3/2011

Tiedotuslehti

3/2011

jäsenTarjouksia MYYMäLässä

Verensokeri- mittarit

–20%

adressit saapuneet

á 10 €

Toiminta-alue:

Helsinki, Espoo, Kauniainen, Kirkko- nummi ja Vantaa. Jäseniä myös muissa kunnissa.

Lehden toteutus:

Tarja Hartman, päätoimittaja

Kari Kortelainen, ulkoasu Painos: noin 9 200 kpl Paino: Paintek, Helsinki Yhdistyksen toimihenkilöt:

Riitta Linnanmäki-Rinne, diabeteshoitaja

Piia Laine, toimisto ja myymälä Toimiston sijainti:

Yhdistyksen toimisto, myymälä ja dia- betesvastaanotto sijaitsevat Helsingin Kampissa, osoitteessa Malminkatu 24 D 38. Portti 24 sijaitsee Radisson SAS-

hotellin takana, paina ovisummeria D 38 ja summerin soidessa työnnä portti auki. Toimipiste sijaitsee sisäpihalla.

Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry:n tiedotuslehti Julkaisija: Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry

Malminkatu 24 D 38, 00100 Helsinki Puh: 09-586 0520, fax: 09-586 05250

Sähköposti: yhdistys@psdiabetes.fi, www-sivut: www.psdiabetes.fi Tutustu Suomen Diabetesliiton kotisivuihin www.diabetes.fi

Myymälän aukioloajat Maanantai 10–16

Tiistai 10–17

Keskiviikko 10–16

Torstai 10–15

Perjantai (suljettu)

Leikkaa talteen ^M

Runeb ergink

atu

Salomonk atu

Fredr ikink

atu Malmink

atu Lapinlahdenk

atu

Kansak oulunk

atu

Malminr inne

KAMPIN KESKUS U.K. katu KAMPIN

METROASEMA

DIABETESYHDISTYS

Diabetesmyymälä

Yhdistyksen tiloissa toimii yhdistyksen diabetes- myymälä, jossa myydään edullisesti diabeteksen hoitoon liittyvää materiaalia. Tiedustelut puh. (09) 586 0520 ja toimisto@psdiabetes.fi.

Myymälässä annetaan myös käyttöopastus tuot- teisiin. Tule tutustumaan!

Myymälän tuotevalikoimaan kuuluvat:

• Verensokerimittarit, liuskat ja mittareiden paristot. Myymme mm. Rochen liuskatonta Accu-Chek Mobile verensokerimittaria. Tule tutustumaan ja mahdollisesti ostamaan omasi!

• Lansettikynät, lansetit, insuliinikynät ja -kynä- neulat

• Insuliinin matka- ja kuljetuskotelot

• Diabetestunnukset

• Terveysvaikutteiset sukat

• Jalka- ja perusvoiteet

• Diabetesliiton tuottamat oppaat ja ilmaisma- teriaalit.

• Adressit (onnittelu ja surunvalittelu)

• Glukoosipastillit, välipalapatukat, sokerittomat

makeiset, jne.

P ä ä k i r j o i t u s

O

sallistuminen järjestötoimintaan antaa mahdollisuuden moniin asioi hin kuten muiden ihmisten auttamiseen ja vertaistuen anta- miseen. Se antaa vaihtelua ja sisältöä elämään poistaen tarpeetto- muuden ja yksinäisyyden tuntemuksia. Kun järjestötyö on yhteistoimintaa, niin yhdistyksen asioiden hoitaminen perustuu parhaimmillaan yksimieli- siin ratkaisuihin, jotka syntyvät keskustelujen jälkeen.

Tämän olen huomannut toimiessani yli puolen vuoden ajan Pääkau- punkiseudun diabetesyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtajana. Diabe- tesyhdistyksen tarkoituksena on muun muassa työskennellä diabeteksen aiheuttamien haittavaikutusten estämiseksi ja vähentämiseksi sekä valvoa diabeetikkojen yhteiskunnallisia etuja.

Diabeteksen päivittäisessä hoidossa tärkein eli primääritehtävä on diabee- tikon verensokerin hallinta, mikä on pääasiassa diabeetikon itse tehtävä, tosin annettujen ohjeiden mukaan. Verensokeritasoon vaikuttavat monet tekijät kuten lääkitys, ruokavalio, liikkuminen sekä myös henkiset tekijät.

Verensokeriarvot vaihtelevat jatkuvasti. Itse kuulun niihin, jotka eivät pysty arvioimaan verensokeritasoaan ilman verensokerin mittausta.

Verensokerimittauksissa olemme ajautuneet säästösyistä tilanteeseen, jossa diabeteksen käypä hoito -suosituksessa olevat verensokerimittauslius- kojen määrät tulkitaan kunkin diabetestyypin ja hoitotavan enimmäismää- riksi. Mielestäni suosituksen esittämät verensokeriliuskojen määrä ovat vä- himmäismääriä. Hoitosuosituksessa mainittujen verensokeriliuskamäärien ylittäminen edes määräajaksi edellyttää potilaalta rohkeutta ja aktiivisuutta.

Käytännössä verensokeriliuskojen käyttöä säännöstellään. Tämä on joh- tanut siihen että monet diabeetikot eivät pysty mittamaan verensokereitaan niin usein kuin he itse haluavat, vaikka se olisi sekä tarpeellista että toivot- tavaa.

Diabetesbarometrin 2010 mukaan hoitovälineiden osuus diabeteksen ai- heuttamista sairaanhoidon lisäkustannuksista vuonna 2007 oli viisi (5) pro- senttia. Diabetekseen liittyvät lisäsairaudet moninkertaistavat kokonaiskus- tannukset (diabetestyypistä riippuen 4,4-6 -kertaisiksi). Mielestäni verenso- kerin hallinnalla ylläpidetään hyvää elämänlaatua ja vältetään lisäsairauksia.

Haluan toistaa, että verensokerin hallinta on diabeteksen hoidon ensisi- jainen tavoite, jota tulisi tukea, eikä rajoittaa verensokeriliuskojen käyttöä säännöstelemällä. En usko että diabeteksen verensokerimittausliuskojen käyttöä rajoittamalla saadaan minkäänlaisia myönteisiä hoitotuloksia ai- kaan.

Pentti Lammi Puheenjohtaja

Vääriä säästöjä

Verensokeriliuskojen

säännöstely ei säästä

veronmaksajien rahoja.

Vastaanotto toimii osoitteessa Malminkatu 24 D 38 (sisäpihalla), Helsinki (kamppi).

HuoM! Vastaanotossa noudatetaan jäsen- ja ei-jäsen -hintoja. otathan jäsenkorttisi mukaan vastaanotolle todentaaksemme jäsenyytesi!

Vastaanottojen ajanvaraukset

Puh. (09) 586 0520

ja sähköpostilla toimisto@psdiabetes.fi.

Varatessasi aikaa sähköpostilla:

• ”vanha” asiakas; henkilötiedot

• uusi asiakas; henkilötiedot, perustiedot sai- raudesta ja hoidosta.

Mittaukset

• Verensokerin mittaus (HemoCue)

• Verenpaineen mittaus

• HbA1C eli pitkäaikaisen verensokerin mittaus (6 min.)

• Verenpaineen vuorokausiseuranta. Sisältää seurantalaitteen asennuksen ja tulosten pur- kamisen sekä lääkärin lähetteellä tulkinnan.

Verenpaineen vuorokausirekisteröinti antaa lisää tietoa todellisesta verenpainetasosta eri vuoro- kauden aikoina. Sen avulla saadaan myös selville, esiintyykö verenpaineessa normaalia vuorokau- sivaihtelua ja ovatko yöaikaiset arvot pienempiä kuin päiväaikaiset.

• Jatkuva verensokerinseuranta sisältää senso- rin asennuksen (diabeteshoitajan vastaanotto), kolmen vrk seurannan, tulosten purkamisen (diabeteshoitajan vastaanotto) ja lääkärin tul- kinnan vastaanoton yhteydessä.

Varaa aika diabeteshoitajalle

Yhdistyksen diabeteshoitajan vastaanotolle voi varata ajan diabetesneuvontaan. Yksilöllisessä neuvonnassa perehdytään mm. ruokavalioon, verensokerin seurantaan ja pistämiseen.

Ajanvaraukset puh: 09-586 0520

Luennot:

Diabeteshoitajan luentoja sopimuksen mukaan järjestöille, yhteisöille, yrityksille jne. Kysy lisää numerosta 09-586 0520.

ravitsemusterapeutti

Laillistettu ravitsemusterapeutti Berit Haglund antaa ravitsemusneuvontaa ja erityistietoa mm. ruoka-aineallergikoille. Myös ruotsiksi.

Vastaanotot sopimuksen mukaan puh. 09-586 0520 Ravitsemusterapiasta on apua mm. painon- hallinnassa, korkean kolesterolin, munuaisen vajaatoiminnan ja syömishäiriöi den hoidossa.

Ruokavalion suunnittelusta on apua myös verensokeriarvojen hallinnassa.

sisätautien erikoislääkärit

Diabetesvastaanotolla toimivat lääkärit ovat sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabetekseen pereh- tyneitä.  Heillä on myös muita erikoisalueita.

Markku saraheimo LT, diabetologi

• nuoruusikä diabeetikoilla

• diabetes ja verenpaine

• tyypin 1 ja 2 diabetes

klas Winell LL, diabetologi

• diabeteksen kokonais- valtainen hoito

• tyypin 1 ja 2 diabetes

Lääkäreiden palkkiot muodostuvat käytetyn vastaanottoajan mukaan. Kela palauttaa osan maksuista.

Alle kolme päivää ennen varattua aikaa (paitsi äkilliset sairaustapaukset) peruutetuista sekä peruuttamattomista varauksista veloitetaan peruuttamismaksu.

DiabeTesVasTaanoTTo

Mukavaa syyskauden alkua kaikille jo tutuksi tulleille ja uusille lukijoil- le. Pääkaupunkiseudun Diabetesyh- distyksen tiloista, Kampista, löytyy terveydenhuollon osaajia moneen lähtöön. Minun osaamisalueeni ovat jalat.

Jalkaterapeutti on alaraajojen tut- kimisen ja hoitamisen asiantunti- ja. Hoidan kaikenikäisiä asiakkaita, joilla on kuten alaraajojen kiputiloja, tuki- ja liikuntaelinvaivoja, rasitus- vammoja, iho- ja kynsimuutoksia sekä jalkaterän ja varpaiden asento- muutoksia.

Askarruttaako jalkojesi kunto?

Milloin viimeksi jalkasi on tutkittu?

Jokaisen tulisi tietää jalkojensa riskit. Salakavalia vaurioita voidaan ennakoida ja ehkäistä. Jalkatera- piavastaanotto on aina yksilöllinen käynti, jolloin kartoitetaan riskit ja arvioidaan tuleva jalkaterapiatarve tapauskohtaisesti.

Jalkavoimistelu ei aina vaadi läh- temistä ja urheiluvarustehankintoja.

Hyvin yksinkertaisia liikkeitä löytyy

jokaiselle jalalle, joiden avulla yllä- pidät jalkojesi kuntoa tai tarvittaes- sa tehostat lihaskuntoa. Tarjolla on myös jalkakoulua, jossa harjoitetaan ohjatusti alaraajojen toimintoja.

Ryhmä perustetaan, kun vähintään 3 henkeä, max. 5 henkeä, saadaan saa- pumaan samaan aikaan Kamppiin.

Lähitulevaisuudessa jalkakouluja tullaan pitämään myös Kirkkonum- mella. Ilmoita kiinnostuksestasi yh- distyksen toimistoon tai allekirjoitta- neelle sähköpostitse.

Varpaiden ja jalkaterien asento- muutoshoidossa tarvitaan apuväli- neitä, joita jalkaterapeutti valmistaa yksilöllisesti: elementtipohjallisia ja silikonisia varpaiden suojia/oikaisi- joita. Jalkaterapeutille tuloon voi olla monta syytä. Älä emmi liian kauan.

Lisää palveluistani ja hinnastosta voi lukea www.kolmiloikka.fi Vapaita aikoja voi tiedustella numerosta 09- 5860520 ja katja(at)kolmiloikka.fi

Terveisin, Katja Toivonen Jalkaterapeutti (amk) Psykoterapiapalvelut

Erityistason psykoterapeutti Riitta Rauhalan ajanvaraus puh. 09-586 0520

Vastaanottoajat sijoittuvat pääsääntöisesti klo 16.00 jälkeen ja yksi käynti kestää 45 minuuttia.

Terapiamuotona on lyhyt- terapia, jossa tavoitteena on löytää ihmisessä olevien voimavarojen kautta ratkai- suja eri ongelmatilanteisiin.

Asiakkaan taustalla voi olla mm. masennus, pelot, sosi- aalinen jännitys, vaikea elä- mäntilanne tai kriisitilanne.

jalkaterapeutti

Jalkaterapeutti Katja Toivosen vastaanoton ajanvaraus puh.

(09) 586 0520.

Kysy hoidoista ja hinnoista ajanvarauksen yhteydessä.

Tue diabetestyötä!

Pääkaupunkiseudun Diabetes- yhdistys ry. voi ottaa vastaan rahallista tukea esimerkiksi testamentin tai merkkipäivä- lahjoituksen muodossa. Varat käytetään aina paikallistason toimintaan.

Tarkempia tietoja saa toimin- nanjohtaja Tarja Hartmannilta, puhelin 040 451 2700.

Jalkaterapeutille tuloon on monta syytä

Olen Piia Laine ja toimin Pääkaupun- kiseudun Diabetesyhdistyksessä osa- aikaisena työntekijänä. Voit törmätä minuun yhdistyksen myymälässä tai vertaisryhmissä. Tutkintoni ovat yri- tysviestinnän tradenomi, mielenter- veystyön lähihoitaja ja kirjallisuuste- rapiaohjaaja. Olen työskennellyt sekä viestintä- että hoitoalalla. Yhdistys- työn lisäksi työskentelen yritykseni kautta hyvinvointialalla. Suurin me- riittini on kuitenkin 28 vuoden koke- mus 1-tyypin diabeteksesta =)

Teen yhdistyksessä toimistotöitä ja suunnittelemme erilaisten luovilla menetelmillä työskentelevien ver- taisryhmien perustamista. Olemme

hakeneet toimintaan RAY:n rahoi- tusta vuosille 2012-2013 ja vastauk- sen hakemukseen saamme tämän vuoden lopussa. Jos rahoitus onnis- tuu, toteutamme eri-ikäisille ja eri- laissa elämäntilanteissa oleville dia- beetikoille vertaisryhmiä.

Uusi kasvo toimistolla

www.bayerdiabetes.fi puh. 0800 172 227

Kaikki

CONTOUR ^® -perheen mittarit lukevat samaa liuskaa

Olemme kaikki diabeetikkoja, joiden tarpeet ovat erilaisia, mutta käytämme silti kaikki samaa liuskaa

• Bayerin Ei koodausta -teknologia

• Lyhyt mittausaika - 5 sekuntia

• Pieni näyte – 0,6 µl

• 24 kuukauden säilyvyys

••• Bayerin Ei koodausta -teknologia

•• Lyhyt mittausaika - 5 sekuntia

•• Pieni näyte – 0,6 µl

•

•24 kuukauden säilyvyys

SUOMENKIELINEN

A

loittaessani toiminnanjohtajana toin tullessani toimintatapani. Hallituksella on oma tapansa toimia. Tilanne on hieman sama kuin avioliiton alkutaipaleella. Hiotaan särmiä puolin ja toisin, kunnes seesteinen harmonia koittaa ja matka jatkuu kohti yhteis- tä päämäärää. Aina se ei ole ongelmatonta, mutta haasteet on tehty voitettavaksi.

Kuluneella kaudella on tehty töitä enemmän kuin laki sallii ja luurangot hävitetty kaapeista. Keväällä 2011 hal- lituksen puuhamiehet ja puuhanaiset käärivät hihat ylös ja yhdessä siivosimme kaiken epäkurantin pois. Hiki vir- tasi ja kokonainen pakettiautollinen vuosien aikana ker- tynyttä ”roinaa” lähti kaatopaikalle.

Yleisilme on uudistunut

Seinät ovat maalatut puhtaan valkoisiksi tehostettuna eri värein. Huonot tuolit uusitaan syyskuun aikana. Potilas- tietojärjestelmä uudistetaan ajanmukaiseksi ja nyt syksyn aikana tuo paljon kysytty pankkikortilla asioinnin mah- dollistava maksupääte saapuu myymälään helpottamaan arkea.

Toimistoon on palkattu uusi osa-aikainen työntekijä, Piia Laine. Vertaistukiryhmille on kysyntää ja siitä joh- tuen jo nyt syksyllä perustetaan uusia vertaistukiryhmiä.

Näistä voit lukea tarkemmin tapahtumien yhteydessä ja Piia on oma tarinansa.

Olemme tehneet ja teemme uuden puheenjohtajan kanssa voimakasta edunvalvontatyötä. Paljon uutta on suunnitteilla, ei Roomaakaan rakennettu päivässä. Pian työmme tulokset näkyvät myös kentällä. Kaiken kaik- kiaan yhdistyksen tulevaisuus näyttää valoisammalta ja vakaalta.

Tärkeät henkilövaalit

Marraskuussa on tärkeä päivä – yhdistyksen hallituksen henkilövaalit. Hallitus päättää yhdistyksen suuret suunta- viivat – minne menemme, mitä teemme ja mikä on meille tärkeää. Toiminnanjohtajan tehtävä on päättää keinoista, miten kuljettaa paatti haluttuun suuntaan ja myös toteu- tuksesta, siis operatiivinen johtaminen.

Yhdistys haluaa mukaan vapaaehtoisia toimijoita. Ku- kin omien kykyjensä ja halujensa mukaan. On mahdol- lista vetää kerhoja, järjestää tapahtumia tai toimia toi- mikunnissa tai hallituksessa. Osa hallituksen nykyisistä jäsenistä jatkaa hallituksessa, mutta osa lähtee muihin haasteisiin. Heidän tilalleen valittavat uudet jäsenet tuo-

vat tullessaan uusia toimintatapoja. Uudet näkemykset ovat yhdistyksen kehityksen kannalta olennaisia.

Rohkeasti mukaan!

Mieti omalta osaltasi, onko sinulla yhdistyksellemme an- nettavaa?

Lähde rohkeasti mukaan tekemään tärkeätä työtä. Ver- kostoidu, vaikuta ja työskentele muiden diabeetikoiden kanssa. Aktiivitoiminnassa voit suoraan vaikuttaa yhdis- tyksen toimintaan diabeetikoiden hyväksi. Mikäli kiin- nostuit, tule käymään yhdistyksessä tai mailaa tai soita, kerron asiasta mielelläni lisää.

Haluamme esitellä ennakkoon hallituksen jäseneksi ehdolla olevat seuraavassa Kide-lehdessä. Kerro itsestäsi ja lähetä tarina, mielellään kuvan kera ja viimeistään lo- kakuun 2011 loppuun mennessä osoitteeseen toimisto@

psdiabetes.fi

Yhdessä olemme enemmän

Mitä enemmän yhdistyksellämme on jäseniä, sen parem- min ääntämme kuunnellaan ja sen enemmän vaikutam- me diabeetikoiden etuihin, siis kiitos Teille, että olette jäseniämme.

Aurinkoisin syysterveisin

Tarja Hartman toiminnanjohtaja tj@psdiabetes

To i m i n n a n j o h t a j a n t e r v e i s e t

Puolitoista vuotta – eikä suotta

KUVA KALEVI ILONEN

D

iabetes eli sokeritauti on eräs yleisimmistä erektio- häiriön elimellisistä syistä.

Erektiohäiriön katsotaankin olevan diabeteksen liitännäissairaus, joka voi kehittyä sekä nuoruus- (tyyppi 1) että aikuisiän (tyyppi 2) diabee- tikoille. Joskus erektiohäiriö voi olla myös ensimmäinen merkki sokeriai- neenvaihdunnan häiriöstä, erityisesti aikuisiän diabeetikoilla.

Erektioasioiden käsittely kuuluu kokonaisvaltaiseen diabeteksen hoi- toon. Potilaan ei siis tarvitse hakeu- tua hoitoon muualle tässä ongelmas- saan, vaan se hoituu samalla vastaan- otolla.

Erektiohäiriön yleisyys diabeetikoilla

Erektiohäiriö on diabeetikoilla var- sin yleinen vaiva. 40-vuotiaista poti- laista noin 40 % ja 80-vuotiaista noin 80 % kärsii erektiohäiriöstä. Nykyi- sin Suomessa arvioidaan olevan jopa 500 000 diabeetikkoa, joista merkit- tävä osa on vielä vailla diagnoosia.

Tämän perusteella erektiohäiriön voidaan arvioida koskettavan noin 200  000–300 000 diabeetikkoa ja heidän kumppaneitaan. Sokeriai- neenvaihdunnan häiriöt yleistyvät edelleen varsin nopeasti.

Nuoruusiän diabetekseen sairas- tutaan nimensä mukaisesti yleensä lapsena tai nuorena, aikuistyypin

diabeetikkojen ollessa selvästi iäk- käämpiä.

Erektiohäiriön esiintyminen ja vaikeusaste diabeetikoilla riippuu paitsi potilaan iästä myös siitä, kuinka kauan tautia on sairastettu.

Ikääntyminen sinällään lisää sairas- tumisriskiä muihin kroonisiin saira- uksiin, ja erektiohäiriön on huomat- tu yleistyvän selvästi 10–15 vuoden kuluttua diabetekseen sairastumisen jälkeen.

Syyt erektiohäiriön taustalla

Diabeetikon erektiohäiriön taustalla voi olla monia syitä. Muuten terveel- lä nuoruusiän diabeetikolla syynä on usein autonomisen eli tahdosta riippumattoman hermoston toimin- tahäiriö, joka aiheuttaa usein myös ääreishermoston oireita: alaraajojen tuntohäiriöitä ja särkyjä.

Aikuistyypin diabeetikon erektio- häiriön taustalla taas on usein lan- tionalueen ja peniksen valtimoiden verenkiertohäiriö. Ongelmaa pahen- taa korkea verenpaine tai eräät sen hoitoon käytettävät lääkevalmisteet.

Aikuistyypin diabetesta pidetään nykyään osana metabolista oireyhty- mää, johon kohonneen verensokerin lisäksi kuuluu usein ylipaino, korkea verenpaine, poikkeavat rasva-arvot (esimerkiksi kolesteroliongelma) sekä lisääntynyt veren hyytymistai-

pumus. Kaikki nämä ongelmat pa- hentavat erektiohäiriötä.

Riskitekijät ja ennaltaehkäisy

Diabeteksen huono hoitotasapaino altistaa aina liitännäissairauksille, niin myös erektiohäiriölle. Tupa- koivilla tai runsaasti alkoholia käyt- tävillä diabeetikoilla riski on vielä huomattavasti suurempi. Sen sijaan seksuaalista halukkuutta diabetes ei juurikaan vähennä.

Diabeetikko pystyy myös itse ehkäi- semään erektiohäiriön ilmaantumista noudattamalla oikeaa ruokavaliota sekä liikkumalla säännöllisesti. Hyvä yleiskunto parantaa insuliiniherkkyyt- tä, jolloin hoitotasapaino pysyy hyvä- nä ja lisäsairauksien riski vähenee.

Määrättyjä lääkkeitä tulee käyt- tää säännöllisesti, mutta jos niiden epäillään aiheuttavan erektiohäiri- ötä, tulee asiasta keskustella mah- dollisimman pian lääkärin kanssa.

Omaehtoisesti ei lääkitystään pidä lopettaa. Lievän erektiohäiriön hoi- doksi saattaa riittää pelkästään laih- duttaminen, tupakoinnin lopetta- minen tai runsaan alkoholin käytön vähentäminen.

Erektiohäiriön toteaminen ja hoito

Erektiohäiriön toteaminen ei yleen- sä vaadi erityisiä tutkimuksia, usein

Erektiohäiriö ja diabetes

hoituvat samassa paikassa

riittää ongelman kartoitus keskuste- luin. Koska erektiohäiriö on hyvin yleinen vaiva diabeetikoilla, ovat sekä diabeteslääkäri että omalää- käri/yksityislääkäri hyvin tottunei- ta keskustelemaan tästäkin asiasta.

Lääkäri saattaa kysyä erektioasioista esimerkiksi diabeteksen vuositarkas- tuksen yhteydessä. Potilas voi itse ottaa asian puheeksi millä käynnillä vaan, pääasia että kiusalliseen vai- vaan puututaan. Koska erektiohäi- riö on aina parin yhteinen ongelma, on keskustelussa huomioitava myös kumppanin toiveet.

Erektiohäiriön hoito on nykyi- sin helppoa, koska markkinoilla on useita tehokkaita lääkkeitä. Nämä lääkkeet soveltuvat myös diabeeti- koille. Lääkärin kanssa voi keskustel- la, mikä olisi tehokkain ja joustavin hoitomuoto.

Useimmiten hoito voidaan toteut- taa tablettivalmisteilla, mutta joskus, erityisesti nitraattien (nitro) käyttä- jillä tai vaikeimmissa erektiohäiriöis-

sä, siirrytään peniksen paisuvaiseen pistettävään lääkevalmisteeseen. Mo- net diabeetikot ovat todenneet, että penispistos sattuu vähemmän kuin sormenpäästä otettava verensokeri- näyte. Kirurgiset hoidot ovat erittäin harvoin tarpeen.

Joidenkin lääkevalmisteiden hin- nat ovat viime aikoina halventuneet huomattavasti, koska markkinoille ovat tulleet ns. geneeriset lääkeval- misteet (esimerkiksi sildenafiili-val- misteet). Diabeetikot eivät yleensä saa erektiohäiriölääkkeistään KE- LAn lääkekorvausta.

Diabetes on varsin monimuotoi- nen ja haastava sairaus sekä potilaalle että muulle hoitotiimille. Tavoitteena on saavuttaa ja säilyttää hyvä hoito- tasapaino, jotta vältytään lisäsairauk- silta. Mikäli ongelmia kuitenkin ilmaantuu, ei pidä epäröidä kertoa niistä hoitavalle lääkärille. Mitä no- peammin ongelma ratkaistaan, sitä paremmin hoito usein tehoaa ja elä- mänlaatu paranee.

Ari Aimolahti

Sisätautien erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys Helsingin Terveyskeskus /

Kaupunginsairaala ja Helsingin Lääkärikeskus / Mannerheimintie 12 / MBO- ja Diabetesklinikka

Koska erektiohäiriö on aina parin yhteinen

ongelma, on keskustelussa huomioitava

myös kumppanin toiveet.

Ä

änekäs kuorsaus on sosiaa- linen haitta, mutta voi olla merkki vakavammastakin vaivasta.

Uniapnea on kansantauti, jota sai- rastaa noin 150 000 suomalaista.

Hoitamattoman uniapnean aiheut- tama huonolaatuinen yöuni on va- kava terveysriski, joka lisää sydän- ja verisuonitauteja ja jopa ennenaikai- sia kuolemia, tyypin 2 diabetesta, tapaturmia sekä sairauspoissaoloja.

Moni suomalainen sairastaa uniap- neaa tietämättään ja tauti jää usein diagnosoimatta. Uniapnean tunnista- minen ei ole vaikeaa ja sitä hoidetaan lääkkeettömästi ylipainehoidolla

Uniapnealla tarkoitetaan toistuvia unenaikaisia vähintään 10 sekuntia kestäviä hengityskatkoksia (apnea) tai hengityksen vaimentumia, jotka johtuvat ylähengitysteiden ahtautu- misesta unen aikana. Uniapneaoi- reyhtymästä puhutaan, kun hengitys- katkot toistuvat ja aiheuttavat muita oireita kuten esim. väsymystä ja kes- kittymisvaikeuksia.

Tavallisin unenaikaisen hengitys- katkoksen syy on hengitysteiden ah- tautuminen nielun kudosten painu- essa tukkoon. Tämä on erityisen ta- vallista ylipainoisilla. Hengityskatkon aikana uni muuttuu pinnallisemmak- si ja potilas saattaa havahtua lähes he-

reille satoja kertoja yön aikana. Unen pysyessä pitkään pinnallisena uni ei virkistä ja suorituskyky huononee valveilla ollessa.

Väsymys on vakava terveysriski koko keholle

”Uniapneapotilaan sydän joutuu yöllä kovaan rasitukseen yrittäessään syketasoa nostamalla korvata hen- gityskatkoksen aiheuttamaa hapen- puutetta. Levon sijasta sydän rasit- tuu. Pitkään kestänyt yöllinen rasitus voi johtaa jopa sydänkohtaukseen”, toteaa LT, dosentti Tarja Saaresranta Turun Yliopistollisesta keskussairaa- lasta.

Kuorsaatko? Väsyttääkö?

Voisiko kyseessä olla uniapnea?

Z _{Z Z} ^Z _Z ^Z

Huonolaatuinen yöuni vaikuttaa myös elimistön sokeriaineenvaih- duntaan. Uniapneapotilailla on ta- vallista enemmän diabetesta, joka ei näytä selittyvän pelkästään lihavuu- della. ”Unen laatu ja sen vaikutukset terveyteemme tulisi tunnistaa yhtä tärkeänä osana elämää kuin terveel- linen ruoka ja riittävä liikunta”, Saa- resranta painottaa.

Tyypin 2 diabeteksen rinnakkaisoire

Tyypin 2 diabetes ja uniapnea kul- kevat rintarinnan. Jopa 60% kakkos- tyypin diabeetikoista kärsivät myös uniapneasta. Hoitamaton uniapnea voi altistaa sydänsairauksille ja aivo- halvauksille.

Unen laatu ja sen vaikutus tervey- teemme tulisi tunnistaa yhtä tärkeä- nä osana elämää kuin terveellinen ruoka ja liikunta.

Mitkä ovat uniapnean oireet?

Öisin esiintyvät oireet - kuorsaus

- muiden havaitsemat hengityskat- kokset

- jatkuva heräily, tukehtumisen tunne, painajaiset

- suun kuivuminen - yöhikoilu

- lisääntynyt yöllinen virtsaneritys - seksuaaliset toimintahäiriöt Päivisin esiintyvät oireet - epätavallinen väsymys - mielialan vaihtelut, masennu - energian puute

- aamupäänsärky

- muistihäiriöt, keskittymisvaikeudet

Jos oireita – keskustele hoitavan lääkärin kanssa!

Unitutkimukset tehdään sairaaloi- den uniyksiköissä, keuhkosairauksi- en osastolla ja kliinisen neurofysiolo- gian yksiköissä. Myös korvalääkärit ja hammaslääkärit osaavat neuvoa.

Itse tutkimus tehdään yleensä ko-

tona. Elimistön unenaikaista toimin- taa tarkkaillaan pienellä nauhurin kokoisella laitteella joka rekisteröi hengitysilman virtauksen, kuorsauk- sen, pallean ja rintakehän liikkeen, veren happipitoisuuden, pulssin, nukkumisasennon ja jalkojen liik- keet (suppea tutkimus).

Laite puetaan illalla ohjeiden mu- kaisesti ja puretaan aamulla sairaa- lassa tietokoneelle ja analysoidaan.

Sairaalan unilaboratoriossa voidaan tehdä myös laaja unitutkimus jossa rekisteröidään myös aivosähkötoi- mintaa, silmänliikkeitä ja lihastoi- mintaa.

Hoito

Ensisijaisesti hoito on elämäntapa- hoitoa. Laihtuminen ja liikunnan lisääminen tuovat rauhallisemman unen. Ongelmien väheneminen painon pudottamisen myötä johtuu osittain siitä, että hengitysteiden sei- nämistä häviää rasvaa ja siten ilma pääsee kulkemaan paremmin. Pai- nonpudotus vaikuttaa myönteisesti myös lihaksiin, jotka tukevat nielua ja huolehtivat siitä, että nielu pysyy auki.

Kuorsauksen ja uniapnean hoito - laihduttaminen

- liikunta

- tupakanpolton lopettaminen - kylkiasennossa nukkuminen - ei alkoholia ennen nukkumaan

menoa - kuorsauskisko - leikkaushoidot - CPAP-hoito

CPAP-hoito

CPAP-hoito on tällä hetkellä ensi- sijainen hoitomuoto vaikeaan tai keskivaikeaan uniapneaan. CPAP- hoitoa suositellaan myös henkilöille, joilla on runsaasti ylipainoa ja/tai jo- kin sydän- ja verisuonitauti. Hoidon määrää aina lääkäri. Laitetta käyte- tään joka yö säännöllisesti.

CPAP tulee sanoista Continuo- us Positive Airway Pressure ja sitä kutsutaan myös jatkuvaksi ylipaine- hoidoksi. CPAP-hoidossa käytetään nukkuessa maskia. Maskiin ohjataan letkun ja ylipainehoitolaitteen avulla kevyesti paineistettua ilmaa, joka pi- tää ylemmät hengitystiet avoimina.

Laitteet ja maskit saadaan sairaalasta lainaksi.

Kuorsauskisko

Kuorsauskisko tai apneakisko ovat nimityksiä erityiselle hampaissa pi- dettävälle kojeelle, jonka avulla ala- leukaa vedetään nukuttaessa eteen- päin. Kun alaleuka pysyy edempänä (noin 0,5 cm tavallista edempänä), kieli ja pehmeä kitalaki eivät pääse tukkimaan hengitysteitä.

Kisko on usein ensisijainen vaih- toehto hoidettaessa kuorsausongel- mia, joihin ei liity uniapnean oireita, mutta sitä käytetään myös uniapnea- potilaiden hoidossa. Kuorsauskiskon saamiseksi on hakeduttava lääkärin lähetteellä erikoishammaslääkärin vastaanotolle.

Leikkaushoito

Aikaisemmin leikkaus oli usein en- sisijainen hoitokeino uniapnean hoi- dossa, mutta tällä hetkellä leikkaus- hoitoon turvaudutaan harvemmin.

Tavallisimmassa leikkausmenetel- mässä poistetaan kudosta nielusta ja kitalaesta hengitysteiden laajenta- miseksi. Leikkaus on vaihtoehtona myös, jos hengitysvaikeudet riippuvat suurentuneista nielurisoista tai siitä, että nenän takana oleva kitarisa vie liikaa tilaa.

Onnistunut hoito mullistaa yleensä uniapneapotilaan elämän. Potilas ko- kee piristyvänsä, päiväunet jäävät pois ja elämään tulee uutta energisyyttä ja iloa. CPAP-laite tuo hiljaisuuden ma- kuhuoneeseen ja tämän myötä myös puolison unen laatu paranee.

Lisätietoa:

www.hengitysliitto.fi/uniapnea/

www.uniapnea.fi

Z

L

ars Wendelin sairastui 2-tyy- pin diabetekseen vuonna 1985. Hänellä oli aluksi tablet- tihoito, mutta 1995 hän aloitti myös insuliinihoidon ja on tällä hetkellä yhdistelmähoidossa.

Lars on jo pitkään harrastanut gol- fia. Eräällä pelireissulla vuonna 2001 kengässä oli pieni kivi, joka aiheutti jalkapohjaan rakkulan. Rakkula ei pa- rantunut vaan puhkesi haavaksi, joka ei ottanut parantuakseen. Muodostui painehaavauma päkiään. Painehaava laseroitiin ihotautipoliklinikalla, mut- ta toimenpiteestä ei ollut apua.

Wendelin ohjattiin jatkohoitoon Meilahden diabetespoliklinikalle, jossa haavaa hoidettiin vaihteleval- la menestyksellä. Akillesjänteen pi- dennys tehtiin vuonna 2002, joka aluksi auttoi. Suuri vaikutus oli myös tukipohjallisilla, jotka pienensivät painetta päkiässä. Lisäksi aloitettiin säännöllinen haavahoito ja erikois- jalkineiden käyttö.

2007 - 08 vuodenvaihteessa sama haava tulehtui jälleen pahan kerran.

Larsille nousi korkea kuume, yli 40 asteen ja yleiskunto heikkeni. Tu- lehdus oli levinnyt jo luuhun saak- ka. Tammikuussa 2008 oltiin sen tosiasian edessä, että amputaatio oli välttämätön. Tämä oli ainoa keino pysäyttää tulehduksen eteneminen ja pelastaa loput jalasta, joten isovarvas ja etuvarvas poistettiin.

Tapahtui dominoefekti, tulehdus siirtyi jäljelle jääneiden varpaiden kohdalle. Professori ehdotti jalan katkaisua säärestä saakka. Lars kes- kusteli aiheesta useiden asiantunti- joiden kanssa eikä hyväksynyt jalan katkaisua.

Tulehdus paheni ja ennen seu- raavaa leikkausta piti tulehdus rau- hoittaa. Hoitoon käytettiin vanhaa keinoa; haavaan laitettiin Saksasta tuotuja erikoiskasvatettuja kärpäsen

toukkia, jotka söivät kuolleen ihoso- lukon pois. Toukat tekivät työtä vii- kon ajan, jonka jälkeen ne poistettiin.

2009 poistettiin keskimmäinen varvas ja vielä 2010 loput kaksi var- vasta. Vasta näiden toimenpiteiden jälkeen jalka rauhoittui ja tulehdus parani. Juhannuksen 2011 jälkeen tehtiin vielä tynkään korjausleikka- us ja tänä päivänä silikoniproteesin avulla kävely jälleen onnistuu.

Loppukaneetti: ”Hankalat haavat leviävät luustoon ja hoitohenkilös- töllä sekä diabeetikolla itsellään on suuri vastuu tunnistaessaan nämä haavat jo varhaisessa vaiheessa. Jal- kojen hoito on diabeetikon koko- naisterveyden kannalta erittäin tär- keää, eikä sitä sovi milloinkaan vä- hätellä. Parempi hoitaa ennen kuin myöhään.”

Diabetologi Klas Winell kommen- toi: Nykyään pidetään tärkeänä, että aina kun amputaatiota suunnitellaan, otetaan myös kantaa verisuonikirur- gian tarpeeseen.

Teksti ja kuva Tarja Hartman

Diabeetikon tarina: kivi kengässä

Silikoniproteesin avulla Lars Wendelinin kävely jälleen onnistuu.

Hoida jalkojasi, ne

ovat ainutlaatuiset

Lue seuraavalta aukeamalta insuliinipotilaan ja lääketieteen asiantuntijoiden näkemyksiä

Precision Xceed ^™ -verensokerimittarista

IHANTEELLINEN

VERENSOKERIMITTARI

INSULIINIPOTILAALLE

ASIANTUNTIJOIDEN

NÄKEMYS VERENSOKERI- KETOAINEMITTARISTA

JORMA LAHTELA, DOSENTTI, OSASTON YLILÄÄKÄRI Precision Xceediä Lahtela suosittelisi insuliinidiabeeti- koille. ”Etenkin insuliinipumpun käyttäjille, labiileille ja epävakaille 1-tyypeille sekä insuliinidiabeetikoille, joilla on ketoasidoosiin altistava perussairaus, vatsatauti tai vastaavaa.”

MARKKU SARAHEIMO, LT, DIABETOLOGI

Verensokeri- ja ketoainemittarin yhdistelmää suosittelen insuliinipumppupotilaille ja näin myös niille, joilla on linkki tms. mittari jo käytössä. Suosittelen sitä myös niille diabeetikoille, joilla on jo aiemmin todettu suuri alttius ketoaineiden muodostumiselle (”happoilulle”). Tähän joukkoon kuuluu osa hyvin suuren päivittäisen sokerin- vaihtelun potilaista. Kokemukseni valossa em. mittarin olisi hyvä olla yhtenä vaihtoehtona, kun valitaan insuliini- potilaalle juuri hänen yksilölliseen tarpeeseensa sopivaa verensokerimittaria .

• Ainoa verensokerimittari, jolla voi mitata myös veren ketoainepitoisuuden.

• Folioon yksittäispakatut testiliuskat ovat hygieenisiä ja helppo kuljettaa.

• Helppokäyttöinen. Mittaaminen onnistuu myös verensokerin ollessa alhainen.

PRECISION XCEED™ ON YLIVOIMAINEN VALINTA INSULIINIDIABEETIKOLLE

Kauanko olet sairastanut diabetestä?

Vuodesta 2006 eli noin 5 vuotta. Sairastin molem- pia lapsiani odottaessa raskausajan diabetesta.

Noin vuosi toisen lapsen syntymän jälkeen mi- nulla puhkesi lada-muotoinen eli hitaasti etenevä 1-tyypin diabetes.

Vaikutukset jokapäiväiseen elämään olivat rajuja. Ensimmäiseksi iski hirveä säikähdys miten tästä selvitään eteen- päin. Ruokavaliota oli muutettava ra- dikaalisti. Herkut piti jättää kokonaan pois ja miettiä rasvoja. Kun lääkitykse- ni vaihtui myöhemmin insuliiniin, elä- mä oli taas hieman vapaampaa.

Miksi mittaat verensokerisi?

Jotta tiedän missä mennään. Haluan osata pistää insuliinit mahdollisimman

oikein ja huomioida ruokavalion vaikutukset ve- rensokeriin.

Milloin mittaat verensokerisi?

Aina aamuin ja illoin sekä ennen ruokailuja tai muutenkin, jos olo tuntuu epävarmalta. Mittaan verensokerin myös ennen autolla ajoa tai urheilu- suoritusta eli siis monesti päivässä.

Miten sait ensimmäisen Precision Xceed -verensokerimittarin?

Terveyskeskuksen terveydenhoitaja suositteli sitä minulle jo ensimmäisen raskauteni aikana.

KÄTEVÄ KUMPPANI

INSULIINIPOTILAALLE

Kenelle sinusta Precision Xceed - verensokerimittari sopisi parhaiten?

Kaikille insuliinidiabeetikoille, mutta erityisesti niille, jotka mittaavat myös ketoaineita. Erityisesti sairauspäivinä olisi tärkeää mitata verensokereita ja tarvittaessa myös ketoaineita.

Mittaatko itse ketoaineita?

Silloin tällöin, mutta erityisesti sairaus- päivinä. Se lisää huomattavasti turval-

lisuutta.

Lopuksi vielä ruusut ja risut Precision Xceedin käytöstä?

Se on kätevä, nopea ja luotettava kumppani. Myös erillispakatut liuskat ovat käteviä. Kun verensokeri on alhai- nen ja kädet tärisevät, purkista ei tahdo saada liuskaa, mutta erillispakattu liuska on help- po repäistä auki. Plussaa on ehdottomasti myös keto-aineiden mittausmahdollisuus.

Risuja mittari ei saa, mutta tietysti on keljua, kun ylipäätänsä pitää mitata. Harmittaa myös se, että jos on motivaatiota hoitaa omaa diabetestä eli

mitata usein, niin liuskoja ei saa tarpeeksi. Eikö tämä olisi kuitenkin edullisin tapa hoitaa ja seu- rata tautia?

OUTI HAHKIO, INSULIINIPOTILAS PÄÄKAUPUNKISEUDULTA

Lue lisää ainutlaatuisesta mittarista osoitteessa

WWW.ABBOTTDIABETESCARE.FI

Kauanko olet sairastanut diabetestä?

Vuodesta 2006 eli noin 5 vuotta. Sairastin molem- pia lapsiani odottaessa raskausajan diabetesta.

Noin vuosi toisen lapsen syntymän jälkeen mi- nulla puhkesi lada-muotoinen eli hitaasti etenevä 1-tyypin diabetes.

Vaikutukset jokapäiväiseen elämään olivat rajuja. Ensimmäiseksi iski hirveä säikähdys miten tästä selvitään eteen- päin. Ruokavaliota oli muutettava ra- dikaalisti. Herkut piti jättää kokonaan pois ja miettiä rasvoja. Kun lääkitykse- ni vaihtui myöhemmin insuliiniin, elä- mä oli taas hieman vapaampaa.

Miksi mittaat verensokerisi?

Jotta tiedän missä mennään. Haluan osata pistää insuliinit mahdollisimman

oikein ja huomioida ruokavalion vaikutukset ve- rensokeriin.

Milloin mittaat verensokerisi?

Aina aamuin ja illoin sekä ennen ruokailuja tai muutenkin, jos olo tuntuu epävarmalta. Mittaan verensokerin myös ennen autolla ajoa tai urheilu- suoritusta eli siis monesti päivässä.

Miten sait ensimmäisen Precision Xceed -verensokerimittarin?

Terveyskeskuksen terveydenhoitaja suositteli sitä minulle jo ensimmäisen raskauteni aikana.

KÄTEVÄ KUMPPANI

INSULIINIPOTILAALLE

Kenelle sinusta Precision Xceed - verensokerimittari sopisi parhaiten?

Kaikille insuliinidiabeetikoille, mutta erityisesti niille, jotka mittaavat myös ketoaineita. Erityisesti sairauspäivinä olisi tärkeää mitata verensokereita ja tarvittaessa myös ketoaineita.

Mittaatko itse ketoaineita?

Silloin tällöin, mutta erityisesti sairaus- päivinä. Se lisää huomattavasti turval-

lisuutta.

Lopuksi vielä ruusut ja risut Precision Xceedin käytöstä?

Se on kätevä, nopea ja luotettava kumppani. Myös erillispakatut liuskat ovat käteviä. Kun verensokeri on alhai- nen ja kädet tärisevät, purkista ei tahdo saada liuskaa, mutta erillispakattu liuska on help- po repäistä auki. Plussaa on ehdottomasti myös keto-aineiden mittausmahdollisuus.

Risuja mittari ei saa, mutta tietysti on keljua, kun ylipäätänsä pitää mitata. Harmittaa myös se, että jos on motivaatiota hoitaa omaa diabetestä eli

mitata usein, niin liuskoja ei saa tarpeeksi. Eikö tämä olisi kuitenkin edullisin tapa hoitaa ja seu- rata tautia?

OUTI HAHKIO, INSULIINIPOTILAS PÄÄKAUPUNKISEUDULTA

Lue lisää ainutlaatuisesta mittarista osoitteessa

WWW.ABBOTTDIABETESCARE.FI

JOTKUT ASIAT KANNATTAA

YHDISTÄÄ

Diabetes Care

Precision Xceed™ on ainoa verensokerimittari, jolla

voi mitata myös veren ketoaineet. Tässä on yksi hyvä syy miksi Precision Xceed™ on ylivoimainen valinta insuliinidiabeetikolle.

Lue lisää osoitteesta

www.abbottdiabetescare.fi

Sekä verensokerille

että ketoaineille on omat yksittäispakatut testiliuskat.

voi mitata myös veren ketoaineet. Tässä on yksi hyvä voi mitata myös veren ketoaineet. Tässä on yksi hyvä syy miksi Precision Xceed™ on ylivoimainen valinta

Sekä verensokerille että ketoaineille on omat yksittäispakatut testiliuskat.

1. Miten univaje vaikuttaa diabe- tekseen?

Univaje lisää stressihormonien määrää elimistössä, mikä altistaa insuliiniresistenssille. Insuliiniresis- tenssissä elimistö ei pysty käyttämään hyväkseen haiman tuottamaa insulii- nia, mikä nostaa verensokeria ja se vahingoittaa elimistöä. Lisäksi univa- je nostaa verenpainetta. Näin univaje altistaa 2-tyypin diabetekselle.

1-tyypin diabeetikon hoitotasapai- no muuttuu univajeen ja sen seura- usten myötä, jolloin verensokeriseu- rantaa kannattaa tiivistää.

2. Voiko diabeetikko syödä soke- ria?Diabeetikko saa syödä sokeria. So- keritauti nimitys johtui aluksi siitä, että diabeetikon virtsa oli makeaa ja tahmeaa. Pitkään ajateltiin, että so- keri on suurin ongelma diabetekses- sa, mutta nykyään tiedetään, että se on vain pieni osa kokonaisuutta.

Korkeintaan kymmenen prosent- tia päivittäisestä kokonaisenergias- ta saa tulla sokerista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kutsuilla diabeetikko saa syödä sitä, mitä on tarjolla, kunhan muistaa kohtuuden.

3. Millaisiin tavoitearvoihin diabeetikon pitäisi pyrkiä veren- paineessa, verensokerissa ja veren rasva-arvoissa?

Diabeetikon pitäisi pyrkiä veren rasva-arvoissa seuraaviin arvoihin:

Kokonaiskolesterolin tulisi olla alle 4,5 mmol/l. LDL- eli huono koles- teroli alle 2,6mmol/l, HDL- eli hyvä kolesteroli yli 1,1 mmol/l ja trigly- seridit alle 1,7 mmol/l. Verenpai- neen tavoitetaso on 130/80mmHg.

Verensokerin suhteen paastosokeri 4-7 mmol/l ja aterian jälkeiset arvot alle 8-10 mmol/l. Pitkäaikaissokeri HbA1c tulisi olla alle 7% ja insuliini- hoidon aikana alle 7,5%.

4. Voiko diabeetikko nauttia alko- holia?

Diabeetikko voi nauttia alkoholia kohtuullisesti. Runsaamman alkoho- linkäytön välittömät vaarat liittyvät alkoholin taipumukseen laskea ve- rensokeria, minkä vuoksi myös hii- lihydraattien saannista on huolehdit- tava. Jo 2-3 alkoholiannosta aterian yhteydessä yleensä vaatii ateriainsu- liinin pienentämistä.

Humalatila myös heikentää diabeet- tisten tuntemusten havainnointia. Ve- rensokerin lasku on alkoholin käytet- täessä vaarallisempaa kuin muulloin, sillä alkoholi estää sokerin vapautu- mista maksasta, eikä elimistö näin ollen pysty korjaamaan itse alhaista verensokeria. Esimerkiksi juhlaillan ja tanssimisen jälkeen yöpalan syöminen ennen nukkumaan menoa on kannat- tavaa, sillä usein verensokeritaso alkaa laskea aamuyön ja aamun tunteina.

Pitkäkestoinen ja runsas alkoholin- käyttö lisää diabeettisten lisäsairauk- sien riskiä muiden alkoholin tunnet- tujen riskien lisäksi. Suurkulutuksen rajoina pidetään miehillä 7 annosta / kerta tai yli 24 annosta viikossa. Nai- silla vastaavat luvut ovat 5 annosta / kerta tai yli 16 annosta viikossa.

5. Aiheuttaako diabetes sukupuoli- elämän ongelmia?

Diabetes aiheuttaa erektiohäiriöitä ja ne johtuvat pääsääntöisesti kohon- neesta verensokerista ja verenpai- neesta. Myös tupakointi ja ylipaino ovat yleisiä potenssin heikentäjiä.

Diabetes voi aiheuttaa muutoksia myös seksuaalitoimintoja sääteleväs- sä hermostossa. Naisilla esimerkiksi limakalvojen kostuminen ja kiihot- tuminen saattaa heikentyä. Joskus erektiohäiriö on ensimmäinen merk- ki tyypin 2 diabeteksesta.

Erektiovaikeuksiin on melko te- hokkaita lääkkeitä, usein tabletti tai pistoshoitona. Naiset voivat käyttää muun muassa liukastavaa geeliä.

6. Kuinka usein 2-tyypin diabeeti- kon tulisi mitata verensokeri?

Kun verensokeria mittaa itse, nä- kee miten ateriat, laihdutus, liikunta ja lääkehoito vaikuttavat verensoke- ritasoon. Ruokavaliohoidossa olevan diabeetikon omaseurannaksi riittää verensokerin mittaaminen yhtenä aamuna viikossa.

Tablettihoidon alkuvaiheessa ve- rensokerin mittauksia kannattaa teh- dä 2-3 päivänä viikossa. Sopivan lää- keannoksen löydyttyä riittää yleensä, että verensokeri mitataan yhtenä päivänä viikossa ennen aamupalaa ja pääaterioita sekä niiden jälkeen.

Iltainsuliinin lisäämisen jälkeen 2-tyypin diabeetikko mittaa paasto- verensokeriarvoja joka aamu, kunnes sopiva insuliiniannos on löytynyt.

Tabletin ja insuliinin yhdistelmä- hoidossa riittää, kun verensokerin mittaa 1-2 päivänä viikossa ennen ja jälkeen aamupalan ja pääaterioiden.

Verensokerin perusmittausten li- säksi mittauksia tarvitaan kaikissa hoitomuodoissa erityistapauksissa, kuten sairauspäivinä ja kun esiintyy matalan verensokerin oireita. Tavoit- teet hoidossa ovat aina yksilöllisiä, joten hoitopaikassa neuvotellaan yk- silöllinen seurantamalli.

Kysymykset ja vastaukset koonneet:

DH Riitta Linnanmäki-Rinne ja Piia Laine Lähteet:

Diabetesliiton D-oppaat ja www-sivut

Hannu Vanhanen: Kolesteroli, verenpaine, tyypin 2 diabetes

Lähetä mieltä askarruttava kysymys osoitteeseen dh@psdiabetes.fi Ohjaamme kysymykset asiantuntijoille ja jatkossa he vastaavat kysymyksiin tällä samalla palstalla.

K y s y d i a b e t e k s e s t a – a s i a n t u n t i j a v a s t a a

V

iimeisen vuoden aikana vel- lonut hiilihydraattikeskus- telu on johtanut siihen, että monet ihmiset ovat ruvenneet kart- tamaan leipää ja muita viljapohjaisia ruokia. Tämä on murheellista, sillä hiilihydraatit ovat terveellistä perus- ravintoa kaikille, myös diabeetikolle.

Vähähiilihydraattisen ruokavalion terveellisyyttä perustellaan virheel- lisillä käsityksillä ravinnosta ja ih- misen aineenvaihdunnasta. Haluan tässä kirjoituksessa oikaista näitä virheitä.

Suositusten mukainen ruokavalio ehkäisee diabetesta

Ennen yksityiskohtiin siirtymistä on hyvä kerrata suomalaisen diabetek- sen ehkäisytutkimuksen tulokset. Ne todistavat, että nykyisten suositusten mukainen ruoka parantaa ihmisen sokeriaineenvaihduntaa ja vähentää diabeteksen vaaraa.

Tutkimukseen osallistui yli viisi- sataa ylipainoista koehenkilöä, joilla

kaikilla oli ”esidiabetes”, eli sokerira- situskokeessa todettiin sokeriaineen- vaihdunnan häiriö. Tällaisilla henki- löillä on suuri vaara sairastua tyypin 2 diabetekseen.

Puolet koehenkilöistä sai tehokasta ravitsemusohjausta. Heitä ohjattiin muuttamaan ruokailutottumuksi- aan virallisten ravitsemussuositusten mukaiseksi: vähentämään rasvan, etenkin kovan rasvan, käyttöä ja li- säämään ravintokuituja. Kuitupitoi- nen ruoka merkitsee täysjyväviljasta leivottuja leipiä ja muita ruokia sekä runsaasti kasviksia.

Toinen puoli koehenkilöistä toimi vertailuryhmänä. Heidän ruoka- tottumuksensa säilyivät suunnilleen ennallaan.

Ohjausta saaneet laihtuivat keski- määrin noin neljä kiloa enemmän kuin vertailujoukko. Laihtumistu- los oli sitä parempi, mitä enemmän koehenkilöt vähensivät rasvaa. Mikä tärkeintä, seurantavuosien aikana he sairastuivat diabetekseen selväs- ti harvemmin kuin vertailuryhmän

ihmiset. Ero oli aivan selvä, ravitse- musohjausta saaneilla diabetesriski väheni alle puoleen vertailuryhmään verrattuna.

Myös muissa maissa on saatu sa- mankaltaisia tuloksia. Ne todistavat, että reilusti hiilihydraatteja sisältävä ruoka on terveellinen. Järkevästi to- teutettuna se ei suinkaan lisää diabe- teksen vaaraa vaan vähentää sitä, ja on sopivaa ravintoa myös henkiöille, joilla jo on diabetes.

Glukoosi on ihmiselle välttämätön

Hiilihydraateista ihminen saa ai- neenvaihdunnalle välttämättömiä aineita. Hiilihydraatit koostuvat pää- asiassa erilaisista sokeriyksiköistä.

Ohutsuolessa ruuansulatusentsyy- mit pilkkovat ravinnosta saadut hii- lihydraatit, jolloin niistä vapautuvat sokerit imeytyvät vereen ihmisen käytettäviksi. Yleisin hiilihydraattien sisältämä sokeri on rypälesokeri eli glukoosi. Leivän ja perunan tärkke- lys koostuu pelkästään glukoosiyk-

Hiilihydraatit ovat hyvää ravintoa

myös diabeetikolle

siköistä, joten näistä elintarvikkeista saamme paljon glukoosia elimis- töömme.

Rypälesokeri eli glukoosi, se sama

”verensokeri” jota diabeetikot mit- taavat verestään, on yksi aineenvaih- duntamme keskeisimmistä aineista.

Sitä tarvitaan solujen energiantuo- tantoon ja monien muiden ainei- den rakennustarpeeksi. Aivomme toimivat miltei yksinomaan glukoo- sin tuottaman energian varassa. Sen ovat monet diabeetikot kokeneet, kun verensokeri on päässyt liian al- haiseksi. Jos veren glukoosi painuu hyvin alhaiseksi, seurauksena on ta- juttomuus.

Ihmisellä on omat hiilihydraattivarastot

Glukoosin tarpeellisuudesta kertoo se, että elimistö varastoi sitä tulevia tarpeita varten. Eläimissä glukoosin varastomuoto on glykogeeni. Se on keino pakata glukoosia tulevia tar- peita varten. Glykogeeni siis koostuu kasvien tärkkelyksen tapaan glukoo- siyksiköistä, vaikka on rakenteeltaan toisenlainen. Glykogeenia onkin kutsuttu nimellä ”eläintärkkelys”.

Kun ihmisen glykogeenivarastot maksassa ja lihaksessa ovat täynnä, ihmisessä on glykogeenia on yhteen- sä puolisen kiloa. Tässä sisäisessä va- rastossa on enemmän hiilihydraat- teja kuin kymmenessä viipaleessa ruisleipää.

Glukoosin tärkeydestä kertoo se että, elimistö on varmistanut sen saannin monin tavoin. Siltä varalta, että glykogeenivarastot ovat vähäiset, maksa pystyy tuottamaan glukoosia proteiinien (valkuaisaineiden) sisäl- tämistä aminohapoista ja muista ai- neenvaihdunnan käytössä olevista ai- neista. Nämä mekanismit varmistavat sen, että veren glukoosipitoisuus py- syy riittävänä, ja elimistömme soluil-

la on joka hetki saatavilla elintärkeää glukoosia myös vähähiilihydraattisen dieetin tai paaston aikana.

Kalorit ratkaisevat

Kun syömme hiilihydraattia, siitä vereen imeytyvä glukoosi aktivoi haiman saarekesoluja erittämään runsaasti insuliinia. Vereen tulevan insuliinin avulla glukoosi siirtyy so- luihin, joissa sitä tarvitaan energian tuottamiseen ja muihin tarpeisiin.

Samalla insuliini aktivoi glykogeenin muodostumista. Siten se osa glu- koosista, jota ei välittömästi tarvita, siirtyy varastoon odottamaan tulevaa käyttöä.

Koska rasva ei lisää veren insulii- nia lainkaan, vähähiilihydraattisen dieetin kannattajat uskovat, ettei se sen vuoksi lihota. He väittävät, että hiilihydraattien aiheuttama insuliini- reaktio on haitallinen ja edistää liho- mista. Käsitys on täysin virheellinen.

Insuliinireaktio ei ole mikään peik- ko, vaan hyödyllinen ja välttämätön aineenvaihdunnan tapahtuma. Se on elintärkeä hormoni, jonka avulla elimistön solut saavat välttämätöntä glukoosia.

Aineenvaihdunta kylläkin pystyy, vaikkakin työläästi, muuttamaan hiilihydraatteja rasvaksi. Toisaalta tiedetään, että insuliini osallistuu rasvojen varastointiin rasvasoluihin.

Mutta rasva lihottaa ilman hiilihyd- raattejakin, sillä sen varastointiin riit- tää se perusinsuliini, jota ihmisellä on veressään jatkuvasti. Lihominen ei ole riippuvainen hiilihydraattien aktivoimasta insuliinireaktioista.

Lihominen johtuu liikakaloreis- ta, ei hiilihydraattien aiheuttamas- ta insuliinireaktiosta. Liikakalorit elimistö varastoi rasvakudokseen, tulivat ne rasvasta tai hiilihydraateis- ta. Rasvaisesta ruuasta liikakaloreita tulee helpommin, sillä rasvassa on

energiaa yli kaksi kertaa enemmän kuin hiilihydraateissa: sata grammaa puhdasta rasvaa sisältää 900 kiloka- loria, sama määrä hiilihydraatteja 400 kilokaloria.

Hiilihydraattien laatu on tärkeä

Edellä kerrotussa diabeteksen eh- käisytutkimuksessa koehenkilöitä neuvottiin käyttämään ”hitaita” kui- tupitoisia hiilihydraatteja. Niitä on tummissa täysjyväjauhoista valmis- tetuissa leivissä, puuroissa, myslissä ja muissa vastaavissa viljatuotteissa.

Myös kasviksissa ja hedelmissä hiili- hydraatit ovat hitaassa muodossa. Hi- taista hiilihydraateista vapautuvat so- keriyksiköt imeytyvät suolesta hitaas- ti verenkiertoon. Nämä hiilihydraatit ovat niitä terveellisiä hiilihydraatteja.

”Nopeissa” hiilihydraateissa ei ole kuituja, jonka vuoksi niistä vapau- tuvat sokeriyksiköt imeytyvät nope- asti suolesta verenkiertoon. Nopeita hiilihydraatteja on sokeripitoisissa virvoitusjuomissa, vaaleissa leivissä ja muissa leivonnaisissa sekä makei- set. Ne eivät runsaasti käytettyinä ole terveellisiä.

Teksti Pertti Mustajoki sisätautien erikoislääkäri, professori Hitaista hiilihydraateista, esimer-

kiksi täysjyväleivästä vapautuvat sokeriyksiköt imeytyvät suolesta hitaasti verenkiertoon.

V e r t a i s t u k i

Yhdistyksemme on aktivoimassa vertaisryhmätoimin- taa! Aloitamme muutaman ryhmän kanssa tänä syksy- nä ja kokemusten perusteella suunnittelemme jatkotoi- mintaa yhteistyössä hoitopaikkojen kanssa.

Luovia menetelmiä käyttävä vertais- ryhmä aikuisille diabeetikoille

Onko sinusta joskus tuntunut, että elämä diabeteksen kanssa on yhtä taiteilua? Nyt voit osallistua kurssille, jos- sa taiteen ja luovien menetelmien avulla taiteillaan elämä näkyväksi!

Tutkailemme mm. mistä saamme voimaa ja mikä sitä kuluttaa. Jaamme kokemuksia ja käytäntöjä vertaisryh- mässä. Sinulla voi olla mielessä jokin tietty asia, jota halu- at pohtia tai voit työskennellä hetkessä nousevien ajatus- ten kera. Tarkoituksena on myös rentoutua ja virkistäytyä – ja siten jaksaa jälleen omahoidon parissa.

Työskentelemme ohjaajan ennalta suunnittelemien harjoitusten avulla musiikin, kuvien ja tekstien kera.

Ryhmään osallistuminen ei edellytä erityisiä taitovaati-

muksia. Halu kokeilla ja tunnustella on riittävä. Entistä rikkaampaa toiminnasta tulee silloin, kun ryhmän jäsenet antautuvat yhdessä pohtimaan erilaisia näkemyksiään.

Ryhmä toimii luottamuksellisesti.

Ajankohta: 25.10. - 29.11, klo 17.30 - 19.30, 6 tapaamista.

Hinta: 20e/koko kurssi

Paikka: Haapalahdenkatu 1 (Lyhytterapiainstituutin tila Pikku huopalahdessa).

Ohjaaja: Piia Laine

Ilmoittautuminen 29.9. mennessä s-postilla toimisto@

psdiabetes.fi

Vertaisryhmä diabeetikkolasten vanhemmille

Kokoonnutaan syksyn aikana kolmen viikon välein jaka- maan kokemuksia diabeetikkolapsen vanhempana olemi- sesta. Mukaan mahtuu 20 ensimmäistä henkilöä ilmoit- tautumisjärjestyksessä.

V e r t a i s t u k i

DiabeTesTuTkiMus

Haemme Helsingin Yliopistollisessa keskussairaa- lassa tehtävään (lääke)tutkimukseen insuliinihoitoa käyttäviä tyypin 2 diabetesta sairastavia miehiä.

Tutkimukseen kuuluu kolme tutkimuskäyntiä.

Tutkimuskäynnit ovat tutkittaville maksuttomia.

saatatte soveltua tutkittavaksi, mikäli

• olette 45-70-vuotias tyypin 2 diabetesta sairas- tava mies, ja olette käyttänyt insuliinia vähintään viimeisen 6 kuukauden ajan

• olette tupakoimaton, tai ette ole tupakoinut yli kymmentä vuotta yhteensä ja olette ollut viimeisen vuoden tupakoimatta

• Teillä ei ole sydänsairautta

Suomessa tutkimuksesta vastaavana henkilönä toimii professori Per-Henrik Groop.

Jos arvelette sopivanne tutkimukseen ja olette siitä kiinnostunut, ottakaa yhteyttä tutkimushoitajaan tai tutkijalääkäriin puhelimitse tai sähköpostilla ( otamme teihin yhteyttä mahdollisimman pian).

Tutkimushoitaja anna sandelin anna.sandelin@hus.fi

p. (09) 471 71906, gsm 050-428 65 25

Tutkimushoitaja jaana Tuomikangas jaana.tuomikangas@hus.fi

p. (09) 471 71902, gsm 041-749 70 34 Tutkijalääkäri Markku saraheimo markku.saraheimo@helsinki.fi, gsm 050-5217952 Kokoontumiset torstai-iltaisin klo 17 - 18.45. Päivät:

29.9., 20.10., 10.11., 1.12., 15.12.

Paikka: Kampin palvelukeskus, Kerhohuone 3 (yläkerras- sa), Salomonkatu 21 B, 00100 Helsinki.

Ilmoittautuminen s-postilla osoitteeseen toimisto@ps- diabetes.fi

V ertaisryhmä verkossa

Ryhmän tarkoitus on sanataiteen ja kirjallisuusterapian menetelmillä käsitellä diabetesta ja sen merkitystä elä- män kokonaisuudessa. Ohjaaja suunnittelee viikottaisen tehtävän, jonka tekemisen ja jakamisen lisäksi on mah- dollista käydä vapaata keskustelua. Tarkoituksena on ja- kaa kokemuksia, saada oivalluksia muiden ajatuksista tai selviytymiskeinoista ja toisaalta antaa sanataiteelle mah- dollisuus toimia hengähdyspaikkana arjesta.

Ajankohta: 27.9. - 4.11. (27.9. aloitustapaaminen klo 17.30 - 19.30) + 6 tehtävää verkossa.

Ilmoittautuminen 20.9. mennessä s-postilla toimisto@

psdiabetes.fi

Paikka: Haapalahdenkatu 1 (Lyhytterapiainstituutin tila Pikku huopalahdessa).

Ohjaaja: Piia Laine

Äijäryhmä

Äijäryhmä on tarkoitettu 40-60-vuotiaille tyypin 1 dia- beetikoille. Jokainen istunto alkaa asiantuntijan alustuk- sella (noin 30 min.), jonka jälkeen ryhmä jää keskustele- maan aiheesta (noin 1 h). Paikka: Yhdistyksen kokous- huone, Malminkatu 24 D 38, 00100 Helsinki

Teemat:

20.9. Jalat - Jalkojen terveyteen vaikuttavat seikat. Kah- della jalalla loppuun asti. Jalkaterapeutti Katja Toivonen 18.10. Painonhallinta - ravitsemusterapeutti Berit Hag- lund ja diabeteshoitaja Riitta Linnanmäki-Rinne

22.11. Kipu - Diabeteksen mukanaan tuomat kivut, dia- betologi LT Markku Saraheimo

13.12. Mieli - Hoitoväsymys, mitä tehtävissä? psykotera- peutti Riitta Rauhala

Istunnot ovat tiistaisin 17:00-18:30. Ilmoittautuminen sähköpostilla osoitteeseen toimisto@psdiabetes.fi Liitä viestiin Nimi, ikä ja sairastumisvuosi. (Jos ilmoittautunei- ta tulee yli kymmenen, voidaan osallistujat jakaa kahteen ryhmään. Toinen ryhmä kokoontuu erikseen ilmoitetta- vana aikana.)

Ohjaaja: Pedro Viljanen

Ta p a h t u m a t

Pääkaupunkiseudun alueella tapahtuu

Voit osallistua ryhmiin, kursseihin ja tapahtumiin kiinnostuksesi mukaan yli kuntarajojen.

KERHOT - Vertaistuki

Malmin maanantaikerho

Kerho kokoontuu joka kuukauden toisena maanantaina alkaen 10.1.2011 klo 17.00-19.00 Malminvirkistyskes- kuksen ruokasalissa.(Latokartanontie9)

Yhteyshenkilö Kaija Siltala 040-5403343 Maanantaikerho

Kerho kokoontuu Kampin palvelukeskuksessa Ilona- kabinetissa joka maanantai klo 12.00-14.00 alkaen 12.9.2011. Kahvia saa, mutta ota oma välipala mukaan.

Keskustelemme kokemuksista ym.

Yhteyshenkilö Tuula Olander 040-9623580 Tiistaikerho

Kerho kokoontuu toimistolla joka tiistai klo 13.00 alkaen 14.9.2011 (osoite Malminkatu 24 D 38, Helsinki). Kahvit keitetään, mutta oma eväs mukaan. Yhteyshenkilö Salli Konttila-Heiska 040-5217609.

Työikäiset

Työikäisten kerho kokoontuu joka kuukauden viimeinen tiistai alkaen syyskuusta klo 19.00 – 21.00. osoitteessa Malminkatu 24 D38, 00100 Helsinki.

Hyvä Hakunilan asukas!

Tule syksyllä mukaan perustamaan diabeetikoiden ver- taistukiryhmää Hakunilaan! Keskustelua, vierailijoita, retkiä, kahvittelua… Suunnitteilla on myös yhteistyötä Vantaan Allergia- ja Astmayhdistyksen kanssa. Yhtey- denotot: Anja Heiniölä, puh. 050 3522583, anjaheini@

saunalahti.fi tai Marjo Seppälä, puh. 040 7089542, marjo.

seppala@pp2.inet.fi

Länsivantaalaiset diabeetikot

Perustamme vertaistukiryhmän Myyrmäkeen heti, kun löytyy innostunut vetäjä. Mikäli olet kiinnostunut, ota yhteyttä. Opastamme alkuun. Marjo Seppälä p. 040 7089542, marjo.seppala@pp2.inet.fi

Tikkurilan kerho

kokoontuu syyskuusta alkaen 1.9. 2011 joulukuuhun joka

kuukauden ensimmäinen torstai klo 15,30 – 18 Vapaaeh- toistalo Violassa, Orvokkirinne 4, Tikkurila. Yhteyshen- kilö Irma Turunen puhelin 050 528 8995

Länsimäen kerho

kokoontuu syyskuusta joulukuuhun joka maanatai klo 13 – 14. osoite Maalinauhantie 15 B. Yhteyshenkilö Riitta Ruohosto puhelin 044 305 5840

Kirkkonummen kerho

kokoontuu joka kuukauden kolmas torstai klo 13 – 15 (15.9.,20.10,17.11.,15.12.) Paikka: Pappilanmäen palve- luskeskus, Rajakuja 3. Kahvitarjoilu – katso aiheet Kirk- konummen Sanomien järjestöpalstalta

Maanantaitreffit Betes –kahvilassa

BETES-kahvila on vapaa tilaisuus kaikille diabeetikoille, läheisille ja riskiryhmään kuuluville vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia. Kokoontuminen joka maanantai klo 17-19 paikkana Espoon Keskuksessa sijaitseva Ravintola Kan- nunkulman kabinetti (Kannunsillankatu 2, 02780 Espoo).

Välillä alustajia eri aiheista, ja 19.9 puhuu diabeteshoitaja Espoon jalkahoito-asiasta. Syksyn tapaamiset aloitetaan 12.9 !Kaikki tervetuloa, vapaa pääsy!

LIIKUNTA

Vesivoimistelu

Mäkelänrinteen uintikeskus

Tiistaisin klo 14 - 14.30. Hinta 60.00 euroa.

Sisältää vesivoimistelun ja lisäksi vielä mahdollisuus uida 30 min. Ei muita maksuja. Muutama vapaa paikka.

Ilmoittautumiset Raija Härönoja 050-3232035.

Tikkurilan uimahalli

Tiistaisin alkaen 13.9.2011. Ryhmä 1 klo 16.00 – 16.30, ryhmä 2 klo 16.30 – 17.00. Hinta 40 € jäseniltä ja 50 € ei jäsen lisäksi uimahallin pääsymaksu. Molemmat ryhmät ovat tällä hetkellä täynnä, mutta mahdollisia peruutus- paikkoja voi tiedustella syyskuun alussa yhteyshenkilö Irma Turuselta puhelin 050 528 8995.

Myyrmäen uimahalli

Maanantaisin alkaen 12.9.2011 klo 14.30 – 15.00, hinta 40

€ jä seniltä ja 50 € ei jäsen lisäksi uimahallin pääsymaksu.

Ta p a h t u m a t

Vinkki:

Seuraa eri liikuntaryhmien kokoontumista yhdist

yksen www-sivuilta www.psdiabet

es.fi Viikoittain ympär pääkaupunkiseutua i monenlaista aktivit

eettia!

Yhteyshenkilö Maija Kalvia puhelin 050 535 1490 Kuntosali

Tikkurilan uimahallissa, tiedustelut Irma Turunen puhe- lin 050 528 8995

ASAHI-terveysliikuntaa alkaen syyskuusta 2011 perjan- taisin klo 10 Vapaaehtoistalo Violassa, Orvokkirinne 4, Tikkurila.

Sauvakävelyä

Vantaan Sydänyhdistys järjestää sauvakävelyä Myyrmä- essä ja Tikkurilassa, myös diabeetikot tervetulleita. Tie- dustelut Matti Riikonen puhelin 0400 458 583

Sauvakävely alkaen 6.9. Kirkkonummen uimahallin edestä tiistaisin kello 18 kesto noin tunnin. Syyskuussa ohjaaja mukana kaksi kertaa neuvomassa, katso tarkem- mat ohjauspäivät Kirkkonummen Sanomista. Lisätietoja Sirpa Urhonen 040-5862969.

Sauvakävely Espoonlahdessa tiistaisin klo 18.00 -19.00.

Lähtöpaikkana Espoonlahden Uimahallin edusta, (os.

Espoonlahdenkuja 4, 02320 Espoo). Tiedustelut Eija Leeve gsm 040 50 888 08. Jatkuu ympäri vuoden.

Sauvakävely Espoonkeskuksessa keskiviikkoisin klo 17.00-18.00. Lähtöpaikkana Keski-Espoon Uimahallin talon joenpuoleinen parkkipaikka (Kaivomestarinkatu 2, 02770 Espoo). Tiedustelut Jaakko Messala gsm 040 7334386. Syksyllä jatketaan 14.9.

Keilaamaan

Keilaryhmä perusteilla Aktia Sport Centeriin Masalaan.

Ari Tiainen esittelee keilausta syyskuussa, tarkempi aika Kirkkonummen Sanomissa. Halutessasi voit ilmoittautua etukäteen Sirpa Urhoselle 040-5862969

Espoonlahdessa Sky Bowling Kauppakeskus Lippulaivan 3. kerroksessa aina kuukauden viimeisenä perjantain klo 18-19.30. Kaksi ryhmää – ei ikä-rajaa. Ilmoittautumiset neljä päivää aikaisemmin Kirsti Olinille, gsm 040 830 6368. Jäsenhinta 10 eur/ hlö maksetaan paikan päällä.

Syksyllä jatketaan 30.9.

Leppävaarassa Bowl Circus Sello Kauppakeskus Sellossa joka torstai 13.00-14.30 Omakustannehintaan eli eläke- läishinta jaetaan osallistujien kesken.

Keilataan aina torstaisin ympäri vuoden. Tule suoraan paikan päälle! Tiedustelut Jaakko Messala gsm 040 – 733 4386. Jatkuu ympäri vuoden.

Lentopalloa

PS-Lentis pelailee syyskuusta huhtikuulle sunnuntaisin

klo 17–18.30 Kisahallilla Töö- lössä lentopalloa ”Pehmo”- säännöin. Porukassa 20–70

-vuotiaita naisia ja miehiä. Tärkein-

tä on liikkuminen, ei hampaat irvessä pelaaminen.

Yhteyshenkilö Kari Kortelainen 040 3424 340.

TAPAHTUMAT ALUEILLA

Terveystori Kirkkonummi –päivillä 27.8. esite löytyy yh- distyksen sivuilta www.psdiabetes.fi

Hyvinvointimessut 29.9.2011 klo 10 – 15

Energia Areenalla Raappavuorentie 8, Myyrmäen urhei- lupuisto. Mukana yli 60 järjestöä ja yritystä, mittauksia, esittelyitä, tietoiskuja ja monenlaista ohjelmaa.

Diabetesilta: asiaa diabeetikoiden hampaista

maanantaina 24.10 klo 18-20 Tapiolassa EJYn Järjestöta- lolla (Kauppamiehentie 6, 02100 Espoo).

Tietoa diabeetikon hampaiden hoitamisesta – hammas- lääkäri alustaa.

Vapaa pääsy – Tervetuloa! Varmista aikataulu vielä lä- hempänä tapahtumaa esim. www.psdiabetes.fi –sivulta!

Uniapnea–ilta keskiviikkona 26.10.2011 klo 17 – 21, Va- paaehtoistalo Violassa, Orvokkirinne 4, Tikkurila, Van- taa. Vetäjänä Pia Andersson Resmed Oy.

Maailman Diabetespäivän tapahtuma Kirkkonummen Prisman ala-aulassa 11.11. klo 17 – 20. Ohjelmassa mm.

diabeteksen riskitestiä, verensokerinmittausta, esitemate- riaalia jaossa.

RETKET

Iloinen ulkoilupäivä Oittaalla

Tule mukaan vaikka koko perheen voimin sunnuntaina 18.9 klo 10-14 Oittaan ulkoilukeskukseen, Kunnarlantie 33 – 39, 02740 Espoo (liikenneyhteydet: bussi 86 Espoon keskuksesta) !

Ohjattua toimintaa (mm. frisbee-golf, mölkky, petankki, leikkivarjo), kävelylenkki ja tapahtuma päättyy yhteiseen grillinuotiohetkeen.

Mahdollisuus myös maksulliseen (3 euroa) kehonkoostu- musmittaukseen, josta saat tulosteen mukaasi.

Espoon alueosasto tarjoaa ohjelman, mehua ja grillimak- karaa, joten varaudu muutoin omin eväin (Oittaan ulkoi- lukeskuksen kahvila on myös avoinna)!