8
AMK-kirjaston neljännesvuosisadan taival
Iris Kuusinen
Ammattikorkeakoulukirjastoja käsittelevä historiikki ”Intoa – Tahtoa – Yhteis- työtä. Ammattikorkeakoulukirjaston kehitys 1991–2016” on julkaistu. Siinä kuvataan, millaisista lähtökohdista kirjastotoiminta sai alkunsa ja miten kirjas- toista on muodostunut nykyaikaisia oppimisympäristöjä. Kirjastolla on ollut merkittävä rooli ammattikorkeakoulun opetuksen laadun kehittämisessä ja kor- keakoulustatuksen luomisessa.
Koulutuspoliittinen uudistus vauhdittajana
Vuonna 1991 käynnistyneen ammattikorkea- koulukokeilun yleisenä tavoitteena oli uudistaa opistotasoisten ammatillisten oppilaitosten kou- lutuksen sisältöä parantamalla opetuksen teoreet- tista ja ammatillista tasoa. Kirjaston tehtäväksi katsottiin uuden oppimiskulttuurin tukeminen laadukkaiden aineistojen ja tehokkaiden palve- lujen avulla. Oppilaitosten kirjastotoiminta sai tämän koulutuspoliittisen uudistuksen johdosta aiempaa suuremman painoarvon.
Suomen ammatillisten oppilaitosten kirjasto- jen tila oli 1990-luvun alkupuolella yleisesti ot- taen heikko eikä kirjastolla ollut selkeää asemaa organisaatiossaan. Ammattikorkeakoulujen ta- voitteita ajatellen kirjastojen henkilökunta, ko- koelmat ja palvelut olivat vähäiset, harvoja poik- keuksia lukuun ottamatta. Opetusministeriö pi- ti tärkeänä, että ammattikorkeakoulut panos- tavat kirjasto- ja tietopalvelujen kehittämiseen.
Ministeriö vauhditti asiaa erilaisin ohjein, suo- situksin ja ehdoin. Yksi merkittävimpiä oli am- mattikorkeakoulujen vuosien 1995–2003 tavoi- te- ja tulossopimuksiin kirjattu velvoite käyttää 3–5 prosenttia käyttömenoistaan kirjastopalve- luihin. Ammattikorkeakouluja vakinaistettaessa kirjastopalvelujen toimivuus ja laatu olivat yhte- nä arviointikriteerinä.
Intoa ja uudisraivaajahenkeä
AMK-kirjastojen peruspalvelujen luomiseen tar- vittiin paljon työtä ja uudisraivaajahenkeä. Alku- vaiheessa kirjastoja perustettiin miltei jokaiseen ammattikorkeakoulun toimipisteeseen. Samaan hallinnolliseen kirjastokokonaisuuteen saattoi kuulua toistakymmentäkin pienehköä yksikköä.
Monin paikoin kirjastoiminta käynnistettiin lä- hes nollapisteestä hankkimalla tilat, laitteet, kir- jastojärjestelmä, kokoelma ja henkilöstö. Tyypil- listä oli, että oppilaitoksissa saattoi olla opettajien käytössä isojakin määriä kirjoja, mutta näitä kir- javarantoja ei ollut juurikaan järjestetty ja rekis- teröity. Myös asiakaspalvelu- ja lainauskäytänteet puuttuivat joko kokonaan tai olivat hyvin erilai- sia saman ammattikorkeakoulun eri oppilaitos- kirjastoissakin.
Vaikka AMK-kirjastojen peruspalvelujen ja ko- koelman rakentaminen vei alkuvuosina paljon voimavaroja, työ oli myös hyvin innostavaa. Pääs- tiin kehittämään uutta ilman lukkiutuneita tapo- ja ja vanhoja painolasteja.
Yhteistyöstä potkua
Kansallinen yhteistyö ja verkostoituminen ovat olleet AMK-kirjastojen kehittämisen voimava- ra koko toiminnan ajan. Verkostoituminen syn- tyi voimakkaasta halusta lähteä tekemään asioi- ta yhdessä. Yhteistyön avulla pyrittiin lisäämään kirjastojen vaikutusvaltaa ja toteuttamaan yhtei-
9
siä hankkeita. Kirjastojen infrastruktuurin luomi- sen vuosina 1990-luvulla myös vertaistuki vastaa- vissa toimintaympäristöissä työskenteleviltä kol- legoilta oli kuvainnollisesti sanoen elinehto. Ver- kostoitumisen merkitys ei ole vuosien saatossa vä- hentynyt, mitä osoittavat muun muassa tätä his- toriikkia varten vuonna 2016 tehtyjen kyselyjen ja haastattelujen vastaukset.
Verkostoitumisessa on luonnollisesti ollut mer- kittävintä AMK-kirjastojen keskinäinen yhteis- työ. Alun pitäen Voyager-kirjastojärjestelmän hankintaa varten perustetun Ammattikorkea- koulujen kirjastoyhteistyökonsortion puitteissa on vuosien varrella toteutettu monia hankkeita, joiden tuloksista nyt nautitaan. Yhtenä esimerk- kinä mainittakoon Theseus-opinnäytetyökirjas- to. Tärkeää AMK-kirjastoille on ollut myös yh- teistyö muiden kirjastosektoreiden, Kansalliskir- jaston ja Varastokirjaston kanssa. Yhteistyön yli- opistokirjastojen suuntaan nähdään vahvistuvan tulevaisuudessa.
Mitä kohden matkataan?
Ammattikorkeakoulukirjastojen kiihkein raken- nusvaihe saatiin päätökseen vuosituhannen vaih- teeseen mennessä. Kirjastojen tähänastinen kehi- tyshuippu ajoittuu 2000-luvun alkuvuosiin, jol- loin perusinfrastruktuuri oli luotu, toiminta hy- vässä vauhdissa ja resursointi korkeimmillaan.
Sen jälkeen korkeakoulujen rakennemuutos ja säästöpaineet sekä opetusministeriön kirjastora- hoituksen ohjeistuksen poistuminen ovat kään- täneet trendin alenevaksi. Ammattikorkeakoulu- jen resursointi kirjastoihin on pudonnut alle ope- tusministeriön 1990-luvulla suosittaman kolmen prosentin minimin.
Rakennemuutoksen seurauksena pienet AMK- kirjastot ovat yhdistyneet suuremmiksi kokonai-
suuksiksi, mikä on hyvä kehityssuunta. Suurem- mat yksiköt mahdollistavat monipuolisemmat palvelut. Huolestuttavaa sen sijaan on, että yh- distymisten kylkiäisenä kirjastojen henkilöstön määrä on vähentynyt kolmanneksella. Henkilös- tön määrä oli 2000-luvun alun kehityshuipun ai- kaankin hyvin maltillinen. Oman haasteensa ke- hittämiselle luo kirjaston hallinnollisen aseman muutos. Viime vuosina monissa ammattikorkea- kouluissa tehdyt organisaatiomuutokset ovat kas- vattaneet kirjaston etäisyyttä ylimpään johtoon ja siten välillistäneet vaikutusmahdollisuuksia. Har- valla kirjastonjohtajalla on enää lähiesimiehenä rehtori tai johtoryhmän jäsenyys. AMK-kirjas- tojen hallinnollinen itsenäisyys vaihtelee ja oma tulosvastuu puuttuu edelleen noin neljäsosalta.
AMK-kirjastot ovat uuden edessä. Suomen korkeakoulujen yhteistyö lisääntyy kaiken aikaa.
Kentälle on jo syntynyt yliopistojen ja ammatti- korkeakoulujen yhteiskirjastoja ja lisää tullee lä- hivuosina. Nähtäväksi jää, millaiseksi AMK-kir- jastojen toimintaympäristö muodostuu tulevai- suudessa.
Lähde:
Sirkku Blinnikka ja Iiris Kuusinen. Intoa – Tahtoa – Yhteistyötä. Ammattikorkeakoulu-kirjaston kehitys 1991–
2016. AMKIT-konsortio 2017. ISBN 978-952-68883- 2-3 (pdf). http://www.theseus.fi/handle/10024/135702
Tietoa kirjoittajasta:
FT Iiris Kuusinen
Kirjasto- ja oppimisteknologiapalvelujen johtaja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa 2013–2016
Kirjaston johtaja
Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa 1996–2013
