Kajaanin kihlakunnan edustajia valtiopäivillij ..
\&uw&M-M ~ 1 ,V~ tcu
Kajaanin seud.un historiantutkija kruununvouti Enwald on antanut kä.ytettäväksemme seuraavat tiedot Kajaanin kri.hlakunt.aa valtiopäivillä edusta.neista klansa.Lais.ista.
Hänen kuolinvuodest~n et voi saada gissä. kesälruun 18 päivänä 1800.
1778- 1779 vucxlen valtiopäitväin päätökoon ovat a1J.ekirjoittanoot se,u- saiava:t silloisen Ouilun läänin edusfa- j at: Carl Käyrä ja Anders K åndiå, johsta viimeksimainitun edustlaj1an nimi nähtävästi on väärin lci'rjoitet- tu ja tarko1ttanee !Anders Kontiota.' J{,un Oulun Jääni tähän aikaan dti jaettu ainoastaan kahteen tuomio- kuntaan, nimittäin: Pohjanmaan poh-
lähempää seil'vyytltä., V'a.an kun hänen Lars SegerstJ öm.
nimensä esiintyy vtuneksi lrir1mnki:ir- Säädyn määrätty sihteeri.' joissa vv. 1801-1806, ntin lienee hän
kuollut nä.iden vuasiien vaiheilla.
Porvoon valtiopäiville 1809 lähetti.- 1 vät Kajaanin ki,hlakuntalaiset talo- Norrköp,ingtn kaupung.Lssa 1800 pi- kas Heti.kki Teirvosen Kaja.a.nin maa- seurakunnan Main u;ain ky h:istti. Hän oli syntynyt lokakuun 1 päivänä 1756 ja tmmeittu järkeväksi S€kä tai- me!Waaksi mieheksi, nautiti,en paljon detyi'lilä ,r.altiop,äivill.ä edusti Kaja,a-
nin Jo.hlaJmnta;a tail!Ok,as Johan Isak Schroderus Sotkamon 'P'itä.jän Alasot- kamon kylästä. Schrode-rus syntyi 14. 2. 1750, o1i ,kti.hlaJmnn11noi.keuden
joiseein tuomiokunta.an, joka käsitti luottamusta kotiseudun.aan Ja omisti
lautamies ja s.a.i herastuomarin arvo- OuiLun, Pitppolan j
1
a
Sialon nykyiset Tervol!an ttlan sanotussa ky1äss,ä.nfanein sekä omisti Urpiala.n ti[lan Han·· k ~h
t.uomtiokunnat sekä Kemin ja K~j,aa- uoJ.j~ heJmrlikuun 25 päivämä
N:o 12 A1asotkamon kyl:issä, jossa 1333. ...
nin tmomiakiu.ntaan, johon lrnuluti ny ... !z-ua1i 17. 12. 1838. Hänen vaimonsa
Kuten trunnetiruan, ci. va]tiopäiviä nimi o]Ji Anna Greta Fafäenqvist,
· kyiseit samannimiset tuomiolmnnat,
Porvoon vaJ.tiopiäiväin jälkeen kutsut- niin o1i toinen näistiä edust,ajis.ta.
nähtävästi Kajiaanin tuomiokunnan syntynytb 1760 ja lrnoltut 27. 5. 1835.
edustaja,. Tämän voU päättää sittä- Olen saanut käsiini Schroder.us'en lmn, kun sukunimi Kontio C:nne,n ja edustaja,toimestaan kihlakuntalrui.sill.e vieilä nytlliin on hyvin yleinen Kaj.aa- tekemä.n ]a.skun. Tämä osoittaa, että nin ikihlakunn:assa. matka Sotklamosta Norrköpingin k:au-
tu kokoon ·ennen kmd..n vuo-nna 1863.
Näille va;I.tiopä,ivil!Je valitsivat Kaj,a,a ..
n.i:n kfölakulll ta1atseit ed u st1aj aJrneein talokas Lauri Määtän Kuhmon.w.men pitäjän Kamrman kylästä. Hän oli 1789 TuJd1olmassa pidettyjen valtio- pumki<in keStli. 22 päirviä.ä ja. pa1uuma.t- symtynyt 1827 ja va'ikka eli ahtaissa päivädin päätöksen on m. m. afileldr- ka 24 päivää, joista hän vaati palk- olosuhted.ssa,, hia.nlr:ki hän itsewleen uie- jaittan.ut Kajaainin Jid.rJakunnan ka,a 1 riksin päJivältä e'lri. -1G rfäsi.ä se- toj.a ja opiprt så..tein arvo:-:;teil.ema,a,n edustaja Petter H1.wtari, eli kuten k~ kyytti.pa.l!klm.a meno .... ja paluumat- yleisiä asioita. Sen v.uak-3.i hän ko- hänen nimensä siihen on merkitty ka;Lt:a yhteensä 60 -riksiä. VaJt,iopäi- hosi johto.asemaan kotise1utunsa kun- 'Petter Hotari.' Petter Huotari syn- vilII.ä 011 hän maaliskuun :JO päiivästä na.l.1iste.n aså;ain hoidossa. Valtl.i.opäi- tyi Sotikiamon pitäjän Nmts~iärven ky- kesäkuun 18 päivään: 13
oo
ja vefäoi vfifä oli bän sä.ätynsä puJ1e1iaimpia Iässä, missä, myöhemmin omisti si'l- tältä a.jal;t.a p.alkl\iaa 1 riksin 16 kil- jäseini:Lä ja katsoen niihin olosuhtei ....loisen Okkoltan tilan N:o. 2, joka on JJinikiä päiivältä eli foaikkda;an 134 sifo missä häin eiLii, osoitti häni valis- sama kuin nykyinen Hietalahden tiia r1.kSfä 32 killinkiä.
N:o 6 main.iitussa Nua.sjä.rven kylässä. Las:kmmsa on Schroderus liittänyt
/ tu_nutta. k.afäantotapaa. Innokkaa.m- man kmn kukaan muu vastusti hän valtiopäivillä tehtyjä anomuksia ko- titarvepollton palauttamisestJa. Myös- Hän oli yleisissä asioissa <paljon käy- säädyn sihteeri,n antaman, suomen-
te.tty j.a edustli m. m. Sotkamon piitä- nettuna ,näin kuuluvan, todistuksen:
jää sil,nä kihfalmnnanoikeuden istun... 'Valtiopäivämies Johan Isak Schro- kin piuolu.stru hä.n maanviljelyskou1,u ....
nossa vuonna 1787, jossa kithlrulmnta- derus Sotkamon pitäjän Alasotka.mon ja, Yaik!ka nå~den tuottama hyöty tJä- iaiset päättivät hankkiia rnaakaptee- kyfästä on nyt onne~oosti pääitrtJy-... hän aika,an hänen kotiooudullaan oli nilleen virl{;atalon j,a joksi sittemmin neiillä valtiopäivillä käyttäytynyt sii- vähäm tunnettu. Kuitenkaan ei hän ostettiin puolli. silloisesta Sutelan ta- vosti, oll'llt uutterasti läsnä. sääJtyjen ollut vapaa ·aåJkansa enn.akkaluuloista lootia N:o 1 P.aJ.tamon pitäjän Palta- kokouiksissa sekä tähän pä.iNään ja sen vuoksi va..stustt hän muun niemein kylä,ssä j.a joka on nykyinen sa.akfoa huolelli.sesti valvonut koti- mrnassa ra,utate:iJtten rake.ntamista, Surelaai talo N:o 2 Paltaniemein 1ry .... paikk,almntalaistensa hänelle a,nta- sa.man1aJs.ta 1perintä.oikeutta. naiselle lässä. M.uuten on Huotari toiminut mia tbirnmUJksi.a; rrui:stä tämä hä:neille ja mieheille y. m. Hän kuoli Kuhmo- liihl:ak,unnan oikeuden lla.utamiehenä. todistukseksi annetaan. Norrköpiin- niemellä 1896.
11
11
fl
västön kirjuri sekä kunnain }Jalaapu- raJ1{ientamista Oulusta OulujärveJle Seura.avilia elli. 1867 vuode.n valtio- yhdistyksen toi.miitusjohtaja, melilrcin- y. m.pätvillä edusti Kajaanin tnomiokun- pä, kuten sanottiin, 'kuntaiLaisten Hän kuoli pd.tkäU1sen sairauden
1
t~~ ~elä La.uri MäätJtiä., vn.,"tn v:altio- ka:iikki k1aiJressa', jonka vuoksi häntä Jälkeen K;ajaanissa kesäkuun 7 päi- palVlille 1872 V1alå.ttiin edTuSta.jaksi tavaUisestii nimitettiinkin 'kunta- vänä 1914.
taJ:okas La,ur.i Keränen 'I'u]iniemen Jussiksi.' Näissä taimissi8- oli hän Lufokari Eeli Juntunen,· Hyrynsal- tarosta Rishlijärven pitäjästä. niin kaua.n, ku.im hänellä fJi,na.ikaa m.i, edusti Kajaand.n kihlakuntiaa
Lauri 'Keränen syntyi 1833; ali ko- ri:ittti. Ensimmäinein. Sotkamon kansa- 1888 ja 1894 v. va!Ltriapäivillä. Hän t'iseutunsa huomattavimpia talollisia koulu syntyi hänen va,ikutuksestaa.n syntyi 1. 6. 1829; lUJkkari Hyryns.al- ja yleisesti tunnettu nimellä 'Tuili.- Ja oli hän s,e.n johtokunnan jäsen melia 1. 5. 1859. 1894 v. valtiopäivåilHi niemen Lauri.' Ollen harvoja kynä,- vuodestia 1881 kuolemaansa s,aakikia. hän yhdessä Hotk!a,n ja Au.lenin ka.n.s- miehiä paiikk.almnnallaan, käytettJ.ri.n 1882 v:n va,ltiopäivillil.ä lrnu~.ui hän sa teki esi;t;ys,ehdotuksen erinä.isfäsi häntä pail.jon kafäenlaistein as.iaki.J.,- talous~ailiokuntaa,n ja tek>i useå.ta muutoksiksi asetukseen teiden j,a sil- jain tekoon. KotipitJäjänsä kunnailllå:- anomuik:sia erinäismn pa,ik,allisten tain t€1kemisestä. seki anomusehdo- sessa elämässä oli hänellä myös huo- e.päJkohta.in korjaamises.ba Kajaianin tlllksen 11autatiien ra.lrontamiseiSta Vaia- maittava asen1a. Hä,n v:alittiin K1ajaa- senduilla. Merkilllisrl.mp,iä näiSt ä ali sasta Ouluun. Hän kuoli Hyrynsal- nin tuomiokun:nan edustajaksi myös- hänen. pyyntönsä, ettäi Oulus.ta ralren.- mella. 1904.
kin 1877 ja 1891 vuosien valtiopäi- netta.isiii.n ra,u.t!atie Oulu;järvelle seikä Talakas Adolf Tikkanen, Kaj.aa.nJ.n ville. Vuoden 1872 v,a11tiopäiv:i.1lä a.noi ·
1
s.ieltä Iisalmen j.a Kuopion kautt:a maia.seurakunnan Ku1:untalnhden
kiY-
Keränein muiden kanssa,, ett,ä. haililji;-. 1;aaveti,n asemalle. Tätä. hanketta lästä olli. Kajaanå.ni tuomiok. edus- tus seuraavilJB valtiopäiville anta.isi puolu.stå hän ininoklkruasti säädyssä. taj.a 1904--1905 v:uos:ien v.alt!iopäivill- esit.yksen 11ääni111käräjis.tä sekä että. Hän kuali Sotkamossa 1883· lä, viaan joutui valitusten johdosta suoma~iseJ.1e teaitter,ihle a,nnettruisiin K.anttori K. ,Kokkonen edusti Ka-. niiltiä pois.
valt.ioapua y. m. 1877 vuoden valti.,o- jaanin tuomd.okun1t.a:a 1885, 1897, 1899 Hän syntyi 19.5.1850; kotise.ud'\.11- päivillä anoi hän valtion varoja j.a 1900 VttOSien valtiopä:Lvia.lä. Hän la.an hän sai osakseen paljon arvon- myönnettä.väiks.:i koulun perustami- syntyä. Nurmeiksess.a 1848; s::1i pääsfö- antoa ja joutui sen vuoksii moniin seksi musta1aisia varten sekä Niska,- todis.tuksen Jyväskylän seminaarista yleisiin liuobtamustoi,mii.n. Nii.npä. hän kraken syventämistä tulvien ehkäise,- 1871 ja tuli opettajaksi LiminJman oli Jrnntakokouksen puheeinjohta.jana miseksi Ouiliujärven rannoilla y. m. sekä 1873 Kajaant:Ln, missä. hän toi- 24 vuotta, lairnamalrnsi.inin joht_oklun- 1891 vuoden valtiopäi.vilU tek;i hän I mi kuoliemaiansa asti. 1881 häin eroai nan esimiehenä 22 vuotta, jäsene·nä anomul{S0n valtioo.,vun myöntäm.i,sestä
i
kans8Jkoulun. opettajan toimesta .i8. kansaikou:lun johtokunnass:.'I. y. m.vähäv.anaisi;Ile lmn1n.iJ1ie kan.sakoui]lu ... rupesi Kaj,aanin kaup.ungin j.a maa- Hän kuoili Kajaanissa 27. 1. 1916.
jen rafoentarnisoon, maia.nviljelyskau- seurakunnan luklkariksi. Oli myös Kauppias Anttli Halonen, Puolan- luu perustamisesta Kajaanin foih.la,- opettajana Kajaanin koulussa 1894- gan lärkonkylästä, valittiin edusta- kuntaa.n ja Kaj.a.anin lääkäripifrin 1904 sekä Kaja.anin Lehden v,astaa- jalrs.i Adol1f 'Dikkasein sd,jaHe 1904 ja jakam11sest1a kolmeksi. v,ana toimittaj1ana 1899-1907. Ka- 1905 v:uosiein valttopiäiville. ja tuoma.-
Hä.n lmoli, RistiJärvellä 1899. jaanin kaupung.tn valtuusmi.es eri r,iku11nan edustajruksi ylimäärätisille ma.1: ottein ja v.altmuston siJ1teeri 1887- ya.J.t:iopä.ivilille 1905-1906.
, .1; okas Juho Korhonen edusti Ka- 1904. KakiSi eri kert.Jaa valittiin hä- ja1anin tnomiokunitaa 188
2 v. viaJti.o- H.alone.n syn;tyi Kestifässä. 11. 6.
päivillä. Hän syntyi Sotlrnmoosa. net maalliltkojäS'eneksi k:irkoll'iskolro- 1870; kävi kiansakoui1un Säräisniemel-
1835. Aika.isemmassa ,nuoruudessaan lä, kasarn kot:iJpitäjässään ei -ollut
1
ukseen.
, oli hän elänyt hyvin ahtaissa oloissa, 1885 vuoden va:ltiopäivillä anoi koulua sekä toimi nuorempana lias.ten käyden aJ·oitta,in k . :·.. .. ··1~;. hän mruakapteenin •kappain laklkaut- opettajana Iin ja. Pulkkila.n pitäJ·ti.s-
er-Ja:1ma.ssall\..1,n., . . . . .
Kiertokcmlu . 1 .. 1 barmsta Ka.Jaam.n k1hlakunnassa. S1- sä. Vuonna 1892 mt1uH·1· l1a··.n Pu~i·an.-
ssa oppi 1an luku~ j-a kir- l,~ ,UJ.j
joi-tustiaidon, jota sittemmin kehitti täpia.irt:Sli hän muiden kanssa tek,:il jou- ga.llei, missä, e111s•in toimi jonkun aikaa kon anomu.sehdotuksia erinäisten epiä.-
maanmitta.nin vitJ·a.miehena".. 30
l ·
ti' vuo- kohtien poistamisesta Ouluni läänissä.
iaiana paais1 hän talon jsännäksi, \ 1897 od lti .... 11.. h" .
• .... 1 vu en va opa1N1 a an anoi
per:uttyaan varoja vaimoltaan. Kun-· uautaiti.ein . ra.ikentalThlSta . Kuop1,osrt:1• • a no]Jla:a,n ja toimeJ.i,aisuudell&.an hän Kajaanitn, va,alio:ilkeuden laajenita-
maialaispaltisina, vaan rupesi s.i,t:ten lmuppi'aa,ks:1 ja on nykyään Kajaanin kililaikunnan suur€mpia kaup,pa-. ja Liikemiehiä. Hän on innokkaasti, ot- tanut osaa Puolangan kunnalliseen saavutti kunta.1aistensa luott,amuksen
ja hänet va.J.itti.in -kun,nallislautiaJmn-
mist1a ta;]pnpoiika:Lssäätyyn, 'kirj1ailija- e1·· .. .. amaa.n Ja 011nrnu1• t . . t 20 vuotta kun- elä1rkeifö y. m. Vuoden 1900 valtiopäi- 'n 1 • • . .
1
nan esimieheksi, samalla hän oH villä hän yhdessä. mu'ide.n kanssa R.noi
: kunnan rahJas:tonhoiitaja ja la.ina.jy- 1 . .
an mrJU1".1Jna. Ja r.aha.stonhoitaj1an:a.;
ohl.ut lmntakokouksen esirrdehenä, ja kunna,nv:altuuston jäsenenä; kuu[u- , aveampaa pai1nova.pautta, raut.atien
1
s j
>, ~ c:S td
~ ~
:g
d :::s
+' :::: :"3 ;;;-
:::l :::: c.o
B i
~ <N ..,::,f ·s
::::-~
~:::: ~ ::::
:::l :~
, d ..d
e
:0 :::: ::::lcd +3 0
~
i
c:Sc:S ~
..5:l .,...;
s
d+? :::l
g
:::: ::li::; (12 ,!:::l
