Perustehtävät
Tehtävä 1. Sievennä 1. −1+2i2−5i
2. (√
2−i√ 2)150
Tehtävä 2. Olkoon P mielivaltainen reaalikertoiminen polynomi. Osoita, että jos lukuz ∈C toteuttaa ehdon P(z) = 0, niin P(z) = 0.
Tehtävä 3. Ratkaise yhtälöt 1. z2 =−2
2. z3 = 1−i 3. z2−1 =−2iz
Miksi viimeisellä yhtälöllä on vain yksi ratkaisu z ∈ C. Miksi z¯ ei ole ratkaisu (vertaa tehtävä 2).
Tehtävä 4. Johda DeMoivren kaavan perusteella kosinin ja sinin neljinkertaisten kulmien kaavat.
1
Vaativammat tehtävät
Tehtävä 5. Osoita oikeaksi DeMoivren kaava
(cosθ+isinθ)n = cos(nθ) +isin(nθ)
kaikillen ∈Z+ ja θ∈R. Entä pääteekö väite jos n= 0 tai n∈Z−? Tehtävä 6. Osoita sarjakehitelmien avulla, että
cosθ+isinθ= eiθ, kun θ∈R.
Vinkit perustehtäviin
Tehtävä 1. 1. Lavenna nimittäjän liittoluvulla.
2. Käytä DeMoivren kaavaa.
Tehtävä 2. Tutki polynomia P(z)ja pyri muokkaamaan se polynomiksi P(z). Tehtävä 3. Muunna luvut polaariseen muotoon ja käytä deMoivren kaavaa. Ole tarkkana trionometristen funktioiden jaksollisuuden kanssa.
Tehtävä 4. Kirjoita(cosθ+isinθ)4 kahteen eri muotoon DeMoivren kaavan ja suoran potenssiin korottamisen avulla.
3
Vinkit vaativampiin tehtäviin
Tehtävä 5. Käytä induktiota ja trigonometrisiä summakaavoja.
Tehtävä 6. Tarkastele funktioidencosxjasinxsarjakehitelmiä ja yhdistäcosθ+ isinθ yhdeksi sarjaksi.
Perustehtävien ratkaisut
Tehtävä 1. 1. Lavennetaan nimittäjän konjugaatilla ja sievennetään täten imaginaariset osat pois nimittäjästä.
2−5i
−1 + 2i = (2−5i)(−1−2i) (−1 + 2i)(−1−2i)
= −2−4i+ 5i−10 (−1)2−(2i)2
= −12 +i
1 + 4 =−12 5 + i
5. 2. Muunnetaan luku √
2−i√ 2 = 2(
√ 2 2 −i
√ 2
2 )polaariseen muotoon ja käyte- tään DeMoivren kaavaa. Yksikköympyrää tai muistikolmioita käyttämällä saadaan, että jos
cosθ =
√2 2
sinθ =−
√ 2 2
jaθ ∈[0,2π[, niinθ = 7π4 . Siis √22−i
√2
2 = cos7π4 +isin7π4 . Nyt DeMoivren kaavaa soveltamalla saadaan, että
(√
2−i√
2)160= (2(cos7π
4 +isin7π 4 ))150
= 2150(cos150·7π
4 isin150·7π
4 )
= 2150(cosπ
2 +isinπ 2), koska 150·7π4 = (262 + 12)π= π2 + 131·2π. Siis
(√
2−i√
2)150 = 2150(cosπ
2 +isinπ
2) = 2150i
Tehtävä 2. Oletuksen perusteella P(z) = 0. Täten P(z) = 0 = 0. Siis riittää todistaa, ettäP(z) =P(¯z). Olkoon polynomiP muotoaP(z) =anzn+an−1zn−1+
5
. . . a1z+a0, missäan6= 0 ja ai ∈R kaikillai= 0,1, . . . nTällöin P(z) =anzn+an−1zn−1+. . . a1z+a0
=anzn+an−1zn−1+. . .+a1z+a0
=anzn+an−1zn−1+. . .+a1z+a0
=P(z), josta väite seuraa.
Tehtävä 3. 1. Koska −2 = 2(cosπ+isinπ), niin ratkaistavana on yhtälö (r(cosθ+isinθ))2 = 2(cosπ+isinπ)
eli
r2(cos 2θ+isin 2θ) = 2(cosπ+isinπ).
Siis r2 = 2, eli r =√
2, kun huomioidaan rajoitus r >0. Lisäksi 2θ =π+ n2π eliθ = π2 +nπ, missän ∈Z trinometristen funktioiden jaksollisuuden takia. Ratkaisut ovat täten muotoa zn =√
2(cos(π2 +nπ) +isin(π2 +nπ)). Jaksollisuuden perustella erisuuria ratkaisuja on vain kaksi
z0 =√
2(cosπ
2 +isinπ 2) = √
2(0 +i) =i√ 2 ja
z1 =√
2(cos(π
2 +π) +isin(π
2 +π)) =√
2(0−i) = −i√ 2.
2. Esimerkiksi yksikköympyrästä katsomalla huomataan, että1−i=√
2(cos7π4 +
Siisr= 62jaθ= 7π12+n23π. Kolmannen asteen yhtälöllä on kolme erisuurta ratkaisua ja nyt ne ovat
z0 =√6 2
cos7π
12 +isin7π 12
z1 =√6 2
cos5π
4 +isin5π 4
z2 =√6 2
cos23π
22 +isin23π 22
.
3. Yhtälöz2+2iz−1 = 0on binomin neliönä muotoa(z+i)2 =z2+2iz+i2 = 0. Siis z = −i on ainoa ratkaisu, joka on tosin kaksinkertainen nollakohta.
Luku i ei ole eräs ratkaisu automaattisesti luvun −i konjugaattina, koska polynomi z2+ 2iz−1 ei ole reaalikertoiminen.
Tehtävä 4. De Moivren kaavan perusteella cos 4θ+isin 4θ = (cosθ+isinθ)4. Lisäksi suoraan laskemalla saadaan, että
(cosθ+isinθ)4 = cos4θ+ 4icos3θsinθ−6 cos2θsin2−4icosθsin3θ+ sin4θ
= (cos4θ+ sin4θ−6 cos2sin2θ) +i4(cos3θsinθ−cosθsin3θ).
Koska cosθ,sinθ ∈ R ja kompleksiluvut ovat yhtäsuuria jos ja vain jos niiden reaali- ja imaginaariosat ovat yhtäsuuria, niin
cos 4θ= cos4θ+ sin4θ−6 cos2sin2θ
ja
sin 4θ= 4(cos3θsinθ−cosθsin3θ).
7
Vaativampien tehtävien ratkaisut
Tehtävä 5. Olkoonθ ∈R mielivaltainen. Tehdään todistus induktiolla. Perusas- kel n = 1 on selvästi tosi. Tehdään induktio-oletus, että väite on tosi kun n=k. Todistetaan nyt induktioväite
(cosθ+isinθ)k+1 = cos((k+ 1)θ) +isin((k+ 1)θ).
Nyt induktio-oletuksen perusteella
(cosθ+isinθ)k+1 = (cosθ+isinθ)k(cosθ+isinθ)
= (coskθ+isinkθ) (cosθ+isinθ)
= cos(kθ) cosθ+isin(kθ) cosθ+icos(kθ) sinθ−sin(kθ) sinθ
= (cos(kθ) cosθ−sin(kθ) sinθ) +i(sin(kθ) cosθ+ cos(kθ) sinθ) Trigonometristen summakaavoista saadaan, että
cos((k+ 1)θ) = cos(kθ+θ) = cos(kθ) cosθ−sin(kθ) sinθ ja
sin((k+ 1)θ) = sin(kθ+θ) = sin(kθ) cosθ+ cos(kθ) sinθ,
mistä induktioväite seuraa. Täten induktioperiaatteen nojalla DeMoivren kaava pätee kaikille n ∈Z+.
Kun n= 0, niin
1 = (cosθ+isinθ)0 = cos 0 +isin 0, joten väite on myös voimassa.
Oletetaan, että n=−m, missä m∈Z+. Tällöin
(cosθ+isinθ)n= (cosθ+isinθ)−m
= 1
(cosθ+isinθ)m
= 1
cosmθ+isinmθ
Lavennetaan osoittajaa ja nimittäjää termillä cosmθ−isinmθ, jolloin 1
cosmθ+isinmθ = cosmθ−isinmθ cos2mθ−(−isinmθ)2
= cosmθ−isinmθ cos2mθ+ sin2mθ
= cosmθ−isinmθ.
Koska kosinifunktio on parillinen ja sinifunktio pariton, niincosmθ= cos(−mθ) ja −isinmθ=isin(−mθ). Täten
(cosθ+isinθ)n = cos(−mθ) + sin(−mθ) = cosnθ+isinnθ aina, kunn ∈Z−.
Tehtävä 6. Olkoonθ ∈R mielivaltainen. Koska
cosθ =
∞
X
k=0
(−1)k θ2k
(2k)! = 1− θ2 2 + θ4
4! −. . . ja
sinθ=
∞
X
k=0
(−1)k θ2k+1
(2k+ 1)! =θ− θ3 6 + θ5
120 −. . . , niin
cosθ+isinθ =
∞
X
k=0
(−1)k θ2k (2k)!+i
∞
X
k=0
(−1)k θ2k+1 (2k+ 1)!.
9
Sijoitetaan tähän
i2k = (−1)k ja i2k+1 = (−1)ki ja saadaan
cosθ+isinθ =
∞
X
k=0
i2k θ2k (2k)! +
∞
X
k=0
i2k+1 θ2k+1 (2k+ 1)!
=
∞
X
k=0
(iθ)2k (2k)! +
∞
X
k=0
(iθ)2k+1 (2k+ 1)!.
Vasemman puolisessa summauksessa eksponentti ja jakajan kertoma saavat paril- lisia arvoja ja oikean puolisessa vastaavasti parittomia. Yhdistetään summaukset yhden summauksen alle, joka onkin haluttu sarjakehitelmä
cosθ+isinθ=
∞
X
k=0
(iθ)k k!
= eiθ.
Tarkkaan todistukseen pitäisi tarkastella lisäksi sarjojen suppenemista ja onko sallittua yhdistää sarjat yhdeksi sarjaksi.