...
• Koulukatu 19⋅ PL 262, 65101 Vaasa / Skolhusgatan 19⋅PB 262, 65101 Vasa⋅Puh. / Tfn 020 610 109
•Torikatu 40⋅ PL 77, 67101 Kokkola / Torggatan 40⋅ PB 77, 67101 Karleby⋅Puh. / Tfn 020 610 109
• Torikatu 16⋅ PL 156, 60101 Seinäjoki / Torikatu 16⋅ PB 156, 60101 Seinäjoki⋅ Puh. / Tfn 020 610 109
•kirjaamo.lsu@ymparisto.fi •www.ymparisto.fi/lsu •www.miljo.fi/lsu
Paikka/Plats
Vaasa/Vasa
Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten
Päiväys/Datum Dnro/Dnr
12.11.2008 LSU-2008-Y-325 (113)
ASIA
Lihasikojen kasvatustoimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 §:n mu- kaisesta ympäristölupahakemuksesta.
HAKIJA
Salmenoksa Sami ja Tiina Uitontie 60 as. 2
61820 KAUHAJOKI
ELÄINSUOJAN TOIMINTA JA SIJAINTI
Kauhajoen kaupungin Harjan kylässä Sami ja Tiina Salmenoksan omistamalla määräalalla ti- lasta Lahti RN:o 4:346 (os. Hangaskyläntie 751) tullaan harjoittamaan lihasikojen kasvatusta.
Tällä hetkellä hakijoiden käytössä olevassa vuokrasikalassa tilalla Mäkiranta RN:o 6:356 (os.
Hangaskyläntie 637) on 174 paikkainen lihasikala. Sikala on kertatäytteinen ja tilalla on kasva- tettu kaksi sikaerää vuodessa.
Kasvatustoimintaa laajennetaan rakentamalla uusi sikala, johon tulee tilat 1672 lihasialle. Uu- den valmistuttua vanha sikala jää pois tuotantokäytöstä. Lisäksi määräalalle rakennetaan kaksi uutta lietesäiliötä uuden tuotantorakennuksen yhteyteen.
ASIAN VIREILLETULO
Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen 20.5. 2008.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentin ja ympäristön- suojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on vähin-tään 210 lihasialle tarkoitettu eläinsuoja.
Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojan ympä- ristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n 1 momentin kohdan 10 a mukaan, kos- ka kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 1000 lihasialle.
Nykyiselle toiminnalle ei ole aikaisemmin haettu ympäristölupaa.
ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA, YMPÄRISTÖ JA KAAVOITUSTILANNE
Sikala tulee sijaitsemaan kaavoittamattomalla maatalousvaltaisella haja-asutusalueella Kauha- joen kunnan Harjan kylässä. Kauhajoen kaupungin keskustaan on matkaa 20 kilometriä. Uusi sikala ja lietesäiliöt eivätkä lannanlevityspellot sijaitse pohjavesialueella. Hakemuksen mukaan rakennettavan sikalan lähin asuttu naapuritila sijaitsee noin 290 m:n etäisyydellä. Alueella yleensä vallitsevat tuulet ovat asutuksesta poispäin.
ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto
Tilalla harjoitetaan sianlihan tuotantoa. Uudessa sikalassa tullaan kasvattamaan teuraaksi vuo- dessa 5350 lihasikaa. Sikalassa on kahdeksan osastoa, kussakin 209 paikkaa. Osastot täyte-tään kahden viikon välein 25-30 kiloisilla välitysporsailla. Porsaat ovat sikalaan tullessaan 10 viikon ikäisiä ja ne kasvatetaan 10 viikon aikana teuraspainoltaan noin 90 kiloisiksi. Sianlihaa tuoteta- an vuodessa noin 480 000 kg. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään kaudelle 2007-2012.
Uudessa sikalassa ruokinta tapahtuu automaattisesti liemiruokinnalla. Siat saavat ruokaa 3-4 kertaa vuorokaudessa riippuen kasvuvaiheesta.
Tilalla viljellään rehuviljaa omaan käyttöön. Peltolohkot sijaitsevat 2-3 kilometrin säteell tilas- ta.
Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely
Lanta käsitellään ja varastoidaan lietelantana. Tilalle rakennetaan kaksi uutta kevytkatettavaa alta täytettävää lietesäiliötä, joiden yhteinen tilavuus lietekuiluineen on 3461 m3. Lisäksi haki- joilla on Salmenoksan Mty:ltä vuokrattuna etäsäiliö Rahkapakan eteläkärjessä Koiviston kyläs- sä tilalla Majala RN:o 4:38, jonka tilavuus on 400 m3. Säiliö on katettu kiinteällä katteella.
Tuotantorakennuksen pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet johdetaan lietesäiliöön.
Lannan käyttö
Toiminnanharjoittajalla on lannanlevitykseen käytössä peltoa yhteensä 152 hehtaaria. Omaa peltoa on 22 hehtaaria ja sopimuspeltoa 130 hehtaaria. Lannasta 70 % levitetään viikoilla 19-22 ja 30 % viikoilla 40-42. Lanta levitetään sekä urakoitsijan, että Mty Salmenoksan toimesta.
Lietteet pyritään multaamaan välittömästi levityksen jälkeen.
Muut varastot
Tilalla käytetään kuumavesipainepesuria sikalan pesuun. Käytettävät pesu- ja desinfiointiaineet hankitaan tarpeen mukaan ja ne säilytetään omassa varastopaikassa. Lääkeaineet säilytetään sosiaalitilojen yhteydessä olevassa jääkaapissa ja lääkekaapissa ohjeen mukaan. Peltoviljelyyn käytettävät lannoitteet tilataan hyvissä ajoin ennen kasvukauden alkua viljelysuunnitelman mu- kaan ja ne varastoidaan latoon. Kasvinsuojeluaineet hankitaan kasvukauden tarpeen mukaan.
Aineet säilytetään lukollisessa tilassa.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely
Toiminnassa syntyvät jätteet kuten muovit, jäteöljyt, loisteputket ja akut, sekä metalliromu hoi- detaan kunnan jätehuoltomääräyksien mukaisesti ja viedään niille osoitettuihin keräyspaikkoi- hin. Kuolleet eläimet varastoidaan kylmäkonttiin ja toimitetaan raadonkeräilyyn Kaustiselle.
Toiminnasta aiheutuva liikenne
Välitysauto tuo porsaita joka toinen viikko, teurasauto hakee teuraita 1-2 kertaa viikossa. rehu- auto tuo liemirehua 1-2 kertaa viikossa. Eläinlääkäri käy 4 kertaa vuodessa ja aina tarpeen vaa- tiessa. Lisäksi lannanlevitysjaksojen aikana on päivittäistä liikennettä.
Toiminnan vaikutukset ympäristöön ja arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Sikalarakennuksen ilmastointi hoidetaan koneellisesti. Poistohormien määrällä pyritään ehkäi- semään hajuhaittojen pistekuormitusta. Sikalaan asennetaan jäähdytystä ja myös pesua helpot- tava kastelujärjestelmä. Karsinat pidetään puhtaina, lämpötilat pidetään optimaalisina, lietteen ei anneta kerääntyä liian pitkäksi aikaa kanaviin sekä käytetään tarkennettua tarpeenmukaista ruokintaa.
Lietteen levitys pyritään hoitamaan mahdollisimman tehokkaasti ja siinä pyritään huomioimaan ympäristön asukkaat mahdollisuuksien mukaan sekä noudatetaan voimassa olevia lannanlevi- tysmääräyksiä. Lietesäiliöiden ympäristö pyritään pitämään siistinä.
ARVIO ONETTOMUUKSIEN ESTÄMISEKSI SUUNITELLUISTA TOIMISTA JA TOI- MISTA HÄTÄTILANTEISA
Tilalle hankitaan aggregaatti, jonka avulla pystytään sähkökatkosten sattuessa turvaamaan toi- miva ilmanvaihto ja eläinten ruokinta. Palotuvallisuus huomioidaan rakennuksen suunnittelussa ja materiaalien valinnoissa. Alkusammutuskalustoa hankitaan sosiaalitiloihin ja eläintiloihin.
Ympäristöriskien välttämiseksi lietesäiliöiden, polttoainesäiliöiden, käytettävien koneiden ym.
rakenteita ja toimivuutta seurataan jatkuvasti päivittäisten töiden ohella ja tarvittaessa tehdään korjaukset välittömästi.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen
Lupahakemuksesta on kuulutettu ajalla 30.7.- 28.8.2008. Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Vaasan toimipaikan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Koulukatu 19, Vaasa sekä Kauhajoen kaupungin virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Hallin- toaukio, Kauhajoki. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusajan 30.7.- 28.8. 2008 olleet nähtävillä Kauhajoen kaupungin ympäristöosastolla, osoitteessa Hallintoaukio, Kauhajoki. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kauhajoen kaupunginhallitukselta ja kaupungin ympäristönsuojeluviran- omaiselta. Hakemuksesta on lisäksi lähetetty tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu kos- kevan.
Lausunnot
Ympäristökeskus on pyytänyt lausunnot Kauhajoen kaupunginhallitukselta ja kaupungin ympä- ristönsuojeluviranomaiselta.
Kauhajoen ympäristö- ja rakennusvalvontajaosto on 28.8.2008 antanut lausunnon: Ympäris- tö-ja rakennusvalvontajaosto päättää puoltaa ympäristöluvan myöntämistä Sami ja Tiina Sal- menoksalle tilalla Lahti RN:o 4:346 seuraavin ehdoin:
- Rakennettavissa lietesäiliöissä tulee käyttää riittävän paksua (min. 8 cm) kelluvaa katetta. Mi- käli lietesäiliöihin rakennetaan kattorakenne, ei kelluvaa katetta tarvitse käyttää.
- Lietelannan levityksessä tulee huolehtia asianmukaisesta ja asetusten mukaisesta peittämises- tä. Levityksessä tulisi käyttää asianmukaista levityskalustoa. Lietelannan levityksessä tulee huomioida lähialueella oleva asutus välttämällä juhlapyhien, perhejuhlien ym. vastaavien ajan- kohtaa.
- Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymis- tä sekä varautua tarvittaessa lietekuilujen jäähdytykseen mahdollisten hajuhaittojen hallit- semiseksi.
Kaupunginhallitusyhtyy ympäristö- ja rakennusvalvontajaoston lausuntoon.
Muistutukset ja mielipiteet
Hakemuksen johdosta ei ole esitetty kirjallisia muistutuksia tai mielipiteitä.
Hakijan kuuleminen ja vastine
Luvanhakija on tutustunut lausuntoihin eikä hän anna niistä vastinetta.
Tarkastukset
Ympäristökeskus on 7.11.2008 tehnyt tilalla lupahakemuksen johdosta tarkastuksen. Tarkastuk- sen yhteydessä tutkittiin rakennettavan eläinsuojan ja lantaloiden sijoittuminen sekä niiden lähiympäristö sekä etälantalan sijainti.
YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU
Länsi-Suomen ympäristökeskus on tarkastanut ympäristölupahakemuksen ja tutkinut asiasta annetut lausunnot, mielipiteet sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussa ympäristö- keskus on muutoinkin ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi sääde- tään. Ympäristökeskus myöntää Sami ja Tiina Salmenoksalle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan lihasikojen kasvattamiseen hakemuksen mukaisesti Kauhajoen kau- pungin Harjan kylässä, tilalla Lahti RN:o 4:346 ja hakemukseen liitettyjen asema-ja rakenne- piirustusten mukaisesti. Jotta mahdollinen laajennus voidaan toteuttaa, tulisi hakijoiden harkita tuotantorakennuksen siirtämistä rakennuspaikalla itään noin 50 m.
Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin
Ympäristö- ja rakennusvalvontaviraston lausunnossa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamää- räyksistä ilmenevällä tavalla.
LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinmäärä
Uuteen sikalaan saa sijoittaa suunnitelman mukaisesti kerrallaan yhteensä enintään 1672 li- hasikaa.
2. Lietelannan, jätevesien ja puristenesteiden varastointi sekä eläinsuojan pohja- rakenteet
Eläinsuojassa muodostuva lietelanta ja pesuvedet ja jätevedet tulee varastoida nestetiiviistä betonista rakennetuissa säiliöissä. Lietelannan varastointitilavuutta tulee sadevedet ja muut tuo- tantorakennuksessa syntyvät jätevedet mukaan luettuna sekä kuilutilavuudet huomioon ottaen olla vähintään 3794m3. Sosiaalitilojen jätevedet tulee johtaa umpisäiliöön ja toimittaa kau- pungin jätevedenpuhdistamolle.
Eläinsuojan pohjarakenteet ja lietesäiliöt sekä lietekuilut tulee rakentaa nestetiiviistä betonista (vähintään lujuusluokka K 30-2) maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja oh- jeiden MMM-RMO-C4 mukaisesti. Lietesäiliöt ja pumppauskaivo sekä lietteen johtamisraken- teet tulee olla käyttövalmiina ennen eläinsuojan käyttöönottoa. Lietesäiliöt tulee tyhjentää vuo- sittain perusteellisesti ja samalla tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemisek- si.
3. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen
Lietelanta on hyödynnettävä ensisijaisesti peltolannoitteena toiminnanharjoittajan esittämän lannanlevityssuunnitelman mukaisesti. Lantaa voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaa- vaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään ympäristökeskukselle lannan luovutusso- pimus. Lannanlevitykseen soveltuvaa peltoa taikka sopimuksia lannan luovuttamiseksi tulee ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan olla vähintään 152 hehtaaria vastaava määrä.
Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pää- syn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levitysmäärissä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus.
Lannan kuormaus ja kuljetus tulee järjestää siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tien varrella asuville asuk- kaille ja muille tien käyttäjille. Lietteen kuormauspaikat tulee varustaa tiiviillä alustalla, josta liete voidaan ottaa talteen, mikäli sitä joutuu maahan. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että naapureille ja levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta hajuhait- taa. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää viimeistään vuorokauden kuluessa levityksen jälkeen. Lanta tulee levittää siten, ettei sen sisältämiä ravintei- ta joudu vesistöön tai ojaan.
Lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan.
Lannanlevitys on kielletty 15.10.-15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syk- syllä enintään 15.11. saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jol- loin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen.
Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kas- vustoa lukuun ottamatta 15.10.-15.4. välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon keskimääräinen kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kielletty pellol- la, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää maasto-olosuhteista ja maalajista riippuen 30-100 m leveä lannalla käsittelemätön vyöhy- ke.
Luokitellulla pohjavesialueella sijaitseville peltolohkoille ei saa levittää lantaa, puristenesteitä, pesu- taikka jätevesiä. Varsinaisen pohjavesialueen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ul- korajan väliselle vyöhykkeelle voidaan levittää kuivalantaa, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen.
Muunlainen lannan levitys pohjavesialueilla on sallittua vain, mikäli ympäristökeskus maaperä- tutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella toteaa, että siitä ei aiheudu pohja- veden pilaantumisvaaraa
Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että lannan vastaanottajat ja lannan kuljetuksesta vastaavat tahot ovat tietoisia edellä mainituista lannan käsittelyä ja levittämistä koskevista ase- tuksen (931/2000) määräyksistä.
4. Hajuhaittojen vähentäminen
Eläinsuojan ja lietesäiliöiden ympäristö tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Lietelannan ja kuivalannan kuljetus ja peltoon levitys on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu haju- tai terve- yshaittaa taikka epäsiisteyttä. Rakennettava lietesäiliö on katettava vähintään kelluvalla katteel- la, esimerkiksi 10 cm turvekerroksella. Turpeen pysyvyydestä ja kerrospaksuudesta tulee huo- lehtia. Lietteen lastaus ja kuljetus on pyrittävä tekemään silloin, kun tuulet ovat lähinaapureista poispäin. Uudet lietesäiliö tulee olla alta täytettäviä. Lietesäiliöiden yhteyteen tulee rakentaa kuormauslaatta.
5. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi
Toiminnassa muodostuvien jätteiden sekä kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohja- veden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle.
Ongelmajätteet, kuten esim. jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket on toimitettava sel- laiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyö- tyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit, muovit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne ensi- sijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti.
Kuolleet eläimet ja muu eläinjäte tulee välittömästi toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanot- taa ja käsitellä kyseistä jätettä. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä.
Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen varastopaikka, jossa raadot ovat suojassa auringolta ja tuhoeläimiltä. Mikäli kuolleita eläimiä tai eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla.
Polttonesteet on varastoitava siten, ettei mahdollisista vuodoista aiheudu maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa. Polttonestesäiliö tulee sijoittaa suoja-altaaseen ja ne tulee kattaa sadeveden pääsyn estämiseksi altaaseen. Säiliöt tulee varustaa lapon estolaitteella sekä niiden tulee olla lukittavia. Säiliöiden välittömään läheisyyteen tulee varata riittävästi imeytysainetta mahdollisen öljyvuodon imeyttämiseksi.
6. Toiminnan tarkkailu
Lietesäiliöiden kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai muissa käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava.
Toiminnanharjoittajan tulee pitää vuosittaista kirjanpitoa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä ainakin:
- tiedot eläinmääristä
- kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka
- toiminnassa muodostuva lannan määrä, toimituspaikat ja ajankohdat
Levitettävästä lietteestä on tehtävä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen sekä ja liukoi- sen fosforin määristä vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Yhteenveto kirjanpitotiedoista (vuosiraportti) ja voimas- saolevat peltojen vuokra- ja lannanlevityssopimukset on esitettävä valvontaviranomaiselle vuo- sittain helmikuun loppuun mennessä.
7. Käyttöönottoilmoitus
Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa ympäristökeskukselle eläinsuojan käyttöönottoajankohta viimeistään kuukautta ennen sen käyttöönottoa.
8. Muut määräykset ja toiminnan muutokset
Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen teknii- kan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toi- menpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa ympäristökeskukselle.
RATKAISUN PERUSTELUT
Luvan myöntämisen edellytykset ja lupaharkinta
Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen eläin- suojan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettu- jen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset.
Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoi- tuspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveys- haittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaan- tumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantamista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naa- puruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
naapureihin nähden, ei toiminnasta todennäköisesti aiheudu kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Mikäli halutaan varautua laajennukseen, tulee tuotantorakennus sijoittaa kauemmaksi lähinaapureista, jotta ympäristöministeriön suosittelemat vähimmäisetäi- syydet häiriintyvistä kohteista voidaan saavuttaa.
Länsi-Suomen ympäristökeskus on katsonut, että eläinsuojan toiminta täyttää laissa säädetyt ympäristöluvan myöntämisen edellytykset, kun annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympä- ristölupaharkinnassa on otettu huomioon eläinsuojan ja lietesäiliöiden sijainti alueella, jolla maatalouselinkeinon harjoittaminen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi.
Lupamääräysten perustelut
Määräyksellä on asetettu eläinsuojissa pidettävien eläinten enimmäismäärä. Eläinten ikäja- kaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksik- kömäärän puitteissa siten, että lannan tuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainit- tujen eläinmäärien yhteistä lannan tuotantoa taikka muita ympäristövaikutuksia.
(lupamääräys 1)
Lietelannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastointitilavuutta valtioneuvoston asetuksen mukaisesti (931/2000) ja lietesäiliöt sekä eläinsuojan pohjarakenteet lietekuiluineen tulee olla rakennettu nestetiiviistä betonista maa-ja metsätalousministeriön oh- jeen (MMM-RMO-C4) mukaisesti. Lietesäiliöiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan niiden hyötytilavuuksien säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto.
(lupamääräys 2)
Lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltopinta-alaa ylilannoituksen ja ravinteiden huuh- toutumisriskin välttämiseksi. Vaatimus tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöminis- teriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (30.9.1998). Ohjeessa on laskettu lan- nan keskimääräinen fosforipitoisuus eläinyksikköä kohden. Peltopinta-alatarve on yksi pelto- hehtaari 11 lihasikapaikkaa (1672) kohden. Lannanlevitykseen käytössä oleva peltomäärä voi- daan katsoa riittäväksi. Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston (931/2000) asetuksen kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät.
Lanta tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi.
Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttii- den ravinteiden määrää maassa. Muokkaamalla maa mahdollisimman pian lannan levityksen jälkeen, vähennetään ilmakehään aiheutuvaa typpikuormitusta ja naapureille lannan levityksestä aiheutuvaa hajuhaittaa. Lantaa, virtsaa, puristenestettä tai jätevesiä ei saa levittää pohjavesialu- eille pohjavesien pilaantumisvaaranveden takia. Jättämällä vesistöjen rannoille lannoittamatto- mat vyöhykkeet estetään ravinteiden ja bakteerien pääsy vesistöön. (lupamääräys 3)
Hajuhaittaa vähennetään pitämällä eläinsuojien ja lietesäiliöiden ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa sekä huolehtimalla asianmukaisesta lannan kuljettamisesta. Kattamalla lietesäiliö kel- luvalla katteella vähennetään haihtumista ja hajuhaittoja. Ottamalla tuuliolosuhteet huomioon lietteen lastaus- ja levitysajankohtaa valittaessa vähennetään lähinaapureihin kohdistuvaa haju- haittaa.
(lupamääräys 4)
Jätehuolto on hoidettava kaupungin ympäristönsuojelumääräysten edellyttämällä tavalla. Toi- minnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemi- kaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjes- tämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjättei- den ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Kemikaalien, jätteiden ja polttonesteiden asianmu- kaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään ympäristön, maaperän, pinta- tai pohjavesien pi- laantuminen tai sen vaara.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet tulee käsi- tellä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajal- le, jolla on lupa käsitellä kyseistä eläinjätettä. Jätteen varastoinnista tilalla ei saa aiheutua terve- ys-, ympäristö- tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. Öljysäiliöiden sijoittamisella suoja-altaaseen taikka kaksoispohjarakenteella varmistetaan mahdollisen öljyvuodon sattuessa öljyn keräämi- nen niin, ettei se valu maaperään.
(lupamääräys 5)
Tarkkailemalla lantalarakenteita säännöllisesti voidaan varmistua niiden tiiviydestä ja kunnosta sekä korjata välittömästi mahdolliset vuodot ja viat. Eläinsuojan toiminnasta, erityisesti jäte- huollon ja lannan levityksen osalta, on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnan ja suunnitelmallisen lannoituksen järjestämiseksi.
(lupamääräys 6)
Käyttöönottoilmoitus on tarpeen valvonnallisista syistä.
(lupamääräys 7)
Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympä- ristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoituksella varmiste- taan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajen- tamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tar- kastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lu- paa tarpeen muuttaa.
(lupamääräys 8)
LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN
Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määrä- yksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tar- kistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava.
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo
Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vai- kutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Mi-
luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi lupaviranomainen päättää, että lupa raukeaa.
Lupamääräysten tarkistaminen
Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 1.8.2019 mennessä. Hakemukseen on lii- tettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi tässä päätöksessä edelly- tetyn raportoinnin vuotta 2018 koskevat tiedot.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000)
7-8 §, 28 §, 31 §, 35-38 §, 41-43 §, 45-46 §, 52-59 §, 96-97 §, 100 § ja 105 § Ympäristönsuojeluasetus (169/2000)
1 §, 6 §, 15-19 §, 21-22 § ja 30 § Jätelaki (1072/93) 6 §, 15 §, 19 §, 51 §
Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000)
Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM-RMO-C4) Valtion maksuperustelaki (150/1992)
Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003)
LISÄKSI ON HUOMIOITU
Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002)
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu1570 euroa.
Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministe- riön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittä- vistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suu- ruinen.
LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös
Hakijalle
Jäljennös päätöksestä
Kauhajoen kaupunginhallitus
Kauhajoen ympäristö- ja rakennusvalvontajaosto Suomen ympäristökeskus
Ilmoitus päätöksestä
Kauhajoen Seurakunta, PL 60, 61801 KAUHAJOKI
Koivisto Eero ja Eeva, Latomäentie 36, 61820 KAINASTO Kontio Harri, Kyyhkykuja 2-4 E 23, 61800 KAUHAJOKI
Kontio Olavi ja Tarja, Hangaskyläntie 646 as. 1, 61820 KAINASTO Mattila Arto Ilmari, Ontonmäentie 139, 61820 KAINASTO
Natri Arja Hannele, Neva-Kokontie 15 F, 61800 KAUHAJOKI Natri Raimo Olavi, Lustilantie 200, 61800 KAUHAJOKI
Salmenoksa Kaija , Toivo ja Tero, Uitontie 60 as 1, 61820 KAINASTO Vuorela Esa ja Marja-Liisa, Kotamäentie 2, 61820 KAINASTO
Välimaa Tapani Johannes, Hangaskyläntie 724 as 2, 61820 KAINASTO Ylikoski Piia Susanna, Huikuntie 71, 61800 KAUHAJOKI
Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdissä
Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ja Kauhajoen kaupungin viral- lisella ilmoitustauluilla.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen.
Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella:
- luvan hakija;
- ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea;
- rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuo- jelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymykses- sä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;
-laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät;
-alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäris- tönsuojeluviranomainen;
- muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.
Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasias- ta.
Valitusosoitus on liitteenä.
Ympäristölupayksikön päällikkö
Ylitarkastaja Heikki Pajala
Insinööri Heikki Laakso
LIITTEET
Valitusosoitus Asemapiirros Kartta
