väyrynen / FCG).
4.4.1 Maavarainen teräsbetoniperustus
Maaperän ollessa riittävän kantava, tuulivoimala perustetaan maavaraises- ti. Maaperän on tällöin oltava rakenteeltaan niin kantava, ettei tuulivoim a- lan kuormituksesta johtuen aiheudu painumia maaperään. Kantavia raken- teita ovat m uun m uassa erilaiset m oreenit, hiekat ja luonnonsora.
Maavaraisen teräsbetoniperustuksen halkaisija on noin 20 – 25 m etriä ja sen korkeus noin 1 – 2 metriä. Rakennusvaiheessa perustuksen alta poiste- taan ensin puusto noin 50 x 50 metrin alueelta. Teräsbetoniperustus teh- dään sen jälkeen valuna ohuen sora tai murskekerroksen päälle. Valun jäl- keen perustus peitetään m aa-aineksilla.
Kuva 4.6. Maavarainen teräsbetoniperustus.
4.4.2 Teräsbetoniperustus massanvaihdolla
Mikäli tuulivoimalaitoksen alueen alkuperäinen m aaperä ei ole riittävän kantavaa, valitaan teräsbetoniperustus massanvaihdolla. Tällöin perustus-
Betoni
M aa-aines M aa-aines
ten alta kaivetaan ensin löyhät pintamaakerrokset pois. Kantavat ja tiiviit m aakerrokset saavutetaan yleensä 1,5 – 5 m etrin syvyydellä. Kaivanto täytetään luonnonsoralla tai murskeella kaivun jälkeen. Ohuissa kerroksis- sa tehdään tiivistys täry- tai iskutiivistyksellä. Täytön päälle valetaan te- räsbetoniperustukset.
Perustukset ovat mitoitukseltaan samankokoiset kuin tehtäessä maavarais- ta perustusta ilm an m assanvaihtoa.
Kuva 4.7. Teräsbetoniperustus ja massanvaihto.
4.4.3 Kallioankkuroitu perustus
Jos tuulivoimalan alueella on avokallioita, voidaan perustukset ankkuroida suoraan kallioon. Kallioankkuroitua teräsbetoniperustusta voidaan käyttää tapauksissa, joissa kalliopinta on näkyvissä ja lähellä m aanpinnan tasoa.
Kallioon louhitaan varaus perustusta varten ja porataan reiät teräsankku- reita varten.
Ankkurien määrä ja syvyys riippuvat kallion laadusta ja tuulivoim alan kuormasta. Ankkuroinnin jälkeen valetaan teräsbetoniperustukset kallioon tehdyn varauksen sisään.
Kallioankkurointia käytettäessä teräsbetoniperustuksen koko on yleensä m uita teräsbetoniperustam istapoja pienem pi.
Kuva 4.8. Kallioankkuroitu perustus.
Betoni
M aa-aines M aa-aines
Betoni
Sora tai murs ke
T eräs ankkurit
4.5 Rakennus- ja huoltotiet
Tuulivoimaloiden rakentamista varten tarvitaan hyväkuntoinen tieverkosto ym pärivuotiseen käyttöön. Teiden leveys tulee olemaan noin kuusi m etriä.
Rakennettavien teiden ja liittymien mitoituksessa on lisäksi otettava huo- m ioon, että tuulivoimaloiden roottorien lavat tuodaan paikalle yli viisikym - m entä metriä pitkinä erikoiskuljetuksina. Tämän takia liittymät ja kaarteet vaativat normaalia enemmän tilaa. Teiden maksimijyrkkyys on kymmenen prosenttia ja minimikaarevuussäde 50–60 metriä. Teiden rakentam iseen käytetään mursketta tai luonnonsoraa. Rakennettavan tai kunnostettavan tien kokonaispituus on noin yhdeksänkymmentä kilometriä tilanteessa jos- sa tuulipuisto toteutetaan m aksim aalisen vaihtoehdon m ukaisesti.
Teitä pitkin kuljetetaan tuulivoimaloiden rakentamisessa tarvittavat raken- nusm ateriaalit sekä pystytyskalusto. Rakentamisen jälkeen tieverkostoa käytetään voimaloiden huolto- ja valvontatoimenpiteisiin. Tiet palvelevat m yös paikallisia m aanom istajia ja m uita alueella liikkuvia.
Kuva 4.9. Hankkeen yhteydessä rakennettavat tai kunnostettavat huolto- tiet.
4.6 Tuulipuiston sisäinen sähkönsiirto
Tuulivoimaloiden generaattoreiden jännite on tyypillisesti yksi kilovoltti (kV) tai vähemmän. Jännite nostetaan voimalassa olevalla muuntajalla si- säisen sähkönsiirtojärjestelmän keskijännitetasoon (tyypillisesti noin 20–45 kV). Tämän jälkeen tuulivoimalla tuotettu sähkö siirretään tuulipuiston m aakaapelilla tuulipuistoalueelle rakennettavalle sähköasemalle. Tällä säh-
köasemalla sähkön jännitetaso nostetaan muuntajalla 110 kilovolttiin. Säh- kösiirto pyritään toteuttamaan kussakin osassa mahdollisimman korkealla jännitteellä, jotta sähkön häviöitä saadaan vähennettyä. Samalla siirtover- kossa käytettävän johtim en poikkipinta-alaa pienennettyä.
4.6.1 Sähköasema
Alueelle sijoitettavan sähköaseman tilantarve on noin 0,5 hehtaaria. Ase- m alle sijoitetaan yksi tai kaksi muuntajaa, tarvittavat kytkinkentät 110 ki- lovoltin johdon liittämiseen tarvittava päätepylväs sekä rakennus suojaa tarvitseville laitteistoille. Rakennuksen pohjapinta-ala on noin 30 – 70 ne- liöm etriä. Asemalle sijoitetaan m ahdollisesti myös dataliikennettä varten noin 20 - 30 m etriä korkea m asto.
Kuva 4.10. Esimerkki sähköasemasta.
4.6.2 Tuulipuiston sisäinen kaapelointi
Puiston sisäiset sähkö- ja tiedonsiirtokaapelit kaivetaan kaapeliojaan tyypil- lisesti 0,5 – 1 metrin syvyyteen. Kaapeliojan leveys on tyypillisesti noin m etri. Kaapeliojat sijoitetaan pääosin kuljetusteiden yhteyteen. Jos kaape- leita sijoitetaan m uualle kuin tien varteen, tarvitaan rakennusaikana noin neljän m etrin levyinen puustosta vapaa käytävä.
Kaapeleiden yhdistäminen toisiinsa puiston alueella tapahtuu pienehköissä rakennuksissa. Näiden niin sanottujen puistomuuntamoiden pohjapinta-ala on tyypillisesti noin 3 – 10 neliömetriä. Kytkentämahdollisuuksien ansiosta voidaan puiston sisällä, esimerkiksi huoltojen ja vikatilanteiden yhteydessä, luoda vaihtoehtoisia sähkönsiirtoreittejä. Näin on mahdollista luoda m ah- dollisim m an pieniä sähköttöm iä alueita.
4.6.3 Tiedonsiirto
Sekä tuulivoimapuiston tuotannon- että sähkösiirronvalvonta tapahtuu eri- laisten automaatiojärjestelmien avustuksella etävalvontana. Tämän seura- uksena alueelle sijoitetaan tietoliikennekaapeleita ja liikenteen reititykseen
tarvittavia jakokaappeja. Tietoliikennekaapelointi ja jakokaapit pyritään si- joittam aan teiden pientareisiin samoihin kaapeliojiin sähkökaapeleiden kanssa noin 0,5 – 1 m etrin syvyyteen.
4.6.4 Sähkölaitteiden maadoitus
Sähkötöihin kuuluu myös tuulivoimaloiden ja m uiden sähkölaitteiden m aa- doitus, jolla varmistetaan huolto- ja asennushenkilöstön työturvallisuus.
Osana m aadoitusjärjestelmää toteutetaan lisäksi ukkossuojaus, jolla välte- tään laitteistoille aiheutuvia vaurioita ja varmennetaan alueella liikkuvien ihm isten ja eläinten turvallisuutta ukonilm alla.
4.7 Tuulipuiston ulkoinen sähkönsiirto 4.7.1 Yleistä
Tuulivoimapuisto tullaan yhdistämään 110 kilovoltin (kV) voimajohdolla täl- lä hetkellä rakenteilla olevalle Kristiinankaupungin pohjoispuolella sijaitse- valle Kristinestad -nimiselle sähköasemalle. Alustavan suunnitelm an m u- kaan voimajohto tullaan kokonaisuudessaan toteuttam aan ilm ajohtona.
Tuulipuiston ulkoisen sähkönsiirrolle on kehitetty eri vaihtoehtoja, joita esi- tellään erikseen vaihtoehtoja käsittelevässä kappaleessa 7.
4.7.2 Pylväät
Pylväät tulevat olemaan joko harustettuja portaalipylväitä tai vapaasti sei- sovia ristikkorakenteisia teräspylväitä. Harustettujen portaalipylväiden ma- teriaalina on joko puu tai teräs. Pylväiden korkeus on noin 18 - 23 m etriä.
Yksittäisissä kohdissa esimerkiksi kulmapylväinä käytetään m ahdollisesti vapaasti seisovia ristikkorakenteisia pylväitä. Pylväitä voim ajohdolla on noin 200 – 250 m etrin välein.
Kuva 4.11. Esimerkki 110 kV ilmajohdosta harustetulla portaalipylväällä.
4.7.3 Johtoalue
Mikäli 110 kV ilmajohto rakennetaan uudelle m aa-alueelle, edellyttää se noin 26 – 30 metriä leveän puuttomana pidettävän johtokadun. Lisäksi joh- tokadun molemmin puolin tulee kymmenen m etriä leveä reunavyöhyke.
Tällä vyöhykkeellä puiden kasvua rajoitetaan, jotta niiden kaatuminen joh- don päälle saadaan estettyä.
Kuva 4.12. 110 kV ilmajohdon tyyppipiirustus, jossa on esitetty harustettu portaalipylväs, johtoaukea, reunavyöhykkeet ja johtoalue.
Johtoreitti pyritään sijoittamaan olemassa olevien johtokatujen yhteyteen kun se on mahdollista. Näitä olemassa olevia johtokäytäviä levennetään tapauskohtaisesti 0 – 38 metriä. Johtokadun leventäm inen riippuu m m . käytettävästä pylvästyypistä, olemassa olevista johdoista ja m ahdollisesti purettavista voimajohdoista. Muutamilla osuuksilla pyritään selvittäm ään onko m ahdollista ostaa olemassa oleva johto ja joko käyttää sitä tai purkaa vanha johto ja rakentaa uusi vapautuvaan tilaan. Mahdollisuuksien mukaan pyritään m yös käyttämään yhteisiä pylväitä m uiden toim ijoiden kanssa.
Johtoalueella m uodostuu johtoaukeasta ja reunavyöhykkeestä, jonka leve- ys on kymmenen m etriä molemmin puolin johtoaukeaa, jolloin koko johto- alueen leveys on 46 metriä. Hankkeesta vastaava lunastaa johtoalueelle rajoitetun käyttöoikeuden.
Kuva 4.13. 110 kV ja 400 kV ilmajohdon tyyppipiirustus, jossa on esitetty harustettu portaalipylväät, johtoaukeat, reunavyöhykkeet ja johtoalueet.
4.7.4 Johtoreitin toteuttamistavat
Hankkeessa on tarkasteltu vaihtoehtoisia voimajohtoreittejä sekä vaihtoeh- toisia teknisiä toteuttamistapoja tuulivoimapuistohankkeen sähkönsiirron toteuttamiseksi. Reittivaihtoehdot sekä johtokatujen poikkileikkaukset on kuvattu liitteessä 1. Liitteessä kuvatut johtokatujen alkutilanteet eivät ku- vasta nykytilannetta, vaan tilannetta sen jälkeen kun Fingrid on rakentanut Kristinestadin sähköasem an ja siihen liittyvät 400 kV johdot alueelle.
Suunnitelmissa on m yös oletettu, että EPV Tuulivoima Oy:n Metsälän tuuli- voim ahanke toteutuu.
Kuvassa 4.14 on esitetty suunnitellun sähkönsiirtoreitin vaihtoehtojen osa- alueet. Osa-alueella A1 tulee sijaitsemaan rinnakkain 400 kV, 110 kV, kak- si 220 kV ilmajohtoa sekä CPC:n ja EPV:n yhteinen ristikkorakenteinen 110 kV ilm ajohto. Johtokatua tullaan tällöin leventämään noin 16 metriä. Vaih- toehtoisesti (A) CPC ja EPV rakentavat rinnakkain omat harustetut 110 kV johdot. CPC:n ilmajohdon rakentaminen leventää johtokatua noin 38 m et- riä.
Osa-alueella B1 voidaan purkaa Fingrid Oyj:n käyttäm ättä jäävä 220 kV johto ja rakentaa tilalle CPV:n ja EPV:n yhteinen 110 kV ristikkorakentei- nen ilmajohto, jolloin johtokatua ei tarvitse leventää. On m yös mahdollista (B), että toinen toimijoista liittyy Fingridin johtoon 110 kV jännitteellä ja toinen rakentaa vierelle oman 110 kV johdon. Molemmat olisivat harustet- tuja portaalipylväsrakenteella. Johtokatua tulisi tällöin leventää noin 15 m etriä.
Osuudella C on kolme toteutumismahdollisuutta: Fingridin 400 kV johdon vierelle rakennetaan EPV:n ja CPC:n yhteinen 110 kV johto ristikkoraken- teella nykyisen 110 kV johdon tilalle, joka puretaan (C2) (johtokatua le- vennetään 2 m). Mikäli nykyistä 110 kV johtoa ei pureta, sijoittuu se EPV:n
ja CPC:n sekä Fingridin johtojen väliin ja johtokatu levenee rakentam isen m yötä 18 m (C1). Jos EPV:n voimajohtoa ei rakenneta ja nykyistä 110 kV johtoa ei pureta, näiden vierelle rakennetaan CPC:n uusi 110 kV johto ja johtokatua levennetään 16 m etriä (C).
Kuva 4.13. Yleiskuva liityntävoimajohdon reitistä ja eri toteutusvaihtoehto- jen osuuksista.
Alueen D pohjoisimmalla osuudella on m ahdollista rakentaa EPV:n ja CPC:n yhteinen 110 kV ilmajohto ristikkorakenteella Fingrdin 400 kV johdon rin- nalle (D2), jolloin johtokatua levennetään vain 2 m etriä. Jos yhteistyö EPV:n kanssa ei ole mahdollista, rakennetaan uusi 110 kV johto portaali- pylväsrakenteella ja johtoaluetta laajennetaan noin 21 metriä. Ilmajohdon sijoittuessa samalle reitille Fingridin 400 kV johdon kanssa, on mahdollista lisätä samaan portaalipylväsrakenteeseen 110 kV johtim et, jolloin raken- nustoim enpiteitä osuudella ei tulla tekem ään (D1).
Alueella E tuulivoimapuiston alueelta rakennetaan uusi 110 kV harustettu portaalipylväsrakenteinen ilmajohto olemassa olevalle johtoalueelle asti.
Sähkönsiirron reitti ja toteutustapa tulevat tarkentumaan suunnittelun ede- tessä, kun yhteistyömahdollisuudet muiden toimijoiden kanssa on selvitet- ty.
