84
Är radioteater teater eller radio?- Horisont 35(1988)6, s. 94-100.
MORING, Tom
Kulttuuristen arvojen paikallinen haltuunotto-uusien paikallisradioiden ylenkatsottu funktio. - Politiikka 30(1988)4,s.333-346.
NORRENA, Vaula
Mainoksen merki(tykse)llinen riisuminen: semiotiikan ihmemaassa, osa 1/3.- Mark (1988)1, s. 20-25.
NORRENA, Vaula
Mainonnan myyttikestit : semiotiikan ihmemaassa, osa 2/3.- Mark (1988)2, s. 20-25.
NÄRE,Sari
Miestenlehtien myyttinen naiskuva ja miten sitä luetaan.
-Teoksessa: Salattu seksuaalisuus.- Helsinki: WS, 1988.
- s. 173-191.
OLLILA, Anne
Feministinen elokuvatutkimus ja naisellisen diskurssin ongelma.- Naistutkimus 1(1988)2, s. 36-42.
SIHVONEN, Jukka
Elokuva -lingvistiikkaa ja psykoanalyysia : Christian Metz.- Lähikuva (1988)3, s. 14-26.
SIURALA, Lasse
Nuoret, sanomalehti, tulevaisuus : nuorisotutkimus 3. - Suomen lehdistö 60(1989)2, liite 8 s.
TALLQVIST, J.O.
Kulturtidskriften lever vidare. - 1: Bo ken i bruk : föreläs- ningar hållna i samband med frrandet av Boken i Fin- land 500 år.-Åbo: Åbo Akademi, 1988. - s. 28-34.
TERVEYSKASVATUS. - Sosiaalinen aikakauskirja
Tiedotustutkimus 1!89
82(1988)6, s. 2-34.
Teemanumero sisältää artikkelit: Arja Rimpelä: Nuor- ten terveystottumusten muutokset 1970- ja 1980-luvuil- la; Hannele Sauli: Suomalainen mies- terveyspoliitti- nen ongelmatapaus; Harri Vertio: V aitio terveyskasvat- tajana; Matti Rimpelä: Kaupungtn virastopäällikön nä- kökulma terveyskasvatukseen; Matti Rajala: Onko jär- jestöjen terveyskasvatuksella tulevaisuutta?; Maila Upanne: Asiantuntijoiden terveystieto ja ihmisten:
väestökohtaisen terveyskasvatuksen vaikuttavuuden kriteerit otettu väärältä tasolta?; Pauliina Aarva: Jouk- koviestintä terveysvalistajana; Pertti Hemanus: Kam- panjat sosiaalisten prosessien virittäjinä.
V ARSA, Hannele
"Varakas herra etsii päiväkahviseuraa".- Teoksessa: Sa- lattu seksuaalisuus.- Helsinki: WS, 1988.- s. 192-218.
WIBERG, Matti
Politiska redaktörer-en skock tama ankor. - Finsk tidskrift (1988)9, s. 458-465.
VIESTINTÄÄ puolin ja toisin.- Virke (1988)6, s. 9-19.
Äidinkielen opettajain liiton Viestinnällisessä iltapäi- vässä 27.5.1988 pidetyt puheenvuorot: Jaakko Nummi- nen: (puheenvuoro); Erkki Astala: Rockvideot-uusi tapa katsella; Tapani Lundgren: TV-sarjoja katsellessa;
Anne Halttunen: Kokeilu Keravan ammattioppilaitok- sessa: viestintäkasvatus integraatioaineena.
VOUDINMÄKI, Keijo
Viestintäympäristön muuttuminen ja kasvatus. - Teok- sessa: Elämäntapa : arjen punainen lanka. - Kirjoittajat Kaj Ilmonen ... ( et al.).- Helsinki: Työväen Sivistysliitto ry, 1988. - s. 72-83.
fF
Tiedotustutkimus 1/89
tiedoksi
Yle pureutuu tulkinnan ja vastaanoton ongelmiin
Yleisradion tutkimusosasto on viime vuosina keskittynyt selvittämään ohjelmiston ja yleisön välistä suhdetta. Nyt Yleisradiossa paneudutaan vastaanoton, viestin tulkin- nanja ymmärtämisen ilmiöihin. Tutkimusprojekti käyn- nistyi tammikuun lopussa.
Nyt viritettyä projektia ovat edeltäneet katsojamitta- rijärjestelmän luominen ja elämäntavan muutosten tut- kimus. Elämäntapatutkimuksen ensimmäinen vaihe ra- portoitiin pari vuotta sitten. Toisen vaiheen raportti il- mestyy maaliskuussa Elämää kuvavirrassa -nimisenä.
Vastaanottoa koskeva projekti dokumentoidaan niin ikään artikkelikokoelmaksi.
Yleisradion tutkimustoiminnasta vastaavan apulais- johtajan Risto Volasen mukaan edellisten hankkeiden jälkeen on luontevaa perehtyä ohjelmien vastaanottoon.
"Nyt Yleisradiossa on ohjelmien seuraamista koske- va määrällisesti paras tieto ja ymmärrys elämäntavan eriytymisestä. Seuraava vaihe yleisön ja ohjelmiston vä- lisen suhteen analyysissa on vastaanoton, viestin tulkin- nan ja ymmärtämisen selvittäminen", hän sanoo.
Tutkimusprojektin tarkoituksena on koota tietoa viestin vastaanotosta usean eri tieteenalan kannalta: il- miötä lähestytään esimerkiksi psykologisesta, sosiologi- sesta, esteettisestä ja kommunikaatioteoreettisesta nä- kökulmasta. Projektiin on rekrytoitu puolisen tusinaa ansioitunutta tutkijaa, mutta hankkeen laajentuminen on edelleen mahdollista.
Ovatko tv ja kirja vertailukelpoisia?
Projektin käynnistäneessä seminaarissa tutkijat esitteli- vät alustavat tutkimussuunnitelmansa. Pisimmälle hah- mottuneita olivat dosentti Katarina Eskolan sekä yhteis- kuntatieteiden lisensiaatti Pertti Alasuutarin ja tutkija JuhaKytömäen asetelmat.
Suomalaisten kirjallisuuden lukutapoja tutkinut Ka- tarina Eskola aikoo haastatteluaineiston varassa eritel- lä ja vertailla suomalaisten suhtautumista kirjallisuuteen ja televisio-ohjelmiin.
85
Eskolan mukaan suomalainen kirjallisuuden lukuta- pa poikkeaa muitten maitten kansalaisten tavasta lukea.
Suomalaiset suhtautuvat tutkimusten mukaan realisti- sesti kaunokirjallisuuteen: he vertaavat sitä todellisuu- teen. Suomalaiset myös suosivat kotimaista kirjallisuut- ta.
Suhtaudummeko tv:n fiktiivisiin ohjelmiin samoin kuin kirjallisuuteen? Voiko audiovisuaalista aineistoa analysoida samoin käsittein kuin kirjallisuutta?
Eskolan aineistona on yli 300 suomalaisen "kerto- mukset" siitä, miten he katsovat tv-ohjelmia. Aineisto analysoidaan narratologisesti.
Yhtenevä puhetapa
Tv:n draamaohjelmia aikuisten ja nuorten kokemina selvittivät Pertti Alasuutari Tampereen yliopistosta ja Juha Kytömäki Yleisradiosta. Heidän kohderyhmänään on ollut yhteensä noin 90 kaupunkilaisperhettä, van- hempiaja lapsia. Tutkimusmenetelmänä on laadullinen, strukturoitu haastattelu, jota analysoidaan laadullisesti.
Selvitys keskittyy haastatellavien tv:n katselutottu- muksiin ja ohjelmamieltymyksiin. Perhehaastatteluilla pyritään hahmottamaan perheen sisäisiä tv:tä koskevia tapoja.
"Televisio on ensimmäisten haastattelujen valossa moraalinen ongelma tai moraalisesti latautunut väline myös aikuisille.
Katsomistottumukset ja ohjelmamieltymykset ovat merkityksellisiä yksilön ja perheen elämänmuodon määrittämisessä ja määrittymisessä", Alasuutari kirjoit- taa.
Haastattelujen tuloksista Kytömäki sanoo, että haas- tatellavien tv:tä koskeva puhetapa on hämmästyttävän yhtenäinen, ainoastaan tv-uutisten katselua ei tarvitse puolustella.
Fiktiivisten ohjelmien ja sarjaohjelmien katsomistaan haastatellut itse usein paheksuvat ja tunnustavat sen hä- peillen. Asiantuntijat tulkitsevat ilmiön merkiksi sosiaa- listen normien vahvuudesta.
Professori Ilkka Heiskasen osuus vastaanottoprojek- tissa on tutkia televisio-ohjelmien vietteleviä ja retorisia muotoja. Tarkastelu jatkaa analyysisarjaa, jossa Heiska- nen on eritellyt televisio-ohjelmien teon ja vastaanoton ongelmia elämäntavan, psyykkisen työn ja yhteiskunnal- lisen kontrollin näkökulmista. Heiskanen kuvaa suoma- laisen televisionkatselun psyykkisen työn keskeisiä muo- toja. Lähtökohtana ovat psykoanalyyttiset selitysmallit.
Aikaisempia "alan" yrityksiään Heiskanen kritisoi vailli- naisiksi, sillä niissä tv-ohjelmat tulkittiin vain ainesosien
86
antajiksi katsojan tiedostamattomaan psyykkiseen työ- hön. Vastaanoton tulkinta laajentuu nyt television kie- len ja retoriikan tutkimiseen.
Audiovisuaalisen viestinnän tutkimus on jäsentymätöntä
Ilkka Heiskanen on laatinut opetusministeriön viestin- täkulttuuritoimikunnan toimeksiannosta kuvauksen au- diovisuaalisen viestinnän ja kulttuurin tutkimuksen ti- lasta Suomessa 80-luvulla. Heiskanen arvioi myös konk- reettisia kehittämisvaihtoehtoja.
Kartoituksensa tuloksena hän tiivistää, että au- diovisuaalisen viestinnän ja kulttuurin tutkimus ovat hei- kosti resurssoituja, ne ovat epäsystemaattisesti suuntau- tuneita ja kattavat heikosti tutkimuskentän.
Suomalaisesta viestintätutkimuksesta lähes puolet kohdistuu Heiskasen mielestä relevantisti audiovisuaa- liseen viestintään ja kulttuuriin. Viestinnän, mutta eri- tyisesti audiovisuaalisen viestinnän tutkimus on maas- samme monitieteistä.
Kentän tutkimuksen ydin ovat Heiskasen mukaan ta- loudellisten ja teknologisten kehityssuuntien tutkimus käyttö- ja vaikutustutkimukset. Perusasetelman mukai- nen tutkimus tapahtuu pääosin yliopistojen ulkopuolel- la.
Laiminlyötyjäkin alueita on. Esimerkkejä ovat tuo- tantoprosessien institutionaalinen tutkimus, audiovisu- aalisen kielen tutkimus ja vastaanottajien käyttämien lu- kemistapojen tutkimus sekä joukkoviestinnän käytön ryhmätilanteiden tutkimus. Luovia prosesseja pitäisi Heiskasen mielestä tutkia enemmän, samoin joukko- viestinnän ja kulttuuriteollisuuden liiketaloutta ja yritys- johtamista.
Heiskanen korostaa tutkimuksen hyödynnettävyyttä:
sen tulisi luoda välittömiä yhteyksiä käytännön toimin- taan.
Kehittämisehdotuksissaan Heiskanen suosittaa pa- nostamista soveltavaan tutkimukseen.
Pauliina Parviainen
Tiedotustutkimus 1/89
Korjaus
Tiedotustutkimus -lehden numerossa 4/1988 julkaistus- sa Jorma Mäntylän artikkelissa "Uusradion aika?" on virhe sivulla 52. Artikkelista puuttuu taulukko 2, joka on tässä:
Taulukko 2. Radion päivittäinen kuuntelu, Helsinki, joulukuu 1987 (N = 664).
KANAVA Ylen 2-verkko Radio 1 Ylen 1-verkko Radio City Ylen aikainen Ylen ruotsinkielinen Radio3
% 32,38 25,60 24,85 24,70 14,76 5,57 0,90
Britteihin opiskelemaan?
Ison-Britannian opetus- ja tiedeministeriön ORS-apu- rahat (Award Scheme for Overseas Research Students) on julistettu haettavaksi 28.4.1989 mennessä. Apurahat on tarkoitettu lahjakkaille ja lupaaville ulkomaalaisille jatko-opiskelijoille.
Vuosittainjaetaan n. 850 apurahaa. Tietoja apurahan myöntämisen perusteista ja hakuohjeet saa korkeakou- lujen opintotoimistoista.
Kansainvälisiä konferensseja
9. Pohjoismainen tiedotustutkimuskonferenssi on Ruot- sissa Borgholmissa 20-23.8.1989. Viimeinen ilmoittautu- mispäivä 31.3.1989. (Ks. Tiedotustutkimus 4/1988 s. 80).
IAMCR:n (International Association for Mass Com- munication Research) seuraava konferenssi on vuonna 1990 Jugoslaviassa, Bledissä, joka sijaitsee vuorilla Ljubljanan pohjoispuolella. Tätä seuraava konferenssi vuonna 1992 on joko Brasiliassa (Sao Paolossa) tai Tur- kissa (Istanbulissa). Tiedotusopillisen yhdistyksen IAMCR-yhteyshenkilö on Leena Paidan (Tampereen yliopisto, Täydennyskoulutuskeskus).
JCA:n (International Communication Association) 39. konferenssi on 25-29.5.1989 San Franciscossa (Hil- ton Square Hotel, San Francisco, California, USA). Li- sätietoja: Robert L. Cos, Executive Director, Interna- tional Communication Association, PO. Box 9589, Aus- tin, TX 78766 USA. ICA:n 40. konferenssi on Dublinis- sa vuonna 1990. (Ks. myös NORDICOM-Information 3/1988, s. 50-51).
Kansainvälinen elokuvatutkimuksen konferenssi Po- pular European Cinema on Englannissa Warwickin yli-
Tiedotustutkimus 1!89
opistossa 14-17.9.1989. Lisätietoja osoitteesta: Richard Dyer ja Ginette Wincendeau, Film Studies Department, University of Warwick, Coventry CV4 7AL. (Tarkem- pia tietoja myös NORDICOM-Information 4/1988 s. 39- 40).
Liikkuvan kuvan säilyttämistä käsittelevä konferens- si järjestetäänUSA:ssatoukokuussa 1989 nimellä Fast Rewind. The Archaeology of Moving Images. Interna- tional Conference in Rochester, USA, May 1989. Kon- ferenssi on tarkoitettu arkisto- ja museoväelle, tutkijoil- le, liikkuvan kuvan tuottajille jne. Lisätietoja: Rochester Institute of Technology, College of Liberal Arts, Bruce A. Austin, William Kern Professor in Communications One Lomb Memorial Drive, P.O. Box 9887, Rochester, New York 14623-0887. (Ks. myös NORDICOM-Infor- mation 4/1988, s. 40).
WACC, World Association for Christian Com- munication järjestää 15-19.9.1989 Filippiineillä konfe- renssin Communication for Community. Lisätietoja:
WACC, 357 Kennington Lane, London SE115QY. (Ks.
myös NORDICOM-Information 4/1988, s. 40).
Paikallisviestinnän tiedotuslehti
IAMCR:n (International Association for Mass Com- munication Research) työryhmä ''Community Media" on alkanut julkaista tiedotuslehteä; ensimmäinen numero oli esillä IAMCR:n Barcelonan konferenssissa kesällä 1988. Tiedotuslehti ilmestyy pari kertaa vuodessa ja ti- laushinta on 10 US dollaria. Lehden voi tilata osoittees- ta: Marjan de Bruin, CARIMAC, University ofWest In- dies, Mona, Kingston 7, Jamaica, W.I.
Seminaari terveyskasvatustutkimuksesta
Terveyskasvatustutkimuksen 11. raportointiseminaari pidetään UKK-instituutissa 22.-23.11.1989. Seminaaris- sa tarkastellaan terveyskasvatustutkimuksessa käytettä- viä vaikuttamisen käsitteellistärnistapoja. Tarkoitukse- na on pohtia vaikutustutkimuksen ongelmia sekä yksilö- tasoisen että joukkomittaisen terveyskasvatuksen tutki- muksessa.
87
Tilaisuus on tarkoitettu eri tieteenalojen tutkijoille, joiden tutkimustyö tai -mielenkiinto sivuaa terveyskas- vatuksen vaikuttavuutta.
Seminaarin ohjelma koostuu:
luennoista, joissa pureudutaan vaikutustutkimuk- sen teorioihin, tutkimusotteisiin ja käytäntöön eri tieteenalojen näkökulmasta
meneillään olevien terveyskasvatustutkimusten esittelyistä.
Seminaari on maksuton. Osallistujat huolehtivat itse matkoistaan ja majoituksestaan. Ohjelma on saatavissa toukokuun alussa ja sitä voi tilata UKK-instituutista, Kaupinpuistonkatu 1, 33500 Tampere, puh. 931-616220.
Mistä on uutiset tehty?
Muutosjournalismin yhdistys järjestää ensi syksynä 10.- 11.11.1989 muutosjournalismin messut Tampereella. Messujen yleisotsikko on "Mistä on uutiset tehty?".
Yhdistyksen vetäjä Eero Taivalsaari vetoaa yhteisöi- hin ja yksityisiin ihmisiin: Ideoita kaivataan, jotta mes- sujen ohjelma saataisiin monipuoliseksi.
Halulliset ottakoon yhteyttä Eero Taivalsaareen, puh. 90-307516 (koti), 90-486651 (työhuone), tai osoit- teeseen Tanhuantie 1 H 112, 00940 Helsinki.
Tiedotustutkimuksen päivät Tampereella
Tiedotusapillinen yhdistys TOY ry on päättänyt pitää seuraavat tiedotustutkimuksen päivät 11.-12.01.1990 Suomen Tampereella. Päivien yleisteemaksi on määri- telty viestintä tuotantona ja tuotteena.
Seminaarin valmistelutyöryhmää johtava Ismo Silvo odottaa ideoita ohjelmaksi ja työryhmien kokoonpanak- si osoitteessa Yleisradio, Ammattiopisto, Lemuntie 7, 00510 Helsinki. Puhelin 90-4016242.
Työryhmä odottelee yhteydenottoasi huhtikuun puo- liväliin mennessä. Toimi, vaikuta!
86
antajiksi katsojan tiedostamattomaan psyykkiseen työ- hön. Vastaanoton tulkinta laajentuu nyt television kie- len ja retoriikan tutkimiseen.
Audiovisuaalisen viestinnän tutkimus on jäsentymätöntä
Ilkka Heiskanen on laatinut opetusministeriön viestin- täkulttuuritoimikunnan toimeksiannosta kuvauksen au- diovisuaalisen viestinnän ja kulttuurin tutkimuksen ti- lasta Suomessa 80-luvulla. Heiskanen arvioi myös konk- reettisia kehittämisvaihtoehtoja.
Kartoituksensa tuloksena hän tiivistää, että au- diovisuaalisen viestinnän ja kulttuurin tutkimus ovat hei- kosti resurssoituja, ne ovat epäsystemaattisesti suuntau- tuneita ja kattavat heikosti tutkimuskentän.
Suomalaisesta viestintätutkimuksesta lähes puolet kohdistuu Heiskasen mielestä relevantisti audiovisuaa- liseen viestintään ja kulttuuriin. Viestinnän, mutta eri- tyisesti audiovisuaalisen viestinnän tutkimus on maas- samme monitieteistä.
Kentän tutkimuksen ydin ovat Heiskasen mukaan ta- loudellisten ja teknologisten kehityssuuntien tutkimus käyttö- ja vaikutustutkimukset. Perusasetelman mukai- nen tutkimus tapahtuu pääosin yliopistojen ulkopuolel- la.
Laiminlyötyjäkin alueita on. Esimerkkejä ovat tuo- tantoprosessien institutionaalinen tutkimus, audiovisu- aalisen kielen tutkimus ja vastaanottajien käyttämien lu- kemistapojen tutkimus sekä joukkoviestinnän käytön ryhmätilanteiden tutkimus. Luovia prosesseja pitäisi Heiskasen mielestä tutkia enemmän, samoin joukko- viestinnän ja kulttuuriteollisuuden liiketaloutta ja yritys- johtamista.
Heiskanen korostaa tutkimuksen hyödynnettävyyttä:
sen tulisi luoda välittömiä yhteyksiä käytännön toimin- taan.
Kehittämisehdotuksissaan Heiskanen suosittaa pa- nostamista soveltavaan tutkimukseen.
Pauliina Parviainen
Tiedotustutkimus 1/89
Korjaus
Tiedotustutkimus -lehden numerossa 4/1988 julkaistus- sa Jorma Mäntylän artikkelissa "Uusradion aika?" on virhe sivulla 52. Artikkelista puuttuu taulukko 2, joka on tässä:
Taulukko 2. Radion päivittäinen kuuntelu, Helsinki, joulukuu 1987 (N = 664).
KANAVA Ylen 2-verkko Radio 1 Ylen 1-verkko Radio City Ylen aikainen Ylen ruotsinkielinen Radio3
% 32,38 25,60 24,85 24,70 14,76 5,57 0,90
Britteihin opiskelemaan?
Ison-Britannian opetus- ja tiedeministeriön ORS-apu- rahat (Award Scheme for Overseas Research Students) on julistettu haettavaksi 28.4.1989 mennessä. Apurahat on tarkoitettu lahjakkaille ja lupaaville ulkomaalaisille jatko-opiskelijoille.
Vuosittainjaetaan n. 850 apurahaa. Tietoja apurahan myöntämisen perusteista ja hakuohjeet saa korkeakou- lujen opintotoimistoista.
Kansainvälisiä konferensseja
9. Pohjoismainen tiedotustutkimuskonferenssi on Ruot- sissa Borgholmissa 20-23.8.1989. Viimeinen ilmoittautu- mispäivä 31.3.1989. (Ks. Tiedotustutkimus 4/1988 s. 80).
IAMCR:n (International Association for Mass Com- munication Research) seuraava konferenssi on vuonna 1990 Jugoslaviassa, Bledissä, joka sijaitsee vuorilla Ljubljanan pohjoispuolella. Tätä seuraava konferenssi vuonna 1992 on joko Brasiliassa (Sao Paolossa) tai Tur- kissa (Istanbulissa). Tiedotusopillisen yhdistyksen IAMCR-yhteyshenkilö on Leena Paidan (Tampereen yliopisto, Täydennyskoulutuskeskus).
JCA:n (International Communication Association) 39. konferenssi on 25-29.5.1989 San Franciscossa (Hil- ton Square Hotel, San Francisco, California, USA). Li- sätietoja: Robert L. Cos, Executive Director, Interna- tional Communication Association, PO. Box 9589, Aus- tin, TX 78766 USA. ICA:n 40. konferenssi on Dublinis- sa vuonna 1990. (Ks. myös NORDICOM-Information 3/1988, s. 50-51).
Kansainvälinen elokuvatutkimuksen konferenssi Po- pular European Cinema on Englannissa Warwickin yli-
Tiedotustutkimus 1!89
opistossa 14-17.9.1989. Lisätietoja osoitteesta: Richard Dyer ja Ginette Wincendeau, Film Studies Department, University of Warwick, Coventry CV4 7AL. (Tarkem- pia tietoja myös NORDICOM-Information 4/1988 s. 39- 40).
Liikkuvan kuvan säilyttämistä käsittelevä konferens- si järjestetäänUSA:ssatoukokuussa 1989 nimellä Fast Rewind. The Archaeology of Moving Images. Interna- tional Conference in Rochester, USA, May 1989. Kon- ferenssi on tarkoitettu arkisto- ja museoväelle, tutkijoil- le, liikkuvan kuvan tuottajille jne. Lisätietoja: Rochester Institute of Technology, College of Liberal Arts, Bruce A. Austin, William Kern Professor in Communications One Lomb Memorial Drive, P.O. Box 9887, Rochester, New York 14623-0887. (Ks. myös NORDICOM-Infor- mation 4/1988, s. 40).
WACC, World Association for Christian Com- munication järjestää 15-19.9.1989 Filippiineillä konfe- renssin Communication for Community. Lisätietoja:
WACC, 357 Kennington Lane, London SE115QY. (Ks.
myös NORDICOM-Information 4/1988, s. 40).
Paikallisviestinnän tiedotuslehti
IAMCR:n (International Association for Mass Com- munication Research) työryhmä ''Community Media" on alkanut julkaista tiedotuslehteä; ensimmäinen numero oli esillä IAMCR:n Barcelonan konferenssissa kesällä 1988. Tiedotuslehti ilmestyy pari kertaa vuodessa ja ti- laushinta on 10 US dollaria. Lehden voi tilata osoittees- ta: Marjan de Bruin, CARIMAC, University ofWest In- dies, Mona, Kingston 7, Jamaica, W.I.
Seminaari terveyskasvatustutkimuksesta
Terveyskasvatustutkimuksen 11. raportointiseminaari pidetään UKK-instituutissa 22.-23.11.1989. Seminaaris- sa tarkastellaan terveyskasvatustutkimuksessa käytettä- viä vaikuttamisen käsitteellistärnistapoja. Tarkoitukse- na on pohtia vaikutustutkimuksen ongelmia sekä yksilö- tasoisen että joukkomittaisen terveyskasvatuksen tutki- muksessa.
87
Tilaisuus on tarkoitettu eri tieteenalojen tutkijoille, joiden tutkimustyö tai -mielenkiinto sivuaa terveyskas- vatuksen vaikuttavuutta.
Seminaarin ohjelma koostuu:
luennoista, joissa pureudutaan vaikutustutkimuk- sen teorioihin, tutkimusotteisiin ja käytäntöön eri tieteenalojen näkökulmasta
meneillään olevien terveyskasvatustutkimusten esittelyistä.
Seminaari on maksuton. Osallistujat huolehtivat itse matkoistaan ja majoituksestaan. Ohjelma on saatavissa toukokuun alussa ja sitä voi tilata UKK-instituutista, Kaupinpuistonkatu 1, 33500 Tampere, puh. 931-616220.
Mistä on uutiset tehty?
Muutosjournalismin yhdistys järjestää ensi syksynä 10.- 11.11.1989 muutosjournalismin messut Tampereella.
Messujen yleisotsikko on "Mistä on uutiset tehty?".
Yhdistyksen vetäjä Eero Taivalsaari vetoaa yhteisöi- hin ja yksityisiin ihmisiin: Ideoita kaivataan, jotta mes- sujen ohjelma saataisiin monipuoliseksi.
Halulliset ottakoon yhteyttä Eero Taivalsaareen, puh. 90-307516 (koti), 90-486651 (työhuone), tai osoit- teeseen Tanhuantie 1 H 112, 00940 Helsinki.
Tiedotustutkimuksen päivät Tampereella
Tiedotusapillinen yhdistys TOY ry on päättänyt pitää seuraavat tiedotustutkimuksen päivät 11.-12.01.1990 Suomen Tampereella. Päivien yleisteemaksi on määri- telty viestintä tuotantona ja tuotteena.
Seminaarin valmistelutyöryhmää johtava Ismo Silvo odottaa ideoita ohjelmaksi ja työryhmien kokoonpanak- si osoitteessa Yleisradio, Ammattiopisto, Lemuntie 7, 00510 Helsinki. Puhelin 90-4016242.
Työryhmä odottelee yhteydenottoasi huhtikuun puo- liväliin mennessä. Toimi, vaikuta!
