synty-neen vamman tai sairauden korvaa-misesta
1 §. Pykälään ehdotettu muutos olisi luon-teeltaan tekninen. Poliisikoulun sijasta ehdo-tetaan säädettäväksi Poliisiammattikorkea-koulusta, koska muita poliisioppilaitoksia ei enää ole.
2 Tarkemma t säännö kset
Ehdotetun Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain nojalla annettaisiin valtioneu-voston asetus, jossa säädettäisiin tarkemmin Poliisiammattikorkeakoulun koulutustehtä-västä (2 §:n 3 momentti), valtuuskunnan ko-koonpanosta (12 §:n 2 momentti), rehtorin
kelpoisuusvaatimuksista (8 §:n 2 momentti), opintosuorituksia koskevien oikaisuvaati-musten käsittelystä sekä tutkintolautakunnan kokoonpanosta (11 §:n 2 momentti), Polii-siammattikorkeakoulussa suoritettujen tut-kintojen asemasta korkeakoulututtut-kintojen järjestelmässä (14 §:n 2 momentti), Polii-siammattikorkeakoulussa suoritettavista tut-kinnoista, tutkintonimikkeistä, tutkintotavoit-teista, koulutusohjelmista, opintojen raken-teesta sekä muista opintojen perusteista (15
§:n 2 momentti), poliisikoulutukseen opiske-lijaksi otettavalta edellytettävästä terveyden-tilasta sekä rehellisyydestä ja luotettavuudes-ta (24 §:n 2 momentti), opiskelijavalinnan tu-loksesta ilmoittamisesta (27 §:n 3 momentti), ja Poliisiammattikorkeakoulun opettajien kelpoisuusvaatimuksista ja tehtävistä (42 §).
3 Voimaantulo
Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivä-nä tammikuuta 2014.
Lakiehdotuksessa on kysymys merkittäväs-tä Poliisiammattikorkeakoulun tutkintoon johtavaa opetusta koskevasta muutoksesta.
Lain voimaanpanoon liittyviin tehtäviin, kuten opetussuunnitelmien uudistustyöhön, voidaan kuitenkin ryhtyä ennen lain voi-maantuloa.
Ensimmäiset ehdotetun lain mukaiseen ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin otettavat opiskelijat voisivat aloit-taa opintonsa noin 8 kuukauden kuluessa lain voimaantulosta. Ylemmän ammattikorkea-koulututkinnon opiskelijavalinnat ovat mah-dollisia, kun riittävä määrä jatko-opintojen edellytykset täyttäviä henkilöitä on olemassa.
Arvion mukaan ensimmäiset ylemmän am-mattikorkeakoulututkinnon aloittavat opiske-lijat ovat henkilöitä, jotka ovat täydentäneet nykyisen poliisin perustutkintonsa poliisialan ammattikorkeakoulututkinnoksi ja joilla on riittävä määrä työkokemusta.
4 Suhde perustuslakiin ja säätä-misjärjestys
Perustuslain 119 §:n 2 momentin mukaan valtionhallinnon toimielinten yleisistä perus-teista on säädettävä lailla, jos niiden tehtäviin kuuluu julkisen vallan käyttöä.
Poliisiammat-tikorkeakoulun toimintaan liittyy perustus-lain 119 §:n 2 momentissa tarkoitettua julki-sen vallan käyttöä.
Perustuslain 80 §:n mukaan lailla on sää-dettävä yksilön oikeuksien ja velvollisuuksi-en perusteista. Esityksevelvollisuuksi-en sisältyy useita pe-rusoikeusjärjestelmän kannalta merkitykselli-siä lainkohtia. Ehdotetulla lailla Poliisiam-mattikorkeakoulusta annettaisiin säännökset Poliisiammattikorkeakoulussa suoritettavista korkeakoulututkinnoista, kelpoisuudesta kor-keakoulututkintoon johtaviin opintoihin, po-liisimiehiksi koulutettaville asetettavista lisä-vaatimuksista, opiskelupaikan vastaanottami-sesta, opiskelijaksi ilmoittautumivastaanottami-sesta, opis-keluoikeuden menettämisestä, opintosuori-tusten arvioimisesta, opintojen keskeyttämi-sestä, opiskeluoikeuden peruuttamisesta, ter-veystietojen antamisesta, Poliisiammattikor-keakoulun määräyksestä terveystarkastuk-seen osallistumisesta, opiskelijoita koskevien rikostietojen käsittelystä, kurinpidosta, opis-kelijoiden vaitiolovelvollisuudesta sekä po-liisin virkapuvun käyttämisestä. Lisäksi Po-liisiammattikorkeakoulun henkilöstöllä olisi oikeus suorittaa koe alkoholin tai muun päih-teen toteamiseksi opetukseen osallistumisen ehtona sekä oikeus estää opiskelijan osallis-tuminen opetukseen, jos koe osoittaa opiske-lijan olevan päihtynyt tai jos opiskelija kiel-täytyy kokeesta.
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan hy-väksymän linjauksen mukaisesti perusoikeut-ta on mahdollisperusoikeut-ta rajoitperusoikeut-taa tietyissä perusoikeut- tapauk-sissa tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.
Rajoituksen tulee perustua lain tasoiseen säännökseen ja sen tulee olla täsmällinen ja tarkkarajainen. Rajoituksen perusteen tulee olla perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväk-syttävä. Tarkoitus turvata toista perusoikeutta voi olla hyväksyttävä peruste rajoittaa jotakin perusoikeutta. Perusoikeutta on mahdollista rajoittaa lailla ainoastaan niissä tapauksissa, joissa se on välttämätöntä tavoitellun tarkoi-tuksen saavuttamiseksi. Lailla perusoikeutta rajoitettaessa tulee aina huolehtia riittävistä oikeusturvajärjestelyistä ja siitä, etteivät ra-joitukset ole ristiriidassa Suomen kansainvä-listen ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa. Ta-vallisella lailla ei voida säätää rajoitusta, joka olennaisesti kaventaisi perustuslailla turvat-tua perusoikeutta.
Opetuksen ja tutkimuksen vapaus
Ehdotetun Poliisiammattikorkeakoulusta annettavan lain 16 §:n mukaan Poliisiammat-tikorkeakoulussa olisi opetuksen ja tutkimuk-sen vapaus. Perustuslain 16 §:n 3 momentin mukaan tieteen, taiteen ja ylimmän opetuk-sen vapaus on turvattu. Poliisiammattikor-keakoululla olisi muista korkeakouluista poikkeava tehtävänsä, mutta omalla alallaan Poliisiammattikorkeakoulu vastaisi maas-samme korkea-asteen koulutuksesta ja sekä soveltavasta tutkimus- ja kehitystoiminnasta, joka tukee korkeakouluopetusta ja sisäisen turvallisuuden ylläpitämistä.
Kansalaisuusvaatimus
Poliisimiehen virkaan johtaviin opintoihin otettavan tulee 1. lakiehdotuksen 24 § 1 mo-mentin 1 kohdan perusteella olla Suomen kansalainen. Ehdotus on merkityksellinen pe-rustuslain 6 §:n 2 momentissa säädetyn syr-jintäkiellon näkökulmasta.
Lailla voidaan perustuslain 125 §:n 1 mo-mentin mukaan säätää, että määrättyihin jul-kisiin virkoihin tai tehtäviin voidaan nimittää vain Suomen kansalainen. Valtion virkamies-lain 7 §:n mukaan poliisimiehen virkaan voi-daan nimittää vain Suomen kansalainen. Pe-rustuslakivaliokunta on arvioinut kansalai-suusvaatimusta lausunnossaan ehdotuksesta poliisikoulutuksesta annettavaksi laiksi (PeVL 28/2004). Kansalaisuusvaatimusta po-liisimiehen virassa voidaan pitää hyväksyttä-vänä perustuslain näkökulmasta, koska vir-kaan kuuluu merkittävää julkisen vallan käyttämistä.
Ehdotetussa laissa Poliisiammattikorkea-koulun koulutusalaksi on määritelty sisäisen turvallisuuden ala. Poliisiammattikorkeakou-lun korkeakoulututkintoon johtavasta ope-tuksesta suurin osa annettaisiin edelleen po-liisimiehiksi koulutettaville opiskelijoille.
Koska poliisimiehen virkaan voidaan nimit-tää ainoastaan Suomen kansalainen, ei ole tarkoituksenmukaista ottaa tällaiseen virkaan johtavaan koulutukseen muita kuin Suomen kansalaisia. Kansalaisuuteen kohdistuvaa ra-joitusta voidaan siten pitää hyväksyttävänä.
Ehdotetun kansalaisuusvaatimuksen
säätämi-selle on näin ollen poliisimiehen virkakelpoi-suuteen liittyvä hyväksyttävä peruste.
Opiskelijaksi pyrkivän terveydentilatiedot ja huumausainetestaus
Poliisiammattikorkeakoulun opintoihin ha-keutuvan tulee 1. lakiehdotuksen 26 §:n 1 momentin perusteella antaa opiskelijaksi ot-tamisen arvioinnissa tarvittavat terveydenti-laansa koskevat tiedot Poliisiammattikorkea-koululle sekä osallistua Poliisiammattikor-keakoulun osoittaman terveydenhuollon ammattihenkilön suorittamaan terveystarkas-tukseen ja huumausainetestaukseen.
Sääntely on merkityksellistä perustuslain 10 §:n 1 momentissa turvatun yksityiselämän suojan kannalta. Sillä puututaan myös perus-tuslain 7 §:ssä turvattuun henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja rajoitetaan henkilön itsemääräämisoikeutta.
Poliisikoulutukseen kuuluu voimankäytön ja ajoneuvojen käsittelyn harjoittelua, mikä edellyttää erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointi-kykyä. Kysymys on opiskelijoiden ja työnte-kijöiden sekä viime kädessä myös muiden henkilöiden oikeuksien ja turvallisuuden suo-jaamisesta. Lisäksi poliisitoimen luotetta-vuuden ylläpitäminen edellyttää, että polii-simieheksi koulutettavat eivät käytä laittomia huumausaineita.
Huumausainetestissä saatu tieto on tervey-dentilaa koskeva tieto, johon liittyy henkilö-tietojen suojaa koskevia vaatimuksia. Ehdo-tus sisältää säännökset tietojen käsittelystä, säilyttämisestä ja poistamisesta ja täyttää täl-tä osin perusoikeuksien rajoittamisen edelly-tykset.
Sääntelylle on perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävät perusteet. Tavoitteena on muun ohella ehkäistä ennakolta ja vähen-tää huumausaineiden käytöstä aiheutuvia hai-tallisia seuraamuksia ja riskejä. Kysymys on toisten henkilöiden oikeuksien ja painavien yhteiskunnallisten etujen suojaamisesta.
Opiskeluoikeuden peruuttaminen ja opinto-jen keskeyttäminen
Poliisiammattikorkeakoulu voi peruuttaa poliisikoulutukseen valitun opiskelijan
opin-to-oikeuden 1. lakiehdotuksen 37 §:n mu-kaan, jos hän menettää Suomen kansalaisuu-den tai hän ei ole enää terveykansalaisuu-dentilaltaan po-liisimiehen tehtävään sopiva tai kieltäytyy osallistumasta Poliisiammattikorkeakoulun määräyksestä terveydentilan toteamiseksi tarpeelliseen terveystarkastukseen. Tervey-dentilan vuoksi opiskeluoikeus voidaan pe-ruuttaa vain siinä tapauksessa, että tervey-dentilan muutos arvioidaan pysyväksi tai pit-käaikaiseksi.
Esityksen 1. lakiehdotuksen 39 §:n 1 mo-mentin Poliisiammattikorkeakoulu voisi määrätä poliisikoulutuksessa olevan opiskeli-jan terveydentilan toteamiseksi laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön suoritta-miin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, jos on pe-rusteltua syytä epäillä, että opiskelija ei ole enää poliisimiehen tehtävään sopiva.
Esityksen 1. lakiehdotuksen 37 §:n 1 mo-mentin 3 kohdan mukaan lainvoimaisella tuomiolla rangaistukseen tahallisesta rikok-sesta tuomitun opiskelijan opiskeluoikeus voitaisiin peruuttaa. Säädös koskisi kaikkia Poliisiammattikorkeakoulussa opiskelevia.
Esityksen 1. lakiehdotuksen 37 §:n 1 mo-mentin 4 kohdan mukaan Poliisiammattikor-keakoulun järjestyssäännön määräystä rik-komalla turvallisuutta vakavasti vaaranta-neen opiskelijan opiskeluoikeus voitaisiin pe-ruuttaa, mikäli kurinpitorangaistusta (kirjal-lista varoitusta tai enintään vuoden määrä-ajaksi koulutuksesta erottamista) ei voitaisi pitää riittävänä seuraamuksena.
Edellä mainituissa tapauksissa opiskelijan opinnot voitaisiin 1. lakiehdotuksen 38 §:n nojalla keskeyttää enintään yhden vuoden määräajaksi kerrallaan.
Perustuslain 6 §:n 2 momentti sisältää laa-ja-alaisen syrjintäkiellon. Säännöksen mu-kaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää pe-rustetta asettaa eri asemaan muun muassa terveydentilan tai vammaisuuden perusteella.
Lainsäätäjällä on tietty harkintamarginaali sen arvioinnissa, milloin hyväksyttävä perus-te on käsillä. Hyväksyttävälle perusperus-teelle ase-tettavat vaatimukset ovat erityisesti 6 §:n 2 momentissa lueteltujen kiellettyjen erottelu-perusteiden kohdalla korkeat.
Esityksellä on merkitystä opiskelijoiden yhdenvertaisuuden kannalta, koska opiskeli-jalta voitaisiin terveydentilaansa tai muuhun
henkilöön liittyvästä syystä evätä tai peruut-taa opiskeluoikeus. Ehdotettujen säännösten tarkoituksena on suojella toisten henkilöiden terveyttä ja turvallisuutta. Tämän tarkoitus-perän hyväksyttävyyttä perusoikeusjärjestel-män näkökulmasta voidaan pitää riidattoma-na. Opiskeluoikeuden peruuttaminen Suomen kansalaisuuden menettämisen perusteella oli-si käytännössä hyvin harvinaista. Säännös ei soveltuisi sellaisiin tilanteisiin, jossa opiske-lija saisi Suomen kansalaisuuden lisäksi jon-kin toisen valtion kansalaisuuden (kaksois-kansalaisuus).
Perusoikeusjärjestelmän kannalta voidaan katsoa olevan hyväksyttävät perusteita pyrkiä ehkäisemään opiskelijan alentuneesta toimin-takyvystä aiheutuvia vaaratilanteita muiden henkilöiden terveyden ja turvallisuuden kan-nalta. Poliisikoulutuksen opintoihin ja niiden päämääränä olevien virkojen hoitamiseen liittyvien erityispiirteiden vuoksi on pidetty perusteltuna jo ennakolta varmistua siitä, että opiskelijat ovat henkilökohtaisilta ominai-suuksiltaan kyseisiin virkatehtäviin soveltu-via. Opiskeluoikeuden peruuttamisessa on kyse virheellisen alan valinnan korjauksesta erityistilanteissa, millä pyritään ennakolta pa-rantamaan turvallisuutta ja ehkäisemään tu-levia vahinkoja tai väärinkäytöksiä. Ehdotus täyttää suhteellisuusperiaatteen asettamat vaatimukset.
Poliisiammattikorkeakoulussa voitaisiin antaa poliisikoulutuksen lisäksi muutakin si-säisen turvallisuuden alaan liittyvää koulu-tusta. Tällaisissa tehtävissä toimiville asete-taan tavallisia kansalaisia korkeammat vaa-timukset luotettavuuden ja lainkuuliaisuuden suhteen. Opetuksessa ilmaistaan opiskelijoil-le myös salassa pidettäviä ja turvaluokitelta-via tietoja. Tästä syystä ennen opintojen al-kua opiskelijoiden luotettavuudesta pyritään varmistumaan turvallisuusselvitysmenettelyl-lä. Väärinkäytöksien torjuminen edellyttää kuitenkin, että Poliisiammattikorkeakoulu voi tehokkaasti puuttua myös opintojen aika-na ilmi tuleviin rikoksiin riippumatta siitä, ovatko ne tehty ennen opintojen aloittamista vai sen aikana. Suhteellisuusperiaate kuiten-kin edellyttää, että opiskeluoikeuden peruut-tamista ei voi määrätä aivan vähäisistä
teois-ta. Tästä syystä lakiehdotukseen on otettu vaatimus tahallisesta rikoksesta.
Poliisiammattikorkeakoulun ohjesääntö ja järjestyssääntö
Ehdotuksen mukaan Poliisiammattikorkea-koulu voisi hyväksyä järjestyssäännön, joilla edistetään Poliisiammattikorkeakoulun si-säistä järjestystä, opiskelun esteetöntä suju-mista sekä turvallisuutta ja opiskeluympäris-tön viihtyisyyttä.
Perustuslakivaliokunta on aiemmassa lau-sunnossaan (PeVL 70/2002) todennut, ettei perustuslain kannalta ole ongelmallista säätää opetuksen järjestäjän velvollisuudesta hyväk-syä määräyksiä esimerkiksi koulutyön käy-tännön järjestelyihin tai koulurakennusten ja niiden piha-alueiden käyttämiseen liittyvistä seikoista. Koulu- ja oppilaitoskohtaisten jär-jestyssääntöjen antamisessa ei lähtökohtai-sesti ole kysymys perustuslain 80 §:ssä sään-nellystä lainsäädäntövallan delegoinnista, vaan oikeudesta tehdä alueellisesti rajattuja yleisluonteisia hallintopäätöksiä.
Julkisen vallan käytössä ja muussa julki-sessa toiminnassa on perustuslain 2 §:ssä säännellyn oikeusvaltioperiaatteen mukaan noudatettava tarkoin lakia. Ehdotettu säänte-ly sisältää luonnehdinnat järjestyssäännöillä määrättävissä olevista asioista ja asiatyypeis-tä. Tämä on tärkeää myös opiskelijoiden oi-keusturvan kannalta, koska korkeakoulun jär-jestyksen rikkomisesta voidaan lakiehdotus-ten säännöslakiehdotus-ten perusteella määrätä kurinpito-seuraamuksia.
Poliisiammattikorkeakorkeakoulun ohje-säännössä annettaisiin tarkemmat määräykset organisaatiosta, hallinnosta ja virkamiesten tehtävistä. Ohjesäännön hyväksyisi Polii-siammattikorkeakoulun hallitus.
Päihdetestaus
Poliisiammattikorkeakoulun henkilöstöön kuuluva voisi 35 §:n 4 momentin mukaan suorittaa kokeen, joka tehtäisiin opiskelijan nauttiman alkoholin tai muun huumaavan ai-neen toteamiseksi. Poliisiammattikorkeakou-lu henkilöstöön kuuPoliisiammattikorkeakou-luva voisi estää opiskeli-jan osallistumisen opetukseen, jos koe osoit-taisi opiskelijan olevan alkoholin tai muun
huumaavan aineen vaikutuksen alaisena taik-ka jos opiskelija kieltäytyisi kokeesta.
Sääntely on merkityksellistä perustuslain 10 §:n 1 momentissa turvatun yksityiselämän suojan kannalta. Sillä puututaan myös perus-tuslain 7 §:ssä turvattuun henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja rajoitetaan henkilön itsemääräämisoikeutta.
Ehdotettu säännös korvaisi voimassa ole-vaan lakiin sisältyvän säännöksen opiskelijan määräämisestä terveydenhuollon ammatti-henkilön ja laboratoriohenkilöstön suoritta-maan päihdetestaukseen, jos on perusteltua aihetta epäillä opiskelijan esiintyvän päihty-neenä koulutuksessa ja tai koulutukseen si-sältyvässä työharjoittelussa.
Poliisikoulutukseen kuuluu voimankäytön ja ajoneuvojen käsittelyn harjoittelua, mikä edellyttää erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointi-kykyä. Nykyisen lainsäädännön puutteena on se, että Poliisiammattikorkeakoululla ja sen henkilöstöllä ei ole lakiin perustuvaa oikeutta tarkistaa opiskelijan toimintakykyä eikä myöskään oikeutta estää päihtyneen opiskeli-jan osallistumista opetukseen.
Ehdotettu säännös on rajattu tiettyihin ope-tustilanteisiin, joissa päihtymys aiheuttaisi erityistä vaaraa hengelle ja terveydelle. Ky-seisissä opetustilanteissa opiskelijan toimi-kyvyn varmistaminen olisi perusteltua. Ko-keen suorittamisesta opiskelijalle aiheutuva haitta olisi vähäinen. Opiskelija voisi myös kieltäytyä kokeesta, mutta silloin hänen osal-listumisensa opetukseen voitaisiin estää.
Opiskelijakunta
Poliisiammattikorkeakoulussa olisi opiske-lijakunta, johon 36 §:n mukaan voisivat kuu-lua tutkintoon johtavissa opinnoissa olevat opiskelijat. Opiskelijakunnalla voisi olla myös säännöissä tarkemmin määriteltyjä kannatusjäseniä, esimerkiksi Poliisiammatti-korkeakoulusta valmistuneita. Oppilaskun-nalla olisi oikeus määrätä jäsenmaksuja.
Säännösehdotuksella on liittymäkohtia perus-tuslaissa turvattuun yhdistymisvapauteen.
Ehdotusta on arvioitava yhdistymisvapaut-ta koskevan perustuslain 13 §:n perusteella.
Yhdistymisvapauteen kuuluu pykälän 2 mo-mentin mukaan oikeus ilman lupaa perustaa
yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdis-tykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan.
Mainitulla perustuslain säännöksellä on ni-menomaisesti turvattu myös oikeus olla kuu-lumatta yhdistykseen. Säännös ei kuitenkaan estä perustamasta lainsäädäntöteitse julkisoi-keudellisia yhdistyksiä julkista tehtävää var-ten eikä säätämästä lailla jäsenyydestä tällai-sessa yhdistyksessä. Yhdistymisvapautta koskevan säännöksen voidaan tällöinkin kat-soa puoltavan pidättyvää suhtautumista pak-kojäsenyyteen.
Oppilaskunnan jäsenyys olisi vapaaehtoista eikä perustuisi pakkojäsenyyteen. Ehdotettu sääntely vastaisi siten perustuslakivaliokun-nan kantaa, jonka mukaan opiskelijakunperustuslakivaliokun-nan aseman järjestämiseksi ja toiminnan turvaa-miseksi on välttämätöntä etsiä muita kuin pakkojäsenyyteen ja pakolliseen jäsenmak-suun perustuvia järjestelyjä (PeVL 74/2002).
Ehdotettu opiskelijakuntaa koskeva 36 § on laadittu siten, että se voidaan käsitellä taval-lisessa lainsäätämisjärjestyksessä.
Kurinpito
Kurinpitomenettelyssä ei perustuslakiva-liokunnan kannan mukaisesti varsinaisesti ole kyse rikoksena rangaistavista teoista pe-rustuslain 8 §:ssä tarkoitetussa mielessä vaan hallinnollisesta seuraamuksesta (PeVL 74/2002). Kurinpito liittyy kuitenkin perus-tuslain 21 §:ssä säädettyyn oikeusturvaan.
Kurinpitorangaistuksella rangaistavat teot on lakiehdotuksessa yksilöity yleisen täsmäl-lisyysvaatimuksen edellyttämällä tavalla.
Kirjallinen varoitus seuraisi ehdotuksen mu-kaan vilpillisestä menettelystä tai järjestys-säännön rikkomisesta. Poliisikoulutuksessa oleva opiskelija voisi saada kirjallisen varoi-tuksen myös sellaisesta käytöksestä koulu-tuksen aikana, joka on omiaan vaarantamaan luottamusta poliisille kuuluvien tehtävien asianmukaiseen hoitoon. Jos teko tai laimin-lyönti olisi vakava tai jos opiskelija jatkaisi edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymis-tä kirjallisen varoituksen saatuaan, voitaisiin hänet erottaa opinnoista enintään yhden vuo-den määräajaksi.
Poliisimiehiksi koulutettavia koskeva ku-rinpitosäännös olisi yhdensuuntainen polii-simiehiä koskevan sääntelyn kanssa.
Ehdotuksessa kurinpidolliset seuraamukset porrastetaan teon tai laiminlyönnin vakavuu-den perusteella.
Kurinpitosäännöksiä koskevat ehdotukset eivät ole perusoikeuksien kannalta ongelmal-lisia.
Tietosuoja ja tiedonvaihto
Esitykseen sisältyvissä lakiehdotuksissa on säännöksiä opiskelijaksi pyrkivän ja opiskeli-jan terveydentilaa koskevista vaatimuksista ja terveydentilaa koskevien sekä opiskelijan rikos- ja kiinniottotietojen antamisesta ja kä-sittelystä. Tällainen sääntely koskee perus-tuslain 10 §:n 1 momentissa turvattua yksi-tyiselämän suojaa samoin kuin samassa säännöksessä tarkoitettua henkilötietojen suojaa.
Henkilötietolaissa korostetaan tarpeelli-suusvaatimusta henkilötietojen käsittelyssä eli kerättävien ja käsiteltävien henkilötietojen tulee olla käsittelyn tarkoituksen kannalta tarpeellisia. Poliisiammattikorkeakoulu voi vaatia opiskelijalta vain opiskelijaksi ottami-sen tai opiskeluoikeuden peruuttamiottami-sen arvi-oinnin edellyttämät terveydentilaa koskevat tiedot. Terveydentilatietoja voidaan kerätä vain siinä tapauksessa, että tiedolla on merki-tystä alan koulutukseen hakeuduttaessa tai tutkinnon suorittamisen kannalta. Opiskelija voidaan myös määrätä terveystarkastukseen, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiske-lijalla on terveydellinen este koulutukseen osallistumiselle ja tutkinnon suorittamiselle.
Terveydentilatietojen vaatimiselle on yhteis-kunnallinen peruste.
Terveydentilatiedot ja rikoksia koskevat tiedot ovat henkilötietolain 11 §:ssä tarkoitet-tuja arkaluonteisia tietoja, joiden kirjaami-sessa lähtökohtana on, että henkilötietojen käsittelyn tarpeellisuutta on arvioitava tiu-koin kriteerein. Tiedot on henkilötietolain 12 §:n 2 momentissa ilmaistun pääsäännön
mukaan poistettava rekisteristä välittömästi sen jälkeen, kun käsittelylle ei ole laissa sää-dettyä perustetta. Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan poliisikoulutusta koskevasta lakiehdotuksesta (PeVL 28/2004) katsonut, että henkilötietolain säännöksestä riippumat-ta tietojen säilytysaika on selvyyden vuoksi asianmukaista sisällyttää erityislakiin. Ehdo-tuksessa on rajattu se henkilöpiiri, joka tällai-sia tietoja saa käsitellä ja lisäksi säädettäisiin tietojen poistamiselle ehdoton kuuden vuo-den takaraja, joka lasketaan siitä, kun tiedot on merkitty rekisteriin. On perusteltua, että tiedot ovat Poliisiammattikorkeakoulun käy-tettävissä koko opiskeluajan, johon voi sisäl-tyä myös enintään kahden vuoden pituinen poissaolo opiskelijan oman ilmoituksen pe-rusteella.
Ehdotus ei ole yksityisyydensuojan tai henkilötietojen perustuslainsuojan kannalta ongelmallinen.
Asetuksenantovaltuudet
Lakiehdotus sisältää useita asetuksenanto-valtuuksia. Ne eivät kuitenkaan ulotu seik-koihin, jotka koskisivat perustuslain 80 §:n 1 momentissa mainituin tavoin yksilön oikeuk-sien tai velvollisuukoikeuk-sien perusteita.
Perustuslakivaliokunnan lausunto
Edellä olevan perusteella hallitus katsoo, että lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Koska esitys si-sältää useita opiskelijoiden oikeuksiin ja vel-vollisuuksiin liittyviä perusoikeudellisia ky-symyksiä, pidetään suotavana, että esitykses-tä pyydeesitykses-tään perustuslakivaliokunnan lau-sunto.
Edellä esitetyn perusteella annetaan edus-kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdo-tukset:
Lakiehdotukset
1.
Laki
Poliisiammattikorkeakoulusta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku Yleiset säännökset
1 §
Poliisiammattikorkeakoulu
Poliisihallituksen alaisuudessa on Polii-siammattikorkeakoulu. Koulu kuuluu sisäasi-ainministeriön toimialaan.
2 §
Poliisiammattikorkeakoulun tehtävät Poliisiammattikorkeakoulun tehtävänä on:
1) antaa sisäisen turvallisuuden alalla tut-kimukseen ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatilli-siin asiantuntijatehtäviin ja johtamistehtäviin sekä tukea yksilön ammatillista kasvua ja edistää elinikäistä oppimista;
2) harjoittaa soveltavaa tutkimus- ja kehi-tystyötä, joka palvelee poliisitoiminnan ja si-säisen turvallisuuden suunnittelua ja kehittä-mistä sekä Poliisiammattikorkeakoulun ope-tusta.
Tehtäviään hoitaessaan Poliisiammattikor-keakoulu tekee yhteistyötä poliisin kansallis-ten ja kansainväliskansallis-ten sidosryhmien kanssa.
Poliisiammattikorkeakoulun koulutustehtä-västä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
3 §
Tavoitteiden asettaminen
Poliisihallitus ja Poliisiammattikorkeakou-lu sopivat määrävuosiksi kerrallaan Polii-siammattikorkeakoulun opetus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnalle asetettavista tavoitteis-ta ja niiden seurannastavoitteis-ta.
4 § Laadunarviointi
Poliisiammattikorkeakoulun tulee arvioida sekä jatkuvasti kehittää toimintaansa ja laatu-järjestelmiään. Poliisiammattikorkeakoulun on myös osallistuttava säännöllisesti toimin-tansa ja laatujärjestelmänsä ulkopuoliseen arviointiin sekä julkistettava arvioinnin tu-lokset.
2 luku Hallinto
5 § Sisäinen hallinto
Poliisiammattikorkeakoulun sisäistä hallin-toa hoitavat hallitus ja rehtori.
6 § Hallitus
Hallituksen puheenjohtajana on rehtori.
Hallituksessa on puheenjohtajan lisäksi kak-sitoista jäsentä, joista neljä jäsentä edustaa Poliisiammattikorkeakoulun henkilöstöä, nel-jä nel-jäsentä edustaa toon ja ylempään ammattikorkeakoulututkin-toon johtavassa koulutuksessa olevia opiske-lijoita sekä neljä jäsentä edustaa sisäisen tur-vallisuuden viranomaisia ja alalla toimivia yhteisöjä.
Poliisihallitus määrää hallituksen jäsenet ja heille varajäsenet määräajaksi.
7 §
Hallituksen tehtävät
Hallituksen tehtävänä on kehittää Polii-siammattikorkeakoulun toimintaa.
Lisäksi hallituksen tehtävänä on:
1) hyväksyä Poliisiammattikorkeakoulun ohjesääntö, järjestyssääntö sekä tutkintosään-tö; 2) hyväksyä ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen opetussuunnitelmat;
3) käsitellä ja ratkaista Poliisiammattikor-keakoulun käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi säädetyt oikaisuvaatimukset;
4) asettaa Poliisiammattikorkeakoulun tut-kintolautakunta;
5) käsitellä ja ratkaista muut Poliisiammat-tikorkeakoulun ohjesäännön mukaan halli-tuksen käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi kuulu-vat asiat.
8 § Rehtori
Sisäasiainministeriö nimittää rehtorin.
Rehtorin kelpoisuusvaatimuksista sääde-tään valtioneuvoston asetuksella.
9 § Rehtorin tehtävät
Rehtorin tehtävänä on johtaa Poliisiammat-tikorkeakoulun toimintaa.
Lisäksi rehtorin tehtävänä on käsitellä ja ratkaista ne Poliisiammattikorkeakoulun si-säistä hallintoa koskevat asiat, joita ei ole säädetty tai määrätty hallituksen käsiteltävik-si ja ratkaistavikkäsiteltävik-si taikka joita ei ole Polii-siammattikorkeakoulun ohjesäännössä mää-rätty muun Poliisiammattikorkeakoulun vir-kamiehen käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi.
10 § Ohjesääntö
Poliisiammattikorkeakoululla on ohjesään-tö. Poliisiammattikorkeakoulun ohjesäännössä voidaan antaa määräyksiä:
1) Poliisiammattikorkeakoulun organisaa-tiosta;
2) hallituksen päätöksentekomenettelystä;
3) 7 §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoite-tuista asioista;
4) Poliisiammattikorkeakoulun virkamies-ten käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi tulevista asioista.
11 § Tutkintolautakunta
Poliisiammattikorkeakoulussa on tutkinto-lautakunta opintosuoritusten arviointia tai hyväksi lukemista koskevien oikaisupyyntö-jen käsittelyä varten.
Tutkintolautakunnan kokoonpanosta sääde-tään valtioneuvoston asetuksella.
12 §
Poliisiammattikorkeakoulun valtuuskunta Sisäasiainministeriö asettaa Poliisiammat-tikorkeakoululle valtuuskunnan, jonka tehtä-vänä on avustaa ammattikorkeakoulua suun-nittelemaan ja kehittämään toimintaansa sekä arvioimaan ammattikorkeakoulun
toimin-taympäristön muutoksia ja niiden vaikutuk-sia.
Valtuuskunnan kokoonpanosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
3 luku Tutkinnot ja opetus
13 §
Poliisiammattikorkeakoulussa annettava opetus
Poliisiammattikorkeakoulussa annetaan si-säisen turvallisuuden alalla korkeakoulutut-kintoon johtavaa opetusta sekä järjestetään ammatillisia erikoistumisopintoja ja muuta koulutusta. Osa tutkintoon johtavasta opetuk-sesta voidaan järjestää harjoitteluna sisäisestä turvallisuudesta vastaavien viranomaisten yksiköissä.
14 § Tutkinnot
Poliisiammattikorkeakoulussa voidaan suo-rittaa sisäisen turvallisuuden alalla:
1) ammattikorkeakoulututkintoja, jotka ovat korkeakoulututkintoja;
2) ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja, jotka ovat ylempiä korkeakoulututkintoja.
Poliisiammattikorkeakoulussa suoritettujen tutkintojen asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä säädetään valtioneuvoston ase-tuksella.
15 §
Tutkintojen perusteet, koulutusohjelmat ja opetussuunnitelmat
Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien koulutusohjelmien laajuus on vähintään 180 opintopistettä ja enintään 240 opintopistettä.
Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien koulutusohjelmien laajuus on vä-hintään 60 opintopistettä ja enintään 120 opintopistettä.
Poliisiammattikorkeakoulussa suoritetta-vista tutkinnoista, tutkintonimikkeistä,
tut-kintotavoitteista, opintojen rakenteesta sekä muista opintojen perusteista säädetään val-tioneuvoston asetuksella ja määrätään sen nojalla Poliisiammattikorkeakoulun tutkinto-säännössä.
Poliisiammattikorkeakoulu päättää tutkin-tojen opetussuunnitelmista. Poliisiammatti-korkeakoulun tulee järjestää tutkintoihin joh-tava opetus siten, että kokopäiväopiskelija voi suorittaa ammattikorkeakoulututkinnon tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon sen laajuutta vastaavassa ajassa.
16 §
Poliisiammattikorkeakoulussa järjestettävän opetuksen ja tutkimuksen vapaus Poliisiammattikorkeakoululla on 2 §:ssä tarkoitettuja tehtäviä suoritettaessa opetuksen ja tutkimuksen vapaus. Opetuksessa ja tutki-muksessa on noudatettava siitä annettuja säännöksiä sekä 3 §:ssä tarkoitettuja tavoit-teita.
17 § Opetuskieli
Poliisiammattikorkeakoulun opetus- ja tut-kintokielinä ovat suomi ja ruotsi.
Poliisiammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti opetus- ja tutkintokielinä voidaan käyttää myös muita kieliä kuin suomea tai ruotsia.
18 §
Opetuksen julkisuus
Poliisiammattikorkeakoulun opetus on jul-kista, jollei viranomaisten toiminnan julki-suudesta annetusta laista (621/1999) muuta johdu. Lisäksi Poliisiammattikorkeakoulu voi rajoittaa pääsyä seuraamaan opetusta koulu-tusturvallisuuden varmistamiseksi, opetusti-lojen rajallisuuden vuoksi tai muusta vastaa-vasta perustellusta syystä.
19 §
Opetuksen maksuttomuus
Ammattikorkeakoulututkintoon ja ylem-pään ammattikorkeakoulututkintoon johtava opetus ovat opiskelijalle maksuttomia. Tut-kintoon johtaviin opintoihin liittyvät valinta- ja soveltuvuuskokeet ovat opiskelijaksi pyr-kivälle maksuttomia.
20 § Tilauskoulutus
Poliisiammattikorkeakoulu voi järjestää opiskelijaryhmälle korkeakoulututkintoon johtavaa opetusta niin, että koulutuksen tilaa ja rahoittaa Suomen valtio, toinen valtio, kansainvälinen järjestö, suomalainen tai ul-komainen julkisyhteisö, säätiö tai yksityinen yhteisö.
Tilauskoulutusta ei voida järjestää Euroo-pan talousalueeseen kuuluvien valtioiden kansalaisille eikä niille, jotka Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden muun sopi-muspuolen kanssa tekemän sopimuksen mu-kaan rinnastetaan Euroopan unionin kansa-laisiin, eikä edellä mainittujen perheenjäse-nille. Tilauskoulutusta ei myöskään voida järjestää niille, joilla on ulkomaalaislaissa (301/2004) tarkoitettu Euroopan unionin si-ninen kortti, jatkuva tai pysyvä oleskelulupa tai pitkään oleskelleen kolmannen maan kan-salaisen EY-oleskelulupa, eikä edellä mainit-tujen perheenjäsenille. Perheenjäsenen mää-rittelyyn sovelletaan ulkomaalaislakia.
Tilauskoulutukseen osallistuviin opiskeli-joihin sovelletaan tämän lain 22, 23, 26, 27, 31—40 ja 45—48 §:n säännöksiä.
4 luku Opiskelijavalinnat
21 § Opiskelijamäärä
Poliisihallitus vahvistaa määrävuosiksi tut-kintoja suorittamaan hyväksyttävien opiskeli-joiden määrän.
22 §
Kelpoisuus ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin
Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henki-lö, joka on suorittanut:
1) ylioppilastutkinnon järjestämisestä anne-tussa laissa (672/2005) tarkoitetun tutkinnon;
2) vähintään kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavan aikaisem-man tutkinnon;
3) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta anne-tussa laissa tarkoitetun (631/1998) ammatilli-sen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai eri-koisammattitutkinnon tai niitä vastaavan ai-kaisemman tutkinnon;
4) aikaisemmin voimassa olleiden säännös-ten mukaisen poliisipäällystön virkatutkin-non, poliisialipäällystötutkinvirkatutkin-non, poliisiali-päällystön virkatutkinnon, poliisin perustut-kinnon tai poliisimiehistön virkatutperustut-kinnon;
tai 5) ulkomaisen koulutuksen, joka asian-omaisessa maassa antaa kelpoisuuden kor-keakouluopintoihin.
23 §
Kelpoisuus ylempään ammattikorkeakoulu-tutkintoon johtaviin opintoihin
Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskeli-jaksi henkilö, joka on suorittanut soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon tai muun so-veltuvan korkeakoulututkinnon ja jolla on vähintään kolmen vuoden työkokemus asian-omaiselta alalta tutkinnon suorittamisen jäl-keen. Poliisipäällystön virkatutkinnon, polii-sialipäällystötutkinnon, poliisialipäällystön virkatutkinnon, poliisin perustutkinnon tai poliisimiehistön virkatutkinnon suorittaneel-ta, joka on sittemmin suorittanut soveltuvan korkeakoulututkinnon, voidaan vaadittavaksi työkokemukseksi hyväksyä poliisialan tut-kinnon jälkeen saatu työkokemus tutkintoa vastaavassa tehtävässä.