Naisten etuja koskevat kysymykset viime valtiopäivillä · DIGI

1878.

Nlosannetaan Weilin ja stlobs'inkirjakaupassa Iywäs

jantai-aamu,missä ^myöskinilmoituksia wastaanotetaan

<

9 p:stä pieneltäriwiltä.

—

nekseltä ^lm.

—

Posti

H.

^Hellgren,

F.

^{Canth. 4 m. 2:;p.,puolelta2 m}

elta t ^m.,kolmeneljännekseltä3 ^m., puolelta2^m., neljän-

konttoreissa:

^{koko wuodelta 5m. <>4}p.. kolmeneljänn.

82 p.. neljännekseltälm. p.

—

yksityiset numerot 10p.

Toimittajat: K.Höös,wastuunalainen toimittaja.

nompna lajia, niin kauwan kuin näille woi»nille ei anneta samoja

»vaurastumisen

^etnja kuin miestenkin hengenmoimille.

Merkittäwä kohta

^{tämänkysymyksen}

_suhteen wiime

waltiopöiwillä oli

se,

että yllämainitut

lainmuutok-

set

talollis-säädyssä, jota säätyä

asia

^likiuua

koski, uosti euemmistön ^puolelta jyrkkää »vastusta.

Ihtäläiuen uaima-oikeus tosin

hywäksyttiin31 ää- nellä 21 wastaan, _mutta yhtäläiuen perintöoikeus hylättiiu 30 ääuellä 27 wastaau. Vastustajien

joukossa oli »uouta säädyn ctewimmistä jäsenistä.

Tämä meitä

suuresti

ihmetyttäisi,

ellemme

muis-

taisi,

että Suonien

kansa »nieluisesti tahtoo

^olla

..wauhoillaau",

—

_riippua

_kiinteästi

esi-isiltä

^peri-

tyissä

tawoissa

^ja

suhteissa ^eikä Helvillä

^ryhtyä

muutoksiin, joitten hyödystä ja tarpeellisuudesta ei mitään

kokemusta

ole.

Tämä luonteen ominaisuus

on

usein

^{hymäksi, mutta}

haitalsi se

on silloin, kun

se

^ilmautuu

^oikeudeu

^ja

kohtuuden maatimuksia

wastaan.

Tarkastakaamme hiukan ^niitä

syitä, joita

mas-

tustajat pääasiallisesti

esiintoimat.

^Ne

olimat:

1) Tyttäret eimät tee niin _raskasta ^työtä_{kuin po-} jat

eimätkä siis

edistä talon maurastnmista

samassa

suhteessa kuin miimemainitut.

2)

Teollisuusmiehet

jasäätyheukilöt

useiu

uaimat talontyttäriä, jamaan-

»viljelyksen hyöty joutuisi

siten teollisuuden

^hymäksi.

3) Luoja on säätänyt, että

miehen

^tulee

otsansa hiessä

^{elättää »vaimoaan, ja että}

maimon

tulee mie-

helleen alammaisen

olla, jonkatähden yhtäläinenpe-

rintöoikeus kummallekin

sukupuolelle

olisi maan

^louk-

kaus ihmisyyttä»vastaan. 4)

Ehdoitettu ^lainmuutos tuottaisi

^»vaau

huikeutelemaisuutta

^ja

seikkailemista naima-asioissa.

⁵⁾

^Waimo

^{on luotu}

miehen täh-

den eikä mies »vaimon, _{ja mies on}

waimon

^pää.

6) Eiwätkä

he

millään tamoin moi olla yhdenlver- taisia, koska »vaimo

ei

waltiopäiwillekään kelpaa

eikä

ole

asewelwollinen.

⁷⁾

Chdoitetut lainmuutok-

set

^omat maarallisiakin, _koska

naisella

ei ole niitti luonnon

omaisuuksia ^kuiu miehellä ^eikä hän siis

»voisi »varallisuuttaan hoitaa sillä tarkkuudella

^kuin mies. 8)

Ei naisen

^{työ moi}

^mitenkään

^olla

saman

arlvoinen

kuiu miehen, koska

kansakoulunopettajatta-

reilläkin

^on paljoa

mähcmmän

palkkaa kuin

kansa-

kouluuopettajilla, »vaikka

heillä

^ou

sama

^työala.

Mitä ^nyt

ensiksikin siihen

tulee, että

naiset olisi-

»vat

erinomaisesti

»vapautetut

raskaammasta

^työstä, uiin woi

siitä asiasta

^olla

kahdella

^{päällä. Vii-}

purilaiset, esim., käylvät

rahtia

^{ja antawat}

^naisten hoitaa

maanlviljelystä.

Ia

^{yli koko Viipurin}lää- nin kuuluu olelvau ^tapaua, että

naiset

^ajamat,ja

sekoittamat

lauuan pelloille, jota

ei mahdettane

^pi-

tää hauskimpana

toimena.

Eteläpohjanmaalla taas

ou tawallista, että

naiset

^{kyntämiit ja}

miehet

^kyl-

mämät.

Ia

^yleensä on

Suomessa ^nainen siinä

kuin mieskin

leikkuussa,

puimisessa,

niittämisessä,

nuotan »vedossa, y. m.

Mutta

^kun

he

^{yhdessä tu-}

lemat

kotiiu

ulkotöistä,niin panee

mies

^tupakkaa piippuun ja

oikaisee itsensä

^sänfyyn

^tai

^penkille,

sillä

malin kuin

maimo malmisitta hänelle

^ruoan,

^lättt-

mittää

saunan, hoitaa

^{lapset, lypsää}

lehmät

^jatoi?

oli sangen

»vähäuarmoincu, niin

kauwan

kuin^käytän-

nössä

^tämän periaatteen

todellisuutta

^ei

lainkaan osoitettu.

^Sitä paitle tämä lain

säätämä

^»vääryys

naista

kohtaan

^{tuotti, niiukuiu »vääryyden ainakin}

on tapana tehdä,

huonot seuraukset.

^{Tyttäret, kuu}

ticsilvät saalvausa »vähemmän

^{perintöä,alkoiwat}

sa-

lalvihtaa

^knlnttaa

isän

jauhohinkaloa,

siten

^kootak-

seen itselleen

^erityistä omaisuutta, _ja

siitä

^yleisestä

pahasta taivasta olvatmaantilat

Suomessa kärsineet

arwaamattoman

suurta haittaa.

^{Eimyöskääu}

sowi

ihmetellä, jos

naisen

ala-arlvoinen

tila

ja »vähempi perintö olvat

hänessä

»vaiknttancet

haluttomuutta

»voimieusa

ponnistamiseen, _joten

tilat

^työwoiman

»vähennyksenkin puolesta owat

siitä lainsäädännöstä

»vahinkoa kärsineet. Itsensä

kieltämistä, _jota

nai- selta ⁿⁱⁱⁿ

^tiukkaan

^»vaaditaau

^{ja johon}

häntä ^aina Aadamiu

^{ajoista on koetettu} tailvuttaa, ei, uäetteu, ole

minkään

helppo oppia, kniu

sitä

^puusta

katsoeu luulisi.

Mntta

^paitse

sitä ^haittaa,

^{joka tästä on}

suoras-

taan tiloille ollut, ou

siitä ^naisen itsensä ^suhteen

ollut paljoa walitettawammat

seuraukset.

^Hiljak-

koin ^eräs kirjeenlvaihtaja Alawuuoelta kirjoitti

Waasan

Sanomiin" muun

muassa seuraamaa:

Sen olen myöskinhuomaunut, että

naiswäki

nuo

restaki kansasta

^owatpaljonhitaampia kirjallisuutta

wiljelemään kuin

miehet. Heillä ^lienee

^parempaa

huwitusta. ^Mutta onhan ^mies

lahjoitettu

suurem-

malla

wiisaudella

^{kuin nainen, ja näyttääpä tuo,}

ihmisen luonnon

lapsena" ollessa,

olemankin

^totta,

ehkä.

^kenties,

se

sivistyksellisen kehittymisen kautta woipi ^päästä

tasa-arwooukiu."

Samoin

wäittiwät

talollis-säädyssämonet puhujat, ettei

waimo suiu-

kaan ole

miehen

»vertaiueu^ eikä

..hänellä

^ole

^niitä

luonnon

omaisuuksiakaan

^kuin

miehellä."

^Siinä

he tawallansa

^owat

^aiwan

^{oikeassa, ja}

warsin

^luou-

notonta olisikin, jos

asian ^laita toisin ^{olisi. Ei}

kaswikaan, joka on huonossa,

mehuttomassa maassa

ja joka ^kaipaa auringon waloa, woi kehkeytyä

sa-

maan upeaan

loistawuuteeu

kuin

se,

jolle on ^{ruu^}

saasti suotu ^kaikki

tarpeelliset

elonrawiunot.

^Kuiuka

siis

nainen, jolle

sekä aineellisessa

^että hengellisessä

suhteessa

^{aunetaan paljon}

niukemmalta

kehittymisen

»välikappaleita knin miehelle,

kuitenkiu woisi

^tämäu

kaussa samassa suhteessa

^{edistyä? Taikka,ottakaam-}

me

wielä toisia

esimerkkejä. Lapsipuolet owat per-

heissä

ylipäätääu, warsinkin, jos

emintimä

^on

sitä tawallista

kowaa lajia,

emintimän omista

^lapsista

paljon takapajulla,

erittäinkiu

hengen wirkeyden ja luounou poutewliudeu

suhteen. ^Mikä siihen

^on

syynä?

Ei

^muu,

kuin

^että

ensinmainitut

^kaipaawat

tuota äidiurakkaudenpäiwänwaloa,joka^lapseu»vart-

tumiselle

^{ou »iin}

^tärkeä.

^Samoin

^eiwät

^myöskään

kansat, jotka jonkun

ikeen alaisina

^{kituwat, woi}

sa-

massa suhteessa

^{kehkeytyä kuin ne,jotka}

saawat ^»va-

paudessa ja myötäisissä

olosuhteissa

»vaurastua.

Mutta

ei

suiukaan

kukaan wäittäne, että Luoja ^on

edellisille

^antanut

wähemmän ^luontaista

^kehittymi-

sen

^{kykyä kuin}

wiimeksi mainituille. Mtä wähän

on

mitään

perusteellista _syytä

maittaa naisen hen- kisten woimain oleman

jotakin heikompaa

tahi ^huo-

Naisten ^etuja koskemat ^kysymyk-

set wiime waltiopäiwillä.

ii.

cl)

Armoll.

^esitys niittenlainsääntöjen muuttamisesta, _jotka tätä nykyä owat

woimassa naimaoikeudesta

ja perinnöstä

maanoikeuden

mukaan

sekä huomenlah-

jasta.

Naimiskaarcn

10 l. ²

H

^{säätää, niinkuin}

tiede-

tään, awiopuolisojen naimaoikenden

suhteen

^maan-

oikeuden

^{mukaan, että}

miehelle

^tnlee

kaksi

^kolmatta-

osaa,

mntta

waimolle

^{waan yksi}

kolmas-osa heidän

awioliiton

^{aikana yhteisesti}

ansaitusta omaisnudcs-

taau,jota wastaankaupungin-oikeudenmukaan

amio-

puolisot nauttimat naimaoikcutta pesässä puoleksi kumpikin. Samoin määrätään

Perintökaaren

^{2 ja}

3

lmvussa

^perinnöstä

maauoikenden

mukaan, että

isä

^perii

kahdenkertaisen osan

^{äitiä wastaan, poika}

tytärtä wastaan, weli

sisarta

^{wastaau j. n. e.,kun}

taas kaupungin

oikeuden

mukaan kumpikiu periwät

tasau.

^{Sitä wastaau}

Naimiskaaren

⁹ l. 1, 2 §

säätää maanoikeudell mukaan waimolle huomenlah-

jan

miehen

erityisestä pesäosasta, mutta kaupun- gin oikeuden mukaan ainoastaan silloin,kun

hän

^on

lapseton.

Edellisille

waltiopäiwillekokoontuneetsäädyt

anoi-

wat

Keis.

Majesteetilta alammaisesti, että

miehelle

ja

waimolle

^myöskin

maauoikeuden

mukaan

omistet>

täisiin

^{yhtäläinen naima-} ja perintö-oikeus

sekä

^että

waimon

oikeus huomenlahjaan rajoitettaisiin

niihin

tapauksiin, kuu

hauella

ei ole lasta

miehensä

^jäl-

keen.

Tähän alannnaiseen anomukseen

^{perustui pu-}

heena

olewa armoll. esitys.

Lakilvalioknnta, jonka

käsiteltäwäksi

^{esitys wiime}

ivaltiopäiwillä lykättiin,

ehdoitteli

mietinnössään,

että säädyt, pitäen ehdoiteltuja

lainmuutoksia koh-

tuuden ja maan

todellisten

^{etujenwaatimana,jonka}

tähden

^{niitä ei}

käniisi wonnemmaksi

lykkääminen, hywäksyisiwät arm.

esityksen _muutamilla

pienem- millä

muutoksilla.

Säädyt hywäksyiwät ne muutokset,^jotkakoskiwat

naima-

ja perintöoikeutta, mutta huomenlahja kat-

sottiin

^tykkänään lakkautettawaksi, koska waimon

saadessa

^yhtäläiset

^oikeudet

^kuiu

miehelläkin

^on,

ne suhteet, jotka

sen säätämisen ^tekiwät

tarpeelliseksi,

ciwät silloin

^{enää ole}

olemassa.

Tästä

päätöksestä olkoon wuoden 1877

waltio-

päiwille

kokountuneille

säädyille

kiitos

^ja

kunnia!

Se

oli

tärkeä askel edistyksen tiellä,

—

_{askel, joka}

poistaa

walitettawan

epäkohdan

naisen

^nykyisestä

asemasta

perheellisissä

oloissa

^{ja joka antaa}

hä-

nelle ne edut, jotka

hänelle ihmisenä

^{japerheen täy-}

siarwoisena

^{jäsenenäoikeuden ja}

kohtuuden

^mukaan

tulewat. Sillä

se

^{seikka, ett'ei}

naiselle ^omistettu

samaa ^naima-

ja perintöoikeutta kuiu miehcllekin, oliparhain

todistus

^{siitä, että}

häntä

^{yksinperheen-}

kin jäsenenäpidettiin

miehen ^rinnalla

^jonakin

huo-

nompana ja alhaisempana olentona,

—

puhuttiinpa

sitten kuinka kauniisti tahansa hänen ^tärkeästä

^kut-

sumuksestaan

perheen-äitinä jalastenkaswattajana.

Periaatteena naisen

yhdenwertaisuus

nUehen kanssa

Päijänne

.lt:o 42.

Tilaushinnat:koko wuo

Tiistaina 28 pciiwci Toukokuuta

kylässä joka Tiistai ^ja

Per»

—

Ei

sinun sitä tarwitsekaan

^{tehdä, johanmi-}

nulla

—

on tarpeeksi_{Millä nyt}asti kukkia.

sitten

^näyttäisin

sinulle

^»virkkuut-

tani?

—

_Niilo

kawahti

^{istumaan tätä} kysyessään ja

katsoi

tutkistellen ^tyttöön,joka juuri oli

saamaisillaan kiehkuransa »valmiiksi.

—Hm —

etkö

sinä ^sitä

^{ymmärrä? Tietysti}

sen-

tähden, kun minua paremmin

haluttaa

olla niinkuin olen.

— Minkätähden sinä

aina oleskelet noin

unisena

ja hilsaisena,

silloin

^kuin

sinulla olisi

»valta oikein keikkua ja hyppiä, niinkuin muutkin lapset tekewät?

Katrin kiehkura

^{oli nyt »valmis.}

Hän katseli sitä ihastuksella

ja näytti jo

unhottaneen

^{koto kiis-}

tan.

—

Sitten painoi_{Katso, Niilo,}

hän

_kuinka

sen _se kultakutriseen

_on ^{päähänsä.}

kaunis!

—

lausui hän —

ilosta loistamin_Kyllä

— silmin.

Niilon

silmät luiskahtiwat kiehkurasta

alaS

Katrin sinisiin silmiin

^ja

hohtanmn

^poskiin,

—

kyllä on hywin kaunis

—

»virkkoi

hän harwaan

^ja painawasti, _mutta epäiltäwää on, tarkoittiko

hän kiehknrata

^{tai jotakin muuta.}

Katri

—

_{No, joko}

katsoi

^Niiloon.

tottakin jaksoitnousta istumaan?

—

kysyi

hän

pilkallisella hymyllä.

Niilo punastui

—

_Maltas

—

ja hyppäsi

Ylös

^nurmelta.

sanoi hän —

_{kyllänäytän,onko}

»velttous kangistuttanut jäseniäni.

Ennenkuin Katri aawistikaan

hänen

aikomustansa, oli Niilo ^siepannut

hänet käsiwarrcllcen

^{ja juoksi,}

kantaen ^tyttöä sylissään, pitkin pellon pientaretta;

hyftpäsipä wielä ojan

toisellekin

^{puolen ja}

^sieltä

^taas

takaisin, uudistaen

saman

^{tempun tawan takaa, eikä}

»välittänyt lainkaan Katrin

kirkumisesta. ^Turhaan

tämä tepasteli ja ponnisteli »voimiaan, Niilo waan nauroi ja puristi

häntä

^wäkewällä

käsilvarrclla

^rin-

taansa

^»vasten.

Wiimein he

^{joutuiwat alasrantaan.}

Täällä Niilo Pysähtyi

läähättäen

^ja laski kannetta-

wansa — maahan.

Wieläkö moitit minua

laiskaksi? —

_kysyihän,

seisahtuen

Katrin eteen.

—

Katri tulta

—

_puhui

hän — _miksi

_{sinä noin}

wähästä suutut?

^{Älä itke, en minä enää koskaan}

semmoista

^tee. Tule leikkimään tuonne^rantaan,minil opetan

sinua

moileipiii »viskaamaan.

Mutta ^nyt oli Katri närkästynyt eikä wirkannut

sanaakaan;

^peitti waan kaswojaan

käsiinsä

^{ja itkeä}

tihutti.

^{Niilo jo tuli}

kelvottomaksi. Hän

^{alkoi tyttöä}

lepytellä, laskeutui alas

hänen

jalkainsa juureen ja koki

wätisen

^irroittaa

hänen

pieniä käsiään, jotka

sää-

limättä puristuvat noita armaita

sinisilmiä.

tisen,

että

mainio

laulajattaremme, neiti

Ida

^Pa-

silier,

tulemana maanantaina antaa täällä laula-

jaisetlyseon

salissa. —

_Myöskin

suomalaisen

^ope-

ran jäsenet,

hrat

Bergholm ja Kiljander aikomat antaa

ensi

^{kuun 16päimänä ja neiti} Lydia Lagus

s.

^{k. 18 päimänä} laulajaiset Iywäskylässä.

Uusi

höurylaiwa,nimeltä

..Yhtiö"

^tehty

^War-

kauden

konepajassa ja tukkilauttaus-yhtiön oma^

tuli miime miikolla entisten

lisäksi

Päijänteelle.

todistuksella

^waimon

wähenunästä

^{armosta 01l}

esiin-

tuonut, ett'ei

hän

^kelpaa maltiopäimille

eikä

ole

asewelwolliuen,

että maimo

sotilasta

syunyttäcssääu lienee yhtä

suuressa

^hengeu

maarassa

^kuiu

sotilas- kiu sodau liekissä. ^Ia

maltiopäimämichcttiu

saa-

wat juuri

äitiään

etupäässäkiittää

siitä,

että

heistä

on tullut

tiihäu ^toimeen

telpaawia miehiä,

sillä

»vuosikausia ^saawat uaiset

walwoa lapsiensa kaSma-

tukseu

^tähden,

nähdä

^{mouta tuskaa} ja maimaa, eu-

tteutuiu heistä saamat semmoisia

armottomau an-

siollisia

^{uroita, että}

sitten

maltiopäimillä

heitä hal- meksimat.

Lopuksi emme ^{woi muuta kuin}

onnitella

^talolli-

sia uäihiu

muutoksiin, joiden kautta

heidän uaisil-

leeu omistetaan oikeudeu ja

kohtuudeu

^waatimat

edut,

waitka

^uämät

muutokset

tapahtuiwatkin

sää-

dyu

edusmiesteu

enemmistönmielipiteitä _wastaau.

Toiwomme, ja warmasti toiwommekiu, että talol-

liset

wastoiu kaikkia ennakkoluuloja

tulewaisuudessa

näistä muutoksista huomaamat

^oleman

suurcu

^hyö-

dyn,

sillä

^{oikeus ja totuus}eiwät koskaau

mahinkoon

eikä

hämiöön mie. M.

^C.

Hliopistoon laskettiin wiime lauwantaina täkä-

läisestä

^{lyseosta oppilaat M. A. Bergh,}

^I. H.

Broms, K. A. Candolin, N. Gejtel,

H. I.

Gyllenbögel,

K.

G.

Konsen, K.

G.

Laukkanen,

G. G. Leinberg, A. A. Lindegren,O.K. Nyström

ja B. Sarlin

sekä

^priwatisti

H. ^I. Pastinen.

Matkarahaa.

Kouluylihallitus on myöntänyt Seminarin

naisosaston

Johtajattarelle,

neiti Ch.

Lydccken'ille Iywäskylän

seminarin määrärahoista

I,OW

markkaa matkarahaksi Parisin

näyttelyyn.

Päijänteellä

tulkewista

höyrylaiwoistakirjoittaa Tapio

seuraawaa: .Mutta

Päijänteellä sitte;

täälläkös wasta luuli

kulkewansa itse

keltanaamain

maassa,

_mitenmuuan

Helsinkiläinen

^arwcli.

^Laiwan

wäestö

lienee

^jotain Sitkan

tolussi-heimoa. ^Tuskin

woit löytää

sitä

^koloa

näissä likaisissa kaik'eissii"

ettet woi tulla

surwaistutsi ^milloin

^{miltälin hy-}

wältä

Darwiinin esineeltii

^näillä ystäwällisillä

sa-

noilla: gä ät

h:te ifrän

wägen" mene

h:tiin

tieltä.

Sitä ^paitse

saat itse

^suojata

itsesi

ja kapineesi mi-

ten parhain woit milloin wedeltä, milloin

tulelta;

laiwawäkeä

et

saa

^kajoomaan,

hankkimaan

^mitään

suojaa tai mitenkään apua tekemään ja jos tästä walitat tuolle

kunnialliselle ^herra

kapteenille,

saat wastauksen:

^{angär icke mig, gä ät}

h:te"

^{(ei lii-}

kuta minua, mene h:tiin) ja niin

saat

^{jo hywissä}

aioin

koko 18 peninkulmaa totutellaita

tuohon

la-

wean

tien macll

ukseen h:tti

matkalla."

Kummasta Päijänteellä kulkemasta laiwasta

Ta-

pio

lienee

luullut

saaneensa aihetta tähän

^paksu-

maaliseen tuMllulseensa,sitä lehti

(maromaistakyllä!) ei

mainitse. ^Warmaan

makuutettuna

siitä,

että

Päi-

jänteellä

kulkewilla

laiwoilla

matkustaneet

eiwiit woi muuta kuin

kummastella lukeissaan

^näitä

leh- den

sanoja, emme

katso maksawan ^waiwaa

^ruweta

niitä

sen

^laweammin wastustamaan. Tuskinpane-

kään,

jotka eiwät ennen ole täällä

kulkeneet, siihen

luottancwat:

sillä arwaawathan sen,

ettänäin

usein

kuletulta reitiltä

olisi usein

^moitteitakuulunut, jos kulku täällä

siihen

^tapaan

käwisi.

^{Kuwaus on}

siis

^{pidettäwä ainoastaan}

arwoisan lehden

^käsityk-

sen ^mukaisena,

niinkuin myös^nuo

ruotsalaiset sa-

nat

ifran

wägen" näyttäwät

osoittawan.

Kanfatouluopettajain-kotoutsen

toimikunnan

ja«

senitsi

^owat walitut: Rouwa M.

Parwiainen, sem.

naisosaston

^johtaj.

^Ch.

^Lydecken, opettajattaret S.

Hypen, ja

M.Eriksson,

yliforstmestari A.

v.

Zweyg- berg (puheen johtaja)

sekä lehtorit ^K.

^Högman,

^A.

Oksanen

^ja

I. F. Canth.

Pyydämme maamme muitakin sanomalehtiäjulkaisemaan ylläolewan

ilmoituksen.

Toimikunta.

Ne lunnioitettalvat henkilöt,

^jotka

aikowat osaa

ottaa

tulewiin

kansakouluopettajam-kokoukseen

Ili-

wäskylässä ja

haluawat

^ennakolta

saada

^tietoja

huo-

neista y. ^m., woiwat kysymyksillään kääntyä

kans-

akouluopettajain-kokouksen toimikunnan" puoleen.

Iywäskylässä 25 p.

Toukokuuta

1878.

Iltiötöitä. ^Meille

^{on kerrottu}

täkäläisellä hau-

tausmaalla

wiime aikoina

harjoitetun yhtäjatoista ilkeyttä, joka todistaa eräitä

niin

^sywäiin tunnot- tomuuteen paatuneita olewan, etteiwät

kammoksu

kuolleitten lepokammioiden

rauhaa

rikkoa. Muun

muassa

^{on yksi} rautaristi poikki murrettu.

Jos

näitä

ilkiötöitä

^{wielä jatketaan,}

olisi mielestämme

hywä palkinto määrättäwä sille, joka woi toteen näyttää, ketä nämä

rauhattomat ^kuolleiden

^rau-

han

^{rikkojat owat.}

Eiköhän woitaisi ^näidenkin

^pe-

rille_yleinen

tulla? Ansaittu

^{rangaistus ja}

sitä seuraawa

ylenkatse

tulisiwat ^tämmöisien

^{tekijälle eli}

tekijöille

osaksi

^ja peloittaisiwat muita yhtäläisen häjyn

raakalaisuuden

tapailemisesta.

mittaa

tuhansia

^{askareita. Jos}

uaisia

^ja

miehiä

yhdessä kulkee wenheellä, istuu mies

mukawasti

^pe-

rässä

^ja

toiset useiu

^{joutilaina tupakoideu}

sillä

wäliu, _kuin

naiset ^soutawat.

^{Jos taas yksillä}

ajoneuwoilla mennään kirkkoon tai markkinoille, miu

heiweräiset ^uaiset

^ne

^{silloin saawat}

^pol-

willeen

^{ottaa nuo jykewät} mieskullat.

Ei siis

^ol-

lenkaau

sowi

moittia, että

uaisia

^erittäin

säästet- täisiin.

Mitä taas

siihen

^tulee,että säätyheukilöt^jateol-

lisuusmiehet naisiwat

taloutyttäriä ja maauwilje- lykselle

siitä

^{syutyisi haittaa,}

^{niin sekään syy}

^eipidä

ryhtiääu. Sillä

onhan

maanwiljelijällä

wuoros-

taan yhtä

suuri

^wapaus naida rikkaiden sääty- ja

teollisuushenkilöideu

tyttäriä ja

silloiu

^on

^heidän wälinsä ^kuitti.

Ei

liioiu

^woi

entistä laiusäädäntöä

^perustaa

sii- hen

^raamatun-lauseeseu, että

miehen

^tulee

otsansa hiessä

^{waimoaan elättää;}

—

sillä

^josko

itsekukin

mies

elättäisikin

omau waimonsa, niiu kuka

sitten

kaikki

naimattomat uniset elättäisi? Eikä kaikkia nai- sia

kumminkaan pakoittamallakaan woi

naimiseen

saada, koska tietty ja tunnettu on, että

naisia

^ou

maailmassa

^{enemmän kuin}

^miehiä, —

_lukuunotta

matta

sitä

seikkaa, että ^mouesta

miehestä

^ei

siuä

^il«

moisua

ikänä

tule waimon elättäjää.

Mutta sitä

paitse ei

raamatussa

sanotakaan, että

miehen

^tulee

otsansa hiessä

^{waimoaau elättää, waau ainoas-}

taan oman

itsensä. Surulla

^pitää

siuuu

^elättä-

män

itses hänestä

^(maasta)

kaikeu eliuaikas."

luemme 1

Mos.

^{3:17 w. Eikä}

^{raamatussa liioin} missään ^kielletä

^uaista

itseänsä elättämästä.

^Mutta,

jos muuten

tahdotaan sitä

periaatetta uoudattaa, että

miesten

tulee ei

aiuoastaan itsensä

^waan

^wie-

läpä

naisetkiu

^elättää,

^niiu —

_kukapa

_esti!

_Siiädet-

täkööu

silloin

^{kaikki perintö}

naisille

^ja

auuettakoou miesten tehdä

^työtä

otsansa hiessä.

Muut syyt ^omat

niin haetulta

^ja wähäpätöisiä,

ett'ei

niiden

wastustaminen maksa ^waiwaa.

Sitä paitse esityksen puolustajat jo

waltioväiwillä

nehy- win

kumosiwat. Hra ^Meurmau sanoi esim. sitä wäitöstä

^wastaan,

ett'ei

^muka

nainen woisi

^waral-

lisuuttaan hoitaa sillä

tarkkuudella

kuin

mies, että

hän sangen usein ^oli

^kuullut

miehen

^{juomisellaomai-}

suutensa

häwittäneeu, mutta

sitä ^ei hän ^{wielä wai-}

mosta ollut

koskaau kuullut. Päimvastoin saa

^wai-

mo

usein kärsiä

^{jakoota juuri}

mieheu

^juoppoudeu

tähden, ja

leskeksi

^{jäätyänsä}

^hau usein

^paremmin

kuin mies hoitaa

^{perheensä ja lapsensa.}

Hra

Jaa-

tinen jaSuutarla

muistuttilvat sitä

^wastaan,joka Laulajaisia. _Meillä on

ilo saada ^mainita

^lau-

lua rakastamalle yleisölle

sen

^hywin

^mielehisen

^uu-

Päiwä ^koittaa!

KertonutUiya.

I.

Rauhalan

^ja Ristolan torppienmaat oliwat wie- retysten.

Rauhala

^oli

wähäisellä

^{mäen törmälläli«}

kellä lahtea, jota _outo

olisi

helposti woinut luulla tammeksi,

sillä salmi,

^joka wei Kallawedenwäljille»ve- sille, peittyi tykkänään lehtipuitten suojaan. Saman

lahden

^{pohjukasta näkyi Ristolan torppa. Tywen}

ja

ihana

^{oli tämä}

lahdelma.

^{Koiwut, jotka}

^suorina

ja

tuuheina

^{kaswoiwat rannoilla,} kuwastuiwat

sen

wälktywässä wedessä; olipa aiwan kuin

samasta

^juu-

resta aina

kaksi

^kotwua

^olisi

^{lähtenyt, toinen ylös,}

taiwaan

siintäwää

korkeutta kohden, ja toinen alas, järwensywyyteen pyrkien,

missä

toinen taiwas kilwoit- teli

loistamassa kauneudessa

korkeuden taiwaan

kanssa.

Maa oli

alankoa;

ainoastaan

Rauhalaa »vastaisella

rannalla

kohosi

^jyrkkä, yksinäinen kallio, jonka kaljua kylkeä

lahden

^kirkas

wesi

^wäsymättä

suuteli.

^Kun

mainitusta salmesta, joka oli pitkä ja kapea,

soudet-

tiin ulos Kallaweteen,

nähtiin wasemmalla

^kädellä, noin

kiwenheitto

^matkaa

salmen

^suusta,

Koiwiston uh-

kea

talo.

^jonka

alueesen sekä Rauhalan

^{että Ristolan}

torpat kuuluiwat. Laweat wiljawainiot ympäröiwät tätä taloa, jokamuuten

rakennuksiensakin

^{puolesta to^}

disti asujainten toimesta ja

»varallisuudesta.

Eräänä

helteisenä

kesiipiiiwiinä oleskeli

kaksi

^lasta, poika ja tyttö,

Koiwiston

aaltoelewanruispellon^pien- tarella. Poika, joka näytti olewan

wähän

^wanhempi

toweriaan, loikueli

selällään

^{nurmikolla ja warjosikii-}

siwarsillaan silmiään

^taiwaan

huikaisewalta

^walolta.

Tyttö istui

hänestä ^wähän

matkan päässä ja

sitoi

uskoa

kiehkurata

ruiskukista, joita

hän kosolta

^{oli ke-}

rännyt

helmaansa. Hetken

^olimat

he

^{näin äänettö-}

minä olleet, _kun

seuraawa

kiista syntyi

heidän

^wä-

lillään:

—

Kuule

^Niilo!

— Hoi?

—

Sinä olet laiskin poika

tässä maailmassa.

—

Niinkö ^luulet,

Katri?

—

Siitä olen warma.

—

_{Wai niin,}

—

wai olet warma!

Päätät sen

kaiketi ^siitä, kun näin nmkawasti

tässä

^{oikoelen entä}

edes keräile

sinulle

kukkia

tuohon kiehkuraasi?

Suomen

tilastollisen ^toiminnon

^johtaja,

toh-

tori K.

F.

^{Ignatius on}

mirallisesti kutsuttu

^otta-

maan

osaa kansainmäliscn tilastollisen

^kongressin

pysymäisen

kommissionin keskusteluihin,

jotkatulemat tapahtumaan

Parisissa

maanwiljelys- jakauppami-

nisteristön

^{palatsissa tuleman}

heinäk.

10—20 p:nä.

Samalla on

toht.

^{Ignatius myöskin}

kutsuttu

^jä-

seneksi siihen kansainwäliseen

^demoapa

filliseen

^kon-

gressiin, joka näyttelyn johdosta pidetään

Parisissa

ja amataan noin elokuun 8 p:nä.

(N. S.)

Suomalainen ^{Wirsilirja komitea}

^{on näinäpäi-}

winä

kokoontunut

^Vääksyn

kartanossa

Kanssasalla,

missä ^komitean

^jäsenet,kaukana kaupunkienhälinästä,

rauhassa ^{saamat tärkeää}

^työtänsä

^tehdä.

230 wenäläistä sotamiestä,

^jotka

sodan

^aitana

olimat ^joutuneet

turkkilaiseen

wankeuteen, owat äs- kettäin ^palanneet

Tiflis'iin. He

olimat kaittipue-

tut

turkkilaisiin unimormuihin. He

^eimät

^ensinkään

malittcle

mankeudessa 010-aitaansa, maan

^kertomat,

että

sultanitin

^{kerran oli käynyt}

heitä katsomassa

ja antanut jota

miehelle

^{naulan tupakkia.}

Lemmen juonia. Muutamat

rnotsalaiset

^sauomaley-

dct tertoiwat ^jotu aita ^sitten,että' tm» Ilma" Maltallaan UudcotataupunssiStaTurkuun läheni eräs^rtu taimella matluotawa mies hyppäsi yli la»wan partaanpää

edellä ^{mcrerll, mistä eräshöyrylaiwa}lähellä^soittelemalau- tamies pelasti hänet. ^Waitta häntä ^laiwalla

sen

^jälcstä

koitettiin silmällä pitää, yritti hän ^{tumminkin Aurajoella}

uudestaan hypätämereen, jota tumminkinsaaliin ^estetyksi,

ja kohta ^{kun laiwa}ehti ^{rantaan,sai mies}poliisit wartljoit-

scen.

^Kutensittemmin^{on meillekerrottu, oli}toimoton rat- tans syynä mainittuun yrttytseen.

Turhaan

odotettuaan kirjettä Turussa^olemalta morsiamcltaau lähtimies ^epäloi- woösaan etsimään armastansa, joka jo hänet ^{lienee hyljän-}

nyt. Waau kohtapaonnen päiwä,lemmen aitataaskinhä- l.elle koitti. Morsiamensa ^olikinhänelle ^{uskollinen luiu en-}

nenkin._tänyt Uuteenkaupunkiin,Kaksi kirjettä olimaikkahän ^{>o surcwallc}syystä taisulholleen lähet-

toisesta

^{ei ne}

saapnncctomistazan ^käteen. Samaau aikaanmatkustimor- siamensa ^{wastaislasuuntaa} lossatin toisessa laiwassa^myös>

lin rpätoiwossaan tietämättömissä ^olemaasulhastansa ha»

lrmaan. kerrotaan

heidän

^{jo toisensa} tawantteen.

(Sat.)

Tulipalo. Längelmäeltä on maakauppiaan N.

Fröberg'in

asunto

^ja kauppapuoti palanut tämän

kuun 6 päimänä.

Vahinko ^huoneesta

^{ja kauppa-}

tawarasta arwataan yhteensä 11,500 martaan, jota paitsi paloi 10,Wtt markkaa puhdasta

rahaa.

^Tuli-

valo

^luullaanmurhapolttajan sytyttämäksi.

Hätäkeino.

^{Kun ei ole}

säätämissä kauransieme-

niä tarpeeksi asti,päätettiin

kuntakokouksessa

^Sii-

kajoella yhteisillä Maroilla ostaa nauriin siemeniä, joita annetaan tarveen mukaan kaikille, jottaeimät muutoin

saa

^{peltojaan tylmöön. (Kaiku.)}

Matkaraha.

^Suomen

tiedeseura

^{on myöntänyt}

lehtorille Haminan

kadettikoulussa,

tohtori 3.

G.

Aminoff'ille

^2,000 markkaa kieli- ja

kansatieteellistä

tutkimusmatkaa Marten Votjakkein _alueelle Vjät- kan ja

Permin lääneissä

^{Venäjällä.}

Uusi

höyrylaiwa.

Piakkoin

tulee Keiteleenjär- mcllä Kcski-Suomessa kulkemaan

uusi

^höyryalus,

jokaonmalmistettu^Viipurin konepajassa.

Laiman

omistajat omat kapteeni

Ruth

^ja talollinen Kalle

Piilonen Laukaassa. Pääasiallisesti

tulee laima mälittämään tutkien suletusta Keiteleellä.

Myrskyn tuhoja

Jäämeren ^rannoilla. Ina-

rista kirjoitetaan O.

V.

S.

Eilen

^(25p.huhtik.)

Vesisaaresta

palannut kauppiaamme kertoi noin 60 kalastuslvenettä

Vesisaaren

^{ja etenkin Wareijan}

(Wardön)

seuduilla

^{myrskyn kautta}

häminncen

^mii-

kineen.

Kussakin menccssä

^on

tamallisesti

³

hen-

keä (perämies ja 2 soutajaa).

Huonosti

^kuuluu

myöskin kalaa tuleman.

Huono kalamuosi

^täällä

pohjassa on yhtätukala tuin

Suomessa hallamuosi."

Suden-ajo ^pidettiin t. k. 20 p.

Pirkkalassa

^ja

Z)läjärwellä

sillä

tamoin, että kukin talo

mäkincnsä haki

^omalta

maaltansa

sudenpesiä.

—

_{Erään luo-}

tettaman

henkilön ilmoituksen ^mukaan

^{on kuluneen}

talwen ajalla ^tapettu Wcsilahdessa, Pirkkalassa, IläjärMcllä ja Hämeenkyrössä noin 15

sutta.

T.

S.

Herra

^ja

ronwa Achte

^{tulemat antamaan kon-}

sertin Kesäkuun

^{2 p:nä Kuopiossa. (N. S.)}

Palkanlisäys kansakoulunopettajalle. Opet- tajalle

lurwan seurakunnan korkeammassa kansa- koulussa

^A.

Tarkkaselle,

joka kansakoulun-opettajana

nuhteettomasti

^on palwellut marraskuun l8p:stä asti1867, on

keif. senati

^tämän

^kuun

^{Mp:nä myön-}

tänyt palkanlisäystä 120 markkaa

muodessa,

lukien

joulukuun 1 p:stä1877.

Korlea

portti" turkin

sultaanin

^palatsi

Kons-

tantinopolissa on

suurimmaksi osakseen

^palanutpo-

roksi

^tämän kuun 23 p:nä.

Kesällä.

Taas

kesä

^kaunis

isäimme

^{on maalla}

Suomi ou muuttunut maaks' etelän;

Aallolla teinumi pursi ^mapaalla,

Metsä

^on

saanut

^pu'uu

mehreän.

Pääskynen

ricmusämcltä

^misertää,

Perho ^knltainen

kukilla lentää Käkönen kukkumi armahallcnsa, Lcimonen lentämi

kultansa

^luo;

Kukkaset

^kuiskumat

rattahillensa,

Lempeä kaikki ^nyt

luonnossa

^juo.

Ihmisen

^mieliki riemuja maistaa, Sydän jo kylmäki tunteita

saa.

Laine.

Pietari.

Lontoo.

Parisi.

Hampuri.

Amsterdam.

Tutholma. ^208:

—

3i<:^80, 124:^25:

—

^25,

Kurssit.

Suomen

Pankki ^Toukokuun

^{27 p.}

Waihto-turssi. ^Tisl.kurssi.

M. p. M. ^p.

26: 40.

102: 8"

12'x

—

2(»!>: 70.

140: W.

Siellä

hän

ctsiskeli sopimia kimiä, joista antoi parhaimmat Katrille ja jätti

itselleen huonoimmat.

Kyynelet ^tytön

silmissä

^{olimat jo}

kuimuneet.

Katri tirkisteli

sormiensa

^{malista Niiloon, tutki-}

akseen, _oliko tämä tuuma täyttä ^totta,taikka oliko

se

ainoastaan wiekas juoni, jollaNiilo

tahtoi häntä hou-

kutella itkusta lakkaamaan. Mntta Niilo tapasi

hänen

silmäyksensä ja ihastui, otti ^tyttöä kädestä ^ja mci

häntä likcmmäksi

^rantaa.

— _Katsos

_nyt,

_Katri!

Niilo wiskasi timen niin taitamalla kädettä ^jär- welle, _että

se

kuudesti kosketti meden pintaa jamasta

seitsemännellä —

Hei, Niilo,^kerrallasinäpä wasta^{majosi sywyyteen.}olet oikein aika mies!

huusi —

_Pyh!^Katri_onko

ihastuen.

_{tuo nyt}

_sitten

mikään konsti

—

kuului äkkiä ääni

heidän

^takanaan.

^Niilon

^ikäinen

poika oli tullut rantaan ja

heidän huomaamattansa katsellut — _Ei

Niilon mestaritemppua.

_se

sinulta, Mjö,ainakaan

synny — lausui

Katri.

—

No, sepä kumma, ett'ci

se

^{minulta syntyisi!}

Uhkamielisellä rohkeudella

^{etsi Arjv} mieleistäänki- weä ja kun oli

semmoisen

^{saanut, syltäsi}

hän siihen

kolmasti,

heilutti sitä

^monta kertaa kädellään ^ja

kahutti was,

putosi wiimein alasⁿⁱⁱⁿ wiimein ulos järwelle.ja

—

_ploks!Kiwi

— lensi

_wajosi^kau-

heti

^sywyyteen.

Katri nauroi.

—

Ethän saanut

ainoatakaan woileipiiä,

— _ilkkui

TuoUrjöä

kowin harmitti.

^(latk.j

katekismoa päähänsä. Siinä

toimessa

^{oli Niilo aina}

etewin, niinkuin

hän

muutoinki oli towereitaan

kehit-

tyneempi. Mutta kesälläpä tirjat

mckkasiwat

^pölyssä

hyllyllä ja lapset _aamusta iltaan leikkiä löiwät ulko- na kedolla tai järwen

hiekkaisella

rannalla. Oi ilon ja wiattomuuden päiwiä! Ne oliwat

sittemmin

^Kat-

rin rakkaimmat ja

kalliimmat

—

_Kunpa olisi minulla ^{pallo mukanani,} niin näyttäisin, että

moisin sen _heittää

korkeammalle il-

maan, kuin ^kumpikaan teistä

— _sanoi

— hän.

Saat

heittää

^{minuu palloani}

—

lausui Katri ja otti taskustaan

samalla

kauniiu pallou, jouka an- toi Mjolle.

Tämä keräsi

wiimeisctkin ^woimansa

^ja

heitti sen

ylösilmaan. Korkealle pallo ^todella kohosikin, mutta takaisin

tullessaan

^meui

se

^{syrjään ja}

—

_woi

onnet- tomuutta

—

_putosi

suoraan

^järween.

^Katri

^hyrähti

itkuun ja ))rjö koki

häntä

^lohduttaa, lupasi Pyytää

isältään

^{rahaa ja ostaa}

hänelle

^{paljoa kauniimman}

pallon sijaau. Mutta Niilo oli

heti

^{juossut weteen}

ja

sukelsi

jänueu pokjaau, ^juuri

sille

^kohdalle,

mihin

.pallo oli pudounut. Silmiään rämähtämättä, tuskin hen.qittäeukään

katseli

Katri tyynettä weden pintaa, kunnes Niilon ^pää taas tuli

esiin

^ja

hän

^pudis- tellen

keltaisia kiharoitaan

ja näyttäeu

Palloa

^{kädessään,} ui rotewasti rantaan.

Riemuhuudolla

^juoksi

^Katri häntä

^{wastaau ja otti}

herttaisella kiitollisuudella

^pal-

lonsa

^Niilolta.

Lapset, jotka näin leikkimät, oliwat kaikki

likeisistä

kylistä. Hrjö oli rikkaan

Koiwiston

^{ainoa poika,} Niilon äiti, joka kymmenen wuotta oli jo

miehes-

tään leskellä ollut, omisti Ristolan motin jaKatrin

»vanhemmilla

^{taas oli}

Rauhala hallussaan.

^{Niilo ja}

Mjö oliwat noin kaksitoista ^wuotisia, terweitä, puna- poskisia poikia. Pienempinä, kun eiwiit wielä ^työhön kyenneet, oliwat

he

^päiwät

Päätään

^olleet yksissä, ja

silloin

oli pikku,

sinisilmä

Katri aina kolmantena ^jou-

kossa.

^Talniella

he

lmsteliwat, oliwat ^lumisilla, tai istuiwat

Koiwiston tuwassa

^{ja kokiwat}

kilwassa saada

Laulajaiset

Sawonliunassa ^antoiwat

^wiimeper-

jantaina

rvuma

^Emmv

Achte

^ja

herra L.N. Achte.

H»omen merisotawäki. ^Mbl.

^kertoo

^{että useat} suomalaiset

kauppalaiman-tapteenit omat kysyneet,

josko he,

siinä

tapauksessa, että Suomen

mcrisota-

wäki

asetetaan

sotakannalle,

saisimat

^Mirkoja

siinä.

Tähän

^{on mastattu että} luultamasti tulee olemaan upseerin-Mirkoja tarjona, mutta ettei

asiasta

^mielii

ole

saatu

mitään lopullista ^käskyä.

Nimithlfia ^y. «. ^Turun howioikeus

^on

^tämän kuun

17 ^{p:nä myöntänyt}

tuomarille Hollolan

^tuo-

miokunnassa, laamanni

K.Leopold'ille

wirkawava-

utta tämän kuun 25^p:stätuleman Elokuun 25^päi-

wään

^asti ja sijaiseksi ^määrännyt

homioiteuden-

austultati

I.

Leopold'in.

Koulutoimen ylihallitus on tämän kuun 13 p:nä antanut wahwistuskirjan kansakoulun-opettajalle K.

Kokkoselle

^{laulun ja}

moimistelun

^{opettajanMirkaan}

Kajaanin

realikoulussa, sekä

maltuuskirjan kollega

I. M. Zalenius'elle

kolleganmirkaan

historiassa, maantieteessä

^ja

luonnonhistoriassa

^{Kuopion ly-}

seossa.

»irkkoherranwaalissa

Pyhäjsrwenuudessa lirl>

loherratunnassa. ^{on. Ä.} P:n ^mutaan,tirttoherra Sahalah-

drlla A. A.Candolin saanut meltein ytsimiclisenkutsumuksen.

Jäät lätsiwcit Kallawedestä

^{uöllä t. tuun 19 p.}

wasten, niinetta jo

seuraamana

^{19 p:nä} pääsi joukko pienimpiä laiwoja

saapumaan

Kuopion

satamaan.

Usiammat

^{lienewät jo alkaneen}

määräaikaiset

^mat*

kansa. ^Kontordia läksi

^eilenjaSawotar tänään^al-

matkansa.

^{(^ap.j}

kamaan

säännö

Hannattalva laitos.

Tapiossa kerrotaan:

Kuo-

pion tylpylaitosyhtiön, joka nykyään on hajonnut ja pohjaraha ^{jaettu kullekin}

osakkeelle

^{lienee tehnyt}

100 m:kaa;

sittemmin

^lisätty 50:nellä nukalla

osak-

keelle.

Mitään

moittoa tai korkojakaan

rahoille

^ei

liene

laitoksen moimassa-olon

^{aitana jaettu.}

^Viime kestiwiitkona

^pidetyssä

kokouksessa

päätti yhtiöerota ja _ottaa pois

osakerahansa,

jota lvoince

tehdä

^nyt

noin

mahan

^{yli «0 m.taa}

osaltccUc. ^Mtiö,

^jonka

asioita asessori

Enebom wainaa aitanaanniin

suu-

rella tarkkuudella ^ja rehellisyydellä

hoiti,

on

siis

hywässä yrityksessään joutunut

lähes 50"/<> hiimi-

öön,korot ^ja waiwat palkinnoksi.

Kahdentoista ^-kertainen studenti-kwartetti

^piti

Hämeenlinnassa

^{t. k. 22 p.} laulajaiset. Kuutioita oli

kokountunut

^{paljon. Ei} milloinkaan ennen ole täällä

tietääksemme saatu

^{kotoon I,WO markkaa}

konsertista

niinkuin eilen. Niinkertoo

Hämäläinen.

Kirjallinen

Hunkauslehti

^no

⁴

on ilmaantu- nut ja

sisältää: Liberalismi

^ja

socialismi,

I,lirj.

Th. ^N.; —

Unkarin Runous nyty-aikana; Ko- timaan kirjallisuutta:

Daniel

Hjort",

suom.P.

^C.,

arwost.

K. F.;

..Elämäni", tirj. P,

Päilvärinta, arw.

?). K.;

..Berättelser af

^Ringa"

arw. I.

^H.;

..Strödda

blad af

^N. Lagus",

arw. I.

^{V. C.;}

~ Ulkomaan kirjallisuutta:

Italian

nykyisestä ro- maanikirjallisuudesta;

Saksan

kirjallisuutta:

—

Kirjallisia tietoja:

Itämeren

Suomalaisten

sanan-

laskut,

Unkarialaisia sanomalehtiä

^ja aikakauskir- joja;

—

Uusien

^{kirjain luettelo.}

Professori Nordenskiöld ^{in retkeen}

pohjoisjää»

merelle

^{tulee Venäjän}

Maatieteellisen

Seuran kus-

tannuksella

^ottamaan

osaa alaluutnantti keis.

^per-

heen

tartt'ampuja-pataljoonassa Oskar Nordqwist.

Maamies

^n:o

13

^on ilmaantunut ja

sisältää:

Maidon yhdistyksestä ja tuotteista (jatkoa). Kas- wien

tuhka-osista

^ja apulannoitusaineista sjatkoa).

Kasmeista asuinhuoneissa

^{(loppu). Tietoja}

^Maamme

wirkalunnista j. n. e. Kauppatietoja.

Ilmoituksia.

Rukiin

^oraat,

wanhalla

^{kylmetyt, owat Tampe}

reen tienoilla tyydyttäwiä, paikoin hymiälin,mutta uutiskylmöt näyttäwät

mähemmin

lupaamilta.

Kaikki

toiwo ei niistäkään ole kadonnut. T. S.