Antti Mäki 1904—1985
Antti Mäki syntyi maanviljelijän poikana Ruovedellä. Valmistuttuaan ylioppilaaksi Tampereen klassillisesta lyseosta 1923 hän kir-
joittautui Helsingin yliopiston maatalous- metsätieteelliseen tiedekuntaan. Kandidaatin tutkinnon hän suoritti 1928,agronomin tut- kinnon 1930 ja väitteli tohtoriksi 1943. Do- sentiksi hänet nimitettiin 1946 ja maanvilje- lystalouden professorin virkaan 1950. Kyseistä professuuria hän hoiti ainavuoteen 1971 saak- ka.
MittavimmantyönsäMäkisuoritti yliopis- ton opettajana ja hallintomiehenä. Lähes 400 agronomia ehti hänen aikanaan suorittaa lop- pututkinnon maanviljelystaloudessa. Myösli- sensiaattien ja tohtoreiden määrä oli tieteenala huomioonottaenvarsin suuri. Antti Mäki toi- mi kuusivuotta tiedekunnan dekaanina. Yli- opistonrahatoimikunnan, ylioppilaiden opin- tolainarahaston hallituksen ja valtion opinto- tukilautakunnan puheenjohtajana hän toimi lähes vuosikymmenen kussakin. Merkittävän panoksen hän antoi tiedekunnan Viikin laitos- ten suunnitteluun.
Maataloustieteellisenseuran puheenjohta- jana Antti Mäki toimi 1953—1954 ja aika- kauskirjan toimituskuntaan hän kuului
1956—1971. Hänet nimitettiinseurankunnia- jäseneksi 1971.
Antti Mäen tieteellinentuotanto keskittyi varsin voimakkaasti maatalouden arvioimis- tieteen alueelle. Hänen ensimmäiset laajat tie- teelliset julkaisunsa »Maatalouden rakennus- oloista Suomessa v. 1938» ja »Varastopää- omasta jasen suuruussuhteista eräillä Etelä- Suomen maatiloilla» (väitöskirja 1943) kuu- luvat keskeisesti tämän tieteen piiriin.
Sekä arvioinnin tieteellisiä perusteita että käytäntöön sovellettavaa tietoa tarvittiin heti toisen maailmansodan päätyttyä. Karjalaan jääneen maatalousomaisuuden korvaamiseksi ja myös sodan jälkeensuuren maareformin yhteydessä tapahtuneiden maanluovutusten aiheuttamienmenetystenarvioimiseksi oli laa- dittava varsin lyhyessä ajassa arviointiperus-
teet ja ohjeet. Tähän työhön joutuimyösAnt- ti Mäki osallistumaan merkittävällä panok- sella.
Karjalaan jääneen maatalousomaisuuden arviointi lähti teoreettisesti tilakokonaisuuden kannalta. Maatalousmaan osittaisen luovu- tuksen aiheuttamamenetysperustuisen sijaan periaatteessa raja-arvoteoriaan. Tämän teo- rian kehittelyä olivat alueellisena ongelmana käsitelleet monettutkijat jo 1800-luvulla. Ti- lakohtaisena kysymyksenä se oli vähän tun- nettu. Saksalainen Friedrich Aereboe (1912) toi esiin myöstilakohtaisenerotusarvon mää- rittämisperiaatteita. Antti Mäki kehitteli an- siokkaalla tavalla nimenomaan raja-arvoteo- riaanperustuvaa arviointia kohdistuipa sesit- ten tilojen pirstomiseen tai tilankasvuun, jota hän käsitteli myöhemmissä yhteyksissä.
Raja-arvoteoriaan perustuvia tutkimuksia Antti Mäelläon mm.»Maatalousvahinkojen arvioimisperusteet toista korvauslakia sovel- lettaessa (1945)» ja »Viljelysmaan pakkolu- nastuksen vaikutuksesta luovuttavan viljel-
mänkannattavaisuuteen (1945)». Näiden li- säksi hän julkaisi seitsemän muutatätä ongel- maakoskevaa tutkimusta ja teoreettisiaperus- teita koskevaa kirjoitusta.
211
Toinen Antti Mäen kehittelyn kohteena ol- lut ongelma oli maatalousekonomian termi- nologia. Abstraktisen tieteen edustajana hän tunsi hyvin ne vaikeudet, jotka puutteellinen ja hajanainen terminologia tällä tieteen alal- la aiheutti. Sekä opetuksessaan että kirjoituk- sissaan Mäki oli tässä suhteessa vaativa kas- vattaja. Antti Mäen kirjoittamat oppikirjat ja tieteelliset julkaisut osoittavat esimerkillisel- lä tavallaeksaktin terminologian merkityksen yhtenä selkeän ja yksikäsitteisen ilmaisun pe- rustekijänä. Tätä alaa koskevista Mäen julkai- suista on oppikirjojen ohellasyytä mainita:
»Maatalouden liiketuloskäsitteistä ja niiden käytöstä (1938)» ja »Maanviljelystalouden pe- ruskäsitteiden ja terminologian viimeaikaisista kehittämispyrkimyksistä (1951)». Näiden li- säksi Antti Mäki osallistui myös yhteispoh- joismaisen terminologian kehittelyyn suomen- kielisen terminologian osalta.
Liiketaloustieteen edustajana Antti Mäki joutui luonnollisestiopettamaan ja tutkimaan maatalouden liiketaloudellisia ongelmia. Tuo- tantovälineiden yhteensovittaminen eli harmo- nia, laskentatoimi jamaataloudenverotusoli-
vat lähinnä hänen sydäntään. Liiketaloustie- teilijänä Antti Mäki seurasi aluksi varsinus- kollisesti germaanisten koulukuntien perintei- tä. Kun toisen maailmansodan jälkeen anglo- saksinen liiketaloustiede aloittivoittokulkunsa Euroopanmantereella, hän oivalsisentulevan merkityksen ja sovelsi opetuksessaan osaksi myösamerikkalaisen maatalouden liiketieteen periaatteita.
Harmoniaperiaate tuli esiin sekä Mäen lii- ketaloudellisessa että arvioimistieteellisessä näkemyksessä. Hänsovelsitätä periaatetta il- meisesti aivan uranuurtajana maatalousmaan osittaisiin pakkolunastusarviointeihin. Hän korosti voimakkaasti sitä tasapainottomuuden tilaa, mikäsyntyy lunastettaessa peltoa val- miista tilakokonaisuudesta. Korvauksien tu- lisi oikeudenmukaisuusperiaatetta noudatet- taessakattaa tasapainottomuuden aiheuttama taloudellinen menetys.
Maatalouden laskentatoimen alalla Antti Mäki seurasi sveitsiläisen maatalouden talous- tieteilijän Ernest Laur’in jalanjälkiä. Tämä oli
luonnollista. Laur’in kirjanpitojärjestelmä oli otettu käyttöön sekä Suomessa että muissa pohjoismaissa jo 1910-luvulla. Laur’in peri- aatteet ja terminologia liiketulosten ilmaise- miseksi oli hyväksytty Euroopan maidenmaa- talousalan kongressissa Bukarestissa 1929.
Laskentatoimen alaltaonaiheellista mainita yksi Antti Mäen maassammekäyttöönottama menetelmä, ns. suhteelliset kannattavuuslas- kelmat. Ne ilmenivät ensi kerran jo Rurik Pih- kalan 1938 julkaisemassa »Maanviljelystalou- den alkeet» kirjassa Mäen kirjoittamina. Pe- riaatteessa laskelmat ovatnykyaikaisen kate- tuottolaskelmanesiasteita, tuotannonhaaro- jenkatetuottolaskelmia. Antti Mäki osallis- tui aktiivisesti myös maatalouden kannatta- vuustutkimustoiminnan kehittämiseen toi- mien mm. maatalousministeriönasettaman maatalouden kannattavuustoimikunnan pu- heenjohtajana 1961—1963.
Maatalouden verotustakoskevaan kehitys- työhön Antti Mäki osallistuiasiantuntemuk- sellaan lähes koko virkakautensa ajan. Hän kuului jäsenenä sekä vuonna 1958 että 1964 asetettuihin maatalouden verokomiteoihin.
Näiden komiteain työn perusteella luotiin maatalouden nykyinen verotusjärjestelmä.
Maataloudenverotustakoskevina muina jul- kaisuina mainittakoon mm. »Maatalouden verotusjärjestelmiä Suomessa (1971)» koske- va tutkimus. Myös muuhun komiteatyöhön Mäkiosallistuiuseaanotteeseen. Yksimerkit- tävimpiä lienee ollut »Maatalouden taloudel- listaasemaaselvittelevä komitea (1957)», jon- ka puheenjohtajana hän toimi.
Antti Mäen tutkimustyö kohdistui keskei- sestiviljelijäväestön tasapuolisuutta ja oikeu- denmukaisuutta koskeviin ongelmiin. Tutki- jana hän oli perusteellinen, kriittinen, niuk- kasanainen ja ehdottoman rehellinen. Hän ei valinnut tutkimusongelmiaan eikä julkaissut teoksiaan niiden populaarisuuden perusteel- la vaantieteellisyyden ja kokonaistaloudelli- sen mittapuun mukaan. Hänellä oli tiedemie- henä moniaominaisuuksia, joitanimenomaan tutkijalta vaaditaan.
Viljo Ryynänen 212
