297400
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi poronhoitajien sijaisavusta ja maatalousyrittäjän eläkelain 114 §:n muut- tamisesta
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki
poronhoitajien sijaisavusta. Sijaisapujärjes- telmä olisi pääosin vastaava kuin vuoden 2014 sijaisapujärjestelmässä ja vuosina 2010—2012 toteutetussa määräaikaisessa kokeilussa.
Ehdotettu laki koskisi poronhoitajaa, jolla on maatalousyrittäjän eläkelaissa tarkoitettu pakollinen maatalousyrittäjän eläkevakuutus tai vireillä hakemus sen saamiseksi. Lisäksi hänen pitäisi omistaa vähintään 50 lukuporoa yksin tai yhdessä hänelle sukua suoraan ale- nevassa polvessa olevan alle 18-vuotiaan henkilön kanssa, joka elää vakinaisesti hänen taloudessaan.
Poronhoitaja hankkisi itselleen haluamansa sijaisen silloin, kun hän tarvitsee poronhoito- töihin sijaisapua sairauden tai tapaturman ai- heuttaman työkyvyttömyyden johdosta. Maa- talousyrittäjien eläkelaitos maksaisi si-
jaisapujärjestelmän mukaisen korvauksen palvelun tuottajalle valtion talousarviossa tarkoitukseen osoitetun määrärahan rajoissa.
Kustannuksia voitaisiin korvata, jos ne ovat aiheutuneet sellaisten sijaisapuajankohtana välttämättömien poronhoitotöiden hoitami- sesta, jotka poronhoitaja olisi itse suorittanut ilman työkyvyttömyyttä omaan, perheen- jäsenensä tai paliskunnan lukuun.
Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutetta- vaksi maatalousyrittäjän eläkelakia siten, että Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen tehtäviin lisätään poronhoitajien sijaisapujärjestelmän toimenpanoon liittyvät tehtävät.
Esitys liittyy valtion vuoden 2015 talousar- vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.
—————
SISÄLLYS
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ...1
SISÄLLYS...2
YLEISPERUSTELUT ...3
1 NYKYTILA ...3
1.1 Lainsäädäntö ja käytäntö...3
1.2 Nykytilan arviointi ...3
2 ESITYKSEN TAVOITTEET JA KESKEISET EHDOTUKSET ...4
3 ESITYKSEN VAIKUTUKSET...5
3.1 Taloudelliset vaikutukset ...5
3.2 Vaikutukset viranomaisten toimintaan...6
3.3 Yhteiskunnalliset vaikutukset ...6
4 ASIAN VALMISTELU...6
5 RIIPPUVUUS MUISTA ESITYKSISTÄ...6
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT...7
1 LAKIEHDOTUSTEN PERUSTELUT...7
1.1 Laki poronhoitajien sijaisavusta...7
1.2 Laki maatalousyrittäjän eläkelain 114 §:n muuttamisesta ...14
2 VOIMAANTULO...14
LAKIEHDOTUKSET ...15
Laki poronhoitajien sijaisavusta ...15
Laki maatalousyrittäjän eläkelain 114 §:n muuttamisesta...20
LIITE ...21
RINNAKKAISTEKSTI...21
Laki maatalousyrittäjän eläkelain 114 §:n muuttamisesta...21
YLEISPERUSTELUT 1 Nyky tila
1.1 Lainsäädäntö ja käytäntö
Poronhoidolla on suuri merkitys poronhoi- toalueelle. Se turvaa Pohjois-Suomen muut- totappioalueiden asutuksen säilymistä ja on saamelaisen kulttuurin säilyttämisen välttä- mätön edellytys. Poronhoitotyö on muuttunut entistä sitovammaksi ja poronhoitajien työ- määrä on kasvanut. Lisäksi poronhoitajien keski-ikä on kohonnut, mikä osaltaan vaikut- taa heidän työssä jaksamiseensa.
Poronhoitajien sijaisapua toteutettiin kokei- luluonteisesti vuosina 2010—2012 poronhoi- tajien sijaisapukokeilusta annetun lain (1265/2009) mukaisesti. Kokeilun toimeen- panosta vastasi Maatalousyrittäjien eläkelai- tos (Mela). Vuonna 2013 poronhoitajilla ei ollut lakiin perustuvaa mahdollisuutta saada sijaisapua, mutta tällä hetkellä on voimassa määräaikainen laki poronhoitajien sijaisavus- ta vuonna 2014 (968/2013).
Nykyinen järjestelmä toimii pääosin samal- la tavalla kuin sitä edeltänyt kokeilu. Laki poronhoitajien sijaisavusta vuonna 2014 kos- kee poronhoitajaa, jolla on maatalousyrittä- jän eläkelaissa (1280/2006) tarkoitettu pakol- linen maatalousyrittäjän eläkevakuutus tai vi- reillä hakemus sen saamiseksi. Lisäksi po- ronhoitajan pitää omistaa vähintään 50 luku- poroa yksin tai yhdessä hänelle sukua suo- raan alenevassa polvessa olevan alle 18- vuotiaan henkilön kanssa, joka elää vakinai- sesti hänen taloudessaan.
Mela korvaa poronhoitajalle valtion talous- arviossa osoitetun määrärahan rajoissa kus- tannuksia, jotka aiheutuvat poronhoitajalle vuonna 2014 siitä, että hän hankkii itselleen sijaisen poronhoitotöihin. Edellytyksenä on, että sijaisavun tarve johtuu hänen sairauden tai tapaturman aiheuttamasta työkyvyttö- myydestään.
Korvauksen enimmäismäärä on ollut ko- keilulaissa ja myös voimassa olevassa laissa vuoden 2010 tasossa 17 euroa tunnilta. Vuo- den 2014 tasossa korvauksen määrä on 18,64 euroa. Korvattavien sijaisaputuntien enim-
mäismäärä on 150 tuntia poronhoitajaa koh- den. Kustannuksia voidaan korvata, jos ne ovat aiheutuneet sellaisten sijaisapuajankoh- tana välttämättömien poronhoitotöiden hoi- tamisesta, jotka poronhoitaja olisi itse suorit- tanut ilman työkyvyttömyyttä omaan, per- heenjäsenensä tai paliskunnan lukuun.
Sijaisapua on korvattu elokuun 2014 lop- puun mennessä 80 poronhoitajalle. Maksettu- jen korvausten yhteismäärä on noin 165 100 euroa. Korvattuja sijaisaputunteja on yhteen- sä 8 877 eli keskimäärin 111 tuntia sijaisavun saajaa kohti. Sijaisavun käyttö vuonna 2014 on ollut hiukan runsaampaa kuin vastaavana aikana vuonna 2012. Silloin korvausta oli elokuun loppuun mennessä maksettu 78 po- ronhoitajalle yhteensä 131 100 euroa. Si- jaisaputunteja oli 7 477 eli keskimäärin noin 96 tuntia poronhoitajaa kohti.
1.2 Nykytilan arviointi
Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen oh- jelmaan oli kirjattu, että poronhoitajien si- jaisapukokeilusta laaditaan selvitys ja arvioi- daan kokeilun vakinaistamisedellytykset.
Melassa laadittiin kokeilusta selvitys, joka valmistui helmikuun lopussa 2012. Selvityk- sen mukaan kokeilu on osoittanut, että po- ronhoitajien sijaisapu on poronhoitajille tar- peellinen, joten se olisi perusteltua säätää py- syväksi järjestelmäksi. Sijaisavun vakinais- taminen tukisi poronhoitajien työssä jaksa- mista ja vähentäisi ennenaikaisia eläkkeelle siirtymisiä. Se lisäisi myös poronhoitajien yhdenvertaisuutta suhteessa muiden tuotan- toeläinten kasvattajiin kuten maatalousyrittä- jiin ja turkistuottajiin.
Porojen talvitarhaus on vakiintunut joka- talviseksi käytännöksi etenkin poronhoito- alueen keski- ja eteläosassa. Tarhoissa olevat porot ovat talvisin täysin riippuvaisia ihmis- ten huolenpidosta. Myös muu poronhoitotyö on sesonkiluontoista ja sairastuminen seson- kikautena vaarantaa poronhoitajan toimeen- tulon. Poronhoitajan sairastuminen voi olla kohtalokasta niin poroille kuin hänelle itsel-
leen. Jollei poronhoitaja saa apua porojen hoitoon, eläimet voivat jäädä hoidotta ja kär- sivät. Jos poronhoitaja työskentelee sairaana, sairaus voi pahentua ja pitkittyä.
Käsiteltyään voimassa olevan lain säätämi- seen johtanutta hallituksen esitystä (HE 154/2013 vp) eduskunnan sosiaali- ja ter- veysvaliokunta totesi mietinnössään (StVM 18/2013 vp), että vuosina 2010—2012 toteu- tetusta kokeilusta saadut kokemukset puolta- vat poronhoitajien sijaisavun vakinaistamista.
Hallitus on kevään 2014 kehysriihessä päättänyt esittää poronhoitajien sijaisavun vakinaistamista. Valtioneuvoston vuosien 2015—2018 julkisen talouden suunnitelman mukaan tarkoitukseen esitetään 300 000 eu- ron vuosittaista määrärahaa. Samansuuruinen vuosittainen määräraha oli varattu myös si- jaisapukokeilun ajaksi sekä vuodeksi 2014.
Kysymyksessä on kiinteä kahden vuoden siirtomääräraha, jota ei saa ylittää. Korvauk- sen enimmäismäärä tunnilta sekä korvattavi- en tuntien enimmäismäärä on syytä asettaa sellaiselle tasolle, että määräraha riittää mah- dollisimman hyvin koko vuoden tarpeisiin.
Sijaisapukokeilun aikana määräraha riitti varsin hyvin, mutta viimeaikaisten tilastotie- tojen valossa vaikuttaa siltä, että sijaisavun kysyntä on kasvamassa huomattavasti suu- remmaksi kuin se oli kokeilun alkuvaiheessa.
Poronhoitajien sijaisapujärjestelmää va- kinaistettaessa on huolehdittava, että järjes- telmä on sopusoinnussa Euroopan unionin kilpailupolitiikkaan kuuluvien valtiontuki- sääntöjen kanssa.
Euroopan komission antoi kesäkuussa 2014 maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden valtiontukea koskevat suuntaviivat vuosiksi 2014—2020 (EUVL C 204, 1. päivänä hei- näkuuta 2014). Samaan aikaan annettiin ko- mission asetus (EU) N:o 702/2014 tiettyjen maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mu- kaisesti (maatalousalan ryhmäpoikkeusase- tus). Jos kansallinen järjestelmä on ryhmä- poikkeusasetuksen mukainen, se katsotaan sisämarkkinoille soveltuvaksi eikä sitä tarvit- se notifioida eli hyväksyttää komissiolla pe- russopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukai- sesti.
2 Esity ksen tavoitteet ja keskeiset ehdo tukset
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi pysy- vä laki poronhoitajien sijaisavusta. Esityksen tavoitteena on tukea poronhoitajan työssä jaksamista, terveyttä ja toimintakykyä ja si- ten parantaa poronhoidon harjoittamisen edellytyksiä. Tavoitteena on myös lisätä po- ronhoitajien yhdenvertaisuutta maatalousyrit- täjiin ja turkistuottajiin nähden. Maatalous- yrittäjien lomituspalveluista säädetään laissa 1231/1996 ja turkistuottajien lomituspalve- luista laissa 1264/2009.
Järjestelmä toimisi pääosin samalla tavalla kuin vuoden 2014 sijaisapujärjestelmä, mutta siihen tehtäisiin maatalousalan ryhmäpoik- keusasetuksen edellyttämät muutokset. Li- säksi tehtäisiin eräitä muutoksia, jotka ovat osoittautuneet tarpeellisiksi voimassa olevan lain soveltamisesta saatujen kokemusten pe- rusteella.
Sijaisapua saisi poronhoitaja, jolla on niin kutsuttu pakollinen MYEL-vakuutus tai vi- reillä hakemus sen saamiseksi. Kokeilussa epäkohtana pidettiin kokeilulaissa säädettyä edellytystä, että henkilöllä itsellään oli oltava vähintään 50 lukuporoa. Poronhoitokulttuu- rissa on yleistä, että hyvinkin nuorten lasten nimissä on omia poroja. Tosiasiallinen hoito- vastuu alaikäisen lapsen nimissä olevista po- roista on lapsen vanhemmalla. Voimassa olevan lain mukaan lukuporojen vähim- mäismäärässä otetaan huomioon myös po- ronhoitajalle sukua suoraan alenevassa pol- vessa olevan ja hänen taloudessaan vakinai- sesti elävän alle 18-vuotiaan henkilön luku- porot, edellyttäen, että poronhoitajalla itsel- lään on vähintään yksi lukuporo. Tämä on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi ja se kir- jattaisiin myös ehdotettuun lakiin.
Poronhoitaja järjestäisi itselleen haluaman- sa sijaisen, kun hän tarvitsee poronhoitotöi- hin sijaisapua sairauden tai tapaturman aihe- uttaman työkyvyttömyyden johdosta. Nykyi- sin työkyvyttömyys on osoitettava lääkärin- todistuksella sijaisavun alkamista seuraavien kuuden peräkkäisen päivän jälkeiseltä ajalta.
Nykyisestä poiketen työkyvyttömyyden voisi osoittaa myös sairaanhoitajan tai terveyden- hoitajan antamalla todistuksella. Ilman työ- kyvyttömyystodistusta poronhoitaja voisi
saada enintään seitsemän sijaisapupäivää ka- lenterivuoden aikana. Ehdotettu muutos on osoittautunut tarpeelliseksi järjestelmän toi- meenpanosta tähän mennessä saatujen koke- musten perusteella.
Maatalousalan ryhmäpoikkeusasetus aset- taa korvauksen maksamiselle nykyisestä lais- ta poikkeavia edellytyksiä. Ryhmäpoikkeus- asetuksen mukaiseen tukeen ei saa sisältyä maksuja edunsaajille, vaan tuki on maksetta- va lomituspalvelujen tarjoajalle. Esityksessä ehdotetaan, että Mela maksaisi korvauksen suoraan poronhoitajan osoittamalle ennakko- perintärekisteriin merkitylle palvelun tuotta- jalle. Toisin kuin kokeilussa ja vuoden 2014 sijaisapujärjestelmässä sijainen ei voisi enää olla työsuhteessa poronhoitajaan.
Muutoin korvauksen maksamisen edelly- tykset säilyisivät pääosin ennallaan. Korva- usta voitaisiin maksaa kustannuksista, jotka ovat aiheutuneet niiden sijaisapuajankohtana välttämättömien poronhoitotöiden hoitami- sesta, jotka poronhoitaja olisi itse suorittanut ilman työkyvyttömyyttä omaan, perheen- jäsenensä tai paliskunnan lukuun.
Kustannusten korvaaminen edellyttäisi, että poronhoitaja tai hänen perheenjäsenensä ei ole suoraan tai välillisesti tuottanut sijaisapu- palvelua eikä sijaisena ole toiminut poron- hoitajan perheenjäsen. Korvausta ei suoritet- taisi, jos poronhoitajan perheenjäsenellä on ollut mahdollisuus huolehtia ja edellytyksiä suoriutua sijaisapuun sisältyvistä tehtävistä.
Korvausta ei myöskään suoritettaisi muun muassa sellaisista poronhoitotöistä, joiden to- teuttamiseen on myönnetty muuta julkista rahoitustukea tai joissa kyse on porotuotteen jalostuksesta, ellei kyse ole jalostettavan po- rotuotteen säilyvyyden kannalta välttämät- tömästä työstä.
Korvaus olisi enintään 17 euroa tunnilta vuoden 2015 tasossa. Enimmäismäärää tar- kistettaisiin vuosittain tammikuun alusta työntekijän eläkelaissa (395/2006) tarkoite- tulla palkkakertoimella. Korvauksen määrä ei voisi ylittää sitä euromäärää, joka palvelujen tuottajan ja poronhoitajan välisen sopimuk- sen mukaan maksetaan työkorvauksena pal- velujen tuottajalle.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella vahvistettaisiin korvattavien sijaisaputuntien enimmäismäärä vuosittain. Vuonna 2015
korvattavien sijaisaputuntien enimmäismäärä olisi ehdotetun lain siirtymäsäännöksen mu- kaan sama kuin vuosina 2014 ja 2011—2012 eli 150 tuntia poronhoitajaa kohden. Ryhmä- poikkeusasetuksen mukaan lomituspalvelua voidaan antaa pääsääntöisesti enintään kolme kuukautta vuodessa saajaa kohti. Tämän mu- kaisesti ehdotetaan, että sijaisapua voisi käyt- tää enintään 90 päivänä kalenterivuodessa.
Ryhmäpoikkeusasetuksen mukaan tukea on haettava kirjallisesti ennen tuen piiriin kuu- luvien töiden aloittamista. Tämän mukaisesti ehdotetaan, että poronhoitajan olisi haettava sijaisapua kirjallisesti Melalta ennen si- jaisapuun liittyvien töiden aloittamista. Si- jaisapukorvauksen poronhoitaja hakisi Me- lalta jälkikäteen. Mela antaisi molempiin ha- kemuksiin valituskelpoisen päätöksen ja maksaisi sijaisapukorvauksen palvelujen tuottajalle.
Mela saisi valtion talousarviossa tarkoituk- seen osoitetun määrärahan rajoissa korvauk- sen niistä kustannuksista, jotka aiheutuvat poronhoitajien sijaisapukorvausten maksami- sesta. Lisäksi Melalle maksettaisiin valtion varoista kohtuullinen korvaus sijaisapujärjes- telmän toimeenpanosta aiheutuviin hallinto- kustannuksiin.
3 Esity ksen vaikutukset 3.1 Taloudelliset vaikutukset
Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2015 on ehdotettu varattavaksi poronhoita- jien sijaisavun kustannuksiin 300 000 euron suuruinen kahden vuoden siirtomääräraha momentilla 33.80.42 (Valtion korvaus po- ronhoitajien sijaisavun kustannuksiin). Li- säksi talousarvioesityksessä momentilla 33.80.50 (Valtion korvaus maatalousyrittä- jien, turkistuottajien ja poronhoitajien lomi- tuspalvelujen hallintomenoihin) ehdotetusta kiinteästä määrärahasta on arvioitu käytettä- väksi yhteensä 58 000 euroa turkistuottajien lomituspalveluista ja poronhoitajien si- jaisavusta Melalle aiheutuviin hallintokus- tannuksiin.
3.2 Vaikutukset viranomaisten toimin- taan
Poronhoitajien sijaisapua koskevien pää- tösten tekeminen on nykyiseen tapaan tarkoi- tus keskittää Melassa pääasiassa kahdelle po- ronhoitoalueen asiamiehelle. Näin päätöksen- teko tapahtuisi paikallisesti lähellä palvelun- käyttäjää.
Esityksessä ehdotetun mukaisesti poron- hoitaja tekisi etukäteen Melalle sijaisapuha- kemuksen ja jälkikäteen korvaushakemuk- sen. Tämä lisäisi hallinnollista työtä verrattu- na nykyiseen järjestelmään, jossa erillistä si- jaisapuhakemusta ei tehdä.
3.3 Yhteiskunnalliset vaikutukset Pakollisesti eläkevakuutettuja poronhoitajia oli vuoden 2013 lopussa noin 1 010 kpl.
Heistä noin 790:lla oli itsellään sijaisapuun vaadittava porolukumäärä eli vähintään 50 lukuporoa poronhoitovuonna 2012—2013.
Tilastoista ei saada tietoa siitä, kuinka paljon on sellaisia poronhoitajia, joilla lukuporojen vähimmäismäärä täyttyy vain yhdessä esi- merkiksi hänen alaikäisen lapsensa omista- mien porojen kanssa. Esityksen valmistelun yhteydessä on arvioitu, että vuosittain noin 150 poronhoitajaa tulisi käyttämään si- jaisapua.
Sijaisapu tukisi poronhoitajien työssä jak- samista. Lisäksi se edistäisi poronhoitajien mahdollisuutta harjoittaa elinkeinoaan ja hankkia sillä toimeentulonsa, mikä on poron- hoitoelinkeinon jatkuvuuden edellytys. Eten- kin poronhoitotyön kausittaisen työhuipun aikana yhden poronhoitajan sairastuminen voi hankaloittaa koko paliskunnan poronhoi- totyötä. Poronhoidolla on suuri merkitys po- ronhoitoalueelle, sillä se turvaa Pohjois- Suomen muuttotappioalueiden asutuksen säi- lymistä ja kuuluu olennaisena osana perus- tuslain turvaamaan saamelaisten kulttuuri- muotoon.
4 Asia n valmistelu
Hallituksen esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä yhteistyössä Melan kanssa. Valmistelun yhteydessä on kuultu Paliskuntain yhdistystä, Saamelaiskäräjiä, Suomen Porosaamelaiset ry:tä sekä maa- ja metsätalousministeriötä.
5 Riippuvuus muista esityksistä Esitys liittyy valtion vuoden 2015 talousar- vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1 Lakiehdotusten perustel ut
1.1 Laki poronhoitajien sijaisavusta 1 §. Lain soveltamisala ja Euroopan unio- nin lainsäädännön huomioon ottaminen. Py- kälän 1 momentti sisältäisi poronhoitajan si- jaisavun peruselementit pääosin samanlaisina kuin ne ovat olleet poronhoitajien sijaisavus- ta vuonna 2014 annetussa laissa.
Sijaisapujärjestelmä rahoitettaisiin edelleen valtion talousarvioon varattavalla kahden vuoden siirtomäärärahalla. Koska siirtomää- rärahaa ei saa ylittää, poronhoitajalle ei voida säätää ehdotonta oikeutta saada sijaisapukor- vausta.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että lain toimeenpanossa noudatetaan lisäksi maa- talousalan ryhmäpoikkeusasetusta. Ehdotetun lain säännöksillä täydennetään Euroopan unionin lainsäädäntöä siltä osin, kuin tällai- nen säätäminen on kansallisista lähtökohdista tarpeellista. Suurin osa maatalousalan ryh- mäpoikkeusasetuksen mukaisista edellytyk- sistä ilmenee suoraan ehdotetusta laista. Yk- sinomaan ryhmäpoikkeusasetuksesta ilmene- viä edellytyksiä ovat muun muassa seuraa- vat:
- Sijaisapua voidaan myöntää vain, jos po- ronhoitajan harjoittama poronhoito täyttää maatalousalan ryhmäpoikkeusasetuksen 2 ar- tiklan 2 kohdan tarkoittaman pk-yrityksen määritelmän. Tämä edellytys käy ilmi maata- lousalan ryhmäpoikkeusasetuksen 1 artiklan 1 a kohdasta.
- Sijaisapua ei voida myöntää, jos poron- hoitajan harjoittama poronhoito täyttää maa- talousalan ryhmäpoikkeusasetuksen 2 artik- lan 14 kohdan tarkoittaman vaikeuksissa ole- van yrityksen määritelmän. Tämä edellytys käy ilmi maatalousalan ryhmäpoikkeusase- tuksen 1 artiklan 6 kohdasta.
- Sijaisapua ei voida myöntää, jos poron- hoitajan harjoittamaan poronhoitoon liittyen on annettu perintämääräys tuen sääntöjenvas- taisuutta ja sisämarkkinoille soveltumatto- muutta koskevan aiemman komission pää- töksen perusteella. Tämä edellytys käy ilmi
maatalousalan ryhmäpoikkeusasetuksen 1 ar- tiklan 5 kohdasta.
2 §. Poronhoitaja. Pykälässä määritellään sijaisavun kohderyhmäksi yrittäjinä toimivat poronhoitajat. Yrittäjän lakisääteinen eläke- vakuutus osoittaa yrittäjästatuksen. Poronhoi- tajat kuuluvat maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 §:n mukaisen vakuutuksen eli niin kutsutun pakollisen MYEL-vakuu- tuksen piiriin.
Sijaisapu on tarkoitettu henkilöille, joille poronhoito on yrittäjätoiminnan merkittävä osa. Siksi pykälässä ehdotetaan säädettäväk- si, että poronhoitajalla täytyy olla vähintään 50 poroa. Koska lukuporoja käytetään MYEL-vakuutuksessa työtulon pohjana, on yhdenmukaista käyttää lukuporoja myös si- jaisavun saamisen edellytyksenä.
Lukuporojen vähimmäismäärässä otettai- siin huomioon myös sellaisen alle 18- vuotiaan henkilön lukuporot, joka on poron- hoitajalle sukua suoraan alenevassa polvessa ja elää vakinaisesti hänen taloudessaan. Edel- lytyksenä olisi, että poronhoitajalla itsellään on vähintään yksi lukuporo. Ottolapsi rinnas- tettaisiin lapseen.
Porojen omistusoikeus ja vähimmäismäärä ilmenevät sijaisavun suorittamisajankohtana käytössä olevasta viimeksi vahvistetusta po- roluettelosta. Poroluettelon vahvistamisen jälkeen tapahtuneet lukuporojen omistusoi- keuden ja määrän muutokset otettaisiin huo- mioon vain, jos paliskunnan hallitus on en- nen sijaisavun suorittamisajankohtaa vahvis- tanut muutoksen.
3 §. Määritelmät. Pykälässä määritellään lain soveltamisen kannalta keskeiset käsit- teet. Pykälän 1 kohdassa ehdotettua poron- hoitotyön määritelmää tarvitaan osoittamaan ne tehtävät, joita varten laissa tarkoitettua si- jaisapua voidaan järjestää. Säännöksessä tar- koitettua poronhoitotyötä tehdään omaan, perheenjäsenen tai paliskunnan lukuun. Työ voi käsittää esimerkiksi porojen paimenta- mista, kokoamista, erottelua, tarhausta, lisä- ruokintaa ja merkintää. Poronhoitotyötä on myös aitojen rakentaminen ja korjaus, peto- vahinkojen etsiminen ja pedontorjuntatyö,
viljelysvahinkojen estäminen, teurastus sekä porotuotteiden jalostus. Myös rehun kerää- minen lisäruokintaa varten on poronhoitotyö- tä, jollei kysymys ole viljan viljelytyöstä, jo- ka on otettu huomioon MYEL-vakuutuksessa viljellyn maatalousmaan työtuloa määriteltä- essä.
MYEL-vakuutuksen ulkopuolelle jää po- ronhoidon yhteydessä harjoitettu toiminta, jota on pidettävä eri yrityksenä. Jos teuras- tusta varten on esimerkiksi perustettu erilli- nen osuuskunta, sen lukuun tehty työ ei ole MYEL-vakuutettavaa poronhoitotyötä. Sel- laista ei myöskään ole esimerkiksi esteaitojen rakentaminen valtakunnan rajalla eikä niihin liittyvä porokämppien rakennus- ja peruskor- jaustyö, koska näitä töitä ei tehdä omaan, perheenjäsenen tai paliskunnan lukuun, vaan esimerkiksi Paliskuntain yhdistyksen lukuun.
Pykälän 2 kohdassa olevaa perheenjäsenen ja sitä täydentävää 3 kohdassa olevaa puoli- son määritelmää tarvitaan kolmessa tarkoi- tuksessa. Määritelmien avulla täsmentyy se, kenen lukuun tehtäviä poronhoitotöitä voi- daan hoitaa laissa tarkoitetulla sijaisavulla sekä se, kuka voi toimia sijaisena. Lisäksi perheenjäsenen käsitettä tarvitaan harkittaes- sa sitä, olisiko poronhoitajan ollut mahdollis- ta teettää työ perheenjäsenellään.
Perheenjäsenenä pidettäisiin puolisoa ja al- le 18-vuotiasta henkilöä, joka elää vakinai- sesti poronhoitajan taloudessa ja on poron- hoitajalle tai tämän puolisolle sukua suoraan alenevassa polvessa. Ottolapsi rinnastettaisiin lapseen. Puolisolla tarkoitettaisiin aviopuo- lisoa ja henkilöä, jonka kanssa poronhoitaja jatkuvasti elää yhteisessä taloudessa aviolii- tonomaisissa olosuhteissa. Rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain (950/2001) 8 §:n 4 momentin mukaisesti puolisona pidettäisiin myös kyseisessä laissa tarkoitetun parisuh- teen osapuolia.
4 §. Sijaisavun saamisen edellytykset. Si- jaisavun saamisen edellytykset olisivat pää- osin samat kuin poronhoitajien sijaisavusta vuonna 2014 annetussa laissa. Pykälän 1 momentin mukaan edellytyksenä olisi, että sijaisavun tarve johtuisi poronhoitajan sai- rauden tai tapaturman aiheuttamasta työky- vyttömyydestä.
Työkyvyttömyys olisi osoitettava lääkärin, sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan todis-
tuksella. Säännöksessä täsmennettäisiin sitä, milloin todistus työkyvyttömyydestä on esi- tettävä. Todistusta ei vaadittaisi seitsemältä sijaisapupäivältä kalenterivuodessa. Nykyisin lääkärintodistus vaaditaan sijaisavun alka- mista seuraavien kuuden peräkkäisen kalen- teripäivän jälkeiseltä ajalta. Käytännössä joissakin tilanteissa on ollut epäselvyyttä sii- tä, milloin kyseessä on uusi sijaisapu ja mil- loin vanhan sijaisavun jatkuminen. Lääkärin- todistuksen lisäksi on perusteltua hyväksyä sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan antama todistus, sillä poronhoitoalueella matkat lää- käriin voivat olla erittäin pitkiä.
Pykälän 2 momentin mukaan poronhoitaja ei voisi saada sijaisapua sinä aikana, jolloin hänelle maksetaan työeläkelakien mukaista toistaiseksi myönnettyä täyttä työkyvyttö- myyseläkettä tai täyden työkyvyttömyys- eläkkeen suuruista kuntoutustukea, sillä si- jaisapu on tarkoitettu lähinnä tilapäiseksi kat- sottaviin työkyvyttömyystilanteisiin. Edellä mainituilla eläkejärjestelmillä korvataan henkilön pidempiaikaista tai pysyvää ansion alenemaa, eikä siten ole tarkoituksenmukais- ta, että hän saisi samanaikaisesti ansiotoimin- taansa liittyvää sijaisapukorvausta. Nykyises- sä laissa estävänä eläkkeenä mainittu työttö- myyseläke ei sisälly säännökseen, koska työttömyyseläkkeitä ei enää makseta vuoden 2014 jälkeen.
5 §. Korvauksen perusteena olevat työt.
Pykälän 1 momentista ilmenee, millaisia teh- täviä varten voitaisiin käyttää laissa tarkoitet- tua sijaisapua. Sijaisavulla teetetyn poronhoi- totyön tulisi olla sijaisapuhetkellä välttämä- töntä siten, ettei sitä olisi voinut siirtää myö- häisempään ajankohtaan. Töiden luonne on syytä arvioida laaja-alaisesti ottaen huomi- oon, mitä vaikutuksia työn siirtämisellä myöhemmin tehtäväksi olisi. Esimerkiksi ai- tojen rakentaminen ja korjaus tai poronhoi- dossa tarvittavien moottorikelkkojen ja mui- den työvälineiden korjaus eivät useinkaan ole tiettyyn hetkeen sidottuja ja siten sijaisapu- hetkellä välttämättömiä töitä mutta joissakin tapauksissa ne voivat olla sellaisia. Jos esi- merkiksi moottorikelkka on rikkoutunut kes- ken kiireisten poronhoitotöiden, sen korjaa- mista voitaisiin pitää välttämättömänä. Myös sijaisapujakson pituus vaikuttaisi välttämät- tömiksi arvioitaviin töihin. Lyhyen sijaisapu-
jakson aikana esimerkiksi porotarhan siivous ei useinkaan olisi välttämätön tehtävä, mutta pidemmän sijaisavun aikana se voisi muo- dostua sellaiseksi.
Sijaisavulla voitaisiin hoitaa sellaisia po- ronhoitotöitä, jotka poronhoitaja olisi ilman työkyvyttömyyttä suorittanut itse omaan, perheenjäsenensä tai paliskunnan lukuun. Po- ronhoitoon sisältyy paljon erityisammattitai- toa ja fyysistä voimaa vaativia tehtäviä, joista usein yksi perheenjäsen huolehtii muidenkin perheenjäsenten puolesta. Poronhoitolain mukaan paliskunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että poronhoitoon kuuluvat työt tulevat tehdyiksi. Poronhoitajien tulee osallistua pa- liskunnan lukuun tehtävään työhön, jotta pa- liskunnan muiden osakkaiden etuja ei loukat- taisi. Paliskunnan lukuun tehtävä työ on osal- taan myös omien porojen eteen tehtyä työtä.
Siksi on perusteltua ulottaa sijaisapu myös paliskunnan lukuun tehtävään työhön.
Pykälän 2 momentissa luetellaan lisäedel- lytykset, joiden on täytyttävä, jotta sijaisapu oikeuttaisi korvaukseen. Momentin 1 kohta liittyy perheenjäsenen asemaan poronhoito- työssä. Säännöksessä edellytetään, että po- ronhoitajan perheenjäsenellä ei olisi ollut mahdollisuutta huolehtia töistä, joihin poron- hoitaja on hankkinut sijaisen perheen ulko- puolelta. Kun arvioidaan, olisiko puolisolla ollut mahdollisuutta huolehtia sijaisapuun si- sältyvistä tehtävistä, on syytä kiinnittää huo- miota siihen, osallistuuko hän yleensä poron- hoitoon ja onko hänellä näissä tehtävissä tar- vittavaa ammattitaitoa. Jos puoliso osallistuu poronhoitoon muutoinkin, hänen voidaan lähtökohtaisesti olettaa osallistuvan siihen myös poronhoitajan työkyvyttömyystilan- teessa etenkin, jos hänellä itsellään on poroja ja jos hän on MYEL-vakuutettu poronhoito- työstä. Puolison osallistumista työkyvyttö- män puolisonsa poronhoitotyöhön ei kuiten- kaan voida edellyttää, jos se olisi kohtuutonta hänen omien poronhoitotöidensä laajuus huomioon ottaen. Alaikäisen perheenjäsenen ikään on syytä kiinnittää huomiota, kun har- kitaan hänen mahdollisuuttaan huolehtia si- jaisapuun sisältyvistä tehtävistä. Alle 15- vuotiaalta lapselta ei voi edellyttää osallistu- mista poronhoitotyöhön. Poikkeuksellisia ovat myös ne tilanteet, jolloin alle 18-
vuotiaalta lapselta voitaisiin edellyttää po- ronhoitotöiden suorittamista.
Sijaisapua ei voisi 2 kohdan mukaan käyt- tää sellaisten tehtävien suorittamiseen, joiden toteuttamiseen on myönnetty muuta julkista rahoitustukea. Esimerkiksi aitaamisesta pa- liskunnalle aiheutuviin kustannuksiin myön- netään avustusta porotalouden ja luon- toiselinkeinojen rahoituslain (45/2000) mu- kaisesti. Sen sijaan esimerkiksi maa- ja puu- tarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) 14 §:n mukainen eläinten luku- määrän perusteella myönnetty tuki ei estä si- jaisapukorvauksen myöntämistä poronhoito- työhön, koska kyseessä ei ole tietyn tehtävän suorittamiseen myönnetty tuki.
Sijaisapua ei voisi 3 ja 4 kohdan mukaan käyttää sellaisten tehtävien hoitamiseen, joita paliskunta teettää työsuhteessa, toimeksian- tosuhteessa tai joissa kyse on luottamus- tai hallintotehtävän tai vastaavan hoitamisesta.
Paliskunnan luottamus- tai hallintotehtäviä tai vastaavia tehtäviä hoitavat esimerkiksi työnjohtajat, lukumiehet, arviomiehet, po- roisännät, varaisännät, hallituksen muut jäse- net sekä tilintarkastajat ja varatilintarkastajat.
Sijaisapua voisi 5 kohdan mukaan käyttää porotuotteen jalostukseen vain, jos kyse on jalostettavan porotuotteen säilyvyyden kan- nalta välttämättömästä työstä.
6 §. Sijainen. Nykyiseen tapaan poronhoi- taja hankkisi itse sijaisensa. Poronhoitotyössä sijaiselta vaaditaan hyvää paikallistuntemus- ta, koska poronhoitotavat vaihtelevat alueit- tain ja paliskunnittain. Siksi poronhoitajan on tärkeää saada valita itse sijaisensa.
Maatalousalan ryhmäpoikkeusasetuksen mukaan tukeen ei saa liittyä suoria maksuja edunsaajille, vaan tuki on maksettava lomi- tuspalvelujen tarjoajalle. Edunsaajan käsite on ryhmäpoikkeusasetuksessa tulkittu varsin laajaksi siten, että se kattaa paitsi sijaisavun saajan, myös hänen perheenjäsenensä. Ryh- mäpoikkeusasetuksessa painotetaan, että pal- velujen tarjoajaa valitessa on otettava asian- mukaisesti huomioon asiaan liittyvät julkisia hankintoja koskevat säännöt sekä periaatteet, jotka liittyvät läpinäkyvyyteen, avoimuuteen ja syrjintäkieltoon valintamenettelyssä. Sen vuoksi pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että poronhoitaja voi hankkia sijaisavun vain ennakkoperintärekisteriin merkityltä palvelu-
jen tuottajalta eikä enää ottaa sijaista työsuh- teeseen.
Edellä kuvatuista syistä pykälän 2 momen- tin mukaan sijaisena ei voisi toimia poron- hoitajan perheenjäsen.
Ehdotetun pykälän lisäksi on otettava huomioon maatalousalan ryhmäpoikkeusase- tuksen 23 artiklan 4 kohta. Sen mukaan pal- velun tuottajana ei voi toimia tuottajaryhmä tai -organisaatio, jos ryhmän tai organisaati- on jäsenyys on edellytyksenä palvelujen saannille.
7 §. Sijaisavun vuosittainen enimmäiskesto.
Sijaisavun rahoittamiseen käytettävää siirto- määrärahaa ei saa ylittää. Siksi on tärkeää varmistaa mahdollisimman luotettavasti etu- käteen, että kustannukset pystytään katta- maan käytettävissä olevalla määrärahalla. Li- säksi sijaisapujärjestelmän tulee täyttää yh- denvertaisuuden vaatimukset. Sen vuoksi si- jaisapu ehdotetaan nykyiseen tapaan rajatta- vaksi vuosittaiseen enimmäismäärään, joka olisi sama kaikille poronhoitajille.
Sijaisavun enimmäismäärä on perusteltua määritellä tunteina. Poronhoitotyössä työpäi- vät voivat olla hyvin eripituisia riippuen si- jaisavun ajankohdasta. Kiireisimpinä aikoina työpäivät ovat lähes ympärivuorokautisia ja vastaavasti hiljaisempina aikoina poronhoito- työt voivat hoitua muutamassa tunnissa.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella vahvistettaisiin kalenterivuonna korvattavien sijaisaputuntien enimmäismäärä edeltävän kalenterivuoden loppuun mennessä. Silloin tiedossa olisi seuraavalle vuodelle valtion ta- lousarviossa vahvistetun siirtomäärärahan suuruus. Valmistelun yhteydessä on arvioitu, että vuonna 2015 käytettävissä oleva siirto- määräraha riittäisi sijaisapuun, jonka enim- mäismäärä on sama kuin vuosina 2014 ja 2011—2012 eli 150 tuntia. Vuoden 2015 enimmäismäärästä säädettäisiin lakiehdotuk- sen 25 §:n 2 momentissa olevassa voimaan- tulosäännöksessä.
Maatalousalan ryhmäpoikkeusasetuksen mukaan lomituksen kokonaiskesto esimer- kiksi sairauden perusteella voi olla enintään kolme kuukautta vuodessa tuensaajaa koh- den. Sen vuoksi ehdotetaan, että sijaisaputun- teja saisi käyttää enintään 90 päivänä kalen- terivuodessa.
8 §. Sijaisavusta maksettava korvaus. Py- kälän 1 momentin mukaan sijaisapukorvaus olisi enintään 17 euroa tunnilta vuoden 2015 tasossa. Vuonna 2014 korvaus on 18,64 eu- roa tunnilta. Korvauksen tasoa joudutaan pienentämään 1,64 eurolla tunnilta, jotta val- tion talousarviossa vuodelle 2015 esitetty määräraha riittäisi lakiehdotuksen 7 §.ssä tarkoitetun enimmäistuntimäärän mukaiseen korvaukseen. Arvonlisäveron osuuteen kor- vausta ei maksettaisi. Poronhoitaja on velvol- linen korvaamaan palvelun tuottajalle ne kus- tannukset, joita valtion korvaus ei kata, mu- kaan luettuna arvonlisäveron osuuden. Eu- romäärää tarkistettaisiin vuosittain palkka- kertoimella.
Pykälän 2 momentin mukaan korvauksena maksettaisiin vain poronhoitajan ja palvelu- jen tuottajan sopima hinta, jos se on pienem- pi kuin 1 momentin mukainen enimmäiskor- vaus.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin maata- lousalan ryhmäpoikkeusasetuksen vaatimus- ten mukaisesti, että sijaisapukorvaus makse- taan sijaisapupalvelujen tuottajalle.
9 §. Sijaisavun hakeminen. Pykälän 1 mo- mentin mukaan poronhoitaja hakisi si- jaisapua Melalta. Hakemuksen voisi toimit- taa joko Melan pääkonttoriin tai lähimmälle Mela-asiamiehelle. Maatalousalan ryhmä- poikkeusasetuksen vaatimusten mukaisesti sijaisapua tulisi hakea kirjallisesti ennen si- jaisapuun kuuluvien töiden aloittamista. Si- jaisapua olisi haettava sekä uuden sijaisapu- tarpeen alkaessa että samaan tarpeeseen liit- tyvä sijaisavun jatkuessa keskeytyksen jäl- keen.
Pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan erillistä hakemusta ei tarvittaisi, jos poron- hoitaja olisi jo aiemmin toimittanut Melalle terveydenhoitajan, sairaanhoitajan tai lääkä- rin antaman todistuksen, josta ilmenee hänen työkyvyttömyytensä kyseessä olevan sijais- avun alkamisaikana. Korvausta sijaisavusta olisi haettava viimeistään sijaisavun suorit- tamisajankohtaa seuraavan kalenterikuukau- den kuluessa. Tästä säädettäisiin lakiehdo- tuksen 10 §:ssä. Ehdotetun pykälän 2 mo- mentin 2 kohdan mukaan erillistä sijaisapu- hakemusta ei tarvittaisi, jos sijaisapu jatkuu siten, että korvausta aikaisemman hakemuk- sen perusteella ei ole vielä ennätetty hakea.
Pykälän 3 momentin mukaan hakemukses- ta ja sen liitteistä olisi käytävä ilmi sijaisavun myöntämiseksi tarvittavat tiedot. Maatalous- alan ryhmäpoikkeusasetuksen 6 artiklan 2 kohdassa säädetään, mitä tietoja tukihake- muksesta on ainakin käytävä ilmi. Näitä ovat seuraavat tiedot: yrityksen nimi ja koko, ku- vaus hankkeesta tai toiminnasta, mukaan lu- kien alkamis- ja päättymispäivä, hankkeen tai toiminnan toteutuspaikka, tukikelpoisten kus- tannusten luettelo, hankkeeseen tai toimin- taan tarvittavan julkisen rahoituksen muoto ja määrä. Tämän lisäksi hakemukselta olisi käytävä ilmi kansallisen lainsäädännön edel- lyttämät seikat. Osa tarvittavista tiedoista, kuten esimerkiksi sijaisavun päättymispäivä, voi tulla Melalle vasta 10 §:ssä tarkoitetun korvaushakemuksen yhteydessä.
10 §. Korvauksen hakeminen. Poronhoitaja hakisi jälkikäteen Melalta sijaisapukorvauk- sen. Korvaushakemuksen voisi toimittaa joko Melan pääkonttoriin tai lähimmälle Mela- asiamiehelle. Hakemus olisi tehtävä viimeis- tään sijaisavun suorittamisajankohtaa seuraa- van kalenterikuukauden kuluessa. Lyhyt määräaika on tarpeen, jotta käytettävissä ole- van siirtomäärärahan riittävyyttä pystytään seuraamaan mahdollisimman tarkoin. Korva- us voitaisiin myöntää hakemuksen myöhäs- tymisestä huolimatta, jos korvauksen epä- äminen myöhästymisen vuoksi olisi kohtuu- tonta.
Hallintolain (434/2003) 31 §:n mukaan asi- anosaisen on esitettävä selvitystä vaatimuk- sensa perusteista. Ehdotetun pykälän 2 mo- mentista ilmenee, mistä asioista erityisesti on esitettävä selvitystä sijaisapukorvausta haet- taessa. Esimerkiksi palvelun tuottajan lasku- tustiedot olisivat 2 momentin 6 kohdassa tar- koitettuja muita korvauksen maksamiseksi tarvittavia tietoja. Pykälän 3 momentin mu- kaan hakemukseen olisi liitettävä palvelujen tuottajan vahvistus korvauksen myöntämi- seen vaikuttavista seikoista.
11 §. Lausunnot. Pykälän 1 momentin mu- kaan poroisännän tulisi antaa Melalle lausun- tonsa, joissa hän esittää arvionsa sijaisavun ja kustannusten korvaamisen edellytyksistä. Po- roisäntä tuntee paliskunnan poronhoitajat ja heidän porojensa lukumäärän sekä paliskun- nan alueella suoritettavat poronhoitotyöt. Si- ten hän pystyy parhaiten arvioimaan, täytty-
vätkö sijaisavun ja korvauksen maksamiselle ehdotetuissa 2, 4 ja 5 §:ssä tarkoitetut edelly- tykset. Tarkoitus on, että poroisäntä ottaisi myös kantaa siihen, onko sijaisen tekemä työtuntimäärä oikeassa suhteessa ilmoitetuksi tehtyyn työhön. Lausunnot antaisi sen palis- kunnan poroisäntä, jonka osakas sijaisapua käyttänyt poronhoitaja on. Jos poroisäntä on estynyt, lausunnon antaisi poronhoitolain 19
§:n 2 momentissa tarkoitettu varaisäntä. Jos varaisäntäkin on estynyt, lausunnot antaisi se paliskunnan osakas, jonka paliskunnan halli- tus on valinnut poroisännän sijaiseksi. Lau- suntojen antamista varten poronhoitajan olisi ilmoitettava välittömästi sijaisaputarpeen il- mannuttua poroisännälle tai hänen sijaisel- leen sijaisavun käyttämisestä, jotta tällä olisi mahdollisuus arvioida tilanne mahdollisim- man varhaisessa vaiheessa.
Pykälän 2 momentin nojalla Mela voisi tarvittaessa pyytää lausunnon myös palis- kunnan hallitukselta silloin, kun kustannus- ten korvaamista koskeva hakemus on ristirii- dassa poroisännän lausunnon kanssa tai jos se on muutoin asian selvittämiseksi tarpeel- lista.
12 §. Päätöksen teko ja korvauksen mak- saminen. Tarkoitus on, nykyiseen tapaan si- jaisapukorvausta koskevien päätösten teko keskitettäisiin kahdelle poronhoitoalueen Mela-asiamiehelle. Näin päätöksenteko ta- pahtuisi paikallisesti lähellä palvelujen käyt- täjää. Palvelussa turvattaisiin saamen kieli- lain (1086/2003) toteutuminen.
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin päätök- sen laatimisesta ja allekirjoittamisesta vas- taavasti kuin on säädetty Melan antamista maatalousyrittäjän eläkelain mukaisista pää- töksistä. Päätös annettaisiin tiedoksi hallinto- lain 59 §:ssä tarkoitetulla tavallisella tiedok- siannolla. Tavallinen tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle ja vastaan- ottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seit- semäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin korva- uksen maksutavasta.
13 §. Perusteettoman korvauksen takaisin- perintä. Pykälässä säädettäisiin perusteetto- man edun palautuksesta. Pykälän 1 momen- tista ilmenevä pääsääntö on, että poronhoita- jan perusteettomasti saama etu on perittävä
takaisin. Poronhoitaja olisi velvollinen suo- rittamaan perusteettomasti maksetusta kor- vauksesta aiheutuneet kustannukset Melalle, joka tilittäisi ne valtiolle.
Pykälän 2 momentin mukaan korvaus voi- taisiin jättää osittain tai kokonaan takaisin perimättä, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi eikä sen maksamisen ole katsottava johtu- neen poronhoitajan tai hänen edustajansa vil- pillisestä menettelystä. Poronhoitajan katsot- taisiin menetelleen vilpillisesti, jos hän on myötävaikuttanut virheellisen korvauksen maksamiseen esimerkiksi laiminlyömällä eh- dotetun lain 18 §:n mukaisen ilmoitusvelvol- lisuutensa. Takaisinperinnästä luopumista harkittaessa on syytä ottaa huomioon muun muassa poronhoitajan mahdollisuus havaita virhe sekä hänen taloudellinen asemansa.
Takaisinperinnästä voitaisiin kuitenkin luo- pua kohtuullisuusharkintaan nojautumatta, jos takaisin perittävä määrä on vähäinen.
Määrää voidaan pitää vähäisenä ainakin sil- loin, kun takaisinperinnästä hallinnolle ai- heutuvat kustannukset olisivat suuremmat kuin perusteettomasti saatu etu.
Takaisinperintäpäätös tulisi tehdä viiden vuoden kuluessa perusteettoman korvauksen maksamisesta, jollei Euroopan unionin lain- säädännöstä muuta johdu. Poronhoitajien si- jaisavusta maksettava korvaus on kuitenkin katsottava SEUT 107 artiklan mukaiseksi tu- eksi, joten siihen sovelletaan yhteisön lain- säädäntöä myös takaisinperinnän osalta. Eh- dotetussa pykälässä tarkoitettu kohtuullista- minen rajoittuisi näin ollen vain tilanteisiin, joissa tuen myöntäminen ja maksaminen ei- vät ole olleet vastoin maatalouden valtiontu- kisääntöjä. Valtiontukisääntöjen vastaisen tu- en takaisinperinnästä säädetään tarkemmin muun muassa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä an- netussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 659/1999. Sen 15 artiklan mukaan tuen ta- kaisinperintään sovelletaan kymmenen vuo- den vanhentumisaikaa.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin ta- kaisinperittävään korvaukseen liittyvästä vii- västyskorosta.
Pykälän 4 momentin mukaan takaisinperin- täpäätöksellä vahvistettu saatava vanhentuisi verojen ja maksujen täytäntöönpanosta anne-
tun lain (706/2007) mukaisesti viidessä vuo- dessa.
14 §. Muutoksenhaku. Ehdotetun lain no- jalla tehdystä Melan päätöksestä saisi valittaa hallinto-oikeuteen. Poronhoitajien sijaisapua koskevien asioiden pieni määrä huomioon ot- taen on perusteltua keskittää valitukset yh- teen hallinto-oikeuteen. Valitusviranomai- seksi soveltuu parhaiten Pohjois-Suomen hal- linto-oikeus, jonka tuomiopiirissä poron- hoitoalue sijaitsee.
Viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) merkitsee muun muassa, että valituksen te- kemiseen sovelletaan hallintolainkäyttölain 22 §:n säännöstä, jonka mukaan valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedok- sisaannista. Hallintolainkäyttölain 26 §:n 1 momentista ilmenevästä pääsäännöstä poi- keten esityksessä ehdotetaan, että valituskir- jelmä olisi toimitettava hallinto-oikeuden si- jasta Melalle. Tämä on perusteltua, jotta py- kälän 2 momentin mukainen oikaisumenette- ly sujuisi joustavasti. Oikaisumenettelyn avulla virheellinen päätös saataisiin korjatuk- si joutuisasti ja hallinto-oikeutta kuormitta- matta.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin jatko- valituksen tekemisestä korkeimpaan hallinto- oikeuteen. Koska oikaisumenettelyä ja riip- pumatonta hallinto-oikeuskäsittelyä voidaan pitää oikeusturvan kannalta riittävänä, jatko- valitus olisi mahdollinen vain korkeimman hallinto-oikeuden myöntämän valitusluvan perusteella.
15 §. Yleinen johto, ohjaus ja valvonta sekä toimeenpano. Sijaisapu edistää poronhoitaji- en työssä jaksamista ja siihen maksettava korvaus parantaa heidän henkilökohtaista so- siaaliturvaansa. Sen vuoksi sijaisapujärjes- telmän yleinen johto, ohjaus ja valvonta kuu- luisivat sosiaali- ja terveysministeriölle. Lain toimeenpanosta vastaisi Mela.
16 §. Valtion korvaus sijaisavun kustan- nuksista. Pykälän 1 momentin mukaan Me- lalle maksettaisiin valtion varoista korvaus poronhoitajien sijaisavusta aiheutuneisiin kustannuksiin. Korvaus kattaisi ne kustan- nukset, jotka Mela maksaa palvelujen tuotta- jille. Sosiaali- ja terveysministeriö maksaisi Melalle vuosittain ennakkoa valtion talousar- viossa tarkoitukseen varatun määrärahan ra-
joissa pääsääntöisesti kahdessa yhtä suuressa erässä tammi- ja heinäkuussa.
Pykälän 2 momentin mukaan Melan tulisi tehdä sosiaali- ja terveysministeriölle selvitys edellisen vuoden todellisista kustannuksista viimeistään seuraavan vuoden toukokuun 20 päivänä. Ministeriö vahvistaisi valtion korvauksen lopullisen määrän viimeistään kesäkuun 25 päivänä.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin liikaa maksetun ennakon käytöstä. Jos Melalle edellisen kalenterivuoden aikana maksetut ennakot ylittäisivät valtion korvauksen lopul- lisen määrän, ylittävää osaa ei palautettaisi valtiolle, vaan Mela käyttäisi sen meneillään olevan vuoden kustannuksiin.
17 §. Valtion korvaus hallintokustannuksis- ta. Pykälän 1 momentin mukaan sijaisavun toimeenpanosta aiheutuviin hallintokustan- nuksista maksettaisiin valtion varoista koh- tuullinen korvaus Melalle. Korvaus määräy- tyisi laskennallisin perustein, mikä merkitsee, että korvauksen käytöstä ei tehdä tilitystä valtiolle.
Pykälän 2 momentin mukaan sosiaali- ja terveysministeriö päättäisi korvauksen mää- rän. Korvaus on tarkoitus vahvistaa ja mak- saa samassa yhteydessä maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen toi- meenpanosta aiheutuvien Melan hallintokus- tannusten kanssa.
18 §. Poronhoitajan ilmoitusvelvollisuus.
Poronhoitaja olisi velvollinen antamaan si- jaisavun saamiseen taikka sijaisavusta mak- settavan korvauksen saamiseen tai määrään vaikuttavat tiedot Melalle sekä oma-aloit- teisesti että Melan pyynnöstä.
19 §. Palvelujen tuottajan ilmoitusvelvolli- suus. Palvelujen tuottaja olisi velvollinen an- tamaan sijaisavusta maksettavan korvauksen saamiseen tai määrään vaikuttavat tiedot Me- lalle sekä oma-aloitteisesti että Melan pyyn- nöstä.
20 §. Tietojen luovuttaminen ja salassapi- to. Koska sijaisapuasioissa käsitellään maata- lousyrittäjän eläkelain mukaisia vakuutustie- toja, pykälän 1 momentti olisi yhteneväinen maatalousyrittäjän eläkelain 139 §:n kanssa.
Pykälän 2 momentissa todettaisiin verohal- linnon oikeus saada Melalta verotusta varten tarpeelliset, hallussaan olevat tiedot Melan tämän lain nojalla maksamista korvauksista,
korvauksen ja sijaisavun saajista ja korvauk- sen perusteena olevista kustannuksista. Kor- vauksen saajalla tarkoitetaan tässä palvelujen tuottajaa, jolle korvaus on 8 §:n mukaisesti maksettu.
21 §. Oikeus tietojen saamiseen. Lähtökoh- taisesti poronhoitajan sekä palvelujen tuotta- jan tulee itse antaa sijaisavun saamista ja korvaamista koskevan asian ratkaisemista varten tarvittavat tiedot Melalle. Poikkeuk- sellisesti Melalla voi olla tarve saada lähinnä poronhoitajalle myönnettyjä eläkkeitä tai po- ronhoitajan tai palvelujen tuottajan yritys- toimintaa koskevia salassa pidettäviä tietoja muiltakin tahoilta. Tällaisia tietoja voi olla poroisännillä ja paliskunnilla sekä veroviran- omaisella, eläketurvakeskuksella, eläkesääti- öllä tai muulla eläkelaitoksella. Väestörekis- terikeskukselta ja maistraateilta saatavia tie- toja voidaan tarvita lähinnä poronhoitajan perheenjäsen määrittelyssä. Maaseutuviras- tolta saatavia tietoja voidaan tarvita lähinnä maatalousalan ryhmäpoikkeusasetuksen 1 artiklan mukaisten edellytysten täyttymisen selvittämisessä. Pykälässä säädettäisiin edellä luetelluille tahoille velvollisuus tietojen an- tamiseen Melalle, jos tiedot ovat välttämät- tömiä sijaisavun tai sijaisapukorvausta kos- kevan asian ratkaisemiseksi tai siihen liitty- vien toimenpiteiden toteuttamiseksi taikka Melalle tämän lain toimeenpanoa varten an- nettujen tietojen tarkistamista varten.
22 §. Melan oikeus käyttää muissa asioissa saatuja tietoja. Pykälän mukaan Melalla olisi oikeus käyttää sijaisapu- tai korvausasiaa kä- sitellessään myös niitä tietoja, joita se on saanut muiden lakisääteisten tehtäviensä hoi- don yhteydessä. Mela voisi käyttää näitä tie- toja vain, jos on ilmeistä, että tiedot vaikutta- vat sijaisavun myöntämiseen tai maksetta- vaan korvaukseen ja ne on lain mukaan otet- tava huomioon päätöksenteossa. Lisäksi edellytetään, että Melalla olisi muutoinkin oikeus saada kyseiset tiedot. Ehdotettu tieto- jen käyttömahdollisuus on tarpeen, jottei Me- lan tarvitse hankkia toistamiseen samoja tie- toja, jotka jo ovat sen hallussa. Melan tulisi pykälän mukaan etukäteen ilmoittaa tietojen käyttömahdollisuudesta sijaisavun ja korva- uksen hakijalle. Ennakkoilmoituksen tekemi- seksi riittää, että asianomaisessa hakemuslo- makkeessa on ilmoitettu asiasta.
23 §. Asiakirjojen säilyttäminen. Pykälän mukaan sijaisavun myöntämiseen ja korvaa- miseen liittyvät asiakirjat olisi säilytettävä maatalousalan ryhmäpoikkeusasetuksessa säädetyn ajan, jollei arkistolaitos ei ole mää- rännyt niitä pysyvästi säilytettäviksi. Maata- lousalan ryhmäpoikkeusasetuksen 13 artiklan mukaan jäsenvaltion on säilytettävä yksityis- kohtaista asiakirja-aineistoa, joka sisältää tarvittavat tiedot ja asiakirjatodisteet, joiden perusteella voidaan vahvistaa, että kaikki ryhmäpoikkeusasetuksessa säädetyt edelly- tykset täyttyvät. Asiakirja-aineisto on säily- tettävä 10 vuoden ajan siitä päivästä alkaen, jolloin tukijärjestelmän viimeinen tuki myönnettiin.
24 §. Korvausten maksamisen keskeyttämi- nen. Sijaisavusta aiheutuneita kustannuksia voidaan korvata valtion talousarviossa osoi- tetun määrärahan rajoissa. Sijaisaputuntien enimmäismäärä on tarkoitus mitoittaa niin, että määräraha riittää koko kalenterivuodek- si. Saattaa kuitenkin käydä niin, että tästä huolimatta määräraha loppuu kesken vuoden.
Tällaisten tilanteiden varalta pykälässä sää- dettäisiin mahdollisuudesta keskeyttää si- jaisapua koskevien hakemusten tutkiminen ja korvausten maksaminen. Keskeyttämisestä säädettäisiin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Keskeyttäminen voi poikkeuk- sellisesti olla tarpeen myös sellaisissa tapa- uksissa, että Euroopan unionin lainsäädäntö tätä edellyttää.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin menet- telystä tilanteessa, jolloin ennen keskeytyk- sen voimaantuloa järjestettyä sijaisapua ei voida korvata täysimääräisesti varojen puut- teen vuoksi. Puuttuva korvaus voitaisiin maksaa seuraavana vuonna sen vuoden valti- on talousarviossa poronhoitajien sijaisavun kustannuksiin osoitetusta määrärahasta.
25 §. Voimaantulo. Laki ehdotetaan tule- maan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin vuonna 2015 korvattavien sijaisaputuntien enim- mäismääräksi sama tuntimäärä kuin vuosina 2014 ja 2011—2012 eli 150 tuntia.
1.2 Laki maatalousyrittäjän eläkelain 114 §:n muuttamisesta
114 §. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen tehtävät. Melan tehtävät laajenisivat esityk- sessä ehdotetun poronhoitajien sijaisapua koskevan lain voimaantulon myötä. Maininta uusista tehtävistä ehdotetaan lisättäväksi py- kälän 1 momentin 9 kohtaan.
2 Voimaantulo
Lait ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivä- nä tammikuuta 2015.
Edellä esitetyn perusteella annetaan edus- kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdo- tukset:
Lakiehdotukset
1.
Laki
poronhoitajien sijaisavusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Lain soveltamisala ja Euroopan unionin lainsäädännön huomioon ottaminen Poronhoitajan itselleen järjestämästä si- jaisavusta aiheutuneita kustannuksia korva- taan valtion talousarviossa osoitetun määrä- rahan rajoissa siten kuin tässä laissa sääde- tään.
Tätä lakia toimeenpantaessa noudatetaan lisäksi komission asetusta (EU) N:o 702/2014 tiettyjen maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti (maatalousalan ryhmäpoikkeusasetus).
2 § Poronhoitaja
Tätä lakia sovelletaan poronhoitajaan, joka omistaa vähintään 50 poronhoitolain (848/1990) 5 §:ssä tarkoitettua lukuporoa yk- sin tai yhdessä hänelle sukua suoraan alene- vassa polvessa olevan alle 18-vuotiaan hen- kilön kanssa, joka elää vakinaisesti hänen ta- loudessaan. Lisäksi edellytetään, että poron- hoitaja on velvollinen ottamaan maatalous- yrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 §:ssä tar- koitetun vakuutuksen ja hänellä on sellainen vakuutus tai vireillä hakemus sen saamiseksi.
Porojen omistusoikeus ja määrä perustuvat sijaisavun ajankohtana käytettävissä olevaan viimeksi vahvistettuun poronhoitolain 30 §:ssä tarkoitettuun poroluetteloon. Poro- luettelon vahvistamisen jälkeen tapahtuneet muutokset otetaan huomioon vain, jos palis-
kunnan hallitus on ennen sijaisavun suorit- tamisajankohtaa vahvistanut muutoksen.
3 § Määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan:
1) poronhoitotyöllä maatalousyrittäjän elä- kelain mukaan vakuutettavaa poronhoitotyö- tä; 2) perheenjäsenellä puolisoa ja alle 18- vuotiasta henkilöä, joka elää vakinaisesti po- ronhoitajan taloudessa ja on poronhoitajalle tai tämän puolisolle sukua suoraan alenevas- sa polvessa;
3) puolisolla aviopuolisoa ja henkilöä, jon- ka kanssa poronhoitaja jatkuvasti elää yhtei- sessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuh- teissa.
4 §
Sijaisavun saamisen edellytykset Poronhoitaja voi saada tässä laissa tarkoi- tettua sijaisapua, jos sijaisavun tarve johtuu poronhoitajan sairauden tai tapaturman aihe- uttamasta työkyvyttömyydestä. Työkyvyttö- myys on osoitettava lääkärin, sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan todistuksella siltä osin kuin sijaisapupäivien määrä kalenterivuodes- sa ylittää seitsemän päivää.
Sijaisavun saamisen edellytykset eivät täy- ty, jos poronhoitaja saa sijaisavun suoritta- misajankohtana työntekijän eläkelain (395/2006) 3 §:ssä mainitun lain tai niiden voimaanpanosta annettujen lakien mukaista toistaiseksi myönnettyä täyttä työkyvyttö- myyseläkettä tai täyden työkyvyttömyys- eläkkeen suuruista kuntoutustukea.
5 §
Korvauksen perusteena olevat työt Kustannuksia voidaan korvata vain, jos ne ovat johtuneet sellaisten sijaisavun suoritta- misajankohtana välttämättömien poronhoito- töiden hoitamisesta, jotka poronhoitaja olisi itse tehnyt omaan, perheenjäsenensä tai pa- liskunnan lukuun, jollei olisi ollut työkyvy- tön.
Kustannuksia ei korvata, jos:
1) poronhoitajan perheenjäsen olisi voinut tehdä sijaisen tekemän työn;
2) työtä varten on myönnetty muuta julkis- ta rahoitustukea;
3) työ kuuluu poronhoitajan tehtäviin hä- nen ollessaan työsuhteessa tai toimeksian- tosuhteessa paliskuntaan;
4) työ kuuluu poronhoitajan hoitamaan luottamus- tai hallintotehtävään tai vastaa- vaan tehtävään; tai
5) työ muodostuu sellaisesta porotuotteen jalostuksesta, joka ei ole tuotteen säilyvyy- den kannalta välttämätöntä.
6 § Sijainen
Kustannuksia voidaan korvata vain, jos po- ronhoitaja on hankkinut sijaisavun ennakko- perintärekisteriin merkityltä palvelujen tuot- tajalta.
Kustannuksia ei korvata, jos poronhoitaja tai hänen perheenjäsenensä on suoraan tai vä- lillisesti tuottanut palvelut tai jos sijaisena on toiminut poronhoitajan perheenjäsen.
7 §
Sijaisavun vuosittainen enimmäiskesto Kalenterivuoden aikana korvattavien si- jaisaputuntien enimmäismäärä poronhoitajaa kohden vahvistetaan sosiaali- ja terveysmi- nisteriön asetuksella edellisen kalenterivuo- den loppuun mennessä. Enimmäistuntimäärä vahvistetaan huomioiden kunakin vuonna käytettävissä oleva määräraha. Sijaisaputun- teja saa käyttää enintään 90 päivänä kalente- rivuoden aikana.
8 §
Sijaisavusta maksettava korvaus
Korvaus on enintään 17 euroa tunnilta.
Korvausta ei makseta arvonlisäveron osuu- teen. Euromäärä tarkistetaan vuosittain tam- mikuun alusta työntekijän eläkelain 96 §:n 1 momentissa tarkoitetulla palkkakertoimel- la. Tässä laissa mainittu euromäärä vastaa vuoden 2015 palkkakertoimen tasoa.
Jos poronhoitajan ja palvelujen tuottajan sopima tuntihinta on pienempi kuin 1 mo- mentissa tarkoitettu korvaus, korvauksena maksetaan poronhoitajan ja palvelujen tuotta- jan sopima hinta. Hinta voi muodostua aino- astaan ennakkoperintälain (1118/1996) 25 §:n tarkoittamasta työkorvauksesta.
Korvaus maksetaan palvelujen tuottajalle.
9 §
Sijaisavun hakeminen
Poronhoitajan on haettava sijaisapua kirjal- lisesti Maatalousyrittäjien eläkelaitokselta (Mela) ennen sijaisapuun kuuluvien töiden aloittamista. Sijaisapua on haettava erikseen jokaisen sijaisavun tarpeen alkaessa tai sa- maan tarpeeseen liittyvän sijaisavun jatkues- sa keskeytyksen jälkeen.
Erillistä hakemusta ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos:
1) poronhoitaja on jo aiemmin toimittanut Melalle 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun todis- tuksen, josta ilmenee hänen työkyvyttömyy- tensä kyseessä olevan sijaisavun alkaessa; tai
2) poronhoitaja ei ole vielä toimittanut Me- laan edelliseen sijaisapuhakemukseensa liit- tyvää 10 §:n mukaista korvaushakemusta.
Hakemuksesta ja sen liitteistä on käytävä ilmi sijaisavun myöntämiseksi tarvittavat tie- dot.
10 §
Korvauksen hakeminen
Poronhoitajan on haettava korvausta Melal- ta viimeistään sijaisavun suorittamisajankoh- taa seuraavan kalenterikuukauden kuluessa.
Korvaus voidaan myöntää, vaikka sitä ei ole
haettu määräajassa, jos korvauksen epäämi- nen myöhästymisen vuoksi olisi kohtuutonta.
Hakemuksesta ja sen liitteistä on käytävä ilmi:
1) sijaisapupäivät tuntimäärineen;
2) palvelujen tuottaja;
3) sijaisen nimi ja vahvistus siitä, että 6 §:n mukaiset kustannusten korvaamisen edelly- tykset täyttyvät;
4) sijaisen hoitamat tehtävät;
5) sijaisavun järjestämisestä sovittu tunti- hinta; sekä
6) muut korvauksen maksamiseksi tarvitta- vat tiedot.
Hakemukseen on liitettävä palvelujen tuot- tajan vahvistus 2 momentin 1—5 kohdista sekä palvelujen tuottajan ilmoitus siitä, että hänelle ei ole myönnetty työtä varten muuta julkista rahoitustukea.
11 § Lausunnot
Poronhoitolain 19 §:ssä tarkoitetun po- roisännän tai tämän ollessa estynyt mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitetun poroisän- nän sijaisen on annettava Melalle lausunton- sa, joista ilmenee tarvittavassa laajuudessa hänen arvionsa siitä, täyttyvätkö sijaisavun ja kustannusten korvaamisen edellytykset. Lau- sunnot antaa sen paliskunnan poroisäntä, jonka osakas sijaisapua käyttänyt poronhoita- ja on. Poronhoitajan on ilmoitettava po- roisännälle sijaisavun järjestämisestä välit- tömästi sijaisaputarpeen ilmaannuttua.
Mela voi pyytää paliskunnan hallitukselta lausunnon, jos sijaisapuhakemus tai kustan- nusten korvausta koskeva hakemus on risti- riidassa 1 momentissa tarkoitetun lausunnon kanssa tai jos se on muutoin asian selvittämi- seksi tarpeellista.
12 §
Päätöksen teko ja korvauksen maksaminen Päätös voidaan antaa automaattisessa tieto- jenkäsittelyssä tai muutoin ainakin osittain painomenetelmää käyttäen aikaansaatuna asiakirjana. Tällöin allekirjoitus voidaan merkitä päätökseen koneellisesti. Päätös an-
netaan tiedoksi asianosaiselle hallintolain (434/2003) 59 §:ssä säädetyllä tavalla.
Mela maksaa korvauksen palvelujen tuotta- jan ilmoittamalle Euroopan unionin jäsenval- tiossa sijaitsevassa pankissa olevalle tilille.
13 §
Perusteettoman korvauksen takaisinperintä Jos korvausta on maksettu perusteettomas- ti, poronhoitaja on velvollinen suorittamaan Melalle siitä aiheutuneet kustannukset.
Mela voi luopua takaisinperinnästä osittain tai kokonaan, jos tämä katsotaan kohtuulli- seksi eikä perusteettomasti maksetun korva- uksen maksamisen ole katsottava johtuneen poronhoitajan tai hänen edustajansa vilpilli- sestä menettelystä. Mela voi luopua takaisin- perinnästä myös silloin, kun takaisin perittä- vä määrä on vähäinen. Takaisinperintä ja korkojen periminen on kuitenkin toteutettava täysimääräisenä, jos takaisinperintä johtuu siitä, ettei maksettu korvaus ole täyttänyt nii- tä maa- ja metsätalousalan valtiontukisääntö- jä, joiden perusteella lomitusjärjestelmä on hyväksytty ja jos Euroopan unionin lainsää- däntö tätä edellyttää. Päätös takaisinperinnäs- tä on tehtävä viiden vuoden kuluessa perus- teettoman korvauksen maksamisesta, jollei Euroopan unionin lainsäädännöstä muuta johdu.
Jos takaisinperintäpäätöksellä vahvistettua saatavaa ei ole suoritettu eräpäivänä, saadaan periä vuotuista viivästyskorkoa eräpäivästä lukien korkolain (633/1982) 4 §:n 1 momen- tissa säädetyn korkokannan mukaisesti. Erä- päivä saa olla aikaisintaan kahden viikon ku- luttua takaisinperintäpäätöksen antamisesta.
Takaisinperintäpäätöksellä vahvistettu saa- tava viivästyskorkoineen on suoraan ulosot- tokelpoinen. Sen perimisestä säädetään vero- jen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007).
14 § Muutoksenhaku
Melan tämän lain nojalla antamaan päätök- seen saa hakea muutosta valittamalla Poh- jois-Suomen hallinto-oikeuteen siten kuin
hallintolainkäyttölaissa (586/1996) sääde- tään. Valituskirjelmä on toimitettava muu- toksenhakuajassa Melalle.
Melan on oikaistava päätöksensä, jos se hyväksyy valituksen kaikilta osin. Muussa tapauksessa Melan on toimitettava valituskir- jelmä, lausuntonsa sekä asiassa kertyneet asiakirjat viipymättä ja viimeistään 30 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä Pohjois- Suomen hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden päätöksestä saa valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
15 §
Yleinen johto, ohjaus ja valvonta sekä toi- meenpano
Tässä laissa tarkoitetun toiminnan yleinen johto, ohjaus ja valvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle. Tämän lain toimeenpa- nosta vastaa Mela.
16 §
Valtion korvaus sijaisavun kustannuksista Valtion varoista korvataan Melalle 8 §:ssä tarkoitettujen korvauksien maksamisesta ai- heutuneet kustannukset valtion talousarvios- sa osoitetun määrärahan rajoissa. Korvaus maksetaan vuosittain ennakkoina kahtena yh- tä suurena eränä tammi- ja heinäkuussa siten, että ennakko on Melan käytettävissä kuukau- den ensimmäisenä pankkipäivänä. Sosiaali- ja terveysministeriö voi erityisestä syystä maksaa ennakkoa edellä säädetystä poiketen, jos Melan valmius maksaa tässä laissa tarkoi- tetut korvaukset muutoin vaarantuisi.
Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa viimeistään kunkin vuoden kesäkuun 25 päi- vänä valtion korvauksen lopullisen määrän edelliseltä kalenterivuodelta. Tätä varten Me- lan on toimitettava ministeriölle selvitys edellisen vuoden kustannuksista viimeistään vahvistamista edeltävän kuukauden 20 päi- vänä.
Jos Melalle 1 momentin mukaisesti kalen- terivuoden aikana maksetut ennakot ylittävät saman vuoden valtion korvauksen lopullisen
määrän, ylittävä osa saadaan käyttää seuraa- van vuoden kustannuksiin.
17 §
Valtion korvaus hallintokustannuksista Valtion varoista suoritetaan Melalle koh- tuullinen korvaus tämän lain mukaisten teh- tävien hoitamisesta Melalle aiheutuvista hal- lintokustannuksista.
Sosiaali- ja terveysministeriö päättää Me- lan esityksestä 1 momentissa tarkoitetun koh- tuullisen korvauksen määrän ja suorittaa kor- vauksen Melalle maatalousyrittäjien lomitus- palvelulain (1231/1996) 31 §:ssä tarkoitetun korvauksen yhteydessä.
18 §
Poronhoitajan ilmoitusvelvollisuus Poronhoitajan on ilmoitettava Melalle itse- ään, perheenjäseniään ja poronhoitotyötään koskevista seikoista, jotka voivat vaikuttaa tämän lain mukaisen sijaisavun tai korvauk- sen saamiseen taikka maksettavan korvauk- sen määrään.
19 §
Palvelujen tuottajan ilmoitusvelvollisuus Palvelujen tuottajan on ilmoitettava Melal- le sijaisaputyötä, sijaista sekä elinkeinotoi- mintaansa koskevat tiedot, jotka voivat vai- kuttaa sijaisavusta maksettavan korvauksen saamiseen tai määrään.
20 §
Tietojen luovuttaminen ja salassapito Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 §:n 1 momentin 20 kohdassa säädetään, salassa pidettäviä ovat myös sellaiset tämän lain toimeenpanoon liittyvät asiakirjat ja niihin sisältyvät tiedot, jotka koskevat poronhoita- jan taloudellista asemaa.
Melalla on oikeus sen lisäksi, mitä viran- omaisten toiminnan julkisuudesta annetussa
laissa säädetään, salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä antaa Verohallinnolle verotusta varten tarpeelliset, tämän lain toimeenpanoon perustuvat hallussaan olevat tiedot maksa- mistaan korvauksista, korvauksen ja si- jaisavun saajista ja korvauksen perusteena olevista kustannuksista.
21 §
Oikeus tietojen saamiseen
Paliskunta, poroisäntä, poroisännän sijai- nen sekä veroviranomainen, Väestörekisteri- keskus, Maaseutuvirasto, maistraatti, Eläke- turvakeskus, eläkesäätiö ja muu eläkelaitos ovat velvollisia antamaan Melalle sen pyyn- nöstä maksutta ja salassapitosäännösten es- tämättä hallussaan olevat tiedot, jotka koske- vat poronhoitajan tai palvelujen tuottajan yri- tystoimintaa taikka poronhoitajalle myönnet- tyjä eläkkeitä sekä muut tiedot, jotka ovat välttämättömiä käsiteltävänä olevan asian ratkaisemiseksi tai siihen liittyvien toimenpi- teiden toteuttamiseksi taikka Melalle tämän lain toimeenpanoa varten annettujen tietojen tarkistamiseksi.
22 §
Melan oikeus käyttää muissa asioissa saatuja tietoja
Melalla on oikeus yksittäistapauksessa käyttää tämän lain mukaista asiaa käsitelles- sään muiden sille säädettyjen tehtävien hoi- tamista varten saamiaan tietoja, jos on il- meistä, että nämä tiedot vaikuttavat tämän lain mukaiseen sijaisavun myöntämiseen tai korvauksen saamiseen ja tiedot on lain mu- kaan otettava huomioon päätöksenteossa ja Melalla olisi oikeus saada nämä tiedot muu-
tenkin erikseen. Sijaisavun ja korvauksen ha- kijalle on ilmoitettava etukäteen mahdollises- ta tietojen käytöstä.
23 §
Asiakirjojen säilyttäminen
Tämän lain mukaisen sijaisavun myöntä- miseen ja korvaamiseen liittyvät asiakirjat on säilytettävä maatalousalan ryhmäpoikkeus- asetuksessa säädetyn ajan, jollei arkistolaitos ole määrännyt niitä pysyvästi säilytettäviksi.
24 §
Korvausten maksamisen keskeyttäminen Sijaisavun saamisen edellytysten tutkimi- nen ja korvausten maksaminen voidaan kes- keyttää sosiaali- ja terveysministeriön ase- tuksella, jos korvausten maksamiseen tarvit- tavia varoja ei ole käytettävissä tai Euroopan unionin lainsäädäntö tätä edellyttää.
Jos ennen keskeytyksen voimaantuloa jär- jestetyistä sijaisavuista ei voida maksaa kor- vauksia täysimääräisinä varojen puutteen vuoksi, ne voidaan maksaa seuraavana vuon- na sen vuoden valtion talousarviossa poron- hoitajien sijaisavun kustannuksiin osoitetusta määrärahasta.
25 § Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Sen estämättä, mitä 7 §:ssä säädetään si- jaisaputuntien enimmäismäärän vahvistami- sesta, sijaisaputuntien enimmäismäärä vuon- na 2015 on 150 tuntia poronhoitajaa kohden.
—————
2.
Laki
maatalousyrittäjän eläkelain 114 §:n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 114 §:n 1 momentin 9 kohta, sellaisena kuin se on laissa 969/2013, seuraavasti:
114 §
Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen tehtävät Maatalousyrittäjien eläkelaitos huolehtii:
— — — — — — — — — — — — — — 9) maatalousyrittäjien lomituspalveluista siten kuin maatalousyrittäjien lomituspalve- lulaissa (1231/1996) säädetään, turkistuotta- jien lomituspalveluista siten kuin turkistuot-
tajien lomituspalveluista annetussa laissa (1264/2009) säädetään sekä poronhoitajien sijaisavusta siten kuin säädetään poronhoita- jien sijaisavusta vuonna 2014 annetussa lais- sa (968/2013) ja poronhoitajien sijaisavusta annetussa laissa ( / );
— — — — — — — — — — — — — — Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta ———
20 .
—————
Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2014
Pääministeri
ALEXANDER STUBB
Peruspalveluministeri Susanna Huovinen
Liite
Rinnakkaisteksti
2.
Laki
maatalousyrittäjän eläkelain 114 §:n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 114 §:n 1 momentin 9 kohta, sellaisena kuin se on laissa 969/2013, seuraavasti:
Voimassa oleva laki Ehdotus
114 §
Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen tehtävät Maatalousyrittäjien eläkelaitos huolehtii:
— — — — — — — — — — — — — — 9) maatalousyrittäjien lomituspalveluista si- ten kuin maatalousyrittäjien lomituspalvelu- laissa (1231/1996) säädetään, turkistuottajien lomituspalveluista siten kuin turkistuottajien lomituspalveluista annetussa laissa (1264/2009) säädetään sekä poronhoitajien si- jaisavusta siten kuin poronhoitajien si- jaisavusta vuonna 2014 annetussa laissa (968/2013) säädetään;
— — — — — — — — — — — — — —
114 §
Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen tehtävät Maatalousyrittäjien eläkelaitos huolehtii:
— — — — — — — — — — — — — — 9) maatalousyrittäjien lomituspalveluista siten kuin maatalousyrittäjien lomituspalve- lulaissa (1231/1996) säädetään, turkistuotta- jien lomituspalveluista siten kuin turkistuot- tajien lomituspalveluista annetussa laissa (1264/2009) säädetään sekä poronhoitajien sijaisavusta siten kuin säädetään poronhoita- jien sijaisavusta vuonna 2014 annetussa lais- sa (968/2013) ja poronhoitajien sijaisavusta annetussa laissa ( / );
— — — — — — — — — — — — — — Tämä laki tulee voimaan päivänä kuu-———
ta 20 .
———
