Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Tieteellisten seurain valtuuskunnasta
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki
Tieteellisten seurain valtuuskunnasta. Lailla ehdotetaan järjestettäväksi tieteellisten seuro- jen yht eiselimenä toimivan Tieteellisten seu- rain valtuuskunnan asema ja tehtävä niin, että ne olisivat myös uudessa perustuslaissa edel- lytetyllä tasolla ja että valtuuskunnan oikeus-
henkilöasema olisi selkeä. Valtuuskunnasta tulisi julkisoikeudellinen yhteisö, jonka toi- mintaan kuitenkin suurelta osin sovellettai- siin yhdistyslain säännöksiä. Valtuuskunnan tehtävät säilyisivät ennallaan.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo- den 2007 alusta.
—————
YLEISPERUSTELUT 1 N y k y t i l a
1.1 Tausta ja nykytila
Vanhimmat tieteelliset seurat syntyivät Suomeen jo ennen 1800-luvun puoliväliä, ja eri tieteenalojen seuroja perustettiin paljon sen jälkipuoliskolla. Seurat harjoittivat tie- teellistä julkaisutoimintaa, järjestivät esitel- mätilaisuuksia ja organisoivat tutkimusai- neistojen ke ruuta, toteuttivat tutkimushank- keita sekä hankkivat kansainvälistä tutki- muskirjallisuutta. 1890-luvulla toiminta ja kirjakokoelmat olivat laajentuneet niin, että katsottiin tarpeelliseksi tiivistää tieteellisten seurojen yhteistoimintaa. Myös valtiovalta katsoi riippumattoman tieteenharjoituksen ja kansallisten tieteiden edistämisen niin tärke- äksi, että se oli valmis tukemaan taloudelli- sesti syntymässä olevaa yhteenliittymää.
Tieteellisten seurain valtuuskunta perustet- tiin vuonna 1899, jolloin keisari senaatin ta- lousosaston esityksestä määräsi, että Helsin- kiin tarkoitusta varten rakennettava talo (niin sanottu Pöllölä) luovutettaisiin tieteellisten seurojen käyttöön ja että talon ja siinä toimi- vien seurojen yhteisten asioiden hoitoa var-
ten tulisi perustaa va ltuuskunta sekä että se- naatilla olisi oikeus antaa tarkempia määrä- yksiä valtuuskunnan kokoonpanosta. Lisäksi päätöksessä oli tiettyjä määräyksiä valtuus- kunnalle yleisistä varoista myönnettävistä määrärahoista. Tämän nojalla senaatti teki 19 päivänä elokuuta 1899 päätöksen, jossa mää- rättiin tieteellisten seurain valtuuskunnan ko- koonpanosta ja toiminnasta.
Valtuuskuntaan kuului aluksi yhdeksän tie- teellistä seuraa. Valtuuskunnan ensisijainen tehtävä oli hallinnoida seurojen käyttöön se- naatin päätöksellä osoitettuja tiloja. Vuonna 1931 seurojen käyttöön osoitettiin Säätytalo, joka oli vapautunut eduskunnan käytöstä.
Kun Säätytalo 1980-luvulla muuttui valtio- neuvoston kokous- ja juhlatilaksi, tieteellisil- le seuroille osoitettiin muita tiloja Helsingin Kruununhaass a, muun muassa jäsenseurojen kokous- ja toimistotilaksi vuonna 1997 Tie- teiden talo. Seurat voivat edelleenkin pitää kokouksia myös Säätytalolla.
Valtuuskunnan jäsenmäärä lisääntyi aluksi hitaasti, mutta viime vuosikymmenien aikana jäsenseurojen lukumäärä on kasvanut vo i- makkaasti. Tällä hetkellä jäseniä on 236. Jä- seniksi hyväksytään seuroja, joiden toimin-
nan pääpaino on tieteellisessä toiminnassa.
Lisäksi edellytetään, että alan tutkijat kuulu- vat edustavasti niiden jäsenkuntaan ja luot- tamuselimiin. Valtuuskunnan sääntöjen mu- kaisesti opetusministeriö on vahvistanut luet- telon valtuuskunnan jäse nseuroista.
Valtuuskunnan toimintaa ohjaavat säännöt, jotka valtuuskunnan kokous on hyväksynyt 27 päivänä toukokuuta 1990 ja opetusminis- teriö vahvistanut 14 päivänä kesäkuuta 1990.
Valtuuskunnan tärkeimmät toimielimet ovat kokous ja hallitus. Kokouksessa kullakin jä- senseuralla on yksi edustaja. Hallitukseen kuuluu 15 jäsentä, joista Suomalainen Tie- deakatemia ja Suomen Tiedeseura nimeävät kumpikin kaksi edustajaa, Teknillisten Tie- teiden Akatemia yhden edustajan ja muut va- litsee vuosikokous muiden jäsenseurojen joukosta. Valtuuskunnan ylläpitämän julkai- sukeskuksen toimintaa johtaa erillinen johto- kunta.
Valtuuskunta on Suomessa toimivien tie- teellisten seurojen valtakunnalline n yhteis- toimintaelin. Sääntöjensä mukaan sen tehtä- vänä on valvoa ja edistää seurojen toiminta- edellytyksiä, kehittää kotimaista ja kansain- välistä tieteellistä yhteistyötä ja tieteellistä informaatiota tekemällä aloitteita, antamalla lausuntoja ja kannanotto ja. Valtuuskunta vas- taa toimintaansa varten osoitettujen varojen käytöstä ja seuroille luovutettujen yhteisten tilojen hallinnasta ja hoidosta. Valtuuskun- nan tehtävänä on myös edistää seurojen jul- kaisutoimintaa.
Valtuuskunnalla on keskeinen asema tie- teellisten julkaisujen kansainvälisessä vaihto- toiminnassa Suomen osalta. Toiminta perus- tuu Unescon asiaa koskevaan yleissopimuk- seen vuodelta 1958. Sen mukaisesti Tieteel- listen seurain valtuuskunnan ylläpitämä Tie- teellisen kirjallisuuden vaihtokeskus toimii vaihdon kansallisena keskuksena maassam- me. Keskus huolehtii suomalaisten tieteellis- ten julkaisujen, ensi sijassa tieteellisten seu- rojen julkaisujen, lähettämisestä ulkomaisille vaihtokumppaneille ja kirjastoihin ja ottaa vastaan ja välittää vaihdossa saadun kansain- välisen tieteellisen kirjallisuuden kotimaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kirjastoihin.
Valtuuskunnalla on merkittävä osa tieteel- lisen julkaisutoiminnan tukemisessa myös muuten. Valtuuskunta ylläpitää julkaisukes-
kusta, joka neuvoo ja auttaa jäsenyhteisöjä julkaisujen tuo ttamisessa ja markkinoinnissa.
Valtuuskunta pitää yllä myös tieteellisen kir- jallisuuden markkinointiin keskittynyttä Tie- dekirja-myyntinäyttelyä.
Valtuuskunnan toiminnassa on viime vuo- sina erityisesti painotettu myös tieteen tunne- tuksi tekemistä ja suurelle yleisölle tarkoite- tun tiedeviestinnän kehittämistä. Valtuuskun- ta julkaisee Tieteessä tapahtuu -lehteä, joka sisältää yleistajuisia artikkeleita eri tieteen- aloilta ja jossa käydään keskustelua tiedettä ja tiedepolitiikkaa koskevista ajankohtaisista kysymyksistä. Valtuuskunta on keskeinen järjestäjätaho useiden yhteisöjen yhdessä jär- jestämille Tieteen päiville, joilla tieteen tu- loksista kerrotaan yleisölle.
Valtuuskunta on merkittävä asiantuntijaelin tieteenharjoittamista ja tiedepolitiikkaa kos- kevissa asioissa, koska sen käytössä on laaja tieteellinen asiantuntemus kaikilta tieteen- aloilta, se on riippumaton eikä edusta yksit- täistä yliopistoa, tieteenalaa eikä tutkimuslai- tosta.
Valtuuskunta toimii pääasiassa opetusmi- nisteriön vuo sittain myöntämän harkinnanva- raisen valtionavun turvin. Valtionavustus suoritetaan tieteen tukemiseen osoitetuista veikkausvoitto varoista, ja se on nykyisellään noin 1,8 miljoonaa euroa. Valtionavustus on noin 80 prosenttia valtuuskunnan vuosibudje- tista. Vuodesta 1985 lähtien jäsenseurat ovat maksaneet henkilöjäsenmäärään sidotun jä- senmaksun. Lisäksi valtuuskunnalla on muita tuloja eri lähteistä.
Tieteellisten seurain valtuuskunnan palve- luksessa on 25 henkilöä vuonna 2005. Henki- lökunta on Valtiokonttorin tekemiin päätök- siin perustuen ollut valtion eläkejärjestelmän piirissä.
1.2 Nykytilan arviointi
Tieteellisten seurain valtuuskunnalla on vakiintunut ja keskeinen asema suomalaises- sa tutkimusjärjestelmässä. Tieteellisten seu- rojen yhteiselimenä se edustaa laajalti suo- malaista tiedeyhteisöä. Valtuuskunta huoleh- tii tieteellisten seurojen yhteisistä toiminta- edellytyksistä, ja sillä on merkittäviä tehtäviä suomalaisen tieteellisen julkaisutoiminnan edistämisessä ja julkaisujen levityksessä.
Valtuuskunta ja sen järjestysmuoto perus- tuvat vuodelta 1899 peräisin oleviin keisarin ja senaatin päätöksiin. Nykytilanteessa ja eri- tyisesti uuden perustuslain voimaantulon jäl- keen valtuuskunnan säädöspohjaa voidaan pitää riittämättömänä, eikä valtuuskunnan oikeudellinen asema ole yksiselitteinen.
Valtuuskunnan voidaan yhtäältä katsoa olevan oikeudelliselta luonteeltaan yksityi- nen orgaani. Sen jäsenseurat ovat yksityisoi- keudellisia rekisteröityjä yhdistyksiä tai sää- tiöitä. Valtuuskunnalle valtion talousarviosta osoitettu tuki on jo vuosikymmenten ajan ol- lut valtionavustusmuotoista. Valtuuskunnan henkilökunnan palvelussuhteet eivät ole val- tion virkoja tai tehtäviä, vaikkakin ne ovat kuuluneet valtion eläkelain (280/1966) pii- riin. Sikäli kuin Tieteellisten seurain valtuus- kuntaa edellä mainituin perustein olisi pidet- tävä yksityisoikeudellisena yhteisönä, eivät nykyisen perustuslain mukaan vuodelta 1899 peräisin olevat keisarin ja senaatin päätökset ole riittäviä esimerkiksi antamaan opetusmi- nisteriölle valtuuskuntaan kohdistuvia sen sääntöjä ja jäsenistöä koskevia toimivaltuuk- sia. Perus tuslain 2 §:n 3 momentin mukaises- ti tämä edellyttäisi laissa säädettyä valtuutus- ta.
Valtuuskunnalla on toisaalta eräitä julkis- oikeudellisen yhteisön piirteitä. Se on perus- tettu julkisen vallan toimenpitein, ja opetus- ministeriö vahvistaa sen säännöt ja jäsenluet- telon. Valtuuskunta vastaa myös eräistä teh- tävistä, joita voidaan pitää luonteeltaan julki- sina. Tältäkään näkökannalta valtuuskuntaa koskevaa sääntelyä ei voi pitää nykyoloissa riittävänä.
Valtuuskunnan sääntelemätön oikeudelli- nen asema on ongelmallinen myös valtuus- kunnan ja sen omien toimielimien osalta.
Valtuuskunta nauttii melko tuntuvaa säännöl- listä, joskin harkinnanvaraista valtionavus- tusta. Valtionavustuksia ja niiden turvin har- joitettavia toimintoja on lisäksi tarkoitus jos- sain määrin laajentaa. Valtuuskunnan toi- minnan volyymin kasvaessa on tarpeen, että valtuuskunnan oikeushenkilöasema ja sen toimielinten oikeudellinen asema ja vastuut ovat selkeät.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Tieteel- listen seurain valtuuskunnan oikeudellinen asema ja luonne ovat tulkinnanvaraisia. Val-
tuuskunnan säädöspohja on syytä uudistaa si- ten, että yhteisön luonne ja oikeushenkilö- asema ovat selkeät ja että säädökset täyttävät myös nykyisessä perustuslaissa asetetut edel- lytykset.
2 E s i t y k s e n t a v o i t t e e t j a k e s k e i s e t e h d o t u k s e t
Esityksen tavoitteena on selkeyttää Tieteel- listen seurain valtuuskunnan oikeudellinen asema ja saattaa valtuuskuntaa ja sen järjes- tysmuotoa koskeva sääntely ajanmukaiselle tasolle. Valtuuskunta tulisi olemaan julkisoi- keudellinen yhteisö, jonka asema olisi kui- tenkin suhteellisen itsenäinen. Valtuuskun- nan tehtävät säilyisivät ennallaan, eli sen teh- tävänä olisi edistää tieteellisten seurojen toi- mintaedellytyksiä ja yhteistyötä sekä kehittää eri tavoin tieteellistä julkaisutoimintaa ja tut- kimustulosten levittämistä ja hyväksikäyttöä.
Valtuuskunnan oikeudellisen aseman jär- jestämiseksi on harkittu kahta vaihtoehtoista ratkaisua. Valtuuskunta voisi organisoitua puhtaasti yhdistyslain (503/1989) mukaan toimivaksi rekisteröidyksi yhdistykseksi tai siitä voitaisiin muodostaa yhdistyslain 2 §:n 2 momentissa tarkoitettu lailla erityistä tar- koitusta varten järjestetty yhteisö. Jälki m- mäisen vaihtoehdon kannalta on olennaista, että yhteisöllä osoitetaan olevan sellainen julkinen tehtävä, joka muodostaa riittävän perusteen yhteisön muodostamiselle lainsää- däntötoimin. Tieteellisten seurain valtuus- kunnan osalta tällaisena tehtävänä voidaan pitää erityisesti valtuuskunnan hoitamaa tie- teellisen kirjallisuuden vaihtokeskus toimin- taa. Myös tutkimustiedon levittämiseen liit- tyviä muita valtuuskunnan tehtäviä voidaan pitää ainakin välillisesti julkisina tehtävinä.
Valtuuskunnan keskeisenä tehtävänä on kehittää tieteellistä tiedonvälitystä ja julkai- sutoimintaa. Käytännössä valtuuskunta to- teuttaa tätä tehtävää pitämällä yllä erityistä julkaisuke skusta, joka tarjoaa valtuuskunnan jäsenyhteisöille yhteisiä palveluita. Tieteelli- set seurat ovat perinteisesti olleet keskeisiä tieteellisen kirjallisuuden ja aikakauslehtien julkaisijoita. Tutkimustulosten julkaiseminen ja sitä kautta tieteellinen julkaisutoiminta ovat kiinteä osa tutkimusprosessia. Näin ol- len tieteellisten yhteisöjen julkaisutoimintaa
voidaan pitää elimellisenä osana julkisen val- lan ylläpitämää tutkimusjärjestelmää. Tätä kautta myös valtuuskunnan toiminnalla jul- kaisutoiminnan edistäjänä voidaan katsoa olevan julkisen tehtävän luonne. Valtuuskun- ta on perinteisesti vastannut Tieteellisen kir- jallisuuden vaihtokeskuksen ylläpitämisestä.
Vaihtokeskuksen toiminta perustuu julkaisu- jen kansainvälistä vaihtoa koskevaan Unes- con yleissopimukseen vuodelta 1958, johon Suomi on liittynyt vuonna 1967 julkaisujen kansainvälistä vaihtoa koskevan yleissopi- muksen eräiden säännösten hyväksymisestä annetulla lailla (35/1967) ja julkaisujen kan- sainvälistä vaihtoa koskevan sopimuksen voimaansaattamisesta annetulla asetuksella (36/1967). Edellä tarkoitettuun valtiosopi- mukseen perustuvaa vaihtokeskustoimintaa on pidettävä sellaisena julkisena tehtävänä, joka antaa erityisen perusteen säätää Tieteel- listen seurain valtuuskunnasta lailla.
Valtuuskunnan tehtävänä on myös omalta osaltaan edistää tutkimustiedon leviämistä yhteiskunnassa ja sen hyväksikäyttöä kaikes- sa yhteiskunnallisessa toiminnassa ja päätök- senteossa. Tieteestä tiedottaminen ja tieteen kansanomaistaminen ovat tulleet yhä keskei- semmäksi tavoitteeksi myös julkisessa tiede- politiikassa. Tutkijoiden muodostamilla tie- teellisillä yhteisöillä on tässä ollut perintei- sesti tärkeä rooli, mikä on ilmennyt myös Tieteellisten seurain valtuuskunnan toimin- nassa esimerkiksi Tieteen päivien järjestäjä- nä.
Valtuuskunnan aseman järjestämistä lain- säädäntötoimin voidaan perustella myös sillä, että itse asiassa valtuuskuntaa jo nykyisel- läänkin voidaan pitää eräänlaisena julkisoi- keudellisena yhteisönä siitä syystä, että se on perustettu julkisen vallan toimenpitein ja opetusministeriö on vahvistanut yhteisön säännöt ja jäsenluettelon. Sääntely, johon valtuuskunta perustuu, on kuitenkin nyky- oloissa riittämätöntä. Valtuuskunnan aseman järjestäminen lainsäädäntötoimin olisi näin ollen luonteva jatko nykytilanteelle.
3 Esityksen vaikutukset 3.1 Taloudelliset vaikutukset
Ehdotuksella ei ole taloudellisia vaikutuk-
sia. Tarkoituksena on, että Tieteellisten seu- rain valtuuskunnan toimintaa rahoitetaan vas- taisuudessakin vuosittain myönnettävällä harkinnanvaraisella valtionavustuksella ope- tusministeriön käytettävissä olevista tieteen tukemiseen osoitetuista veikkausvoittovarois- ta. Tieteellisten seurain valtuuskunnalle tul- taisiin, kuten aiemminkin, luovuttamaan sen käytössä olevat tilat vastikkeetta.
3.2 Organisaatio- ja henkilövaikutukset Ehdotus selkeyttää valtuuskunnan aseman ja antaa sille selkeän oikeushenkilöaseman.
Ehdotuksella ei ole vaikutuksia valtuuskun- nan palveluksessa olevan henkilöstön ase- maan.
4 A s i a n v a l m i s t e l u
Esitys perustuu opetusministeriön 2 päivä- nä kesäkuuta 2005 asettaman työryhmän eh- dotukseen (Opetusministeriön työryhm ä- muistioita ja selvityksiä 2005:44). Työryh- mässä olivat edustettuina opetusministeriö, Tieteellisten seurain valtuuskunta ja valtuus- kunnan henkilökunta. Työryhmän ehdotuk- sesta on saatu lausunnot oikeusministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, Tieteellisten seu- rain valtuuskunnalta ja Patentti- ja rekisteri- hallitukselta. Oikeusministeriö totesi lausun- nossaan, että valtuuskunnan toimintaan liit- tyneiden julkisoikeudellisten piirteiden ja valtuuskunnan historiallisen taustan on mah- dollista katsoa perustelevan yhdistyksen lain- säädännöllistä järjestämistä. Lisäksi oikeus- ministeriö katsoi, että työryhmän ehdotusta tulee eräin osin täydentää. Tältä osin lausun- nossa esitetyt näkemykset on otettu huomi- oon. Muilta osin lausunnoissa kannatettiin työryhmän e hdotusta.
5 M u i t a e s i t y k s e e n v a i k u t t a v i a seikkoja
Tieteellisten seurain valtuuskunnan palve- luksessa oleva henkilökunta on kuulunut val- tion eläkejärjestelmän piiriin. Eduskunnalle annettavaan uuden valtion eläkelain vo i- maanpanolakiin on tarkoitus sisällyttää sään- nökset myös valtuuskunnan henkilöstön elä- keturvasta.
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1 L a k i e h d o t u k s e n p e r u s t e l u t 1 §. Tarkoitus. Pykälä sisältäisi säännö ksen Tieteellisten seurain valtuuskunnan yleisestä tarkoituksesta. Säännös vastaisi vallitsevaa tilannetta. Valtuuskunnan yleisenä tarkoituk- sena olisi toimia suomalaisten tieteellisten seurojen yhteistoimintaelimenä ja edistää eri tavoin niiden yhteistyötä. Valtuuskunnan eri- tyisenä tarkoituksena olisi edelleenkin edis- tää tieteellistä tiedonvälitystä sen eri muo- doissa ja kehittää tieteellistä julkaisutoimin- taa, jossa tieteellisillä seuroilla on merkittävä asema.
2 §. Tehtävät. Pykälässä säädettäisiin tar- kemmin valtuuskunnan tehtävistä. Ne vastai- sivat valtuuskunnan nykyisiä tehtäviä. Val- tuuskunnan tehtävänä olisi pykälän 1 kohdan mukaan edistää sen jäsenyhteisöinä olevien tieteellisten seurojen yhteistoimintaa ja toi- mintaedellytyksiä. Käytännössä keskeisenä toimintamuotona olisi kuten tähänkin saakka seurojen käyttöön osoitettujen yhteisten tilo- jen hallinnointi ja muiden yhteisten palvelu- jen tarjoaminen jäsenseurojen käyttöön. Sa- moin sillä on merkittävä asiantuntijarooli tie- depoliittisessa keskustelussa ja päätöksente- ossa. Pykälän 2 kohdan mukaan valtuuskun- nan toinen tehtäväryhmä liittyy tieteellisen julkaisutoiminnan edistämiseen. Tehtävien joukossa mainitaan erikseen tieteellisen kir- jallisuuden kansainväliseen vaihtotoimintaan liittyvä tehtävä, joka perustuu asianomaiseen Unescon yleissopimukseen. Kolmantena teh- täväryhmänä pykälän 3 kohdassa todettaisiin tutkimustiedon tunnetuksi tekemiseen ja tie- teen tiedotukseen liittyvät tehtävät.
Ehdotetussa laissa on tarpeen säätää aino- astaan valtuuskunnan päätehtävistä ja erityi- sesti niistä tehtävistä, joilla voidaan katsoa olevan julkisen tehtävän luonne. Valtuuskun- ta tulisi lakiehdotuksen mukaan olemaan jul-
kisoikeudellinen yhteisö. Yhdistymisvapau- den periaatteen mukaan valtuuskunnan itse- määräämisoikeutta ei kuitenkaan tule rajoit- taa enempää kuin sen julkisen tehtävän kan- nalta on välttämätöntä. Tämän vuoksi lakiin ehdotetaan säännöstä, jonka mukaan valtuus- kunnalla voisi laissa mainittujen tehtävien li- säksi olla myös muita, yhteisön itsensä hy- väksymiin sääntöihin sisältyviä tehtäviä.
3 §. Oikeuskelpoisuus ja kotipaikka. Pykä- län 1 momentin mukaan Tieteellisten se urain valtuuskunta olisi itsenäinen oikeushenkilö, joka voi hankkia oikeuksia ja tehdä si- toumuksia sekä olla asianosaisena tuomiois- tuimessa ja muun viranomaisen luona. Sään- nös selkeyttäisi valtuuskunnan oikeudellisen aseman, jota nykyisellään voidaan pitää tul- kinnanvaraisena.
Pykälän 2 momentissa todettaisiin valtuus- kunnan kotipaikka, joka olisi Helsingin kau- punki.
4 §. Valtuuskunnan jäsenet. Pykälässä eh- dotetaan säädettäväksi valtuuskunnan jäse- nistä, jäsenyydelle asetettavista ehdoista ja jäseneksihyväksymismenettelystä. Valtuus- kunnan jäseniä olisivat tieteelliset seurat ja tiedeakatemiat, jotka valtuuskunnasta anne- tun lain ja valtuuskunnan sääntöjen mukai- sesti hyväksytään jäseniksi. Jäsenet hyväk- syisi valtuuskunnan kokous.
Valtuuskunnan säännöissä, jotka valtuus- kunnan kokous hyväksyy, määrättäisiin tar- kemmin edellytykset, jotka jäseneksi hyväk- syttävän seuran tulee täyttää. Tarkoitus on, että jäsenyydelle säännöissä asetettavat edel- lytykset säilyisivät entisen kaltaisina eli jä- senseuran tieteelliseltä toiminnalta edellytet- täisiin tiettyä tasoa ja seuran tulisi olla riittä- vän edustava asianomaisen alan tutkijoiden osalta. Tarkoitus on, ettei opetusministeriö enää vastaisuudessa vahvistaisi valtuuskun- nan jäsenluetteloa. Lain voimaantulon yhtey-
dessä valtuuskunnan jäseniksi siirtyisi vät 9 §:n 3 momentin siirtymäsäännöksen mu- kaan ne yhteisöt, jotka ovat olleet Tieteellis- ten seurain valtuuskunnan jäseniä.
5 §. Valtuuskunnan toimielimet. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi valtuuskunnan toi- mielimistä. Toimielimiä olisivat valtuuskun- nan kokous ja hallitus. Mahdollisista muista toimielimistä voitaisiin määrätä valtuuskun- nan säännöissä. Tällainen voisi olla esimer- kiksi, kuten nykyisinkin, julkaisukeskuksen erillinen johtokunta.
Valtuuskunnan ylintä päätösvaltaa käyttäisi valtuuskunnan kokous, johon kullakin jä- senyhteisöllä olisi oikeus nimetä yksi edusta- ja.
Valtuuskunnan hallintoa ja sen asioita hoi- taisi ja valtuuskuntaa edustaisi hallitus, jonka valitsee tai vahvistaa valtuuskunnan kokous siten kuin säännöissä tarkemmin määrättäi- siin. Tarkoituksena on, että tiedeakatemioilla voisi edelleen olla säännöissä määrätty oike- us nimetä edustajansa valtuuskunnan halli- tukseen. Ehdotetun 8 §:n mukaisesti hallituk- sen osalta olisivat lisäksi soveltuvin osin voimassa yhdistyslain 35 §:n säännökset.
Valtuuskunnan toimielimien osalta nouda- tettaisiin 6 §:n nojalla muutoin yhdistyslain säännöksiä.
6 §. Valtuuskunnan kokouksessa päätettä- vät asiat. Valtuus kuntaan ja sen toimielimiin tultaisiin pääosin soveltamaan ehdotetun 8 §:n mukaan yhdistyslain säännöksiä. Lakiin ehdotetaan kuitenkin otettavaksi säännös val- tuuskunnan ylimmän toimielimen eli val- tuuskunnan kokouksen tehtävistä. Sisällölli- sesti säännös va staisi pääosin sitä, mitä yh- distyslain 23 §:ssä yhdistyksen kokouksen tehtävistä säädetään. Kokous päättäisi val- tuuskunnan sääntöjen hyväksymisestä ja muuttamisesta, hallituksen, sen jäsenten ja ti- lintarkastajien valitsemisesta ja erottamisesta, toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväk- symisestä, toimintakertomuksen ja tilinpää- töksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä sekä jäsenseurojen hyväksy- misestä ja erottamisesta. Opetusministeriö ei enää vastaisuudessa vahvistaisi valtuuskun- nan sääntöjä.
7 §. Kirjanpito ja tilintarkastus. Pykälässä säädettäisiin Tieteellisten seurain valtuus- kunnan kirjanpidosta ja tilintarkastuksesta.
Valtuuskunta olisi kirjanpitovelvollinen, ja sen kirjanpitoon sovellettaisiin kirjanpitola- kia (1336/1997) ja tilintarkastukseen tilintar- kastuslakia (936/1994). Valtuuskunnalla olisi kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkas- tajaa. Vähintään yhden tilintarkastajan ja yh- den varatilintarkastajan tulisi olla KHT- tai HTM-tilintarkastajia.
8 §. Yhdistyslain säännösten soveltaminen.
Pykälään ehdotetaan sisällytettäviksi tarpeel- liset viittaussäännökset yhdistyslakiin. Tie- teellisten seurain valtuuskunnasta annetta- vaan lakiin on syytä ottaa vain välttämättö- mät valtuuskunnan erityispiirteistä johtuvat säännökset. Muilta osin on pidettävä riittävä- nä ja yhdistymisvapauden periaatteen mukai- sena, että valtuuskuntaan sovellettaisiin yh- distyslain säännöksiä. Yhdistyslain 2 §:n 2 momentin mukaan yhteisöön, joka on järjes- tetty lailla tai asetuksella erityistä tarkoitusta varten, sovelletaan yhdistyslakia vain sikäli kuin niin erikseen säädetään. Tieteellisten seurain valtuuskuntaan tulisivat sovelletta- vaksi yhdistyslain säännökset jäsenten henki- lökohtaisesta vastuusta (6 §:n 2 momentti), yhdistyksen säännöissä mainittavista asioista (8 §), kaksikielisyydestä (9 §), jäsenluettelos- ta (11 §), jäseneksi liittymisestä (12 §), yh- distyksestä eroamisesta (13 §), yhdistyksestä erottamisesta (14 §) sekä erottamismenette- lystä (15 §), yhdistyksen kokoukse sta (20 §) sekä sen kokouskutsusta (24 §), jäsenen, hal- lituksen jäsenen ja yhdistyksen hallinto on kuuluvan esteellisyydestä (2 6 §), päätöksen- tekojärjestyksestä (27 §), vaaleista (28 §) se- kä vaalien toimittamisesta (29 §) ja äänestys - ja vaalijärjestyksestä (30 §), pöytäkirjasta (31
§), päätöksen moitteenvaraisuudesta (32 §) ja mitättömyydestä (33 §), täytäntöönpanokiel- losta (34 §), hallituksesta (35 §:n 1 ja 2 mo- mentti), nimenkirjoittajista (36 §), esteelli- syydestä (37 §) ja vahingonkorvausvelvolli- suudesta (39 §).
9 §. Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päi- vänä tammikuuta 2007.
Lain voimaantulon jälkeen uuden Tieteel- listen seurain valtuuskunnan järjestäytymi- nen, uusien sääntöjen hyväksyminen ja rekis- teröiminen sekä va ltuuskunnan toimielimien valinta kestänee joitakin kuukausia. Tämän vuoksi pykälän 2 momentissa ehdotetaan
säädettäväksi, että tämän siirtymäajan val- tuuskunnan toiminnassa noudatettaisiin Tie- teellisten seurain valtuuskunnan aiempia sääntöjä ja että valtuuskunnan toimieliminä toimisivat aiemman valtuuskunnan toimieli- met.
Pykälän 3 momentin mukaan aiemman Tieteellisten seurain valtuuskunnan jäsenyh- teisöt tulisivat ilman eri toimenpiteitä uuden valtuuskunnan jäseniksi. Jäsenyhteisö, joka ei hyväksy uuden valtuuskunnan sääntöjä,
voisi kuitenkin välittömästi erota valtuus- kunnasta.
2 Voimaantulo
Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päi- vänä tammikuuta 2007.
Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo- tus:
Lakiehdotus
Laki
Tieteellisten seurain valtuuskunnasta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 § Tarkoitus
Tieteellisten yhteisöjen yhteistoiminnan ja tieteellisen tiedonvälityksen edistämistä var- ten on Tieteellisten seurain valtuuskunta.
2 § Tehtävät Valtuuskunnan tehtävänä on:
1) edistää valtuuskunnan jäsenyhteisöjen yhteistyötä ja tukea niiden toimintaedellytyk- siä;
2) kehittää tieteellisen tiedon välitystä ja julkaisutoimintaa sekä hoitaa tieteellisen kir- jallisuuden kansainvälistä vaihtoa;
3) edistää tutkimustiedon tunnetuksi teke- mistä ja sen käyttöä yht eiskunnassa; sekä
4) hoitaa muut valtuuskunnalle sen sään- nöissä määrätyt tehtävät.
3 §
Oikeuskelpoisuus ja kotipaikka Valtuuskunta voi tehtävänsä hoitamista varten hankkia nimiinsä oikeuksia ja tehdä sitoumuksia, toimia asianosaisena viran- omaismenettelys sä sekä kantaa ja vastata tuomioistuimessa.
Valtuuskunnan kotipaikka on Helsingin kaupunki.
4 §
Valtuuskunnan jäsenet
Valtuuskunnan muodostavat ne tieteelliset yhteisöt, jotka tämän lain ja valtuuskunnan sääntöjen mukaisesti hyväksytään valtuus- kunnan jäseniksi.
Valtuuskunnan jäseneksi voidaan hyväksyä yhteisö, joka täyttää tieteellisen ja muun toi- minnan osalta valtuuskunnan säännöissä määrätyt perusteet. Jäsenet hyväksyy val- tuuskunnan ko kous.
5 §
Valtuuskunnan toimielimet
Valtuuskunnan toimielimiä ovat valtuus- kunnan kokous ja hallitus. Valtuuskunnalla voi olla myös muita toimielimiä siten kuin säännöissä määrätään.
Valtuuskunnan kokoukseen valitsevat jä- senyhteisöt kukin yhden edustajan.
Valtuuskunnan hallituksessa on 15 jäsentä ja heillä varajäsenet, jotka valtuuskunnan ko- kous valitsee tai vahvistaa siten kuin sään- nöissä määrätään.
6 §
Valtuuskunnan kokouksessa päätettävät asiat Valtuuskunnan kokouksessa on päätettävä:
1) valtuuskunnan sääntöjen hyväksymises- tä ja muuttamisesta;
2) hallituksen, sen jäsenten ja tilintarkasta- jien valitsemisesta ja erottamisesta;
3) toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväksymisestä;
4) toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myö n- täm isestä;
5) jäsenseurojen hyväksymisestä ja erotta- misesta; s ekä
6) muista asioista, jotka sääntöjen mukaan kuuluvat valtuuskunnan kokoukselle.
7 §
Kirjanpito ja tilintarkastus
Valtuuskunta on kirjanpitovelvollinen, ja sen kirjanpitoon sovelletaan kirjanpitolakia (1336/1997)
Valtuuskunnalla tulee olla kaksi tilintarkas- tajaa ja kaksi varatilintarkastajaa. Vähi ntään yhden tilintarkastajan ja yhden varatilintar- kastajan tulee olla Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymiä tilintarkastajia.
Muilta osin tilintarkastukseen sovelletaan ti- lintarkastuslakia (936/1994).
8 §
Yhdistyslain säännösten soveltaminen Valtuuskunnasta, sen säännöistä, hallinnos-
ta, päätöksenteosta ja jäsenistä on soveltuvin osin voimassa, mitä yhdistyslain (503/1989) 6 §:n 2 momentissa, 8, 9, 11 —15, 20, 24, 26—34 §:ssä, 35 §:n 1 ja 2 momentissa, sekä 36, 37 ja 39 §: ssä säädetään.
9 §
Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- kuuta 2007.
Ennen tässä laissa tarkoitettujen sääntöjen voimaantuloa noudatetaan lain voimaan tul- lessa voimassa olleita Tieteellisten seurain valtuuskunnan sääntöjä. Lain voimaan tulles- sa toimivien Tieteellisten seurain valtuus- kunnan toimielimien toimikausi jatkuu, kun- nes uudet toimielimet on tämän lain ja uusien sääntöjen mukaisesti valittu.
Ne tieteelliset yhteisöt, jotka ovat valtuus- kunnan jäseniä lain voimaan tullessa, siirty- vät tässä laissa tarkoitetun valtuuskunnan jä- senyhteisöiksi. Yhteisöllä, joka ei hyväksy valtuuskunnan sääntöjä, on oikeus välittö- mästi erota valtuuskunnasta.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi- teisiin.
—————
Helsingissä 18 päivänä elokuuta 2006
Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN
Kulttuuriministeri Tanja Saarela
