• Ei tuloksia

Puolalaisten satujen luettelo näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Puolalaisten satujen luettelo näkymä"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

Kirjallisuutta 97

Puolalaisten satujen luettelo

JULIAN KRZYZANOWSKI Polska bajka ludowa w uktadzie systematycznym. Tom I (W�tki 1-999). Wyd. drugie. Polska Akademia Nauk. Wroclaw-Warszawa­

Krak6w 1962. 314 sivua.

Kun teoksen ensimmäinen laitos ( 194 7) saapui perin myöhästyneenä Suomeen, ei ollut enää aihetta sitä esi­

tellä jo senkin vuoksi, että painos oli miltei loppumaisillaan. Toinen, laajen­

nettu laitos, joka vielä melkein tuok­

suu painomusteelle, on edelliseen ver­

rattuna paljon muuttunut edukseen.

Julian Krzyzanowski, puolalaisen kir­

jallisuus tieteen johtava tutkija, professori ja akateemikko, selvittää teoksensa joh­

dantoluvussa »Kansansadun systematii­

kan periaatteista» satuluettelon tarpeelli­

suutta, mikä ajatus lausuttiin Puolassa jo aikakauslehti Lud'issa 1905 (Sewe­

ryn Udziela). Ennen kaikkea FFC-sarjan julkaisut herättivät vastakaikua Puolas­

sakin, ne olivat omiaan jouduttamaan sikäläistä luettelohanketta; samoin J.

Bolten ja J. Polivkan teokset kehottivat jouduttamaan tärkeätä folkloristista luet­

telointia. Nimenomaan Aarneen ja Thompsonin valtava työ on ollut valmii­

na perustuksena, jolle puolalaisten moni­

vuotinen systematisointi on sitten ra­

kentunut.

Professori Krzyzanowski itse on vuosi­

kymmenien ajan uurastanut puolalaisen kansanrunoudentutkimuksen eri aloilla, toimittanut folkloristista aikakauslehteä ja perehtynyt varsinkin sadustoon. Sen vuoksi hän on saattanut asiantuntevasti ohjata suurta työtä, jonka ensimmäinen osa on nyt ilmestynyt.

Teos j akaan tu u viiteen osaan ( eläin­

sadut; jutut, novellit ja legendat; kerto- 7

mukset ja anekdootit; aitiologiset sadut;

uskomukselliset kertoelmat ja jutut).

Lähdeteoksia on runsaasti, sillä puola­

laisia kansanrunouskokoelmia on ilmes­

tynyt jo viime vuosisadan puolella harvi­

naisen paljon, mm. Oskar Kolbergin val­

tava teossarja. Uutta luetteloa selail­

lessa huomaa, että esim. eläinsatujen n:o 1 (Kettu ja kalastaja) sisältää lyhyen se­

lostuksen, sitten viittaukset Bolte-Poliv­

kaan ja Dähnhardtiin sekä luettelon 26 puolalaisesta toisinnosta. N:o 233 sisäl­

tää eläinten ääniä, n:o 672 käärmeiden kuningas -sadun , n:o 800 pirusadu�

»Räätäli taivaassa» jne.

Kansainväliselle tutkimukselle on tär­

keätä, jopa välttämätöntä saada tietoon­

sa teoksen välityksellä Puolan rikkaat satuaarteet. Ja vaikka painetut lähde­

teokset olisivatkin saavuttamattomissa, on kuitenkin hyödyllistä Krzyzanowskin teoksesta todeta jonkin satutyypin esiin­

tyminen Puolassa, mikä monessa tutki­

mustyössä onkin riittävä tieto.

Puolassa on äskeisinä vuosikymmeninä kansanrunouden julkaisutoiminnassa ja tutkimustyössä saavutettu hyviä tuloksia.

Parastaikaa on tekeillä mm. sananlasku­

jen tieteellinen laitos ja 0. Kolbergin arvokkaasta antologiasta, joka julkais­

taan täysin entisen kaltaisena, paisuu suuri teos (luvatusta 60 osasta on ilmes­

tynyt ainakin 5 osaa). Näiden kumpai­

senkin toimittamiseen on prof. Krzyza­

nowski ottanut innostuneesti osaa.

s.

HNEN

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Asetimme koulutusprosessille tavoitteeksi avoimuu- den, keskustelevuuden, kohtaamisen sekä moniääni- syyden. Välittömästi koulutuspäivien jälkeen pitämis- sämme palaute-

Kun koko oppimisprosessia tarkastelee, on pakko havaita, että aikuisia on opetettava siten, että niin Lapsi, Aikuinen kuin Vanhempikin saavat

Buellin (1995, 7–8) jo miltei klassisen määritelmän mukaan ympäristötekstiksi voidaan kutsua tekstiä, jossa 1) ei-inhimillinen ympäristö ei vain kehystä, vaan

Ulkopuolelta tulevat tutkijat kärsivät erityisesti byrokratian noidankehistä, kuten siitä että viisumia ei saa, ennen kuin asunto on löytynyt, eikä asuntoa voi hakea ennen kuin

Vastaajien mielestä runsaatkaan muutokset eivät masentaneet jos niille löytyi järkiperusteet ja ne toteutettiin yhdessä henkilöstön kanssa, eikä niin, että työskenneltiin

– – Julkison käsitteestä lähtevässä tutkimuksessa aktiivisuus on pontevuutta julkisten kysymysten nimeämisen, kehystämisen ja esittämisen prosesseissa.” (Pietilä ym.

Volmanin mukaan Europeanan kaltaisia näyttäviä avauksia tarvitaan jo senkin vuoksi, että poliitikoille voidaan esittää konkreettisia esimerkkejä joihin vetoamalla heiltä

Priiki 2017; Uusi tupa 2017), mutta aiem- paan verrattuna uutta Karttusen tutki- muksessa on vuorovaikutuksen analyysi erityisesti puhe toimintojen kannalta: pu- hujan