296509
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Poliisiammatti- korkeakoulusta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki Poliisiammattikorkeakoulusta. Polii- siammattikorkeakoulu toimii sisäasiainminis- teriön hallinnonalalla. Laki korvaisi poliisi- koulutuksesta annetun lain.
Tavoitteena on uudistaa Poliisiammattikor- keakoulua ja siellä suoritettavia tutkintoja koskevat säännökset siten, että poliisialan pe- rustutkintona olisi ammattikorkeakoulutut- kinto ja jatkotutkintona ylempi ammattikor- keakoulututkinto. Uudistus ei vaikuttaisi po- liisimiehen virkaan nimitettyjen henkilöiden oikeuteen pysyä virassaan, mutta antaisi myös aikaisemmin poliisialalla virkatutkin- non suorittaneille mahdollisuuden kehittää osaamistaan suorittamalla poliisialalle suun- tautunut ammattikorkeakoulututkinto tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Polii- siammattikorkeakoulussa suoritettavat am- mattikorkeakoulututkinto ja ylempi ammatti- korkeakoulututkinto olisivat sisältönsä ja laa- juutensa puolesta rinnastettavissa opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan korkeakou- luissa suoritettuihin tutkintoihin.
Ehdotetun lain tavoitteena on myös uudis- taa Poliisiammattikorkeakoulun sisäistä hal-
lintoa sekä opiskelijoiden asemaa koskevat säännökset. Ehdotetut säännökset lisäisivät Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja henkilöstön osallistumista oppilaitoksen toi- minnan kehittämiseen. Opiskelijoiden opin- tojen aikaiset oikeudet ja velvollisuudet sekä opintososiaaliset etuudet yhdenmukaistettai- siin opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan ammattikorkeakouluissa opiskelevien tutkin- to-opiskelijoiden oikeuksien, velvollisuuksi- en ja etujen kanssa.
Lisäksi ehdotetaan kumottavaksi poliisin hallinnosta annetun lain Poliisiammattikor- keakoulua ja sen opiskelijoita koskevat sään- nökset sekä muutettavaksi opintotukilakia ja opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden korvaamisesta annettua lakia siltä osin kuin niissä säädetään voimassa olevassa laissa säädetyistä poliisin virkatutkinnoista.
Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014. En- simmäiset uuden poliisialan ammattikorkea- koulututkinnon opiskelijat voisivat aloittaa opintonsa elokuussa 2014.
—————
SISÄLLYS
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ...1
SISÄLLYS...2
YLEISPERUSTELUT ...4
1 JOHDANTO ...4
2 NYKYTILA ...4
2.1 Lainsäädäntö ja käytäntö...4
Poliisiammattikorkeakoulun asema...4
Poliisiammattikorkeakoulun tehtävät ...4
Poliisiammattikorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot...5
Tutkimus- ja kehittämistoiminta...5
Poliisiammattikorkeakoulun hallitus ja rehtori...5
Järjestyssääntö ...5
Opiskelijavalinta...6
Opiskelijan velvollisuudet...6
Koulutuksesta erottaminen, kirjallinen varoitus ja suullinen huomautus...6
Koulutus ja varusteet ...6
Opintososiaaliset edut...6
2.2 Kansainvälinen kehitys ...7
Yleinen eurooppalainen kehitys ...7
Erasmus-ohjelma ...7
Bolognan prosessi...7
Pohjoismainen poliisikoulutus...7
2.3 Nykytilan arviointi ...9
Poliisin työn osaamisvaatimusten muuttuminen ...9
Koulutuksen laadun arviointi opiskelijoiden ja ulkopuolisten arvioijien näkökulmasta...10
Tutkimus- ja kehittämistoiminta...10
3 ESITYKSEN TAVOITTEET JA KESKEISET EHDOTUKSET ...10
3.1 Tavoitteet ...10
3.2 Sääntelyvaihtoehdot ...11
3.3 Keskeiset ehdotukset...12
4 ESITYKSEN VAIKUTUKSET...13
4.1 Taloudelliset vaikutukset ...13
Nykyiset opintososiaaliset edut ...13
Esityksen mukaiset opintososiaaliset edut...13
Vertailu poliisin perustutkintoa ja poliisin ammattikorkeakoulututkintoa suorittavan opintososiaalisista eduista ...14
4.2 Henkilöstövaikutukset...15
4.3 Vaikutukset viranomaisten toimintaan...15
4.4 Yhteiskunnalliset vaikutukset ...15
4.5 Vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon ...16
5 ASIAN VALMISTELU...16
5.1 Valmisteluvaiheet ja -aineisto ...16
5.2 Lausunnot ja niiden huomioon ottaminen...17
6 RIIPPUVUUS MUISTA ESITYKSISTÄ...17
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT...18
1 LAKIEHDOTUSTEN PERUSTELUT...18
1.1 Laki Poliisiammattikorkeakoulusta...18
1 luku. Yleiset säännökset ...18
2 luku. Hallinto...19
3 luku. Tutkinnot ja opetus...20
4 luku. Opiskelijavalinnat...23
5 luku. Opiskelijat ...25
6 luku. Henkilöstö ...29
7 luku. Erinäiset säännökset ...29
8 luku. Voimaantulo ...30
1.2 Laki poliisin hallinnosta...31
1.3 Opintotukilaki ...32
1.4 Laki opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden korvaamisesta...32
2 TARKEMMAT SÄÄNNÖKSET ...32
3 VOIMAANTULO...32
4 SUHDE PERUSTUSLAKIIN JA SÄÄTÄMISJÄRJESTYS ...32
LAKIEHDOTUKSET ...38
1. Laki Poliisiammattikorkeakoulusta ...38
2. Laki poliisin hallinnosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta...48
3. Laki opintotukilain 3 §:n muuttamisesta ...48
4. Laki opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden korvaamisesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta ...49
LIITE ...50
RINNAKKAISTEKSTIT ...50
3. Laki opintotukilain 3 §:n muuttamisesta ...50
4. Laki opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden korvaamisesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta ...51
YLEISPERUSTELUT 1 Johdanto
Poliisiammattikorkeakoulun tehtävistä, po- liisialan tutkinnoista, poliisin perustutkinto- koulutukseen opiskelijaksi ottamisen edelly- tyksistä sekä opiskelijan asemasta säädetään poliisikoulutuksesta annetussa laissa (68/2005), poliisikoulutuksesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (283/2005) sekä Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijan opintososiaalisista eduista annetussa sisäasi- ainministeriön asetuksessa (1250/2007).
Poliisiammattikorkeakoulu toimii sisämi- nisteriön hallinnonalalla Poliisihallituksen alaisena poliisiyksikkönä, mistä syystä Polii- siammattikorkeakoulussa annettavan opetuk- sen vahvuutena on tiivis työelämäyhteys. Po- liisiammattikorkeakoulun opettajista noin 70 % on palvellut poliisin operatiivisissa teh- tävissä ennen opettajaksi tuloa.
Poliisin perustutkinnon suorittaneeseen henkilöön poliisin virassa, jäljempänä perus- poliisityössä, kohdistuvien osaamisvaatimus- ten arvioidaan kuitenkin kasvavan tulevai- suudessa. Suomalaisen yhteiskunnan mo- niarvoistumisen ja monikulttuurisuuden odo- tetaan lisääntyvän. Käytännön operatiivista työtä tekevä poliisipartio joutuu yhä useam- min sovittelemaan erilaisen kulttuuritaustan omaavien henkilöiden välisiä konflikteja vie- raalla kielellä tai perustelemaan toimenpi- teensä vakuuttavasti ja avoimesti poliisiin kriittisesti suhtautuvalle henkilölle. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen, suomalaisten tuomioistuimien ja ylimpien laillisuusvalvo- jien korostama perusoikeusmyönteinen tul- kinta sovellettaessa poliisin toimivaltuus- säännöksiä edellyttää kehittynyttä oikeudel- lista ajattelua. Käytännön operatiivista työtä tekevä poliisipartio joutuu tarkastelemaan kriittisesti työssä noudatettuja käytäntöjä ja tekemään tapauskohtaisia ratkaisuja, jotka merkitsevät puuttumista henkilön henkilö- kohtaiseen koskemattomuuteen tai vapau- teen. Kehittyvän teknologian, erityisesti tie- totekniikan, hyödyntäminen poliisin työssä edellyttää tiedon analysointitaitoja ja ongel- manratkaisutaitoja. Siten peruspoliisityötä tekevien osaamisvaatimukset kasvavat jatku- vasti.
Peruspoliisityössä osaamisvaatimukset ovat niin laajoja, että kysymys on asiantuntija- työstä, mistä syystä olisi perusteltua kehittää poliisin peruskoulutuksesta ammattikorkea- koulututkinto. Samalla poliisitoimen johta- minen on muuttumassa asiantuntijoiden joh- tamiseksi, mistä syystä peruskoulutuksen jäl- keisestä johtamiskoulutuksesta olisi perustel- tua kehittää ylempi ammattikorkeakoulutut- kinto.
2 Nyky tila
2.1 Lainsäädäntö ja käytäntö Poliisiammattikorkeakoulun asema
Poliisin hallinnosta annetun lain (110/1992) 1 §:n mukaan Poliisiammattikor- keakoulu on Poliisihallituksen alainen polii- siyksikkö. Poliisin hallinnosta annetun lain 4
§:n ja poliisikoulutuksesta annetun lain 1 §:n mukaan Poliisihallitus vahvistaa Poliisiam- mattikorkeakoulun tulostavoitteet ja päättää Poliisiammattikorkeakoulun toimintaan osoi- tettavasta määrärahasta.
Poliisihallitus nimittää Poliisiammattikor- keakoulun hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä vahvistaa tutkintokoulutuksen opetus- suunnitelmat ja opiskelijavalinnan perusteet sekä ammatillisen erikoistumiskoulutuksen opetussuunnitelmat.
Poliisiammattikorkeakoulun tehtävät
Poliisikoulutuksesta annetun lain 2 §:n mukaan Poliisiammattikorkeakoulu vastaa poliisikoulutukseen rekrytoinnista, tutkintoa suorittamaan otettavien opiskelijavalinnoista, poliisin perus- ja jatkotutkinnoista, oppilai- toksessa annettavasta täydennyskoulutukses- ta sekä poliisialaan liittyvästä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta. Poliisiammattikor- keakoulu järjestää tutkintoihin liittyvää kou- lutusta, ammatillisia erikoistumisopintoja se- kä muuta turvallisuusalan koulutusta.
Poliisiammattikorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot
Poliisiammattikorkeakoulussa voidaan suo- rittaa poliisin perustutkinto, poliisialipäällys- tötutkinto sekä poliisipäällystön tutkinto. Po- liisikoulutuksesta annetun lain 2 §:n 2 mo- mentin sekä korkeakoulututkintojen järjes- telmästä annetun asetuksen (464/1998) 9 §:n 2 momentin mukaan poliisipäällystön tutkin- to on poliisialan ammattikorkeakoulututkin- to.
Poliisin perustutkinnon laajuus on vähin- tään 165 opintopistettä. Poliisin perustutkinto muodostuu perusopinnoista, ohjatusta työhar- joittelusta, sekä kenttätyöjakson aikana suori- tettavista ammattiopinnoista ja päättötyöstä.
Ohjatun työharjoittelun ja kenttätyöjakson ajaksi opiskelija nimitetään nuoremman konstaapelin määräaikaiseen virkasuhteeseen Poliisiammattikorkeakoulun osoittamaan po- liisiyksikköön.
Poliisialipäällystötutkinnon laajuus on vä- hintään 45 opintopistettä. Poliisialipäällystö- tutkinto muodostuu pakollisista opinnoista, valinnaisista opinnoista sekä tutkielmasta.
Poliisipäällystön tutkinnon laajuus on vä- hintään 180 opintopistettä. Poliisipäällystön tutkintoon johtavat opinnot järjestetään kak- siosaisena koulutusohjelmana. Poliisipäällys- tön tutkinto muodostuu perusopinnoista, ammattiopinnoista, vapaasti valittavista opinnoista, harjoittelusta sekä opinnäytetyös- tä.
Tutkimus- ja kehittämistoiminta
Poliisiammattikorkeakoulussa tehdään riippumatonta yhteiskunta- ja käyttäytymis- tieteellistä poliisialan tutkimusta. Tutkimus kohdistuu lähinnä rikollisuuteen, rikosten torjuntaan, poliisitoimintaan ja muihin polii- sihallinnon kannalta keskeisiin kysymyksiin.
Tutkimustoiminta on pitkäjänteistä ja siinä noudatetaan muiden korkeakoulujen tavoin yleisesti hyväksyttyjä tieteellisiä periaatteita ja eettisiä vaatimuksia. Tutkimustuloksia jul- kaistaan sekä kotimaisissa että kansainväli- sissä tieteellisissä ja muissa julkaisuissa.
Poliisiammattikorkeakoulun hallitus ja rehto- ri
Hallituksessa on puheenjohtaja ja varapu- heenjohtaja sekä yksitoista jäsentä, jotka edustavat opetusalaa, poliisialaa ja poliisi- toimintaan liittyviä muita sidosryhmiä sekä Poliisiammattikorkeakoulun henkilöstöä ja opiskelijoita.
Hallituksen tehtävänä on kehittää, ohjata ja seurata Poliisiammattikorkeakoulun toimin- taa, tehdä esityksiä toiminnan ja siinä annet- tavan koulutuksen kehittämiseksi sekä rat- kaista oikaisuvaatimukset, jotka koskevat päätöstä opiskelijavalinnasta, opiskeluoikeu- den menettämisestä, opiskelun keskeyttämi- sessä, varoituksen antamisesta tai koulutuk- sesta erottamisesta. Hallitus tekee Poliisihal- litukselle esityksen poliisin tutkintokoulutuk- sen opetussuunnitelmien ja valintaperustei- den sekä vähintään 45 opintopisteen laajui- sen ammatillisen erikoistumiskoulutuksen opetussuunnitelmien vahvistamiseksi. Halli- tus ratkaisee asiat Poliisiammattikorkeakou- lun rehtorin tai hänen määräämänsä virka- miehen esittelystä.
Sisäasiainministeriö nimittää rehtorin Po- liisiammattikorkeakoulun hallituksen annet- tua viran hakijoista lausuntonsa. Rehtorin tehtävänä on johtaa, kehittää ja valvoa Polii- siammattikorkeakoulun toimintaa. Polii- siammattikorkeakoululla on oltava ohjesään- tö, jonka Poliisiammattikorkeakoulu vahvis- taa. Ohjesäännöllä voidaan antaa Poliisiam- mattikorkeakoulun rehtorin ratkaistavaksi kuuluvia asioita koulun muun virkamiehen ratkaistavaksi.
Järjestyssääntö
Poliisiammattikorkeakoululla on järjestys- sääntö, jonka Poliisiammattikorkeakoulu an- taa. Järjestyssäännössä voidaan antaa opiske- luyhteisön turvallisuuden ja viihtyvyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja käyttäytymisestä oppilaitok- sessa, sen alueella ja asuntolassa sekä suori- tettaessa koulutukseen liittyviä tehtäviä ja harjoituksia. Määräyksiä voidaan antaa aseis- tuksesta, Poliisiammattikorkeakoulun omai- suuden käsittelystä sekä oleskelusta ja liik-
kumisesta oppilaitoksessa, sen alueella ja asuntolassa.
Opiskelijavalinta
Poliisiammattikorkeakoulu valitsee poliisin perustutkinnon, poliisialipäällystötutkinnon ja poliisipäällystön tutkinnon opiskelijat.
Poliisin perustutkinnon opiskelijaksi valit- tavalta edellytetään Suomen kansalaisuutta, lukion oppimäärää tai ylioppilastutkintoa taikka ammatillista perustutkintoa, vuoden pituista työkokemusta, B-luokan ajo-oikeutta sekä sopivuutta poliisin ammattiin. Sopivuut- ta arvioitaessa otetaan huomioon opiskelijak- si hakeutuvan henkilön terveydentila sekä elämäntavat. Opiskelijavalinnassa käytetään valintakoetta. Poliisiammattikorkeakoulu ei ole mukana yhteisvalinnassa.
Opiskelijan velvollisuudet
Opiskelijan on suoritettava opintonsa opin- tosuunnitelmassa määrätyssä ajassa. Polii- siammattikorkeakoulu voi opiskelijan hake- muksesta tai omasta aloitteestaan keskeyttää opiskelijan opinnot määräajaksi. Opinnot voidaan keskeyttää esimerkiksi opiskelijan pitkäaikaisen sairauden tai opiskelijaan koh- distuvan rikosepäilyn vuoksi.
Poliisiammattikorkeakoulun määräyksestä poliisin perustutkintoa opiskeleva on velvol- linen suorittamaan koulutuksen aikana päi- vystystehtäviä ja muita vastaavia opintoihin liittyviä tehtäviä. Opiskelijoita voidaan käyt- tää myös poliisitehtävissä toisen poliisiyksi- kön apuna.
Poliisin perustutkintoa suorittava on vel- vollinen Poliisiammattikorkeakoulun määrä- yksestä osallistumaan päihdetestiin, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija esiintyy päihtyneenä koulutuksessa tai har- joitteluun liittyvässä työssä.
Opiskelija ei saa paljastaa asiakirjan salassa pidettävää sisältöä tai tietoa, joka asiakirjaan merkittynä olisi salassa pidettävä, eikä muu- takaan koulutuksen yhteydessä tietoonsa saamaa seikkaa, josta lailla on säädetty vai- tiolovelvollisuus. Rangaistus vaitiolovelvol- lisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain (39/1889) 38 luvun 1 tai 2 §:n tai 40 luvun 5 §:n mukaan.
Koulutuksesta erottaminen, kirjallinen varoi- tus ja suullinen huomautus
Poliisiammattikorkeakoulu voi erottaa opiskelijan koulutuksesta poliisin arvolle so- pimattoman käyttäytymisen, opetukseen osallistumisen laiminlyönnin tai järjestys- säännön rikkomisen perusteella, ellei kirjalli- nen varoitus ole riittävä seuraamus. Opetuk- seen osallistumisen laiminlyönnin ja järjes- tyssäännön rikkomisen seuraamuksena voi- daan opiskelijalle antaa kirjallisen varoituk- sen sijasta suullinen huomautus. Poliisin ar- volle sopimattomalla käyttäytymisellä tarkoi- tetaan käytöstä, joka on omiaan vaaranta- maan luottamusta poliisille kuuluvien tehtä- vien rehelliseen, luotettavaan ja oikeuden- mukaiseen hoitoon. Opetukseen osallistumi- sen laiminlyönnillä tarkoitetaan luvatonta poissaoloa oppitunnilta. Koulutuksesta voi- daan erottaa myös opiskelija, joka on antanut vääriä tietoja tai salannut tietoja pyrkiessään opiskelijaksi, taikka opiskelija, joka on osoit- tautunut poliisin ammattiin sopimattomaksi, kieltäytynyt osallistumasta päihdetestaukseen tai antanut päihteiden väärinkäyttöä osoitta- van näytteen. Lisäksi koulutuksesta erotta- minen on mahdollista, mikäli opiskelija ei jatka opintojaan keskeytyksen jälkeen tai pe- rusteita perustutkintokoulutuksen jatkamisel- le ei enää ole. Perustutkintokoulutuksesta erotetun opiskelijan määräaikainen nuorem- man konstaapelin virkasuhde, johon hänet on nimitetty työharjoittelu- tai kenttätyöjakson suorittamiseksi, päättyy samalla.
Koulutus ja varusteet
Poliisiammattikorkeakoulussa annettu vir- katutkintoon johtava opetus on opiskelijalle maksutonta.
Poliisiammattikorkeakoulu hankkii poliisin perustutkintoa suorittaville poliisikokelaille poliisin virkapuvun sekä luovuttaa koulutuk- sen ajaksi perustutkinnon opiskelijan käyt- töön voimankäyttövälineet.
Opintososiaaliset edut
Poliisiammattikorkeakoulu maksaa poliisin perustutkintoa suorittavalle poliisikokelaalle päivärahaa. Poliisiammattikorkeakoulu jär-
jestää poliisin perustutkinnon, poliisialipääl- lystötutkinnon ja poliisipäällystön tutkinnon opiskelijoille tutkintoon kuuluvien lähiope- tusjaksojen ajaksi maksuttoman majoituksen, ruokailun sekä yleislääkäritasoisen tervey- denhoidon. Lisäksi Poliisiammattikorkeakou- lu järjestää kiireellisessä tapauksessa sai- raanhoidon ja kustantaa opiskelijalle aiheu- tuneet terveydenhoidon kustannukset, jos hoidon tarve on ilmennyt lähiopetusjakson aikana, jollei opiskelijalla ole oikeutta saada korvausta kustannuksista muulla perusteella.
2.2 Kansainvälinen kehitys Yleinen eurooppalainen kehitys
Poliisikoulutusta koskevaa Euroopan unio- nin lainsäädäntöä ei ole.
Euroopan maissa poliisitoimintaa koskeva lainsäädäntö, poliisin organisaatio ja poliisi- koulutuksen järjestäminen vaihtelevat, eikä mitään yhteistä eurooppalaista poliisikoulu- tuksen mallia ole vielä olemassa. Joissakin maissa poliisi-instituutio järjestää koulutuk- sen itsenäisesti tai tarjoaa sen yhteistyössä yleisen yliopiston kanssa, kun taas toisissa opinnot tarjoaa jokin yksityinen oppilaitos.
Joissakin maissa on käytössä osittain mo- lempia koulutuksen järjestämistapoja. Eu- rooppalaisten poliisioppilaitosten kesken tehdään kuitenkin yhteistyötä, jossa merkit- tävä asema on ylempien lainvalvontaviran- omaisten kouluttamiseksi vuonna 1999 pe- rustetulla Euroopan poliisiakatemialla. Eu- roopan poliisiakatemia on oppilaitosverkos- toperiaatteella toimiva Euroopan unionin erillisvirasto, jonka toimintaan kuuluu asian- tuntijavaihto, yhteisen opetusmateriaalin tuottaminen sekä tutkimustoiminta.
Erasmus-ohjelma
Merkittävä kansainvälisen yhteistyön muo- to poliisikoulutuksessa on Erasmus-ohjelma (European Region Action Scheme for the Mobility of University Students; yliopisto- opiskelijoiden liikkuvuutta koskeva euroop- palainen alueellinen toimintasuunnitelma).
Erasmus-ohjelman avulla tuetaan eurooppa- laisten korkeakoulujen yhteistyötä sekä kor- keakoulujen välistä opiskelija- ja opettaja-
vaihtoa. Ohjelma tukee myös korkeakoulujen ja työelämän välistä yhteistyötä ja liikku- vuutta.
Bolognan prosessi
Poliisikoulutuksen kehittämistä koskevissa ratkaisuissa on vaikutteita laajemmasta eu- rooppalaisesta yhdentymiskehityksestä eli Bolognan prosessista, jonka tavoitteena on yhtenäisen eurooppalaisen koulutusjärjestel- män syntyminen. Keskeisiä piirteitä Bolog- nan prosessissa ovat kaksiportainen tutkinto- rakenne, eurooppalainen opintojen mitoitus- järjestelmä (European credit transfer system, ECTS), liikkuvuuden lisääminen sekä yhte- näiset laadunarvioinnin menetelmät ja taso- määrittelyt eurooppalaisessa tutkintojen vii- tekehyksessä (European Qualification Fra- mework, EQF). Hallituksen esityksessä eduskunnalle (HE 38/2012 vp) laiksi tutkin- tojen ja muun osaamisen viitekehyksestä eh- dotetaan säädettäväksi Suomen kansalliseen koulutus- ja tutkintojärjestelmään kuuluvien tutkintojen, oppimäärien ja muiden laajojen osaamiskokonaisuuksien jaottelusta niiden edellyttämän osaamisen perusteella viiteke- hyksen kahdeksalle vaativuustasolle.
Bolognan prosessin myötä poliisien koulu- tustaso on Euroopan laajuisesti noussut, eri maiden väliset opetusohjelmat ovat yhtenäis- tyneet ja mahdollisuudet maiden väliseen yh- teistyöhön ovat lisääntyneet. Viidessätoista maassa ylemmän- tai keskitason toimiin eli päällystö- ja alipäällystötehtäviin vaaditaan joko ylemmän korkeakoulututkintotason tai alemman korkeakoulututkintotason osaami- nen. Peruspoliisityössä eli miehistötasolla toimivilta poliiseilta vaaditaan vähintään alemman korkeakoulututkintotason koulutus neljässä Euroopan maassa: Bulgariassa, Ir- lannissa, Norjassa ja Slovakiassa.
Pohjoismainen poliisikoulutus Ruotsi
Ruotsissa poliisikoulutusta annetaan polii- sihallituksen alaisessa Poliisikorkeakoulussa (Polishögskolan) sekä kahdessa sopi- musyliopistossa, joissa voidaan suorittaa po-
liisitutkinto (polisexamen), joka ei ole kui- tenkaan korkeakoulututkinto.
Poliisihallitus vastaa tutkintokokonaisuuk- sista, mutta Poliisikorkeakoulu ja sopi- musyliopistot vastaavat itse omista opinto- ohjelmistaan.
Poliisitutkinto muodostuu kahden vuoden pituisista teoreettisista ja käytännöllisistä opinnoista sekä kahdenkymmen viikon pitui- sesta ohjatusta työharjoittelusta. Sopi- musyliopistoissa opiskelevat suorittavat käy- tännölliset opinnot yleensä Poliisikorkeakou- lussa.
Poliisitutkinnon laajuus vastaa eurooppa- laisen opintojen mitoitusjärjestelmän mukais- ta 120 opintopistettä.
Poliisin jatkokoulutusta järjestetään eri laa- juisina kokonaisuuksina ja sitä annetaan työ- tehtävien ja aseman mukaan.
Norja
Norjassa poliisikoulutusta annetaan oikeus- ja poliisiministeriön alaisessa Poliisikorkea- koulussa (Politihøgskolen), jossa voidaan suorittaa perustutkintona korkeakoulututkinto sekä ylempi korkeakoulututkinto. Poliisikor- keakoulu on saanut korkeakoulun aseman vuonna 2004, ja siellä suoritettavat korkea- koulututkinnot vastaavat täysin yliopistoissa ja muissa korkeakouluissa suoritettavia tut- kintoja.
Poliisikorkeakoulun toimintaa ohjaavat oi- keus- ja poliisiministeriön lisäksi poliisijoh- to, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Norjan koulutuksen laadunvarmistusneuvosto. Polii- sikorkeakoulun hallitus ja oikeus- ja poliisi- ministeriö vahvistavat tutkintojen opetus- suunnitelmat.
Korkeakoulututkinnon (bachelorgrad) laa- juus on 180 opintopistettä. Tutkintoon kuu- luu teoreettisia ja käytännöllisiä opintoja se- kä ohjattu työharjoittelu. Korkeakoulututkin- to antaa valmiudet poliisin työhön.
Ylemmän korkeakoulututkinnon (master- grad) laajuus on 120 opintopistettä. Ylempi korkeakoulututkinto antaa valmiudet poliisis- sa tehtävään tutkimustyöhön. Ylemmän kor- keakoulututkinnon opiskelijaksi voidaan ot- taa myös muun korkeakoulututkinnon kuin poliisikoulutuksen saanut hakija, jolla on kolmen vuoden työkokemus.
Norjan Poliisikorkeakoulun tutkintojen tuottama taitotaso on arvioitu eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen mukaisesti.
Tanska
Tanskassa poliisikoulutusta annetaan oike- usministeriön alaisessa Poliisikoulussa (Poli- tiskolen), jossa voidaan suorittaa perustutkin- tona korkeakoulututkinto (grunduddannel- sen). Poliisikoulussa on annettu korkeakoulu- tutkintoon johtavaa opetusta vuodesta 2009 alkaen, mutta poliisikoulutuksen kehittämi- nen korkeakoulutasoiseksi jatkuu vielä vuo- teen 2014.
Tanskassa on tavoitteena, että Poliisikou- lussa korkeakoulututkinnon suorittaneet po- liisit voisivat aloittaa ylempään korkeakoulu- tutkintoon johtavat opinnot Aalborgin yli- opistossa vuonna 2013. Ylempään korkea- koulututkinnon opintoihin liittyvä kehitystyö on vielä kesken.
Poliisikoulun rehtori vahvistaa alemman korkeakoulututkinnon opetussuunnitelman ja Aalborgin yliopisto ylemmän korkeakoulu- tutkinnon opetussuunnitelman.
Korkeakoulututkinnon laajuus on 180 opin- topistettä. Tutkintoon kuuluu teoreettisia opintoja ja ohjattua työharjoitteluja.
Ylemmän korkeakoulututkinnon laajuus tu- lee olemaan 60 opintopistettä. Ylemmän kor- keakoulututkinnon tarkoituksena on kehittää opiskelijoiden analyyttisiä taitoja.
Islanti
Islannissa poliisikoulutusta annetaan sisä- asiainministeriön alaisessa oppilaitoksessa (Lögregluskóli), jossa voidaan suorittaa po- liisin perustutkinto.
Oppilaitoksen rehtori vahvistaa oppilaitok- sen opetussuunnitelmat.
Poliisin peruskoulutus muodostuu kahdesta neljän kuukauden pituisesta oppilaitosjaksos- ta ja neljän kuukauden pituisesta työharjoitte- lusta.
Johtamiskoulutukseen painottuvaa jatko- koulutusta annetaan yhteistyössä Islannin yliopiston kanssa.
Islannin poliisikoulutusta ei ole mitoitettu eurooppalaisen opintojen mitoitusjärjestel- män mukaan.
2.3 Nykytilan arviointi
Poliisin työn osaamisvaatimusten muuttumi- nen
Poliisi on keskeinen sisäisen turvallisuuden ylläpitäjä. Poliisin rooliin kohdistuu edelleen kasvavia toimintaodotuksia, jotka edellyttä- vät poliisilta laajaa asiantuntemusta, oman toimintansa jatkuvaa kehitystyötä sekä toi- mintaympäristön muutosten ennakointi- ja arviointikykyä. Verkostoyhteistyöhön on ky- ettävä tuottamaan poliisitoiminnassa synty- vää tietoa, hyödyntämään muiden tuottamaa tietoa, sekä tekemään tämän tiedon pohjalta perusteltuja johtopäätöksiä.
Poliisipalveluiden käyttäjät muodostuvat hyvin erilaisista henkilöryhmistä. Kansalaiset odottavat asiallista ja osaavaa poliisitoimin- taa, jonka avulla heidän turvallisuudestaan kyetään riittävässä määrin huolehtimaan.
Myös rikostutkinta edellyttää laajaa osaamis- ta. Toisessa ääripäässä ovat ammattimaiseen ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen osalliset henkilöt, toisessa satunnaisesti rikoksiin syyllistyneet henkilöt.
Poliisityön muuttuvia osaamisvaatimuksia kuvaavat myös poliisilakiin (493/1995) teh- dyt useat muutokset sekä vuoden 2014 alusta voimaan tulevan poliisilain (872/2011) polii- sin tehtäviä ja poliisitoiminnan periaatteita koskevat säännökset. Tällaisia säännöksiä ovat esimerkiksi säännökset perus- ja ihmis- oikeuksien kunnioittamisesta tai kansainväli- sestä yhteistyöstä. Palvelutarpeista johtuva viranomaisyhteistyö on lisääntynyt ja muut- tunut osin lakisääteiseksi. Monen yhteistyö- tahoa edustavan virkamiehen tai työntekijän kelpoisuusvaatimuksena on korkeakoulutut- kinto tai ylempi korkeakoulututkinto käsitel- tävien asioiden vaativuuden ja niiden käsitte- lemiseen tarvittavan osaamisen vuoksi. Jo- kainen poliisimies osallistuu tähän yhteistyö- hön esimerkiksi syyttäjän tai sosiaaliviran- omaisen kanssa, ja tarvitsee tehtävässään vastaavan tasoista osaamista kuin yhteistyö- kumppaninsa.
Poliisipalvelut on kyettävä tuottamaan mahdollisimman laajassa mitassa ensimmäi- sen paikalle saapuvan poliisipartion (ensipar- tio) avulla. Työhön liittyvät ratkaisut tehdään tuossa samassa yhteydessä käytettävissä ole-
vien tietojen perusteella. Poliisin peruskoulu- tuksesta valmistuvat toimivat suoraan näissä tehtävissä. Poliisin käytettävissä olevat tieto- järjestelmät antavat yhä paremman tuen en- sipartiolle ja ylipäänsä kentällä tehtävälle po- liisityölle. Poliisimiehen on kyettävä jäsen- tämään tämä tarjolla oleva tieto tehokkaalla tavalla.
Poliisi tarvitsee työssään monen tieteenalan tietoa ja hänen tulee osata hyödyntää tuota tietoa poliisitoiminnallisessa tilanteessa oike- alla tavalla. Poliisin työkenttä on laaja ja po- liisin tutkintokoulutus on tarkoituksella to- teutettu yleistutkintoperiaatteella, joka antaa mahdollisuuden työskennellä kaikilla poliisi- toimen alueilla. Tutkinnonuudistuksen tar- koituksena on syventää näitä tietoja aina edistyneelle tasolle saakka siten, että tutkin- non suorittanut ymmärtää paremmin alaan liittyvät teoriat, keskeiset käsitteet, menetel- mät ja periaatteet sekä kykenee myös arvioi- maan niitä kriittisesti.
Poliisityö on suurelta osalta asiantuntija- työtä, jossa tarvittaessa yksittäinen poliisi- mies työskentelee tavoitteellisesti toimival- tansa perusteella hänelle osoitetun työtehtä- vän parissa. Yksittäinen työskentely vaihtuu sulavasti partio- ja tiimityöskentelyksi tilan- teissa, joissa yksilöiden hankkimien tietojen käsittely, koostaminen ja tarvittavien johto- päätösten tekeminen on tarpeellista. Poliisi- työn kiinnostavuus perustuukin pitkälti sen monipuolisuuteen ja vaihtelevuuteen sekä työtehtävien haastavuuteen.
Yleinen tietoisuus poliisia koskevasta lain- säädännöstä on lisääntynyt ja ihmiset edellyt- tävät saavansa laadukkaita poliisipalveluita.
Jokaisen poliisimiehen onkin kyettävä jatku- vasti arvioimaan ja kehittämään omaa toi- mintaansa sekä omattava valmiudet jatku- vaan oppimiseen. Poliisityö on ennen kaik- kea vuorovaikutusammatti ja tämä merkitsee korkeaa vaatimusta käytännön viestintä- osaamiselle. Sekä suullinen että kirjallinen viesti tulee osata muotoilla niin, että ammat- tilaiset ja suuri yleisö kykenevät sen ymmär- tämään tarkoitetulla tavalla. Viestinnässä tar- vitaan kansalliskielten lisäksi vähintään yhtä vierasta kieltä.
Poliisilta vaaditaan edellä kuvatulla tavalla yhä korkeatasoisempaa osaamista, minkä vuoksi koulutuksen uudistaminen korkea-
asteen koulutukseksi on ensiarvoisen tärkeää.
Poliisiammattikorkeakoulu on johdonmukai- sesti kehittänyt toimintaansa erityisesti polii- sioppilaitosten 1 päivänä tammikuuta 2008 tapahtuneen yhdistämisen jälkeen. Kehitys- työtä ovat olleet esimerkiksi poliisin perus- tutkintokoulutuksen opinnäytetyöskentelyn kehittäminen, opetussuunnitelmien kehittä- minen osaamisperusteisiksi, palautejärjes- telmän kehittäminen, opettajien täydennys- koulutuksen käynnistäminen ja opettajaopin- tojen tukeminen, kansainvälisen toiminnan kehittäminen sekä oppilaitoksen laadunvar- mistusjärjestelmän auditointiin osallistumi- nen. Kuitenkin vasta tutkinnonuudistuksen toteuttaminen esitetyllä tavalla mahdollistaa oppilaitoksen kehittämisen edelleen ja työ- elämän osaamisvaatimuksiin vastaamisen.
Koulutuksen laadun arviointi opiskelijoiden ja ulkopuolisten arvioijien näkökulmasta
Tutkija Teemu Kemppaisen (Opiskelijoi- den tutkimussäätiö, 2011) tekemässä selvi- tyksessä tarkasteltiin Poliisiammattikorkea- koulun perus- ja jatkotutkinto-opiskelijoiden näkemyksiä koulutuksen laadusta (Opiskeli- joiden ammattikorkeakoulu 2010 -tutkimus).
Arvioidessaan opiskelun ja opetuksen eri osa-alueita vastaajat olivat erityisen tyytyväi- siä opettajien ammattitaitoon ja koulutusoh- jelman sisältöön. Harjoittelua pidettiin kes- keisenä osana opintoja. Koulutus antaa opis- kelijoiden mukaan hyvät valmiudet ammatil- liseen kehittymiseen tulevaisuudessa, ja sen koetaan kehittävän erityisesti ryhmätyösken- telytaitoja sekä ammatillista asiantuntemusta ja pätevyyttä. Vähiten valmiuksia koetaan saatavan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen sekä kansainväliseen vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön.
Myös korkeakoulujen arviointineuvoston helmikuussa 2012 tekemässä laadunvarmis- tusjärjestelmän auditoinnissa Poliisiammatti- korkeakoulun selkeäksi vahvuudeksi nostet- tiin koulutuksen ja työelämän kiinteä yhteys ja ajankohtaisen työelämätietouden siirtymi- nen tehokkaasti korkeakoulun toimintaan.
Kuitenkin koulutuksen ja tutkimuksen välistä vuorovaikutusta tulisi Poliisiammattikorkea- koulussa lisätä ja hyödyntää suunnitelmalli- semmin, ja Poliisiammattikorkeakoulua kos-
kevia säädöksiä kehitettäessä yhteiskunnalli- nen vuorovaikutus ja vaikuttavuus tulisi huomioida nykyistä paremmin. Kehittämisen tarvetta nähtiin myös opiskelijoiden roolin sekä kansainvälisyyden lisäämisessä.
Tutkimus- ja kehittämistoiminta
Poliisin perustutkintokoulutus on ammatil- linen rekrytointiväylä poliisihallinnon poliisi- tehtäviin. Se ei kuitenkaan anna nykyisin riit- täviä perusvalmiuksia tutkimus- ja kehittä- mistoimintaan. Näitä tietoja ja taitoja on ope- tettu vasta päällystökoulutuksessa.
Poliisiammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoiminnassa korostuvat valtakun- nalliset tavoitteet. Tutkimustietoa käytetään muun muassa ministeriötason strategisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä eri- laisten uudistusten arvioinnissa. Esimerkkinä voidaan mainita oppilaitoksen julkaisema Po- liisin toimintaympäristö -katsaus (2012), jos- sa on tuotettu päätöksenteon taustaksi yhteis- kunnallista kehitystä ja turvallisuustilannetta koskevaa kotimaista ja kansainvälistä tietoa.
Poliisiammattikorkeakoululla on kiinteät yhteydet tiedeyhteisöön, mikä on edistänyt tiedeyhteisön hyväksymien tieteellisten ja eettisten periaatteiden omaksumista.
3 Esity ksen tavoitteet ja keskeiset ehdo tukset
3.1 Tavoitteet
Esityksen tavoitteena on uudistaa Polii- siammattikorkeakoulua koskevat säännökset siten, että poliisin peruskoulutus muutettai- siin ammattikorkeakoulututkinnoksi ja sen jälkeinen johtamiskoulutus ylemmäksi am- mattikorkeakoulututkinnoksi kehittämällä tutkintojen osaamistavoitteita vastaamaan työelämän kasvaneita vaatimuksia. Samalla tutkintorakenne muutettaisiin yhdenmukai- seksi opetus- ja kulttuuriministeriön hallin- nollalla toimivien ammattikorkeakoulujen kanssa, mikä lisäisi tutkintojen vertailtavuut- ta ja aikaisemmin hankitun osaamisen tunnis- tamista. Tarkoituksena on tarkistaa ja täyden- tää Poliisiammattikorkeakoulun asemaa, teh- täviä, hallintoa, tutkintoja, opetusta sekä opiskelijan oikeuksia ja velvollisuuksia kos-
kevia säädöksiä vastaamaan ammattikor- kealainsäädännön kehittymistä sekä poliisi- työn ja -opintojen asettamia erityisiä vaati- muksia.
Toimintaympäristön muutokset edellyttävät nykyisessä poliisin koulutuksessa annettavi- en valmiuksien lisäksi myös uudenlaisia valmiuksia, jotka ovat tarpeellisia esimerkik- si teknistä erikoistumista edellyttävissä teh- tävissä, kansallisessa ja kansainvälisessä yh- teistyössä, organisaation kehittämisessä sekä vaativissa esimiestehtävissä. Erilaisten tieto- lähteiden hyödyntäminen sekä tilasto- ja tut- kimustiedon lukutaito ovat entistä tärkeämpiä osa-alueita poliisin työssä. Tutkinnonuudis- tuksen avulla ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista poliiseista tulee aikaisempaa selkeämmin turvallisuuden korkeakoulutettu- ja asiantuntijoita, jotka kykenevät toiminnas- saan näkemään sekä poliisityön osuuden että erilaiset yhteistyömahdollisuudet muiden toimijoiden kanssa. Koulutuksen sisällössä säilytetään nykyinen tiivis työelämäyhteys, mutta teoriapohjaa laajennetaan ja mukaan otetaan menetelmäosaaminen ja opinnäyte- työskentely.
Suomalaisessa yhteiskunnassa tulevaisuu- dessa tapahtuva moniarvoistuminen, moni- kulttuurisuus ja yhä laajeneva kansainvälis- tyminen edellyttävät viranomaistoimijoilta arvoneutraaliutta ja kulttuurien tuntemusta.
Euroopan unionin sisäisen turvallisuuden strategia Kohti eurooppalaista turvallisuus- mallia (2012) pitää strategista lainvalvontavi- ranomaisten koulutuksen kehittämistä kes- keisenä tavoitteena, jolla varmistetaan edis- tyneen teknologian tehokas käyttö, edistetään eurooppalaisten lainvalvontaelinten yhteistä toimintakulttuuria ja helpotetaan rajat ylittä- vää yhteistyötä. Strategian mukaan kansalli- seen koulutukseen olisi sisällytettävä eu- rooppalaisia osia sekä kehitettävä vaihto- ohjelmia Erasmus-mallin pohjalta.
Samalla kun sisäisen turvallisuuden viran- omaisten tehokkaan toiminnan turvaaminen edellyttää jatkuvaa toimintaympäristön ana- lyysiä, myös operatiivisen toiminnan on olta- va tietojohtoista. Sisäisen turvallisuuden oh- jelma Turvallisempi huominen (2012) koros- taa tiedustelu- ja analyysitoimintaan perustu- vaa tietoperusteista poliisitoiminnan johta-
mista niin rikollisuuden torjunnassa kuin ka- tuturvallisuuden ylläpidossa.
Suomen poliisiorganisaation henkilöstö- määrä suhteutettuna väestöpohjaan on Eu- roopan unionin pienin. Lisäksi Suomi on pääosin verraten harvaan asuttu maa. Näistä seikoista johtuen valtaosassa maata hälytys- tehtävissä olevien poliisipartioiden etäisyydet toisistaan ovat pitkät. Suomalainen poliisi- toiminta pohjautuu tehokkaaseen ensipartio- toimintaan eli yksittäisen poliisipartion on kyettävä vastaamaan itsenäisesti useimpiin eteen tuleviin tehtäviin. Tämä edellyttää jo- kaiselta poliisimieheltä monipuolisia val- miuksia muun muassa hälytystoiminnan, voimankäytön, rikostutkinnan ja viranomai- syhteistyön alueilla.
Päällystövirkoihin pätevöittävä koulutus johtaa esityksen mukaan ylempään ammatti- korkeakoulututkintoon. Sen sisällössä koros- tuvat henkilöstöjohtamisen lisäksi sekä ope- ratiivinen että strateginen johtamisosaami- nen. Poliisin ylempi ammattikorkeakoulutut- kinto tuottaisi pätevyyden komisarion ja sitä ylempiin poliisihallinnon tehtäviin. Nykyisin poliisin korkeimpiin virkoihin vaaditaan yli- opistossa suoritettu ylempi korkeakoulutut- kinto.
Poliisikoulutuksen tutkintorakenteen yh- denmukaistaminen opetus- ja kulttuuriminis- teriön toimialaan kuuluvien korkeakoulutut- kintojen kanssa avaisi Poliisiammattikorkea- koulussa tutkinnon suorittaneille aiempaa monipuolisempia urakehitysmahdollisuuksia myös poliisihallinnon ulkopuolella. Tämä olisi omiaan parantamaan eri hallinnonaloilla toimivien viranomaisten yhteistyön edelly- tyksiä sekä poliisin ja muiden sisäisen turval- lisuuden toimijoiden yhteistyömahdollisuuk- sia. Bolognan prosessin mukainen tutkinto- rakenne tuottaisi poliisin korkeakoulututkin- non suorittaneelle myös aiempaa paremmat mahdollisuudet hakeutua jatko-opintoihin muihin kotimaisiin ja eurooppalaisiin kor- keakouluihin, mikä myös osaltaan lisäisi po- liisihallinnon osaamispohjaa ja kansainväli- sen yhteistyön käytännön valmiuksia.
3.2 Sääntelyvaihtoehdot
Poliisin peruskoulutuksen kehittäminen korkea-asteelle mainitaan jo Poliisikoulutuk-
sen arviointi- ja strategiatyöryhmän mietin- nössä (Sisäasiainministeriö, Poliisiosaston julkaisu 9/2001) pitkän aikavälin kehittämis- tavoitteena. Hallintovaliokunnan mietinnössä (HaVM 24/2006 vp), joka koskee hallituksen esitystä eduskunnalle (HE 76/2006 vp) polii- sihallinnosta annetun lain muuttamista, on poliisioppilaitosten yhdistämisen lisäksi tuo- tu esille tarkoitus pitemmällä tähtäimellä nostaa myös poliisin peruskoulutus ammatti- korkeakoulutasolle. Viimeksi Poliisin koulu- tusstrategiassa 2007 - 2014 (Poliisin ylijoh- don julkaisusarja 7/2007) tavoite on kirjattu yhä selkeämmin niin, että "poliisin tutkinto- koulutus kehitetään vastaamaan maamme ammatillisen koulutuksen korkea-astetta Bo- lognan sopimuksen mukaisesti".
Edellä mainittujen kannanottojen pohjalta poliisin tutkintorakenteen kokonaisuudistus on valmisteltu siten, että poliisin perustutkin- to nostetaan ammattikorkeakoulututkinnoksi ja poliisipäällystön tutkinto ylemmäksi am- mattikorkeakoulututkinnoksi.
3.3 Keskeiset ehdotukset
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Poliisiammattikorkeakoulusta. Samalla ny- kyinen laki poliisikoulutuksesta kumottaisiin.
Esitys on linjassa muun korkeakouluja kos- kevan lainsäädännön kanssa, jossa säädetään koulutusinstituutioista, eikä koulutuksen jär- jestämisestä.
Poliisiammattikorkeakoulu olisi poliisihal- lintoon kuuluva ammattikorkeakoulu, joka toimisi Poliisihallituksen alaisuudessa. Polii- siammattikorkeakoulun tehtävänä olisi antaa tutkimukseen ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta sisäisen tur- vallisuuden ammatillisiin asiantuntija- ja joh- tamistehtäviin ja harjoittaa soveltavaa, polii- sitoiminnan ja sisäisen turvallisuuden suun- nittelua ja kehittämistä sekä Poliisiammatti- korkeakoulun opetusta palvelevaa tutkimus- ja kehitystyötä.
Poliisiammattikorkeakoulussa voisi suorit- taa ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Tarkemmin Poliisiammattikorkeakoulussa suoritettavista tutkinnoista ja tutkintonimikkeistä säädettäi- siin valtioneuvoston asetuksella. Poliisiam- mattikorkeakoulun päätehtävänä säilyisi po-
liisimiehen virkoihin johtavan opetuksen an- taminen, mutta tarvittaessa Poliisiammatti- korkeakoulussa voitaisiin antaa muutakin si- säisen turvallisuuden alaan liittyvää korkea- koulututkintoon johtavaa opetusta viran- omaisten henkilöstölle.
Poliisiammattikorkeakoulu voisi esityksen mukaan tarjota myös maksullista tutkinto- koulutusta. Euroopan unioni tai Suomen val- tio voisivat kehitysapuna rahoittaa tällaista koulutusta, jonka tarkoituksena olisi kehittää Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen ulkopuolisen valtion poliisitoimintaa.
Poliisin ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin hakeuduttaisiin Polii- siammattikorkeakoulun oman valintamenet- telyn kautta. Poliisiammattikorkeakoulu ei olisi mukana yhteisvalinnassa. Opiskelijaksi voitaisiin ottaa henkilö, joka on suorittanut ylioppilastutkinnon, vähintään kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkin- non tai erikoisammattitutkinnon tai niitä vas- taavan aikaisemman tutkinnon. Lisäksi polii- sihallinnon virkamiesten työurien jatkuvuu- den varmistamiseksi opiskelijaksi voitaisiin ottaa aikaisemmin voimassa olleiden sään- nösten mukaisten poliisiopintojen tuottaman tutkinnon suorittanut henkilö. Myös henkilö, jolla on ulkomainen, asianomaisessa maassa kelpoisuuden korkeakouluopintoihin antava koulutus, voitaisiin ottaa Poliisiammattikor- keakoulun tutkinto-opiskelijaksi.
Poliisin ylempään ammattikorkeakoulutut- kintoon johtaviin opintoihin voitaisiin ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut so- veltuvan ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon. Li- säksi edellytettäisiin vähintään kolmen vuo- den työkokemusta asianomaiselta alalta tut- kinnon suorittamisen jälkeen. Työkokemus- vaatimusta tulkittaisiin poliisin aiemman tut- kinnon ja sen jälkeen soveltuvan korkeakou- lututkinnon suorittaneen osalta siten, että vaadittavaksi työkokemukseksi hyväksyttäi- siin poliisialan tutkinnon jälkeen saatu työ- kokemus tutkintoa vastaavassa tehtävässä.
Nimenomaan poliisitehtäviin tähtäävään tutkintokoulutukseen valittaville asetettaisiin lisävaatimuksina Suomen kansalaisuus, polii- simiehen tehtävään sopiva terveydentila, re- hellisyys ja luotettavuus, sekä B-luokan ajo- oikeus.
Esityksen mukaan Poliisiammattikorkea- koululla olisi keskeisiä tehtäviään suorittaes- saan opetuksen ja tutkimuksen vapaus. Polii- siammattikorkeakoulun opetus olisi pääsään- töisesti julkista. Poliisikoulutuksessa käsitel- lään kuitenkin myös poliisitaktista tietoa, jo- ten opetuksen julkisuutta rajattaisiin viran- omaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) mukaisesti.
Esityksen mukaan Poliisiammattikorkea- koululla olisi tarvittavat keinot puuttua kou- lutusturvallisuutta uhkaaviin tekijöihin hank- kimalla opiskelijaksi pyrkivästä turvallisuus- selvitys sekä asettamalla opetukseen osallis- tumisen ehdoksi päihdetestauksen. Polii- siammattikorkeakoululla olisi myös oikeus peruuttaa opiskeluoikeus, mikäli opiskelija opintojen aikana osoittautuisi soveltumatto- maksi poliisimiehen virkaan tai vaarantaisi koulutusturvallisuutta.
Opiskelijoiden kurinpitokeinoiksi esitetään kirjallista varoitusta ja enintään yhden vuo- den määräaikaista erottamista. Näitä voitai- siin käyttää, jos opiskelija rikkoo järjestys- säännön määräyksiä, menettelee opinnois- saan vilpillisesti tai käyttäytyy koulutuksen aikana tavalla, joka vaarantaa luottamuksen poliisitehtävien asianmukaiseen hoitoon.
Lakiin otettaisiin myös säännös Poliisiam- mattikorkeakoulun opiskelijakunnasta, jolla olisi itsehallinto. Opiskelijakunnan hallinnos- ta määrättäisiin tarkemmin rehtorin vahvis- tamissa opiskelijakunnan säännöissä. Muuten opiskelijakuntaan sovellettaisiin yhdistysla- kia (503/1989).
Nykyisistä tutkinto-opiskelijan opintososi- aalisista eduista, joiden taso ylittää yleisen opintotuen tason, ehdotetaan luovuttavaksi.
Esityksessä tarkoitettujen ammattikorkeakou- luopintojen opintososiaaliset edut määräytyi- sivät yleisen opintotukijärjestelmän mukaan.
4 Esity ksen vaikutukset 4.1 Taloudelliset vaikutukset
Esityksen taloudelliset vaikutukset liittyvät poliisialan peruskoulutuksessa oleviin opis- kelijoihin. Nykyisistä Poliisiammattikorkea- koulun opiskelijan opintososiaalisista eduista annetun sisäasiainministeriön asetuksen mu- kaisista etuuksista luopuminen säästäisi kus-
tannuksia sisäasiainministeriön hallinnonalal- la poliisin toimintamenoissa, mutta lisäisi kustannuksia opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla opintotukimenoissa.
Opintososiaalisista eduista aiheutuvat kus- tannukset riippuvat poliisin peruskoulutuksen aloituspaikkojen lukumäärästä, joka on vaih- dellut 100 ja 408 aloituspaikan välillä.
Vuonna 2012 aloituspaikkoja on ollut 100, jonka pohjalta laskien valtion menojen arvi- oidaan vähentyvän noin 1,3 miljoonalla eu- rolla vuoteen 2016 mennessä. Säästöt syntyi- sivät vähitellen nykyisen lainsäädännön mu- kaisin eduin opiskelevien valmistuessa.
Opintotukimenojen lisäys tapahtuisi puoles- taan vähitellen opiskelijamäärän kasvaessa vuosittain tapahtuvien sisäänottojen myötä.
Nykyiset opintososiaaliset edut
Poliisin perustutkintoa suorittava poliisiko- kelas saa Poliisiammattikorkeakoulun järjes- täminä opintososiaalisina etuina kokelaspäi- värahaa sekä maksuttoman ruokailun, majoi- tuksen ja terveydenhoidon. Opintotukilain (65/1994) mukaisena opintotukena poliisiko- kelas voi saada muussa kuin korkeakoulussa opiskelevalle maksettavaa opintorahaa, eräin edellytyksin asumislisää sekä opintolainan valtiontakauksen. Lukuvuonna 2011/2012 Kansaneläkelaitos myönsi opintorahaa 338 ja asumislisää 156 Poliisiammattikorkeakoulus- sa opiskelevalle yhteensä 568 000 euroa.
Nuoremman konstaapelin määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitetty poliisin perustut- kinnon opiskelija saa poliisiyksiköltä pää- toimiseen opiskeluun varatulta 3,5 kuukau- den ajalta palkan sekä lähiopintojen ajalta Poliisiammattikorkeakoulun järjestämän maksuttoman ruokailun, majoituksen ja ter- veydenhuollon lisäksi poliisiyksikön maksa- man kurssipäivärahan.
Esityksen mukaiset opintososiaaliset edut Ammattikorkeakoulututkinnon opiskelija saisi ensimmäisen lukuvuoden aikana kor- keakouluopintoihin myönnettävää opintotu- kilain mukaista opintotukea ja ateriatukea.
Toisena lukuvuonna opiskelija olisi palkalli- sessa harjoittelussa ja saisi virkaehtosopi- muksen mukaista palkkaa, eikä olisi oikeutet-
tu opintotukeen. Kolmannen lukuvuoden ai-
kana opiskelija saisi jälleen opintotukilain mukaista opintotukea ja korkeakouluopiske- lijan ateriatukea.
Vertailu poliisin perustutkintoa ja poliisin ammattikorkeakoulututkintoa suorittavan opin- tososiaalisista eduista
Poliisin perustutkinto
(nykyiset edut) Poliisin ammattikorkeakoulututkinto (esitetyt edut)
euroa/
1opiskelija/
2 lukuvuotta, 10 kuukautta/
lukuvuosi
euroa/
100 opiskelijaa/
2 lukuvuotta, 10 kk/lukuvuosi
euroa/
1 opiskelija/
2 lukuvuotta, 9 kk/lukuvuosi
euroa/
100 opiskelijaa/
2 lukuvuotta, 9 kk/lukuvuosi
Kokelaspäiväraha 1 058 105 8401) - -
Opiskeluajan
palkka 8 335 833 5532) - -
Kurssipäiväraha 337 33 7502) - -
Ruokailu 3 840 384 020 - -
Majoitus 3 195 319 592 - -
Terveydenhoito 200 20 000 - -
Opintorahan
enimmäismäärä 2 460 246 0001) 5 364 536 400
Asumislisän
enimmäismäärä 2 000 200 0003) 3 618
3 600 361 800
180 0003) Ateriatuki
(1,94 euroa 1.1.2013 lukien)
- - 772
700 77 280
70 000
Yhteensä 21 425 2 142 755 9 664 786 400
1) Poliisin perustutkinnon opiskelija on oikeutettu kokelaspäivärahaan ja opintotukeen vain ensimmäi- sen lukuvuoden aikana.
2) Poliisin perustutkinnon opiskelija saa palkkaa ja kurssipäivärahaa opintojen ajalta vain toisen luku- vuoden aikana.
3) Noin puolet opintotuen saajista nostaa asumislisää Lisämäärärahan tarve opintotukimenoihin (momentille 29.70.55) olisi vuonna 2014 ar- violta 200 000 euroa, vuonna 2015 arvioilta 400 000 euroa, vuonna 2016 arvioilta 600 000 euroa ja vuodesta 2017 alkaen arvi- olta 800 000 euroa sekä ateriatukeen (mo- mentille 29.70.57) vuonna 2014 arviolta 20 000 euroa, vuonna 2015 arviolta 40 000 euroa, vuonna 2016 arviolta 60 000 euroa ja vuodesta 2017 lähtien arviolta 80 000 euroa.
Lisämäärärahan tarve riippuu kuitenkin siitä, miten ammattikorkeakoulututkinnon aloitus- paikkojen määrä tulee kehittymään. Edellä olevia laskelmia tehdessä on oletettu, että 1 päivänä elokuuta 2014 ja sen jälkeen vuosit- tain aloittaisi 100 ammattikorkeakoulutut-
kinnon opiskelijaa. Tuen saajista arviolta puolet olisi oikeutettu asumislisään. Laskel- massa käytetty aloituspaikka-arvio perustuu poliisin perustutkinnon aloituspaikkojen määrään vuonna 2012. Viime vuosina polii- sin perustutkinnon aloituspaikkojen määrä on vaihdellut 100 aloituspaikasta 400 aloitus- paikkaan.
Lisämääräraha opintotukimenoihin toteu- tettaisiin määrärahasiirtona poliisin toimin- tamenomomentilta 26.10.01 opintotukime- noihin. Koska poliisikoulutuksen aloitus- paikkojen määrä vuonna 2014 ei ole vielä tiedossa, tarvittava määrärahasiirto toteutet- taisiin vasta vuoden 2014 lisätalousarviossa.
Valtiolle koituisi joka tapauksessa säästöä poliisikoulutuksen opiskelijoiden opintososi- aalisten etujen saattamisesta vastaamaan muissa ammattikorkeakouluissa opiskelevien opintososiaalisia etuja. Kokonaissäästön määrä olisi riippuvainen poliisikoulutuksen aloituspaikkojen määrästä. Tässä suhteessa uudistus olisi osa poliisin hallintorakenneuu- distusta, jolla tavoitellaan muun muassa po- liisin kustannusrakenteen korjaamista.
Ehdotettu poliisin tutkinnonuudistus on tarkoitus toteuttaa Poliisiammattikorkeakou- lun nykyisellä henkilöstöllä, eikä tarvetta li- särahoitukseen tältä osin ole. Myös tutkinto- jen sisällön suunnittelu sekä opetussuunni- telmien uudistustyö on tarkoitus toteuttaa pääosin Poliisiammattikorkeakoulun henki- löstön virkatyönä, minkä vuoksi tästä ei ai- heudu erityisiä lisäkustannuksia.
Poliisin tutkinnonuudistuksella ei ennakoi- da olevan suoria vaikutuksia poliisin palkka- usjärjestelmään, joka perustuu tehtävän vaa- tivuuteen. Tutkinnonuudistuksella vastataan kasvaneisiin osaamisvaatimuksiin, mutta tut- kinnonuudistus ei itsessään aiheuta palkanko- rotuspaineita.
4.2 Henkilöstövaikutukset
Tutkintouudistuksen arvioidaan olevan to- teutettavissa Poliisiammattikorkeakoulun ny- kyisellä henkilöstöllä.
Tutkinnonuudistuksessa on tarkoitus säilyt- tää nykyinen käytännönläheinen ammattiai- neiden opetus, mistä syystä Poliisiammatti- korkeakoulussa tulee jatkossakin olemaan poliisialan virkatutkintokoulutuksen saaneita opettajia. Poliisiammattikorkeakoulu on kui- tenkin aloittanut näille opettajille suunnatun täydennyskoulutuksen sekä tukenut omaeh- toista opiskelua korkeakouluissa.
4.3 Vaikutukset viranomaisten toimin- taan
Ehdotetun lainsäädännön toimenpano Po- liisiammattikorkeakoulussa edellyttää uusien korkeakoulututkintojen koulutusohjelmien opetussuunnitelmien valmistelua, opettajien täydennys- ja jatkokoulutuksen järjestämistä
sekä uusien toimielimien, tutkintolautakunta ja opintotukilautakunta, perustamista.
Kansaneläkelaitoksen käsiteltäväksi tulevi- en opintotukihakemusten määrä tulisi kas- vamaan jonkin verran. Muissa viranomaisis- sa ehdotettu lainsäädäntö ei lisäisi työmäärää.
Uusien ammattikorkeakoulututkintojen myötä poliisi kykenee aikaisempaa parem- min vastaamaan toimintaan kohdistuviin pal- veluodotuksiin ja takamaan ihmisten turvalli- suuden ja oikeusturvan. Poliisin hallintora- kenteen uudistaminen edellyttäisi myös laa- jaa ja syvällistä toimintatapojen uudistamista, mistä syystä poliisihallinnon henkilöstön teh- täväkuvien ja niissä tarvittavan osaamisen arvioidaan muuttuvan merkittävästi.
4.4 Yhteiskunnalliset vaikutukset
Poliisimiesten koulutustason kohoaminen tulisi parantamaan poliisin valmiutta torjua yhteiskuntaan ja yksilöiden turvallisuuteen kohdistuvia jatkuvasti muuttuvia uhkia, joi- den arvioidaan olevan aikaisempaa vaikeam- pia estää. Suomalaisessa poliisitoiminnassa periaatteena on se, että ensimmäisenä paikal- le saapunut poliisipartio suorittaa toimival- tansa puitteissa mahdollisimman paljon teh- tävän vaatimia toimenpiteitä. Ammattikor- keakoulututkinto poliisin peruskoulutuksena parantaisi partion valmiutta selviytyä erilai- sista tehtävistä.
Ehdotettu poliisialan tutkinnonuudistus pa- rantaisi merkittävästi poliisimiesten valmiuk- sia osallistua jatkuvasti lisääntyvään poliisin kansalliseen ja kansainväliseen aktiiviseen turvallisuusyhteistyöhön.
Yleisessä korkeakoulujärjestelmässä tapah- tuva rakenteellinen, sisällöllinen ja pedago- ginen kehitys olisi kyettävä hyödyntämään myös poliisialan koulutuksessa. Poliisin tut- kinnonuudistuksen toteutusta ja asetettujen tavoitteiden saavuttamista kyettäisiin arvioi- maan samalla tavalla kuin muidenkin koulu- tusalojen tutkinnonuudistuksia Suomessa.
Poliisialan ammattikorkeakouluopiskelijan asema, oikeudet ja velvollisuudet olisi pää- osin sama kuin muiden ammattikorkeakoulu- tutkintojen opiskelijoiden asema. Opetukseen kuuluvaa harjoittelua varten opiskelija nimi- tettäisiin määräaikaiseen poliisimiehen vir-
kasuhteeseen, jolloin häneen sovellettaisiin poliisimiehiä koskevia säännöksiä. Opiskeli- jan kannalta ennen kaikkea opintososiaalisiin etuihin tehtävät muutokset ovat merkityksel- lisiä. Kun ilmaisesta majoituksesta, ruokai- lusta ja kokelaspäivärahasta luovutaan, opis- kelijoiden tarve opintojen omarahoitukseen tulee kasvamaan.
4.5 Vaikutukset sukupuolten tasa- arvoon
Seuraavassa on kuvattu poliisin perustut- kinnon ja poliisipäällystötutkinnon opiskeli- joiksi valitut opiskelijat sekä naisten luku- määrä ja osuus opiskelijoista vuosilta 2000—
2011:
2000 2005 2010 2011
Perustutkintokoulutus Koulutukseen on valittu 429 393 365 228 - joista naisia 92 76 85 52 Naisten osuus % 21,4 % 19 % 23 % 23 % Päällystötutkintokoulutus Koulutukseen on valittu 34 47 15 25
- joista naisia 0 6 1 5 Naisten osuus % 0 13 % 7 % 20 % Voidaan arvioida, että esityksellä ei ole
vaikutusta miesten tai naisten mahdollisuuk- siin hakeutua ammattikorkeakoulututkintoon tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin.
5 Asia n valmistelu
5.1 Valmisteluvaiheet ja -aineisto Poliisihallitus asetti 12 päivänä maaliskuu- ta 2010 poliisin tutkintokoulutuksen koko- naisuudistusta valmistelevan hankkeen, jonka tehtäväksi annettiin selvittää, minkälaisia osaamistarpeita poliisityö ja siihen kohdistu- vat palveluodotukset asettavat tekijälleen nyt ja lähitulevaisuudessa. Tämän selvityksen pohjalta hankkeen tehtävänä oli tehdä ehdo- tus siitä, minkälaisia muutoksia poliisin pe- ruskoulutukseen ja sen jälkeiseen esimies- ja johtamiskoulutukseen tulisi tehdä kaksiosai- sen ammattikorkeakoulututkintoihin johtavan tutkintokoulutuksen käyttöönottamiseksi.
Hanketta varten asetettiin ohjausryhmä ja projektityöryhmä, joiden toimikausi alkoi 15 päivänä maaliskuuta 2010 ja päättyi 31 päi- vänä joulukuuta 2011.
Hankkeen ohjausryhmän jäsenet edustivat suomalaisen korkeakouluhallinnon ja kor- keakoulujen toimijoita, poliisihallinnon työ- markkinakenttää, opiskelijanäkökulmaa eri virkatutkintokoulutuksen vaiheista sekä Po-
liisihallituksen toiminnan ohjaus- ja kehittä- misnäkökulmaa.
Hankkeen projektityöryhmään kuuluneet poliisiyksiköiden edustajat toimivat poliisin tehtävien ja niissä tarvittavan osaamisen sel- vittäjinä ja varmistivat muutenkin toiminnal- laan tutkintokoulutuksen rakenteen toimi- vuuden ja oppisisältöjen työelämävastaavuu- den. Poliisin osaamisvaatimuksia arvioitiin projektityöryhmässä muun muassa suhteessa tutkintojen kansallisen viitekehyksen vaati- musmäärittelyihin. Hankkeen projektityö- ryhmän oppilaitosedustajat raportoivat kou- lutustoiminnassa havaituista kehittämistar- peista ja arvioivat suunniteltujen tutkintojen rakennetta, sisältöjä ja käytännön toteutus- mahdollisuuksia.
Hankeraportin valmistuttua vuoden 2012 alussa Poliisihallitus lähetti sen lausuntokier- rokselle. Hankeraportista annetut lausunnot on otettu huomioon poliisin tutkintokoulu- tuksen uudistamisen jatkovalmistelussa.
Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjel- man mukaan hallitus hyväksyy poliisin re- sursseista pidemmän aikavälin kokonais- suunnitelman. Poliisipalvelut turvataan koko maassa. Tavoitteena on vakiinnuttaa poliisien määrä vähintään nykyiselle tasolle koko vaa- likaudeksi. Poliisin tulosohjausta ja voimava- rojen kohdennusta linjataan ministeriön joh- dolla.
Hallitusohjelman pohjalta sisäasiainminis- teriö asetti 12 päivänä huhtikuuta 2012 polii-
sin hallintorakenteen kolmannen vaiheen ke- hittämishankkeen. Hankkeen yhtenä tehtävä- nä oli laatia esitys poliisikoulutuksen tutkin- nonuudistuksen toteuttamisesta sekä Polii- siammattikorkeakoulun toiminnan tehostami- sesta. Mainitut asiat sisältyvät hanketyöryh- män 21 päivänä elokuuta 2012 sisäasiainmi- nisterille luovuttamaan esitykseen (Poliisin hallintorakenneuudistus Pora III - päälinjauk- set, hanketyöryhmän esitys, sisäasiainminis- teriön julkaisu 34/2012). Tutkinnonuudistus- ta koskeva lainsäädäntövalmistelu on aloitet- tu 5 päivänä lokakuuta 2012 sisäasiainminis-
teriön tekemällä päätöksellä (SM055:00/2012) poliisin hallintorakenne-
uudistuksen kolmannen vaiheen lainsäädän- töhankkeen asettamisesta.
Lainsäädäntöhankkeen tehtäväksi annettiin valmistella hallituksen esitys poliisikoulutuk- sen uudistamiseksi ja Poliisiammattikorkea- koulun toiminnan tehostamiseksi sekä siihen liittyvät poliisikoulutusta koskevat säädös- muutokset noudattaen poliisikoulutuksen tut- kintorakenteen kokonaisuudistusta koske- neen hankkeen esityksiä.
5.2 Lausunnot ja niiden huomioon otta- minen
Luonnoksesta laiksi Poliisiammattikorkea- koulusta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi pyydettiin lausuntoa yhteensä 21 taholta.
Näistä tahoista lausuntonsa antoivat Ammat- tikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, Hätäkeskuslaitos, opetus- ja kulttuuriministe-
riö, Opetushallitus, Pelastusopisto, Polii- siammattikorkeakoulu, Poliisihallitus, Raja- vartiolaitos, Suomen Poliisijärjestöjen liitto SPJL ry, Tampereen yliopisto sekä Tulli, Mainittujen tahojen lisäksi lausuntonsa an- toivat Pirkanmaan Liitto sekä kaksi Polii- siammattikorkeakoulun hallituksen jäsentä.
Lausunnonantajat suhtautuivat luonnokses- sa esitettyihin uudistuksiin pääsääntöisesti myönteisesti. Lausunnonantajat esittivät kui- tenkin huomautuksia muun muassa opin- tososiaalisten etujen varmistamisesta eräissä tilanteissa, Poliisiammattikorkeakoululle esi- tetyn tutkimustehtävän määrittelystä, laki- luonnokseen liittyvistä siirtymäajoista sekä eräistä muista yksityiskohdista. Luonnokseen esitettiin tehtäväksi myös eräitä lähinnä tek- nisinä pidettäviä muutoksia.
Lausuntojen perusteella Poliisiammattikor- keakoulua koskevaan lakiehdotukseen ehdo- tetaan tehtäväksi Poliisiammattikorkeakoulun tutkimustehtävää sekä siirtymäaikoja koske- via muutoksia. Lisäksi ehdotetaan tehtäväksi eräitä pienempiä sekä teknisinä pidettäviä muutoksia.
6 Riippuvuus muista esityksistä Hallituksen esityksessä eduskunnalle (HE 38/2012 vp) laiksi tutkintojen ja muun osaa- misen viitekehyksestä viitataan lakiehdotuk- sen 2 §:ssä poliisikoulutuksesta annettuun la- kiin, joka ehdotetaan kumottavaksi Polii- siammattikorkeakoulusta annettavalla lailla.
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1 Lakiehdotusten perustelut 1.1 Laki Poliisiammattikorkeakoulusta 1 luku. Yleiset säännökset
1 §. Poliisiammattikorkeakoulu. Ammatti- korkeakoululaissa (351/2003) tarkoitetut ammattikorkeakoulut kuuluvat opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan, ja niiden yl- läpitäjinä ovat kunnat sekä osakeyhtiöt. Eh- dotetussa laissa tarkoitettu Poliisiammatti- korkeakoulu olisi edelleen sisäasiainministe- riön ylläpitämä ammattikorkeakoulu, jonka tulosohjauksesta vastaisi Poliisihallitus, joka on välittömästi sisäasiainministeriön alainen keskushallintoviranomainen.
Poliisiammattikorkeakouluun sovellettai- siin ehdotettua lakia, jonka säännökset useis- sa kohdin vastaisivat ammattikorkeakouluin säännöksiä, mutta Poliisiammattikorkeakou- lun toiminnan erityispiirteistä johtuen am- mattikorkeakoululain säännökset eivät ole sellaisenaan sovellettavissa
2 §. Poliisiammattikorkeakoulun tehtävät.
Poliisiammattikorkeakoulun koulutustehtävä määriteltäisiin laissa, ja se poikkeaisi selke- ästi opetus- ja kulttuuriministeriön toimialal- la toimivien ammattikorkeakoulujen koulu- tustehtävistä. Poliisiammattikorkeakoulun ensisijainen tehtävä olisi antaa peruskoulutus poliisialalle tuleville ja johtamiskoulutusta poliisitoimen esimiehille, mutta tarjota tarvit- taessa korkeakouluopetusta myös muiden si- säisen turvallisuuden viranomaisten palve- luksessa oleville henkilöille. Poliisiammatti- korkeakoulun tutkimustehtävä liittyisi polii- sitoiminnan ja sisäisen turvallisuuden suun- nitteluun ja kehittämiseen ja Poliisiammatti- korkeakoulun opetusta palvelevaan sovelta- vaan tutkimukseen.
Koska Poliisiammattikorkeakoulun tehtä- vänä on antaa käytännöllisesti painottunutta korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantun- tijatehtäviin ja johtamistehtäviin, Poliisiam- mattikorkeakoulun tulee toimia yhteistyössä poliisin yksiköiden, Rajavartiolaitoksen, tul- lin, puolustusvoimain sekä muiden suoma- laisten korkeakoulujen kanssa sekä Euroopan
poliisiakatemian ja ulkomaisten poliisioppi- laitosten kanssa.
Poliisiammattikorkeakoulun tehtävien tulisi liittyä sisäisen turvallisuuden alaan, mutta si- säisen turvallisuuden laaja-alaisuudesta joh- tuen Poliisiammattikorkeakoulun tehtävistä voitaisiin säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
3 §. Tavoitteiden asettaminen. Ehdotettu pykälä täydentäisi poliisin hallinnosta anne- tun lain 4 §:n 2 momentin säännöstä tulosoh- jauksesta. Korkeakouluopetus ja sitä tukeva tutkimus ja kehittämistoiminta edellyttäisivät pitkäjänteistä suunnittelua, mistä syystä olisi tarkoituksenmukaista, mikäli näitä koskevista tavoitteista sovittaisiin kahdeksi tai useam- maksi vuodeksi kerrallaan. Ehdotettu sään- nös ei kuitenkaan estäisi tarkistamasta tehtyä sopimusta tarpeen mukaan.
4 §. Laadunarviointi. Suomessa korkea- koulujen velvollisuudesta osallistua säännöl- lisin väliajoin ulkoisesti toteutettuun toimin- tansa ja laatujärjestelmiensä arviointiin sää- detään ammattikorkeakoululain (351/2003) 9 §:ssä, yliopistolain (558/2009) 87 §:ssä ja Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun lain (1121/2008) 3 §:ssä.
Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi Polii- siammattikorkeakoulun velvollisuudesta osallistua toimintansa ja laatujärjestelmänsä ulkoiseen arviointiin. Tämä olisi Poliisiam- mattikorkeakoulusta tai Poliisihallituksesta riippumatonta ja järjestelmällistä toimintaa, jossa arvioidaan Poliisiammattikorkeakoulun laatujärjestelmän tarkoituksenmukaisuutta ja toimivuutta. Laatujärjestelmällä tarkoitetaan Poliisiammattikorkeakoulun menettelyjä, joiden avulla Poliisiammattikorkeakoulu yl- läpitää ja kehittää toimintansa laatua, kuten esimerkiksi antamansa opetuksen tuottaman osaamisen soveltuvuutta ammatillisiin asian- tuntijatehtäviin.
Poliisiammattikorkeakoulu voisi täyttää tämän velvoitteen osallistumalla Korkeakou- lujen arviointineuvoston toteuttamaan laa- dunarviointiin tai muulla tavoin.
2 luku. Hallinto
5 §. Sisäinen hallinto. Pykälässä säädettäi- siin Poliisiammattikorkeakoulussa ylintä pää- tösvaltaa käyttävistä sisäisistä hallintoelimis- tä, joita olisivat hallitus ja rehtori. Lisäksi la- kiehdotuksen 11 §:ssä säädettäisiin tutkinto- lautakunnasta. Muuten Poliisiammattikor- keakoulu voisi järjestää sisäisen hallintonsa parhaaksi katsomallaan tavalla.
6 §. Hallitus. Pykälän 1 momentissa sää- dettäisiin hallituksen kokoonpanosta. Sään- nös rehtorin asemasta hallituksen puheenjoh- tajana ja hallituksessa edustettuna olevista ryhmistä vastaisi pääosin ammattikorkeakou- lulain 11 §:ää. Koska ehdotettu laki koskisi vain Poliisiammattikorkeakoulua, laissa voi- taisiin säätää hallituksen jäsenten lukumää- rästä siten, että henkilöstöllä, tutkintoon joh- tavissa opinnoissa olevilla opiskelijoilla ja sidosryhmien edustajilla olisi yhtäläinen edustus. Henkilöstön edustajat voisivat olla Poliisiammattikorkeakoulun esimiehiä, opet- tajia, tutkijoita tai muuta henkilökuntaa.
Opiskelijoiden edustajat voisivat olla kor- keakoulututkintoon johtavissa opinnoissa olevia opiskelijoita, mikä vastaisi ehdotettua 36 §:n säännöstä opiskelijakunnasta ja sen jä- senistä. Sisäisen turvallisuuden alan viran- omaisten ja järjestöjen edustajat voisivat olla Poliisihallituksesta, muista poliisiyksiköistä, oppilaitoksista tai järjestöistä.
Poliisihallitus määräisi hallituksen jäsenet ja näille henkilökohtaiset varajäsenet. Henki- löstöä ja opiskelijoita edustavat jäsenet Polii- sihallitus määräisi käytännössä henkilökun- takokouksen ja opiskelijakunnan tekemien esitysten mukaisesti. Poliisihallitus voisi määritellä jäsenten ja varajäsenten toimikau- den pituuden siten, että hallituksen jäsenistä ja varajäsenistä vaihtuisi kerrallaan vain osa.
Tällä tavalla olisi mahdollista varmistaa hal- lituksen työskentelyn jatkuvuus.
7 §. Hallituksen tehtävät. Poliisiammatti- korkeakoulu muodostaisi korkeakouluyhtei- sön, jonka kehittämiseen osallistuisivat reh- torin johdolla Poliisiammattikorkeakoulun henkilöstö, korkeakoulututkintoon johtavissa opinnoissa olevat opiskelijat sekä sidosryh- mien hallituksessa olevat edustajat.
Poliisiammattikorkeakoulu olisi virastona toimiva oppilaitos, mutta pykälän 2 momen-
tissa säädetyissä sisäisissä asioissa hallitus käyttäisi ylintä päätösvaltaa. Ohjesäännöllä, järjestyssäännöllä, tutkintosäännöllä ja ope- tussuunnitelmilla tulisi olemaan merkitystä opetuksen ja oppimisen laadulle, mistä syystä hallituksen jäsenten asiantuntemuksen tulisi vaikuttaa päätöksentekoon. Oikaisuvaati- muksena käsiteltävät asiat koskisivat yksit- täisiä opiskelijoita tai opiskeluoikeutta hake- via. Näissä asioissa päätöksenteossa olisi syytä ottaa huomioon henkilökunnan näke- mysten lisäksi opiskelijakunnan näkemys.
Tutkintolautakunnan kokoonpanosta ja teh- tävistä ehdotetaan säädettäväksi tässä laissa.
Koska tutkintolautakunnan päätös tulisi ole- maan lopullinen sen käsiteltäväksi kuuluvissa asioissa, tutkintolautakunnan jäsenten mää- rääminen olisi asian merkityksen vuoksi syy- tä antaa hallitukselle. Momentin 1—4 koh- dissa säädetyt asiat tulisivat aina kuulumaan hallitukselle, mutta näiden lisäksi hallitus voisi ohjesäännössä määrätä muistakin sen käsiteltäväksi tulevista asioista. Ohjesään- nössä olisi mahdollista myös antaa rehtorille oikeus siirtää hänen ratkaistavakseen kuulu- via asioita hallituksen ratkaistavaksi. Halli- tuksella ei olisi kuitenkaan oikeutta ottaa yk- sittäisiä asioita päätettäväkseen.
8 §. Rehtori. Nykyisin rehtorin nimittämi- sestä säädetään poliisin hallinnosta annetun asetuksen (158/1996) 17 §:n 2 momentissa, jonka mukaan sisäasiainministeriö nimittää rehtorin Poliisiammattikorkeakoulun halli- tuksen annettua viran hakijoista lausunnon.
Lakiehdotuksen mukaan säännös rehtorin nimittämisestä otettaisiin lakiin, mikä vastaa ammattikorkeakoululain 13 §:n 2 momenttia, jonka mukaan ammattikorkeakoulun ylläpitä- jä nimittää rehtorin. Samalla luovuttaisiin rehtorin nimittämiseen liittyvästä lausunto- menettelystä. Tätä puoltaisi se, että käytän- nössä lausunnon merkitys on ollut hyvin vä- häinen. Lisäksi henkilökunnan ja opiskelija- kunnan osallistuminen rehtorin nimityshar- kintaan lausunnonantajana olisi omiaan aihe- uttamaan jännitteitä uuden rehtorin aloittaes- sa toimessaan, mikäli hallitus olisi lausun- nossaan esittänyt toista henkilöä rehtoriksi.
Rehtorin tehtävät edellyttävät perehtynei- syyttä korkeakouluopetukseen ja tutkimuk- seen sekä johtamiskokemusta, mistä syystä olisi perusteltua, että rehtorin kelpoisuusvaa-
