Vpl Pyhäjärven pitäjäjuhlat Huittisissa · DIGI

Ypl Pyhöiiirven pitiiiiiiuhlat Huittisissa

Sunnuntain päiväiuhla kokosi lukion juhlasalin täyteen juhlakansaa. Eturivissä Huit- tisten Karialaisten puheeniohtaja Leino Rouvinen vaimoineen, kaupunginjohtaja ja rouva Kauko Heuru, Pyhän-Säätiön hallintoneuvoston puheenjohtaja Mauri Vanhanen Helsingisfå, hallituksen puheeniohtaia

Erkki

Pärssinen Kiikasta sekä maisteri ja Reino Kukko Helsingistä.

Kolea sää ja ajoittaiset sadekuurotkaan eivät olleet esteenä pyhäjärveläisten ko- koontuessa

jo 41. kerran

kihujuhlille Huittisiin

8-9

päivinä elokuuta. Juhlien käytiinnön järjestelyistli vastasi tällä ker- taa Huittisten Karjalaiset

ry

puheenjoh- tajansa

Irino

Rouvisen johdolla. Vpl Py- häjärveläisten yhdyssiteenä

toimii

ensi vuonna 40 vuotta täytävä Pyhän-Säätiq joka julkaisee kerran kuukaudessa ilmes-

tyvää

Vpl

Pyhäjärvi-nimistii sanomaleh- teä. Heinäkuun numero oli tåssä lehdessä juhlanumero, jossa etukäteen juhlakan- salle kerrottiin millainen kaupunki tiimä Huittinen oikein on. Useimmat juhlavie- raat ovat käyneet

toki

Huittisissa aikai- semminkin sillä olihan Huittinen nyt juh- lapaikkana

jo

neljättii kertaa.

Tirossa juhlanumerossa toivottelivat

niin

kaupunginjohtaja

Kauko

Heuru kuin kirkkoherra Eino Orpanakin ^yhdes- sä juhlatoimikunnan _kanssa juhlakansaa tervetulleeksi Huittisiin.

Ja kun juhlapäivä sitten koitti oli kaik- kialla Huittisissa aistittavissa sama läm-

min henki.

Olemme

iloisia

tulostanne.

Olemme teitii odottaneet. Tulkaa

ja

_viih- tykää.

lauantai-iltana juhlatilaisuudet alkoi- vat lauttakylän lukiolla pidetyllä vakava- henkisellä "Muistden illaksi" ristityllä ti- laisuudella. Tässä tilaisuudessa juhlakan- sa sai kuulla mm. Huittisten Seurakun- nan tervehdyksen kirkkoherra

Eino

Or- panan esittiimänä. Tilaisuuden avauksen suoritti Huittisissa koulunsa käynyt teo- logian

tohtori

Juhani Forsberg todeten 26

mm. "Meiltä ei ole koskaan kielletty kyy- nel eikä nauru. Suru, haikeus ja ilo mah- tuvat kaikki meidän sydämiimmel

Tilaisuudessa

kuultiin

myöskin Huit- tisten Karjalaisiin kuuluvan Saima Kin- nasen esittämänä herkkä evakkoaikaa ku- vaava runo,

ja

runsaasti musiikkiohjel- maa.

lauantai-illan juhlatilaisuudet ^jatkui- vat Kivirannan kartanossa pidetyillä enti- sen Pyhäjärven

koulupiirin

kokouksilla

ja

samassa paikassa alkoi kello 19.00 oh-

jelmallinen iltama, joka

valitettavasti huonon sään takia jouduttiin viettåimään sisätiloissa.

Yhteistli

ohjelmanumeroa tuttujen tapaamista ja kuulumisten vaih-

Rovasti Kaarle Viika piti juhlapuheen päi- väjuhlassa.

tamista ei huono sää pystynyt heikenfä- mään. lauantai-ilta päättyi juhlakansan yleiseen karkelointiin Kivirannan karta- non maalaisten salissa. Yhdeksi iltamien pääohjelman numeroksi muodostui Tör- mälän veljesten esiintyminen

ja

1920--

luvulla

perustetun entisen Pyhäjärven torvisoittokunnan kolmen torven esittely

ja niillä

soittaminen.

Sunnuntaina ^j uhlatilaisuudet ^j atkuivat juhlajumalanpalveluksella Huittisten kir- kossa, jossa saarnasi teologian tohtori Ju- hani Forsberg, liturgina toimi pastori Hei-

mo Rinng kanttorina ja

urkurina dir.cant. Taisto Tiusanen. Jumalanpalve- luksessa avusti Huittisten Mieslaulajat ja

Kokemäen Karialaisten Vunukat esittivät kansantanhuja päiväjuhlassa.

Juhlakansa osallistui myöskin suurin joukoin Huittisten kirkossa sunnuntaina pidet- tyyn juhlajumalanpalvelukseen.

Kirkon

länsisiivessä on mm. entisen Pyhäjärven kir- kon alttaritaulu.

Huittisten Kamarikuoro.

Välittömästi jumalanpalveluksen jäl- keen suoritettiin kunniakäynnit sankari- haudoilla

ja

Karjalaan jääneiden vaina-

jien

muistomerkillä. Tässä tilaisuudessa

puhui Huittisten

kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Veikko Koho

ja

mieskuo- ro esiintyi. Ruokailutauon jälkeen juhlat jatkuivat lukion juhlasalissa. P[iiväjuhlan aloitti Huittisten Mieslaulajat esittiimällä varta vasten täta tilaisuutta varten kuo- ron johtajan _agr.

Iro

Aution sovittaman

"Pyhäjärvi-laulun". Tervehdyssanat lausui

maanviljelijä Ieino Rouvinen.

Koke mäen Karjalaisten tanhuryhmä "Vunu- kat" esiintyivät kahteen otteeseen. Huit-

tislaista väriä juhlaan antoivat

Auli Airas-laitilan lausunta,

Eija

Myllymäen

herkkä yksinlaulu, pienten

suzuki- viulistien esitys Lyylikki Laurilan johdol-

la ja tietysti

kaupunginjohtaja Kauko

Heurun

esittämä

Huittisten

kaupungin tervehdys. Juhlapuheen piti tilaisuudessa rovasti Kaarle Viika Helsingiståi. Ansiok- kaassa puheessaan

hän mainitsi

miten museoviraston

tutkija

Pirkko Sallinen

-

Grimpl on hahmottanut karjalaisten so- danjälkeistä elämää. Ensimmäinen vaihe näistii

oli

194O-luvulla. Tirtkija on nimit-

tiinyt

tatä vaihetta shokkivaiheeksi. Koti

ja

_kotiseutu

oli

^jouduttu jätftimään _sekä

siirrytty

uusiin outoihin oloihin. Valitsi suuri epätietoisuus,

mitii

tulee tapahtu- maan. Oli sijoituttava asumaan vieraiden ihmisten taloihin

ja

koteihin.

TLtkija

on kiinnittänyt

huomiota sii- hen, ettei karjalaisten keskuudessa esiin-

tynyt

mielenterveydellisiä

vaurioita,

ei

henkistii

murtumista,

ei

epäsosiaalista häiriökäyttåiytymistä.

Hän

toteaa låssä

Teologian tohtori Juhani Forsberg puhui lauantain "Muistojen

illassf

sekä saar- nasi sunnuntain juhlaiumalanpalvelukses- sa.

perheen

ja

suvun suuren merkityksen.

krhekeskeisyys

antoi

tukea.

Rrhe

tu- keutui yhteen. Myös tuo keskinäinen so-

lidaarisuus, yhteydenpito

antoi

tukea.

Karjalaiset kokivat keskinäistii kohtalon- yhteyttii.

Toinen vaihe

tuli

1950-luvulla. Se oli uuteen suuntautumisen, orientoitumisen vaihe. Oli saatu uudet asuinsijat.

Nyt

oli toimittava.

Oli

rakennettava

kodit,

oli kunnostettava, osin raivattava pellot.

Nyt tarvittiin

tuota yritteHaisyyttii

ja

_toimin- nallisuutta, jota _1930-luku oli aktivoinut.

Myös perhekeskeisyys oli tällöin tiirkeätii.

krhe ^joutui

yhdessä ponnistelemaan ja jakamaan vastuuta.

Niin

lapset, vanhem-

mat kuin

isovanhemmatkin

olivat

luo- massa elinmahdollisuuksia,

jotta

selvit- tiiisiin

ja

saataisiin tukeva perusta, johon elämä voisi asettua. Tuon ajan nuoresta

Kauko Kaasalainen, Aarne Aaltonen ja Paavo Törmälä soittivat Pyhäiärven Soittokun- nan 1920-luvulla hankittuja torvia lauantain iltamissa. Mainittakoon, ettii Paavo Tör- mälän kåsissä olevaa torvea soitti aikanaan Huittisissa pitkän päivätyön kunnallispoli- tiikassa tehnyt herastuomari

Matti

Viskari.

Huittisten Karialaisten

naisjoukkueen edustaja Johanna Viskari Pyhäiärvenpu.

vussaan

ottaa

vastaan viestiniuoksun kiertopalkinnon "Taavin mafian" Reino l,imerui

ja _Mauri

Vanhaselta.

27

polvesta

on

todettava,

ettii

^{sen elämä}

tiiyttyi

kodin piirissä tapahtuvalla työllä.

Esimerkil$i

opin tielle ei voinut

lähteä kun

tarvittiin

kotona työpanosta.

Kolmannen vaiheen sodanjälkeisessä karjalaisuudessa

Sallinen-Grimpl

hah- mottelee 1960-luvulle.

Tällöin

karjalai- suus

jäi

ikiiänkuin piiloon. Tuolloinhan esiintyi varsin radikaalein kansainvälisin

ja poliittisin tunnuksin.

Suomalais-- kansallinen perinne ei

ollut

muotia eikii arvostettua. Toisen polven karjalaiskotien nuoret eivät halunneet poiketa paikalli

sesta väestöståi elintapojensa tai murteen- sa puolesta. Karjalaisuutta

tuotiin julki vain

tietyissä tilanteissa,

jotka oli

sille omistettuja.

Neljättii vaihetta tutkija kutsuu uudel- leen tiedostamisen ajaksi.

Nyt

on

tullut

28

jo välimatkaa evakkoajan raskaisiin koke- muksiin.

On syntynyt uusi

sukupolvi, joilla ei ole omakohtaista näkyä IGrjalas- ta, ei kokemusta evakkoajan vaiheista ei- kii siihen liittyväståi mahdollisesta syrjin- näsfä. Tällä sukupolvella on ilmennyt ai-

toa

kiinnostusta karjalaista perinnettii kohtaan. Heille on merkityksellistii kuul-

la

minkiilaista

on

elämä

ja

luonto ollut suvun kotiseudulla

ja

minkiilaisia olivat evakkomatkan vaiheet.

Yleensäkin maassamme on oma kan- sallinen kulttuuriperinne noussut jälleen arvoonsa. Karjalaisuus on siitii merkittii- vänä osana.

Arvokkaan päiväjuhlan päätöspuheen

piti

Pyhän-Säätiön hallituksen puheen- johtaja Erkki Påirssinen ja _tilaisuus päät-

tyi

yhteisesti laulettuun Karjalaisten lau-

luun.

Jälleen kerran

olivat

pyhäjärveläiset saaneet kokoontua yhteiseen jokakesäi- seen kihupyhätapahtumaansa. Huittisten kaupunki oli saanut kahden päivän ajaksi vieraakseen runsaasti iloisia ihmisiä, joi- den joukossa vilahtelivat kauniit kansal- lispuvut

-

kauniimpana niiden joukossa Pyhäjärven oma puku.

Pyhäjärven

pitäjän

väkiluku

oli

^par-

haimmillaan 9000 asukkaan paremmalla puolella. TUosta väestä suuri osa asutet- tiin aikanaan Satakuntaan. Huittisiin hei-

tii tuli pitkiilti

toistatuhatta.

Nyt

juhlata-

pahtumiin

osallistui pyhäjärveläisiä ia heidtin ystiiviään noin tuhat henkeä.

Reino

liime