TFN JULKA1 ~t! I'No •(I
Y'L1ISKATSA U S TAL L'V E-N 1.929 30 JÄÄSLUHTEISII N
fa2)o(1 Maul
(UNNAR
G1'/UN()VIS'f
OSASTONJOHIAIA
REFERA'! IBERSICrIT DI:s EISVERHÄLTN[SSE IM WINTER 1929- -30 ÄN DEN KUSTEN FINNLANDS
HI;LSINI{I 1930
MERENTUTKIMUSLAITOKSEN JULKAISU N:o 71
YLEISKATSAUS TALVEN
so1929-30 JÄÄSUHTEISIII
KIRJOITTANUT
GUNNAR GRANQVIST
OSASTONJOHTAJA
REFERAT: OBERSICHT DER EISVERHRLTNISSE IM WINTER 1929 30 AN DEN KOSTEN FINNLANDS
,'1rJfr PL
r I
HELSINKI 1930 V.ALTI0N131'NOti'07 RIfl:aPAINO
Sisällys
Johdanto ... 4
1. Havaintojen suoritus ... 4
2. Havaaintoanieiston muokkaus ... 5
Jaäsulzteet ... 6
1. Edeltävä katsaus ... 6
2. Jäätyininen ... 9
3. Jäitten lähtö ... 21
4. Laatokka ... 25
5. Jään ja. lumen paksuus (cnz:ssfi) perjantaisin, 1929-30 ... 26
6. Satamien ,jää- ja meriliikennesuhteet, 1929-30 ... 30
IJa.vaintoase'nien luettelo ...... 31
1. Numerojärjestyksessä, kuv. 1 multaan ... 31
2. Aakkosjärjestyksessä ... 31
Deuisches Re/ei•a/ ... ... 32
Lue6Gelo llle>entulkirnuslci.ilokseit sekä Suomen Hydrogra/is-Biologisten 12[e ere •- tutkinausten julka'isu'ista: Kuvat 1. Havaintoaseinat ... ... 2. Jääsul>teet 1930 1 31 . ... 10
3. , II 7 . ... ... 11
I. ,> ,> ,> 1I . ... 13
5. ,> > ,> 21 . ... 14
6. 5 7. > u III 7 . ... 16
8. » > ,> 14 . ... ... 17
q. 0 „ 10. > ,> 28 . ... 19
11. » o IV. 4 . ... 20 12. » Il ... 21
13. ,> ,> 18 . ... 22
14. > ,> > 25 . ... 23
15. . V 2 . ... 2.1 16. » > ,> 9 . ... 24
Johdanto.
1. llavaintojen suoritus. Ne havainnot, jotka, muodostavat tämän selostavan katsauksen perustan, ovat samalla tavalla kuin ennenkin Mereututkiunlslaitoksen lzokoamat (lats. esim. tämän sar-
jan julle. n:o 56). Fiavaintoa.inei,ston muodostavat:
l:o) viikottaiset päiväkirjat perjantaisin laadittuine jäikarttoi- neen, laitoksen omien palkattujen hmvaitsijain lähettämät (havaitsijat kuuluvat enimmäkseen Merenkulkuhallituksen henkilökuntaan ma- jalcoilla ja luotsiaseinilla),
2:o) päivittäiset langattomat puhelin- tahi lennätin.tiedoitukset, valtion jää,nsärkijäiu päällystön. antamat,
3:0) päivittdiset sälikösanomat, laaditut baltialaisen jääsala- kirjaiiuiston mukaan, ta,lviliikennekaupunl(ien sata,maviranomaisten lähettämät,
4:o) siiiiunö1Liset pohelinilinoitukset eräiltä rannikkoasemilta sekä sitäpaitsi
5:o) jääpäiväkirjat, Suomentalvikauhpalaivojenpiii11ystonlaati- mat ja
6:o) tilapäiset tiedoitukset.
kaksi rylunää kuitenkin hyvin vähäistä, va,llin- neen leudon talven seuraulksena.
Säännöllisten ]iavaintoa,semnien kartta on kuvassa. 1, asemien luettelo kirjasen. lopussa. Lähennoät tiedot eri asemien ilmoituksista sisältyvät laitoksen johtajan vuosikertonuukseen v. 1930, joka, myös- kin kuuluu tähän julkaisusarjaan.
Suomenlahteen nähden on lisäksi ollut käytettävän.äni Venäjän j ääkertomukset Iza,rttoineen, jotka F n a B x a fi V e o a a n ti e c u a -H 0 6 c e P B a'r 0 p i H Leningradissa hyväntalitoisesti on lähettänyt laitokselle. Viron. ja Ruotsin. jäätiecloitusviraasomaisten päivittäisin salakirjaimin langattoivalla lähettämiä jäätiedoituksia, jotka laitos on vastaanottanut ja tehnyt Suomessa tunnetuiksi, on, mikäli ne ovat olleet omia-an valaisemaan Suonienkin ra,nnikkojen jääsuhteita, käytetty jälempänä seuraavia jääsuhteitten yleiskarttoja laadittaessa,
JÄAT 1020- 30
2. Havaiiitoaineiston nntokltalis. Laitokselle tuleva havainto- aineisto on viikottain 11' Ierentutkimnuslaitoksen j ääosastolla sovitettu karttoihin, jotka kuvaavat jääsnhteita perjantaisin; myöhemmin
`' 929-30 qC
10® :_- - - _. - -
12~A.
ISC, _
•
®.017 -
20®18@...:.,, t U: -:; f 9 .
21® 23!( c_ '
22®'x:
24 E c3;011i z~lo '108
2. _. --
28C' '.. .:5: j_ ' •
3-,
32(.; - -- -
33,z -
40p~3 3837#3G " t r., 1
416 " II Cy SG ` 1 ®a
) x;89 y 97
[t2® C i C
3~1~r 3 03[ N r
~6 ®fla 9f;
~a 9—~358~5Q ' .. 0 rl J3
ity 44 -,i6
•.
. 5Q ®526~'?~~67 6 u- . ö
Kuva 1. Havaintoasenat.
saapuneella aineistolla ovat kartat sittemmin täydennetyt. Kartat ovat laaditut kahdeksaan väriin, jokainen jäälaji omalla väriltään.
Kuvissa 2-16 ovat mainitut kartat pienennetyt 1/5 alkuperäi- sistä, sitäpaitsi ne ovat uudestaan hiirretyt yksivärisinä, erikois- mei'kkijärjestelmää hyväksi käyttämällä. Karttojen. kaavalnaistu(- taminen on luonnollisesti salv.alla, ollut tarpeen. Tämän j ulkaisu- sarjan 28. numerossa olen lähemmin selostanut kyseessäolevaa jul- kaisemistapaa. Viitaten siihen fiatson tässä voiva- ii tyytyä antamaan
6 J.käT 1929-30
ainoastaan seuraavat karttojen. ynm E rtämiseen välttämättömät merkkien selitykset:
oliuet, lyhyet suorat viivat: avointa vettä pienet yinpyv tt: soh-jocc
pisteet: yhteenjäätynyttci solzjoa pienet ristit: ein2~äätä
harvat, paksut viivat, rannikolta ulospäin: silojäätä, sileätä
/Cii2ztojäätä
täyttäinättömät kolmiot: ci,jojäätä
täytetyt koliniot (alue voi lisäksi olla viivoitettu kuten lkiinto- j äätä varten): yhteenjciätynyttä ajojdätci
ympy äviivat: ahtojäätci,
yinpyräpinnat: (alue voi lisäksi olla viivoitettu kuten kiintojäätä varten): y1zteenjctei.tymytfei ahtojäätä
paksu niurtoviiva: ahtojäävyölaylce, ahtojäänvyö
yllämainittujen merkkien yhdistelmät: kysymyksessä olevalla alueella yksityisten merkkien ösoittamia jäälajeja
pitkä viiva: jäänraja, s. o. kahden eri jäälajin tahi jään ja avo- veden välinen raja
katkoviiva: lilieutöreiineti jä trva-ja.
Lisäksi merkitsee:
tylijä alue: havcaintojc, p'uutt'tou, sekä vielä
nuolet: jäiitten ajautvniissuuntcca, mikäli tämän ilrroittaminen on katsottu tarpeelliseksi.
ISirjasen lopussa on taulukon muodossa eräitä tietoja jään ja.
lumen paksuudesta, joita näissä pienissä., yksivörisissä kartoissa ei voida selvästi esittää. Lopuksi on taulukko jää- ja meriliikenne- suhteista Sv omen satamissa, nojautuen pääasiallisesti satama- konttorien antamiin. tietoihin.
JääsuhteeL
L Edeltävä katsaus. Jäävuodelle 1929-30 antoi ensi sijassa leimansa jääkauden harvinaisen korkea läanpömäärä; mainittavani- iaa pakkasta ei ilmestynyt ennenkuin kuukausivaihteessa tannni- kuu—helmikuu, ja silloinkin oli pakkanen hyvin kohtalainen.
Edelleen oli talvisaika tuulinen, ja vihdoin, jäätymisen alettua, vai- kuttivat voimakkaat tuulet ja myrskyt hyvin suuresti jäänmuodos- tumisen yksityiskohtiin ja jään erilaiseen kehittymiseen eri alueilla.
Kuvaulksen ilmanlämpötilasu1iteista esittävät tanlnkot 1 j a 2. Läm- pötilatiedot niissä ovat, kuten muutkin ilmatieteelliset tiedot seuraa- vassa, saadut Valtion. MMeteorologisen Keskustai-
J:1AT 1929- 30 7
t o k s e n julkaisemista kuukausikatsauksista 1929 ja 30, jotica tohtori J. I ERÄSEN avuliaisuuden kautta olen saanut käyttää osaksi jo käsikirjoituksina; samoihin yleiskatsauksiin perustuvat myöskin 40-vuotiset keskiluvat taulukossa 2.
Taul. 1. Keskimääräinen iThnpötila 1929-30.
x >i x11 1 11 111 iv v x-v 1 -u i 7 Oulu') ... 3.5 1.0 0.4 -2.2 -7.3 -5.6 1.1 9.0 0.0 -5.0 16 Vaasa ... 5.0 2.5 1-.8 -0.3 -3.9 -1.9 2.8 9.6 2.0 -2.0 57 Turku ... 6.6 3.7 2.7 1.4 -3.9 -0.2 5.5 11.5 3.4 -0.9 45 Dlaal-ianliainina . 7.3 4.4 3.7 2.3 -1.6 1.0 4.6 9.7 3.9 0.6 72 Helsinki ... 7.5 4.3 2.9 1.5 -3.3 -0.2 4.7 11.3 3.6 -0.7 (96) Viipuri ... 6.6 2.8 0.6 -0.3 -6.2 -1.6 3.8 11.6 2.2 -2.7 106 Sortavala ... 6.1 2.6 0.4 -1.6 -7.9 -3.4 2.0 8.4 0.8 -4.3
Tazc1,. 2. Poi1k:k;ezcs -192.9 30 keskilänipötilasta I 886-I92o.
x XI X11 1 11 III 1v v s-v 1-n1 7 Oulu... -1-1.3 +4.3 +8.0 +7.1 +3.0 +1.0 +1.2+3.3+3.6+3.7 16 Vaasa ... 0.9 +3.1 +6.6 -(-5.8 H-3.4 -=-2.7 -2.1 H-2.5+3.4+4.0 57 Turku ... 1.3 +3.2 1-5.9 6.4 +1.9 •; 3.0 +2.9+2.6+3.4+3.8 45 Dlaacianhaniina 1.2 +2.4 +4.7 :1.8 -2.1 +3.4 +2.5+27130+3.4 3.0+3.4 72 Helsinki .... 2.1 3.8 +6.3 +6.9 +3.0 , 3.4 +2.5+3.3+3.9+4.4 (96) Viipuri ...2.3 3.8 +6.2 8.0 2.3 -(-3.3 -', 1.S+2.9+3.S+4.5 106 Sortavala .. +2.6 +4.4 +7.1 -;-7.3 +1.8 +2.3 +0.8+0.5+3.4+3.8
Tätä talvea kuvaava korkea lämpötila ilmaantuu y1läo1evis8a taulukoissa selvyydellä, joka ei anna toivomisen varaa; niinkuin nmyöskin lämpötilailmoitukset niissä selvästi ilmituovat seikan, miksikä ei pysyväistä j ä.ätymistä (lukuunottamatta pienehköä pol1- joisessa) - eikä yleensä jäätymistä lainkaan - ilmaantunut ennen helmuiklnunta ja minkätähclen jäät nmyöskin tämän jälkeen esiintyivät sangen vähäisessä ja aikaisin häviämäässä määrin.
Ilmanlämpölnäärän vaikutuksen käsittämiseen merenlälnpötilaan nähden antaa taulukko 3 muutamia valaisevia tietoja. Taulukko esittää osaksi niitä talven päiviä, jolloin pintalänipö muutamien.
i\ 1erentntkimuslaitoksen rannikkoasenlien rannoilla on todettu alhaisemmaksi kuin0°, osaksi niitä päiviä, jolloinpintalämhömääräsy- vemmässä - vedessä aseman lähimmässä ympäristössä on ollut a111ai- sempi 0°:aa ainakin jollakin syvyydellä. Huomata tulee (vert. tau- lukkojen viimeistä sareketta!), että syvyyshavainnot ovat toimitetut korkeintaan kolmasti kuukaudessa, pintahavainliot päivittäisin. Näitä havaintoja koskevat lähenemät tiedot esitetään siinä julkaisusarjan kirjasessa, niissä ne julkaistaan kokonaisuudessaan.
1) Luvut paikaruiunen edessä tässä ja seuraavissa. taulukoissa viittaavat kuvaan 1; sulkumerkeissä oleva luku viittaa lähimpään kuvassa 1 numeroitunu paildman.
JUT 1929-30
Taul. 3. 17luutamici, tieiojct vedem ld»zpötiiastcc.
- Påil,ka JJJ Pintaveden _ Ni11)ötila - _ _ rannassa < 0, • Nav. l4impötila Muiden s~~vyysmitLaus-I I II III Iv < tel päiv:iinirii 5 lIarjaaiimmi
~
..i 27.- 31.11. -12., is., 17.j1.13., 17.
I
- III 3.. 21., IN 1.,.I 2I., IV 21.
21.-25. 11.
10 Ulico]cailla ...' 31. 1. -12., 15. -2S. 1.-30. - - [II 22., IV 1., I1., 21.i 12 Tankar ...i 27. -31. 1. -12., 14. -19.. 1.-3., 8.-20., i 1. II 12., 21., III 1.,11 22., II 1., IV 1., 13.i
21.-28. 21.-2G., 31. I 11., 21.
19 Va.lsörarma .. 2S. -31. 1. -28. 4.-7., 10.-1G., - II 5., 11., 21., III [ 21., III 24., IP 5.
15., 19.. 21., 27. 1.. 1-1. I
1 20 Norrskär .... - S., I7.. 11.-13. - - 121., 116., 20., TILL.
31.11. 15., 22.,
25 S5lgrmid ....I 2S.- -3., G.-12., 5.-7., 10.-IG..' - syvyysniitaulcsia.
l 14., 1G.-22. 1 23., 31. j ~ ei tehty l 131 Siippi ... - - - - - 1 15., 28., II 20 , III
11.. 26.
35 Isolcari ... 30. 1. -17., 21. -28. '20. - III 4., 1 I II., 21. 1 21., III 1., 12., 24.,
42 Märket .... - - - III 3., 11.
Lågskår ... - - I 22., II 13., 21., IIT
3., 11., 24.
51 Jiinglrnskä.r - 1. -10. 113.-1S., 21. - I 22., II 10., 17., 26..
III 3., 11., 24.
53 Lohni ... , . S. 1 21., II 1., 11., 21.,
1II 1., 11., 21.
52 Utö ...I - - - -- 1 25., II 17., III 3.,
Bengtsk5.r ...i - - I I 22., II 12., 21., 26. III
3., 11., 25.
64_ R.nssarö .. - - - I I 22., II 7., 12., 21.,I
i III 3.,12.,24.
Idalibndan .. - G.. 10., 12. -13., - --.- ' - I 22., II 1., 10., 20., 17. 26., 25., III 1., 11., 20.
71 Harmajs .... 15. 15.--20. T 21., II 4., 11., 21.,
III 1., 11., 21.
73 Söclerslcär ... ~7. 12. 18. I 24., II 17., III 3., 84 Snmsaari .... '3. 14., 21. -25. 1., G., 7., 12.- 22. 1., 2. - syyyysniitbauicsia 26.
I ci tehty
89 Tamiiiiu .... 28. -31. 1. -28. 1.-23., 25. 18., 19. II G., 12., 21.; II] 1 21., III l., A' 1.
15., 22., IY 1..~
l 11., 21.
88 Some i ... 31. 1. -28. 1., 2., 12.-15., - - I 21., II 13., 23., II]
18.-20. • 1., Il., 22.
Taulukko esittää ln. m. sen huomattavan tosiseikan, että yllä- mainitlulla havaintoaselnilla, jotlza sijaitsevat pitkin rannikkoa., hi- kuunottainatta Perämeren sisäisiutä ja Suomenlahden itäisintä osaa, ei kertaakaan ennen 27:tä tammikuuta ole havaittu pintalänlpö- tilan olleen alle 0° sekä ettei Ahvenanmerellä ja Itämeren rajaseu- duilla sellaista lainkaan koko talven aikana ole havaittu; edelleen, että jäähtyininen tapahtui viimeksi Suomenlahden itäosissa. Tämä ]koskee lämpötilasuhteita varsinaisella ranualla, siis matalassa vedessä
J Äe1T 1020-30 9
ja jotakuinkin hyvin suojatuilla seuduilla enimmäkseen aavan meren partaalla tahi ulkosaaristossa sijaitsevilla asemilla. Samoilla seuduilla, hieman syvemmällä, oli vesi koko talven aikana ainoastaan siihen aikaan kun taulukon viimeistä edellinen sareke osoittaa jäätynyttä Perämeren. ja NereHkurkluz rannikkoa pitkin sekä Suomenlah- den itäisissä osissa, aivan lyhyenä, aikana myöskin paikottain pitkin Selkämeren rannikkoa; sitävastoin asian laita ei ollut näin m. m. Saaristomerellä, joka selittää sen harvinaisen tosiseikan, ettei koko talven aikana mitään Suomen mantereen ja Ahvenanmaan välistä jääsiltaa muodostunut.
Niiden jäiden kehityksessä, jotka syntyivät yllämainittujen olosuhteiden vallitessa tämän myöhään alkaneen, leudon ja varhain loppuneen talven aikana, on toisistaan erillisiä eri kehitysjaksoja tuskin havaittavissa. jäänmuodostuminen pääsi alkuunsa vasta kuukausivailiteessa tammikuu—helmikuu; lämpöiset päivät kuu- kausivaihteessa helmikuu- -maaliskuu aiheuttivat selvän jään taan, aunisjakson, kylmemrvät päivät puoliväliin maaliskuuta muodostivat uuden, selvän, jäänmuodostumisjakson, lounaisessa kuitenkin erit- tääin lyhytaikaisen. Senjälkeen alkoi j ää varsinainen taantumi- nen, pysälitymällä ainoastaan kylmemmän sään vallitessa maalis- kuun loppupäivinä; suuresta merkityksestä j äätilanteen kehityksessä Suomenlahdella tämän jakson aikana oli se myrsky, joka 20. maalisk, jälkeisinä päivinä ajoi merenj ään Suomenlahden koilliseen osaan, johon jää sitten jäikin huhtikuun puoliväliin, s. o. aikaan, jolloin jäitten lähtö Pohjanlahden rannikkoa pitkin jo oli jatkunut pohjoisessa aina Perämeren keskiosan rannikkoseuduille saakka.
Tämän yleiskatsauksen jälkeen seurattakoon hieman lähemmin jääsuhteiden kehitystä jääkarttojen (kuv. 2-1G) avulla, joihin. lyhyt selitys liitetään.
2. Jäätymisen. Talven ensimmäinen jäätiedoitus on päivätty jo niin aikaisin kuin 10:nä syysk., jolloin 2 Kemin seuduilla 3 mm:n paksuinen jääkalvo syntyi muutamaksi tunniksi paikoittain pitkin rantoja aivan nlatalimmilla vesillä. Sitten kesti aina lokakuun puoliväliin, saaldca, ennenkuin uusi jäänmuodostuminen sattui, jol- loin j ääkalvoa oli havaittavissa muutaman kylmemmän päivän aikana matalimmillä vesillä sekä Perämeren pohjoisosissa että paikoit- tain Suomenlahden itäosissa. Seuraava jäänmuodostuminen, jolloin jäätiedoituksiaä saapui myöskin Selkämeren rannikolta, sattui marras- kuun alussa; jonku. päivän kuluttua oli vesi kuitenkin jälleen jäätön.
iViarraskuun puolivälissä oli taas kylmempää, jolloin jäämimuodostu- misilmiö uusiintui; silloin muodostunut jää jäi pysyväiseksi matalini- milla vesillä pohjoisinumziissa. osissa; mutta, mainittavampaa laajuut-
2016-30 2
10 .f,~; q, 1929 -30
ta jää ei kuitenkaan saavuttanut tänmänkään pakkasen aikana, joka kuitenkin oli aikaisempia »paldsasjaksoja» pgsyvämnpi. IKuukauden lopussa oli jälleen län1pöisewpää, jää väheseirnässä, ja,joululctulilalku- puoliskon aikana ei j äätä enää ollutkaan, paitsi aivan uohj oisessa sisim- millä , vesillä.
Samalla tavalla jatkui sitten kehitys: kylmempiniipäivinäheilckoa jäänmuodosluiuista rnatalilla vesillä, länmpöisemlJint päivinä ei jäätä lainkaan.
].tuva. 2. J:iLuhteet 1930 I 3]..
Seuraava mainittavampi jääliniuodostumisjakso sattui joulu- kuun loppupuoliskon aikana; silloin lämpötila 7 Oulussa 18:ua, joka siellä oli kuukauden kylmin päivä, ei kuitenkaan laskenut alemmaksi kuin — 13°, jotavastoin 16 Vaasassa kylmimpänä päivänä, 25:nä, lämpötila ei ollut alhaisempi kuin 6°, Viipurissa — S° ja kaeum-
JÄAT 1929---:o 11
pane, lounaisessa ainoastaan —50, Ettei jää, tällaisten lämpösuhteit- ten vallitessa, voinut jäädä pysyväiseksi on helposti yinmarrettävissä.
Ei myöskään tammiku ui aikana sattunut pysyväistä j äänmuodos- tuinista ennenkuin viimeisinä päivinä, jolloin vihdoin sellainen sään-
r, 1930
L
adv -`
_ 1
x; --
x :_
{.61 I 1 it 1 —
-. _ -_.__-_ - .- -
y Y J'I X ~,~). 3:, x .oöpvy ..
~. - ~p
— .
X X..
X
Iiuva. 3. Jääsuhteet 1930 II 7.
mrultos tapahtui, että pitkin kolo rannikkoa ilman keskilämpö- tila joutui alle C° tammikuun viimeisen pentadin aikana (pohjoisessa Xnyöskin viimeistä edellisen pentadin aikana sekä helmikuun kahden ensimmäisen pentadin aikana).
Täanä pakkanen sai in m. aikaan, niinkuin taut. 3, siv. 8, lähemmin osoittaa, että Perämeren ja Mei,enlzurl un saaristojen ulko- osissa pintaveden lämpö aleni alle 00, myöskin paikoittain pitkin
12 JÄÄT 1929--30
Selkämerta ja Suomenlahden itäosassa. Täten oli iil1ä seuduin edellytyksiä pysyväisen jäänreunustan syntymiseen pithily rannikkoa.
Tällaisen jänreiiustan olemassaoloa ja sen laajuutta 31. taminik.
osoittaa tarkemmin karttaluonnos kuv. 2, joka edelleen osoittaa jääinnuodostuniista sisinnnil1 rannikkovesillä sekä myöskin Saaristo- merellä ja Suomenlahden länsiosissa.
Nyt seurasi talven kylmin jakso, kymmenen ensimmäistä, päivää helmikuussa. IKylnmintä oli 7 Oulussa 6. heletik. (— 22°), 16 Vaasassa.
0. (— 6°), lounaisessa 7., jolloin lämpötila 57 Turussa oli — 21° ja 45 Maarianhaminassa — 16°, sekä etelässä 10. helmik., jolloin läinpö- tila Helsingissä oli — 200 ja Piiptu•issa — 25°; mainitut lämpötilat ovat, paitsi Oulussa, sanalla myöskin talven alhaisinnnat mainituilla paikkakiuinilla; talven kylmin päivä oli siis tällä kertaa huoinatta- vasti vähemmän kylmä klut tavallisesti. Taivas oli tähänaikaainenim- mäkseen pilvetön, tuuli jakson alussa voimakas, sittemmin heikko tahi kohtalainen. Että jään muodosttuninen sellaisten olosuhteitten vallitessa jatkuisi on selvä. Kuitenkin osoittaa kartta hehnikuiui 7:n jääsuhteista (kuva 3), verrattuna jääsuhteisiin viikkoa aikaisemmin, ainoastaan pieniä muutoksia. Tämä tosiseikka saa selvityksensä sil- niäilemällä taul. 3, josta käy ilmi, ettei veden lämpötila laajoilla rannikkoalueilla vieläkään, huolimatta pakkasesta, ollut j äätyivis- pisteessä. Että se päivä, 7. helmil., jonka jääsuhteita kuva 3 esittää, oli kylmnä varsinkin etelässä, osoittaa se laaja jäämnuodostuminen, joka ilmenee kartasta. Todellisuudessa ei ennen kysymyksessä olevaa päivää mainittavampaa jäärLmuodostunlista ollut tapahtunut Saa- ristomerellä, luku inottamatta sen aivan sisimpiä osia, ei myöskään Suomenlahden ulkosaaristossa, paitsi sen itäisessä osassa, jossa se ajo-
jää, joka on piirretty karttaan, alkoi muodostua jo helmikuun alku- päivinä. Mainittakoon (vert. taul. siv. 30) että meriliikenne Vii- puriin lakkautettiin 1:nä, ja 96 Uuraaseen 6:na helmik., sekä että 97 Koiviston satarna jo 4:nä helmil. katsottiin suletuksi jään ta- kia; jo aikaiseannin oli meriliikenne siellä lakkautettii.
Seuraavan viikon alkupuolisko oli edelleen kylmä ja antoi sille leimansa jatkuva jäänmuodostuminen. Perämereltä tiedoitetaan 9:nä ja 10:nä 5 111arjaniemeltä jääninuodostumista yli koko näkö- piirin, sitävastoin oli 4 Ulkokallan ja 12 Tankarin luona meri, pakkasesta huolimatta, melkein jäätön. i\Ierenkurkusta tiedoitetaan jääsohjoa 9:nä helmik. yli koko näköpiirin 19 Valsörarnasta ja 20 Norrskäristä, viimeksi mainitulla paikalla oli sitävastoin loiunaiseen Selkämerellä avomerikin näköpiirissä. Jäätä ja sohjoa suuriin- massa osassa näköpiiriä tiedoitetaan myöskin 25 Sälgrundista ja 27 Yttergrundista, jotavastoin 31 Säpillä ja 35 Isollakarilla meri oli
JÄÄT 1929---30 13
j äätön. Suonienlahclella huomattiin ulkona nierellli, erittäin heikkoa jääaunuodostumista 9:nä ja 10:nä helmik. läntisimpänä Porkkalan Ilallbådanin luona. Viimeksi mainittuna päivänä jätti myöskin majakkalaiva Äransgrinid 72 Helsingin edustalla asemansa. Suomen-
Kuva 4. JäEsuliteet 1930 II 14.
lahden itäosassa ulottui jää läntiseen suuntaan, tietysti aukeaniin, suunnilleen Sutu,saareen asti.
Jäin äsken selostettu ulottuvaisuus muodostui talven niaksimi- tilanteeksi. Jo 10:n helmik. jälkeen alkoivat jäät nimittäin jälleen v~i- hentyä. Tähän vaikuttivat osaksi nouseva lämpötila, osaksi voimak- kaat länsituulet, joitten vaikutuksesta jää ajautui rannikkoa kohti.
14 JÄÄT 1929 -30
Enimmäkseen oli irtaantunut jää vielä niin ohutta, että se ruhjoutui ja. suli vedeksi, ainoastaan Suomenlahden itäosassa ja Perämeren poh- joisimmassa osassa syntyi laajempia alueita, missä oli enemmän tai vähemmän aItauttuZutta ajojäätä, muuten oli ainoastaan paikoittain
Kuva 5. Jääsuhteet 1930 It 21.
kapeita oöitä, alitautunutta. sohjoa. Mainitut 1ämsitau1en vaikutukset ilmenevät varsin selvästi 14:n heletik. jääkartasta (kuva. 4.), päivä muuten yksi kuukauden lämpimiministä. Mitä 1äilipömääränn kohoa- niiseen tulee jälkeen 10:tä helmils. voidaan, mainita, että se oli eniten selväpiirteinen lounaassa., jossa Ahvenanmaalla ja Turun saaristossa keskilämpötila, helmikuun kolmannen pentaclin aikana. oli positivinen.
.1A\P 1929--30 15
\Loiset havaitsija,t näiltä seuduin valittavat tiedoituksissaan 14:nä llelilnik... että leuto sää., käyttämällä erääai omia, sanoja »on taas 1iävittä-
1]yt sen jään, joka, oli muodostumaisillaan ja siten lupasi lopettaa kiujan jääkelin saaristossa». Tau1. 3 (siv. 8) osoittaa, että lämpö-
huva 6. Jääsuhteet 1930 II 28.
vaikutukset ulottuivat vectenkin lämpötilaan, joka, näinä päivin i.
enimmäkseen oli korkeammalla kuin helmikuun alussa ja lopussa.
Seuraavalla, viikolla ei tapahtunut oleellisempia, muutoksia jää- tilanteessa. Tuuli oli heikko, lämpötila yleensä hieman alle nolla- pisteen, jinni ettei jää salannut, mutta kuitenkin niin, ettei uutta- kaaai jäätä. muodostunut. l'a'sta 21:nä helmik., jolloin lämpötila
hieman aleni, alkoi varsinkin Suomenlahdella laaja jäänmuodostu-
16 JAÅT 1929 -30
minen. jolloin aivan ohut jääkalvo oli havaittavissa ulkona inereihi.
hieman sivu 67 Jussarön, inetta ei 64 Russarön luona. Tämän päivän jääsuhteet kuvataan lähemmin liv. 5, joten niiden selostaminen tässä ei ole tarpeen. Mainita voi• että samana päivällä vallitsi usva.
Ag
19 30 --
L17
-
k 1 -1_
- --i
r47
} i# 1 -J
IJ — ,)4 . , -. , , y — — v v
. 2U - °sS _ - Kuva 7. Jäösuhteet 1930 III 7.
Niinkuin oli laita sinijääpäivän> 10. helmik. jälkeen, pysähtyi j ääu1Z1uodosttul1inen myöskin 21. helmik. jälkeen, ja ennen pitkää.
oli. uusijää leodon sään vaikutuksesta hävinnyt. Mitä muutoin tämäin viikon säähän tulee, voidaan mainita silloin esiintyvät kestävät soinut ja jatkuvat länsituulet. Jääsuhteet viikon lopussa 28:n.a helmik.
ilmenevät kuvasta 6. Se ajojää, joka kartalla on havaittavissa Etelä- Perämeressä, on voimakkaan eteläisen myrskyn kiintojäänreunus-
JÄÄT 1929- 30 17
tasta samana päivänä irtitenipaamaa. Suomenlahden itäisen osan merenjään, jonka läntiset tuulet olivat pnristaneet itäistä rannikkoa vastaan, havaitsi jäänmurtaja Sampo tekemällään tiedustelum.atkalla vinrneksinainittmna päivänä olevan varsin paksua ja paikoittain melko voimakkaasti ahtontunutta.
Kuva. 3. Jääsuhteet 1930 III 14.
Alku maaliskuuta oli lämmin: keskilämpötila kahden ensimmäi- sen pentadin aikana oli etelässä ja lounaisessa 1°-3° yli nollapisteen, Vaasassa olivat vastaavat luvut + 1.2° ja— 1 . 2°, Oulussa —1.2 j a — 8. s°.
Näitten olosuhteitten vallitessa vähentyivät jäät nopeasti etelässä, ,ja, erikoisesti. lounaassa, jotavastoin pohjoisessa-, jossa tuuli sitäpaitsi
eniten oli 1 änsipnolella ja varsin v=oinia,1 as, natta j äätä ei lainkaan syn-
2016-30 3
Is JA. T 1929-30
tynyyt. Jäii,tilaiunetta tämän maalisl uun ensimmäisenä viilkkona tapah- tuneen kehityksen jälkeen esittää kuva 7., jääsuhteet 7:nä niaalis1<.
I Iutta myöskin tämä lkehitys suurin piirtein vähientyvin jäin, tuli suun- nilleen viikon kestäneen pakkasjakson kautta. katkaistuksi, joka run-
Kuva 9. Jääsuhteel- 1930 III 21.
saan lumisateen lautta alkoi noin 10:nä ma.alisk. ja alensi kolmannen inaalislcuun pentadin keskilämpötilan noin - 4°:seen Maarianhaminas- sa, noin — I4°:seen Oulussa ja noin — 8°:seen Viipurissa. Lounaisessa.
saaristossa oli kuitenkin vesi jo liian läimpöistä ja pakkanen liian vähäi- nen laajan j äänmuodostumisen aikaansaamiseksi, eikä• j ää,siltaa man- nerinaan ja Ahvenanmaan välillä syntynyt nyt enemmän kuin ennen
JA,.T 1929 30 19
1ään. Suunnilleen yhtä vähäiseksi jäi jäänmuodostuminen pit- kin Selkämeren rannikkoa ja Suomenlahden länsiosassa. Multa Merenkurkussa, Perämerellä ja Suomenlahden itäosassa kehitt}i jäälulinodostiuninen huotnattavaksi. Ja 12:na maalisk., jolloin
- _ - - vom=
1--
--_ --_ -- _ U ____i_ -1930
11128 , f F =
-
•.-n
_ - JC
-'./1;,
- -pI
är1Kuva 10. Jääsuh.teet 1930 III 28.
vallitsi tyven sää, oli 17 Valsöranalta näkyvä merenpinta kokonai- suudessaan ohueen, yksiöisen jään peittämänä, 13:na oli jää jo rikki
ja liikehtimässä koilliseen suuntaan. Maalisk. 11:n ja 16:n välinen aika oli ensimmäinen ja viimeinen kerta koko talven aikana, jolloin ei lainkaan avointa vettä ollut näkyvissä 12 Tankarista. Samoin myöskin 10 Ulkokallalla. Tänä pakkasjakson.a muodostui siis Meren- kurkkuun ja Perämereen nähden jään huippukohta, mitä sen leviä-
20 JAAT 1929-30
naiseen ja, niinkuin taulukko siv. 26 osoittaa, myös sen paksuuteen tulee. Jääsuhteet tähän aikaan ja lähemmin määrättynä 14:nä maalisk., esitetään kuvassa 8. Tämä kartta osoittaa niyöslcin, edelliseen verrattuna, Suomenlahden itäosassa olevan aika runsaasti ajojäätä.
930
– Y -:4' --- _ -. - -
.
J _ _ o
vd v --
4 t > -
-
~: !fir`•:. :i :-- --tjt
1:7=
liuva, 11. Jääsuhteet 1930 [V 4.
llitä äsken kuvatun j aätilanteen syntymiseen Suonienlandessa, tu- lee, mainittalcoon, etta jo 10:nä maalisk. levittäytyi va.stas nitynyttä jäätä meren y1i aina Suiirsaa.reen asti lännessä, snitta hajaantui se jo seuraavana päivänä. voimakkaan pohjoistuulen vaikutuksesta;
sansa 111y .sky irroitti nvyöskin vanehan iiierenj ään pitkin Suonienla.hdeii- lwillista rannikkoa ja ajoi sen ulos merelle. Seuraavaaia päivänä, 12:ua, jaätyi jälleen sauz'i.a alueita Suomenlahden itäosaa, m in.
mannerraalta aina Suursaaieen saakka; mutta myös tämä, jää
J~a'r 1929 -:30 21
murtui pian. ja tuli kuletetuksi ulos merelle. Se ajojää, joka näkyy kartalla kuvassa 8, on siis osaksi ajelehtivaa vanhaa, paksua (vert.
Sammon tekemään tiedustelumatkaan 28:na lieliuik.) inerenjäätä, osaksi ohkaista, vastamuodostunutta jäätä.
1930
`
s_Y
T
f. ' ~~ a -v-v mas' •.
Kuva 12. Jääsuhteet 1930 IV LI.
3. Jä:itteu 11ihtö. Tuuli, joka maaliskuun alkupuoliskolla eniten oli pohjoinen, muuttui 17:n jälkeen yleensä eteläiseksi. Heti tä- inän tapahduttua ajautui vastasyntynyt Perämeren ulkojää. ulos vierelle, jossa se sitten hajaantui ja hävisi. Jo 19:nä näkyi en- simmäistä kertaa avointa vettä 5 Marjaniemen majakalta. Suomen- lamlhdessa taas vetäytyi irtojää kohti Suomen rannikkoa. IY[aalisk.
21:nä muuttui tuuli rnyrslcyksi. Tämän vaikutuksesta tuli jä.ä lujasti ahtoutuneeksi ja puristi voimakkaasti, niin että se näillä seuduin
22 .r- 'r 1929 - 30
nyt tuotti zneriliikenteelle suurempia vaikeulksia kuin koskaan ennen koko talven aikana. Samaan aikaan nousi lämpötila. Saaris- tonjäät hnonontuivat näin ollen nopeasti. Jääsuhteet 21:nä maalisk.
ovat esitetyt kuvassa 9.
huva 13. Jääsuhteet 1930 IV 18.
Seuraavan viikon alkupuoliskon aikana vallitsi edelleen voimakas tuuli tahi myrsky, sillä seurauksella, että merenjää Suomenlandessa ahtoutui erittäin voimakkaasti Suoneen rannikkoa vastaan, jossa se sitten lämpötilan laskiessa viikon lopussa jäätyi yhteen lujaksi ja paksuksi jääpeitteeksi. Tämä ilmenee selvästi karttaluoiniok- sesta kuvassa 10, jääsuhteet 28:na maalisk. Suomenlahden itä- osassa. Saaristoanerellä ja Selkämerellä jatkui saaristoj äitten lähtö
m T 1929- -30 23
varsin nopeasti. Merenkurkussa ja Perliaserellä taas irroitti tu nu kiintojääreunan filko-osat ja ajoi irtojään ulos vierelle. Tällä tavoin on se ajojäää muodostunut, joka on esitetty kartassa, kuva 10.
Voimakkain oli myrsky pohjoisessa 23:nä maalisk. Silloin irtaan-
Kuva 14. J55suhteet 1930 IV 25.
tui vanha merenjää Jnyös länteen ja luoteeseen 5 Marjaniemestä ja kiintoj ään raja muodostui sellaiseksi, kuin kuvasta 10 ilmenee.
Seuraavalle viikolle antaa leimansa säännöllisesti jatkuva jään väheneminen, joskin myös yöpakkasilla ohkaista jääkalvoa usein öisin syntyi. JäS.suhteet viikon lopussa esiintyvät läheniniin ku- vassa 11. -Mainittakoon, että jäänmurtaja Tarmo matkallaan Hel- singistä Suomenlahden itäosaan 3:na maalisk. tapasi ensimäisen
2-} JA.-~T 1929 •:O
mereljään 10 mailia Suursaaresta itään. Jää oli aluksi helposti murrettavissa., mutta kävi vähitellen yhä vaikeammaksi; SS Somerin seudulta lähtien tuli jä~inmurtajaii tehdä syöksyjä ja Rallin luona oli jää niin vahvaa, että jäänmurtaja, mennäkseen Viipuriin, oli- kin. pakoitettu suuntaanmaan muatkansa Verkkonmatalaan ja sieltä, Koivistonsahuen kautta.
- -- -
'7 i
-r~930 In 930
V.2. SL. 9. - -,. _ -
:
-:1
Kuva. 16. Jääsuhteet 1930 V 9.
huva 15. Jääsuhteet 1930 V 2.
Niinkuin kartasta kuvassa 11 selviää, oli 4:nä ]ruhtik. koko Alivenaiiivaan saaristo jäästä vahaa ja Turunmaan saaristossa oli ainoastaan vähäpätöisiä kiintojään osia. Nämä hävisivät seuiaava'n viikon alussa, ja sen lopussa oli myöskin saaristo Suomenlahden länsiosassa jäätön; Polijanlandessa aina 9 Raahen seuduille saakka oli vähäistä jäätä. ainoastaan sisisaaristossa, mutta kauimpana pohjoisessa Perämeren sisäosassa jää, oli vielä liikahtamuatta; sa- moin oli Suomuenlanden itäosassa edelleenkin huomattavasti ajo- jäätä, niin että meriliikenne satamiin aina 81 Kotkasta itään kävi mahdolliseksi ainoastaan jäänmurtajai avulla. Jääsuhteet ll:na huhtik. selviävät läheiumin kuvasta 12. Silmiinpistävä seikka, mikä koskee niainittua j ääsuhdetta, on j äitten lähdön myöhästyminen eri- koisesti Suomenlahden itäosassa verrattuna jäitten lähtöön Perä- meressä. Lähinnä ja välittömästi vaikuttivat tähän seikkaan myrskyt
1:nä-23:iia maalisk., jotka, silloin vallitsevien yleisten jää.suhteitten yhteydessä, olivat erittä-in suotuisat j äitten lähtöön nähden Perä- meressä, jotavastoin merenjäa Suomeiilandessa huristui niin lujasti
rannikkoa vastaan., että vain erittäin voimakas tuuli kykeni sen iwoittama-air.; tämän pakssui jään vedeksi muuttuminen paikan päällä, muodostuisi tietysti erittäin aikaavieväksi. Tarpeellisen. voimakas
JÄ,\'1 1929—:30 2:5
niaatuuli ilmaantui vihdoinkin 17:nä huhtik., jolloin jää alkoi liikeh- tiä merelle päin, jossa sen viimeiset jäännökset hävisivät noin puoli- toista viikkoa myöhemmin. Siihen aikaan ei enää Perämeressä ollut j ää.tä 9 Raahea etelämpänä. Jäitten lähdön kulku tähän aikaan esi- tetään yhden viikon väliajalla karttaluonnoksissa kuv. 13 ja 14, jääsuhteet 18:na ja 25:l1ä huhtik.
Jäitten lähdön loppuvaiheista, jolloin myöskin jää kauimpana pohjoisessa hävisi, ei ole mitään erikoista lisättävää: jää suli vähitel- len. Jääsuhteet 2:na ja 9;nä toukok. esitetään kuvissa 15 ja 16. Täy- clentävästi mainittakoon, että 5:uä tonkok. kesti jää v1imeistä kertaa jalankulkijan Femin seudulla ja, 13:na toukok. alkoivat viimeiset 1dintojäänjääunökset liikehtiä; 17:nä toukok. olivat myöskin ne sulan- neet ja jäätä ei enää nälz niyt, noin kolme viikkoa tavallista aikai- se11111un.
4. Laa-tokka. Ensimmäinen jä1iunluodosttuninen Laatokalla tie- doitettiin Laatokan pohjoisesta saaristosta kylmien päivien aikana.
marraskuun loppupuoliskolla. Taannehtiminen j äänmuodostumisessa, tapahtui myös täällä niinkuin muuallakin kuli lopussa ja tam m i- kuun aikana. Tammikuun lopulla sattui sitten varsinainen jään- nuuodostluninen, ja noin 5:nä helmil. alkoi Laatokka jäätyä myös ulonipana, joskin jääninuodostuminen alussa tapahtui hitaasti. Sitten seurasi kehitys, nmikä, niinkuin tavallisesti, monella tavalla muistutti kehitystä Suomenlahden sisäosassa, kuitenkin — sekin täysin norinali
— huomattavasti myöllästyvine jäitten lähtöineen keväällä. Täinä kehitys esitetään lähemmin pienissä karttaluonnoksissa kuvissa 2-15.
Tässä mainittakoon ainoastaan, että varsinainen luerenjää syntyi vasta pakkasen aikana maaliskuussa sekä että huhtikuun lopulla vielä huomattavasti ajojäätä oli ulkona merellä,. Senjälkeen väheni jää hyvin nopeasti ja noin 8:na tonkok. lienee Laatokka ollut jäätön.
Joka tapauksessa ei silloin enää näkynyt j äätä niinkään tiedoitu,,- aseman havaintoalueella.
201a -30 4
26
jään ja lumen paksuus
1929-30 1 S - ~1 1 111
\:o P.nhk.t 1S. 25, 1, S. 15, 22.29. G. 13. - 20. 27.
I
I ~
1 Röytti1... — - —2— — —
3 Ajos ... 1
i
1—] 6 7— G— .5_. 72i Ull(ogrtllllli ... — — . - — - — — —_
5 Maljaniemi ... — — — - — -
-, p ... — — — -
G Toppila ... — — -
s famlo ... .... ... — — — — -
j lsolcraaseli ... . — — — 2 0 — — - 1 ? 0 10 I Ulkokalla ... — - — — — — -
-. tr ... . — - -- - — - 11 ' OhtaTari ... — — — 3 -
12 Tankar ... .... — — . - . -
13 Ylc.spihlaja ... — -
l5 f Stubben ... -
16 Palosaari... . —
17 Björkö ... ... -
1S Korsö ... ... -- — -
10 ValsörRl'llR ... — — ---- — — -
I 20 Norrskär ... — — - — — — —
21 lTöwlsl(ii,i. ... -
22 Strömmingsbidan .. — -
23 Berg,-- ... ... — — — -
1 24 Iilrshöl11 ... — - - — — — I - —
25 Sö.Egnnsd ... . — — - 26 1lögklIlbP) ... ..
27 toigl'uU1Cl, .köld j.. - — — — — - I
—. FIaöall. .... l — -
2 UI'ilt .. - — - - I — - — — , -
25 iJel)osasri ... . - - — - I —
31 Säppi ... . _ — I — _ I _ — __ -
32 Raunkl ... .... — — — — - -
-- t)'. .. ... — — -- — — 33 Lökö, .
... —
31 UlfSi1C8111)1lI11U.. - - — - -
36 Ly)ertö, i ... — _ — -
37 . jl-mo -. ... — — -_
3s Saggö ... — I -
S!) Dårö ... I — — — — -
12 Märket... .... -
1:3 Signilskir ... — — — -
11 Torpö ... I — - — - -
ls Degenby, s ... — I — — — — -
-)7 Bomarsuucl ... — - - —
.. -
1S R1lk1i1ge ... _— — _ — — -
.)U Kökar ... — _ _ — _.
51 JUiigfruskii.r ... — - — I — —
;5 R.notsalais ... — -
5G Naantali ... - — - -
57 Turku .. -
5S Gallkrona. ... - l — - - —
el i t v s: a: ulkopuolella; i: sisfipuolellai; fr: a.jojöii.; p: ahtojiiai ; s: satama.
isot iiullero t: jti1tn pa.ksuu.s, jolloin iaursiivl- tian tanlwittaa, et-t illlloitlls 1coskee jut-akin lrillipiiivii;i.
Pienet n1lnle •o i.: l u Inellpalcsuns iOShii stli1a na. piiivJi7lii kuim •j5ii.nplisiis illi ta ttiin; ' lunta j;i.2.Ilii, sem pak-
27
(cm:ssa) pe janfaisin, 1929- -30
I I II III IV I
:3. 10. • 17. I 2-1. ~ 31. 7. 14. 21. 1 2S. 7. ].1. 21. , 2S. 1. I 11. 1S. 2.5.
lo. . 3- 3 o - - 12 - 37 I 1 34 11.9 21 51 0 4,1 7 59 1/2I 68 3 68 s 5T 2 37 1 40 o34 0 1 2 10 o 14 s 16 • 29u }2 0 48 1 45 2 52 2' 54 o, :i7 10 :i7 t u7 1.; 56 S :~6 o~i54 u
- of •I - - 26- -1 5- - 25- 25 25 `1 30 1130 :138 s 38 - 40 101 40 o35-30 u 5
• 100 400 100 400 400 100 1400 400 400 400 400 400 400
• - 16- -I
01 30 - -
6 -
o 26 u 6 111 01 13 III 20 o. 25 0 28 o' 29 7 33 10 33 130 8
2 1 2 1 1- 20 1 27 o 29 38 1L 41 3.9 42 201 43 20 42 16 41 1o,41- 41 o,36 o 0
- 12- - '20 - - - 10
- -- - 10- - - 10 - - -
5 - 5- .1 5- 12- 21- 25- 30 (1 34 01 34 1,36 7 38 s 38 6 34 3 30 330 - 11 - 16 - 20 o 22 37 35 - 28 30 •: 26 l o 20 12 20 @20 20- - 12 - 13 ' 26 1 32 0'1 36 2, 29 ol36 7 3713 38 s 35 ' - - is
* 17 - III - - - - 15
7- - 110 2 31 2 32 o 32 ' 3:5 o35 o 34 , 34 o34 s 34 s28 - 16 - 10- 26 t 29 of 29 30 29 ul 29 12 30 2o, 30 12,29 528
20- .21 0 24 0,28 n 1 30 - .30 s 30 12 30 s,28 3I - 7
5 o 16 ul29- 19 o 19- 15 0. 9 o -to:13 - - 6 19
- - - - -.5 - - - 20
15 1 23 0 10 20 23 n 7 t 15 1)) 15 - 21
- - - - 0 30 o - o 35 o 25 o 30 6 25 5 n 22
10 3 20 t 28 o -- o 31 o 28 o;23lo 25 7 25 5 23 1.l5 0115 23 12 " 26 * 30 o 29 o 30 o 26 u' 33 1 36 5I 36 2 32 0.25 0 . 31 - 9 0 24 3 26 1 7 u 9 o 29 n 9 ••1.1iof12 0 11 0-- 01 25 12 0 27 25 o 26 1,26 t 24 u 21 u~ 21 7 19 15-- - u! 26 -- 23 2 26 1:27 o 29 "I30 o 27 -27- I29 7 27 320-' - 27 8 o 30 0 31 0 32 u 28 28 30 28 3 22 - - 12 u 1, 3 30 :: 35',, 35 i - o 3S 35 2 30 01 30 0 20 0 - - 2s~
15 u 21 3, 20 i 60 o - o 5 nl - 2 21)
- • 20 10 18 1 18 10 20 1oi 20 o 50 o 18 10 20 3 20 o - 32
- 100 - -- -
` - 20 7. 20 E 23 22 01 15 o 16 11 7 0 16 - - 33
12 7,13 5 16-- 17 u 10- . - 12 12 • - - 0 22 12 22 026 .27 ;_ 26 192 01 22 3l 20 1 18 o -• -- 34.
5 3 12 1)5 15 11 7 9 3 - 30.
- - - - 13 - 15 - 13 83 -• - -.
- - 9' 0 11 8 -- - 17
- I 8 IF - - • - 35
0 ul 9 (Il 12 o 11 u 11 o, - - u - - 39
- 2- - - 421
2- i - - 43
- 3 2 15 o 12 u - u, 15 u • - 44
- -10 - u, - - .71 • - - 46
- - 1 0 li 0 - - - I '7
:.. u 10 o 10 o - - - .Is
- - - 0 - 01 - 0 - - - 50
-- 13 • - -- -Si
- 15 31 15 3l 20 24 s 20 0' 20 - 20 s 20 - 18 - 5 -ss - - • 10 5~ 9 o 12 o 16 o 14 01 13 of 13- 10 - 5G
- '; -- -, 4 610 n14 117 o 15 o1 12 - 57
6 o 6 of 5 o 3 -521 - - - ss
snuttf ei ,uitiltto.
