Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi pienten ja kes- kisuurten yritysten osaamisen kehittämispalveluista
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki
pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluista.
Esityksellä kehittämispalveluihin osallistuvi- en yrittäjien ja yritysten rahoitusosuudesta säätäminen nostetaan asetustasolta lakitasoi- seksi ja käsitteistöä kehittämispalveluiden osalta tarkennetaan. Varsinaisia muutoksia
kehittämispalveluiden sisältöön tai niiden tuottamiseen ei esitetä. Esitys liittyy valtion vuoden 2005 talousarvioesitykseen ja on tar- koitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.
—————
YLEISPERUSTELUT
1 . Johdanto
Kauppa- ja teollisuusministeriön ja työ- voima- ja elinkeinokeskusten yritysosastojen toteuttamat pienten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä pk-yritykset, osaamisen kehittä- mispalvelut toteutetaan ostamalla palvelut alan yksityisiltä ja julkisilta palveluntarjoajil- ta. Toimintamalli on käytännössä osoittautu- nut hyväksi ja toimivaksi, koska toimenpitei- den ja palvelujen sisältöä voidaan helposti uudistaa eikä toiminta myöskään rajoita yksi- tyisen palvelutuotannon kehitystä vaan päin- vastoin lisää sen kysyntää alueellisesti tasa- painoisesti.
Vastaavia kehittämispalveluja tarjotaan pk- yrityksille julkisina palveluina myös muissa EU:n jäsenmaissa. Sekä kansallisten selvitys- ten että EU:n komission arvioiden mukaan käytännön yhteistyösuhde tukiorganisaatioi- den ja yritysten tukipalveluja tarjoavien yksi- tyisten toimijoiden välillä on hyvä.
P k-yritysten kehittämispalvelujärjestelmä on notifioitu Euroopan unionin komissiossa (valtiontuet N 548/96 ja 549/96). Tehty laki- esitys ei käytännössä muuta komission hy- väksymää järjestelmää, eikä näin ollen edel- lytä erillistä ennakkoilmoitusmenettelyä EU:n komissiolle. Myös EU-tason pk- yrityksiä koskevassa politiikassa on pidetty tärkeänä tukea niiden osaamisen kehittämistä jul kisella rahoituksella.
P k-yritysten osaaminen erityisesti liikkeen- johdollisissa ja liiketaloudellisissa kysymyk- sissä on todettu riittämättömäksi. Nämä yri- tykset eivät välttämättä kuitenkaan tunnista ja osaa analysoida kehittämistarpeitaan, mis- tä johtuen ne eivät käytä ulkopuolisia, mark- kinahintaisia asiantuntijapalveluita puutteel- lisen osaamisensa tueksi. Yrityksillä ei usein myöskään ole taloudellisia resursseja palkata omaan organisaatioon tarvittavaa erityisasi- antuntemusta. Yrityksen maksettavaksi jää- vällä rahoitusosuudella varmistutaan siitä, et- tä myös yritys sitoutuu kehittämishankkeen toteutukseen.
2 . N y k y t i l a
2.1. Osaamisen kehittämispalvelujen hi n- noittelu
P k-yritysten osaamisen kehittämispalvelu- jen hinnoittelusta säädetään tällä hetkellä kauppa- ja teollisuusministeriön sekä TE- keskusten maksullisten kehittämispalvelujen hinnoittelusta annetulla kauppa- ja teolli- suusministeriön asetuksella (16/2001), jäl- jempänä hinnoitteluasetus. Asetuksen mu- kaan yksittäisistä suoritteista määrätään osal- listuville yrityksille tai yrittäjille maksut si- ten, että ne yhteensä tuottavat valtion talous- arvion kunakin soveltamisvuotena vähintään kuudesosan siitä määrästä, mikä niiden tuot- tamisesta syntyviin menoihin on valtion kun- kin vuoden talousarvion momentilla 32.10.22 ja momentilla 32.30.62 tähän tarkoitukseen osoitettu. Kehittämispalveluja on toteutettu niin sanottuna. vähämerkityksellisenä tukena.
Edellä mainituista momenteista 32.10.22 on työvoima- ja elinkeinokeskusten toimint a- menomomentti ja 32.30.62 EU:n rakennera- hastojen valtion rahoitusosuus kauppa- ja te- ollisuusministeriön osalta siltä osin kuin on kysymys Euroopan sosiaalirahastosta osara- hoitettavien hankkeiden kansallisesta rahoi- tusosuudesta.
Asetuksessa määritelty hintatuettu eli sub- ventoitu kehittämispalvelujen hinnoittelu ei kuitenkaan ole yhdenmukainen valtion mak- superustelaissa (150/1992) määriteltyjen lii- ketaloudellisten suoritteiden hinnoittelun kanssa. Pk-yritysten osaamisen kehittämis- palvelujen hinnoittelusta säätämisen erillises- sä laissa on katsottava korjaavan nykyistä ti- lannetta.
Lisäksi esityksessä on tarkennettu hinnoit- telua koskevaa terminologiaa. Esityksen mu- kaan osaamisen kehittämispalveluhankkeisiin osallistuvilta yrittäjiltä ja yrityksiltä perittäi- siin rahoitusosuus. Rahoitusosuuden tarkoi- tuksena on, että yritys sitoutuu kehittämis- hankkeen toteutukseen. Pk-yritysten osaami- sen kehittämispalveluja ei niiden tarkoituk-
sen perusteella niinkään voi rinnastaa valtion muihin maksuperustelain mukaisesti hinnoi- teltuihin suoritteisiin vaan pikemminkin muihin yritystoimintaa tukeviin julkisen sek- torin instrumentteihin ja palveluihin, kuten esimerkiksi vastikkeettomiin yritystukiin ja yritysrahoitukseen.
2.2. Osaamisen kehittämispalvelujen si- sältö
P k-yritysten osaamisen kehittämispalve- luilla tarkoitetaan kauppa- ja teollisuusminis- teriön sekä työvoima- ja elinkeinokeskusten yritysosastojen toimeksiannosta pk- yrityksille järjestettyä yrittäjäkoulutusta, tuo tteistettuja asiantuntijapalveluita, alueelli- sia elinkeinojen kehittämisprojekteja sekä neuvonta-, koulutus-, konsultointi- ja muita kehittämispalveluita.
Osaamisen kehittämispalvelujen suunnitte- lu- ja toteuttamistavan osalta kauppa- ja teol- lisuusministeriön ensisijaisena tehtävänä on johtaa kulloinkin voimassa olevasta elinkei- nopoliittisesta strategiasta osaamisen kehit- tämispalvelujen sisältö. Ministeriön rooli palveluiden kehittämisvaiheessa on keskei- nen. Palveluiden käytännön toteutus ja yllä- pito ovat pääosiltaan työvoima- ja elinkeino- keskusten va stuulla. Työvoima- ja elinkeino- keskukset voivat myös räätälöidä osaamisen kehittämispalveluita alueellisista lähtöko h- dista. Osaamisen kehittämispalveluita hankit- taessa noudatetaan hankintalainsäädäntöä.
Työvoima- ja elinkeinokeskusten toteutta- mat osaamisen kehittämispalvelut ovat alu- eellaan merkittävä elinkeinotoiminnan kehit- tämisinstrumentti, joilla edistetään alueelli- sen elinkeinorakenteen uudistumista ja vah- vistumista. Osaamisen kehittämispalvelujen vision mukaisesti toiminta perustuu painopis- teajatteluun eli fokusointiin, merkittävään ta- loudelliseen panostukseen ja osaavaan omaan asiantuntijahenkilöstöön sekä parhaiden ul- kopuolisten asiantuntijoiden käyttöön.
Osaamisen kehittämispalvelujen keskeisin tavoite on elinkeinotoiminnan kehittäminen alueella. Tavoitteena on myös sekä kansallis- ten että EU-tason kehitysteemojen tarjoami- nen yrittäjille ja yrityksille. Edellä mainituis- ta voidaan mainita esimerkiksi Euroopan so- siaalirahaston osarahoittamat tavoiteohjel-
mat. Toiminnan lisäarvoina ovat asiakkaan toiminnan edistäminen ja kilpailukyvyn ke- hittäminen.
Osaamisen kehittämispalvelujen palvelu- tuotteet voidaan jakaa neljään palveluryh- mään: 1). yrittäjävalmennus 2). asiantuntija- ja konsulttipalvelut 3). tuotteistetut asiantun- tijapalvelut ja 4). alueelliset elinkei nojen ke- hittämisprojektit.
Kauppa- ja teollisuusministeriö on asetta- nut suomalaiset yrityspalvelut –työryhmän, jonka tehtävänä on muun muassa palvelujen rakenteellinen uudistaminen, yksityisen ja julkisen palvelutuotannon roolien ja työnjaon selkeyttäminen.
2.3. Osaamisen kehittämispalvelujen kus- tannuksista ja rahoitusosuuksista P k-yritysten osaamisen kehittämispalvelui- hin osoitettiin vuonna 2003 valtion talousar- viossa yhteensä 11,6 miljoonaa euroa ja en- simmäisessä lisätalousarviossa 5,4 miljoonaa euroa myöntämisvaltuutta. Tämän lisäksi oli käytettävissä ESR-myöntämisvaltuutta 8,6 miljoonaa euroa.
Vuoden 2003 aikana toteutuneisiin kehit- tämispalveluihin käytettiin yhteensä 17,7 miljoonaa euroa ja 9,7 miljoonaa euroa sitä vastaavaa ESR-rahoitusta. Kehittämispalve- lujen osanottomaksuina laskutettiin yhteensä 4,7 miljoonaa euroa. Lisäksi kehittämispalve- lujen toteutukseen sitoutui muuta yksityistä rahoitusta muun muassa osanottajien koulu- tukseen ja konsultointeihin osallistumisen ajalta maksettuja palkka-, matka- yms. kus- tannuksia yhteensä 17,1 miljoonaa euroa.
Määrärahoilla toteutettiin yhteensä 65 000 henkilökoulutuspäivää.
Vuonna 2003 viidennes pk-yritysten osaa- misen kehittämispalveluista painottui yrittä- jyyden ja uusperustannan edistämiseen ja lä- hes puolet yritysten johto - ja avainhenkilöi- den liikkeenjohtotaitojen kehittämiseen.
Merkittävä osa osaamisen kehittämispalve- luista muodostuu konsultointiin perustuvista ns. tuotteistetuista asiantuntijapalveluista.
Esimerkiksi Kunto-kehittämisohjelman ta- voitteena on selvittää yrityksen liiketoimin- nan nykytila ja kehittämisen painopisteet se- kä laatia yritykselle kehittämisohjelma. Vies- tinvaihto-asiantuntijapalvelu on pk-yritysten
tarpeisiin räätälöity asiantuntijapalvelu suku- polvenvaihdokseen tähtäävän toimenpide- suunnitelman laatimiseksi. Monitaitoliike- toiminnan ja henkilöstön osaamisen kehittä- misohjelma selvittää puolestaan yrityksen liiketoiminta-analyysin pohjalta henkilöstön osaamisen kehittämistarpeet ja laatii yritys- kohtaisen liiketoiminnan kehittämisohjelman sekä yksilötasolle menevän henkilöstön ke- hittämissuunnitelman. Kehittämisohjelmassa määritellään yrityksen kehittymisen suunta ja tärkeimmät kehittämisalueet. Vuonna 2004 TE-keskuksilla on pk-yritysten kehittämiseen käytettävissään yhteensä 15 lyhytkestoiseen konsultointiin perustuvaa analysointityöka- lua.
Osaamisen kehittämispalvelut on suunni- teltu vastaamaan pienehköjen pk-yritysten kehittämistarpeisiin. Vuonna 2003 noin 40 % edellä mainituista kehittämispalveluihin osal- listuneista tuli alle neljä henkilöä työllistävis- tä yrityksistä ja noin 20 % 5—9 henkilöä työllistävistä yrityksistä. Runsaat 40 % osan- ottajista oli yrityksistä, joissa liikevaihto jäi alle 400 000 euron. Usein osaamisen kehit- tämispalveluihin osallistuneilla oli takanaan pitkä työkokemus: 60 % osanottajista oli ol- lut mukana työelämässä yli 10 vuotta. Kol- mannes kehittämispalveluihin osallistuneista edusti ikäryhmää 40—49 vuotta, ja tätä vart- tuneempia osanottajia oli 20 %. Osanottajista 60 % oli miehiä ja 40 % naisia.
Osaamisen kehittämispalveluihin osal listu- vilta kerättävä rahoitusosuus on arvioitu säi- lyvän suunnilleen samalla tasolla palvelujen tuottamisen kustannuksista kuin nykyisin on asetuksessa määrätty palvelujen hinnaksi nii- hin osallistuville. Osallistujien rahoitusosuu- desta päättäminen on esityksessä sidottu vuo- sittain valtion talousarviossa vahvistettavak- si. Tällä varaudutaan uuden rakennerahasto- kauden aikana mahdollisiin osaamisen kehit- tämispalvelujen painotuksia ja sisältöä, toteu- tustapaa sekä määrää koskeviin muutoksiin.
Tarkoituksena on, ett ä rahoitusosuutena kerä- tään valtiolle vuosittain käytetyistä varoista määrä, jonka vastaa yhtä kuudetta osaa nii- den tuottamisesta aiheutuvista erilliskustan- nuksista, joiksi luetaan konsultti- ja muiden asiantuntijapalvelujen ostot, koulutus- ja neuvontatilaisuuksien järjestämiskustannuk- set, materiaalihankinnat ja muut kehittämis-
palvelujen toteutukseen liittyvät hankinnat.
3 . E s i t y k s e n t a v o i t t e e t j a k e s k e i s e t e h d o t u k s e t
Esityksen tavoitteena on nostaa osaamisen kehittämispalvelujen hinnoittelusta säätämi- nen lakitasoiseksi. Suomen perustuslain 81
§:n 2 momentin mukaan valtion viranomais- ten virkatoimien, palvelujen ja muun toimin- nan maksullisuuden sekä maksujen suuruu- den yleisistä perusteista säädetään lailla. Eri- tyislailla syrjäytetään valtion maksuperuste- lain määräykset valtion viranomaisten suorit- teiden maksullisuuden ja suoritteista perittä- vien maksujen suuruuden laskemisesta.
Osaamisen kehittämispalvelut kuuluvat nii- den toimien joukkoon, joilla valtiovalta pyr- kii edistämään yritystoiminnan toimintaedel- lytyksiä ja kehittämään yritysten toimin- taympäristöä. Kehittämispalveluhankkeeseen osallistuvilta yrityksiltä peritään rahoitus- osuus, jonka tarkoituksena on sitouttaa yritys hankkeeseen. Kysymys ei siten olisi maksu- perustelain mukaisesta liiketaloudellisesti hinnoitellusta subventoidusta suoritteesta, kuten nykyisen hinnoitteluasetuksen mukai- sesti on katsottu.
Lisäksi esityksessä on terminologiaa tar- kennettu. Esityksessä pk-yritysten kehittä- mispalvelujen sijasta käytetään termiä pk- yritysten osaamisen kehittämispalvelut, joka kuvaa palvelujen sisältöä tarkemmin ja sa- malla se edesauttaa yksilöimään toiminnan muusta yrityksille tarjottavasta tukitoimin- nasta.
4 . E s i t y k s e n s u h d e m u u h u n l a i n- s ä ä d ä n t ö ö n
Osaamisen kehittämispalveluihin voivat osallistua komission pk-yritysmääritelmän mukaiset yritykset. Euroopan sosiaalirahas- ton tavoite -ohjelmien mukaisesti suuret yri- tykset voivat poikkeuksellisesti osallistua hankkeisiin silloin, kun on kysymyksessä pk- yritysten kanssa toteutettava verkostoitumis- hanke. Tapauksissa, joissa on kyse Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavien hankkei- den kansallisesta rahoitusosuudesta, sovellet- taviksi tulevat myös rakennerahastoja koske- va muu sääntely kuten esimerkiksi rakenne-
rahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoin- nista annettu laki (1353/1999).
Vuoden 2004 valtion talousarvion momen- tin 32.10.22 selvitysosassa kuvataan pk- yritysten osaamisen kehittämispalveluja seu- raavasti: ”kilpailukykyinen alueellinen elin- keinotoiminta edellyttää panostamista osaa- miseen. Kehittämispalvelujen strategian mu- kaisella neuvonta-, koulutus - ja kehittämis- palvelutarjonnalla vastataan asiakastarpeisiin ja pyritään poistamaan markkinapuutteita ke- hittämispalvelujen kysynnässä ja tarjonnassa.
Tarjonnan kattavuus varmistetaan kehittä- mällä eri organisaatioiden palveluist a asiak- kaiden tarpeita vastaavia integroituja palve- lukokonaisuuksia. Lisäksi toimitaan yhteis- työssä muiden pk-yrityksille vastaavia palve- luja tuottavien organisaatioiden kanssa. Pk- yritysten kehittämispalvelujen painopistealu- eita vuonna 2004 ovat yrittäjyyden ja uuspe- rustannan edistäminen, yritysten johto- ja avainhenkilöiden liikkeenjohtotaitojen kehit- täminen, markkinointi- ja kansainvälistymis- valmiuksien parantaminen sekä yritysten su- kupolvenvaihdosten tukeminen. Toiminnassa painottuu myös innovaatioiden kaupallista- misen nopeuttaminen ja yritysten verkostoi- tumisen sekä uuden teknologian ja informaa- tiotekniikan hyväksikäytön lisääminen pk- yrityksissä. Lisäksi tehostetaan kehittämis- palvelujen seutukunnallista ja alueellista pal- velutarjontaa.” Talousarvion momentteja
32.10.22 ja 32.30.62 tullaan esittämään muu- tettaviksi tämän esityksen mukaisiksi.
5 . T a l o u d e l l i s e t v a i k u t u k s e t
Esityksellä ei arvioida olevan vaikutusta valtion menoihin tai tuloihin. Osaamisen ke- hittämispalvelut tuotetaan valtion talousarvi- ossa olevien määrärahojen puitteissa ja osal- listujilta perittävän rahoitusosuuden arvioi- daan vastaavan palvelujen nykyistä hinnoitte- lua osallistujille. Esityksellä ei voida katsoa olevan uusia yritysvaikutuksia, taloudellisia tai aluekehitysvaikutuksia, koska esityksellä ei muuteta kehittämispalvelujen nykyistä toimintamallia tai kehittämispalveluiden suuntaamista erilaiseen yritystoimintaan.
6 . A s i a n v a l m i s t e l u
Esitys on valmisteltu virkatyönä kauppa- ja teollisuusministeriössä. Esityksen luonno k- sesta on pyydetty lausunnot valtiovarainmi- nisteriöltä, maa- ja metsätalousministeriöltä, työministeriöltä, Valtiontalouden tarkastusvi- rastolta ja työvoima- ja elinkeinokeskuksilta.
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1 . Lakiehdotusten perustelut
1 §. Lain tarkoitus. Pykälässä kuvataan pk- yritysten osaamisen kehittämispalveluiden tarkoitus.
2 §. Pk-yritysten osaamisen kehittämispal- velut. Pykälässä määritellään pk-yritysten osaamispalveluiden sisältöä ja toimintamalle- ja. Tarkoituksena on, että kehittämispalvelui- den sisältöä ja toimintamalleja pystytään joustavasti muuttamaan alueellisten, yhteis- kunnallisten ja yritysten tarpeiden mukaan.
Toimintamalli ei rajoita yksityisen osaamisen kehittämispalvelujen kehitystä, vaan päi nvas- toin lisää sen kysyntää alueellisesti tasapai- noisesti.
3 §. Pk-yritysten osaamisen kehittämispal- veluihin osallistuvien rahoitusosuus. Osaa- misen kehittämispalvelut rahoitetaan valtion talousarviossa tähän tarkoitukseen osoitetuil- la määrärahoilla, nykyisin momenteilta 32.10.22 ja 32.30.62. Palvelujen järjestämi- sessä on siis kyse valtion varoilla toteutetta- vasta pk-yritysten toimintaedellytysten tu- kemisesta. Yritysten maksettavaksi jäävällä rahoitusosuudella varmistetaan pk-yritysten sitoutuminen kehittämispalveluiden toteutuk- seen. Harkitessaan osallistumistaan kauppa- ja teollisuusministeriön tai työvoima- ja elin- keinokeskusten toteuttamaan osaamisen ke- hittämispalveluun, yrittäjällä on tiedossaan häneen kohdistuva rahoitusosuuden määrä.
Rahoitusosuuden määrästä päättäminen on esityksessä sidottu vuosittain valtion talous- arviossa vahvistettavaksi. Tällä varaudutaan uuden rakennerahastokauden aikana mahdol- lisiin osaamisen kehittämispalvelujen paino- tuksia ja sisältöä, toteutustapaa sekä määrää koskeviin muuto ksiin. Tarkoituksena kuiten- kin on, että rahoitusosuus säilyisi aikaisem- malla tasollaan, jo osallistujien sitoutumisen varmistamiseksi. Rahoitusosuuden määrä laskettaisiin palvelujen tuottamisesta aiheu- tuneista erilliskustannuksista siten kuin vuo- sittain valtion talousarviossa tarkemmin vah-
vistetaan. Palvelun tuottamisesta aiheutuviksi erilliskustannuksiksi luettaisiin konsultti- ja muiden asiantuntijapalvelujen ostot, koulu- tus- ja neuvontatilaisuuksien järjestämiskus- tannukset, materiaalihankinnat ja muut kehit- tämispalvelujen toteutukseen liittyvät han- kinnat. Palvelun tuottamisessa käytetään määrärahoja momenteilta 32.10.22.2 ja 32.30.62.2 sekä edellä mainittua kansallista rahoitusosuutta vastaavaa rahoitusosuutta EU-momentilta. Tarvittaessa kauppa- ja teol- lisuusministeriö antaa tarkempia määräyksiä tai ohjeita rahoitusosuuden erilliskustannus- ten laskemisesta.
Tilanteissa, joissa rahoitusosuus jouduttai- siin perimään yrittäjältä tai yritykseltä, no u- datetaan säännöksiä, joita yksityisoikeudel- listen saatavien perinnästä on säädetty. Myös mahdollinen muu asiaa koskeva erimielisyys ratkaistaan viime kädessä riita-asiana yleises- sä tuomioistuimessa. Käytännössä tällaisia ti- lanteita on ollut erittäin harvoin.
4 §. Voimaantulosäännökset. Lain esitetään tulevan voimaan 1 päivänä tammikuuta vuonna 2005. Lakiin liittyvät valtiontalous- arvion momenttien 32.10.22 ja 32.30.62 pe- rustelutekstit muutetaan lakiehdotuksen mu- kaisiksi. Vuonna 2004 osaamisen kehittä- mispalveluihin osallistuviksi ilmoittautunei- den yritysten osalta lain voimaantulo ei nosta yritysten kustannuksia, vaikka rahoitusosuu- den laskutus tapahtuisi vuoden 2005 puolella.
Edellä mainitusta syystä siirtymäsäännöksiin ei ole tarvetta. Lailla kumotaan kauppa- ja teollisuusministeriön asetus kauppa- ja teolli- suusministeriön sekä TE-keskusten maksul- listen kehittämispalveluiden hinnoittelusta, jonka mukaan aikaisemmin on palvelut kat- sottu maksuperustelain mukaisiksi subven- toiduiksi liiketaloudellisiksi suoritteiksi.
Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo- tus:
Lakiehdotus
Laki
pienten ja keskisuurten yritysten osaamisen kehittämispalveluista Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään
1 § Lain tarkoitus
Pienten ja keskisuurten yritysten (pk- yritys) osaamisen kehittämispalveluilla edis- tetään yrittäjyyttä ja pk-yritystoimintaa sekä kehitetään yritysten toimintaedellytyksiä.
2 §
Pk-yritysten osaamisen kehittämispalvelut P k-yritystenosaamisen kehittämispalveluil- la tarkoitetaan kauppa- ja teollisuusministeri- ön sekä työvoima- ja elinkeinokeskuksen toimeksiannosta pk-yrityksille järjestettyä yrittäjävalmennusta, tuotteistettuja asiantun- tijapalveluita, alueellisia elinkeinojen kehit- tämisprojekteja sekä neuvonta-, koulutus-, konsultointi- ja muita kehittämispalveluita.
3 §
Pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluihin osallistuvien rahoitusosuus
Kauppa- ja teollisuusministeriön tai työ- voima- ja elinkeinokeskuksen toimeksian- toon perustuvista pk-yritysten osaamisen ke- hittämispalveluista, jotka rahoitetaan valtion talousarviossa tähän tarkoitukseen osoitetuil- la määrärahoilla, peritään osallistujilta rahoi- tusosuus, jonka määrä vahvistetaan vuosit- tain valtion talousarviossa.
4 § Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- kuuta 2005.
Tällä lailla kumotaan kauppa- ja teolli- suusministeriön sekä TE-keskusten maksul- listen kehittämispalveluiden hinnoittelusta 11 päivänä tammikuuta 2001 annettu kauppa- ja teollisuusministeriön asetus (16/2001).
—————
Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 2004
Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen
