297
AIKUISKASVATUS 4/97
DINE PM (Distance Independent Education in Province of Mikkeli) eli Etäisyyksistä riippu- maton opetus Mikkelin läänissä -projekti käyn- nistyi syyskuussa 1996. Suunnitteluvaiheessa edellisenä talvena eri oppilaitoksilta tiedustel- tiin halukkuutta osallistua etäkoulutushankkee- seen, joka edellytti aktiivista sitoutumista toi- minnan kehittämiseen. Eriasteisia oppilaitoksia ilmoittautui mukaan kiitettävä määrä kaikilta eri kouluasteilta koko läänin alueelta.
Vuoteen 2000 kestävän projektin tavoitteena on kouluttaa opettajia videoneuvottelulaitteiden käyttäjiksi opetustyössään. Verkottumisella ja etäopetuksen soveltamisella laaja valinnaisuus oppiaineissa saavutetaan myös silloin, kun op- pilaitos ei voi järjestää esimerkiksi vieraiden kielten opetusta vähien varojen ja oppilasryh- mien pienuuden vuoksi. Lisäksi pyritään nos- tamaan alueen elinkeinoelämässä olevien hen- kilöiden tietoteknistä tasoa ja kannustetaan
Sari-Leena Humppi
DINE PM -projekti tuo tasa-arvoa koulumaailmaan
Entisen Mikkelin läänin koulut on verkotettu kuva- ja ääniyhtey- teen tietokoneisiin asennettujen videoneuvottelulaitteiden avulla.
Projektin 19 miljoonan markan kustannuksista kolmasosa on saatu EU-rahoituksena. Lopusta vastaavat opetusministeriö,
projektiin osallistujat ja muutama alueen yritys.
Tavoitteena on tarjota harvaanasutun alueen ihmisille suurten taajamien oppimismahdollisuudet. Etäopiskelun ansiosta opetta-
jat ja yritysten työntekijät on saatu pienin kustannuksin koulutuksen piiriin.
heitä kehittämään telemaattisia yhteyksiä yri- tystoiminnan parantamiseksi.
Laitteistojen hankinta
Laitteistojen hankinta oli tärkeä osa telemaat- tisen opetusverkon rakentamista. Lisäksi tarvit- tiin puhelinyhtiöiden tuottamat yhteydet oppi- laitoksille. Hinta ja toiminnalliset ominaisuu- det asettivat tietyn rajan laitteiden kokonais- määrälle. EU:n direktiivien mukaisten tarjous- pyyntöjen perusteella päädyttiin nykyiseen lait- teistoon. Se sisältää tietokoneen, videoneuvot- teluohjelman ja sen edellyttämät lisälaitteet.
Tietokoneet ovat Pentium-tasoisia ja niissä on Windows95-käyttöjärjestelmä, Microsoft Offi- ce- toimistopaketti, äärikortti, kaiuttimet sekä cd-rom-asema. Videoneuvottelulaitteistoon kuuluvat PictureTel Live50 -kortit sekä ohjel- mistot, videokamera, korvamikrofoni tai kaiu-
298
AIKUISKASVATUS 4/97UUTTA KOULUTUKSESSA
tinpuhelin ja kameranjalusta. Oppilaitosten teh- täväksi jäi hankkia puhelinliittymä, jonka pu- helinyhtiöt muuttivat nopeaksi ISDN-yhteydek- si. Laitteiston keskihinnaksi tuli noin 35 000 markkaa, josta oppilaitosten osuus oli 20 pro- senttia. Videoneuvottelulaitteita sijoitettiin aina päiväkodista yliopistollisiin oppilaitoksiin asti.
Laitteistot jaettiin oppilaitoksille saatetilaisuuk- sissa, joissa esiteltiin laitteet ja annettiin perus- koulutus niiden toimintaperiaatteista.
Yhteensä laitteistoja on nyt toiminnassa 180.
Noin 60 prosenttia laitteistoista on sijoitettu ala- asteille. Lukioissa ja yläasteilla on 15 prosent- tia, kansan- ja kansalaisopistoissa 10 prosent- tia ja ammattioppilaitoksissa 12 prosenttia lait- teista. Fyysiset sijoituspaikat vaihtelevat audi- torioista atk-luokkiin, studioista varastoihin.
Kouluttajien ja opettajien koulutus Projektin alkuvaiheessa koulutettiin 15 koulut- tajaa. Koulutuksen sisältö oli varsin monisäi- keinen. Ensin ohjelmassa olivat laitteisiin tu- tustuminen sekä projektin tavoitteiden läpikäy- minen. Tietotekniikkakoulutusta seurasi aikuis- kasvatuksen opiskelu Jyväskylän Yliopiston Täydennyskoulutuskeskuksen alaisuudessa.
Kouluttajakoulutuksessa korostettiin, että vi- deoneuvottelu osana oppimista vaatii uudenlais- ta ajattelutapaa niin kouluttajalta kuin koulu- tettavaltakin. Video-opetuksen suunnittelu ja esiintyminen kameran edessä usein vieraalle kuulijakunnalle on opettajille uusi kokemus. Se vaatii työskentelytapojen ja ennen kaikkea asen- teiden muutosta. Opettaja ei voi luennoida vaan hänen pitää luoda tuntiin vuorovaikutusta ky- symysten, keskustelujen ja erilaisten tehtävien kautta.
Kouluttajien perehdyttämisen jälkeen alkoi itse laitteiden loppukäyttäjien eli opettajien koulu- tus. Kouluttajat ovat antaneet videoneuvotte- lulaitteiston käyttökoulutusta ja tietotekniikka- koulutusta lokakuusta 1996 lähtien 549 opet- tajalle ja muulle koulun henkilöstölle yhteensä 1001 tuntia. Tarkoituksena on ollut kouluttaa vähintään kaksi käyttäjää laitteistoa kohti. Op-
pimateriaalin kouluttajat ovat joutuneet laati- maan itse, sillä vastaavia kursseja ei ole aikai- semmin järjestetty. Kokemukset uudesta oppi- misympäristöstä ovat olleet positiivisia. Etäi- syydet ovat kadonneet ja koulutus laitteiden välityksellä on onnistunut. Myös ulkoiset puit- teet alkavat hahmottua ja olla kunnossa. Yhte- ydet ovat toimineet ja aikataulut pitäneet.
Kouluttajat ovat antaneet opettajille yksilö-, silta- ja lähikoulutusta. Yksilöllinen opetus ei välttämättä ole täysin kahdenkeskistä vaan vi- deokameran ääressä eri pisteissä voi tilanteen mukaan olla kouluttajan lisäksi kaksi tai kol- me opiskelijaa. Ohjaus on todettu tehokkaaksi ja vuorovaikutus yhtä tiiviiksi kuin jos keskus- telijat istuisivat saman pöydän ääressä. Myös etätyökalut ovat tarjonneet hyvät mahdollisuu- det havainnoillistamisessa ja tiedonkulussa.
Videoneuvottelun aikana sen osapuolet voivat esimerkiksi työstää molempien näytöillä näky- vää Microsoft Word-ohjelmaa ja siirtää toisil- leen tiedostoja.
Monipisteyhteyksien on havaittu soveltuvan keskustelufoorumiksi ja luentotyyppiseen kou- lutukseen. Siinä kouluttaja antaa opetusta sa- manaikaisesti useaan pisteeseen. Kaikki näke- vät kuvan sieltä, mistä sillä hetkellä puhutaan.
Käytännön työ ja kokemukset Koulutusvaiheen jälkeen opettajat ovat pikku- hiljaa alkaneet käyttää videoneuvottelulaittei- ta työssään. Tähän mennessä niitä on käytetty eniten kielten oppimisessa. Etäopetuksena on opittu muun muassa saksaa, ranskaa, venäjää, kreikkaa ja unkaria. Esimerkiksi Heinäveden kansalaisopiston opettaja on tullut videoneu- vottelun kautta pitämään unkarin kielen jatko- kurssia kyliin. Mäntyharjun kansalaisopiston opiskelijat ovat ottaneet säännöllisiä videoyh- teyksiä Tampereen yliopistoon kunnallishallin- non approbaturin suorittamiseksi. Kaikenikäi- set oppilaat ovat ylipäätään pitäneet opetus- muodosta ja oppimistulokset ovat olleet lupaa- via. Opettajat ovat olleet innostuneita uuteen opetusmuotoon, joskin materiaalin valmistami-
299
AIKUISKASVATUS 4/97
nen on alkuvaiheessa tuottanut paljon lisätyö- tä. Koska opettaminen videoneuvottelulaittei- den välityksellä ei ole samanlaista kuin luokas- sa opettaminen, opetusmateriaali on täytynyt laittaa uuteen uskoon. Sen vuoksi opettajien yleisenä toivomuksena on ollut, että kustanta- mot ottaisivat jatkossa huomioon telemaattisen opetusmateriaalin teon. Opetus tällä saralla tullee joka tapauksessa tulevaisuudessa lisään- tymään.
Oppilaitokset aikovat lisätä keskinäistä yhteis- työtä kaikkien aineiden opetuksessa. Suunnit- teilla on paljon pieniä projektiluontoisia ope- tustilanteita, lyhytkursseja sekä ryhmätöitä eri koulujen oppilaiden kesken. Oppilaat ovat ol- leet innoissaan päästessään suoraan yhteyteen esimerkiksi eduskunnan kanssa ja voidessaan kokeilla kielitaitoaan ulkomaisissa yhteyksissä.
Uusi videoneuvottelun aluevaltaus DINE PM -
projektissa on koulutus, jossa laitteet viedään työpaikoille. Koulutus on tarkoitettu pk-yrityk- sille, jotka haluavat antaa työntekijöilleen tie- totekniikan opetusta.
Lokakuussa aloitettiinyhteistyössä Oulun yli- opiston ja Otavan opiston kanssa 15:n opinto- viikon laajuinen koulutusteknologia-kurssi. Sen tavoitteena on hankkia valmiuksia uusien kou- lutustapojen suunnitteluun ja uuden teknologian soveltamiseen. Lisäksi suunnitteilla on järjes- tää yhteistyössä Otavan sosiaalialan oppilai- toksen kanssa etäkoulutusta 0-luokkien koulun- käyntiavustajille.
HUMPPI
LISÄTIETOJA:
opetustoimentarkastaja, projektipäällikkö Erkki Mustajoki, puh. 015-1912 330, email: erkki.mustajoki@mikkeliamk.fi
