s o t i a l n e s i m a t h o J
n o i t i s n a r T y g r e n E t r a m
S h a n k k e e n
i t t r o p a r s u u v a t t u k i a v
s e m m e T i m r A
g n il r h O a n ii T
o l a s y y H a s p m a S
-
a j r a s u s i a k l u j n o t s i p o il y - o tl a A
S U O L A T + A P P U A
K 3/2021
n e e k k n a h - n o i t i s n a r T y g r e n E t r a m
S a i k u t t a v u u s r a p o r t t i v
s e m m e T i m r A
g n il r h O a n ii T
o l a s y y H a s p m a S
o t s i p o il y - o t l a A
u l u o k a e k r o k a p p u a K
a j r a s u s i a k l u j n o t s i p o il y - o tl a A
S U O L A T + A P P U A
K 3/2021
©2021Arm iTemmes ,TiinaOhrilng o
l a s y y H a s p m a S
N B S
I 978-952-64-0330-4(pdf) N
S S
I 1799-4802(pdf) : N B S I:
N R U / if . n r u / / : p tt
h 978-952-64-0330-4 i
f.
n o it i s n a r t y g r e n e t r a m s . w w w
y O a if a r g i n U
i k n i s l e
H 2021
ä m l e t s i v ii T
o t l a A 6 7 0 0 0 , 0 0 0 1 1 L P , o t s i p o il y - o t l a
A www.aalto.f i
ä ji k e
Trm iTemmes ,TiinaOhrilng&SampsaHyysalo A
i m i n n u s i a k l u J
n o i t i s n a r T y g r e n E t r a m
Shankkeenvaikuttavuusraportt i –
a ji s i a k l u
J Kauppakorkeakoulu ö
k k i s k
Y Johtamisenl aitos a
j r a
S Aalto-yilopistonj ulkaisusarjaKAUPPA+TALOUS 3/2021 a
l a s u m i k t u
T Transitiotutkimus ,energiatutkimus i
l e i
K Suom i ä m l e t s i v ii T
a i m o u t n e s k o r r u m a i g r e n e n il a a b o l g t u n i k t u t n o ) T E S ( e k n a h – n o i t i s n a r T y g r e n E t r a m S
- i o t ä s s e d y e t h y n a i m e t a k A n e m o u S . a s s e s i m a t n e k a r n u v s a k n ä v ä t s e k n e m o u S a i s k u u s il l o d h a m
- 5 1 0 2 a n i s o u v t u n i m i o t n o e k n a h a m a t t i o h a r ) N T S ( n o t s o v u e n n e s k u m i k t u t n e s i g e t a r t S n a v i m
. 1 2 0 2
a t t u u v a t t u k i a v a t s il l a n n u k s i e t h y a a m a a s n a a k i a n e e k k n a h - T E S n a a t a v u k a s s i t r o p a r ä s s ä T
t e s k u t u k i a v n e t i m a j a t t u u v a t t u k i a v t u n a t n e k a r n o o i t r o s n o k e k n a h n e t i m , ä t ii s n i s k u m o t r e k
a t s i e t t a a i r e p a t n i m i o t n e e k k n a h a j e p p o ä t i m , s ö y m n a a t i d h o p a s s i t r o p a R . t ä v e n e m li i t s e s i t t e e r k n o k
. i s k e s i m ä t t i h e k n e d u u v a t t u k i a v n e s k u m i k t u t o t s i p o il y i t s e s i y t i r e ä ä t s i e l y n ii s i a t i o v ä t s i ö n n ä t y ä k a j
a a t t u u m , t ö n n ä ä s t a h n a v n ä m l e t s e j r ä j a i g r e n e a a t s il l u m a k o j , s o r r u m a i g r e n e i l a a b o l g n o ä s s i n n y ä K
ä k e s , a i k t u t t u ll o n o e t i o v a t s i a n o k o k n e e k k n a H . a j o j a r n e j o l a i m i o t ä ä t r ii s a j a j e l o o r n e d i o ji m i o t
a i m o u t n e s n ä ä m ä t n y d ö y h a j a t s o r r u m n ä ä m ä t r ä m m y ä i s k y t i r y a j ä t i ö ji k e t n e s k ö t ä ä p a a t t u a
, n a n n i m i o t e k ii l , n a i g o l o n k e t a t s o r r u m t u n i k t u t n o o i t r o s n o k e k n a h n e n i e t e i t i n o M . a i s k u u s il l o d h a m
. n i m l e t e n e m n y l e t t i h e k s i e t h y ä k e s a t s i m l u k ö k ä n n e s i m i p p o a t s i u li e k o k a j n i s y y l a n a - a k k ii t il o p
n e d i o ji m i o t n e t s i e k s e k n a l a - a i g r e n e n e d i u m ä k e s , n i r o t k e s n e s i k l u j t u n a t s i v h a v n o e k n a h - T E S
n o i t r o s n o k - T E S . ä ll ö y t s u t u k i a v o r o u v ä ll i v ii t ä k e s , ä t ö y m n i s s e s o r p a n e e r a s o r r u m a t s i m a a s o
a j - a i g r e n e a s s e s il l a s n a k n e t u k , a s s i e s s e s o r p a k k ii t il o p a s s i s i t t e e r k n o k ä d h ä n n a a d i o v i k l ä j n e d ä k
n i n i r a M , ) u s i a K ( a s s a m l e t i n n u u s o t s a m li n il ä v a k i a n ä k t i p i k s e k , a s s a i g e t a r t s o t s a m li
n e d i o ji m i o t n e t s i u k u L . ä s s ö y t n ö k i s k y - i m o u S a v e li e k o K n : K N V ä k e s a s s a m l e j h o s u t il l a h
a a p m e i a ä s s e y t t ä ä p n e e k k n a h t a v u t s o r o k a s s a k ii t il o p o t s a m li a j - a i g r e n e n e m o u S a t s e s k u t u k i a v
n : U E n ii s i ä t t y t i k s e k n a a m o n i s k y ä t t e , n a a ji s n e s t e d u u s il l o d h a m t a m o u l n e s k o r r u m n i m m e v h a v
. n e e s i m ä t t y ä t n e d i e t t i o v l e v o t s a m li n e i m a t t e s a
ä t s i m y t t i h e k n a n n i m i o t e k ii l n a a t h u p a j n e d u u t y n ä t s i d e n o e k n a h - T E S a t l a s o n ä m ä l e o n i e k n il E
a t s a m o t t il ii s s o f a ll o i s i v ä t e i t a ll a m a t t i o t ii v , ä t i e t s e a i s il l o n n il l a h n a i g r e n e o k n i r u a a ll a m a a v i a r
. a t s i u s i a k t a r a t s i s u u n e d i o n i k k r a m a i g r e n e a o t e i t a t n o t e e u l o u p a ll a m a t t o u t ä k e s , ä t s ö m m ä l o k u a k
t a v o n a a t h o k a j u s i a k t a r a i s u u n a l a - a i g r e n e t e s k u t o d o t e s i v ii t i s o p , a t s e s k u t u k i a v n e e k k n a h n a a tl a s O
.t e e n u t i o s i t e r k n o k a j t e e n y t n e h ä l t a v o t e s k y m e k ä n n e d i o ji m i o t a n i k k r a m i r e ä k e s , t e e n u t s i v h a v
, n o n n a t o u t n a i g r e n e n a v u t u i s u u . m m , a ll i o l a i m i o t e k ii l a ll i s u u a ll i e s u t u n a v s a k n o ä t n i d h e k ii L
n a l a - a i g r e n e n e i n o m a n a k i a n e e k k n a H . a ll a r a s n o t s u o j s u t u l u k ä k e s , n e d u u k k o h e t a i g r e n e
a t i u s i a k t a r a i s u u ä k e s i s k i m m e s i o m i h n a i n n u k t e e n u t t u u m t a v o , t a i g e t a r t s n e t s y t i r y n e t s i e k s e k
. i s k i v a t s o r o k
t a n a s n i a v
A Energiamurros ,uusiutuvaenergia ,murrosareena ,vaikuttavuus,t utkimushanke )
u t t e n i a p ( N B S
I ISBN(pdf)978-952-64-0330-4 )
u t t e n i a p ( N S S
I ISSN(pdf)1799-4802
Sisältö
1. Johdanto ... 1
2. Yhteenveto ... 5
2.1. Konkreettisten vaikutusten arviointi tavoitteittain ... 5
2.2. Vaikuttavuuden arviointi vaikuttavuusketjun mukaisesti ... 7
3. Vaikuttavuuskertomukset ... 15
3.1. Miten Suomi hyötyy energiamurroksesta? ... 16
3.2. Miten Suomi ohjaa energiamurrosta? ... 22
3.3. Suomi oppii energiapiloteista ja -kokeiluista ... 28
3.4. Yhteiskehittäminen muutoksen ajurina ... 34
3.5. Visio fossiilivapaasta kaukolämmöstä ... 39
3.6. Rakennusten energiatehokkuus ja joustava energiankäyttö ... 44
3.7. Monitieteisten tutkijanurien edistäminen ... 50
4. Hankkeen julkaisut ... 55
1. Johdanto
Smart Energy Transition –hankkeessa (SET)1 olemme tutkineet globaalin energiamurroksen tuomia mahdollisuuksia Suomen kestävän kasvun rakentamisessa. Suomen Akatemian yhtey- dessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittama hanke on toiminut vuo- sina 2015-2020.
Tässä raportissa kuvataan SET-hankkeessa aikaansaamaamme yhteiskunnallista vaikutta- vuutta kertomuksin siitä, miten hankekonsortiomme rakentanut vaikuttavuutta ja miten vai- kutukset konkreettisesti ilmenevät. Raportissa pohditaan myös, mitä oppeja hankkeen toi- mintaperiaatteista ja käytännöistä voitaisiin yleistää erityisesti yliopistotutkimuksen vaikutta- vuuden kehittämiseksi.
Hankekonsortiomme lähtökohtana on ollut laadukkaan tieteellisen tutkimusen tekeminen.
Tässä raportissa kuitenkin keskitymme tarkastelemaan hankkeen yhteiskunnallista vaikutta- vuutta, tieteellisen vaikuttavuuden näkyessä erityisen hitaasti. Kansainvälistä tieteellistä vai- kuttavuutta arvioidaan tavallisesti artikkelien saamilla viittauksilla, joissa on huomattava viive. Hankkeen tieteelliset ansiot näkyvät mahdollisesti vasta vuosikymmenien päästä.
Hankkeen tausta ja lähtökohdat
Hankkeen alkaessa totesimme, että käynnissä on uusien teknologioiden aiheuttama globaali energiamurros, joka vaikuttaa Suomeen väistämättä. Tämä ei hankkeen alkaessa vuonna 2015 ollut Suomessa lainkaan yleisesti hyväksytty käsitys muutoksen suunnasta. Avainkysy- mykseksi määritelimme, miten Suomi voi saada aikaan kestävää kasvua energiamurrosta hyö- dyntäen. Hankkeessa lähtökohtamme on ollut, että ilmastonmuutoksen vaatimat päästövä- hennykset edellyttävät perustavanlaatuisia rakenteellisia muutoksia. Ne muuttavat energian- tuottajien ja -jakelijoiden liiketoimintaa, avaavat ovia potentiaalisesti erittäin suurille uusille vientimarkkinoille ja edellyttävät merkittäviä muutoksia asumisessa, liikkumisessa ja arjen ku- lutuksessa. Murros mullistaa energiajärjestelmän vanhat säännöt ja siirtää toimialojen rajoja.
Energiajärjestelmän murros koskettaa meitä kaikkia suoraan sekä välillisesti, ja sitä koskevat päätökset edellyttävät asiantuntemusta energia-alaa laajemmalta alueelta. Tähän tarvitaan poliitikkojen, julkishallinnon, elinkeinoelämän, tutkijoiden ja kansalaisten yhteistyötä. Mark- kinoiden muuttuessa radikaalisti päätöksenteon ja kehitystoiminnan pohjaksi tarvitaan uutta tutkimustietoa. Tavoitteenamme on ollut tunnistaa uudenlaiset liiketoimintamallit, tuotteet, palvelut ja ohjauskeinot, joiden avulla yhteiskunta voi sopeutua murrokseen ja hyötyä siitä olemalla aktiivisesti mukana teknologia- ja markkinakehityksessä.
1 SET-Hankekonsortio on koostunut kahdeksasta tutkimuspartnerista, sekä kolmesta sidosryhmäpartnerista:
Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu sekä Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Helsingin yliopiston Kuluttaja- tutkimuskeskus, Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto (LUT), Sussexin yliopiston SPRU-yksikkö, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) ja Teknologian tutkimuskeskus (VTT), sekä Motiva, Heureka ja Lappeenrannan kaupunki.
Määrittelimme hankkeen alussa seuraavat vaikuttavuustavoitteet. Tiedostimme, että vaikut- tavuustavoitteita on vaikea määritellä koko hankkeen ajaksi. Ensimmäinen tavoite oli hank- keen ensimmäisten 2,5 vuoden päätavoite ja kolme seuraavaa laajempia ja yleisempiä.
1. Keskeisten energia-alan toimijoiden näkemys paranee siitä mikä on globaali teknolo- giamurros sekä mitkä ovat sen hyödyntämismahdollisuudet Suomessa
2. Julkishallinto ja yritykset oppivat entistä systemaattisemmin energia-alan kokeiluista 3. Yritykset hyötyvät hankkeen tutkimustuloksista ja tapahtumista liiketoimintansa ke-
hittämisessä
4. Julkishallinnon kyky ohjata taloutta teknologiamurroksissa paranee
Olemme tarttuneet menossa olevaan murrokseen ja pyrkineet tuomaan esiin, miten Suomi voi hyötyä älykkään energian ympärille nousevista murrokseen kytkeytyvistä teknologioista.
Infrastruktuurit ja instituutiot muuttuvat hitaasti. Teknologiamurrosten hallintaan ja epävar- muuden lievittämiseen on kuitenkin työkaluja. Potentiaalisia muutospolkuja voidaan tunnis- taa sidosryhmien yhteisen analyysin, visioinnin, kokeilujen ja niistä oppimisen avulla. Näiden työkalujen avulla älykkäät energiateknologiat voidaan ohjata tukemaan Suomen vahvuuksia ja kykyä tuottaa kestävää kasvua.
SET-hankkeessa keskeisenä tavoitteenamem on ollut, että hankkeen tuotoksia hyödynnetään myös tiedeyhteisöä laajemmin, jotta tutkimustulosten vaikuttavuus ja jatkuvuus on taattu myös hankkeen päättymisen jälkeen. Yhteiskehittämisen työkaluja hyödyntämällä olemme pyrkineet tukemaan yrityksiä liiketoimintansa kehittämisessä, julkishallinnon kykyä ohjata ta- loutta teknologiamurroksissa sekä vahvistamaan tutkimuksen roolia politiikan teossa.
Hankkeen vaikuttavuus ja raportin rakenne
Tässä raportissa tarkastellaan, miten olemme onnistuneet hankkeen vaikuttavuustavoittei- den täyttämisessä. Hankekonsortion aikaansaaman laadullisen yhteiskunnallisen vaikutta- vuuden – tai hankkeen osuuden yhteiskunnallisessa kehityksessä – mittaaminen ja osoittami- nen on haastavaa, koska vaikuttavia tekijöitä on lukuisia. Tässä raportissa lähestytään vaikut- tavuuden luomista käyttäen perinteistä vaikuttavuusarvioinnin menetelmää, jonka Sitra on tehnyt Suomessa tunnetuksi.234 Vaikuttavuusketju koostuu neljästä elementistä: panokset, keinot tai tuotokset, vaikutukset ja vaikuttavuus.
2 Vedung, E, 1997. Public policy and program evaluation. Routledge.
3 Bertelsmann Stiftung, 2012. Corporate Citizenship planen und messen mit der iooi-Methode. Ein Leitfaden für das gesellschaftliche Engagement von Unternehmen. Saatavilla: https://www.bertelsmann-stiftung.de/fi- leadmin/files/Leitfaden_CCMessungl.pdf [Vierailtu: 13.4.2020]
4 Helikoski, J., Humala, H., Kopola, R., Tonteri, A. & Tykkyläinen, A., 2018. Vaikuttavuuden askelmerkit. Työka- luja ja esimerkkejä palveluntuottajille. Sitran selvityksiä 130. Sitra. Saatavilla: https://me-
dia.sitra.fi/2018/03/27105443/vaikuttavuuden-askelmerkit.pdf [Vierailtu: 13.4.2020]
Kuvio 1 esittää yksinkertaistetun tulkinnan prosessista vaikuttaa ja tulla vaikutetuksi osana monisyisiä verkkoja. Hankekonsortiomme ohella energiakeskusteluun ja -toimintakenttään Suomessa ovat vaikuttaneet niin laajemmat toimintaympäristön muutokset kuin lukematon määrä muita tekijöitä ja toimijoita. Kuvio 1 havainnollistaa, kuinka ulkopuoliset tekijät (siniset nuolet) osaltaan vaikuttavat hankekonsortiomme vaikuttavuustyöhön ja sen hedelmiin (oranssit nuolet) sitä enemmän, mitä ylemmäs portaikkoa liikutaan: käytetyistä keinoista toi- minnan konkreettisiin vaikutuksiin ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen.
Kuvio 1 Vaikuttavuusketju. Muokattu lähteistä Bertelsmann Stiftung, 2012; Helikoski ym., 2018.
Seuraavassa yhteenvetoluvussa tarkastelllaan SET-hankkeen alkuperäisiä tavoitteita suh- teessa aikaansaannoksiin, sekä niiden suhteellista merkitystä laajemmassa yhteiskunnalli- sessa kehityksessä. Luku kokoaa hankekonsortiomme keskeisen annin tieteeseen perustu- valle päätöksenteolle sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.
STN-hankkeiden vaikuttavuuden tarkastelu
STN-hankkeiden vaikuttavuusraportoinnin ydin ovat määrälliset tuotosindikaattorit ja laadulliset vaikuttavuuskertomukset. Tuotosindikaattorit seuraavat hankkeen tieteellistä, sidosryhmiin ja laa- jaan yleisöön kohdistuvan toiminnan määrää, kuten akateemisia julkaisuja ja yhteistyöjulkaisuja, opetustoimintaa ja jatkohankkeita, järjestettyjä tilaisuuksia, esiintymisiä ja asiantuntijatehtäviä, yleistajuisia julkaisuja ja some-aktiivisuutta. Lisäksi kunkin hankekonsortion on luotava kolme tai useampi kertomusta, jotka käsittelevät hankkeen keskeisten vaikuttavuustavoitteiden etenemistä hankkeen kuluessa. Kertomukset kuvaavat tuotosindikaattoreihin perustuen konsortion toteutta- mia keinoja kunkin tavoitteen toteuttamiseksi. Kertomukset kuvailevat keinojen avulla saavutettuja vaikutuksia, sekä peilaavat tavoitetta yhteiskunnallisen kehityksen nykytilaan, pohtien mitä vielä pitäisi tapahtua tavoitteen täyttymiseksi.
Jäljempänä pyritään vaikuttavuuskertomuksien avulla valottamaan, kuinka olemme SET- hankkeessa rakentaneet tätä vaikuttavuutta. Ne ovat toisiaan täydentäviä kertomuksia siitä, kuinka hankekonsortiomme on tutkimus- ja vuorovaikutustyön kautta luonut yhteiskunnal- lista vaikuttavuutta. Ensimmäiset kuusi kertomusta kuvaavat SET-hankkeessa aikaansaa- maamme yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Seitsemäs kertomus vaihtaa tarkastelun näkökul- maa ja siirtyy kuvaamaan, miten hankekonsortiomme on myötävaikuttanut tiedeyhteisön ke- hitykseen, kehittämällä opetusta ja laadukkaita tutkimusympäristöjä. Täten seitsemäs kerto- mus keskittyy osoittamaan STN-hankekonsortion merkityksen tiedeyhteisölle ja -politiikalle.
Miten tämä raportti tehtiin?
SET-hankkeen vaikuttavuusraportti on rakennettu hankkeen vaikuttavuuskertomuksien ja muiden julkaisujen, sekä hankkeen tutkijoiden haastattelujen pohjalle. Raportin ovat koonneet Armi Tem- mes, Tiina Ohrling ja Sampsa Hyysalo. Raportin kirjoittamiseen ovat osallistuneet lisäksi Raimo Lovio, Mikael Hildén, Eva Heiskanen, Karoliina Auvinen, Paula Kivimaa, Hanna-Liisa Kangas, Timo Huomo, Jenni Happonen sekä Vera Järvenreuna.
Raportin taustaksi on haastateltu Armi Temmes, Karoliina Auvinen, Paula Kivimaa, Mikael Hildén, Jani Lukkarinen, Hanna-Liisa Kangas, Eva Heiskanen, Kaisa Matschoss, Sampsa Hyysalo, Kimmo Ol- likka, Ala Hasan, Francesco Reda, Oscar Lindholm, Hassam Rehman, Jero Ahola, Samuli Honkapuro, Salla Annala, Igor Dukeov, Katja Hynynen, Jani Sillman, Markku Heinonen, Ilkka Räsänen, Sami Pih- kala, Tapio Koivu sekä Päivi Laitila.
2. Yhteenveto
Smart Energy Transition –hankkeessa kokonaistavoitteenamme on ollut auttaa päätöksente- kijöitä sekä yrityksiä tunnistamaan, miten Suomi voi hyötyä energiamurroksesta kestävän kas- vun rakentamisessa. Olemme lähestyneet tavoitteita useiden tutkimussuuntien kautta, mutta yhdistävänä tekijänä ovat olleet kestävien murrosten (sustainability transitions) teoriat.
Olemme tutkineet murrosta teknologian, liiketoiminnan, politiikka-analyysin ja kokeiluista oppimisen näkökulmista sekä yhteiskehittelyn menetelmin (Kuvio 2).
Kuvio 2 SET-hankekonsortion tutkimusnäkökulmat transitioteorioiden (Multilevel perspective, MLP) valossa. Osahankkeet ovat paneutuneet uusien innovaatiopolkujen (niche) ja hallitsevan toimintamal- lin (regime) tutkimiseen eri näkökulmista. MLP-kuva: Geels & Schot (2007, s.401).5
2.1. Konkreettisten vaikutusten arviointi tavoitteittain Tavoite 1. Keskeisten energia-alan toimijoiden näkemys paranee siitä, mikä on globaali tek- nologiamurros sekä mitkä ovat sen hyödyntämismahdollisuudet Suomessa
Tutkimushankkeelle muodostuu vaikuttavuutta, jos sen käsittelemät aiheet ovat ajankohtai- sia, sillä on yhteiskunnallista relevanssia ja se saa huomiota toimijoilta, jotka voivat toteuttaa hankkeen viitoittamia toimia. Tutkimustyön aikajänne on kuitenkin sellainen, että vaikutukset
5 Geels, F. W., & Schot, J., 2007. Typology of sociotechnical transition pathways. Research policy, 36(3), 399- 417.
ilmenevät suhteellisen hitaasti. Kun jätimme SET-hankkeen rahoitushakemuksen keväällä 2015, harva vielä puhui energiamurroksesta, mutta monia sen elementtejä oli jo nousemassa esiin. Hankekonsortiomme jäsenillä oli ollut käynnissä tutkimushankkeita mm. aurinkoener- giaan, liikenteeseen, rakennuksiin, kokeiluihin ja transitioteorioihin liittyen. Yhdistämällä ai- kaisempia töitämme SET-hankkeen aikana tehtyihin tutkimuksiin olemme kyenneet vaikutta- maan yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Osittain hankekonsortiomme ja osittain muiden energia-alan tulevaisuuden suuntaa viitoitta- neiden tahojen ansiosta, vuonna 2018 valtaosa alan toimijoista puhui energiamurroksesta.
Yleisen keskustelun voidaan havaita siirtyneen lähemmäs hankekonsortiomme tutkimusten pohjalta muodostuneita näkemyksiä.
Hankkeen jälkimmäisellä puolella olemme pyrkineet nostamaan esiin murroksen Suomelle tuomia liiketoiminnallisia mahdollisuuksia, sekä ratkaisuja fossiilivapaalle energiajärjestel- mälle. Myös nämä viestit ovat hiljalleen saaneet jalansijaa energia-alan toimijoiden keskuu- dessa.
Tavoite 2. Julkishallinto ja yritykset oppivat entistä systemaattisemmin energia-alan kokei- luista
Olemme vahvistaneet murroksen keskeisten toimijoiden osaamista kokeiluista oppimisen, ar- vioinnin ja skaalaamisen saralla vuorovaikuttamalla tiiviisti kokeilujen ohjaajien ja rahoitta- jien, sekä uusia energiaratkaisuja kehittävien yritysten kanssa, kuin myös vuonna 2017 järjes- tetyn Energiamurrosareenan myötä. Erityisesti Energiakokeilut-tietokantamme on tuonut ko- keilut kansalaisille näkyviksi, edistänyt kokeilijoiden vertaisoppimista, sekä auttanut julkishal- lintoa tunnistamaan oppimisen ja arvioinnin tarpeita. Näkemyksemme ovat heijastuneet esi- merkiksi Valtioneuvoston kanslian Kokeileva Suomi -yksikön toiminnassa ja Motivan Kokei- lusta skaalaan -projektissa. Olemme myötävaikuttaneet pysyvän energia-alan kokeilutoimin- nan tuen syntymiseen Motivaan perustetun ja ylläpitämän Kokeilun Paikka -alustan kautta.
Tämän tavoitteen toteutumista tarkastellaan yksityiskohtaisesti luvussa 3.3.
Tavoite 3. Yritykset hyötyvät hankkeen tutkimustuloksista ja tapahtumista liiketoimintansa kehittämisessä
Olemme edistäneet uuden ja puhtaan liiketoiminnan kehittymistä Suomessa raivaamalla au- rinkoenergian hallinnollisia esteitä, viitoittamalla tietä kaukolämpövisiolla, sekä tuottamalla puolueetonta tietoa energiamarkkinoiden uusista ratkaisuista. Näin olemme vahvistaneet po- sitiivisia odotuksia energia-alan uusia ratkaisuja kohtaan, ja eri markkinatoimijoiden näke- mykset ovat lähentyneet ja konkretisoituneet. Olemme myös olleet mukana vaikuttamassa useiden alan vakiintuneiden yritysten ja näiden etujärjestöjen näkemyksiin ja ilmastostrate- gioihin, jotka ovat hankkeen aikana muuttuneet kunnianhimoisemmiksi sekä uusia ratkaisuita korostaviksi.
Olemme edistäneet markkinoiden muodostumista myös ruokkimalla kansalaisten ja kulutta- jien kiinnostusta uusia energiaratkaisuja kohtaan, hyödyntäen monenlaisia viestintäkanavia
ja julkaisutapoja valtakunnan mediasta verkkotietokantoihin ja lautapeleihin. Tällä saralla konkreettisia vaikutuksia on kuitenkin vaikea osoittaa muuten kuin käyttäjiltä saadun positii- visen palautteen myötä.
Tämän tavoitteen toteutumista tarkastellaan yksityiskohtaisesti luvuissa 3.1. ja 3.5.
Tavoite 4. Julkishallinnon kyky ohjata taloutta teknologiamurroksissa paranee
Olemme vahvistaneet murroksen tekijöiden ja käytännön toimijoiden osaamista erityisesti Energiamurrosareenan myötä, sekä olemalla virkamiesten ja poliitikkojen kanssa tiiviissä vuo- rovaikutuksessa esimerkiksi lukuisten kuulemisten kautta. Hankekonsortiomme kädenjälki voidaan nähdä konkreettisissa politiikkaprosesseissa, kuten kansallisessa energia- ja ilmas- tostrategiassa, keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa (Kaisu), Marinin hallitusohjel- massa sekä VNK:n Kokeileva Suomi -yksikön työssä. Olemme vahvistaneet julkishallinnon toi- mijoiden ymmärrytä sen suhteen, miten systeemisissä murroksissa yhteiskunnan eri sekto- reita tulee tarkastella kokonaisuutena, jossa eri sektorit ovat vuorovaikutuksessa keskenään.
Lukuisten tekijöiden vaikutuksesta Suomen energia- ja ilmastopolitiikassa korostuvat vuonna 2020 aiempaa vahvemmin murroksen luomat mahdollisuudet sen sijaan, että yksinomaan keskityttäisiin EU:n asettamien ilmastovelvoitteiden täyttämiseen.
Tämän tavoitteen toteutumista tarkastellaan yksityiskohtaisesti luvuissa 3.2., 3.4. ja 3.6.
SET on osaltaan vaikuttanut opetukseen sekä monitieteisten tutkijanurien ja tutkimusver- kostojen kehittymiseen.
Olemme olleet mukana rakentamassa monitieteisiä tutkimusverkostoja, jotka ovat edesaut- taneet tutkijoiden uria ja tutkimusympäristön kehittämistä partneriorgansaatioissa. Hank- keen aikana tapahtuneen tutkijoiden urakehitysen konkreettisia esimerkkejä ovat useiden SET-tutkijoiden seniori- ja professoripätevöityminen. Tutkimustuloksemme ovat heijastuneet lukuisilla yliopistokursseilla ja hankkeessamme on toteutettu useita harjoitteluja ja opinnäy- tetöitä. Tämän tavoitteen toteutumista tarkastellaan yksityiskohtaisesti luvussa 3.7.
2.2. Vaikuttavuuden arviointi vaikuttavuusketjun mukaisesti
Yksittäisen tutkimushankkeen aikaansaaman yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja kehityksen mittaaminen on haastavaa. Kuvio 3 esittää yhteenvedon vaikutuksista ja vaikutuksista ener- gia-alalla, joiden luomisessa hankkeellamme on tulkintamme mukaan ollut merkittävä osuus.
Tiedostamme kuitenkin, että meidän ohellamme energiakeskusteluun ja -toimijakenttään Suomessa ovat vaikuttaneet niin laajemmat toimintaympäristön muutokset kuin muut tekijät ja toimijat. Olemme vuorovaikuttaessamme sidosryhmien kanssa yhteiskehittäneet tietoa, ajatuksia ja näkemyksiä. Vaikutuksia tarkasteltaessa on otettava huomioon, että esimerkiksi hankekonsortiomme ehdotusten mukaisia hallitusohjelmakirjauksia ovat esittäneet myös muut tahot.
