AKATEMIA, POLITIIKKA, TASA-ARVO
“Jo�llek�n pol��t�ko�lle v�hapuhetuom�ot ovat sulka
sananvapausta�stel��an hattuun” – v�hapuheen kontrollo�nt�
e� onn�stu va�n la�ns��d�nn�n ke�no�n
Muutamat suomala�set pol��t�kot ovat nostaneet �tsens� o�keusta�stel��an asemaan kannatta��ensa keskuudessa saadessaan v�hapuhetuom�on. He my�s hy�tyv�t
pol��tt�sest� saam�staan tuom�o�sta. Samalla konkret�so�tuu v�hapuheeseen reago�nn�n va�keus. Kontrollo�nt�a e� vo�dakaan ��tt�� l��kaa la�ns��d�nn�n varaan, k�r�o�ttaa apula�sprofessor� Tatu Hytt�nen. VAPAA LUKUOIKEUS
Tatu Hyttinen Turun yliopisto 8.1 1. 1 5: 30
Oikeustieteilijä Tatu Hyttisen mukaan viharikoksiin liittyvän lainsäädännön tehtävä on tarjota erityistä suojaa valikoiduille ihmisryhmille.
A�atuks�a ta� tunte�ta e� ole kr�m�nal�so�tu.
Joka�nen me�stä saa �lman ranga�stuksen uhkaa tuntea v�haa, katkeruutta ta�
kostonh�moa, a�atella m�tä tahansa kanssa�hm�s�stä, yhdenverta�suudesta ta�
vähemm�stö�en o�keuks�sta.
Ranga�stavaks� a�atukset �a tunteet muuttuvat vasta kun ne konkret�so�tuvat sanall�s�ks� ta� konkreett�s�ks� teo�ks�. Es�merk�ks� v�ha vo� eskalo�tua fyys�seks�
väk�vallaks� ta� suusanall�s�ks� tappouhkauks�ks�.
Va�kka v�ha onk�n va�kuttamassa mon�en r�kosten taustalla, ka�kk�a ranga�stav�a v�han�lmauks�a e� ole perusteltua määr�tellä n�menomaan v�har�koks�ks�.
Käs�tteell�sest� on tärkeää tehdä ero ranga�stavan v�ha�sen puheen �a r�kokseks�
luok�teltavan v�hapuheen väl�llä.
Kun ranga�stavan v�ha�sen puheen kohteena vo� olla kuka tahansa, v�hapuheen kohteena on va�n ra�attu �oukko �hm�s�ä. Ra�anveto on tärkeä, koska v�har�koks��n l��ttyvän la�nsäädännön tehtävä on tar�ota er�ty�stä suo�aa val�ko�du�lle
�hm�sryhm�lle. V�est� on, että t�etty�h�n haavo�ttuvassa asemassa olev��n �hm�s��n ta� �hm�sryhm��n �dent�fio�tuv��n henk�lö�h�n kohd�stuvat r�kokset ovat er�ty�sen mo�t�ttav�a.
M�ks� la�ns��d�nt� takaa er�ty�sen suo�an v�hemm�st��lle?
La�nsäädännön perustelu�ssa �hm�sten yhdenverta�suus on merk�ttävä lähtökohta.
S�ks� yhdenverta�suutta korostavassa la�nsäädännössä kysymys korotetusta r�koso�keudell�sesta suo�asta on hankala.
Kr��t�kko vo� kysyä, m�ks� läh�suhdeväk�vallan uhr�n ta� pol��t�kon kokemat tappouhkaukset ovat vähemmän mo�t�ttav�a ku�n es�merk�ks�
seksuaal�vähemm�stöön kuuluvan �hm�sen saamat tappouhkaukset. Kr��t�kko�en mukaan v�har�kokset asettavatk�n �hm�set keskenään er�arvo�seen asemaan.
Uhr�n asemaan pääsem�sestä on käynn�ssä �atkuva valtata�stelu. S�ks� on tärkeää, että v�har�kosten uhr�määr�telmä p�detään suppeana. L��an kattavan
uhr�määr�telmän seurauksena v�har�kokset menettävät teränsä, koska la�nsäädäntö e� enää tar�oa�s� er�ty�stä suo�aa haavo�ttuv�mmassa asemassa olev�lle �hm�s�lle.
Käytännössä v�hapuheen suppea määr�telmä tarko�ttaa, että r�koksen kohteena
vo�vat olla ens�s��a�sest� va�n vähemm�stö�h�n �dent�fio�tuvat �hm�set.
Korotettu r�koso�keudell�nen suo�a onk�n perusteltua ymmärtää yhdenverta�suutta turvaavaks� pos�t��v�seks� syr��nnäks�, e�kä �hm�sten
tasapuol�sta kohtelua he�kentäväks� negat��v�seks� syr��nnäks�. Per�mmä�senä tavo�tteena on, ette�vät vähemm�störyhmät �outu�s� enää samanla�sten sortoto�m�en kohteeks� kuten es�merk�ks� �uutala�set, roman�t �a
seksuaal�vähemm�stöt 1930-1940-luku�en Euroopassa.
V�hapuhe on ennen ka�kkea k��hottam�sta kansanryhm��
vastaan �a uskonrauhan r�kkom�sta
V�hapuheen r�koso�keudell�nen sääntely on ongelmall�sta �a sääntelyn o�keudell�s�a perustelu�a ol�s� arv�o�tava avo�mest� �a ennakkoluulottomast�.
Selke�n v�hapuher�kos on k��hottam�nen kansanryhmää vastaan.
K��hottam�sr�kokseen vo� syyll�styä uhkaamalla, panettelemalla ta� solvaamalla
�hm�sryhmää es�merk�ks� �honvär�n, syntyperän, kansall�sen ta� etn�sen alkuperän, uskonnon ta� vakaumuksen, seksuaal�sen suuntautum�sen ta�
vamma�suuden perusteella.
Kansanryhmän k��hottam�sen l�säks� uskonrauhan r�kkom�nen on v�hapuher�kos.
Kr�m�nal�so�nn�n perusteena on pyrk�mys suo�ella uskonnoll�sta vakaumusta sekä yhte�skuntarauhaa.
Julk�sessa keskustelussa on a�o�tta�n es�llä uskonrauhar�koksen �älkeen�ääne�syys, mutta yhte�skunnall�nen, o�keudell�nen �a teknolog�nen keh�tys saatta�s�vat
edellyttää l�säks� k��hottam�sr�kostunnusmerk�stön s�sällön uudelleen arv�o�m�sta.
Es�merk�ks� Euroopan �hm�so�keustuom�o�stu�men o�keuskäytännön perusteella on selvää, ette� uhkaava ta� väk�valtaan yllyttävä v�hapuhe ole hyväksyttyä.
Sanom�sen vapaus ku�tenk�n kasvaa, kun s��rrytään panetteluun �a solvaam�seen.
Teko�en r�koso�keudell�sessa arv�o�nn�ssa myös kontekst�lla �a tek��än henk�löllä on merk�tystä. Es��ntyvälle stand up-koom�kolle sall�taan enemmän ku�n
vaal�tentt��n osall�stuvalle pol��t�kolle.
V�hapuheen ranga�stavuutta arv�o�taessa ol�s�k�n syytä poht�a pol��tt�sen sananvapauden moderne�a ra�o�a.
Jos pol��t�kko solvaa ta� panettelee vähemm�stö�ä, s�llä on todennäkö�sest�
vakavammat seuraukset ku�n tavall�sen �hm�sen k�r�o�tuks�lla sos�aal�sessa med�assa. N��npä vo� olla perusteltua korostaa pol��tt�sen v�hapuheen
vaarall�suutta �a vaat�a, että s��hen reago�daan myös n��ssä t�lante�ssa, �o�ssa kysymys on solvaam�sesta sekä vähemm�stö�en panettelusta.
Vasta-argumentt�na on tok� mahdoll�sta es�ttää, että o�keus�är�estyksen tul�s�
opt�mo�da pol��tt�sen keskustelun l��kkumat�la el� mahdoll�s�mman suur�
sananvapaus n��ssä t�lante�ssa, �o�ssa kysymys e� ole uhkaam�sesta ta� väk�valtaan yllyttäm�sestä.
R�koslak� mahdoll�staa myös ranga�stusten koventam�sen, �os r�koksen mot��v�na on ollut es�merk�ks� uhr�n �honvär� ta� seksuaal�nen suuntautum�nen.
Kunn�anloukkaus �a tappouhkaus saattavat s��s olla v�hapuhetta, m�käl� teot ovat luonteeltaan ras�st�s�a ta� syr��v�ä. Kun teko luok�tellaan samalla v�har�kokseks�, seurauksena on normaal�a ankaramp� ranga�stus.
Normaal�a ankaramp� ranga�stus e� ku�tenkaan ole selv�ö. Korke�mman o�keuden (KKO 2020:32) l�n�aamalla tavalla teon ras�st�sesta ta� syr��västä mot��v�sta e�
saada �äädä varteenotettavaa epä�lyä, m�kä va�keuttaa mot��v�n
toteennäyttäm�stä. Teon mot��v�a e� vo�da sella�senaan �ohtaa es�merk�ks� uhr�n seksuaal�sesta suuntautum�sesta, va�kka uhr�n henk�lö vo�k�n herättää epä�lyn v�har�koksesta.
V�hapuheen v�hent�m�nen e� onn�stu va�n r�koso�keudell�s�n ke�no�n
Ranga�stusten uhkan tavo�tteena on, että �hm�set e�vät tek�s� r�koks�a.
Muodoll�sen ranga�stuksen l�säks� r�koso�keudell�set tuom�ot langettavat use�n negat��v�sen le�man, �olla vo� olla �tse ranga�stusta merk�ttävämp�ä va�kutuks�a tuom�tun elämään. Seuraukset vo�vat �ohtaa es�merk�ks� työpa�kan
menettäm�seen �a perhe-elämän ongelm��n. Tämänkalta�s�sta t�lante�sta
käytetään term�ä sankt�okumulaat�o el� ranga�stuksen a�heuttama le�ma �ohtaa mu�h�n negat��v�s��n keh�tyskulku�h�n yks�lön elämässä.
V�har�koks�sta puhuttaessa on ku�tenk�n löydettäv�ssä t�lante�ta, �o�ssa tuom�on avulla kerätään sympat�aa omalta v��teryhmältä, tykkäyks�ä sos�aal�sessa
med�assa sekä pos�t��v�sta huom�ota. Jo�ssak�n t�lante�ssa tuom�o onk�n ke�no saada myönte�stä pol��tt�sta �ulk�suutta.
Saatu�a syytte�tä �a langetettu�a tuom�o�ta vo�daan kr�t�so�da m�el�valta�s�ks�, mutta pol�t��kassa menestyneet �hm�set ovat n��n ta�tav�a sanankäyttä��ä, että he osa�s�vat varmast� halutessaan �lma�sta as�ansa syyll�stymättä v�har�kokseen –
�lman, että he�dän täytyy t�nk�ä v�est�n s�sällöstä.
Om�en näkemysten puolesta ollaan s��s valm��sta uhrautumaan, m�kä synnyttää kuvan kansala�stottelemattomuudesta.
As�a koetaan n��n tärkeäks�, että sen ääneen sanom�sen vuoks� e� vo�da ta�pua r�kosla�n edessä.
Jo�denk�n näkyv�en pol��t�kko�en kansala�stottelemattomuutta mu�stuttava to�m�nta asettaak�n haasteen v�hapuheen r�koso�keudell�selle kontrollo�nn�lle.
R�koslak� e� to�m� ennalta estäväst�, �os r�koks�sta seuraa yhtä la�lla hyötyä ku�n ha�ttaak�n.
Tyyp�ll�nen ratka�su on vaat�a kovemp�a ranga�stuks�a. E� ole ku�tenkaan m�tään syytä olettaa, että ranga�stusten ankaro�ttam�nen tehoa�s� v�hapuheeseen yhtään sen paremm�n ku�n muuhunkaan r�koll�suuteen. On v��sautta myöntää, ette�
v�hapuheen kontrollo�nt�a vo�da �ättää l��aks� r�kosla�n varaan.
Tatu Hytt�nen
Tatu Hytt�nen on Turun yl�op�ston r�koso�keuden apula�sprofessor�. Hän on tutk�muks�ssaan tarkastellut muun muassa v�hapuheen ranga�stavuutta
Tämä art�kkel� on �ulka�stu Creat�ve Commons CC BY�ND 4.0 -l�senss�llä.
Tutustu mu�h�n vapaan lukuo�keuden Akatem�a-art�kkele�h�n
Keskustelu
Tätä �uttua e� ole v�elä kommento�tu.
© To�nen Aatos 2022
Piditkö artikkelista?
REKISTERÖIDY JA KOKEILE MUSTREADIA 14 PÄIVÄÄ MAKSUTTA